Vapaus, May 30, 1968

              ' Täten ikutsuiii^e ioalkkia 'urhei­lijoita
osalllstamaan V/ Ja U-seu.
Visan ja A l e r t s i n järjestä-jotka
pidetään 'Wanupin urheilu-kentäUä
kes&kuun.l6 päivänä, a l ­kaen
kello 11 ap.
; Uriieilijoideh on ilmoittauduttava
joko kirteeltoteli t a i ' n r H t r i My
tuntl^ «JMoeil k i l ^ i l t l j e n alkamistd
kilpailuiden sihteerille.
Yleinen^ aUe 21 v., ja allfe 17 v.
200 m.,, kolmiloikka, kuula, kor-ikejishyppy
ja, keihäs. ,
Pojai alle 15 vuotiaat
S.ottelu: 100 m. kuula ja pituuV
Ikämiehet
3.ottelu: 100 m. kuula j a pituus
Pojat alle 12 v.
60 i n ja pituushyppy.
^fldttCTiÖOO metrin juoksu
Naiset 3-otteIu
100 m , kuula j a pituushyppy.
Tyttät älle 14 V.
60 m ja pituushyppy.
Tytöt aUe 12 V.
ÖO m j a pituushyppy.
Kussakin lajisia jaetaan kolme
palkintoa paitsi lasten sarjoissa, jos­sa
kaikki osanottajat saavat palkin­non.
Järjestävät urheiluseurat ei vas­taa
aiahdollisista loukkaantumisis­ta.
Toivoen suurta osanottoa;
VISA ALERTS
V. Lehti- K. Palomäki
MAATALOUI^EN RONI IMiiiiiiiiiiiii
^^^^]^ miibdostuniit: ongelma täniän pälväv Staonidssai
Plen^ttilat ovat ttUoudeUiässa väikeoksisBO, toKflra: ne oVat VeUkaiutitii-neet
vuosien kuluessa. Tähän ovAt vaikuttaneet monet tekijät. Kuteii
vältt&nättömden sivuansioiden väheneminen, Ulan pienet tilät Ja JiUdeH
pirstoihiiien^ sekä 'pitihlen. tilojen kbneellistamlnen, Joka on ollut erittälii
voimakasta viime vuosina.
Myös valtion taloudellinen tilanne:.on huonontunut vuosi Vuodeltat
Ulkomaankauppa on ollut tuontlvblttoista, j a . enitylsen epäedullista on
ollut juuri maatalbusttiOtt^Mi vienti. Maksaahan Suomi esim. Eng-^
läntiin jatkuvasti viratipalkkioita juuri maataloustuotteiden viennin tu­kemiseksi
Tällä hetkellä on tuonhin enemmyys ulkomaakaupassammö
706 ihiljO&iiaft mkj. Tätä tuonnin toemniyyttä on ollut osaltaan nosta'»
taiassa maatalouskoneiden hanklniiat, sillä esim. traktorikannastamme
valtaosa on lättSimUsta vataniste ta.
Totcheri voitti
F.W. -P.A:n
^'maratoonin"
Port Arthur. — Fort-William-
Port Arthurin vuotuisen 10 mailin
läpijuoksun voitti nyt Selkirk Hig-h
i n Dave Tocheri, taivaltaen mat­ikan
55 minuutissa i a 8 sekunnis­sa,
vainv 3 minuuttia heikommalla
ajallai:G€llingin viime vuonna saa­vuttamaa
,:r€nnä1ysa^ voittaen
itoinikolmeäa minuutilla toiseksi
tullöen iiamnierskjöldilaisen Gerry
Blomj^iiistin. Kilpailun järjestäjä­nä
toimi Canadan Legionä-järjestö.
• B r i ^ i s u u t e n a oli tänä . vuonna
n a i s t ^ v : - 'Osallistuminen, Nais te n
vjuofcsäi--'voitti sievä .15-vuotias
' J^raiices Blänche Marathonista s i -
joittuäh juoksussa 13:sta tilalle
vain 'sekunttia huonommalla ajalla
kuin seurajäsenensä Rudy Barton.
Huomiota kiinnitettiin myös 40-
vuotiäan J im Donohuen juoksuun,
j o k a ikävuosistaan huolimatta juok­s
i koko matkan, tullen viidennek­sitoista
(17 osanottajasta) ajalla
75 minuuttia j a 48 sekunttia.
— Paljon sitä tekköö yksikin im­meinen,
kun on kaks hyvänlaiffta to­veria.
MYYTÄVÄNÄ
Kesänviettopaikaksi sopiva enti^
nen C8J:n Spnicedalen (Maple)
baali myytävänä, jonfca tontti on
noin 2 eekkeriä,, siiarin osa ton­tista
peltoouata. Hyvä kaivo.
TaxjmAaei voi lähettää osoitteeBa:
MBS. LYDIA MÄKELÄ
82 Frankdale Ave
Toronto 6. Ontario
MAATALOUDEN VIIME-AIKAINEN
KEHITYS
1950-luyulla alkoi maataloudes­samme
voimakas koneellistuminen.
Traktorit alkoivat syrjäyttää hevoset
maa- ja metsätöissä. Traktoreita
hankittiin n i in voimaperäisesti; että
kun V. 1951 o l i peltoa traktoria koh­ti
113.9 ha niin V. 1959—1960 o li
peltoa yhtä traktoria kohti enää
30.5 iha. Traktorien nopeaan lisään­tymiseen
on vaikuttanut pellonrai^
vaustoiminta, joka oli erittäin voi­makasta
viime vuosikymmenellä.
Valtio tuki tätä toimintaa maksamal
la pellonraivausipalkkioita. Pienvil­jelijät
tekivät peltoa j a hankkivat
sitä varten traktoreita raivaus- ja
työkoneineen.
Toisena syynä oU metsätöiden ko­neellistuminen.
Metsätöissä tarvit­tiin
tehokkaita kuljetusvälineitä ja
maataloustraktorit sopivat pinotava-ran
ja tukkien kuljetuksiin. Pien­viljelijät
tarvitsivat lisäansioita tal­ven
aikana ja k un metsäajoja riitti;
Sj'ksystä kevääseen, n i in o l i luonnol­lista,
että useimmat pienviljelijöistä
hankkivat myös puutavaran kulje­tuksiin
sopivaa kalustoa.
Eräässä Kajaanin mlk:n kylässä
on 17 tilaa, joiden keskimääräinen
peltopinta-ala on noin 5 ha. Kylässä
on traktoreita tällä hetkellä 1 kpl
lyokoneineen. Koneet on hankitta
laina- yrtis. varoilla, mutta tilojen
omistajat ovat myös myyneet metsi­ään
ja näin saadut varat on sijoi­tettu
maataloustrafctoreihin.
1950-luvun lopussa o l i kylällä vain
kolme traktoria, jotka tekivä kylär
Iäisten peltotyöt, mutta v. 1960 alkoi
kylällä suurten yhtiöiden metsän-'
hakkuu. Puutavaran kuljetuksiin
tarvittiin kalustoa ja: kyläläiset osti­vat
traktoreita, entiset vaihdettiin
uusiin ja isompiin. Talvet kuljetet­tiin
traktoreilla puutavaraa, mutta
kesät seisoivat koneet käyttämättö­minä.
Peltotyöt kestivät vain muuT
taman päivän peltoalan pienuudesta
johtuen. Päätyönä oli talven metsä-ajot:
Nyt alkavat metäajot kuitenkin
loppua. Ansiotaso on pysytellyt en­tisellä
tasolla, vaikka elinkustannuk­set-
ja koneiden käyttökustannukset
ovat nousseet. Jos nykyisin laskettai­siin
tarkkaan koneiden käyttö- ja
kuoletuskustannukset sekä työaika,
niin traktorin omistaja jää huonom­malle
.puolelle kuin ammattimiesv
vaikka, onkin sijoittanut koneisiin
hpomattavia summia. E i liene väärirt
sanoa, että traiktorin omistaja —
maanviljelijä elää tällä hetkellä vä-hittäismaksulla
:ko3ka koneet ovat
suurimmaksi osaksi velkana ja pank
kien omaisuutta. Sen jälkeen kurt
koneet on saatu maksetuksi, ne on
k i n vaihdettava -uusiin, koska met-sSitöissä
maataloustraktorit kestävät
vain pari kolme vuotta. Uuden trak^
torin ostossa on turvauduttava jäl­leen
lainoihin, joista on maksettava
korkeita korkoja. Näin maanviljelijä
on kierteessä, josta on hyvin vaikea
päästä irrottautumaan.
(l&-2a-30)
MAO PUHDISTAA ARMEIJAA
(Jatkoa 2 sivulta)
hunbin, joka maolaisten väitteen
mukaan heikensi armeijan ja kan­san
välisiä siteitä ja yritti hajoit­taa
sisältä käsin maakunnallisen
vallankumouskomitean.
Pyrkiessään tekemään lopun vas­tustajistaan
Peking suorittaa yhden
puhdistuksen toisen jälkeen myös
armeijassa. Tämä aiheuttaa vasta-mielialaa
sotilaiden ja Kiinan yh­teiskunnan
muiden kerrosten kes­kuudessa,
jossa kasvaa tyytymät-tömyys
Maon seikkailijalinjaa vas-taan^
joka saattaa vaaranalaiseksi
sosialismin saavutukset Kiinan kan­santasavallassa.
HALUTAAN
Talotimies Toronton Don haalille
Paikka on sopiva parLskunnalUe, joista toinen voi käydä muu­alla
töissä. Palkkaetuiliin kuuluu neljän huoneen asunto, Pal­kasta
j a tehtävistä voi lähemmin so?)Ia johtokunnan kanssa. Tyy­dyttävä
englanninkielen taito tarpeellinen. Hakemukset lähetettä­vä
kesäkuun 24 päivään mennessä ja toimi on vapaa heinäkuun
1 päivä.
CSJ:n TORONTON OSASTON JOHTOKUNTA
057 Broadviftv Ave., Toronto 6, Ontario
(28-30-1)
PIENTILAN KONEELLISTA-MISKUSTANNUKSET
. Pelkällä traktorilla ei voida suo-
Httäa Viölä pelto- eikä metsätöin
On hahkittava Usätyökalaja kuten
äkeet, aurat, tarvittavat kuljetus^
vaunut, kultivaattorit, pnimakoneet
yms. matäloustyökalut. Näiden Usä^
lyiikalujen yhteinen hinta valhtee
'l8,!ro—18,817 mk:n välillä.
Ne jotka osallistuvat maatalouden
ulkopuolella traktorillaan esim.
ptrutAvaran kuljetuksiin, joutuvat
hankkimaan lisäksi erikoistyökaluja
ajoja'; varten. Välineiden hinnat
Vaihtelevat.
Jos osallistuu esim. tukkien yms.
crikoisajoon, joutuu hankkimaan
näiden lisäksi vielä erilaisia työkov
neiti kuten vinssejä ja kuormaimla-
Ahsiotyöhön osallistuva pienviljelijä
»joutuu sijoittamaan varoja perus-työkaluihin
22,600—23,800 mk. Jou^
auttaessa ottamaan lainoja konei­den/
hankintaan korkomenot nosta­vat
näitä sijoituksia vielä huomatta­vasti.
Tämän hetken Hsäansiomahdolli-'
suUdet mm. metsätöissä ovat vähen­tyneet
huomattavasti. Metsät alkavat
olla j o loppuun hakatut, joten puuta
varan kuljetustarve on pienentynyt.
Pitkän matkan kuljetuksia ei enää
suoriteta traktoreilla, autot ovat ne
sfvrfifttaneet. Traktoreiden osuus on
supistjinut puutavaran siirtoon met­säsi^.'
autoteiden varteenr-Maatalous-traktorien
on vaikeaa saada työtä
enää puutavarankuljetuksissa ja
pienviljelijä joutuu seisottamaan
kalliita koneitaan käyttämättöminä'
PIENTILOJEN ASEMA
Pientilojen asema alkaa olla huo­lestuttava
koko maassa. Vaikein t i ­lanne
kuitenkin on Pohjois- ja Itä^
Suomessa. Näillä alueilla lisätyö-mahdollisuudet
ovat vähentyneet
vuosi vuodelta metsänhakkuiden vä­hetessä.
Tilat ovat j o entuudestaan
velkaisia j a koneellistaminen on
nostanut velkataakkaa. Puutavaran-kiiljetuskalusteiden
hankkiminen on
ollut pientilaUisille välttämätöntä,
että ovat saaneet olla työssä, vaikka
niiden hankinta on käynyt yhä epä­edullisemmaksi
sivuansioiden vähen­tyessä.
Pienet ja kiviset pellot eivät voi
turvata edes minimaalisia toimeen­tulomahdollisuuksia.
Maanparannus-yms.
lainat jäävät maksamatta kos­ka
varoja ei ole. Koneisiin sijoitetut
varat menevät tyhjään, sillä kone
vanhenee vaikka sitä ei käytettäisi-kään.
Koneet on pakko myydä pilk­kahinnalla
tai ne viedään pois mak­samattomina;
Maaseutu, jää jatkuvasti jälkeen
yleisestä kehityksestä. Vanhemmat
eivät voi kouluttaa lapsiaan am­matteihin
varojen puutteen takia.
Valtio ei voi tukea pienviljelijöitä
tarpeeksi, koska valtiolla on muu­tenkin
rahapula.
Maaseutu autioituu. On pakko
lähteä vapaaehtoisesti tai pakosta.
Pakkohuutokauppojen lukumäärä on
kasvanut viime vuosina jyrkästi. T i ­loja
autioituu eniten Pohjois- ja
Tässä on vastaus korkeisiin
kustannuksiin, suuriin käsirahoi­hin,
ikäviin asuiito-ongelmiin
Tämän v m i k ^ 1) Pienii käsiraha
2) Toron/ton i>ar^ sdja^ti
3) 1 Ikuulkaiii^äMkä^ Ikattaa Ikaäkki
4) Puhdas ja tomellinen ibna
5) Varmuuttta, Inilkaaiii d voi häätää teiltä
6) Sääntöjä sääxmolBstm loiuJkaiuisdiniaiksaij^ vuoiksi
7) Omaisttudien amninoiisftia, JnMslka stiiuirteni kimteis-töjen
arvo laste eniemmän 'kuin }>ienlten
Kysyltää 1 tali 2 maifciiiuhittMieen asuntoja asunko-osake yhtiöstä
LAURI KANGAS
Kotiin 225-1751 - KONTTORIIN 487-3333
Ikxrbntio, Onitario
Ita.6uome«sa. Oii lähdettävä ctsif
tnään 0ht«mpia toimentulomalidplU'
Muteifa kaupungeista j a aftutuskeis-kuksistb
joista aihmattitaidoetootnah
on vaikeaa saada työtä j a nsuiitoa.
SYYT NYKYISEEN
ULANTlEESteEN
Yhtenä syynä on viime sotien jäl­keen
harjoitettu maatalottspollitiikkä
Pohjois-Suomessapirstöitliin ennes­täänkin
elinkelvottomia tiioja asu^
lurtabköltUkseen. Tilat ölivkt 3 0 - i
100 ha: n t i i o j a - ja pinta^-älasta oh
suuilnilleen yksi kolmososa ' suotav
Samoin valtio alkoi asuttaa korpia
ja soita. Yhtenä esimerkkihä tästä
Viflieellisestä asutuspolitiikasta mair
hittäkOOTi Sulöevalla olevat Kistin-suoh
j a Sortierkosken suoalueet, jot­ka
ölivatsillöisen Sukevan varavah-kilan,
halllhnassa, ja jdisfia Vankila
kasvatti heinää.
Näille floHle perustettiin sodäri
jälkeen asutustiloja, joille annettiin
iraravankilan suojieltoja viljeltäviksi.
Näillä pelloilla ei voi kasvattaa
muuta kuin heinää, «illä halla vie
perunankin jo heinä-elokuussa- D h
selvää, ettei tällaisilla alueilla voi
asua ja alkuperäiset isUkkaat c a t ­kin
muuttaneet näiltä tiloilta pois ja
osa niistä on jäänyt autioksi.
Toisena syynä on kokonaisuunnit-telun
puute. Näille alueille ei ole
tehty vielä nytkään mitään suunni­telmia
esim. teollisuuden kehittä­miseksi.
Kolmantena syynä ovat virhein­vestoinnit,
joita on tehty mm. maa­talouden
kohdalla. Kainuun maan­viljelysseuran
alueella mm. on s i ­joitettu
maatalouskoneisiin yli 40
milj. mk. Kalustokustannukset pel­tohehtaaria
kohti nousevat 6,826
markkaan. Yhtä traktoria kohti on
peltoa vain 16 ha. Siitä miten paljon
on investoitu varoja maatalouden
koheeUistamiseen ei ole tehty i i l a sr
toa. Jotakin ehkä kuitenkin voidaan
sanoa niistä investoinneista, joita
vuosittain käytetään traktorikannan
kasvuun. Traktorikannan lisäys v.
1964—65 voitaneen laskea 115 mil­joonan
markan suuruiseksi. Lisäksi
on investoitu " huomattavia varoja
leikkuupuimureihin, työkoneisiin,
viljankuivaajiin, lypsy- yms. maa­taloudessa
tarvittaviin koneisiin.
Näillä varoilla olisi voitu järke­vällä
sijoittamisella saada alikehit­tyneille
alueille teollisuutta mm. tu­kemalla
pienyritystoimintaa halpa­korkoisilla
lainoilla. Varoja olisi
voitu sijoitta myös metsänparannus­töihin
yms: työllisyyttä edistävään
toimintaan.
Valtiovalta ei ole kuitenkaan kiin­nittänyt
mitään huomiota tähän si­joitustoimintaan,
jota maatalouden
piirissä harjoitetaan. Valtio jopa t u ­ki
konehankintoja muutama vuosi
sitten mm, verohelpotuksilla. Luot­tomarkkinoilla
on myös riittänyt va­roja
Itiottojen antamiseen konehan­kintoihin,
vaikka luottojen saanti
esim. asuntorakennustoimintaan on
ollut vaikeaa.
T I L A N T E E N K O R J A A M I N EN
Sivuansiot ovat välttämättömiä
pientilallisille. Kuitenkaan esim.
Pohjois-Suomessa ei pääse edes työt
tömyyskortistoon sellainen viljelijä,
jolla on peltoa vähänkin y l i kuuden
hehtaarin. Tämä este työttömyyskor­tistoon
pääsyyn olisi poistettava pi­kaisesti,
sillä nämä kuuden hehtaa­rin
viljelijät eivät ole yhtään pa­remmassa
asemassa kuin viiden ja
puolen hehtaarin viljelijät. Pohjois­suomessa
pitäisi olla ainakin y l i 12
hehtaaria hyvin kasvavaa peltoa
ennen kuin sen tuotoilla eläisi ja
lisäksi olisi oltava metsämaata. T i ­lojen
suurentaminen. ja lisämaiden
luovuttaminen pienviljelijöille olisi
välttämätöntä.
Myös erikoistumista kaivattaisiin
tilanteen parantamiseksi. Esim; kas­vihuoneiden
rakentaminen tui-vaisi
Pohjoissuomen vihannestarpeet ja
ahtaisi Samalla työtä viljelijälle. Oli­si
myös tutkittava esim. kalojenkasr
vatusmahdollisuuksia lisäansioiden
saamiseksi.
Poh jois-Suomen teollistamiseen
olisi myös kiinnitettävä hUomlota.
Suomalaisilla huonekaluilla ja teks­tiileillä
on kysyntää ulkomaHla.
Alan teollisuutta voitaisiin sijoittaa
Pohjoissuomeen ja Kainuuseen, Jos
teollisuus pystyisi tarjoamaan työ­paikkoja
myös maaseudumiuorille
ja heillä olisi mahd.öllisnu8 anmiatti«r
koulutukseen, nin maaseudun liika-väestöongelma
ratkeaisi luonnostaan
Maatalouden koneellistamisessa
olisi löydettävä nykyistä järkeväm­piä
ratkaisuja; Yhtenä ratkaisuna
o l l i i tällä hetkellä koneosuusRun-tien
tai osakeyhtiöiden perustami­nen,
jolloin koneita voitaisiin käyt­tää
tehokkaammin ja niiden yllä­pitokustannukset
pienenisivät. K o ­nehankintoja
varten myönnettäi-
Biin osuuskunnille halpakdrfeoisia lai
noja. Koneet olisivat osuuskunnan
omaisuutta mutta kaikilla olisi oi­keus.
tai*vitessaan vuokrata näitä ko­neita.
Valtio voisi myös tukea nilitä
osuuskuntia.
Koneosuuskunnat voisivat toimia
yhdessä suurimpia hankintoja suor
ritettaeäflä. Esim. metflänodltuöko-neen
voisi osuuskuntien yhdistymä
hfinkkia alueen käyttöön. Valtio voi­si
antaa lainoja iDetsänp&rAimuatöi-h
i n kuten tähänkin saakka, mutta
työstä saatava etu el menlai yhtiön
omistajien taskuun, vaan tulisi mai-l
^ a päivä
Womei» Intei^iatibrtaA
rotteFederi^önln neuvosto pani
aUcuiui ' Kansainväliset) iasten
päivän jota ton* vietetty; ti^säkM.un
l " päivänä sitten wod£n 1960.
Scm tairkoituksena on yhdistää
- vtrfnat Ifsten lorvinvoinninliyväk-
6i ympiiH ma^ ih-iniBten
> bu»into<)iii; vaikeudet mitä
on lasten -huMehtimisen ;edessä,
eriktriseftti maaibnaitt rauhan saa-vutttMhiisen
tarp^eestfa*.missä lapset
voisivat: fcaf(vaaouireUl8ina,n!AiaA
puntetta Ja. pelkoa.
Lasten oikeiilcsien; julistus (Dee-laratlon
m the ftinghs of Ohildren)
viettää 10:ttk' vuosipäiväänsä v.
1969, ja tänä vuonna kiinnitetään
erikoftta huomiota kaikkien lasteiv
tarpeisiin.
Vuoden 1968 .kuluessj^, maailma
vietta* Ihmisoikeuksien Jdlistiikseri
20;ttä , vuosipäivää^ ja - Canadan
Nals^eii KöAgressi 'on öttanöi tark-kajltavakseen
Canadan lasten on-geimat
ja tarpeet. Me myöskin a i -
omhte näyttää , solidaarisuutemme
eri '<)sissa maailmaa lapsiin nähden,
jotka kärsivät nälkää,, puutetta j . i
tauteja.
Tätä tarkoitusta varten me ke
räämme varoja, auttaaksemme Ete­lä-
afrikkalaisia lapsi-raukkoja, joi­den
isät ja äidit ovat vankiloissa
kuoleniaan tuomittuina siksi, että
vastustavat apartheidia ja kannatta­vat
tasavertaisia • oikeuksia kaikil­le.
Me pyydämme kaikki hyväntah­toisia
canadalalsia lähettämään lah­joituksensa
osoitteella: CCW, Box
188, Station E, Toronto 4, Ont.,
auttaaksemme EteläiAfrikan lapsig
dsoituiksena rakkaudestamme ja
huolehtimisestamme maailman lap­sille.
Itke mySskln kchoitamhie kaik­kia
canadalaisia tarkastamaan 0-
mien lapsiemme puutteita, työs-kenteleinään
rauhan puolesta,
että kaikki lapset Voisivat kasvaa
onnellisiHs^a maailmassa,, ilman
puutetta ja pelkoa.
' " U t M i , toto."36 p. -TKluÄy, M y TJÖ, \^ •'SKViii-3
Vitali Jelistraltov: , .
YhdysVmt tilli jo äjatrsitfeft^ sil-; j o l l o in .vuonna 1965 Wa£^in^^^^
hen tulokseen/ että arvokkain :tava
ra, jota nimista, maista; hann^ttai
ostaa, on tiedemiehet ja tieteellineA
ajattelu. Amerikkalaiset liikeraiehd;
ovat sitä m i e M , että on .edullisti^
tuottaa paitsi teollisuuden Jraakä-ai-netta
taikka ulkomaisen teollisuu-;
den tuotteita, myös rtiitä liertikllöitä,
joilla on tieto hallussaan. Jä länti-,
sen maailman rikkain valtio iäliti
tälle tiellä. - , ;
Englannista esimeilciiksi dn e r i al-^
koina lähtenyt useita huomattavia!
tiedemiehiä ja^ teknisiä asiantunti-i
jolta, joita houkutteli suuri paikka,
joka heille Amerikassa taattiin.. Ja
söurin osa.Jieisftä jätti ainiaaksi vai-;
moineen ja lapsineen kotimaat.
Samoin ehdoin houkutellaan myöi:
englantilaisia opettajia, Daily Tele-gi'aphin
ilmoittaman mukatan saa­pui
tamhiikuussa Kaliforniasta Lon­tooseen
värväysryhmä sopimaan lo­pullisesti
noin tullannen bfittiläis-opettajan
kanssa, jotka olivat vas­tanneet
ilmoituksiin odotettavissa
olevasta värväyksestä. Englannin
opetuslaitos menettää nämä pois
muuttavat opettajat ainiaaksi,, har­mittelee
Daily Telegraph. Muuan
värväysehtoja näet ori että opet­tajat
siirtyvät Amerikan kansalai­siksi.
Tällä aivojen ostelulla on muita­k
i n muotoja. Ulkomaisilta tiedemie-hiltä
tilataan erinäisten erikoisteh­tävien
suorituksia joista amerikka­laiset
laitokset ja ennen kaikkea
Pentagon ovat kiinnostuneita. J a
siitäkin maksetaan hyvin. Ruotsa­lainen
Aftonbladet otsikoi erään ar­tikkelinsa
helmikuun 7 pnä näin:
"Ruotsalaiset tiedemiehet saavat
miljoonien apurahoja USA:n puo-,
lustusvoimilta".
Lehti kertoo mielenkiintoisia yk­sityiskohtia.
Ruotsalaistiedemiehet
työskentelevät omissa tutkimuslai­toksissaan
: suorittaen Pentagonin^
tehtäviä. : Ja siitä hetkestä lähtien
M/S 6ore IX suoriffi onnistuneen
koeajon Safmaan kanavassa
Hebinki. — Saimaan kanavalla
vietettiin viime vUkdUa htstorial-llflia
hetkiä. Suomen kauppalaivas­ton
Ulisin tulokas turkulaineh
M/S Bore IX suoritti Saimaan ka­navassa
täydellisesti onnistuneen
koeajon, jonka päätyttyä TVH:n
pääjohtaja Martti Niskala sanoi,
että Saimaan kanava voidaan tie-ja
vesirakennushallituksen puo­lesta
todeta olevan teknisesti täy­sin
valmiina avattavaksi julkiseen ;
koeliikenteeseen.
Koeajolla oli mukana T V H : n pää­johtajan
lisäksi mm. rakennusneu­vos
Helge Loikkanen, yli-ins. Jarkko
Saisto ja Saimaan kanavan raken:
nuspäällikkö Anton Ortamo, TVH-
:sta, merenkulkuhallituksen ylijoh­taja
Tauno Niklander ja Suomen
Laivanvarustusliiton puheenjohtaja
Nils Wetterstein. Alkumatkalla osal­listuivat
koeajoon myös suomalais-neuvostoliittolaisen
teknisen sekako­mission
neuvostoliittolaiset jäsenet
kanavavaltuutetun ensimmäisen s i ­jaisen
Mihail Korovitshin johdolla.
Koeajon päällikkönä oli merikaptee­ni
Kalevi Grönroos ja aluksen luot­saus
tapahtui luotsipäälllkkö Ferdi­nand
Nybergin johdolla.
Koeajoa suosivat verrattain edulli­set
sääolosuhteet. Matka alkoi Juus-tilasta
perjantaiaamuna klo 6. Juus-tilaan
tuli Bore IX neuvostoliitto­laisten
luotsien opastamana. Sen jäl­keen
tehtävään astuivat suomalaiset
luotsit. Vuokra-alueen raja saavu­tettiin
klo 10 Suomen puolella Sui­kissa
oli pysähdystauko, j a Suikkiin
oli koeajoaUis kerännyt huomatta­vasti
ajoa mielenkiinnolla seuraavaa
yleisöä. Yleiäöjoukko tihentyi^ sitä
mukaa mitä ylemmäksi kanavaa koe-alus
ehti. Soskuan sululla oli sata­määrin
yleisöä j a Mustolassa, jonne
Bore IX saapui klo 17.30, oli sulun
seutu väkiijoukon tiheästi kansoitta­ma.
Bofe I X j a t k o i matkaa aina ka­navan
suulle asti Saimaalle. Siellä
se kääntyi ympäri ja palasi takajsin
yötä myöfcenUUustilaan.
MERIKAPTEENI TYYTYVÄINEN
" — Matka on sujunut oikein hyvin,
kertoi Bofe IX päällikkö, merikap­teeni
Kalevi Grönroos sen jälkeen
kun takana oli kahdeksasta knnava-sulusita
jo viisi j a alus lähestyi Sos­kuan
sulkua.
— Aluksi vaikutti Juustilan sulku
kapealta, mutta hyvin siihen mah­duttiin.
Läpiajo sulussa kesAi kaik­kiaan
vain 17 minuuttia. Ajossa on
kokeiltu eri nopeuksia, mutta pää­asiassa
on ajettu 9 km:n tuntino­peutta,
joka on kanava-ajon maksi­minopeus.
Kaikki on pelannut moit-.
teettomasti. Näin tyhjäajossa ja niin
tapahtunee myös lastin kanssa ajos­sa,
totesi kanavaan ja sen uuden­aikaisiin
laitteisiin tyytyväisenä kap­teeni
Grönroos, joka on ollut v:sta
1953 lähtien meilllä ja purjehtinut
muissakin kanavissa.
N I IN MYÖS LUOTSIPÄÄLLIKKÖ
Myös luotsipäällikkö Ferdinand
Nyberg oli matkaan tyytyväinen.
Suomalaiset luotsit menivät Ravan­saarelle
Borea vastaan ja ottivat
nt.uvostoliittolalsilta Juustilassa vas­taan
luotsauksen.
— Koko matkan ovat kanavalait-teet
toimineet hyvin. Minkäänlaisia
kommelluksia ei ole sattunut- Kana­vista
ajettaessa laivat eivät ole leik­kikaluja,
vaan ajo on erittäin tark
kaa työtä. Kaikki.on pelannut tähän
asti moitteettomasti, kertoi luotsi-päällikkö
Nyberg; joka myös mai­nitsi,
että Saimaalta käännytään ta­kaisin
kohti Juustilaa ja kokeillaan
ajoa yön aikana. Luotsaus tapahtuu
silloin loistojen perusteella.
jensi Vietnamin sotaansa, Ruötshi
tiwiemieh'doYat saaneet JO älnäl^i
viisi miljoonaa krouAtiä V S X i h i A -
vasteita ilmavoimilta jk. «tBi^jsm.
Rahat tulevat VSlAfn pöltfiÄcÖetfti
r&histölstä. i a kiÄteÄVaäih 'yfesM^Ai
Ruotsin hallitukset j f i ^ %l mk
tietoinen näistä tl^^ulcs^tä. J a ^t^-
tenkin Ruotsin l a k ^ Äcfiääi yli­opistot
j a muut tielJeetti^ i a ^ o k s k
ovat velvolliset pyytämään feäitituK-sen
lupaa joka kerran ottaessaaSi;
vastaan 50,000 kruunua ylittäväia
apurahan. j
l^ldiiblmasta ilmoitetaan, e t^
«raiMä täpäiilkisissä Pentägdh '6n 'ei-slnyt
ItlTäUkselleen suOfittäjäfi, ,~töi-slssa
tapauksissa; ruotsalaiset tutla-jat
itse ovat taftontieet Pelnta^ilftilfe
palveluksiaan. Aftonbladet näytf^
olevan hientat^ kiihKIyiksissä saaraii-taan
itiedöista, Imutta lohätittaa l u k i ­joitaan
kertomalla, että ruotsalaiset
eivät ole ainoita. Tätä tfapjrfitirii )ka!-
kissa NATO-maissa ja myös sellai­sissa
puolueettomissa, maisia kuten
Itävallassa j a Sveitsissä. Sitäpaitsi
USA:n määrärahoja ei tieteellisiih
tarkoituksiin myönnetä niillä tieteeh
aloilla, jotka eivät kiinnosta Pen­tagonia.
Varoja kulutetaan vain sel­laisiin
tarkoituksiin,: j o i l la on tärkek
merkitys Pentagonille. Ja Pentago­nin
asia taas on sota, kirjoittaa Af­tonbladet.
Näiden Englannista, Ruotsiista j a
muista maista tulevien'tietojen ana­lyysi
-johtaa sangen murheellisiin
päätelmiin. Vientitavaraksi muodos­tunut
tieteellinen ajattelu ei tuota
mitään viejämaalle. Dollarit saa
vain itse tieteellistä ajattelua edus­tava
professori, pedagogi tai teknii­kan
erikoismies. Tämä tapahtuu r i ip
pumatta siitä, onko hän vaihtanut
kansalaisuutta vaiko pysynyt isän­maansa
kansalaisena: Siitä hetkestä
lähtien, jolloin hän myy keksintön­sä
amerikkalaiselle laitokselle,- hän
itse asiassa on j o '•amerikkalainen".
Eikä häntä enää kiinnosta^ tuottaako
hänen isänmaalleen hyötyä se kek­sintö,
jota hän on tarjonnut tai tar­joaa
huomenna uusille isännilleen.:
Häntä eivät myöskään kiinnosta ne
päämäärät, joiden hyväksi hän nyi
työskentelee, vaikka hänen 'entiset,
maanmiehensä arvostelisivatkin näi­tä
päämääriä.
Kalkki tämä hämmästyttää pakos­takin
sosialistista maailmaa. MekiA
i>sköm<he, «ttä tieteellisen äjatteliiA
tulee olla kansainvälistä j a että tie-teellisen
ajattelun ja informaatioa
ja kaksintöjen vaihto on: muitaii
tärkeimpiä tieteen kehityksen edel­lytyksiä
yleensä. Mutta sen ei tar*-
vitse kajota tiedemiehen ^ähihiiaili:
suuteen. Jos hän aikoo siirtyä vie^
raan vallan palvelukseen, hänen ort
pakko ajatella, mikä on tämän vatr
lan politiikka. J a sikäli kun voimnil&
tapahtumista päätellä, Washington
ja sen laitokset värväävät vain sel­laisia
fyysikkoja tai biologeja, matO''
matikkoja tai valtamerentutkijoitaj
jotka voivat auttaa USA:ta sen v a l -
loituspolitiikassa. aseiden j a tuho^
vSlirieiden valmistuksessa.
Ttedemiiehen ostaminen on aikam^.
me epämoraalisimpia ilmiöitä.
den omistajille — koneosuuskunnil-le.
Pahin este tällaiselle toiminnalle
on suomalaisten ennakkoluulot,
teaikki yhtel«toiminta ja -omistus
leimataan suoralta kädeltä kommu­nistiseksi.
Kuitenkin länsimaissakin
on huomattavissa kehitystä osuus­toimintaan
ja yhteisomistukseen.
Pitäisi heittää ennakkoluulot pois ja
ryhtyä ajattelemaan järkevästi.
Myös valtion ja kuntien olisi syytä
vaikuttaa siihen, että esim. koneita
voitaisiin omistan myös yhdessä
koska se on edullisempaa kuin ny­kyisin
vallitseva ömlatutijärjestelmä.
> — Paavo Hynynen
Tukkipoika oli vähän ujo j a toi
tullessaan kukkavihkon, mennessään
tapaamaan uutta tyttö-ystäväänsä.
Kun tyttö kietoi käsivartensa hänen
kaulaansa ja suuteli häntä kiitok­seksi
kukkasista, hyppäsi poika ylös
•i^nnäten ovelle.
• "Oh. älä mene," sanoi tyttö,"En
tarkoittanut loukata sinua;"
. "Höpsis, en minä loukkaantunut,"
sanoi tukkipoika, 'Minä vaan rien­nän
hakemaan lisää kukkia."
MYYTÄVÄNÄ
"Caragana" aitapensaitar vadel-mapensaita,
mansikan taimia,
mustia ja punaisia viinimarjapen-saita,
raparperi^ ja parsahelnä-taimia,
hedelmäpuita, sinisiä kuu­sia,
hedelmäpcnsaita, monivuoti­sia
varjo- ja altapensaita.
HANSEN^S
Puhelin 345-7415
HLvMTside Drive
Pori Arthur Ontario
(9-16-23-30-6-13)
Öljyä on nähty
Scorpionin
loilkiiireitillä
Washington, — Yhdysvaltain lai­vasto
tiedoitti tiistaina, että kadok­sissa
olevan atomivoimakäyttöisen
sukellusaluksen Scorpionin kulku­reitillä
oli nähty Atlantilla öljyker-roksia.
-r
Mainitun aluksen piti tuleman
Norfolkin, Va. satamaan maanantai*
na. Laivassa oli 99 miestä ja upsee-
•ria.- • •
Etsijälaivoja on komennettu alu­eelle,
missä on öljyä nähty meressä.
Etsinnän kohteena on mahdolliset
hylyn kappaleet mutta laivaston
eräs puhemies sanoi, että tässä vai­heessa
me emme kiinnitä suurta­kaan
huomiota öljyhavaintoihin.
24 TUNNIN PALVELU
SUOMEA PUHUVAT AJURIT
Puh. DI 5-5461
122 S. CumberlandSt.
Port Arthur Ontario
Rakentajat!
MeUtä saatte kaikenlaisia
raketumstarpelta.
THUNDER BAY
LUMBER CO.
(FORT WIIXIAM) LTD.
HENKILÖKUNNAN OMISTAMA
.HENKILÖKUNNAN JOHTAMA
"Kuuluisa palvelustaan"
Puhelin 623-7469
516 Simpson St. Fort WilUam
Milloin tahansa tarvitsette ruokatavaraa, lihaa tai
miesten vaatetusta, ostakaa ne osuuskaupastanne
International Co-^Op Stores Ltd.
176 s. Algoma Street Port Arthur. Ontario