Vapaus, August 23, 1960

              f SP J pj
m «'(UKBETY)^—'^Independent Labor
OrgkaVofrFinnish* Oanadians. "Esi:
f'UbIlahedf<Nov."f 6/01917.^ AuthorizeU;
lUhM;'|j|>nce^Swee]dy;;^ Täeälays,^
'P^jl£u« Cömps[nyXtd:.at lOOrlOl
iElm'l3ti: W.,'Sudbury, Ont., Canada/
TelephonesrfBus. Office OS. '4-4264;'
Editoria! Office ^8/4-4265.'Manager.
E : Suksi. Editor W. Eklund. Mailing'
address: Box 69, Sud6ury. Ontario.
Advertising rates upon application.-
fTi^tyislation free 'of chargertf 'V^^^^
,cänadAÄi:-^ ^^l^k'S-MlerkkrU^S
5fhdysvaUols8a:'l!-vk.?9.00j6,.kk/4.ao.
Suomessa :< 1,vk. 9.50 6 kk. ^.25
mi
ib
Ma
l i
II
I
- - lauer neuvottelu
,1 '^'Täkäläinen. lehäistö bn kiinnittänyt tavallista ^ suurem­paa
huomiota Britannian pääministeri Harold Macmillanin
äskeiseen Bonnin matkaan; 'niissä hän neuvotteli ^Länsi-Sakr
san-kansleri.AdenauerinVja hänen neuvonantajaingja kanssa.,
i^ttä^kysymys ouvtärkeästä neuvottelumatkasta eikä vain
pelkästä muodollisuudesta, se ilmenee siitäkin, että*Britan-,
nian,;, pä^mini^sterin mukavia oli fliyös ulkoministeri, lordi
Homer ' .
' ,Neuvonpidop jälkeen julkaistussa ssicnomaisten valtioi-den
päämiesten yhteisessä-lausunnossa'korostetaan, että^pää-
— ministeri Macmillan ja kansleri Adenauer ottivat "ensi as-keleeh"
Länsi-Euroopan kahden kilpailevan kaupparyhmit­tymän
(Britannian johtaman "ulkoseitsikon" ja Länsi-Saksan
johtaman kuuden maan "yhieisrnarkkinajärjestön) yhteen
liittämiseksi. Mitään hetikohtaisia sopimuksia ei täätä asiasta
kuidenkaan tehty, sillä asia läi mainitun tiedonannon mu-kaan
hautumaan — asiantuntijain edelleen tutkittavaksi. Näi­hin'
"tutkimustöihin" ryhdytään heti, sanotaan mainitussa
lausunnossa.
Samansuuntaisia, arveluja Britannian ja Länsi-Saksan
lähentymisestä on saatu sekä Lontoosta että Washingtonista.
New York Timesin kirjeenvaihtaja Dana Adams Schmidt
'selitti maanantaisessa Washingtonin kirjeessään asiaa mm.
seuraavasti:
"Yhdysvaltain viranomaiset ovat nyt toivorikkaita "kuu­tos"-
ja "seitsikko"-ryhmien välisten talouskiistojen lievene-misestä.
He (yhdysvaltalaiset viranomaiset) uskovat että At­lantin
'maita koskeva' talousliitto, mukaanlukien Yhdysvallat
ja Canada, tulee osoittautumaan laitokseksi, minkä avulla
tämä kiistakysymys saadaan selvitetyksi. Mutta he pelkää­vät,
'että se vaatii neljästä viiteen vuoteen aikaa.
'Varsinainen kauppojen "lukkoonlyönti" on siis vielä i l ­massa.
•Kuten tiedetään "kuutosiin" (Euroopan yhteismarkkina-liittoon)
kuuluvat Länsi-Saksan lisäksi Ranska, Italia, Belgia,
Hollanti ja Luxembourg. Sen ryhmän johtaja on kuin luon­nostaan
Länsi-Saksa.
Kuutosten vastineeksi perustettiin Britannian johdolla
"seitsikko" eli oikeammin "ulkoseitsikko", mihin johtaja-maan
lisäksi kuuluu Tanska, Norja, Ruotsi, Itävalta, Sveitsi
ja Portugali.
V&ikka näiden molempien kauppaliittojen kärki kohdistuu
sosialistisia maita vastaan, niin siitä huolimatta ne kuvasta­vat
inyös kapitalististen maiden välistä kiihtyvää kauppaso­taa
ulkomaanmarkkinoista. Tosiasiassa Britannia perusti " u l ­koseitsikon"
nimenomaan vastavedoksi Länsi-Saksan "kuu­tosille".
'.I '
Johtuen! Länsi-Saksan edullisesta kauppa- ja kilpailuti­lanteesta:
brittiläinen suurpääoma on viim^
lisääntyvää huolestuneisuutta maansa kauppapoliit^
lanteesta..! Tässä mielessä voidaan oikeutetusti sanoa, että
pääministeri Macmillan kävi Bonnissa ennenkaikkea britti­läisen
suurpääoman edustajana, ;nikä vaatii hallitukselta toi­menpiteitä
markkinain lisäämiseksi Länsi-Euroopassa.
Toisaalta, vaikka Länsi-Saksa onkin tässä kilpailussa ta­loudellisesti
edullisemmassa, asemassa kuin Britannia, Ade­nauer
puolestaan tarvitsee eräille toisille suunnitelmilleen
Britannian apua ja tukea. Yleisesti tunnettu tosiasiahan on,
että*Länsi-Saksan sotaiset kenraalit haluaisivat saada käytet­täväkseen
'nykyaikaisia lentovoimia (muistetaanpa puheet
Espanjaan järjestettävistä lentoharjoituspaikoista) sekä eri-
. toisesti Yhdysyaltain ohjuksia ja ydinaseita. Tähän mennessä
on Britannia ollut poikkiteloin Bonnin ja Washingtonin suun­nitelmien
tiellä mikäli on puhe ohjusten ja ydinaseiden va­raamisesta
Länsi-Saksan armeijalle. Kaikki merkit viittaavat
nyt siihen >että kansleri Adenauer vaatii juuri näiltä tiimoilta
myönnytyksiä pääministeri Macmillanilta, jonka Bonnin mat­kaa
on visseissä piireissä verrattu Chamberlainin vierailuun
Hitlerin luona toisen maailmansodan aattopäivinä. Näitä neu­votteluja
edeltäneet eräät Lontoon uutiset viittasivat huoles­tuneessa
äänensävyssä siihen, että jokin tällainen "kaupan-tek'o'-^
on käynnissä, ja että Britannialta vaaditaan talousetu-jen
hinnaksi kannatusta Länsi-Saksan edelleen aseistamiselle.
.Lähitulevat kuukaudet tulevat näyttämään, missä mää­rin
näissä' olettamuksissa on perää. Yksi asia on kuitenkin
jo^ tällä kertaa selvä, Canadalla ei ole kerta kaikkiaan mitään
voitettavaa, jos se liittyy (tai antaa tukensa) Washingtonin
hahmoittelemalle "Atlantih maiden talousliitolle", sillä jos
se syntyy, isoiset — Yhdysvallat, Länsi-Saksa ja Britannia —
vievät siitä kermat päältä pikkumaiden (Canadan ja muiden)
saadessa tyytyä niihin muruihin mitä isoisten pöydältä sat­tuu
putoamaan, jos niitä putoaa lainkaan.
Mitä tarvitaan on se, että pyritään^ järjestelmällisesti
kj^uppasuhteiden laajentamiseen talouspulista vapaille ja no­peasti,
kasvaville sosialististen maiden markkinoille. Suljetut
kauppaliitot sopivat yhteen vain kylmän sodan kanssa. Nii­den-
ÄYulla, .ei liioin voida, vähääkään lisätä kapitalistisen
maailmanos^in maiden välistä kauppaa. Korkeintaan suljet=
tujen kauppaliittojen avulla^ voidaan saada=betkellistä etua
^ jokp^-siUe^,tai,,tälle,äValtaryhmälle,,mutta,ei mitään muuta.
Pysyviä. 5tulol^sia saataisiin, sensijaan Canadalle. sUen, että
^ pyrittäisiin'määrätietoisesti sosialistisen maailmanosan mjirk-
- kmqiye, minne .pääsyyn on olemassa monenlaisia mahdolli­suuksia/
' " ^
'Vapauden tuleva, yhtiökokous ^
, Vapauden yhtiökokous pidetään samanaikaiseni CSJ:n '
'edustajakökoufoeh kanssa Sudburyssa, lokakuun ensimmäi-
-rser^Tyiikonlopun vaiheessa
mm l
; paikka kesästä ei olekaan vielä täydellisiesti selviydytty,;;
niin^Järjestön osastoissa ja muissai elimissä keskustellaan IjSi
tul^Möi (edustajalcokoukisen asioista. Tämä ori kuten ollalcinli
I' f'^ n|amall£^'^'kertaa tulee'^ järjestöväen ja "lehte koko
^lu^ijäkuiinan'/keskWteltavaksi myös'Vapa^enLa^ niin,
"^lehdliikkeemmeltalouskysymykset kuin toimitusölijelmalin^
yhteydessä toivomme,''.että ,lukijakuhta^^kokönai-
..Tudkliolma:-^ Saksaläis-amerikl
kalainen ^ h ^ s a s i « i t u n t i j a . W?fn|
her^^on:;Braun ]a hänen avustajan-^
sa suunnittelevat sellaisen - ohjuk­sen?
rakentamistaiijokai-voisi'kuljetti
taa pari-avaVuustutkijaa Kuuhun-tai
Marsiin ja tuoda heidät sieltä myös
takaisin. Von B r a u n ' s e l v i t t e l i ' Y h|
dysvältbjen ohjusohjelman^viikko
sitten tiistaina aamupäivällä Tuk­holmassa
; astronautisen kongressin
osanottajille. Tällainen ohjus pe-rustuu^
ns.i Saturnus-suunnitelmaani
jota von Braun on parhaillaan to­t
e u t t a m a s s a . ! ' V . '
s Saturnus-ohjus valmistunee ivuon-na
1964 ja siitä tulee kolmivaihei­nen.-
Uuteen'ohjukseen tulee neljä
vaihetta ja se se saa-kaksi kertaa
voimakkaamman suihkumoottorin.
Jos aluksi lähetetään'"tankkaus-ohjuksia";
kiertämään-maäpalloa j a
sitten ? ammutaan; suuri /ohjus sar
malle radalle, niin von Braunin
arvelujen mukaan voitaisiin ava­ruudessa
täyttää ohjuksen pplttoai''
nesäihöt, mmkä jälkeen se voisi
jatkaa- matkaansa.Erikoisvalmen­nuksen
saaneet; avaruusmiehet;; jot­ka
vpystyvät; työskentelemään . paiv
nottomassatilassai voivat valvoa
polttoaineen siirtoa. Von Braun
myöntää! että saattaa osoittautua
vaikeaksi kiertää f pitkähköä' ^ i k aa
maapalloa säiliöt täynnä neste­mäistä
polttoainetta. . Sen ivuoksi
saattaa r osoittautua tarpeelliseksi
lähettää tankkausohjuksiai e r i kori
keuksille
Esitelmästä sai sen vaikutelman,
että Yhdysvallat tekee kaikkensa
^saadakseen 'Neuvostoliiton jetumat­kan
tavoitettua.
Kilpailua kapitalististen-ja sosia-:
lististen "maiden ^välillä' käydääii
tahtoivatko imperialistit sitä taikka
e i . " Se on nykyhetken maailman
sääntö.: Jo'nyt se onjaiheuttanutrjol-täin
tutkimuksia, jotka' erehtymät-tömästi
osoittavat vissiä suuntaat
Amerikkalainen ekonomisti - Lynn
Turgeon on tutkinut Yhdysvaltain
jav Neuvostoliiton elintasoa, ja; tullut
sellaiseeni tulokseen,' että: Neuvosto:
liiton perheen, keskimääräinen ku
lutus -^on 55 prosenttia siitä mitä
amerikkalainen.--; perhe:^^^^^:^^^^ k
Neuvostoliitossa : ekonomisti vMatis-lavsky
on päässyt myöskin saman­laiseen
tulokseen-ja sen lisäksi sa-
TioQ, että V. 1965 mennessä on Neu­vostoliiton
perheen keskimääräi­nen
elintaso 80—84 prosenttia,ame-
; rikkalaisen perheen keskimääräir
sestä elintasosta __ja 1970 mennes­sä
100 prosenttia siitä. Hän on tul­lut
myöskin siihen vtulokseen, että
sosialistisissa ' m a i s s a ; on; elintaso
yleisesti verraten korkea j a Yhdys-yalloissa
/ työväenluokan alempien
kerrosten eliivtasö on keskimäaräis-;
tä alhaisempi
On otettava huomioon, että vor
tauskohtana NeuvostoliitonV. elinta­sosta
• on amerikkalainen ^elintaso
joka on korkein maailmassa. Y h ­dysvaltain
elintaso on laskusuun­nassa
1 isääntyvän työttömyyden ja
taloudellisen lisääntyvän kriisin
johdosta verrattuna Neuvostoliiton,
suunnitelma- ja^k
taloute-^n, joka ennenpitkää antaa
koko väestölle korkeamman velin-
Kirj.. LESLIE MORRIS
Ihmisillä on suuri ero
; Äskettäin julkaistiin. Komsomol^
skaja -Pravdassa sen kirjeenvaihta­jan
kuvaus millä tavalla Neuvosto-hitossa
suhtaudutaan ulkomaalai-;
sun vieraisiin. Julkaisemme, oheelr
lisena tämän kuvauksen.
Paäministei i Hrushtshevilta ky­syttiin
äskettäin; sanomalehtikonfe-renssissa,
että; lähsimaissa; on ;pu-suudessaan
uhraisi muutamia
hetkiä pohdintaan Vapauden
toimitusohjelmasta yleensä ja
samalla myös sen sisällön yk­sityiskohdista.
Viime yhtiöko­kouksen
jälkeen on esim. ko­keiltu
yhtä ja toista sellaista,
mika varmasti kiinnostaa leh­den;
kaikkia lukijoita;; Mainit­takoon
vain kaksi esimerkkiä:
On perustettu erikoinen "Ko­din
piiristä" osasto,^ jota eräs
vlehtemme naiskirjeenvaihtaja
ylläpitää ..''harrastelutyönään''.
Myös on saatu järjestetyksi
niin, että nuori kaarti, tässä
maassa syntyneet ja • kasvaneet
suomalaiset huolehtivat'Toron­tosta
; käsin englanninkielisen
Club News osaston toimitta­misesta.
Mitä niahdollisia toivomuk­sia
on lukijoilla; lehtemme; eri<
osastojen kehittämiseksi se on
kysymys, josta ei ole juuri
minkäänlaista tietoa, elleivät
lukijat ilmaise avoimesti mie­lipiteitään.
Kaikkein hyödylli­sintä
ja hedelmällisintä kes­kustelua
lehtemme sisällöstä
voidaan siis yhtiökokouksessa
käydä vasta sitten, jos on
kuultu eri paikkakunnilta, mi­tä
lu kij at ajattelevat Aehtemme
poliittisesta ohjelmastay^uutis-palvelusta,
' urheiluosastosta,
pakinoista ja muista osastoista.
Mikäli lehdessä havaitaan joi­takin
hyviä puolia, niitä tulisi
vaalia ja kehittää kuin silmä­terää;
mutta heikkouksia ja
puutteellisuuksia on arvostelta­va
avoimesti jotta niitä voi­daan
karttaa kuin ruttoa.
' Me siis |oivomme, että seu­raavien
.viikkojen;/aikana .kes--
kusteltaisiin sopivissa tilai­suuksissa
kullakin paikkakun­nalla
Vapauden a.sioista yleen­sä
ja erikoisesti lehtemme si­sällöstä
ja sen edelleen paran­tamisesta.
Lehtemme palstat
ovat täysin avoinna tällaista
keskustelua varten; lehdessäm­me
julkaistaan kokousraportit,
joissa ilmaistaan eri paikka­kuntien
järjestöihmisten mieli­piteitä
Vapauden asioista. Va-paudessa-
julkaistaan-myös-kir-jeenvaihtajain
,ja kaikkien ti-
"laajain henkilökirjeet näistä
kysymyksistä. ~
Aloittakaamme siis yleinen
ja, laaja keskustelu lehtemme
sisällöstä, sillä kuten' suoma-humalia
asiat paranevat".
huttu /kuinka :Yhdysvaltain;provo-kaatioiden
johdosta ^ Neuvostoliitto
on luopunut rauhallisen rinnak­kaiselon
/politiikasta • j a suhtaudur
.taanko /Neuvostoliitossa /vihamielir
sesti ulkomaalaisiin
"Mistä te puhutte''" kysyi pää­ministeri.
.'Neuvostoliiton 'kansa
ottaa aina vieraat vastaan perin-naiseen
tapaan leivällä j a suolalla."
Todellisuudessa hyvää tarkoitta­vat
/ vieraat otetaan hyvin vasjaan
ja jotka tulevat kepin kanssa hei­dät
otetaan vastaan kepillä.' Asketr
tain saapur amerikkalainen mootr;
toiilaiva "Victoua" Leningradin
satamaan Se toi mukanaan 250
amerikkalaista, niiden muka^na l i i ­kemiehiä:
tiedemiehiä;; j a lääkärei­tä
Laiva puijehti Liberian lipun
a la ja laivan miehistö oli koko­naan
kokoonpantu italialaisista.
Aniei ikkalai-set laivanomistajat
käyttävät tata keinoa välttääkseen
korkeat verot. Italialainen miehistö
oli,yhtaIervetuIlut:/kuin muutamia
paivia aikaisemmin saapuneen ame­rikkalaisen
/laivan / " ^
nin"' miehistö Ameiikkalaiset tu­listit
saivat paljon aikaa tutustua
Leningradiin, Moskovaan ja/ toisiin
Neuvostoliiton kaupunkeihin.
Satuin tapaamaan Neuvostoliit­toon
saapuneet mi. ja mi s. Po-wersin.
Mr. Po\vers on: toimenhal­tija
Kentuckyssa:; He olivat päättä­neet/
tehdä/ vierailumatkan/Neuvos-toliittoon.
"Minulla on sama nimi kuin va-koilulentäjallä",
sanoi Powers mi­nulle;
"Sanoakseni suoraan minulla,
oli /epäilykseni:/ silta saanko Viisu­min
i/Neuvostoliittoon- matkustami­seen:
• Amerikkalaiseen: P.owersinni-meen
sekaarituu/jotain pahaa, me-iiiosvoukseen
ja vakoiluun hais­kahtavaa.
Minä ja vaimoni pelkä­simme
;• joutuvamme- kaikenlainen
kuulustelun alaiseksi, mutta mi­tään
sellaista ei sattunut. Kuten
toisetkin amerikkalaiset me saim­me
viisumit ilman viivytystä."
Me voimme sanoa, etta on ole­massa
yhdenlaisia Povverseja ja
toisenlaisia Povverseja On eri asia,
JOS ön pahaa tai koittava rosvo, jol­laista
me emme luonnollisesti kär­si.
Toinen asia on se jos saavutte
rehellisenä/amerikkalaisena ja' hy­vää
tarkoittavana vieraana. Kun
amerikkalainen laiva "Mormacks-gan''.
saapui, kohtasin laivalla mr.
O. Textorin joka on Gartsin vien*
tiliikkeen edustaja.
"Kun teidän pääministerinne
Hrushtshev kävi Gartsin farmilla
tervehdin häntä kädestä pitäen",
sanoi hän "Mr. Hrushtshev piti
meidan/vvasikoitamme; 'hyvinä^; Nyt
meidän' liikkeemme toimittaa niitä
Neuvostoliittoon." —
Laivalla oli 200 vasikkaa, jotka
oli kuljetettu lovvasta Neuvosto­liittoon.
"Olisin mielissäni jos kauppam-^
me lisääntyisi", sanoi laivan perä­mies
William Krammer.
Laivan vanhempi sähkölyöläinen
George Levandich oli samaa miel­tä
Hän oli kolmannen 'kerran Le-tason
kuin Voldaan^äntaa Yhdi^8yal|
loissa"ja.^^Canaclassa ^jä kobottaf
elintas^^;k'orkei^ k*iin^ kös^.
kaan-''ennen t.historiassa • missään-maassa
tunnetaan. ,
Pääministeri Hrushtshev ön sa­nonut,
että siihen e i o l e ."pitkä aika
kun maassairnnei; bttamaUa' huomi^
oon tuotannon tuleva kehitys, tiede
ja tekniilcka, teknolokinen^ edistyä;
sekä ,autoinosointi,'' ihmiset tekevät
työtä vain''neljä taikka kolme tun­tia
päivässä". ^ '.^ - I
Viime marraskuussa jGuinean ta­savallan
presidentti /SeicouTÖure
puhui Y K : n yleiskokouksessa. Ta­savalta
oli saanut poliittisen itse­näisyytensä
Ranskan; alaisuudesta
1958 j a ^presidentti puhui tilaisuur
dessa/kun. Guine? otettiin-järjestön
jäsenyyteen./Eräät hänen:;;huomau­tuksensa
ovat erittäin tärkei\ä o-soittamaan
kuinka Belgian'imperiai
listit: pyrkivät edelleenkin kontrol-.
loimaan Kongoa; senjälkeen;'kun;he
"myönsivät" sille poliittisen itse­näisyyden.
Hän osoittaa mitä im­perialistit
tekevät siirtomaakansoil-le.
» « »
Hän sanoi: "Väestön;.mu6dostaa
80 prosenttia luku:/ ja:^kirjoitustai­dottomia,
maatyöläisiä, joiden; vuo­situlot
ovat alle $100 ja siitä syystä
heidän elintasonsa on äärimmäisen
kurja — tällainen on kylmä tosi­asia,
Afrikassa eikä sitä voida sala­ta
naurettavan tekopyhyyden taakr
se/jolloin yritetään' peittää / silmiltä
se: ääretön / kurjuus, ;joka,./vallitsee
kehittymättömissä / ' m a i s s a / j a joka
on jäänyt jälelle vuosisatoja kärsi-;
tystä orjuudesta."
. /Varoittain.:;; siir^omaaorjuuttajia
yrittää jakaa afrikkalaiset / hän-sa­noi:
"Siirtomaaherrat ovat valmiita
'rahoittamaan' niin paljon itsenäi­syyttä
kuin kuka hyvänsä haluaa;
he ovat valmiita pettämään kaikkia
Afrikan hallituksia ja peittämään
kolmen miljoonan guinealaisen sii­mat
30 nigerialaisen edessä jm.e.
Mutta heidän machiavellilainen
-suunnitelmansa : edelleenkin tar­koittaa
afrikkalaisten /jakamista]
voidakseen pysyä maanosan; herroi­na.
Tässä he tulevat myöskin pet­tymään
sillä Vmeidän ihmisten edis­tyminen
ei t voi johtaa .kansojamme
sotaan eikä kilpailemaan toisiamme
vastaan . . . Me Guinean tasaval­lan
kansalliset; johtajat /olemme
mieluummin viimeisenä yhdisty­neessä;
Afrikassa .kum ensimmäise­nä
sen jakamisessa.:/Nykyinen.vuo­sisata/
on turvallisuuden .tae sotaa
ja;puutetta; vastaan, vapauden puo-m
menneisyyttä vastaan.
lesta-orjuutta.'^a8taan;«ä^ Powers :esitti>uraaVanlai§to
vastaan<-oatasavertaisuus vksitvis* . , u f. ^ J-i 'i'* -n^:^* a.
oikeutta^rvastaan.--':; Lopuksi ^^se^ on , . . . . . . . , - „.
haaste; ^?tul^vaisuud4^' ^puolesta^. 4 - T e ^ k u u l i t t e ^ k a i k k i todistukset.
» ja nyt te tullette tekemään päätök
sen kohtaustani. ' '' 'Sl
Suurenmoinen puhe. ".Belgian Minä tunnustan suorittaneeni
hallussaVpitämässä Kongossa ^ o l i rasiaan ' rikoksen ja''ansaiteevän?
vain kolme henkilöäi/joUla.oli y l i - „i.t8'';r„^,:ef;.v.a« ' '
o^tolstys.-' R a h k a n pitämässä It' ' f ^ ' ' ' ^ " ' ^ ' " -.
Guineassa', vuosisatoja' kestäneen
pohjattoman" riistämisen jälkeen^
ihmiset olivat luku. jta kirjoitustoi-dottbmia.
. -Äskettäin'" Guineani < pää­kaupungissa
Conakryssa avattiin
ensimmäinen\ teknillinen korkea­koulu.
Koulun rakennus, kalusto
ja oppikirjat yli'1,000 opiskelijalle
olivat neuvostoihmisten lahjoitta­mat
Guinean veljilleen. —
Power8 pelkäsi
pahempaa
Moskova. — Odottaessan tuo­mioistuimen
päätöstä Francis
Powers sanoi puolustusasianaja­jalleen
Mihail Grinevllle, että se
ääretön jännitys, jota hän tunsi
yleisen syyttäjän Iopi>ulau8unDon
aikana vaihtui helpotuksen tun­teeseen
hänen kuultuaan, että
yleinen syyttäjä ei vaadi hänelle
kuolemantuomiota.
Puolustusasianajaja kävi syyte­tyn
luona oikeuden vetäydyttyä
tekemään päätöstä. M. Grinev ta­pasi
Powersin lukemassa kirjaa.
Hän oli Juuri syönyt ateriansa
ja nautiskeli parhaillaan viiniry­päleitä.
;; Keskustelun aikana /Grinev ker-:
toi, että Neuvostoliitosta/ on. s i ur
isottu uusi avaruusalus, minkä Po-wers
sanoi olevan: erinomaista./ :
;ohella, että olen suorittanplt rikok­sen,
myös ne olosuhteet, jotka pa­kottivat
minut siihen. — .
Pyydän tuomioistuinta ottamaan
myös "huomioon sen tosiseikan, et­tä
ainoäJcaan salaineik tiedoitus_ei
päässyt perille. Kaikki nämä tiedot
ovat osoittautuneet olevan neuvos-:
toviranomaisten käsissä. '
Ymmärrän, että ^venäläiset näke­vät
minussa vnhoUisen. Tajuan sen
täydellisesti! ^
Mutta haluan korostaa sitä tosi­asiaa,
että henkilökohtaisesti en
tunne enkä ole tuntenut vihaa ve­näläisiä
kohtaan. ^
Käännyn oikeuden puoleen ja
pyydän tuomitsemaan minut; mutta
ei vihollisena, vaan ihmisenä, joka
ei koskaan o^e ollut oikeuden edes­sä
syytettynä rikkomuksesta ja jo­ka
/syvästi: tajuaa-syyllisyytensä . j a
valittaa sitä Kiitän teitä. „
olleilä
nm
Outo eläin
Kiinan troopillisista metsistä on
onnistuttu pyydystämään ennen; tun­tematon
villieläin, ajolle: eläintieteili­jät;:
elvat vielä ole antaneefl nimeä.
Harvinaisuus muistuttaa karhua, -
mutta silla on pitkä hanta ja erit­täin
kapeat lonkat.
Valmet-traktoreita
valmistetaan nyt
pian Brasiliassa
Neekerin murhaaja
hirtettiin
^ Nairobi. — 28-vuotias englanti­lainen
-Peter 'Poole, joka oli tuo­mittu
kuolemaan alkuasukaspalve-'
Iljan murhasta, hirtettiin / torstaina
Kenian :.:paakaupuTigin/v^N^
vankilassa.
: P o o l e ; o n /ensimmäinen värillisen;
murhasta ;Keniassa kuolemaan tuo­mittu/.
valkoihoinen:: Tuomion >.lan-:
getti jury,; jonka kaikki jäsenet olir
vat valkoisia.
:; / Poolen perhe teki turhaan useita
yrityksiä tuomion kumoamiseksi.
Perhe-vetosi kuningatar Elisabetiin,
ja myös eräät Englannin parlamen­tin
jäsenet ajoivat Poolen asiaa.
Viime kuussa Privy Council hyl­käsi
Lontoossa erään/armahdusano-muksen,
ja / viimeinen yritys/;Poo­len
pelastamiseksi tehtiin viime
perjantaina, jolloin Kenian kuver­nöörille
Sir Patrick^ Renisonille jä­tettiin
25,000 henkilön allekirjoita
tama anomus. Myös /tämä hylättiin;
Helsinki. — Vuoden vaihteessa
aloitetaan: Brasiliassa; Valmet die-seltfaktorien
ivalmistiis,t kertoi yh­tiön
apulaispääjohtaja; diploomi-in-sinööri
N. Björklund eilen lehdis­tön
edustajille^; Valmistelutyöt tuo­tannon
aloittamiseksi ovat j o käyn
nissä. Traktorien tuotantoa ja
markkinointia varten on perustettu
suomalais-brasilialainen yhtiö,': jon­ka
kotipaikka on Sao Paulo. Yh­tiön
toimitusjolitajaksi on/nimitetty
d i p l . i n s . Olavi Koponen, joka on jo
matkustanut toimipaikkaansa. V a i
met Oy'on lähettänytpaikalle myös
muutamia? teknillisiä asiantuntijoi­ta
j a tuotannon alkuvaiheessa: tulee
kaikkiaan/parisenkymmentä suoma­laista
.teknikkoa j a ' työntekijää; ole­maan
uuden - yhtiön palveluksessa
pääasiassa / sikäläisen./henkilökun­nan
: koulutiTstehtävissä./ Suomesta
tullaan lisäksi:toimittamaan osaiiu-den
tehtaan tarvitsemista koneista
sekä traktorien valmistuksessa tar­vittavat
erikoistyökalut.
Valmet Oy on vuodesta 1959 läti^
tien: vienyt dieseltraktoreitaBrasi-.
liaan 1200 kpl. Kuluvan vuoden
jälkeen maahan ei kuitenkaan/enää
saa tuoda traktoreita Brasilian:rhal-lituksen;
-tehtyä ': päätöksen /. oman
traktoriteoUisuuden luomisesta
maahan.:/Tarkoitusta varten perus­tetulla;
komissiolla on ollut tutkitta­vanaan
20 / traktorimerkkiä,;: joiden;
joukosta sopivimmiksi katsottuja
nyt\saadaan, ryhtyä ;valmistamaan
Brasiliassa erikosiluvan perusteel­la.
(
Keskiraskaiden traktorien sarjas
sa hyväksyttiin Vpjmet, 359 D:n l i ­säksi/
kolme/muuta ' • traktorimerk-.
kiä. Valinnan osumista Valmet-traktoriin
tiukassa; kilvassa, /johon
tunnetut maailmanmerkit osallis­tuivat,
on pirettävä suurena voitto­na
suomalaiselle: 'insinööritaidolle/
ja konepajateollisuudelle.
Yhtiö on perustettavaa tehdasta
varten hankkinut noin 4 ha:n ton­tin
Mogi das' Cruzes ;nimisestä n.
60,000 asukkian;kaupungista/ 60 km
Sao Paulosta./; Alueella;; on/pieneh­kö
tehdasrakennus, jossa työt voi­daan
.aloittaa, mutta/lähitulevaisuu-desSa
tultaneen rakentamaan lisäti-:
laa, jolloin; kokonaispintaralaksi on
suunniteltu 7,000 nelim. Eräiden
osastojen on määrä: aloittaa/.toimin­tansa
jo tämän vuoden puolella.
Tehtaan "kapasiteetti • on suunni­teltu
sellaiseksi, että vuonna 1962
voitaisiin valmistaa noin 3,000
traktoria, johon määrään tuotanto
tulee asteittain- kasvamaan rinnan
rakennusohjelmaan ja ammattityö-voiman
koulutuksen , edistymisen
kanssa.
Brasilian maatalouden koneellis­tuminen
on V vielä alkuvaiheessaan
ja avainasemassa olevien trakto­r
i en tarve tulee jatkuvasti olemaan
erittäin suuri. Tehtaan, perustamis-ja
tuotannon alkuunpanovaihees-sa
tullaan Suomesta toimittamaan
myös traktorinosia, joiden valmis­tus
myöhemmin asteittain siirtyy
yhä ; enemmän Brasiliassa tapahtu­vaksi
• •
'4Vancouver,^'KC/ —vEnrpuhulsi U i r t ;
moista' muuten .mutta' k o s k a ' s U » ' ^f
riipj^uu monen työiäisei) työmah^oU $
llsuudet."'Täällä oli'-42fiÄivääiaataS ; ^ ,
matta ja lämpömittari nousi' läfielia ^|
90_astetta. Kuivuuden tähden'inel;-.. I
satyöt olivat aivan pysähdykalssi..' "^f
Nyt elok. 16 pnä sataa aika nätisti^
oikein lännen malliin, joika tietää"
töiden alkamistakin.
T.k, 25 pnä on Vancouverissa
merkkitapaus kun uusi "Second Nar- , , ;
rows" silta avataan liikenteelle. K o ­mea
siita tuli, joskin se tuli maksa- .
maan 21 miljoonaa dollaria ja vaati
ihmishenkiakin < valmistusvaiheissaan. ~
Täällä British ColumMassa tvHeä '"l
ne vaalitkin.. Kovasti eri puolueet «
koettavat kehua hyviä töitään, mutta "
meidän puutavaratyöläisten union^ '-|
Jäseniä vähän jurnuttaa se viime
vuoden lakon aikoihin laadittu l a k i ­pykälä
No. 43. Jäsenistö tuntuu pi.< ^
tävän tuon mielessään ja äänet e i v ä t ""
heru '^nykyisille isännille. Pillit soi­vat
CC!P:n puolesta ja saa sitten
nahda kuinka siinä "rytinässä kay.
Vajauden uutisissa kerrottiin kuin­ka
isiemme.maan puutavaratyoläiset '
ovat perustaneet uuden liiton, j o k a ^^
muuten on tervehdittävä tolmenpl-*""^;
de. Kun tuo on meidän veljesliittom-,
me nim toivomme sOlp parhainta ^
menestystä niiden päämäärien hy­väksi,
joiden puolesta se toimii. A l l e ­kirjoittaneella
on vielä erikoinenkin <
syy toivoa uudelle kansanvaltaisem-malle
liitolle menestystä, koska sen
puheenjohtajaksi on valittu veljeni
poika. V
Jarjestöosaston touhut ovat olleet ,
sellaista hiljaiseloa, kesä ja lämpöiset '
nahkääs. Lomat tässä pian loppuvaa -a-^
ja ilmat vhlenevät, sehän se tuo j a r -
jestoihmisillekin toiminnan Intoa
haalin seinien sisällä.
Kotimaassa vierailleetkin alkavat
hiljalleen palailla, aivan kuiii'muut­tolinnut.
^ Tervetuloa vain kotiin!
Hauska on käydä kotikunnailla ja
nahda sen nähtävyydet. Kuitenkin '
tämä usl kotimaa puoleensa .vetää.
Tervehtien, — MJS.
'm
;
ivä tapaus
Nemegos, Ont. — Täällä tapah­tui
tk. 16 pnä ikäyä tapaus kun
mr.' ja mrs. ,T. Leinosen kuuden­nella
vuodella oleva tyttö hukkui
Nemegosin jokeen.
Lapsi oli katsellut joen rannalla
kun isommat lapset olivat uineet
ja hyppylaudalta sukeltaneet. Heti
tois^^n isompien lasten lähdettyä
oli hän riisuutunut ja hypännyt
jokeen;/4TVUotiaan;, sisarensa iseura-/
tessa tapausten kulkua. Koska las­ta;
ei: tullutkaan - takaisin riensi p a i - ;:
kalle, naapurin vaimo kysyen ran­nalta
olevalta siskolta missä hänen ;
sisarensa on. johon tyttö vastasi,
että / hän meni uimaan.: Jorma Saari //
koetti heti sukeltaen löytää hukku­nutta,
mutta turhaan. Chapleausta
kutsuttiin paikalle poliisi, joka
toista tuntia kestäneen naarauksen
jälkeen löysi~lapsen ruumiin. Pai­kalle
kutsuttu lääkäri Young ei
voinut teh^dä muuta kuin todeta
kuoleman aiheutuneen hukkumi­sesta.
— T.A. . . ,
PÄIVÄN PAKINA
Harkinnallisuutta, olkaa hyvä
ningradin satamassa., ~
"Asetetaanko ' teille esteitä kun
|iiien|tj|^^
~ "KukääiTr"ei"ti"ediistele"eikä' meil­lä
ole erikoisia papereita", ^sanoi-
/vatl|aiyair^
moituksen vain ^ maihin mennes-
, , sämme rekisteriviranomaisille,. Le-lainen
sananlasku sanoo, ,"pu- jiJngradilaisetJantavat^ulkomaalai^
Sille'hyvän vastaanoton."'
/Pääministeri Dlefenbakerin;A*jyrkri
kasanainen" nootti Kongolle siitä
kun /;muutama;v canadalainen ; sotilas
joutui kongolaisten pahoinpitelyn
kohteeksi/-Kongon.' eraallä lentoken-:
talla, palauttaa /mieleen/ hänenihal-;
htuksensa- erään: aikaisemmanrlau-r
sunnon Ja sitten vielä muutakin. '
Kun Kongon ,pääministeri ^lausui,
etta maame pitäjsi tuottaa asevoi-mansaspois/.
Kongosta; niin/Diefenba-kerm
hallitus selitti miltei raamatun
sanoja-käyttäen, että "emmehän i ne
ole veljemme vartijoita", sillä cana-dalaiset;;
eivät'.ole Kongossa canadar
laisina, vaan Y K : n miehinä. Y K h a ­lusi
saada canadalaisia palvelukseen­sa
Kongoon ja niinmuodoin " e i ole
lainkaam kysymys canadalalsista,
vann~YK:h~joukoista, selitettiiiT^sil-;
loin, Niin kauan kuin Y K haluaa
pitaä/: canadalaisia siellä./palvelukses­saan,"
canadalaiset tulevat "olemaan'
Kongossa ja sillä siisti, sanottiin Ot-lawasta.
, > .
Mutta kun vihatuiksi^ belgialaisiksi
luullut ;canadalaiset' joutuivat pa-lioinpitelvn?:
kohteeksls Kongon''erääl--
lä -lentokentällä, nihi'^'siUoin kikehti
itse : pääministeri;/: julistamaan,r/että
kysymys ei olekaan enää Y K : n jou­koista,
vaan canadalalsista ja siksi
•lähetetään r;Ottawasta/ "jyrkkäsanal-nen
protesti" Kongoon?
-Yhtenä päivänä, kun asia sitä vaa­tii,
canadalaiset ovat "pelkästään*'
; Y K :n; miehjai mutta heti sen jälkeen
he, ovat kumminkin, kun asia näyt-'
taa sita niin vaativan, vahi canada­laisia?
Tässä meriselitysten ristivedossa
on ilmeisesti Jotakin selittämätöntä.*
Ja asia tulee vielä harmaammaksi
sen jälkeen Jos palautamme mie­leemme
j sen ;Ottawassa/«huomaamat­ta
jääneen pikkuseikan, että näitä
rcanadalaisia-/Ji'Soti]aita>^ ei :< vpahoinpl-delty
kongolaisten toimesta Ottawas-sä~,
T Cänadan~"pääkaupungissa7~vaan
Leopoldvillen v:;-lentokentällä;-* Kongon:
pääkaupungissai';i:minneii: canadalaisia:
sotilaita on" lähetetty sen maan hal­lituksen
mielipidettä kysymättä ja
ja kuulematta. ' \ '
Kaiken lisäksi on muistettava, et­tä
canadalaisia ei pahoinpidelty ca-nadalaisina;
«slllä;/«uutIstiedoisaa://ker-i
rotaan nhnenomaan, että' pahohipl-telyn
/ kohteeksi 'joutuneita': canadalai­sia/-
luultiin ^vihatuiksi'/belgialaisiksi;
- Canadalaisina/: oli V osapuilleen sar
/manlaiset;::merkit /kuin on belgialai­silla
laskuvarjojoukoilla ja kaiken
kukkuraksi he sattuivat olemaan
ranskankieltä / puhuvia //sotilaitamme,
kuten ovat kuulema-ranskankielisiä
monet belgialaiseti laskuvarjosotilaat.
- Tama "yhdenmukaisuus" aiheutti
ilmeisesti sen harhaluulon,; että cana­dalaiset
olivat muka belgialaisia.
Meille voitaneen sanoa, että kongo­laisten
olisi pitänyt "uSkoa" canada-laisten
selityksiä asiasta.
-- Mutta jos palautamme mieleemme
erältar: muutamia istunteja^/aikalsem-min
sattuneita tapahtumia,' niin ori-helppo;
käsittää,'/miksiikbngolaiset ei-:
vät ota "yalkoihoisten"'kaikkia sell-
J^yksiä-erittäin, Valtavalta kannalta.
^ Vaikka Yfula 'joukkoja'lähetettiin
Kongoon nimenomaan <^siinä mieles­sä,
että ne lähettävät vihatut belgia­laiset
sotilaat'pois sieltä, niin muu­tama
tunti ennen canadalaisten
pieksemistä kerrottiin eräässä^ C P : n ;
uutistiedossa, etta kongolaiset olivat
ajäheet"" Leopoldvillen'" lentokentältä"
pois 33 belgialaista laskuvarjohyp-;;
paäjaä, 'jotka olivat siellä. muka;
YK:n~.palvelua (?) suorittamassa
Samassa yhteydessä kerrottiin kon--
golaisten' syyttävän, että vihatut'
belgialaiset piiloutuvat " Y K : n sinis-J
ten^käsivarsinäuhojen suojiin'* ja sa-;
nottiinvYK:n yksltylspiireistä myön-^
nettävän,.että asia on näin.
Kun tähän vielä lisätään se, että
Kongo ei ole pyytänyt canadalaisia
asevoimia,; etta ;canadalaisia;^yhdlste-/
taan usein /jenkkeihin;: niin onko :sit-:
teh ihme vaikka canadalaisia ei us­kottukaan?
Hallituksen velvollisuus on tieten­kin
puolustaa canadalaisia ja cana­dalaisten
turvallisuutta.
s'::Muttakun.:canadalaisia lähetetä
sellaisilleasloiUe,/missä'he, nyt Konr^^^
gossa ovat ja kun heitä' käytetään
Y K : n palveluksessa maan (Kongon)
halhtus ja kansaa tyydyttämättö­mällä
tavalla, niin silloin sietää'pää-;
ministerin-olla hieman harkitsevam­pi
"jyrkkasanaisten" protesthioot-tiensä
kanssa. Ihrasta on osoittaa
protestinoottimme' Y K : l l e ja vaatia /
selitystä sUtä. ^
'Tuhannesti parempi oisI_ käsit­tääksemme
se, että canadalaiset-tuo- •
täisiin'-^muitta mutkitta takaisinako-'
tiin Kongosta. Selvää'on. että<kqn-'
gon hallitus on antanut epäluotta-^.
muslauseen kalkille* valkoihoisille'
asevoimille, siis myös canadälaisille
asevoimille. Miksi siis tyrkyttäislm-?-
me "Kongolle " el=haluttua~ "apuä"i r
Vastoin Kongon kansan ja^hallituk- '
sen tahtoa annettu > "apu" ^-1 huoli->
matta siitä kuinka vilpittömiä ^kan­sakuntana
olemme . <-</-mupd08tuu '
selkkauksia, ' yäärhiymmäfryksil^ ^^Ja ' 4 jM
pahempiakin seurauksia aiheuttavak- i^-J
l i i
m
* I
mm
k'-A
Mmi
sLvihamieliseksi toimenpiteeksi,Kon- • goa vastaan.' ^;Känsäkoura." T l ^ ; 4if
mm
m
m
Ä