Vapaus, March 6, 1952

              Torstaina, maaliskuun 6 p/^^Thunday; Ma^cl?*,; 1952 f i
OLSBEBTin :&ulepeiulent tebor
Qggaa <tf Hnnlah Cflnadfans. £s-taU£
ä^ Nov. 6, ]dl7. Autborized
M eeccnui class niail by the Post
Ottleo Department, Ottawa. Pub-jtohed.
thrice weckly: Taesdays,
TliUffedflyg and Saturdays by Vapaus
PnMlffhtng Company Lt<t. at 100ol02
Btai BLVr^BaObvaey, Oat^ Canada,
Telephor«»^ tSpa^Jto Wlice 4*4204,
BdJtorial OfÖW:.4f4265, 'Manager
E. 8uk£L Editor W. Eklund, Mailins
addre&i Boa 69. 8ud>ngy> pntarto.
AdvmUing :^^{<»^ uptm appUöatioa
Tramlation Iree cf charge. ", • .,'
^^^^
Canada»»: i : j : i yfc 7JOO 6 kk, 3:75
YMyavanctoa: m c , 8JW 6 kk, 430
Suomessat ^ i vk, 8,50 6 kk, 4,75
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Kuten on lehlemmc uutisosastolla^
}\ , y . . tään, Atlantin p a k t i m a i d e n L i^
;! 'Voitonuutisista" huolimatta aiheiitbinu^^ Siiili danlietsojille. Yhdi'5i?altain valtiosihteeri Acheson tosin vakuuttaa,
'''$ff$'-'^' , että niskoittelevat •liittolaiset!' saadaan v i e^
Slanda SalO'/oeiuii[oi^ B ^ r v e r Liake.
Ont„ täyttää eiui sunnuntaina, nuta-liskuun
9 pnä 70 vuo:ta; Manda tun­netaan
Liekin avtistajana nimimeirkil.
lä Manda-muori.
John 'Salo. tunnettu työväenliik­keen
veteraani NJpIgönista, Onti täyt­tää
maaliskuun 10 pi:ä 82 vuotta, :
' Alinuol Jokinen Sudburysta täyt­tyä
tänään maaliskuun 6 päivänä 70
vuotta; - l ' - ' ; : ; / - , •
Yhdymme sukulaisten j a tuttavien
onrUteluihin»
Kirj. p. Melnikov
'•Päästäksemme paremmin selville niistä on todelj^ kysymys/Jai-ilLaanme
Helsing Va­paa
Sainanhdniikuun 27 p)iä julkaiseman selväpiirteisen toimituiskir-
Lissabonin päätöksiä ja niiden n}crk
inuut sanovat
" ' nissa alkoi, se tapahtui jokseenkin huonojen ennusmerkkien. alla.
Edellisen, ;R(kmu^ pidetyn/f täydelliseen fiais*
{»attyiieeh konferenssin jälkeen pH tyytyniättöihyys yhdysv
arustelutaakköihin länsi-E^^^ jatkuvasti
vaikeaksi; oli c«pitteutunuVllaiw
samaan ''JEuropan-armeijaäjj,'^^
parlanliBBtissa oH vastustus voimakas^ j a ^ i ^ i n s o s d e m i i r y b i ^^
kompromissiratkaisut pelastivat niin Adenäuerin kuin Fau-
Uituksen aseman. Xäraä ratkaisut oli\'af kuitenkin keske-
•nääii s o ^
päätös, j o ^ . vaati iinsi-Saksanhyväk^
jasötarikiälistch
ictoiukseh pptös, joka edd ijättan{wtä^Ä-liftdri>1^
:kopuolelle j a seu; a
armeijaa koskeva sopimus olisi ratifioitu. Lontoossa tulipalokiireellä
kolmien länsivaillan ulkoministerien ja Änaueriii kori
y;i sitten ---^ao. maitten p^
ii—rr oman •kompromissiratkaisunsa; jonka mukaumXänsi^^Saksd
"Jtaan ^'välillhien äanestysvalta'^ A-liitossa ja Ranskalle ratkaiseva sa-iiatfrralta
Saksan a
' 5";;'minister i t sen jälkeen lensivät Lissabonin konferenssiin, joka jo oollii
^ I ^ \ a f e ? : J;-•' ^-j:'fcQlme viikkoa aikataulusta jäljessä. ^ j* . . . ,f
ten'ei ole tietoa siität Aitkäj kaikki Jv>viyipyksetc.lw^
; ,ii.lr^^tiede^äänirä^^^
y
f.
«»1
riitakysymyksen ja että iiitor päämajan siirtäminen Lontoosta Pariji-
. siin herälti setein eririiielisyyti ä. - konferenssin viraUi^eihftiedotiän^
' ' mukaan on jokatapauksessa (tse pääk>'symys,'Itui^opari-^
" rustaminen, ratkaisu Lontoon. ulkommistcrikokbaksdn'viitorttämalla,.
linjalla; jäsenmaiden parlamenttien kannasta viis välittäen.' *Faä{<5k-^;
sen mukaan muodostetaan; vuoden 1952 ^kulu^ssa Euröpän-arnicija,
jonka maavoimat käsittävät 43 divisioonaa eli"i,430,000 Miestä. Näis­tä
divisioonista 14 bn ranskalaista, 12 saksalaisia, 12 italialaista ja 5
- 'bendyxilaista (belgialaista, hollantilaista ja luxemburgilaista); divi­sioonat
ovat kansallisia J a kansallisessa johdossa, nijd^uiptyodpstamat
^armeijakunnat sensijaan kansainvälisiä ja kansain\'älisessä johdossa:
lisäksi muodostetaan 3,000 lentolft)netta käsittävät ilmavoimat. Kolmi­vuotiskauden
kuluessa on maavoimien vahvuus lisättävä 100 divisioo­naan;
kaikkiaan lasketaan varustautumismenojen tänä aikana nouse-van'
22S miljardiin dollariin (eli 51 ,Oob,000,000,ÖO()b mk:aan). Kuu­den
länsi-Euröopan vallan muodostama Europan-armeija muodostaisi
pääosan V. 1949 perustetun AtlantinliitonEuropaniarmeijasta, jonka
tylipäälliköksi kenraali 'Eisenhower joulukuussa 1950 nimitettiin ja
johon sen ohella kuuluvat Norjan; Tanskan,'Englannin, To
'Kreikan ja Turkin armeijat sekä meri- ja ilmavoimat/
, Kaikki täinä vaikuttaa ulkonaisesti varsin li^ömcältä^ muVta.vain
- ulkonaisesti, kuten ilmaisee Manchester Guardianin. irooninen otsik­ko:
" K a i k k i Europan pulmat ratkaistu — paperilla". Ensiksikin:
Eisenhowerin komennossa nykyisin suoranaisesti Olevat sotavoimat
lasketaan 20 divisioonaksi, mutta samanaikaisesti on Iänsi\^lloiIIa
' Icauko-, keski- ja lähi-itään kiinnitettyinä. 25_-r:26 divisioonaa; uuden
Euroopan-armeijan divisioonista taas puolet on ar>'ioitut pelkiksi re-servlosastoiksi.
Toiseksi: koska Länsi-Saksa voi aloittaa varustau­tumisensa
vasta sen jälkeen, kun kaikki asianomaiset maat ovat L i s -
sabonui päätöksen ratifioineet, lasketaan Europan-armeijän muodos­tamisen
"parhaassakin tapauksessa"'siirt>-\;m ensi A'iLiöteen. Kolman­neksi;
vaikka Yhdysvallat onkin lupautunut suorittamaan 2/3 Eu­ropan-
armeijän kustannuksista, länsi«Europpa On kuitenkin jo nj--
kyisten varusteluiaakkojen alla sellaisessa jiuristuksessa. ettei taakko­jen
lisäämiseen tunnu olevan varaa; kun esim. Ranskan 3.SÖO miijd.
frangiin päättyvästä budjettiesityksestä 1,400. mii jd. frangia on si­joitettu
puolustusmenoihin ja veroja tämän johdosta esitetty kohotet­tavaksi
15 % : l l a , ei ole ihme, että hallituksella <^jälle<n kansallis­kokouksen
enemmistö vastassaan. Neljänneksi:'"niin tottunut kuin
USA onkin komentdemaan länsi-Europari hallituksia, ja; nämä taas
tekemään päätöksiä parlamenttejaan kuulematta, muodollinen ratkai­su
on kuitenkin parlamenttien — ennenkaikkea ,Ranskan kansallis­kokouksen
ja Bonnin liittopäivien — käsissä'.häiden asettamat ehdot
taas ovat, kuten todettiin, jyrkästi yastakkaisfltr eikä ole mitään ta­keita
siitä, että ne h>'\*äksyvät Lontoon konferenssin kompromissia
j a sille rakentunutta Lissabonin päätöstä: on "muisteltava, että kor­ruptoitujen
parlamenttipuolueiden takana ovat äänestäjä joukot, joi­den
kasvavaa varusleluväsNTTiystä ja sot.ihalultqmuutta ei voida olla
ottamatta huomioon.
Maanantaina päättyneen Lissamonin konferenssin julistaminen
^'voitoksi"—- kuten amerikkalaislehdistö esim. meillä tekee — on
siten vähintäin kyseenalaista. Yhdysvallat houkuttelee: kysymys on
vam puolustuksesta! Yhdysvallat peloittelee:. mikäli sen pillin mu­kaan
ei tanssita, se vetää pois taloudellisen ja sotilaallisen tukensa
j a jättää Europan oman onnensa nojaan! alutta länsi-Europpa alkaa
saada kyllikseen Amerikan avusta; my^lti Neuvostoliiton hyökkäyk­sestä
on parin viime vuoden aikana uhkaavasti romahtanut. "Lissa­bonin
voitto" on siten toistaiseksi •vain paperilla;, taistelu parlamen-lelssa
j a kansojen keskuudessa vasta ratkaisee sen merkityksen.
VAKAUTTAMISEN MERKITYS ;
JA KOTKOTUKSET
. . . Mutta nyt kuuluu, että meille
(suomessa) alkaa tulla metsätyöiäi-siä
Saksasta. Ahlaisiin on Jo tullut.
Viime yiikbn alussa a joi.'Porista päin
Ahlaisten Lampiin hieno p i l l i , sellai­nen
hymy-dollari, josta ensiksi nousi
muiitama hieno herra laput korvilla
ja «uvä kainalossa, j a sitten yksi
safaialainen tyyppi. Häh oh "ijalon-hakkaaja;'
sanotaan; b n Länsi-Sak­sasta.
; O n noin 21—23 vuotias, eikä
hähellä ole lapsia täällä, kuten mo.
nella.'muulla "aseveljeilä*" ori, .'Niin
ettei M n ainakaan ole tullut pensko^
jänsa paijaaznaan. Mutta kenties on
tullut valtauttamaän haikotöltä hän­k
i n puolestaan, . Tämä arvattavasti
^kuuluu 'MarBhall-suurinitelniaÄn tä-,
inäkiri tahi sen sudmalalseehhaa-raliikkeeseen
Tanner-suunnitelmaan,
i K u n tuodaan saksalaisia maahan; päL
nlskdemaänpul.a poikki j a pinoon,
n i in hyvä on sanoa kotimaisille met-sämiehille.
jotka eivät elä sellaisissa
talkoissa (saksmamieille maksetaan
nurkan takana enemmän), että menr
kää sitten vaikka Kinädaäri. Ja näin
saadaan Suomi vähitellen asutetuksr
länsimaisilla joukoilla.
Tällaista siis kuuluu sieltä j a täältä
vakauttamisen rintamalta, «errojen
tähtäimessä on riisua kansa alasto­maksi,
tammjpakkasplla.jos ^{aikka
'jmHläf^onstllla., .•j:r^';J!^ssi Llsäjui^ri'*,
;SKDft,:nyiehti,. säts^ku^ 'iyö.: \
VK;: f vt"'.
m f.v
Niixjsanotun 'Thdist>Tje€n Euroo­pan'^
lucimiscn amerikkalakeri, suun-rilt
«iman puoitajat kilriehtivät kovin
Schumanriin .suunnlteimah-' ratifioi­mista,
£ « i jälkeen, kun Ryskän,
Länsi-Saksan - j a Hollannin parla­mentit
bj-väk^ivät tänQn «uunnitel-man.
aloitettiin yahnistautua siihen,
että tämän •suunniteknan olisi r a t i -
iiolnut myÖsJtin atalian parlamentti
Senaatin vallokimna.ssa on^ijo käsi­telty
laki SchUiiiannin suunriiteilDian
vahvistamisesta, jä se asetetaan koh-*
ta parlamentin käsiteltäväkö,
Näin ollen £tehumimto suunnitel­man
amerikkalaiset . alkuunpanijat
tahtojat tyrkyttää Euroopan kansoil-.
l3 .sutlrinitelmansa vastoin näiden
kamojen tärkeimpiä eltoetuja^ Saa­dakseen
Lämi-Eur<xipan maat h y -
v.C'i5ymään JSohumannin suuimiteV
man Yhdy.svaltain hallitsevat piiilt
tahioyat. pakottaa, ranskalaiset alle­kirjoittamaan,
itseasiassa kuoleman­tuomion
Ranskan taloudelle, italia-laLict'
allekirjoittamaan kuoleman­tuomion
Italian taroudelle, hollanti-iäiset,
luxemburgilaiset.; Ja belgialai­set
allekirjoittamaan .kuojemant
mion Hollannin, Luxemburgin . ja
• B e l l a n italpudelle. Niiii jnahdotto-maita
Ja epätodenmukäiseltia kuin se
riäyttäääih. mutta nialiiiti^äm^
oh kuitenkin ihmisiä, jotka^^p^^ val­miit
näin hirvittävääh rikok-seen.
Sohumannin suimhite&äh
maisesta esittämisestä ori, j p kulunut
melkelrt kaksi vuotta. Tänä aikana
Qiv tämäV suimiiitelman. sisältöä Ja,
tarkoitUEta, spliteity ;monls.«(ä ' tutki-rnuk-
sissa ja kirjoituksissa, Länsi-
Euroopan, maissa on julkaLstu useita
perusteellisia töitä S<ihumarinin
suunnitelmasta,, sellaisia kuin esi-merkUcsi
Sorbonnen yliopiston pro­fessorin
Bernard Lavercnen, iakatee-inikko
Privayfri, huomatun .ranska­laisen
ekonomistin Ginoyx'njTn. te­okset.
Kaikki nämä teokset, jotka
ovat iEdistysmielisestä leiristä usein
byvlii kaukana olevien ihmisten k i r -
joittainia,^." yhtyvät Vkäik^f. •,s';|;nassa,'
.ajfitiukse^a; ettäyi^huinaj^^
.njt^im^u, tarkoltukseriäi ,,.ön .taat^';
l^nslsaiksalaisiUe. ' \ e^o pisuilsppinmU
taloudellinen, ^'vherriius'^.' JAJ^I^^^XI^,-^
I^risl^-i^i^c^^ j
, deu taiöys. ?iuhrih^ teoi^j^iispöjnoieA,
' sel^i?"- täka^p. pley^en' l^^erijfkaläispeji
\n}ori(y3olisiieiv,jYäll^n-^^^^^^
9. pykäläs-säbnjiuoraan sanottu, et­teivät
tämän kocrkeLmman elimen jä­senet
"tarvitse elvätJcä noudata min­kään
Jiallitulfsen ohjeita". Tämä
eliii on kokonaan ,<raurka[rtellin isän­tien,
ts;' amerildEalalsten jä länsi&ak^
salaisteri mpribpoTistien • hallussa,
korkelmmäliä' elimellä - tulevat öle-rnaari
tavattoman •' lälajat • •'oikeudet.
lSk>pimusluöfmo3bes.sa.' on sanottu, et­tä
"sillä •ori oSceiuS• "kerätä 'sellaisiiJ
tietbjä.' -joita ;•'se' pitää • tarpeellisena
saada': tihtävähsä' = täiTttämiseksi'';;
ettäslllä ori Oikeus'"säktfttaa; j a periä
joka pärvä'iäkköa sellaisilta- laitok­silta,
jotka eivät': täytä veivönisUuk'
siaan*; eitä ^illä on o i k e i i i 'rnCla'het-;
kellä hyvänsä "vaatia tuotantolaitok­silta
yksityiskohtaiset suunnitelmat"
jne., '
Näin ollen täniä korkein elin muut­tuu
Länsi-F.-oroopari maiden talouden
todelliseksi isänriäksi,' mikä vuoros­taan
merkitsee sitä, että Länsi-Eu-roopan
'maat menettävät taloudelli­nen
itsenäisyytensä ja joutuvat riip-piivaisuuteeri
'amerikkalaisista.: ja
honnllaisLstä' rahapomoista, yieläpä
taantumukselimen • amerikkalainen
"Atlähtic Monppöl}-'-' l e h t i k in äsket­täin
lÄj-öiisi,' että "tämän • korkeim­man
eiimeh''t5o.'äeilineh • valta voi"
muuttua juuri •6elläisck5i välineeksi;
minkä avulla.katumatoh"uu.^i Saksa,
ts. -Borinin Tfaltakimta saattaa '•- koet­taa-
pystyttää hernraterisa Euroopas­sa
jörikm vuosikymmenen kuluessa".
; Mihinkä sitten amerikkalais-t»on-niiaisen
korkeimman elimen herruu­den
pystyttäminen Lärisi-Euroopassa
YOi jolitaa? Ennen kaikkea sen seu­rauksena
tulee ol«naan Randcan.
Italian^fÄigiari^ ;LUxemhurgan i:^ja
Hoilaririiri j d y ^ i i l i r ;)a, metallurgisen
teollisiiUcieri siipistsra : jä; kaik­kien'
riilderirtuotantolaito^ sulkeu-tumin^
n;^jötka eivät 'Vor ' " k U p a i^
Eelrilri-'jä Ruhxm''mahtävieri"^
nieri'-iiaiisSä;^ Kun' vielä ;lriijx>taan
sLsäiset tiilllt, joiilä! tänsl-EUrÖöpan
'maat riy'iyääri subjefev^^^^
metälnteollisuuttaari.: rihn riäidferi ri^^
den fhaHckinat, llUkktivat läiisliäisa-laisteri-
tavarain,' tulvaan,'^:B^
hiiliteöllisuussThtjTnäin liiton presi­dentti
Lui iielass julkaisi jokii aika
sitten' seuraavat numerotiedot: voi­dakseen
kilpailla Ruhrln kivihiilen
kanssa. Belgian on alennettava kivi­hiilensä-
hintaa vähintään 50 fran­gilla
tonnilta. Mutta voidakseen sen
tehdä, oÄjsen suljettava maan etelä­osassa
: useimmat "kannattanaatto-ma.
t" ^hiilikaivokset.; Belgian ' k i v l -
hiiliteoilisuoden 75,000 työläistä: jou­tuu
työttömäksi. Belgian kivlhiUi-teolIJsuuden.
erään toisen - johtavan
toimihenkilön: Maaxterism laskelmien
•mukaan- ^^ielgiari ' osalUstuminen
Schumannin' • isuunnitelmaan johtaa
'sliheri, ettiC- Belgian kivihiilen- tuo­tanto
'"supistuu 75 prosentilla.
aiya ja
naisten
-iT^r^nty. r-r;.Panadan: Yleistyneen
ikirkon.biisi .varoitqt^ya,ulkoministeri
; L . B. pearspnla "plemaau kilrehtirii&t-,
tä minkäänlaiseen muutosten kanssa, *"
; Wa?h JnBtonln rmäärittelem?iän ^ m
. manpolltlikkaan :^ häh.den,., tarkoituk­sella
kohdata -VS.^:n, talpuspollittisen
hätätilanteen tänä presidentin vaali,
vuotena".
Rev. J . R. Mutchmor antoi tämän
lausunnon kirkkplautäkunriän vuosi­kokouksen
yhteydessä pidetyssä tilai­suudessa
helmik. 2G:pnä. Mr, Mutch-mor
toimii tämän lautakunnan sihtee-rinä.-
• /'
"Canadan tulee vastustaa kaiken­laisia
Aasian kansojen asioihin puut.
lumista", hän sanoi Ja jatkoi, että
Wäshingtonin jatkuva Chiangin kan­sallisen
puolueen tukeminen "on virhe
joka vaarantaa maailman rauhaa, sa­moin
kilin Britannian yritykset jat­kaa
siirtonfaahallintömenetelmää
keski-Idässä". ;
Pohjois-Amerikan el,tulisi muodos­tua
heikontuneen eurooppalaisen etU.
vai-ustuksen suojelemaksi sotaleirik­si,
joka on kaikkea muuta maailmaa
vastaan. '•Tämä pn kristillisen kirkon
päätehtävä. Yhdistynyt khkko ei
enää kauemmin voi vaieta tästä asi­asta."'
-',;• • " •'.
|Cirkon tulee seisoa lujana Ja puo­lustaa
osattomia. "Meidän raskas
multa arvokas tehtävämme on puo­lustaa
leskiä ja vanhuksia, pienen
paV-tan nauttijoita, kaikkia jotka kär­sivät
ruoan Ja asunnon puutteesta
valtavan tuotannon keskellä."
Mr. Mutchmor toi esille kansallisen
terveysvakuutuksen, vuokrien alenta­misen
ja inflatiovastaisen ohjelman
tarpeellisuuden.
telma tuiee
kä muuttuu t!feoll
sotUaalll&Ssiapj^j
kirj. Rae Luckock
Canadan >»a:3tc'i Kongressin
.^',,.,. :•::,..;:.•.,presidentti"
Kansainvälinen naisten päivä —-
maaliskuun, ikahdeksas — on miltei
käsillä. Se' ori tärkeä; kansainväli­nen'
päivä, jota, juhlitaan kaikissa
maissa jä .ka&illa kielillä. Tämän
päivän yiettätnirien , pantiin alulle
Nerv Yorkin- itäpään työläisten kau-
.piirigiricisassä >Viforina 'i9(Ä.' -Siiloin
työlabnäSs^t,''v&
' tanhossä^ t?&?cerifeiervkt • Hälsfet' käiil-
-tlväff,vefU-öäisuude&teeri' antaa äätien-
•i« 'kUtrtua iiiailifnäHe.' -i*ämä^"iiafcet
tiiSltäC • aolläi^ri" -irvön ''kuiff ' i r i j ^ i c in
••mllfei BlttäiÄät<M'se •oH^fiäfikkim^ari^ - tj+iste'
-riitä¥S€H-W&l^ftä'iiieiääh'-'kb«eir '" - ' - -
Vanhuudeneläkeläisten
vapaa lääkärinhuolto
perustuu köyhyyteen
Toronto. — Huoltomlnisteri W. A.
Goodfellow' on llmolttanur, että y l i
lO-vuotlaltten v a n h u u deneiäkettä
5aa\'icn henkilöiden vapaa lääkärin-huolto
perustuu heidän varallisuu­teensa
mLkäli Ontarion maakunta on
:ty.s-\-mj-:c>e5sä. .Mikäli heille amie-taan
vap.ia lääkäxuihuolto tapahtuu
se samoilla pei-usteilla kuin 63-63-
vuotiaisiin eläkeläisiin nähden, mikä
edellyttää vapaan lääkärinavun a n ­tamista
amoastaan nlUle yksinäisille
henkilöille. Joiden vuositulot ovat
vähemmän kum 720 dollaria j a vä­hemmän
kuin 1,200 dollaria mikäli
on kysj-niykscssä perheellinen hen-kUö.
Tämä rajoitettu lääkärii\huolto
oikeuttaa caäkclälsel käymään lää-
Icärlssä ja saamaan maksutta vissejä
lääkkeitä. Suunnitelman yksityls-kcihdlsta
ci ole vielä päätelty lopulli­sesti.
teessä SäksaA' sil
nen Eurooppa tulee luoduksi, mutta
sb tuled' aniietuk^f^Sak^än *'£o¥t^Vali'
'taän".'^^ :V^^:x:'r:-''^;^^^.•v.vr;c.::|
' Jl^t^niin i vah"«>ls]taä'
olkeakSl ' 'Ruhriri ^tälpude^
voima • muiden'Schumahiilri' sixuimf-'
telmaan yhtyneiden maiden talou­teen
verraten, mikä takaa amerikka­laisten
suuniUttelemassa suurkartel-lissa
ylivallan Reinin j a Ruhrln te­räs-
i j a hilllkunlnkaiile. Viime yuon-nä
Länsi-Saksassa tuotettiin kuu­kausittain
terästä noin '1,200,000 ton­nia.
Ranskassa vain 800,000 tonnia,
mutta muissa Sdhiimknniri suunni­telmaan
yhtjTieissä maissa vielä vä­hemmän.
Länsi-Saksassa tuotetaan
kivihiiltä kaksi kertaa enemmän kuin
Ranskassa. Tähän on lisättävät vie­lä
se, että hiilen Ja teräksen • tuo­tantokustannukset
ovat paljon pie-nemniät
kuin Ranskassa, italiassa: Ja
Belgiassa. ' EnglaaitUalsen '\Ecorio-iriist"
lehden lausunnon 'mukäaii v i i ­me
vuoden höhtlkuussa Länsl-Sak-sa&
a msduiol hiilitonni 446 Belgian
frangia. Rariskassä 59Ö" 'Ja Belgiassa
710 frangia.. Teräksen hinta Lärisir
Saksassa on myöskin jjaljon pienem­pi
kuin Ranskassa j a ' Belgiassai
Rantalaiset ekonomistit ovat laske­neet,
että kun Schumannin suunni­telma
tulee toteutetuksi, niin Ruhrin
teräs tulee maksamaan Pariisissa 23,-
900 frangia tonnilta, mutta Lpthrin-genln
teräs vähintään 25,000 frangia.
Tällaisen eron vallitessa tuotemää­rän
sekä tuotantokustannusten välil­lä
Länsi-Saksan monopollstit voivat
päästä Hj-vln helposti voitolle kanssa-osäkkaistaari
siinä kilpailussa, joka
alkaa tämän kartellin sisällä.
Saksalaisten suurmonopolieri ediis-tajat
eivät enää Salaakaan sitä. Län--
sisaksalamen johtava rähap<Hno
Herman Abs sanoi hiljattain avomie­lisesti,
että "tässä yhtymässä • tulee
tärkeimmällä sijalla olemaan; . . .
Ruhr. Ruhrille lankeaa koko vastuu
yht>-män hallitsemisesta". Länsisak-salalsen
konsemm Johtaja Oimther
Helle sanoi hiljattain Bonnin parla­mentissa
suoraan, että Schumannhi
suunnitelma sallii laajentaa huomat­tavasti
, Saksan vuoriteolllsuuden
tuotteldeu i-nenekkimarkkinoita. Sitä
paitsi on otettava huomioon, että
useimpien länsisaksalaisten h i i l i - ja
metallurgisten konsernien todellisia
omistajia ovat amerikkalaiset mono­pollstit.
Joille kuuluu näiden kon­sernien
osakkeiden kontrollipakettl.
Suurm osa Länsl-Saki^an teollisuus-tavaroiden
mj-jrnnlstä saaduL^a voi­toista
virtaa^ heidän tai-kuuiisa.
Amerikkalaisten Ja bonnllaisten
rahapomojen herruus tässä hUll- Ja
metallurgisessa yhtymässä tulee taa­tuksi
niUisanotun korkeimman eli­men
kautta. Schumannin suurml-telmaa
koskevan sopimusluormoksen
(S-irtfriR&
«ä^fi%«rt)jä^
(äigtä naisi^£^^v|t-^L^5lä
tulcikkäiUi tähän: uuteen maailmaan/
: Monissa.' t^^uksissat»«ciftiim'^akoi-
-ts rttetettith j a : hatv^itsuttlin .kokkia
-he; olirät^ 'säa-p6n'be6.' täHe'-maJiteteell«
ictskriääri^^pareimpaa-elämä'ä. Utsellee^^
Ja-perh€ill«en;- • -'v-/' >';•:•>;
•'Monien nykyisten canadalaisten Ja
jiidysvältalaisten esi-isät: saapuivat
tälle mantereelle täsmälleen samoista
syistä — parempaan elämään j a ;pe-lastuakseen
scdan tuhoilta, joiden
takia he olivat vuosisatojen kuluessa
menettäneet kotejaan Ja^ omaisiaan. -
K u n tarkastamme työväen elämää
nykyisinä aikoina n i i n havaitsemme
aluksi .huikean elinkustannusten ko­hoamisen
-.-191.5 pisteeseen— mikä
on johtanut kansan elintason alen­tumiseen.
•••:.•:,::-•'•.,•: •
Dojiari el ole-tänään rmuuta. kuin
50> sentin; arvoinen./
? S f n johdosta. me naiset vaadimme
tänään hallituksen tukirahojen aset­tamista
• välttämättömImpien; ruoka­tarvikkeiden
hintojen alentamiseksi
j a että;, kohtuuttomia voittoja vero­tettaisiin
sadalla prosentilla mainit­tuja
tukirahoja varten. Edelleen on
tärkeätä, "että perhelLsärahat koro­tettaisiin
.50 pcosentilla, :
Lasten kpuluuttamiseen nähden ori
t3-öväestö myöskin alakynnessä. A i ­noastaan
rikkaat kykenevät koUlut-tamaah.
lapsiaan. '
. , , ' . - , ; . ; ; . V ; ? ^ , * • ; . r,'^ V ;
Ainaastaän lujan .järjestymiSie|i;ja
kaan oikeudenmukaisiyis, mahpol l -
pelosta j a elämä
i ^TäftÄäa ,1 :öh :tämelöän' • 'ede«säm||ie
;^n.^ paiJ^ojpij-körottapjl^
^kc*f6örit'uÄttsrapäfiideii' *' ^' jä'^' ^ i ^ ä n
iJuoiöfa^-'':^-^^-'^^'- i '-V:--^'-Jl .
•-..' -Ihftiisdlk^ukäieri •perui^kirja -'ori .'-saa-täva
voimaan niin vanho;hhv:'''kuiri
^«UÖrlhiKlri^nähtiert;''' •;'-''• " V i l
-^i «lihtlfc.--10^16 priä,- kokoontuu''yle-riis£
ä'• •kaitiäinväliiren" lasteiisud
könfererissr,' -joh'on saapuu ediistäjla
kaikkialta"maailmasta. Öanadaa on
p>Tdetty''''iähettämään kahdeksan
edustajaa--'tähän tärkeään kokouk-'
seen kuin--rhyöskin rahallista apua
sen kustanriusten suorittamiseen.
Canadalaisten ääni pitää saada
kuuluville - tässä - tärkeässä kokouk­sessa
ja ••edustajat saatava liikkeelle
sen Jälkderi selostamaan Canadan
naisilte mitä täs§ä kokouksessa pää-tettiin.
• ' ;
K u n • tile'jälleen vietämme Kan­sainvälistä
naisten päivää n i i n teh-käämhle
' se": näiden edessä olevien
tehtäwm m'erkelssä. . Selittäkäämme
.kaLkille häidlle, että ainoastaan mei­dän
vilpit<m - toimintamme "näiden
tehtävien'piiolesta• tuo meille todel-iisea.
oruith; - vapauden, - turvallisuu­den
jä- rauhan kaikkialle maailmaan.
J o nyt, Schumannin suunnitelman
toteuttaoiiseen "valmistauduttaessa"
suljetaan ; useita kivihiilikaivoksia
Jlanskassa. Viime Vupden heinä­kuuhun
mennessä Ranskassa oli s u l ­jettu-
M ; kevosta jä erotett(U (työstä
y l i J80W) ^ ä a i v ^ t^
SchttMähriia* 'äöUnriitelmätt' toteut-;
tamiseita aiheutuu Italiaa teollisuu­delle
tavattomiini i$^viä seurauksia.^
On tunnettua, että Italian metallur­ginen
teollisuus ejää ulkomailta tup-
^ i ^ ^ c ^ l a ^ ^ j ^ ' i ^ y i h i a e l ^ ; * ^^
iSchjJoriannö^
spptoä«\el a ^
,'suut£a'^' pää^ä^^ ; Ta^äafäine-lähteille:
Se'pakottaa Italiaaosta­maan
malrixia j a kivihiiltä väin niistä
maista, jotka osallistuvat Scliuman-n
i n suunnitelmaari, jä sitä paitsi se
edelli-ttää metalliteoUisuustuotteiderf
nyk}'isten tullien vähitellen alenta­mista
j a vihdpiri niiden kokonaan
kumoMnistä. Ori -helOTO riuomata,
e ttä kaikki tämä antää kuoliniskun
Italian metallurgiselle teollisuudelle,
On tuimettua, että asian tähän piio-leen
viittaavat kaikki Italian huo- •
matuimmat teollisuusmiehet; Italian
eräs suurin, teollisuusmies ;senaattori
Falc, h i l j a t t am sanoi.; että Schumän-.
rilri suunnitelma avaa Itähän inark-kinain
ovet LänslrSaksari -metallur-kisen
-teollisuuden tuotteiden polku-injynniUe
j a äaanaah aikaari.ikieitää
Italialta pääsyn huokeille:: raaka-airieiäiitellle.
Sohiimanniri suUnnl-"
telriiäh toteuttamisen tuloksena ita^J
liäri' metallungiseri teollisuuden " 75,-
000 työläistä joutuu työttömäksi.
;, iSaadakseen Schumarmini;, suunni­telman
hj-väksyiykst amerikkalaiset
riiliitaristit yrittävät synnyttää sel­laisen
käsityksen, että tämä suuimi-telma
on muka saanut kannatusta
kaikissa Länsi-Euröopan maissa.
Mutta tosiasiat piöjuvat kuitenkin
toista. Schumannin suunnitelma on
^'nnyttänyt kalkissa .väestökerrok­sissa
vain vastustusta jä ?uuttiunus-ta.
Tämä vastustus kasvaa jökä
•paivä.'^;.
Länsi-Euroopan maiden kansari-
.joukot.v- vastustavat •Schumannin-
^uriimitelfeaaf -sillä se .pn iiiäiriJäaiiä
(»^f^en^^l^a^isajlfseti^ ^ä.
se tuo niille vain työttömyyttä j a ,
sotaa. • '•,
: PIENI MUUTOS
: Malnosagentti Philip pjj^
vroodlssa sai kerran tehläTäij
dä mainosta uudesta -ifee ;
mistä, jonka nimenä tuijs •
" E n ple s>'ntinenHän
jotain uutta eikä puhua sijtä
etukäteen filmiyhtiön ohjaaj
nerikuhi\,käiÖcl biisi valmisti
*hän ryhtyi tphneen. Hän ijaj
sikymriieritä papukaijaa ja aa
: taa noille filmin nimeä. Siihi
aikaa kolme kuukautta; Kua
kaikki kaljat osasivat saaoi
nimen, vmem.; hän iloisera
päällikön < l u o ; j a sanoi:; ;;'
; — lyiinullä; ori teille ylläipL
cpettämut/^
sanomäari "Mae •Westin filoia
••En ole syntinen". ;-i^
Ohjaaja katsoi häntä öälii
Jaavastasi:; •;••; •,:";•'•;•;••• v^;'
. —Sehän hienoa. Muttamia
on yllätys teille. Me olemme
taneet filmin nimen, se an^
ole enkeli".
naiset
taisteli
• Rauhasta ja toiminnasta n
puolesta ori puhuttu paljon j
riiiten vähän olemme tehnee!
: rauhan f hyväksi, katsoen: sittäi
v^Jisimme tehdä. On totta, että j
tekevät paljöri. p n urheita ffis
Jotka ovat jättäneet hyvän asei
jia. tuievaisuuterisa työskennelSi
rauhanaatteen h3rväksi. On rdä
miehiä ja 'naisia, jotka uskaKaTa;
listaa rauhan sanomaa maailma
misille. vaikka heidä £ onkin ta
rohkeutensa vuoksi leunattu kias
nisteiltsi.
Mutta paljon on vielä meitä jSj
ihmisiä, jotka kenties ymmäniii
että rauha on,hyvä asia, ettäs^
•takin asiaa harrastetaan —
olemme niiri hiu-skaassa välii^)itä!ä
tömyydcssä ja .mukavuudessa, d
;inrajpliälua
•ettlL' •räi^atf' 'asia!; kcakee 'Itiy^
PohjoismaatmiSs&fAäfet /{C
hinta-alennukäiiiiiiH ,^:"£iir
B^nBistelttt,f(i;a papetimaö-
«amrTbimiatt-aJentäMiÄflkÄl^Äet ofööSi'
mekaanista .-imassasK yErigiatoJoirtehj
•^Ill^sihflfituicsen^-i^asei^^-ijiaäf^älriiiEf^
^ f f i Ä ? ^ i r i ^ l ^ Ä ^
iMEyöskin -Suomen ilmoitetaan suos­tuneen
myymään massaa tähänastis­ta
aiemmilla hinnoilla; ^RuptgalaIset
ovat ilmoittaneet aieritavaiisa''feij%si
k in Saksaan myytävän massan hintaa
noin 20 prosentilla.
Dynamiittiräjähdyksessä
loukkaantui 2 miestä
Kingston. — Kaksi voimalaitoksen
rakennustyöläistä, jotka saivat väi^
kelta vammoja dynamiitin räjähdyk­sessä,
kuljetettiin lauantaina Kings­tonin
sairaalaan..
Miehet ovat -James Perrin jä Fred-
'erlck' Dougall. Molenimiltä riiiehUtä
loukkaantui silmät jä käsivarslluita'
murtui. Miehet olivat töissä uudella
sähkölinjalla, jossa he porasivat rei­kiä
pylväitä varten.. Luullaan,,, että
onnettomuus tapahtui kUn pora osui
räjähtämättä jääneeseen • dyhämiit-tun.--;-
•-^•;.',- •;•;;•'"
meit^ kaikkia ityäväenluokaa^iäsE
lEl tarvitse olla kaukonäkijä i
takseeri mitä^tul^k tapahtuioaai
tkohna^ maailmansota saadaan lie
'tuljJli;;. Mutta meid^ pitää Ee|i
'kätstar' Jifeillä on lukuisia naistea;
!i??y4t^is^ysririell^äiar^
.^liltasia- jäSSeniäiv',-MeJli^^^
•1toilölfBjä''ittife»>^
'.ränahatrraatimuksiln-jatehdä-tii!
• tUksl-räu^Mri asiä;kM
^tä käikki^ri Ihrnisteri _kanMa.Järis
tilaisuuksia rauhan työn tukems
y.m. toiminnan muptpja. ^
,(M«iai}man ^ naiset 'valmistuvat i
•'siflieri Ta'uhankonferensslin miki
detään Amerikan mantereella ti!
kevään aikana. -Erikoisesti ti:
mantereen naisten edustajat
saada sinne niin suurilukuisJna l
mahdollista. Jos tämän macte
naiset ja rauhan ystävät yleensäE
sevat miljoonaisin joukoin vastis |
maan sotaa niiri se työ varmastil
taa hedehniä r r niin,karvasta
onkin rähamiesmaailmalle ja sa |
lietsoJUle.
K a i k k i naiset mukaan taisi
rauhan puolesta! — S. P. ,
UNKARISSA ISTUTETAAN
Suurinitelmlen mukaan tuUaaal
karissa ; tänä vuo.ina istuti
metsää 74,000 eekkerin alalle. B
tettävien : puiden lukumäärä
500,000,000: aan. •
Totuus on tarua kummempi
Porvarit, ja heihin elimellisesti
kiinni kasvaneet oikeistolaiset sosia­lidemokraattiset
Johtajat saattavat
joskus leipäpaikoLsta kinastellessaan
"rikkoa pelin sääntöjä", ja silloin on
totuus tarua kummcjnpi, kuten s a -
•notaan.,' .',-• '. •,
Tällainen pelisääntöjen , rikkomi­nen
— pohlttmen kampaus kuten
urheilumlehet sanoisivat — tapahtui
tässä päivänä mutaman Britannian'
parlamentin istunnossa. :
'Palattuaan VVäshingtonin matkal­taan,
pääministeri Churchill kohtasi
lalMuristlen vihaisen opposition joka.
s.vytti, jotta -Churchill suostui \Vas-hingtonin
herrain vaatimtik-seen, että
vissinlaisissa olosiihteissa Korean so­t
a laajennetaan suursodaksi K i h i aa
vastaan.
kimmkaan hautajaisten takia tä­mä
syytös jäi Joksikin aikaa "pöy­dälle",
mutta Jo sitä ennen Churchilf
ehti huomauttaa: "Mmä voin ehkä
osoittaa, että ero meidän väUllämme
el ole n i in suuri kum Attlec .sanoo".
Kuten tiedetään asia t u l i myöhem­min
uudelleen käsitcltä\\Lksl Ja s i l ­loin
vanha poliittinen sotaratsu, pää­ministeri
Churchill ylläul vastapelu­rinsa
j a heitti kaksikin hajupommia
•rehellisenä" mainotetun plkeistoso-slalldcmokraatln
.^ttleen jalkoihin.
Mr. Attlee j a kumppanit olivat tie­tenkin
laskeneet, ett;» päämmisterl
Churchill p^Iaa pennui nakkia, kuten
säännöt edellj-ttävät. j a n i in he p i t i ­vät
suurieleisiä puheita siira, että
sotainen Ohttrchlll on mennyt liian
pitkälle >ja '-tehnyt sellaisia salaisia
sopimuk5ia,--että Britannia voi joutua
niiden perusteella tuhoisaan sotaan
Kiinaa* vastffan.-' - ;
> Britannian kansa on saanut enem­män,
kuin-.tarpeekseen sodista j a t&-
mä»ho»jUtbi vartaastt-toryhallituksen |
asemaa. Tässä-valheessa sitten t a ­pahtui
se.i mikä saattoi labourlstlen
oikeistajc^tajat halkomaan ilmaa
samälla.kun;mr..AttJeen. "reheUisyj^"
j a "raichanrakkaus" paljastui oikeas­sa
valassaan.
Churchill paljasti ensinnäkin; että
samalla;-kun mr. Attlee ja kumppa-nir.
syyttävät häntä amerikkalaisen
sota puolueen Joh ta j aksi, labourlstlen
hallitus toimi äärettömän tiukan sa­laisuuden-,
vallitessa brittiläisen ato­mipommin
•ja, atomipommeja valmis­tavien-
tehtaiden rakentamisen hy­väksi.
Tällaista on labourlstlen o l -
kelstojohtajaln "rauhanrakkaus" se­litti
ChurchUl.
Mutta tämäkin olLsl kaiketi ollut
jotenkin mukhn menevää, ellei Chur­chia
olisi teiinyt vielä tuhoisampaa
paljastusta/-
Churchill huomioi labourlstlen 0I7
kcLstojohtaJaIn tekemän syytöksen,
että liän on VVashinatonin matkal­laan
suostunut visseillä «hdoilla so­dan
laajeritamiseeri kiinan Kansan­tasavaltaa
'vastaan, j a . serisijaan että
olisi puolustellut tekojaan, Churchill
esitti oman sj-ytöksen, että mr.; A t t -
leen hallitus oli tehnyt paljon kau­emmaksi
ulottuvia sotasopimuksia
presidentti Trumanin hallituksen
kanssa kuin ne, mistä ri>t syytetään
hänen hallitustaan.
Churchill selitti ensinnäkin, että
mr. Atyeen hallitus oli viime touko­kuussa
llmolttanitt Yhdysvalloille,
että Britannia yhtyy "toimintaan.
Joka el rajoitu Koreaan'', jos Y K t n
joukkoja vastaartV-tehdääri -v-^öhriäk-nhn
että ratkaisu sodan laajentami­sesta
jäisi kenraali RldgTxayn käsiin!
Lisäksi pääministeri Churchill syytti
Attleen halliUiltfea syyskuu&sa.anta­neen
suostuntukSerisä siihen, e^tä jos
aselepopeuvottelut^raiikeävaf j a K o ­reassa
alkaa';:Cn|d4neen laajakäritoi-nen
taistelu," ori r>-hdyttävä - "tiet-tjihm,
luonteeltaan rajoitetulmplln
vastatohnenplteislta", K i i n a a vastaan.
Vanhaxm demagogina pääministeri
ChurchUl : lisäsi vielä ylläolevaan,
että Attleen hallitus "el vaathiut
uusia ennakkoneuvotteluja, joten
tässä suhteessa se o l i valmis seuraa­maan
Yhdysvaltain politiikkaa va-rauksettomammln
kum nykyinen
hallitus, joka el ole sitoutunut enna­kolta
mihinkään Uman uusia neu­votteluja,"
VarJonyrkkeUj-stä ja pennin n a ­kista
kehlt'tyildn siis melkomen pyy­kinpesu,
.missä pajuttui ,ol|(;eist030-,
slalldcmokraattien likainen paita,
mistä löytyi ruskeita.merkkejä muu-
, .„ . . - .,-. . • ••. 4
altakuv eikä vain helmapuolesU! i
Mikä pahinta, mr. Attleella«o
tässä "nokan koputusta", sillä ö
chiliin käytett-ävissä cli halliti* ]^
asiakirjojen, sähkeiden Ja tavalls
kirj eiden, kopiot; Niinpä sitten a
tllnkm, että labduristien "vaseos |
siiven" johtomies Aneurin Br i
.riensi- tunnustamaan torj"ien s^' • j
ten todenperäisyyden seliuäc»
hätääntyneille seuraajilleen, ettit ;|
ei Jumalan kiitos ole niin pahat |
Attlee, Morrison j a kumppacit,'- |
hän erosi hallituksen Jä^^^^^s
•ennenkuin : näitä salaisia sotaji s
muksla' tehtlui! I
, selittämättä tosin jäi B e v a ^
kohdalta" se, miksi hän on to^e?
.sa orxeistososialidemokraattistes;
tajien sotasyntejä näm kauan saS
nut?: • '., , • • :• • 1
Parham osa tästä likaisesta j3= ]
on kuitenkin pohjalla. PaljJS |
tuaan, että juuri Attleen -halUJö ;
tehn3'fc .Wäshhig tönin kanssa sa» 1
sopimuksia sodan—laajentanii*
K i i n a a vastaan. Churchill ha!u-^
tenkin viekkaalla tavalla vafctf
presidentti Trumanille Ja hän«cP
raaleilleen, että torypuolue et
kään ole sen huonompi a.-c€r*»
lalsmieimen sotapuolue toi'*
Attleenkaan puolue. NUnpä
chili sanoikin lopuksi, että „
hallituksensa vastustaa sodafl
Jentanflsta "yhtä JjTkästl koä
edeltäjäkö" — mikä sellaL^c^^;;^
hienosti-sanottu Ja antoi ^'»^^Is
tln miesten tietää, että samaa E»*t vJ
ovat maalarin housut ja
...^Nim, JotU.-on tässä meiU» J * ^ ,
hyvää amerikkalaista sotapBoä**!
_ KänsäJy^,