Vapaus, July 26, 1955

              Il
Sivu 2 Tiistaina, heinäk. 26 p. — Tuesday, JuJy 26,1955
tm.
Telepbones: Sus. Office
Editorial Office OS. 4*4265. Manager
E. fiufc$I, Bditor W. EUund. mUIng
addriess: Box 69. Sudbuiy, Ontario.
(^«ui of Ftmiisb Canadians.:
a0'i»cond clajBS mail by tbe Post
€4i^ Departmeat. Qttava; Pub-
Uibed thjicc «eeUy: Taesdays,
Humdaj» and Satvrdaya by Vapaiis
PaUtBblng CompanyXtd^ at 100-102
EtlilijBt. Wv, Sudbury, Ont., Canada,
Advertising rates tu^n appUcaiUm.
Tranjslatlon freeof charge..
' TILAUSHINNAT*
Canadaasa: 1 vk. 74)0 « kk. 3.75
VlidyiSTaiaöissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4,30
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk- 4.75
SYNTYMÄN
PÄIVIÄ
Meneslysiä e!
ma
i i
•lv"-'-
SGAU-liiton ; 19. vuotuin^'h liittojuhla: H yalrnis-tefuja
tätä suurjuhlaa varten oh tehty varsinkin kulta-alueen keskuk­sissa,
South Porcupine.ssa ja Timminsissä, mutta myöskin monilla
muilla paikkakunnilla. Niinpä askalletaankin toivoa, että näistä 19.
liittojuhlista muodostuu yhdet kaikkein onnistuneimmat juhlat.
.../.Näiden 19. liittojuhlien ohjelman muodostavat tänä vuonna,
• kuttn edellisinäkin vuosina nuoren väen esitykset, pääasiassa kilpai­lut
rata- ja kenttäurheilun eri lajeissa ja kauniit voimisteluesitykset.
Lisäksi toisen juhlapäivän iltana pidettävään ohjelmailtamaan va­rattu
monipuolinen voimistelu- ym. ohjelma. Juhlien järjestelyä ja
erikoisestikin yleisön palvelua niissä ei kuitenkaan ole jätetty yicsin-omäian
nuorien tehtäväksi, mikä onkin aivan oikein, vaan on niissä
mukana myöskin vanhempi väki, osoittaen täten olevansa aina valmii­na
auttamaan nuorisoa heidän toiminnassaan.
"Liittojuhlien yhteydessä pidetään myöskin vuotuinen liittöko-
'koiis, jossa harkitaah kaikkia liiton toimintaa koskevia kysymyksiä.
Varmaankin tässä; kokouksessa tulee saamaan suuren huomion ky­symys
liiton toiminnan voimistuttamisesta ja miten sen piiriin voitai­siin
^ d a icaikki suomalaiset nuoret — äskettäin Suomesta tulleet ja
myöskin tässä maassa syntyneet, mutta vielä sivussa olevat. :
Nyt, jolloin kansainvälinen taivas näyttää kirkastuvan ja sotaa
ennustavat pilvet hälvenevän -—• kylmä sota horjuvan: haudan jpar-iaalla,
olisi entistä suurempi syy etsiä eri ryhmiin lukeutuvan nuori­son
läbentymiskohtia. Tätä lähentymistä ei tule suinkaan etsiä — eikä
; sitä etsitä — tarkoituksella hyödyttää yksin liittoamme, mutia kaik­kien
nuorten ryhmien yhtei.seksi hyväksi. Eri ryhmissä toimien pote­vat
kaikkien ryhmien urheilukilpailut ja -juhlat verenvähyyttä, joka
yhteistoiminnassa ollen häviäisi olemattomiin.
•Toivottavasti tässä 'liittokokouksessa päästään lopulliseen ja
kaikkia tyydyttävään ratkaisuun myöskin useita • vuosia keskustelun
allaisena olleessa liitto- ja laulujuhlien yhdistämiskysymyksessä. Va­paus
on tässä kysymyksessä ollut aina yhdistämisen kannalla sitä
silmällä pitäen, että siten saataisiin juhlamme entistäkin onnistuneem­miksi,
monipiiolisemmiksi ja kaikkia tyydyttäviksi. Samalla ne olisi­vat
omiaan lähentämään vanhempaa ja nuorempaa polvea toisiinsa,
auttamaan ja,innostamaan toisiaan. Tässäkin tapaukseissa on paikal­laan
työväenliikkeen järkkymätön tunnus: Yhtenäisyys on voimaa!
•Toivotamme parhainta menestystä. 19. liittojuhlille leiitemme ja
kaikkien niiden puolesta, jotka eivät joistakin syistä voi näihin suur-
. juhliin osallistua.
fobn BlUrf. Wat€rR toivnshlp. Ont,
täyttää 75 vuotta,kuluvain heinäkuun
29 pnä. . ../•:• ::•<:''•'•;]••<:•:
Mfonie JTobnson, Web«ters Corners,
B. C. täyttää 80 vuotta eloiuun 21
pnä.,
yhdymme sukulaisten Ja tuttavien
cnnitteluihin!
vuosipäivää vietetään
A^ancouverissa 8 pnä
Kun oUn Sucsnessa viime kuussa,' neet tuloisia, päätti pastori, he ovat
sanoi Donlandsin yhdistyneen kiricon j vaikuttaneet neljän suurvallan
Mitä muut sanova^
Askel rauhan vakiinnuttamiseen
11 m
lm
Viime lauantai-iltana päättyi Genevessä Neljän Suuren neuvot­telut,
joiden tarkoituksena oli löytää tie maailman jännitystilanteen
lieventämiseen, kylmän sodan lopettamiseen" ja rauhan vakiinnuttami-
• s^n. Mikäli uutistiedoista näkyy, käytiin neuvottelut ystävällisessä
., iimäpiir
neista kysymyksistä tuotiin esille melkoisen avoimesti;
Minkä verran tästä neljän suuren kohtaamisesta oli hyötyä rau­han
turvadmiskysymykselle, ei ole vielä tällä kerralla arvioitavissa,
mutta jokatapauksessa se oli voitto maailman rauhanvoimille. Jo se,
etta johtavien kapitalistimaiden hallitusten päämiehet suostuivat koh­taamaan
Neiivostoliitpn johtajat, joiden .käytä voi­daan
sanoa edustaneen koko sosialistisen maailman näkökantoja, oli
siiurimerkityksellinen saavutus. Se oU osoitus siitä, että maailman
ihmisten suuren enemmistön ääni — rauhan voimien ääni — on
onupdostunut niin voimakkaaksi, että se kuuluu kaikkein korkeim-liaille
hallitusportaille saakka. ,'
.. ...Kukaan realistisesti ajatteleva ihminen, ei toivonut Neljän Suu­ren
kokouksen vielä johtavan mihinkään ehdottomaan ratkaisuun.
Maailman johtavien valtojen, erilaiset yhteiskunnalliset järjestelmät
omaavien valtojen välille vuosikymmenien aikana kasaantunneet eri­mielisyydet,
kymmenien vuosien aikana taitavalla ja häikäilemättö­mällä
propagandalla muokattu vihan ja epäilyksen ilmapiiri — kyl-
^itiäh sodan ilmapiiri — ei suinkaan ole selyitettävissä muutamien päi-yien"
neuvottelulla, vaikka neuvotteluun osallistuisivatkin kaikkein
vaikutusvaltaisimmat henkilöt.
Neljän Suuren neuvottelut olivat ikäänkuin avain uusille jatku­ville-
neuvotteluille ja mielipiteiden vaihtamisille. Juuri sille, mitä
maailman rauhanliike on yaatinut. Pidättäytyminen neuvotteluista li­sää
epäluuloja ja jännitystä, kun taas mielipiteiden vaihtaminen, vaik-kapa
erimielisyydet olisivatkin suuret, selventävät ilmapiiriä ja teke­vät
mahdolliseksi, mikäli hyvää tahtoa löytyy, löytää molempia puo­lia
tyydyttävä ratkaisu. Olisi suotavaa/että tapahtuisi niin, kuten
• Ne^uvostoliiton pääministeri Bul^ ."Nämä neuvottelut avk-
.• sivat uuden kauden meidän maittemme suhteissa." -
;., Britannian ulkoministeri Macmillan lausui Genevestä' palattuaan
sänömalehtimiehille: "Sotaa ei tule . . . On selvä totuus, että kun
Sota hylätään, niin silloin maailman erimielisyydet on sovittava rau­hanomaisin
menetelmin, joka edellyttää uutta aikakautta."
USA: n presidentti Eisenhower sanoi vastaanottajilleen, että "on
olemassa merkkejä uudelle ystävyydelle maailmassa''. Hän sanoi
myös, että vielä ei voida sanoa mitkä ovat konferenssin tulokset, mut-
: ta tulevien kuukausien aikana tullaan jo näkemään paljon.
{ ;-^lielipiteiden^^ erilaisten katsantokantojen julki­tuomisen
lisäksi Neljän Suuren kokouksessa päätettiin, että ensi loka­kuussa
kokoontuvat näiden maiden ulkoministerit keskustelemaan
edelleen erimielisyyttä aiheuttavista kysymyksistä ja niin aina edel­leen
kunnes maailman rauha on lopullisesti turvattu.
Kaiken täniän ohella on maailman rauhanystävicn muistettava
edelleen, että rauha ei tule itsestään. Maailman rauhanliikkeen kas-
-vava voima, jonka tueksi maailman johtavat tiedemiehet heittivät
Neljän Suuren kokouksen edellä julkaisturi, suurta huomiota herättä­neen
varoituksensa atomisodan suhteen, oli voimakas pakoitiri Neljän
Suuren neuvotteluihin. Se oli Voimakkaampi kuin sotaa haluavien
voimien tahto. Rauhanvoimien voimakas-painostus tulee edelleen
siniressa määrässä vaikuttamaan tuleviin suur\'altain neuvotteluihin
ja siihen, että ne lopUlta johtavat, maailman rauhantilanteen takaäV
• miseen.
PITAK»A BE ELAVANX
"Mitä. hyvämö valkeuksia Geneven
konferenssissa Ilmenikin, niin siellä
pii j<x»i josta kalkki olivat yksimieli­siä
— myöskin kalkki huomioitsijat.
Se oli uusi henki Ilmassa . . .
"Tämä jtol ajlkka — avoin mieli­piteiden
vaih t e i n e n Idän Ja lännen
välillä — teki Geneven kokouksen me­nestykselliseksi.
Konfereneslssa mah­dollisesti
saavutettiin Jotakin muuta­kin,
mutta Jsen el tarvinnut saada
muuta aikaan Ja Jotkut arvelevat et­tei
»2 saanutkaan. Monet huomioit­sijat
kuitenkin ihmettelivät, olivat y l ­lättyneitä
siitä kuinka kalkki sujui,
kuinka huolellisesti kaikki hallitsivat
it«ensä. ^'^
"Sellaisia konferensseja pitäisi olla
enemmän —-Ja läheisessä tulevalduu-dessa
..•.''V;'-w-\''':\
Globe and Mall-lehti toimitusklr-tuksessaah
heinäkuun 25 pnä.
pastori I. G. Perkins, yleisessä Ico-kcuicoissa
King Edward Hotellissa To-i
ontossa, matkustin lähelle ark tilkan
aluetta nähdäkseni keskiyön aurin­gon.
Noin puolen yön tienoissa au­rinko
laski horisontille ja alkoi uu­delleen
kipeämään. Minusta tuntuu,
että tämä kuvastaa myöskin Maail­man
Rauhan Kokousta. Pimeydestä
alkaa nousta yleisen mielipiteen kir-ka.'<
valo.
Pastori Perkins selosti yleisölle nä-kemlään
sodan aiheuttamia tuhoja
Hamburgts-sa ja Pariisissa. "On ai­van
mieletöntä, että ihmiset vielä
ajattelisivat toista pommien vaihtoa,"
hän sanoi. '
Kokouksena pastori Perkins oli m.
m. tavannut ryhmän kiinalaisia kris­tittyjä,
japanilaisen parlamentin j ä ­senen,
norjalaisen työväenjohtajan,
neuvostoliittolaisen työväen lehden
toimittajan sekä Metropoliitta' Niko­lain.
"Niiden henkilöiden, jotka
ajattelevat,, että Metropoliiltta Niko­lai
bn vain valtion välineenä, tulisi
tavata hänet," hän selosti; ; "Hän
antaa hyvää Johtoa ortodoksiselle kir­kolle
ja vaikuttaa huomattavalla ta­valla
maansa yleisiin asioihin."
Yleinen mielipide ja Maaliman
Rauhaiineiivoston työ ovat saavutta-päämlesteo
kokoukseen Ja ne voivat
saavuttaa muitakin tuloksia maail­man
rauhan hyväksi.
Kokouksessa ear.intyivät myös mris.
Mlldred MdL»e6d Nanahnosta ja Ca­nadan
Rauhankongressln. toimitsija
Bruce Mickleburgh Torontosta. Mrs.
NfcLeodkIrJoittaa'säännöllisesti CCP
Newsr lehdessä Ja on tunnettu pasi-flnlsesta
kannetaan. Hän niinkuin
pastori Perkinskin oli Helsingin ko­kouksessa
seuraajana. Häh sanoi it­seensä
vaikuttaneen eniten kokouksen
laajan luonteen Ja kokoukseen osal­listuneiden
tärkeän ;yhtelskunnalli93n
aseman. "Kun lähdin kokoukseen",
lausui hän. "minulla oli sellainen kä­sitys,
että siellä pääasiassa .vedotaan
ihmisten tunteisiin, mutta sain mie-luiriin
yllätyksen. Edustajat olivat
vakavia ihmisiä Ja heillä oli vakava
tehtävä koko maapallomme pelas­taminen
tuholta."
"Mutta vaikka edustajat olivat tosir
asioihin perehtyviä ja aslaUlsiä ihmi­siä",
mrs. McLeodJatkoi, "eivät he
olleet aina vakavia. He olivat iloisia
ihmisiä. Jotka raTiastävat ielämää.
Muussa tapauksessa he eivät olisi
osallistuneet kokoukseen."
Helsingissä ollessaan mrs. McLeod
oli tavannut muita pasifisteja ja
kaikenlaisilla mielipiteillä yar.aitettu-ja
henkilöitä. Heidän yhtci-^-y-Timär-rystään
kuvastaa kaikkein parhaiden
hänen tapaansa suomalaisen pastorin |
sanat, joilla hän vertaili räuhanlii- • •
kettä puuhun: "Pajifistit ovat kuin |
lehtinä, saaden ravintonsa ylhäältä, j
Mutta Juuret menevät syvälle maa- f
hän."' :\
Tulipalon sammu­tuksesta
ei ole
oikeus kieltäytyä
Campbells Bay. — 'Viime tiistama
sakotettiin täällä 8 miestä ?Ö dolla­rilla
kutakin siksi, että he olivat kiel­täytyneet
lähtemästä metsäpalon
sammutukseen.
Tämä paikkakunta sijaitase 70 mal­lia
Ottawasta luoteeseen.
Vaocoiirer. — Vancoiiveri3sa
vietetään maanantaina, elofcuo 8
pnä; Hii-oehiman pommituksen
iO-vobtismiiistopäivää atomi-, j»
vetypoouDien kiellon mcrtelssä.
Mlaisifs JärJ^ietään Esbibition
Pamkin jtlboilinateait«riin Ja 'sa­teen
eattuessa tUaisuDs pidetään
Pender Aaditoriumissa.
Tilaisuudeksa pääpnhujana c-sHntyy
mrs. IVIildred MacLeod
Nanaiinosta, Joka on äsken pa­lannut
>Iaaibnan Bauliankolcook-sesta
Ilelsingistä. Mrs. MacLeod
oh byvin.tunnettu hänen' kirjoi-toksistaan
CCF Nenrs-Iehdessä.
Ohjelmassa esiintyy mm. tun­nettu
kansanlaulujen esittäjä
Claire Klein. Tilaisuus alkaa klo
8 illalla. '
JA
-r- Avioliitossa on ps
• täväisyyitä jä; köv3a:
«nenin naimisiin 30 vt
; noin • mjehellenj • Jokc
pakia ja ajkoholi.
.— Miten kävi? .
• En tiedä aivan,
ole nähnyt iiäntä sen
— A.^attelehan. että
paljoni tyttöjä; jotka ei
nä naimisiin. r ' '
— Mistä sinä tiedät
paljon?
— Olen kysynyt'heil
KARL HEINZ DEREGOSKI:
Rotusorto tulee jatkumaan USA:ssa
AtlanU. Georgian valtion koulu- tyy hoitamaan
viranomaiset ovat päättäneet antaa
elinikäisen opetuskiellon opettajille.
Jotka suostuvat opettamaan luokkia,
Joissa eri rodut ovat sekaisin. Edel­leen
on asetettu salainen erlkolsva-licOtunta,
joka kaikesta päätellen ryh-rotuerotteluluongel-maa.
Käytännöllisesti katsoen kesktelut-ta
hyväksyttiin kouluhallituksessa
heinä k. .11 pnä sen .varapuheenjohta­jan
James Petersln päätöslauselma.
Jossa tähdennetään kouhihallltuksen
asennetta rotuerotteluun nähden.
Tämä tarina ei ole mikään mä-täkiiunjuttu,
hnomauttaa sen kir­joittaja.
Pariisissa on muodostet­tu
"Ensimmäisen Marsin asuk­kaan
vastaanottokomitea". Sen
perustajina, oli Joukko tunnettuja
henkilöltä, Ja sille on laadittu
tarlika työsuunnitelma. Harvinai­nen
vieras viedään ensimmäisek­si
Champs-Elyseelle kaupunki­kuvaa
ihailemaan. Hänen ;aisun-°
nokseen.asettaa herttaa de Bria-sac,
Pariisin 'heinoiminan klubir
huoneiston, Cercle InteralUen.
Tuhannet vieraat seitsenkertaista
Menuta varten on jo nimetty.
'Vastaanottokomitean puheenjoh­tajana
on ' Monsieur ' Raymond
Rodel. — Ja nyt itse kertomuk­seen.
•Sisään!"
"Teidän kahvinne, herra puheen­johtaja!"
"Eh, bon — tuokaa minulle vielä
pullo konjakkia, Mlchele. — Tänään
tulee, taas pitkä yö
"Tulevatko he sitten todellakin nyt,
herra puheenjohtaja?" ;
"Luonnollisesti, Mlchele. Vieläpä
hyvin pian luullakseni. — Mutta tuor
kaa nyt minulle nopeasti konjakki ja
menkää sitten nukkumaan. Ja —
Eammuttaisitteko kattovalon!"
HÄLYTYS
"Kuinka paljon?" kysyi. Raymond
au tonkuljettajälta. kuljettaja heittää
silmäyksen taulukkolautaan. • -Yhdek­sänkymmentä,
Monsieur Rodel. yh­deksänkymmentä
viisi." — "Enemmän
kaasua, ihminen!" Mieletöntä vauh­tia
kiitää Citroen kohti Paubourg
Saint Cermalnla. "Piru vieköön, eikö
se pääse nopeampaa" murisee Ray­mond.
— 'Mahdotonta Monsieur"
• -.v^ •
SAHKdTTAJA NUKKUU
Jarrut kirahtavat, ja jo ennen kuin
auto on kunoUa pysähtynyt Raymond
hypähtää alas. riuhtaisee talon nu­mero
. 37 oven auki Ja ryntää oven­vartijan
ohitse rappuja ylös; nyt hän
rummuttaa ylhäällä ovea, jossa on
kirjoitus: "Badar-asema Mars (IV)."
Kestää melkein puoli minuuttia,
ennenkuin oven takaa kuuluu laahus­tavia
askeleita ja nuori mies. jolla
on uniset kasvot, avaa oven raolleen.
• •'Ketjut pois, irtij" mylvii Raymond
ja sitteii hän ryntää toisen ohitse ta­kahuoneeseen.
* Miksi sinä idiootti
olet katkaissut?" raivoaa ihan. •'Ja
Juufltäimän, senkin nauta r — Siitä
puhutaan vielä myöhemn:!n. Laittau­du
sisään ja.sanele minulle. Minä kir­joitan
Itse!" , ••
Nyt on kiihtjTnjs vallannut toisen­kin.
Kuin mieletön hän ryntää radar-laitteiden
kimppuun, kaataa tuolin
mennessään ja nykäisee vivusta. Hil­jaa
suristen huoneen katto avautuu,
Jä vipuvarsi kohottaa radar-laitteita
kohti yötaivasta. Mlttnrilaudalla liik­kuvat
kaikkien kojeiden Itsevalaise­vat
osoittimet.
"Neijätuhattakaksisataaviisltoista
— noin yhdeksän miljoonaa — suun­ta'
Idän Ja koillisen: välillä." —\ "Py­säyttäkää
nopeasti!' mylvii Raymond.
— "Bon", sanoo sähköttäjä jä painaa
suturta valkoista nappia.' — "No? -7-
Kulnka paljon?" kysyy Raymond
kiihtyneenä.
••Kolmetuhattasatakaksikymmentä-vlisl!"
" V o i . hitto — se tekee njln kaksl-kymmentäkaksimlljoonaa
kilometriä!
Lisätietoja heti sähköttämällä ko­mitealle!"
Huoneiston cvi paukahtaa. Ja Ray­mond
kiitää kuin mielipuoli rappuja
alas, kolme-neljä porirasta kerrallaan
harpaten. Hän riuhtaisee auton oyen
auki. moottori ulvop jä suurimmalla
mahdollisella nopeudella auip pyyh­käisee
takaisin Pariisin keskustaa
kohden.
Tavaratalo "Au Bon Mardieii"
edustalla he ajavat kumoon erään
.polkiipyöräilijän; Kuljettaja aikoo
pysäyttää. 'Eteenpäin, ihminen! kll-'
juu Raymond. "Meillä ei ole yhtään
alkaa tuhlattavana! — He tule­vat
! !"
NYT HÄN SAAPUU
Böurgetin lenujkentällä leimahta­vat
kalkki: valonheittäjät palamaan,
ojentelevat valkeita sormiaan kohti
taivasta, hakevat ja etsivät. Satafeti-hatta
silmäparia seuraa niiden leikkiä
tuijottaen kohti yötummaa taivasta;
Pariisi muistuttaa ampiaispesää. Kau­pungin
kalkki kellot soivat; tehtaan-sireenien
ulvonta kaikuu kammotta
vana halki kaupungin hukuttaen äät
nellään icilhtynclden Ihmisten pu-l'*
eep. ; .. ...
Monet eivät ole kiireessä edes kun*
nolla pukeutuneet. Lapset Itkevät ja
vanhat naiset ovat kiihtymyksestä
lähellä mielipuolisuutta: Autot kiitä­vät
kuin hulluina pitkin katuja. So­tilas-
ja poliisiosastoja ryntää juok­sujalkaa
eteenpäin. Lentokentän lä­heisyydessä
tungos muodostuu hen­genvaaralliseksi,'
Tuolla — sama huuto tuhansista
kurkuista: "Siinä se nyt on! Tuolla 1
Tuolla vasemmalla ! ! ! Erään va­lonheittäjän
valkoinen keila on osu­nut
välkkyvään Johonkin, ja pian
kaikki sädekimput keskittyvät tähän
pisteeseen. Pyöreä esine välkkyy kuin
nikkelinen centimeln lantti, kasvaa
yhä suuremmaksi — pyörivä kiekko
— ja lähestyy maata käsittämättö­män
nopeasti.
Nyt välähtää myös siellä lentäväsr
sä esineessä valonheittäjä. Se on ne­likulmainen
ja heittää kammottavan
rälkeää, fosforimalsta valoa. Koko
lentokenttä ja sen ympäristö on käy­nyt
valoisaksi kuin päivällä. Metalli-sesti
kumahtaen ponnahtaa lentävän
lautasen alaosasta esiin nelj ä suurta
öliypalnevleterlä> jä nyt kone las­keutuu
jo kiitoradalle. ;
SÄHKÖINEN KASI
Kuljettaja ei enää irroita kättään
•hälytystopesta. Raymond käskee hai­kailematta
ajamaan sisään ihmis­joukkoon.
Hän on vastaanottokomi­tean
puheenjohtaja — hänen täytyy
ensimmäisenä tervehtiä Marsin asu­kasta!
»Tehän rj-ötnltte kuin etana. kirot­tu
äpärä. TiÄat kertaa olemme tätä
harjoitelleet. Ja Juuri tänään ei mi­kään
stemmaa!"
"Monsieur . . ." ,
"Suu poikki! Ajakaa!" ,
•Raymondin noustessa autosta Cas-ton
Maurice ja herttua de Brissac
ovat jo lautasen vieressä ja — voi
hyvä Jumala — yli kahden metrin
pituinen mies astuu heitä kohti. Ray­mond
työntää kiihtyneenä heidät sl-
•\-uim. Hänen äänensä kaikuu lujana:
"Minähän olen puheenjohtaja, eikö
totta? — Minun . , . !"
"Sallikaa minun esittäytyä — Ro­del;
Raymond Rodel. vastaanottoko­mitean
puheenjohtaja, presidentti."
- - Häh vetää sj-vään henkeään, - i .
•. . . ja te. te olette Marsin asukas?
— Ensimmäinen Ranskan maaperällä
— öhöm. erittäin tervetullut, terve­tullut",
sopertelee hän ja ojentaa kät­tään
pitkälle miehelle.
Väristj-s puistattaa häntä! Marsin
asukkaan sormet tuntuvat kuin säh­kövirralla
ladatuilta. Ja tämä puris­taa
nyt vielä molemmilla karhun­kämmenillään
hänen posklaan yh­teen,
suutelee häntä leuankärkeen ja
vastaa mitä piihtalmmalla' Pariisin
ranskalla: ':^.-'[-: '2
"Vlve La France! — Kirotun mu­kava
tunne tervehtiä ensimmäisenä
Marsin asukkaana Maan president­tiä
. ." :V-'•^•^-^/•V
ONKO MARSILAINEN PUNAISIA?
"Niin •— haloo ,'—: haloo —• tääl­lä
Rodel! — Mitääh? — Oletteko tul­lut
hulluksi? — Kuka hänet on Jo-liot
Ciulen puheille päästänyt? —
Kuinka? .— Mitä? — Taivaan täh­den!
Sehän on suorastaan herkkupa­la
konununlstoille! sehän on mai­nosta
. .;. Mitä te sanotte? Järje­töntä!
Y;hdlstäkää tämä puhelu mar­silaiselle
hänen asuntoonsa! — M i ­nulle
samantekevää. — Niin otta­kaa
minun puolestani vaikka yksi
kaartin komppania! Voi, voi. herra
Jumala . . . — Voih!" ' :'. ^.r. •]'•/•':• .•
Raymond painaa'kätensä sydämel-leen.
Kuulotorvl on pudonnut hänen
'kädestään . .•.•',
"Ajakaa nopeammin. Ihminen! —
Johan minä sanoin sen teille ellen
Ulalla! — Tunnetteko te Joliot-Cu-rieta.
kuljettaja?"
•Oh kyllä. Monsieur! — Hieno Ih­minen
jä — sikäli kuin minä tiedän
— myös suuri tiedemies. Sotaa hän
el hyväksy. Ja siksi . V :
, "Roskaa! — Kalkki roskaa!— Pu­nainen
hän on, rikollinen, puoskari!
~ , Niin — Nythän sen tiedätte ! » !
•'Mutta Monsieur Rodel . . ." :
•'Pitäkää suunne kiinni! — Pysäyt­täkää,
pysäyttäkää — tuossa hän me­nee'|
,!;.!"• •••^
•Raymond on noussut autosta. Mar­sin
asukas astelee hitaasti hänen
luokseen ja hymyilee kohteliaasti:
"Co. Monsieur presidentti! — Olen
erittäin iloinen. Minulla oli juuri
Varsovan ystävyys-kisoissa
myöskin
mäenlaskukilpailu
Varsova. — Elokuun 1- pnä alka­vissa
maaliman nuorifiDn ystävyyski-soissa
suoritetaan myöskin mäenlas­kukilpailu
näytösluontoisena, -Mäen­lasku
kesällä käy, laatun Saksan de­mokraattisesi
tasavallassa vuoden
ajan kokeillun ^eliittlmassan avulla.
I^eliittla saavat puolalaiset saksalai­silta
ystäviltään.
Igelhttl on yhtä luistavaa kuin: pa­ras
lumipeite ja samalla se on tur­vallista
aläatuUessa; V Tätä näytöstä
varten O l i Varsovaan rakennettu be-tonimäki.
jossa .voidaan suorittaa yli
40 metrin hyppyjä.
Ontariossa 1,500,000
moottoriajoneuvoa
Toronto. — Tänä vuonna oli yiime
Keskiviikkoon mennessä annettu On­tariossa
1.500.000 moottoriajoneuvo­jen
käyttölupaa. Se oli tähänastinen
ennätysmäärä; Viime vuohna annet-"
tiin häitä lupia kaikkiaan 1,487.210
ja tänä vuonna saattaa määrä nousta
l,600.000:een.
pientä kokemusten vaihtoa teidän
suurimman tiedemiehenne kanssa.
Te Saatte meidät pian kiinni — to­dellakin
suurenmoista! Huomenna
selitän hänelle lautaseni atomiko-neistoa.
— Hienoa, eikö totta?"
en
Port • Arthur.: — • Ankara myrsky
ja kaatosade muutti muutamassa mi­nuutissa
rnonet Port Arthurin kaduis­ta
virtaaviksi. puroiksi. Noin puoli­toista
tuumaa vettä tuli hyvin ly­hyessä
ajassa. Eräällä kadulla näh­tiin
irjies melomassa kanoottelneeh.
V Äkillinen ankara sade toi väin vä­hän
lievitystä kuivuuden j ä kuumuu­den
rasittamille viljelyksille ympäris­tön
f armellia.sUlä heti myrskyn jäl­keen
taivas kirkastui ja kuumuus jät-,
kui entisellään' .
.' Myrskyn aikana joutui sähkö tila­päisesti
epäkiantoon joissakin pai­koissa
ja erään talon savupiippuun is­ki
salama. Mitään suurempia vahin­koja
ei myrsky aiheuttanut.
Quebec. — Torstaina ilmoitettiin,
että 50 rakennusta tultautui ainakin
osittain St. Thoinas PidynieEsä edel­lisenä
yönä vallinneen myrsiyri kou-rlssa,
• ,. ••',•
•Mainittu paikkakunta sijaitsee
täältä 160 mailia luoteeseen ja kun
puhelinjohdot ovat edelleen poikki, ei
j^ksityiskohtaisia tietoja myrskyn tu­hoista
ole vielä saatu. Saatujen tieto­jen
mukaan, on niyrsky vaurioittanut
vakavasti 30 asuntoa ja 20 muuta ra­kennusta.:
U.seita eläimiä on kuollut.
Tshekkoslovakia
tehtaat valmisti
uusia koneita
• Tshekkiläiset :• konst
rööri t ja työläiset ovat
ten valmistaneet maa
mari pystysuoran pur
teho on 10,000 kuution
Näitä .voimakkaita-pm
käyttämään Tshek!kpsl
töissä myös viedään ;
Tshekkcsiovakiän
tehtaat öVat alkaneet ]
uudenlaisia karuselli-ta,
joissa voidaan käsi
taan 5 metrin suuruisi
tonnin painoisia kone
kuin myös monikauhs
neita, jotka kahdessa i
kenevät^ lastaamaan 2;
vetoisen vaunun, jä mi
taan vaativia jä tehol
paikaltaan. Myöskin C\
kun myrsky kaatoi heidän' suojansa Almassa on myrskjf teh:
ja"''heitti monissa tqpauksi-isa ne sa-jvaä tuhoa.
Vedenalainen tu
purkautunut
Tyynessä meress
: Kagoshima, Japani,
vartiosto ilmoitti kesk
vedenalainen tulivuori
ressä noin '90; mailia et<
saaresta viime maahan
Rannikkovartiostoon;:
het sanoivat, että noi
korkea savupatsas npi
savu. peitti laajan alue
tpjen jalkojen päähäh.
Vain : j-hden'.. naise:
lou'Kkaantuheen, kun .
hänen asuntonsa 300
Kuusitoista canadalaista äitiä edusti useimpia canadalaisia naisten Järjestöjä Sveitsissä äsh
pidetyssä Äitien Maailman. Kongressissa, .kanadalaiset osallistuivat aktiivisesti keskustein
jä^torontolainen mrs. Helen Wigdor välittiih. kongressin puhemlehistönn. Kuvamme on ote
kongressin istuntosalista. Kokouksen päätyttyä kuusi cänadalaisista edustajista lähti Kiin
naisten kutsumana kolmen viikon vierailulle Kiinaan: ~^
Otsikossa Ilmenevästä kysymyksestä vedettim hirteen vankilan pihamaalla.
kirjoittaa Helsingin Vapaa Sanan
Suti" seuraavaa:
Englannin saarivaltakunnan yleistä
mielipidettä on vihne päivinä kuohut­tanut
monisärmälsestl traagllllnen
tapaus. 'Tarkoitamme Ruth Eilisin,
kahden lapsen äidin. : teloittamista
hirttämällä. Tuomioistuin oli katso­nut
hänet vikapääksi rakastajansa
murhaan ja kylmään lainkirjaimeen
vedoten tuomitsi tekijän kuolemaan.
Englannissa — niin vanhana sivistys­maana
kuin sitä on totuttu pitämään
— vallitsee nimittäin tässä suhteessa
Moosekseii laki. silmä silmästä, henki
hengestä.
QUiirta ylei"3öä kuohutti eritoten, et­tä
tuomioistuin / Päätöksellään riisti
äidin kahdelta alaikäiseltä, viattomal­ta
pienokaiselta. Olkoonkin, että äiti
pikaistuksissaan, mustasukkaisuuden
puuskan vallassa, oli ottanut hengen
Joltakin nuorelta mieheltä. Englanti­laisten
mielestä ei tämä kuitenkaan
olisi oikeuttanut tuomioistuinta teke­mään
samoin Ja samalla mitä Julmim-mln
rankaisemaan myös kuolemaan­tuomitun
lapsia. Armonanomusten Ja
vetoomusten virta tulvi valtakunnan
konservatiivisen sisäministerin kans­liaan.
Mutta tämä — ministeri n i -
mlUäin — paadutti sydämensä ihmis­ten
hätähuudoille Ja vahvisti tuomion.
ErääiÄ aamuna onneton äiti sitten
Oikeuden kaapuun verhoutunut / i h ­missyöjä
oli tehnyt tehtävänsä.
Olisi uskonut, että tämä tapaus olisi
saanut jokäiisehöimisen'sydämen vä­rähtämään
ja liittymään niihin, jotka
vaativat kuolemanrangaistuksen pois­tamista.
Miitfta el. Kummaksemme
saimme erääij' suomalaisen saiioma-lehdeh
pääkirjoituksesta Iltä Sano­mat
15. 7. 55 —. lukea, että kuoleman­rangaistus
olisi toteutettava myös
meillä! Ruth Eilisin tapaus oli siis
saanut suomalaisen sanomalehdentoi-mlttajan
vallan päinvastaisiin ajatuk­siin
kuin Englannin yleinen mielipide
Hän. tuo toimittaja, näki kahden lap­sen
äidin laillistetussa murhassa esi­merkin,
jota ^ ä n vaati noudatetta­vaksi
myös meillä. • . *^ 1
Kaiken aikaahan sen jälkeen kun
kuolemanrangaistus rauhan aikana
kumottiin — se tapahtui eduskunnas­sa
V . 1949 — ovat eritoten taantumuk­selliset
olkelstopilrit pitäneet porua
sen palauttamisen puolesta. Melkein
Jokaisilla valtiopäiville on joukko kan­sanedustajia
. jättänyt aloitteen. Jossa
kuolemanrangaistuksen toteuttamista
vaaditaan. Sellainen aloite jätettiin
myös vuoden 1955 valtiopäiville — al­lekirjoittajina
20 maalaisliittolaista
edustajaa, Jdukossia mm. pappismiehet
Antti Kukkonen Ja Antti J.-R'anta-on
kuitenkin todettava, fettä aloite
kaadettiin suurella ääntenenemmis­töllä,
. eiyätkä edes kaikki allekirjoit­tajat
katsoneet sopivaksi esiintyä sen
puolesta.
Mutta tämäkin aloite samoinkuin
Ilta-Sanomaln kirjoittelu osoittaa, et­tä
meillä edelleen on piirejä. Joiden
mielestä rikollisuutta vastaan yöidaari
taistella vain kuolemanrangaistuksen
avulla. Ainakin he naamioivat kuo-lemanrangaistusmaniansa
väitteellä,
että vain siten voidaan pelottaa ihmi­siä
käymästä lähimmäl.sens.a . kimp­puun.
Tosiasiat kuitenkin niistä
maista — mm. juuri Englannista —
joissa kuolemanrangaistus on voimas­sa,
osoittavat, ettei sillä ollut mitään
vaikutusta henkirikosten määrään.
Erikoisesti pitää ihmetellä, että lukui-taan?
Näiden pappien
viimeisestä Uudesta
piispa Gulinin miehekäs
tikoivista papeista.
Mielestämme Sutin mi
lemanrangaistuksesta ov
kalleen osuvia, sellaisia
mantereella sietäisi huon
Meillä ei; siis ole Sut
mitään huomauttamista
sijaan haluamme lisätä
mautuksen ja se on seura
Kuolemantuomioissa o
vatun paha puoli, että si
haalla tahdollakaan pe
se kerran öh käytäntöön
ka kuinka kävisi selvi
viattomuus.
Me myöskin tiedämm
meidän sivistyneellä ma
sat papit meillä kulkevat kärjessä on sellaista sattunut us£
vaatimassa : kuolemanrangaistuksenJ. yhden kerran,
toimeenpanoa. Tällöin he unohtavat i Paljon parempi siis olii
kokonaan Kristuksen evankeliumin, | manrangaistuk^esta ker
jonka mukaan paha el ole pahalla I luovuttaisiin jä että väni
parannettavissa. Ja olisiko esim. pas- tettaisiin sellaisiksi, jolss
torien Kukkosen ja JRantamäan mle- . rittäisiin kasvattamaan i
Iestä oikein, että Iisalmen maalais- Ja ennen kaikkea olisi
kunnassa juopon Ja ilmeisesti ppr- hen, että ihmisiä kasvi
heensä painajaisena esiintyneen isän- • lapsesta lähtien niin. et!
sä murhaan äskettäin syyllistynyt l.'j- fhlttyisl vähemmän rikol
vuotias nuorukainen vedettäisiin j Kaikkein ensiksi tulisi
muitta mutkitta hirteen? ' : .koksiin kiihoittava kirja
Missä on--.tällaisten kirkonpalveli- kirjoista lähtien, julista
joiden omatunto, vanhurskaudesta .murha .kirjaset pannaan j
puhumattakaan? Vai onko niin. että | dei) kirjoittajat ja kust?.!
politiikkaan osallistuvat juuri sellaiset; k.-Jsn taakse,
papit, jotka käyttävät mustaa kauh-j Mielestämme sellaiset
tanaansa väin naamiopukuna; kohot- | olisivat paljon tehokk£
taak.s€e'n -SeriCavulla omaa arvoaan Ja j hirttonuorat, pillut ja säJ
- yllyttääkseen ihmisiä yleistä .Jolkeu- Lisäksi;ne antaisivat pi
maa. Suomen eduskunnan kunniaksi dentuntoa ja »Kristuksen oppia ,vas- neemmän vaikutuksen—
-Ä._„