Vapaus, June 16, 1956

              mm :&vu2. tounhUin», tsesäk, 36 — Saturday, June 16,1956
VAPAUS
'4[^flMiff''<?if •'•iHn.nfcft''X^n>ftf8n<r'-^^
Ottlee 0(fHmment, OttsvB. I^jb»
Ifulee «eeUy: TiMdayv,
PoblfaiUng Coat|»n]r t i d . at m-m
Blm SL W^ 9w&nuy, pnt* C^ouU.
«etestboncs: Sus. Office OB.
Edttorfal Offlee OB, Manager
£,««tat. EdttorW.£3dtUML Mailing
jMMre»; B<» CT, Budamry. Ontario^
iidvcMlaing » t e » tqx» appUcatl^
TracadattoJj free,of cJjarge.
TiLAveaxtnfATi
7anadaasa: ^ i vk, 7JOO 6 kic 3,75
3 kk. 236
ThdjmraSoina: l vk. gjOO 6 kk. 4^
Smmessai l vk, 8S0 « kk. 4.15
SYNTYMÄ-
PÄJVIÄ
SS
Iiii
; Taistehdinja halunoittuu Sudbitryssa
- r ' Viime tiistajna esitettim Sudburyn kaupunginhallinnon kokouk-jy^
fiiäiist^ii^jatul^sen toteu
' / Mei|uIIepantavaa myös oli, että niin kontroUilau^kunnan kuin
,VaItuostOJibVjäs^et Jakaantuivat tässä asiassa kahteen pääryhmään
^^^-^^DhlMiD/jotka kannattavat pormestari Landreviilen ehdotusta, Ja nii-
,,tJD}Jotk^.kannattavat Icaupunj^johtaja J^at Murphyn ehdotusta.
" '^-^ Tama sellauenaan on äärettömän tärk^ kehitysvaihe nikkeliaJu-
' ' ^ l a ^ ^ Jokaisen tämän alueen asukkaan Ja veronmaksajan velvollisuus
i t s e ^ / a kuntiamme kohtaan vaatii perusteellista perehtymistä siihen
Tausta on todella kysymys.
^[Tavoitteiraa on,i:ut«n tiedeiaän, nikkelialueen kunti
^neo^min,. että voidaan veronmakisajain selkää katkaisematta varata
jD(^>easti kasvaville yhdistyskunnillemmö wemäri-'ja vesijohtolaitok-
*"*aft^;tarpe?lJiset kadut .sekä^^m
6 sensa kx». kuntien j^hdistämistä varten. Jos Sudburyn kaupunki, M c -
K i m , Neelon^^Sarsion ja muut kunnat pääsisivät keskenään yhteisym-
; märiykseen siitä; mitä pitäisi tehdä, meillä olisi suurempi mahdolli-
* W^^saada kaikkia kuntia^ auttava ratkaisu,
* • .''-Jämä sellaisenaan olisi mahdollista, Jos ei Inco käyttäisi suurta
tolousmahtiaan "Jiajoita Ja hallitse" ohjelman toteuttamiseksi. J a Juu-
•> -H^Jjsstä-oli kysymys Sudburyn kaupun^n tiistaisessa kokouksessa.
' jFIuomioopoitaen sentosiasian, että valtavan suuri enemmistö Sud-
^".tjuryjB veronmaksajista haluaa nikkelialueen kuntien demokrattista Ja
^4)}keudenmukaista yhdistämistä, yksikään paikallinen politiikko ei
j uskalla^Miää avoimesti vastustaa tätä ajatusta. >Mutta tästä huoli-f
'^matta-on ponnestari^^ sanottava, että ''kädet
: ovat Esaun kädet, mutta ääni on Jaakobin". Toisin sanoen, pormes-ilari
laiidrevineh ehdotus edustaa Jncon kotkotuksia nikkelialueen ve-
^onpui^ajia ja;muitd asukkaita vastaan.
' Hiottuna politiikkona ja lakimiehenä pormestari Landrevillc
'''kannattaa'^ kaikkien kuntiemme yhdistämistä sillä tavalla, että hä-
" MH sa^helinänsä jättäisi Incolle* mahdollisuuden jäädä edelleen -ve-
' rDryeqllisuuden ulkopuolelle. Tässä mielessä pormestari Landrevillen
; ; ehdotuksia p^rust^ina on Ramsay järven veden puhtaana pitäminen.
Tärkeintä on mainitun järven vieden säilyttäminen kuntiemme asuk-
' .kaille/selittää mr. Landrevillc hyvin voimaperäisesti. Tämä scllai-
, sJEmaad tuntuui asialliselta. Mtitta vilkaisu karttaan osoittaa, että
' JREiams^y jänri on> kaupungin iti^iuolella ja Incon sulatot ovat kau-
- pungin länsipuolella. Jos kuntamme hairahtuisivat hyväksymään por-
' mestari iLandrevillen ehdotuksen, jonka perustana on^ pääasiassa Ram­say
järven "veden puhtaana pitäminen", se jättäisi Incolle mainion
tilaisuuden sanoa: ''eihän meidän' laitoksemme mitenkään likaa Ram-
- 'säy.,Jäiye8, semminkin kun meillä on jonkinlaiset viemärilaitteet
.CTot^perCIiffiss^." Kuten, näkyy, pormestari Landrevillen ehdotuk
siih^Otf.ettei sen alueet millään tavoin muk? likaa Ramsay järven
Kaupunginjohtaja mn ^lurphyn ehdotuksessa sen sijaan pidetään
\ lähtökohtana kuntiemme rahallisen aseman parantamista. Siinä osoi-tetaao,
että nikkelialueen kunnat saavat aivan liian vähän verotuloja
5 ' H»l%us!altoksilta, ja'tästä johtuu, että pikkuliikemiestcn ja kotien-
• omijstajain.verotaakka on liian suuri, ja että nykyisellään ollessa ei
rl voida puhuakaan noin 8 miljonaa dollaria maksavien viemärilaitosten
t uusimisesta* Ainoa keino on scVetla suoritetaan nikkelialueen kuntien
yhdistämij^eh niin; että" saadaan Incon sulatot j a muut kiinteimistö
kunnallisveron alaiselöi; selittää ntr.-Murphy. ^^T^
mys ja sen täytyy muodostua' lähtökohdaksi kuntiemme,yhdistämistä
suunniteltaessa; Vainvsitfen voidaan turvata Ramsay järven vesi ja
nikkelialueen asulckaiden terveys, että hanki taan kunnillemme lisä­tuloja^
nikk^liteollisuudelta, jotta voidaan uusia vanhentuneet ja käyt-
»kelvottomat viemäri- ja vesijohtolaitte^mme.
ismm
!0M
sm
se-;
; Tässä tilanteessa avqutuu nikkelialueen kuntien asukkaille •;njal-
* ,^io toiminnan tilaisuus omien etujensa ja kuntiensa etujen puolesta.
Juuri n y t o n yleisen mielipiteen painostuksella ratkaiseva vaikutus.
Jos veronmaksajat yhdistävät rivinsä Ja kesäl^uumuudesta huolimat­ta
Julistavat yksilöinä ja ennenkaikkea järjestöjensä kautta, että kun-tienune'
yhdistämistä kannatetaan ainoastaan siinä tapauksessa, jos
Incon laitokset CopperCliffissaJi Froodissa tulevat myös kunnallis­veron
abisiksi^ niin se tuntuu niissä piireissä, jotka tämän yhdistä­misen,
teknillisesti suorittavat.
Asia on sitäkin tärkeämpi nyt kun nähdään, että vissit piirit yrit-
.tavät vieläkin toimia niin, että Incolle jäisi takaportti;' mistä se pää­sisi
yapautumaan edelleen kunnallisverojen maksusta.
i Tulevien'Viikkojen aikana; on veronmaksajain pidettävä kiinni
• pääseikoista^ Me voimme riidellä' ja ^ väi teliä loppumattomasti esi­merkiksi
siitä kuinka -laaja'^ tai 'pieni'' ala yhdistettävät
kiih tai kuntaan liitetään. <Mutta pääasia on kuitenkin se, että esiin­nytään
yhtenäisinä ja rivit suljettuina sen puolesta, että yhdistämisen
avuUa saadaan Incokin maksamaan kunnallisveroa, kuten sitä: mak­savat
kotienomistajat>^ja pikkuliikemiehet.
: M e voimme saivarrella loppumattomasti siitä, että kumpi on ky­symyksen
'Ueoreettinen" perusta, Ramsay järven veden suojaaminen
vaiko lisävarojen hankinta kunnillemme. Mutta tällainen kinastelu
on yhtä tuloksetonta kuin väittely siitä, että ''kunipi oli ensiuy muna
vaiko kana''.: Käytännön kysymyksenä .on ilmeistä, että miltei vara^
rikkotilassa olevat kuntamme eivät voi mitenkää rakennuttaa noin S
miljoonaa dollaria maksavaa uutta viemärilaitosta;: Yhtä selvää on
se, että koitienomistajäin J a pikkuliikemtesten suurta verotaakluia^d
voida enää korottaa. Ainoa uIospääs>'tie on siis siinä,,että hankitaan
kunnillemme verotuloja myös nikkeliteollisuudelta joka on tähän asti
ollut kunnallisesti A'erovapaana — vaikka esimerkiksi Incon osakkeen­omistajat
vievät voittoina rajan y l i Yhdys\'altain puolelle noin 100
miljoonaa dollaria vuodessa!
'Myönnettäköön, että kesäkuukausien aikana on vaikea järjestää!
joukkotoimintaa kunnallisten kysymysten ratkaisun hyväksi. Mutta
nikkelialueen kuntien edessä on n>l siksi suuria ratkaisuja, että ei
ole aikaa lepäämiseen. On etsittävä kaikkia mahdollisia keinoja ylei­sen:
mielipiteen painostuksen julkituomiseksi tässä asiassa. Väestön
suuren enemmistönmielipide on se, että Inco on saatava verovelvolli­seksi
kuten muutkin;, Mutta tämä yleinen tahto on saatava aktiivi­seksi
voimaksi,'ja mikäli siinä
inaltdoUIsuus saada sellainen ratkaisu, että siitä hyötyvät kaikkien
Ertdu NiemUtS, Sudburysla,
päivänä 50 vuotta,
yhdymme; sukulaisten ja tutta-vai9
onnentoivotuksiin.
Mitä muut «anovat
ATLANTIN LIITON BAKOILV
'• Atlantin Jilton rakoilu, sen eräi­den
jäsenmaiden pyrkimys suoravii­vaisen
"kylmän sodan" lopettami­seen,
on selvästi näkynyt Jo myös;
viimeaikaisessa,kansainvälisten sub-telden
kehityksessä, Neuvostoliiton
johtomiesten; vierailu Englannissa,
Ranskan pää- j a ulkoministerin
piakkoin tapahtuva vierailu Neuvos^
toliittoon ja Skandinavian maiden
pääministerien käynnit Neuvostolii­tossa
ovat lähentäneet näitä maita
toisiinsa, hävittäneet entistä epä­luottamusta
j a rakentaneet pohjaa
rauhanomaiselle rinnakkaiselolle.
Usko Atlantin liiton tarpeellisuu­teen
sotilaallisena järjestönä "Neu­vostoliiton
hyökkäysaikeita': vastaan
on romahtamaisillaan. Atlantin lii­ton
monien jäsenmaiden porvaril-isetkin
politiikot jo myöntävät, että
iitto ei voi olla nykyisessä muo^
dossaan mikään Jurvallisuuden tae
a vaativat suuntauksen muutosta.
Länsi-Saksan pääomat valtaavat
ulkomaisia markkinoita
Kansantahto,
cfäin» mrtbitt€d«tmM, cttft « k n -
riMtfa» vtmtfi, tebdasiaflKkifa Si.
Lameneen kanavarakemMkien
varrelle OatoriooiBuTiiB» mSUi'
senaaa lilUyr aiOien maaOBian'
nuKkkfoalA valtenvnkfBi/kse^
mibJn f^uIrSafcsan i>ääofiui on
nyi kOniynyt.
Ajnerlkkalatnen "The Foriane"-
alkakanslehJen helmtkoon nmiie-rocta
oli fihes .'pnolet onlsfettn .
Bfff^ffl^ftiyftyTyHff ' teoQimttlaltofc- <
»ne Kn^tvSOtiYMififiiP^^ ,
kuvaava nfinf "Kroppfn efj^tnil-- ^
Den". Kirjoi tokseasa kundaan^
Krappfn Imteytitykseä^^aatyit-S
vaiheita; Ja sen r kasvamista Eo.-. •
roopan snorfinniaksi i - sofa|arvik',.
keitä valmistavaksi konsernilttl
samoin koin monien lansitnaiden,
ennen mnita Englannin stmriin-
; maksi Idlpa iHjaksi ; tilkomaifillla
tnarkklnoHIa,
Samantapaisia kirjoituksia on muu­ten
viime aikoina ollut; muissakin
amerikkalaisissa ; lelidissä.;: Kaftlssa
niissä: mainitaan saksalaisten teblli-suusylitymlen
elpymisen herättävän^
suurta huolestumista USAn eurooppa­laisissa
liittolaisissa, pääasiassa Rans­kassa
Ja Englannissa. Niissä kaikissa
koo aja» Knipp lomaSa koneellaan
lesst Aasian maasta toiseen. Kävj
EigjrptlssS; Ja monissa muissa maissa
Krapp neuvotteli noiden valtioiden
|o(btavien valtiomiesten kanssa Ja sai
aikaan, kuten hän itse mainitsi, mel^
koisia tuloksia: hänen . yhtymänsä
asemat useissa Aasian Ja lähi- Ja kes-'
kl-idän maissa vahvistuivat huomat-tavastL
samaan aikaan kuin Krupp suoritti
saksalaisten teoUisuuäurJoittajien l i i ­ton
puheenjohtejan Fritz Bergin joh­dolla
matkan kaukor. Ja lähi-pän.
tulee, niin Saksan mttotasavalta tuot­taa
teollisuustarvikkeita jo nyt kaksi
kertaa sOn paljon kuin Banska Ja
mUtei;i'yhtä paijjon loiin Englanti.
Kaikki nämä. seikat puhuvat Eng­lannin
ja I4nsi'Sak|an välillä vallit-
Opposifio jyikhgin
länsi-Sakossa
Tästä matkareitistä oU sovittu l a n s i -
Saksanliallituksen kanssa Ja se suun­tautui
l,fapaniin Indonesiaan, Intiaan,
Burmaan.; Pakistaniin.: Siamiin, Sin­gaporeen
Ja Hongkongiin, Saksalais­ten
'teollisuusmiesten matkan pitim-deksi
kertyi 50.000 kflometriä. Heidän
mainituissa maissa käymicnsä neu-voltdiujen
tarkoituksena oli länsisak-salaisen
pääoman asemien lujittami­nen
Ja'vaikutuspiirin laajentaminen
Pohjoismaiden
naiset ja
naispappeus
Helsinki (SS) — Pohjoismaitten
naisjärjestöjen kongressi päättyi 5/6
Turussa. .Kongressin viimeisenä kes­kustelukysymyksenä
olV teol. tri Eira
Paunun alustus: Naispuoliset papit ja
naisteologien, asema kirkon piirissä.
Alustaja loivensin katsauksen naisen
asemaan kirkon palveluksessa: kristil--
lisyyden alkuajoista t- lähtien Ja totesi;
ettävjo alkukristillisessä kirkossa nair
sella oU oma tärkeä tehtävänsä. Myö­hemmin
syntyi kuitenkin kirkon pii­rissä
hierarkinen henkl-systeemi nais­ten
Jäädessä sen ulkopuolelle Ja pap­pisvirkojen
tullessa yksinomaan mies­ten
hoidettavaksi. ,
^ Toinen : Ja esitelmöitsijän mielestä
ainoa oikea tapa kysymyksen ratkai­semiseksi
:-: on' naispuolisten pappien
hyväksyminen. Kokous hyväksyi pää­töslauselman.
Jossa todettiin naispap­pien
tarve Ja vaadittiin,-ettei ole ase­tetta
va esteitä naisten .papiksi: pyrki­misen
tielle, vaan on - miehet ja nai­set;
katsottava tähän virkaan tasa-ar-voisiksi.
(Maak.)
on myös sama ajatus: Länsi-Saksan
elpyvän mahdin huomioonottaen Y h ­dysvaltojen
on .oltava:entistä' Jähei-semmässä
yhteistoiminnassa ' sen
kanssa, niin *sen teqllisuustuotannoii
Jatkuvassa'laajentemisessa kuin myös
ulkomaankaupan alalla.
Tämä : amerikkalaisen lehdistön
Kruppiin kohdistama huomio el> ole
satunnaista. Knippin konsernin edus­taja
kävi. nimittäin Jokin aika sitten
Yhdysvalloissa Ja neuvotteluissaan
amerikkalaisten; teollisuusmiesten
kanssa esitti kauaskantoisen suunni­telman
länsisaksalaisten Ja amerftka-lalsten
suuryhtymlen yhteistoimin-,
nasta ulkomaisilla markkinoilla.
Kruppin edustaja mainitsi tällöin, et--
tä hänen isäntänsä Alfred Krupp Ja
Ja muut Länsi-Saksan suurteollisuu­den
harjoittajat haluavat esiintyä vä^
likäsinä amerikkalaisen pääoman: in-yestoinnissa
lähi- Ja keskiridän mai­hin
sekä myös kaakkols-AasIan'jnal-hin
Ja saksalais-amerikkalalsten/; se-^
kayhtiöiden perustamisessa. ^niihin.
Tämä ''välitys^'-suunnitelma on,:ku-ten
: Englannin Ja Ranskan lehdistö
'yhdenmukaisesti toteaa, suurena vaa­rana
englantilaiselle -Ja ranskalaiselle
pääomalle noissa maissa. Itse asiiissa
Kruppin suunnitelma ei ole mitään
muutekuin ilmaiis huonomahitllBen
VWashington-Bonnin akselin" toimin-naste
teloudellisella alalla. ' -.
Myös AlfredrKrupp oli laajalla u l ­komaisella
kiertueella. ; Kuuden v i i -
keinoilla: millä hyvänsä
Näistä sekoista voi nähdä kiistatto-masti>
että Länsi-Saksan pääoma* on
sevasta erittäin ankaraste kilpailusta.
Tässä keskinäisessä kilpailussa Länsi-
Saksa voi,noJautua ylivoimaisesti ak­tiiviseen
^valauttetaseeseensa. Länsi- j y£jj^
Saksan dollari- ja kulteylijäämä oU Oppositiopuolueet, jotka ovat jo
pvolti^t ehdottivat torstaina, kesä-
Imun' 7 pnä, että ehdotoksen ylei­seksi
^asevelvoUisuudelcä toinen ja
lotlmas lukeminen lykättäisiin iiei-nakuun
4 ja 6 päivään,
Ehdotusta voidaan lähinnä pitää,
yrityksenä lähentyä oppositiota, jO'
ka on kiivaasti arvostellut hallituk­sen
suunnitelmia lukemisten suorit­tamisesta
f jo kesäkuun 19 ja 21 päl^
SITÄ
IA TÄ
dollarilla,
teolli-
KoJtemusten perusleetia, älkää Meiiko
petollisella Julialla, Soc. Creditillä ^
Jospa toisin vähän tuulahduk­sia
täältä Albertan Social Credit-valtakunnasta.
No, ei.täältä nyt mitään-<erikoi-
. sen uutta kuulu, paitsi se,, että kesä
; tuli hyvin äkkiä tännekin, mutta on
! unohtanut tuoda mukanaan sadet­ta,
ei ainakaan tälle, paikkakun­nalle.
Viimeksi oli huhtikuun puo­livälissä
lumi- j a vesisadetta. Pari
lupaavan näköistä pilveä on kyllä
nähtyjivmutta nekin ^"heiluttivat
vain märkää häntäänsä",' vaikka me
sadetta odotimme suut avonaisina.
Oraat alkavat jo olla keltaisia
varsinkin korkeimmilla ja santasem-milla
mailla,' vaikka keväällä o li
vielä paljon lunta.
Itfutta vaikka ei sadetta saatalsi-
: kaan, niin onhan meillä sentään
se itseänsä kehuskeleva Social
Credit hallitus. Kyllä se huolen
pitää, ainakin luulisi pitävän..
Luin juuri, miten i eräs pastori
kehaisi, että Social Credit puolue
alkaa- jumalasta ja Abrahamista.
Mutta meistä maallikoista ei asia
siltä näytä. Social Credit alkoi
valheesta ja jumala oli vain kep- >
pihevosena^ $25 luvattiin Alber­tan
jokaiselle asukkaalle jos hai,
lituspukille pääsee. Kyllä he sil­loin
tiesivät, että hallituksen kas­sa
oli miltei tyhjä ja velkoja oli
paljon, eikä niitä ole vieläkään
. maksettu vaikka on eletty 3 ker­taa
7 Uhavaa vuotta hallitukselle.
Ei vielä 20 vuotta sitten osattu
ammentaa maakuntamme luon-:
nonrikkauksia niin suuressa mää­rässä
kuin n>-t.
Ja onko siitä nyt iloa kansalle
että Manningin hallitus on miltei
lahjoittemalla luovuttanut maakun­tamme
suuret luonnonrikkaudet
yhdysvaltalaisille kapitalisteille.
Kaipa olette seuranneet sitä kaa­suputkilinja-
juttua. Manning mi-nistcrejlneen
ehätti vakuuttamaan,
etteivät he myy Albertan iuonnonr
kaasua muille kuin yksityisille kun
joku hyväkäs rohkeni esittää, että
miksi- ei Uittohallitus tee itse^ koko
kaasuputkilinjaa.
Nyt pystyisi Manning täyttämään
Social Creditin lupauksen siitä; et­tä
Albertan kaikille asukkaUle an­netaan
$25. Nyt on varniat tulot
Tänäkin vuonna yksistään öljystä
, ja kaasusta oli tuloja $33^,861. [ ki-Albcrtasta.
Sitten vuodosta 1947 on öljystä ol­lut
tuloja 525 miljoonaa. Entäs
siten ne verotulot autoista, linja-autoista,
kuorma-autoista, gasoliinis-ta,
voiteista jne. Farmarit käyt-^
tävät nykyään vain traktoreita, jot­ka
kuluttavat yksinomaan verotet-tovaa
polttoainetta. Kaurat eivät
kelpää enää minnekään, kuten len­non
kelpasi.
^^^^ . M Albertan väestölle ei Ole
kruunu antanut mitään muuta
kuin suuria veroja, jotka nouse­vat
joka vuosi. Kouluja pitää
rakentaa. Myös on rakennettava
kalliita yliopistoja nuoren väen
tarpeita tyydyttämään. Kunnat
vajoavat suuriin velkoihin. Man­ning
kyllä antaa mielellään lal^
noja, vaan e l lahjoja, sillä korko­tuloistakin
saa valtio rahaa. ^
Tiet ovat enimmäkseen rapateitä^
vaikka tätäkin paikkakuntaa on jo
asuttu puoli vuosisataa.- Kansa ei
ole rikastunut, mutta hyvien puo-luemiesten
ei tervitse köyhänä läh­teä
tästä matoisesta maailmasta;.
• • •
Saskatehewanilaisille huomaat
taisin, että älkää muuttako halli­tustanne
sen paremmin vanhoi­hin
puolueihln kuin tähän petol­liseen
Juliaankaan jota Social
Creditiksi sanotaan, sillä teillä on
sittenkin parempi hallitus.
Vaikka hallituksenne ei olekaan
voinut tehdä kaikkea^ mikä biisi
pitänyt tehdä, se on kuitenkm huo­mioinut
myös pikkuihmistenr edut
Ottekaa myös huomioon että. Sask.
hallituksella ei ole tulopuolta; esi-'
merkiksi öljystä, muuta kuii^ n i ­meksi.
Muitakin luonnonrikkauksia
on niukalti. Monet farmarit ovat
köyhiä ilmastosuhteidenkin 'takia
eikä hallitus voi farmareita ylöttö^
mästä verottaa uudistuksien tekoa
varten. Teollisuutta on kovin-vä­hän
ja maakunte on suuri. Asutus
on harvaa ja niinmuodoin eivätvtiet-kään.
ole sellaisessa kunnossa kuin
niideh pitäisi olla.
Mutta sittenkin on rehellinen
työväen halUtus paljon paiempl
koin hölynpölyä ja vanhaa wSISa
edustava rahamiesten hallitas.
Ei siis: kannata kokeillakaaii. So­cial
CreditiUä. — Minä vain, Kcs-alolttanut
uuden rynnistyksen ulko­maisille
. markkinoille. Aiheellisesti
englantilainen lehti "The Evening
Standard'' mainitsi, että nämä Krupr
pin ja muiden teollisuudenharjefeta-
Jlen matkat "ovat. osana Saksan
kamppailusta uusien markkinoiden
anastemlseksi Ja entisten laajentami-sek8i"
i Edelleen lehti -toteaa, että
"ryhmä toisensa Jälkeen lähtee Bon-nlste
keski-itään Ja Aasiaan etsimään
tilauksia. Kruppin matka on: paljon
enemmän kuin varoitus vaarasta. Sen
tulisi olla häls^smerkkinä Englannin
politiikan täydellisestä muuttamises-te."
Tämä lausunto kuvastaa hyvin Eng­lannin
liikemiespiirien mielialoja län-sisaksalaisen
pääoman tunkeutumisen
Johdosta Jälleen ulkomaisille markki­noille.
Englannin teollisuudenharjoitr
tajat eivät voi olla näkemättä sitä
vaaraa, minkä tämä tunkeutuminen
alheuttea. englantilaisen pääoman
eduille lähi- Ja keski-idässä.
Tosiasioita iterkkallemalla käy täyr
sin selväksi,, että Jo usean vuoden
ajan on olhit käynnissä: länsisaksalai-sen-
pääoman asteettainen tunkeutu­minen
Britennian vanhoille vaikutus­alueille
Ja samalla englantilaisen pää­oman
työntäminen sieltä pois.
Vielä vuonna 1953 . Länsi-Saksan
vienti lähi- Ja keski-Idän maihin jäi
huomattavasti Jälkeen Englannin
viennistä. Länsi-Saksa vei noihin
mailiin tavaroita 240.389.000 dollarin
arvosta Ja: Englanti 427,986,000 dolla-rhi*'
arvoste.' Mutta Jo vuoden kulut­tua
tilanne oli: aivan toinen. ; Länsi-
Saksan vienti'6U silloin 291,527.000
dollaria ;ja: Englannin 366,694.000 dol­laria.
Samanavuonna LänsirSaksan vien­ti
Tiu-kkiin oli kaksi kertaa niin suuri
kuhi Englannin. Länsi-Saksan vien­nin
arvo ]|raniin oli noin 44 miljoonaa
dollara. kun: Englannin viennin • arvo
sinne oli vain 23 miljoonaa dollaria.
Länsi-Saksan osuus keski- ja; lähi-
Idän maiden koko tuonnissa oli v.
1954 27.8 prosenttia. Erittäin kuvaa­vaa
on myös LänsirSaksan viennin
lisääntyminen Irakiin, joka on: aina
ollut Englannin' perinteellistä vaiku­tusaluetta.
Vuonna 1954 Länsi-Sak-sanviennin
arvo Irakiin oli 15.97 mil­joonaa
dollaria kun se vuonna 1953 oli
vain 8,9 miljoonaa dollaria.
Länsi-Saksan: viennin, lisääntymi­nen
Englannin perinteellisille vaiku­tusalueille
tapahtuu Saksan liittotasa-vaUan
taloudellisen mahdin yleisen
kasvun aikana Ja ajankohtana, jol­loin
se on astumassa ensisijoille kapi­talistisista
maista teollisuustuotan­non
määrään Ja ulkomaankaupan
laajuuteen nähden. Se on Jättänyt
Ranskan Jo kauas jälkeensä Ja lähe­nee
yhä voimakkaammin Englantia.;
Mitä teollisuustuotannon, määrään
vuonna-1955 "374 miljoonaa dollaria^
Englanti",sen sijaan kokee yhä suu­rempaa
jdollaripulaa Englannin
doUarivarät' vähenivät vuonnav 1955
Jälleen ,.250 miljoonalla
Näissä oloissa" Länsi-Saksan
suudenharjoittajat,;: voivat:: menestyä
erinomaisesti .-kilpailussa - Englannin
kanssa. - . • i •
On täysin seivää, etteivät länsisak-salaiset-
teollisuudenbarjoittajat olisi
ilman ^tiettyjen amerikkalaisten pii­rien
apua pystyneet: niin nopeasti
tunkeutumaan pääomineen.Englannin:
vaikutusalueille. . Juuri siitä syystä
Kruppin ja hänen"-,kolleegojensa pyr-kiny^
kset .voimistaa: amerikkalais-sak-salaista
: yhteistoimintaa ulkomaan­kaupan
laajentamisessa on herättänyt
Englannissa - suurta huolestmniste.
On syytä kuitenkin tähdentää sitä.
että tämä yhteistoiminta ei tieten-.
kään missään määrin poiste amerik­kalaisen
Ja länsisaksalaisen pääoman
ristiriitoja. Jo nyt monilla: aloilla
varsinkin latinalaisessa Amerikassa
kay^t amerikkalaisten Ja länsisaksa­laisten
teollisuudenharjoittajien edut
ristiin j a amerikkalaisten Ja länsisak­salaisen
.ipääoman välillä on -riitai­suuksia.
Eri maiden monopoliryhmittsrmieii
kilpatalstelu" on seikka. Joka- ei voi
olla vaikuttamatta nykyisiin kansain­välisiin
suhteisiin: Tämän taistelun
kärjistyminen tuntuu voimakkaam­min
kapitalististen päämaitten. var­sinkin
Englarmin Ja Sa.ksan liittotasa­vallan
välisissä suhteissa.'
D. Melnikov — SIB,
uhanneet poikotoida liittopäivien
puolustusvaliokuntaa, jos hallitus
noudattaa lakiesityksen aikataulua,
ovat kuitenkin tyytymättömiä uu­siinkin
päiviin.' Ne haluaisivat
mieluiten ratkaisevien lukemisien
lykkäämistä parlamentin kesälo­mien
jälkeen.
Tärkeintä kysymystä ^ tuleeko
asevelvoUisuusajan pituudeksi 12
vai 18 kuukautta — käsitellään joka
tapauksessa erillisenä lakiesitykse­nä.
Tämän keskustelun päivämää­rä
ei ole vielä lyöty lukkoon.
PAPLVAUil
FUhVva paptdmija ViUe oli ji
ylpeys. Saapui perheen tytär
lanä&n kotiväelle vilmeisihtä
jaansa. Esiteltiin, istuuduttiin i
telemaan. Nuori mies sa4 luva
kaunottaren viereen. Sitten ä
noi papukaijalle:
— Kas niin, ViHe, näytpä vj
taitosi!
Ja perheen ylpeys teki työt
kettyä. Kiljaisi sellaisella ääne
tä kattokruunu kilahteli:
— Jaska, et,saa! Ajatteli
äiU saattaa tulla!
• • •
VIBBEJtLLE OKSALU
'Puutarhuri näkee pojahnaj
ta omenapuussaan ja huutaa
r - siellä ylhäällä 1
'— Pyrimme väin vihreälle
lei
• • •
HOIKKA
—^ .Onko morsiamesi: pyön
hoikka?
: ' ^ Hoikka; Hän ei voi syöd
muuta kuin: makaroonej a.
Ranska meneifää Algerian pian ellei
ohjelma muuiu, sanoo Mendes-Franc
Pariisi.—-Jokaisen ranskalaisen
velvollisuus on palauttaa rauha A l ­geriaan
niin pian; kpin. mahdollista,
sanoi radikaalisen puolueen johtaja
Mendes-France /radikaalisen -puolu­een
hallitulcseo. kokouksessa perjan­taina:.
Mendes-France erosi viime
kuussa' hallituksesta, missä hän oli
salkuttomana ministerinä. Eron
syynä olivat lähinnä. mielipiteiden
erot hallituksen Algeriaa koskevas­ta
politiikasta.
— E i riitä, että voiman avulla
ratkaisemme Algerian ongelman,
Mendes-France sanoi. Olemme vii­me
kuukausien aikana menettäneet
ystäviämme ja olemme vahingoitta­neet
vapaitten ranskalaisten toimin-.
taa. Siksi on välttämätöntä
jälleen yhteys Algerian kansi
saavuttaa uudelleen sen luoti
: Mendes-France korosti erito
sitä, että on välttämätöntä '
nopeasti "koska talvaanranna
noussut uhkaavia pilviä". ]
uskotaan näin sanoessaan tarl
neen syksyllä pidettävää YK:n
kokousta, jolloin; Algerian ky
mahdollisesti tulee* esille. M<
France viittasi mm. siihen, et
dokiinan sodan : "kansainväli!
nen": oli johtanut siihen, että
kalaiset oli lopullisesti ajettu
pois.
Kiinan kirkl(okunnilla
täysi toimintavapans
: iHelsinki. Kiinasta palasi
Suomeen, viime perjantaina ja
lauantaina fcesäk. 1 Ja 2 pnä Suo­men
Nuorisojärjestöjen edtastajls-'
ton lähettämä nuorisojärjestöjen
valtnuskonta; Suomen - kristUlI- ~
: siä nuorisojärjestöjä edusti mal-'
nitussa valtuuskunnassa maisteri
- Inga-Brita Castren, joka palasi
'kotimaahan vasta.valtuuskunnan
toisen osan mokana lauantaina:'
Hän on. antanut seuraavia tietoja.
Kiinan kirkkojen ja kristillisen
nuorisotyön tämänhetkisestä t l - '
, lanteesta. ^
• Kiinan protestanttiset kirkot - muo­dostavat
tämän hetken Kiinassa hy­vin
pienen vähemmistön. — 700 milj.
kiinalaisesta kuuluu protestanttisiin
kirkkoihin n. 700.000. Roomalaiskato­lisia
on n. 2—3 milj;—- Buddhalaisia
lasketaan olevan n. 200miL ja mu­hamettilaisia
n. 20 m i l j .— Suurin osa
kansasta ei siis lukeudu mihinkään
uskontoon. — Uudessa perustuslaissa
on kaikille - uskonnoille turvattu us­konnonvapaus;
Tähän on samalla, l i i ­tettävä
toteamus siitän - että kasvatus,
on ehdottomasti vain: valtion käsissä;:
Kouluissa ja yliopistoissa eivät mit­kään
uskonnot, ei siis myöskään kris-tinu'Sko.
saa millään tavoin tuoda pa­nostaan
esille. — Sensijaan niillä täl-^
lä hetkellä menneisyyttahän en ole
nähnyt ja kuukauden, oleskelu aivan
uudessa maailmassa on lyhyt—- on
muuten täysi vapaus kaikinpuoliseen
toimintaan.
Tapasin monia kirkkojen ja
kristillisten nuorisoUIkkeltten —
NNKY :n^a NMKY :tt johtohenki­löitä
— ja sain tilaisuuden osal­listua
esim., joka sunnnntalaama
jumalanpalveluksiin ja nähdä
monenlaista •• muutakin kristillistä
toimL-itaa^ Pekingissä esimerkiksi
on yli Stfbrotestahttlsta' kirkkoa
' ja seurakuntaa, Shanghaissa,' jo­ka'
aina on ollut maan klricoIUsen;
- elämäni keskus, yli 200. rVIerailin
; niissä useissa, ja kaikissa seura­kunnissa^
tuntui toiminta olevan
vilkasta.
Shanghairi seurakunnissa vierailin,
useissa pyiiäkouluissa.. nuorten .ker­hoissa
ja helluntaina siellä vihittiin
Anglikaaniseksi katedraaliksi sen suu­rin
kirkko —17 anglikaanisen piis­pan
läsnäollessa.
Kristillinen, nuorisotyö' on < seura­kuntien,
NNKY:n Ja NMKYin käsis­sä,
joiden keskinäinen yhteistyö on
voimakasta. Muita kristillisiä nuori­sojärjestöjä
ei ole. Kristillinen y l i -
oppilastyö. esim. tapahtuu, näiden
puitteissa. NNKYrllä ja NMKY:llä
on suuret, työkeskuksensa j a varsin
paljon; palkattua työvoimaa.
Kiinan nuorilta Ja pieniltä kirkoil­ta
puuttuu tällä hetkellä kokonaan
ulkomaalaisten lähetysseurojen tuki;
Tämä .on luonnollisesti tuottanut vai­keuksia
varsinkin: alkuaikoina, mutta
ilmeisesti: se myös on merkinnjrt, —
ainakin tällä hetkellä : merkitsee —-
sitä; että ne ovat joutuneet seisomaan.
Jaloillaan Ja siinä vastimssa kasva­maan.
I
Tibetin autonomisen
alueen muodostamista
valmistellaan Kiinassa
Kiinan kansantasavallan vaiti
voston - päätöksen mukaisesti K i
on muodostettu: Tibetin autono
alueen muodostamista *almista\
mitea. Valmistavan komitean
dossa . Tibetin vkansa saa yhtei
kansallisen - johtavan ; valtaelin
Tämä tulee vielä; enemmän i i
maan Tibetin. kansan yhtenäi
ja palvelemaan koko Tit)etin keh
ja> sosialismin > rakentamista
maassa.
rv;>Valmistayan. komitean.muodos
sen johdosta Kiinan kansantasai
puheenjohtaja Mao V;TSe-tung.
sanedustajain yleiskiinalaisen
kouksen vakituisen, komitean
heenjohtaja Liu Shao-tsi ja v
neuvoston pääministeri Chou 3
lähettivät onnittelusähkeet
Lamalle, Panchen Lamalle Ja vt
tavalle komitealle.
Ruotsin linja
nimittänyt Borgström!
Laajalti tunnettu: matkailu
asiantuntija Mr.; Edward. G.
Ström on hiljattain nimitetty:.
sin Amerikan Linjan matku
agentiksi. Hän tulee toimimaai
jan New Yorkin pää-konttoris
Mr. Borgström oli aikaiset
pitemmän ajan Scandinavian
Iines System, 'Inc;, palveluk
mm.' alue johtajana sekä Ghic
sa että Clevelandissa ja eri
kustaja-palvelu^tehtävissä New
kissa.'. Toisen Maailman Soda
kana toimi Mr. Borgström esil
tehtävissä ::Panamassa; Hänet
dan jälkeinen toimintansa on
nyt hänet laajalti eri puolille
ilmaa.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Tuli l(esä ja köyliitie ystäviä
Onpas nyt pahuuksen: lämmintä
— huh. huh!
f Tuollaisia valituksia sitä saattaa
jo' kuulla, vaikka tuskin on viikko
vierähtänyt siitä, kun maristiin^ et­tä
eikö njrt tänä vuonna kesäätule-kaan.
Niin vaativainen j a ' tyytymätön
on ihminen.
Kun •oli viileyttä tarpeeksi ei-se
ollut hyvä ja kun tulla tupsahti
90-TrlOO asteen lämniln — voisi sitä
jo ehkä kuumaksikin sanoa >—,niin
jopas taas -valittamaan.
Ja entäs sitten ne siivekkäät ys­tävät?
Kyllä niitäkin nyt kiroillaan ja
manataan, vaikka jokainen varsin
hyvin.tietää, että ne kuuluvat kesän
mukavuuksiin, kuten kuuluu kauha
pataan.
Mutta kaikki ihmiset eivät suin^
kaan huokaile ja puhkaile. Oli sitten
vähän kuumempaa tai-kylmempää,
panevat vain .töpinäksi, melkeinpä
aina vain sitäkiukkuisemmin mitä
kuumemmaksi ilma käy.
:Katsellaampas esim.' noita.' 5ud-burylaisia
laulajia,
r Talven ahertelun jälkeen ei kesä­lomasta:^
ole puhettakaan; Harjoi4
tukset vain aina tiukkenevat ^ ja
esiintjrmisiä. järjestetään esiintymis­ten
jälkeen.
Juuri äskettäin kävivät kuorolai­set
rikastuttamassa Majavajärven
jehujen 35^vuotisjuhlaa monipuoli­silla,
hyvillä j a hiotuilla ohjelmar
numeroillaan. Osoittaen siten myös­kin
jokaisen kouraan tuntuvalla ta^^
valla,. kuinka, suuri: etU siitä koitui­si^
jos kaikenlaiset suuret juhlat
järjestettäisiin-' yhteistoimin. .
Vajaa on urheilujuhla, jos sen
yhteydessä: ei .'ole myöskin henkistä
kulttuuria edustavaa: ohjelmaa. Toi-^
seita puolen puuttuu taas jotakin
kulttuurijuhlista, jollei : niissä: ole
edustettuna .urheilu ja voimistelu.
Ja niinhänse on, että vasenjalka
yksinään on vain vasen jalka, jolla
ilman: oikeaa jalkaa .ei.^ ole täyttä
merkitystä -^enempää.kuin oikeal­la
jalalla ilman vasenta.
Mutta: molemmat yhdessä ; muo­dostavat
sellaisen yhdistelmän, jolla
voi -harpata sekä pitkään; että ly­hyesti
- .
r ;Sitten ne meidän kuorolaisemme,
ainakinv naiset, kuuluvat esiintyvän
ensi sunnuntaina Azildan emäntien
— • kyllä ::varmaan: isännätkin: ovat
mukana -r-^^ järjestämissä kesäjuh­lissa.
Kuuluvat tekevän sen, satoi tai
paistoi.
..' Luulisi; että sitten jo tekisi mle-:
U huilata^ pari viikkoa j a . kerätä
ilmaa keuhkoihin Toronton suuria
laulujuhlia varten. Mutta eikös
raitäj.sellaisesta ei kuulu olevan pu-hettakaanl
iNyt se vasta vauhti kuuluu kiih­tyvänkin,
> aivan samoin kuin juuri
tällä -keriaa tuntuu kiihtyvän kuu­muus.
Juhannuspäivänä, kesäkuun 24'p.
on näet l^ön Puistossa kuorojemmä
järjes^mä pikkulaulujuhla^ - jossa
esitetään kaikki ne laulut, jotka
kuoromme esittävät Toi^ontossakin;
i) Se: on-jo jotokini jota jokaisen
kannattaa; saapua' kuulemaan. '
: j;Toivottavasti-päivä ei ole silloin
äärimmäisen, kuumaa sillä silloin
joutuisi kuorojen johtaja Bauha-rouvämelkeimpä
paistumaan, kun
joutuisiy seisomaan -ja : h
auringoii hyväiltävänä siinä laulu­lavan
edessä. Varsinaiset r laulajat
kun sentään saisivat vähän: suojaa
lavan seinistä ja katosta.
. Mutta niin se Vihtori kuitenkin
sanoi, että kyllä : Rauha selviää,
sillä on., sisu kuin kissalla.
Toivottavasti niin onkin asia.
.Jo ennen tätä suurjuhlaa, pitä­vät
kuorolaiset hauskasta huolen
jiAannusaattoilfana, jolloin:: Työn
Puistossa .lanaltaan,: poltetaan, ko^
mea kokko; lauletaan j a riemuitaan;
Oikein, panee Ihmettelemään; että.
kuinka sie joukko jaksaa; kun jotkut
eivät; tahdo . Jcotonakaan toimeen
tulla ja kun niitä uimareisu
kaikki tekisivät mielellään v
joka iltana.
: Kaiken lisäksi, on mikäli
olemme saaneet, kuulla, kulti
joukollamme käsmnissä suure
koilmanäytännön järjestäm
Harjoittelevat näes Teuvo P
lan ^ kuuluisaa kansaimäytt
"TukkijoeDa".
Täytyy oikein huokaista^;
ohhoh^ ovatpas ottaneet kuuiä
kärpästen keskellä aikamoisen
kan.
:'Jos homma onnistuu, jota e
uskalla epäuläkään, tulee siitä
maankin sellainen nähtävyys,
ei ole näillä: main nähty s
"Seitsemän veljeksen" päiviöi
lomrTyön Puistoon kerään^
katsomaan noin 1,500 ihmistä.
Kysyimme jepettimestarUta,
kuinka on -mahdollisuus saada
leja jaetuksi näin hikisillä On
ja > saimme hämmästyttävän
tauksen:
'-"Menivät: kuin ku^
seitsemässätoista roolissa oli-näyttämisen-
vaiva. Enetmn^
niitä olisi saanut oUa ja nö
lisäväkeäkin on. luvassa.
Emme ymmärtänyt sanoa BI
kuin toivottaa menestystä saa
yritykselle. -
Ja kaiken tämän touhun ja
mun ohella valmistaudutaan
mahtavalla joukolla matkustaa
laulujuhlille Torontoon.
Onnea sillekin matkalle ja —
Iille! — Kadunmies.