Vapaus, August 8, 1959

              S i v u 2 Lauantaina, elok. 8 p. — Saturday Aug. 8 1959
VAPAUS
(IJBERTr);>^v Independent'Labor
Organ of Finnish Canadians:'Esr^^^^
tablished Nov. 6, 1917. ^uthorized
as second class' mail by the Post
Office Depairtment.. Ottawa; Pub-
Ushedv t weekly: Tuesdays,
Thursdays: and Saturdays by Vapaus
Publishing. Company Ltd.; at 100^102
Eam St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones; Bus; Off ice OS;- 4-4264;
EditorialOffice^OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. ,Editor W. Eklund. Mailing
address: Box .69,/Sudbury; Ontario, v
Advertising , rates : upon vapplication.
Translatlon' free of charge.
TILAUSHINNAT:
Oanadassa: 1 vk. 8.00.-6 kk. 4.25
3 kk 2 50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00; 6 kk'. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
Se mr. Nixonin "varoitus'*
New York Timesin kirjeenyaihtaja Osgood Caruthers
kertoi viime sunnuntaisessa Moskovan kirjeessään, että Yh^
dysvaltaih varapresidentti Nixon oli Moskovassa lauantaina
yäroittanut, että "jos pääministeri Hrushtshev yrittää edis­tää
toisten maiden kornmuunisoimista Neuvostoliiton ulko­puolella,
niin silloin" hän vain varmistaa sen, että hän ja he
tulevat2'edelleen elämään pelon, epäilyn jä jännityksen-aika­kaudessa.'^'
Täkäläiset päivälehdet ovat pitäneet tätä "varoitusta"
tai uhkausta jonkinlaisena älyllisyyden voittona ja selittä­neet,
että tällaisia superman-politiikkoja löytyy vain Yhdys­valloista.
Mutta tosiasia on tässäkin tarua kummempi. Kukaan ei
voi todistaa — perusteettomasti Voi tietenkin väittää mitä
tahaj;)sa — että Hrushtshev olisi koskaan uhannu "kommu-nisoida"
muita maita. Päinvastoin hän, kuten Lenin ja kom­munistit
yleensä, on jatkuvasti ja aina selittänyt, että yhteis­kunnallisia
vallankumouksia ei voida tilata ulkomailta, että
yhteiskunnalliset muutokset eivät ole "vientitavaraa", ja et­tä
sosialistisia uudistuksia ei suoriteta missään maassa ilman
tämän ko. maan kansan enemmistön toivomuksia.
Kouraantuntuva esimerkki tästä asiasta on Leon Trots­k
i n tapaus — Trotskin selittäessä, että sosialistinen vallan­kumous
on mahdollinen vain yleismaailmallisena liikkeenä,
j a että sosialismi ei voi onnistua eikä säilyä missään yhdessä
maassa, jos ei sitä laajenneta samalla muihin maihin. Trots­k
i n teoria tuli Neuvostoliitossa täydellisesti hyljätyksi ni­menomaan
siinä mielessä, että sosialismin voitto on mahdol­linen
yhdessä maassa, tässä tapauksessa Neuvostoliitossa, ja
että sosialististen muutosten teko on yksinomaan kunkin kan­san
oma sisäinen asia.
Tämä teoriassa.
Entä sitten käytännössä?
Samaan aikaan kun mr. Nixonini sanottiin varoittaneen
Neuvostoliittoa kapitalististen hallitusjärjestelmien kukista-misaikeita
vastaani järjesteltiin Yhdysvalloissa erikoinen
"kahlittujen maiden viikko", jonka avulla ja kautta propa­goitiin
kapitalismin palauttamista sosialistisiin maihin!
Neuvostoliitossa ei ole kuitenkaan järjestetty mitään sei-,
laista " v i i k k o a " , jonka varjolla olisi järjestetty erinäisiä me­noja,
missä olisi rukoiltu joko Jumalaa tai Leniniä ja sen
varjossa propagoitu kapitalismin kukistumista joko Cana-dassa
tai jossakin muussa kapitalistisessa maassa, mikä oh
joko enemmän tai vähemmän yhdysvaltalaisten pankkiirien
tajutusnuorilla sidottuina.
, ; Totta, on, että kapitalisteilla on oikeus puolustaa teo­riaansa,
uskoaan j a järjestelmäänsä, kuten tällainen oikeus
on sosialisteilla ja kommunisteilla. Totta on että kapitalis­t
e i l la on oikeus uskoa jäfjestelrnänsä etevämmyyteen —
mikäli voivat näin kovaa uskoa ylläpitää— kuten sosialis-t
e l l i a j a köminunisteilla on oikeus uskoa heidän järjestel­mänsä
etevämmyyteen.
Mutta vallan eri asia on se k u n Yhdysvalloissa järjeste-.
tään oikein kongressin arvovaltaan viitaten presidentin alle­kirjoituksella
vahvistettu erikoinen viikko, jonka avulla on
tarkoitus kiihoittaa vastavallankumouksellisia voimia sosia­listisissa
niaissa, j a ylläpitää "lännessä" vissien poliittisten
pakolaisten keskuudessa sellaista harhaluuloa, että jollakin
tavalla j a ennenkaikkea Yhdysvaltain myötävaikutuksella,
sosialismi tuhotaan ja sen t i l a l le nostatetaan uudelleen kapi­talistinen
järjestelmä.
Näyttää siis siltä, että m.r. N i x o n in olisi pitänyt puhdi.s-taa
omat porraspäänsä ennenkuin han lähti antamaan "va­r
o i t u k s i a " , mistä mr. Caruthers Moskovan kirjeessään
kertoi.
Sivumennen sanoen, tällaiset "varoitukset" muodosti-
•vat ikävän soraäänen: mr. Nixonin muuten erittäin mielen­kiintoiseen
ja epäilemättä- myös hyödylliseen vieraiiumat-kaah
— josta hänelle annettakoon täysi tunnustus.
Nehrun kehno perustelu
Trittäen rauhoittaa tavallisen kansan m i e l t ä ^ j a ehkä
myös kolkuttavaa omaatuntoaan - ^ I n t i a n pääministeri Neh-r
u sanoi,, että keskuhhallitus erotti Keralan osavaltion kom-muhistihallituksen
sillä" perusteella, että siellä oli sisällisso­ta
" m i l t e i alkanut"!
•Tämä kehno perustelu osoittaa, mikäli tässä asiassa lisä-
: todisteita kaivataani että Intiam te Kerälassa
; : supirttama vallankaappaus o l i sellainen teko, ettei sitä voida
millään järkisyillä perustella.
Selvää nimittäin on, että minkä tahansa maan keskus­hallituksen
ensimmäi.senä velvollisuutena on laillisesti va­l
i t u n ja laillisesti toimivat hallitusorgaanin puolustaminen
k a i k k i a vähemmistöryhmien Vallankaappausyrityksiä ' vas­taan.
Jos ei näin menetellä, vaan toimitaan vaaleissa vähem­mistöön
jääneen ryhmän ja luokan vaatimusten mukaisesti,
kuten nyt ilmeisesti tapahtui Kerälassa, n i i n silloin anne-_
taan palttua k a i k i l l e parlamentaarisille menettelytavoille ja
siunataan vähemmistöryhmien vallankaappaussuunnitelmat.
Nykyaikaa kuvaavaa onkin se, että työväenliikkeen toi-
"mesta on puolustettava jo varsinaista parlamentaarista me-
...neöelymuotokin, kuten nyt nähdään tapahtuvan Intiassa,.
^;^jlorvariston turvautuessa parlamentinvastaisiin' vallankaap-'
pausmelietelmiin — mitä ,rumaa tekoa on sitten puolustel-
. t a v a sellaisilla perusteluilla, j o t ka eivät kestä tulitikun ver-
' taa tosiasiain edessä.
Isien oikeudet pyyhittiin yli
. Karlsruhe. — Länslsaksalaiset
Isän menettivät,oike
seen sanaan" la.sten kasvatuksessa.
,'/iCarlsruhen perustuslakituomio-jstuin
nimittäin totesi, Qttci näin
sSStSvä, toisin, sanoen isälle mää-räysoikeuden
lapsiin nähden anta­vaa;
lainpykälä enää ole' voimassa.
K Samalla foikeus pyyhki lakiteks­tistä'
pois samoin iäkkään pykälän
siitä; että^ isällä yksinään ön oikeus
lapsiaan oikeudellisissa
iiiiiiaiiiiiftÄ^
asioissa. - '
,Kummankin asian'käsitteli tuo­mioistuin
alaikäisten lasten äitien
aloitteesta.: Äidit olivat vedonneet
maan perustuslakiin, joka ^.toisaalla
on taannut samat oikeudet naiselle
ja miehelle. Puheena olevat pykä­lät
ovat olleet ristiriidassa tämän
perustu.slain ' periaatteen kan.ssa,
olivat äidin esittäneet j a tuomio­istuin
oli heidän kanssaan samaa
mieltä. . . .
SYNTYMÄ-®
PÄIVIÄ
Arvo l^kytte, Websters Corners,
•B. G.v täyttää perjantaina, elokuun
7 pnä 73 vuotta.
Hilnia Marttinen, Websters Cor­ners,
B. C , täyttää perjantaina, elo­kuun
:7 pnä 65 vuotta.
Hilda Tuori, Sudbury, Ont, täyt
tää .sunnuntaina, elokuun 9 pnä 77
vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
y ,. ^ Rumanialainen nuorennuslääke
muut sanovat
•TELOITTAVA ESIMERKKI"
•'Tällaisen asioihin puiuttumisen
on (Intian — V.) presidentti Ra-jendra
Prassad nyt suorittanut Ke­rälassa,
ja tätä kommunismilla on­nellistettua
valtiota ryhtyy nyt hal­litsemaan
hänen valtuuttamansa
kuvernööri ja tämän johdolla toi­miva
hallitus.
Lopun tekeminen Keralan koiii-munismikokeilusta
on ollut välttä­mätöntä
ei ainoastaan tässä valtios­sa
vallitsevien olosuhteiden vuoksi,
vaan jnyös siitä syystä, että Kera­lan
esimerkki on rohkaissut kom­munistijohtajia
muiissakin valtiois­sa.
Uhkauksia lähtemisestä samalle
tielle on esitetty itse presidenUllp,
m.m. Bengalista, Keralan saneeraus
vaikuttanee tervehdyttäväsii koko
poliittiseen ilmapiiriin Intiassa..."
— Helsingin Sanomat.
Lehdissä on ken-ottu siitä "ihme­lääkkeestä"
joka on keksitty Ruma-;
niassa ja j o l la sanotaan: olevan ih­meellinen;
nuorentava vaikutus ih­miseen.
Nyt kertoo National Guar­dian
lehden kirjeenvaihtaja Wil-fred
Buirchett yksityiskohdittain
tästä ihmelääkkeestä:
• • . *
Ikimuistoisista ajoista saakka on
vanhuuden pois hätistäminen prob­leema
kiihoittanut ihmismieliä.
Klassillisessa kirjallisuudessa ja sa­duissa
kerrotaan runsaasti tapauk­sista
missä-^kuninkaat ja hallitsijat
tarjoavat kaikkea, suurista valta­kuntansa
lohkaisuista prinsessalle
ikuisen nuoruuden eliksiirin sekoit­tajiin
saakka. Faust valmistautui
myymään sielunsa siitä. Nykyajan
ettämo^^
den oireistä: ovat' tosiasiassa' taute-ja
jöi^
:kiU:enyrtuita^
vuösikäiisien tuitkiimiikserisä öri kes­kittynyt
vanhuuden ;öirö^^
tamiseen ennakkona niiden hoita­miselle.
Professori Parhon joka;on
paljoni yli yhdeksänkymmenen ja
yhä elää pirteää intellektuaalista ja
fyysillistä elämää.on elävä esimerk­ki
hänen "omien teorioittensa oikeu­desta.
Hänen työnsä käytännöllistä so­velluttamista
ja jatkamista suorite­taan-
nyt instituutissa jota johtaa
professori Ana Asian, yksi häneii
oppilaistaan ~ja kanssatysökenteli-jöistään*
KUINKA SE TAPAHTUI: Maria
miljoneerit ovat maksaneet satu- Juvanarun nuorekkuus ja elinvoi-kanssa
iältään 76;destal09:ään; E n ­nenkuin
edes sain tietää :;mistään ta-paushistoriasta^
sain joitakin häm:
mästyttäviä -vaikutelmia: äänet: oli­vat
voimalliset; kädenpuserrus l u ­jaa
j a lihaksista. — ennenkaikkea
heidän silmänsä olivat kirkkaat j a
eloisat. Kaksi vuotta • myöhemmin
vierailin samojen ihmisten luona
nootit ensimmäisestä vierailusta kä­dessäni.
E i ollut.epäilystäkään nä­kyvistä
muutoksista parempaan
näin. He olivat nuortuneet.
Harmaa uhtuya joka oli alkanut
' ((Gjuardianissa;maaliskuun 23 p.)
Hänalkoi ottamaan hoitoa: niiden
erinomaisten .vaikutelniien; perus­teella
mitä sain ensimnnäisen vierai-,
luni aikana istituutissa. Kahden
ensinimäisen ruiskutussarjan . j ä l ­keen
hän voi n i in hyvin, että tuli
koko matkan Australista Bukares­t
i in tarkastuttamaan miten jatkaa
sitä. Näin hänet vuotta aikaisem­min
kun hän vieraili luonani Pe­kingissä.
Lähes 81-vuotiaana hän
osoitti vanhuuden merkkejä* kävel­l
en jonkun verran vaikeasti; äänen-
Saharaan ei
ydinkokeita
Geneve. — Sudan esitti v;i.stalau
seensa sen johdosta, että Rimskii
aikoo suorittaa ydina.sekokeita Sa­haran
autiomaassa. Y K : n taloudel­liselle
ja sosiaaliselle neuvostolle
antamassaan lausunnossa sanoi Su­danin
valtuutettu Sayed Ha.ssan
Mohammed Ha.ssan, että Afrikan
maat ovat suuresti huolissaan
Ranskan suunnittelemien kokeiden
johdosta.
Sahara ei ole niin kaukana n.su-tui.
sta aluei.sta kuin eräät Tyynen
meren saaret, hän sanoi, vaan si
jaitsee Afrikan mantereen keskus­tassa,
ja pen ynnpäfiHä on useita
maita, mn^.|'nilni)irijmaahK ,
Hän sanbi. effä tiliitS maista tun­tuu
mahdottomalta taistella tule
vaisuuden ja korkeamman elinta­son
puolesta, kun nämp "oviemme
ulkopuolella'! suoritfettiavat, ydinko­keet
uhkaavat'koko'niiden olemas-
.saöloa.
maisia summia muutamasta vaati
mattomasta vuodesta. Sveitsiläinen
fn-ma tekee kukoistavaa kauppaa
tällä hetkellä kalliilla nuoruuden
s e e r D m i l l a joka perustuu vastasyn-lyneitten
apinain tärkeisiin kudok­s
i i n.
Tänä päivänä, aikoinaan takapa­juisella
Rumanialla, on hämmästyt­täviä
saavutuksia aineen kehittämi-sesää
joka — joskaan ei ole ikuisen
elämän eliksiiri — ainakin tekee
vanhuuden siedettävämmäksi ja to­siasiassa
peruuttaii joillakin van-hentuniisprosessin.
Ja se on saata
villa ei vain rikkaille ja etuoikeute­tuille,
vaan tavallisille
kautta maailman.
iMARIA J U V A N A R U : Vuonna
1949 r u m a n i a l a i n e n Maria Juvanaru
maisuus huolimatta lähes 80 ikä­vuodestaan,
on yllättävä.. Mitä on
tapahtunut?
Aikaisemmissa hyökkäyksissä reu­matismia
vastaan professori Asian
saavutti hyviä tuloksia novocaine
ruiskeilla. Mutta tällä naisprofes-sgrilla
ei koskaan ennen ollut niin
toivottomalta näyttävää tapausta.
Hän antoi Maria JuvanaruUe kaksi
ruiskesarjaa kahden kuukauden a
jallat Toisen sarjan lopulla Marian
sääret suoristuivat ja hän voi kä­vellä
kunnollisesti. Annoksia jat­kettiin
kunnes hän pääsi eroon reu­matismista
kertakaikkiaan. Hänen
ihmisille | yleinen tilanteensa parantui nope­asti.
Muutama sarja vielä ja poti­laan
muisti parantui, kuiva suomui­nen
iho j a kurtut alkoivat siletä.
peittää Peter Suciuh ennen paljasta sä vapisi.
kannettiin vaatimattomaan puutar-; Hänen hiuksensa alkoivat käydä
han ympäröimään rakennukseen j vaaleiksi jälleen sivuilta. Kävi sel-
Bukarestin keskuksessa. Ilänen jal-l ville, että kaksoisprosessi oli käyn-kansa
olivat pysyväisesti koukussa nissä: osa hiuksistaan vaihtoi värit-polvista
hän voi kävellä hyvin vai- tyrnistään ja suuri osa uudesta
keasti laahustaen, polvensa muuta-• hiussadosta oli täysin vaaleata,
man tuuman korkeudella maasta. ' Häntä pyydettiin jäämään instituut-
Hänen säärensä olivat pöhöttyneet; tiin kokeillakseen tuloksia jatketus-yhtä
paksuiksi kuin reitensä, nilk 1 ta hoidosta.
koihin asti. Nahka olkavarsien ym | Samalla aikaa professori Asian
päriliii. kaula.^sa j ; i rinnan yläosas ' työskenteli novocainen laimentami-sa
riippui löysänä suomuisina las-' sok.si poistaak.seen kaikki myrkyllis-koksina.
llän kiirsi ennenaikaista 'on vaiktusten mahdollisuudet jat-vanhuutta.
pahin oire oli halvaan-, kuvasta hoidosta,
nuttava reumatismi: i Maria .Juvanaru on vain yksi noin
Tänään, 7 8 vuotiaana, hän kiive- 110:stä henkilöstä jotka ovat laitok-lee
reippaasti, säärensä oviit mallik , "^es.sa potilaana mutta hänen tapauk-päätä
kun hän o l i 96-vuotias, p i i nyt
tuuhea^ vaHya harmaa hiusmatto,
jossa oli tummempia viiruja. Hä­nen
äänensä kumahteli voiniak-kaampana
kuin koskaan ennen ja
hänen kättelynsä o l i kuinTautakou-'
ran. Mitä tulee Parsech Margasia-n
i i n , nyt 111 vuoden vanha, o l in ai­kaisemmin
tehnyt hänestä seuraa­vat
muistiinpanot: "Tukka lumival­koinen,
kauls^jänteet ulostyönty­vät,
vaivoin kävelee, mutta järjel-tään
selvä, suora kuin tukki, l u ­kuun
ottamatta silniävikaa, sanoo
voivansa hyvin."
Nyt hänen hiuksissaan oli-sakeas-ti
tummia suortuvia. Narumaiset
suonet olivat hävinneet täydellises­ti
ja niskansa o l i yhtä sileä kuin 80
vuotta häntä nuioremmalla. Hän on
yhä suora kuin tukki ja kävelee r i ­vakammin.
"Muutamia tuikkoja:'*"'Voin erin­omaisesti",
hän sanoi, "olen kuin
terästä j a , lukuun ottamatta silmiä­ni,
voin n i in hyvin kuin kuka tahan­sa
elävä mies." (Ennen instituuittiin
tuloaan oli hänen silmissään toimi­tettu
leikkaus kaihin vuoksi.) Hän
puhui ilman mitään muistivaikeutta
varhaisesta elämästään Armeniassa.
Instituutista hän sanoi: " K u n mi­nua
ruvettiin hoitamaan neljä vuot­ta
sitten, en voinut lähteä huonees­ta.
Muistini oli mennyt. Nyt minä
liikuskelen vaikeuksitta."
N i i l l e jotka yhdistävät pitkän iän
alkoholista pidättäytymiseen, sanöt-
Mutta mikä muutos v i i s i vuotta
myöhemmin! Geriatrics Instituutis­sa
hän o l i kiinnostunut kokemusten
vaihtamiseen, mutta erittäin kiin­nostunut
Madam lorgulescun huo­mautuksiin,
että "jokin toimii si-sässäni,'
silitellen kurttuja sisällä
yhtä hyvin kuin ulkopuolellakin.
NUORENTAVA VAIKUTUS:
Professori Asian on vaatimaton
nainen, joka kieltäytyy tekemästä
liijoittelvia väitteitä. Mutta hän
kertoi minulle, että "hoito on nyt
sivuuttanut kokeiluvaiheen. Sen
tulokset ovat vakuuttavia ja lopulli­sia."
Vitamin H3:Ila joksi instituu­tissa
kehitettyä laimennettua novo-cainia
nimitetään, on nuorentava
vaikutus. Se kiihoittaa para-ami-
Jatkuu 3:nella .sivulla
J A
IIITÄtÄ
INTIAANI ILMAN ENNUS­TAJANA
Amerikkalaisia ituristeja saapui i
Canadan pohjoisosaan ja ryhtyivät
kalastelemaan. Heillä oli intiaani
oppaana. Amerikkalaiset luottivat-s
intiaanien sääennustustaitoon ja.v
joka aamu tiedustelivat millainen
sää on tulossa.
''Sämi, millainen sää tulee huo­menna?'
'tiedustelivat amerikkalai-
.set.'.' • . 'i'
"Auririkoista ja tuulta", kuului
vastaus: '• /•••^;'--;
. Seuraavana aamuna jälleen, tie^
dusteltiin säätä.
"Aamulla pouta, mutta iltapäiväl­lä
ukkosilma", vastasi Sämi. :
Näin-jätkui muutamia .päiviä ja
Samin ennustukset pitivät hämmäs-"
tyttävän hyvin paikkansa.
Jälleen eräänä aamuna tiedustel­tiin
Samilta säätä, johon hän vas­tasi:
.
" E n tiedä radioni meni epäkun­toon."
EI HÄMMÄSTYNYT
— Mutta tässä sorsassa, jonka
sanoit ampuneesi, on hintalappu?
— Jaa, katsos ammuin n i in mon­ta
että minun piti ne numeroida,
MANOLIS GLEZOSIN:
Ateena. — Äskettäin Kreikan so­taoikeudessa
moneksi vuodeksi van­kilaan
tuomittu Manolis Glezos on
lähettänyt Averoffin vankilasta o-heellisen
vetooniuksen kaikille hy­vää
tahtoa osoittaville ihmisille eri
maissa:
Eri puolilla maailmaa oleville kai­kille
ystävillemme. Sallikaa minun
lakoon, että Margasian uskoi mi^ p^^^j^^^^ käsiänne lujasti ja kiittää
k:iat. olkavartensa. kaulansa ja rin­tansa
ovat sileiit ja pyöreät kuin
nuorella naisella. Kaikista haminäs-tvtliivintä
on se. että hänen hiuk
sensa on kaikista kiinnostavin, sillä
hän on elämä esimerkki siitä, että
valtavia annoksia erikoistyyppistä
novocainea voidaan antaa jatkuvas-sensa.
jotka olivat harmaat silloin ti y l i yhdeksän vuotta. Ensiksi 20
— Balaton (Unkarin huomatta-min
järvi ja tärkein lomanviettokes-kus
on 80 km pitkä, 2 r r - 8 km lo­kiin
hän tuli tähän rakennuk.seen.
ovat saaneet lakaisin alkuperäisen
vaalean värinsä. .Monet vierail^at
ovat puhutelleet häntä kuten minä­kin
hiljattain profes.sori Parhon Ge-riatries.
instituutissa Bukarestissa.
•PIONEERI: Professori Parhon.
käsittävälle potilasryhmälle annet
tiin novocain-hoitoa, myöhemmin
lukumäärää lisättiin 62:een kun
kaikki hoidot tuottivat samanlaisia
reaksioneja kuin Maria Juvanarul-le.
Lopuille annettuiin hoitotyyppe-jä
jotka vaihtelivat vanhuusoireit-jonka
mukaan instituutti on nimi-i'<?n mukaan.
telty. on huomattu rumanialainen! PARSECH MARGASIAN: Ensi-lääketieteilijä.
Melkein puolen kerran vierailin instituutissa myö-veä
ja keskimäärin 3 metriä syvä;' vuosi.sataa hän on ollut sitä mieltä;! hään v. 19.56 ja juttelin ihmisten
NL:n
KATSOJA "TAPAUSTEN KESKELLÄ
Moskova. — Eräänä heinäkuun, kokka halkoo laineita, ja jos vilkai laa huomattavasti kuvan laatua,
päivänä esiteUiin Neuvostoliiton' see taakseen näkee viirin lepättä-1 Ncuvostoliittolai.sen filmin esityk-kansantalouden
saavutusten näytte-j van veneen perässä. Senjälkeen , .scssä on miikana 22 projektoria, a-lyssä
ulkomaisille ja kotimaisille i huomaa äkkiä joutuneensa keskelle
lehtimiehille elokuva-alan* uusinta
saavutetusta circoramaa, pano-raamaelokuvaa.
Astuessaan circoraman pyöreään
hedelmätarhaa joka puolelta o-jentuvat
täydessä kukassa olevat
omena- ja päärynäpuiden oksat kat­sojaa
kohti niin lähelle; että käsi
lasista ja teräksestä rakennettuun | kohoaa vaistomaisesti työntämään
.sylinterinmuotoiseen rakennukseeni " " ^ ' ' •''yjään.
luulee joutuneensa elokuvateatte­r
i n asemesta sirkuksen arenalle. sil­lä
salista puuttuvat tutuiksi kiiy-neet
tuolirivit ja valkokangas salin
toisessa päässä. . Sensijaan valko
kangas kiertää salin seinät ympy­rässä
kahtena kerrok.sena. Molem­missa
kerroksissa on yksitoista kan­gasta
ja jokaisen pinta a l a 17 ne­liömetriä,
jotenJi. valkokankaiden
pinta-ala on yhteensä 374 neliöin.
Tuo. kangas on perforoitu eikä lä-pai.
se ääntä, multa niiden taakse on
sijoiteltu kovaäänisiä joita on myös
asennettu laipioon ja permantoon;
Yhteensä on kovaäänisiä 32 j a ne
antavat .moitteettoman äjänentois-ton.
Circoraman salin halkaisija on 17
metriä.- Saliin astuja ei voi nähdä,
että häneen on suunnattu 22Tleoku-v\
iprojektorin objektiivia," Tävano-
:maisen > elokuvatekhiikan ^mlIkaan
tarvittaisiin.:.: näiden .koneiden • hoir
loon 44 miestä, mutta circoramassa
hoitaa, projektoreiden toimintaa oh­jauspöydästä
käsin yksi mies.
; Circoraman elokuvakoneissa käy­tetään
kaarivalolampun, asemesta te-:
hokkaampaa ^valonlähdettä kscnon-lamppua;;
jonka ansiosta- voidaan
suorittaa; koko koneiston toiminnan
täysautomaatio. Lisäksi lamppu
käyttää-vain kuudennen osan taval-'
lisen.kaarivalolampun kuluttamasta
sähköstä.
; Ensimmäinen neuvostoliittolainen;
circoramafilmi. on nimeltään "Ke­vään
tiet'' :ja se kuvaavseitsenvuotis-suunnitelman
ensimmäistä kevättä.
Tämän 20 minuutin kestävän yhdisi
tctyn piirro.s- ja dokumenttieloku­van
aikana katsoja ehtii kä.vdä hc-vo.
surheilukilpailuissa ; Turkmenias-sa,
Kaspianmeren öljylähteillä,
Kauka.susvuoristossa jji, Leningra-/
din kaduilla;: Hetken: kuluttua kat­soja
huomaa jo kiitävänsä mootto
dverieessliMuötallamerellJii; veneen
il
Tuo- tapahtumissa . mukanaolon
vaikutelma aikaansaadaan seuraa­valla
kuvausmenetelmällä: kuvaus
suoritetaan samanaikaisesti yhdel
lätoii^ta filmikameralla, jolka sa­maan
liikkumattomaan runkoon a-sennettuina
muodostavat kokonai­sen
koneiston, jonka näkökulma on
3fi0 vaakasuoraan. Tämän vuoksi
filmiestiyk.sen aikana katsoja jou­tuu
Ikäänkuin tapahtumien keskel­le.:
Vaikutelma voimistuu vielä yh-dcksänkanavaisen
slcreofoniäärien.
johdosta,'joka 'seuraa kltvaa sen
siirtyessä valkokankaalle..
" K e v ä ä n te iden' ""Tf i 1 m a a m is e e n
tarvittiin kaksi kuvausryhmää. Toi­nen
kamerakoneisto oli sijoitettu
lentokoneeseen tai helikopteriin: j a
toinen.samanlainen yhdentoi.sta ka:
meran>;koncislo suoritti kuvausta
maan päiillä ajaen / vuoroi nau tolia
vuoroin ^moottoriveneellä tai vetur
'^rjlla; Kummankin: kameraköncislon
paino ön n. 200 kg. Tällaisen kah­den
ryhmän saumaton kuvaustyö on:
hankina, mutta' vaikeuksista sel­v
i t t i in kuitenkin:. >Myösiilmin piir­retty
osa oli suuritöinen, sillä la­vallisen,
piirretyn filmin :valmista-m
i nen on jo , mut kai linen: tehtävä;
mutta cireoramafilmiä-varten tehtä-:
vät on vielä kerrottava 22:11a. Fil­min
valmistuttua huomattiin kui­tenkin
että piirretyn filmin yhdistä­minen
;circoramafilmiinoH oikeaan
osunut ajatus.
Lehtimiesten pyydeltyä kieltä­vän
:panorij|amaclokuvan esittäjäl­tä.
SNTLn elokuvainstituutin johta­jalta
Vladimir Uspenskilta selvity.s-tä;:
missä mielessä ncuvostoljjttolai*
nen kiertävä panoraamaelokuva e-roaa
amerikkalaisesta Circoramasta
saatiini-kuullä: seuraavia vertauskoh­tia:,
amerikkalaisetv filmaavat cii'C0-
ramaelokuvia 16' mm filmille, kun
taas neuvo.stoliiltolainen filmi on
tehty 36 mm lilmjUe, .mikä pajiau-merikkalaisen
11 projektoria. Neu­vostoliittolaisen:
circoraman pinta-ala
on kolme kertaa niin suuri kuin
amerikkalaisen, joten sillä-iOn myös
suuremmat esitysmahdollisuudet.
Li.säksi amerikkalainen circorama-sali
on pienempi kuin neuvostoliit­tolainen
eikä siinä ole stereofonista
ääntä Amerikkalaisessa circorar
massa on 3 kovaäänistä, mutta neu­vostoliittolaisessa
niitä on 32.
Neuvostoliiton ensimmäisen cir­coraman
ovat rakentaneet SNTLn
filmi- ja valokuvausalan tieteellisen'
tutkimi:«laitok.sen työntekijät pro­fessori
Jevsei Goldovskin johdolla.
nulle. että hän ottaa "muutaman
tuikun" brandya joka päivä ja oli
erittäin mielissään kun tyttärensä,
78 vuotias, saapui Erivanista muka­naan
kolme pulloa parhainta arme­nialaista
konjakkia hänelle.' Hän
polttaa piippua "kohtuullisesti*'.
ORTANSA IOR<iULESCU: En­simmäisen
' Vierailuni aikana tapasin
Oriansa lorgulescun. 83-vuotiaan
naisen. . Hän o l i saanut hoitoa vuo­desta
1951 lähtien. Hämmästyttävä
nainen mustan-ruskeine : silmineen
ja harmaine hiuksineen joissa oli
vahvasti,, muf^ia viiruja, tekemässä
jotain hienoja koruompeVutyötä T -
ilman stDmälaseja — k un ^stuin hä­nen
huoneeseensa. ;
Hän kertoi minulle: " O l i n hyvin
masientunul 70 ikäviiodestani läh­tien.
Menetin kaiken toivon ja kiiuT
nostuksen elämään. Sitten rupesin,
saamaan hoitoa ja lyhyen ajan si-säl'ä
elinvoimani ja toivorikkauteni
palasi. Tunsin yllykettä osallistua
elämään jälleen ja seurasin kaikkea
viimeaikaista kehitystä kirjallisuu­dessa
ja tieteessä. Minusta todelli­suudessa
tuntuu kuin jokin toimisi
sisälläni, kuin olisi fyysillisen uu­destisyntymisen
prosessi käynnissä.
Tunnen nuortuvani joka hetki;"
Hän sanoi, että hänen hiuksensa
olivat lumivalkoiset, silmäkulmansa
olivat ensin muuttuneet valkoisiksi
ja sitten melkein hävinneet; hänen
raajansa olivat olivat hyvin jäykät.
Nyt hän suoritti minun edessäni
polvien taivutusta; kosketti varpai­taan
sormenpäillään ilman vähintä­kään
vaikeutta.
GEORGE BURCHETT: Jos tämä
kaikki oli minusta kiinnostavaa,
- n i in vielä kiinnostavampaa se: o li
isälleni. George Burchettille, jonka
tapauksesta tiedoitti Bill Irwitt
teitä siitä mitä te olette tehneet
maamme demokratian eteen. Salli­kaa
lisäksi minun pitää teitä kaik­kia
ystävinäni. Kreikkalaiset demo-kraaljit
tuntevat veljellisen siteen,
joka liittää heidät ainiaasti teihm
satoihin miljooniin ihmisiin, pieniin
ja suurin, jotka eri puolilla maail­maa
puolustitte vapautta ja rauhaa,
kukin omalla tavallaan omalla pai­kallaan.
Juuri päättynyt oikeudenkäynti oli
ihmisoikeuksia vastustavaa väkival­taa.
Tojtuus valöittaa ihmissydämiä
kuin salama. Ja me, jotka olimme
oikeuden edessä, tiedämme, kuinka
meitä vastaan punotut salajuonet;
saivat meitä Vastaan lietsotun vihan
kylmenemään vieläpä vastustajien-uin
keskuudessa.
Teidän, ulkomailla olevat ystäväm­me,
ei pidä koskaan mielissänne kyt­keä
kreikkaa niihin, jotka panivat
vapauden syytteeseen. Sammumaton
vapauden rakkaus elaa aina maas­sa,
jossa on rakennettu Parthenon
ja jonka vastustusluke on saavutta­nut
kuuluisuutta. Syy miksi demo­kratiaa
niin vainotaan taalla johtuu
suta .etta se on juurtunut syvälle
kansaan ja tyrannit tuntevat sen
voiman ja ovat joutuneet pelon val­taan.
Juuri päättynyt oikeudenkäynti el
merkinnyt vain sitä, että kysymyk­sessa
oh eräitä miehiä, vaan syyt­teessä
oli koko kansa. Ulkolaisten
palkkarenkien tarkoitus oli vaientaa
syytteessä olleet ja siten vaientaa
kntkki ne, jotka vaativat vapautta,
leipaa ja ennenkaikkea rauhaa.
Kalliit ystävät! Onnettomuus on
kondannut Kreikkaa, maata, jolla ei
ole vain loistava menneisyys, vaan
myöskin lupaava huomen. Mutta tä­mä
rajaton onnettomuus on herät­tänyt
vihaa, vastarintaa, horjuma­tonta
tahtoa taistella ulkomaalaista
hallintaa, ohjustukikohtien uhkaa­maa
kuolemaa ja orjuuslakeja vas­taan
ja herättänyt tahtoa vapautua
kourallisesta riistäjistä.
Tämä on se taistelu, joka on osa
maailmanlaajuisesta taistelusta pa­remman
tulevaisuuden puolesta, jo­ta
vastaan jahtaajamme kohdistivat
iskunsa. Tämän taistelun tekee erit­täin
tärkeäksi oikeustaistelun tulok­set
koska 15 päivän aikana ihmiset,
vieläpä vanhoillisten keskuudessa ole­vat
oikeamieliset taantumukselliset­kin,
näkivät jälleen kuinka totuus
oli syytettyjen puolella.
Kalliit ystävät!
Meitä vastaan käyty oikeudenkäyn­ti
on jo ohi. Kuitenkin maassa, jossa,
demokratia pn syntynyt, demdkratia:
on kahlittu fasistisella no. 375 lailla
ja 'kansalaissodan orjalaeilla. Kym­menet
rehelliset patriootit, jotka o-,
vat vankiloissa odottaneet oikeuden-?
käyntiä ja me, joita sj^tettiin " v a -
Koilusta", ovat joutuneet saman sa­laliiton
uhreiksi. Tuhannet muut o-vat
olleet joko vankiloissa taikka:^
maanpaossa (samaan aikaan kun
vastustusliikkeen taistelijoita inonis-
5a muissa maissa on kunnioitettu
antamalla heille kansallinen kunnia-
.sija Pantheoneissa). Miljoonat ihmi­set
elävät näkemättä päivänvaloa,
ilman työtä ja toivoa 'koska he eivät
lupaudu luopua vasemmistolaisista
poliittisista mielipiteistään eivätkä
vanno ystävyyttä nykyisille hallitsi­joilleen.
Kuten näette^ kalliit ystävät, ei ole
kysymys oikeudenkäynnistä vaan ky­symyksenä
on uhmaus koko demo­kraattista
käsitystä vastaan. Maam^
me koko tyränninen järjestys, jota,::
peitetään heikolla demokratian val-heverholla.
on uhkana omalletunnoi-.
le.-.-
Maailman demokraatit, olkaa Hel-lasin.
puolella! Huolimatta aatteel­lisista
erimielisyyksistä, meillä on
velvollisuus suojella humanismia ja .
ihmisoikeuksia; Kreikka on antanut
ihmiskunnalle vapauden ja sivistyk- ^
sen. Tästä s.vystä se: ansaitsee sen.':
että se saa: takaisin demokratian.
Taistelevan kansan sydämen sy- .
vj'ydestä me tervehdimme ystäviäm--
me kaikkialla maailmassa!
Vanha pöhlö pöllö
i
:MS;U
Vanhat uskomukset' ja katsomukh
se säilyvät kauan. Yksi näistä "us­komuksista",
sisältyy usein englan­ninkielisenä
kuultuun määritel-mään:-
Jiviisas'.kuin vanha pöllö", i:
Nyt kuitenkin näyttää siltä, että
kenelläkään ei: ole aihetta röyhis-:
telyyn jos häntä verrataan "van­haan
viisaaseen pöllöön".
• Erään -amerikkalaisen biolooginv
Rogei- S: Päynen ^Cornell-yliopistos-sa
.suorittaman tutkimuksen vmur
kaan.pöllöncälykokeen.tuloksena
o'i "nolla". "Pöllöt ovat vieläkin
tuhmempia kuin kanat; mikäli se: on
mahdollista" sanoi mr. Payne tut­kimustensa
perusteella. "Pöllöön
verraten kana on henkinen jätti­läinen'
jatkoi : hän, selittäen^ että
pöllö ci opi kokemuksistaan- mi­tään,
vaan voi esimerkiksi lentää
sainoja:.kattopuita vasten .kerta toi-
.son perään. '
Näyttää siis siltä, että "vanha vii­sas
pöllö" c i ole juiuri sen viisaampi
kuin .onkimato; joka ei osaa: paljoa
muuta kuin venyttää ja:kutistaa pit­kää
ruumistaan!
Son- kummempia otuksia eivät
juuri ole vanhat poliittisetkaan
pöllöt, Joita kaupustellaan, meille
muka hengen jättiläisinä.
Ottakaamme '.esimerkiksi^^^v
: Ch iang Ka i-shek - ja hänen kuoma-kuntansa
Eormosan saarella. ...Kiir
nulaisilla^ltsellään: e i ole mitään
epäilyä 'tämän herrasväen ominai-
SDuksTsta, koskapa se ajettiin: körö-:
kyydillä pois Kiinan mannermaalta.
Mutta meille vähemmän asiaa
tunteville on kuitenkin selitetty, et­tä
Chiang Kai shek. jonka '.'hallitus-asemaa'^'
pystyssä pidetään: Formo-sassa
yhdysvaltalaisten :. pistinten
tui-vin, on muka joku suuruus, jon­ka
yläpuolella ei ole enää muita
kuin Wall Streetin pankkiireita.
Mutta kuinka lähellä nollaa olisi
ehianginälykokeen?lijlos,; se - ilme­nee
ehkä: parhaiten: hänen sanoma-lehtiensa
suhtautumisesta : Hrusht-shevin:
ja.Eisenhowerin vierailuun:
Kaikki vähänkin ajattelevat ihmiset
toivovat .kansainvälisen ' V tilanteen
paranemista, sodanvaaran vähene­mistä
ja kestävää rauhaa. ,
, Mutta - ajatuskin rauhan*'"vakiin­tumisen
; mahdollisuudesta:: sai .>for^
mosaluiscn' China Daily Newsin
(kuomintangin cli Chiang Kai^he-kin
,päälchden) taivastelemaan:
''Me toivomme^ että paholainen.
Hrushtshev ei voisi missään tilan- ääntä kuulematta pyrkivät järjestä
teessä narrata Eisenhoweria.Eisen-howeria
on ilmeisesti painostettu
kotimaassaan tämän vierailukutsun:
lähettämisessä." Ja " T h e . United
Daily News" puolestaan valitti: " M e
suremme ihmiskunnan^synkkää t u ­levaisuutta''.
.L.Torontolaisen Vapaa Sanan '.'suur­mies''
Max Järnbergy:joka myös
pelkää rauhan:, vakiintumista >ja:
kansainvälisen: :tilanteen;paranemis^
ta ainakin yhtä paljon kuin se van­ha
vihtahousu: pelkää pyhää vettä-i
l m a i s i : myös; samanlaisia .järjettör
myyksiäw"iloitessaan'': rajattomasti
siitä kun 'Ruotsin taantumuspiirit
saivat järjestämällään lehtikampan-jallasiirj-
etyksi^uonnemmaksi pää­ministeri
Hrushtshevin: Skandina­vian
vierailun. Kirjoitti ."ite" Max
Järnberg elokuun 1 pnä Vapaa Sa­nassa
julkaistussa pitkässä.artikke-lissaan::
''Skandinaaviaa
teltu vierailu . . . sai jo alusta al­kaen
vastaansa' yhtenäisen; voimak­kaan
kansanrintaman; jossa: johta-vaa
osuutta näytteli ruotsalainen
(suurporvarien — K.) lehdistö. . .
Kaikkein suurin liasko oli kuiten­kin
siinä, että Hrushtshev pääsi itse
peruuttamaan vierailunsa . . ; De­mokratia
peri yhden loistavimmistä:
voitoistaan, joka ei -ole yksino­maan
rpeloituksena^^.vr
takaisille diktaattoreille?! mutta
opiksi 7myös niille politiikoille; jot^;
ka .kani^jBsta-irronneina^ja kansojen
mään" tällaisia vierailuja;
Hienosti ja leukavasti sanottu!
Eikö niin? Kelpasi tällaista äljrnäy-i
teitä Vapaa: Sanan: tilaajain lukea|
juuri siihen aikaan jolloin kaikki
näkör ja muut radioasemat sekä
suuret 'ja. pienet: lehdet; kertoivat:
innostuneessa äänilajissa;,että pää-:
ministeri Hrushtshev • on-^cutsuttu
viralliselle - vierailulle Yhdysvalloin
hin;: j a että pitjsidentti.Eisenhower
on kutsuttu vastavierailulle Neuvos-loliittoon!
Jos nyt käyttäisimme " i t e ' ^ M ax
Järnbergin^mittapuuta,. niin-tulok-:
seksi kaikesta tästä saataisiin seu­raavanlainen
kuva: Jos ;:"demokra-::
tia peri: yhden loistavimmistä voi-::
toistaan!' sillä, että:taantumusvoi-mat
saivat est-iityksi tällä kertaa
Hrushtshevin vierailun suhteelli­sesti
pienissäSkandinaaviaiimais-:
sa,.niin:silloin hänen :"demokratian-:-
sa peri", luonnollisesti tuhat' kertaa
suuremman tappion kun Yhdysval­tain:
hallitus: päätti:. kutsua Hrush­tshevin
viralliselle vierailulle :!"val-''
töihin"?
Saa nyt nähdä, oppiiko h e r r a;
Järnberg omista kokeinuksistaan,
vai onko häncsitä samaa älyluokkaaä
kuin se ''vanha viisas pöllökin" j o t a"
sanotaan nytikanaakintuhmemmatei
si? * J a vieläkö Vapaa Sanan toimit­tajat
tapiseeraavat palstamääräUä
moisella moskalla pieniä lehtisivu-.
jaan?, — Känsäkoura.