Vapaus, January 24, 1953

              Lauantaina, taromifc 24 p. — Saturday, Jan. 24,1953
i I jlll
«eoond claa niaU iQr tbe Post oafa« DepartmeDt, Otiam.
Hm St.:w., Sttöbuiy/Orit;, Canada.
Telepbones: Busituss OJfice 4>42M
^ t o r i a l Office tMSies. A&iuger
Traxtelatton free of cHarge.
ITLAUSHINNAT:
1 vji;«»«m4a5^
Kenraali bwight G/E;isenlimverl<rt^ liili vHtne tiistainäviraliisesti
tUaisuus kaikkialla inuualla^-^^^
' ^^apitalistisi^ Jkuin sosialistissakin maissa ~ Esenhowerin presiden-
|5uyrta sirkuste/^^m^^
iiijäerik^
.^^kulkueeseen. Siellä oli "ikeh" syntymäseudun kuvavaunu intiaaneja
i||^||f^|äÖatM^ jotka olivat
! ' ittiifci vetäviioään ret
ig^;;?J^"i«ittu^^^^ä^ iätä hulinaa vierr^-
tahansa nraltion päämiehen virkaanvihkimiseen Euroo-
1/ ipjiilltimttakaan; njirt Englannin kuningattaren kruunäjaisterf
Uiy ' Näölä sirkustempuilla oli tietysti Vissi tarkoitus.
J:^^:,, JiaiUtus.on saatava amerikkalaisten silmissä mahdöllisimman^k^
V; , \ 4unaiseM' Multa Wall Streetin miljoneeripankkiirit, sotatarvetehtai-
'?|iiat ja kenraalit-eivät suinkaan ole kansan suosiessa sittenkään yaik-
^||:Vjta: heidän päämiehensä jättää katunäytöksessä "silkkipytyn" pois
'/j ^ -päästään! Tosiasia nimittäin on tämä. On tapahtunut ensimmäinen
^ffl0kä^^X^ presidentin kork<5all^,^k^|^Mo|ille
'^§'i$ti<i^tävi!b^ kenraali joickikksvä-
^jÄJl^ 4u^s^^ ja kokemustensa perusteella tuntee vain yhden ammatin —
l' r ammattisotilaan ammatin. Tällaista mahdollisuutta piisi 1^
Emil Bbtonen, Gareon Mine. Ont..
täyttää tänään 83 vuotta.
i n ^ Ja tuttavien
jpnJJÖJtoIvptukftlin!
Mitä iniiut sancn^
paljoh mitjoneerejäj Wall Streetin pänkkiiöeh - -välittör^iä
Btsenhowerin ^hallituksessa on kansainyälisesti tuniiet^^^^
'^''*^^'-fJojmi^]^l^|||^ avusti^ ffitleilin Jkönientöä';^^
, •< sa, 'siellä on •General Motorsia_ "entinen" presidentti Charles K. Wil-l
'' son, joka ei .yä|^ol£a pntemätta jnyolätuntoa General Motorsip liha
f ' ; vien ^tatarvetilfusten suhteen^ siellä on George M.'Humpbrjey,
1 ^
Mm
^0 mm
|^|j|||j|g'fiU(^ suuren känten pähtäväksijä kuultavaksi järjestet-
^ tiin — sirkusta, missä esiintyi elefanttien ja koirien lisäksi myös las-
^ Mra,|)r)Mi4e
i ^irkaatrastttjaiskemujen ainoaksi vakavaksi ja asialliseksi ohjel-
Sitäiii^ -luultavasti myös iia-
, ^ ^ ^ ^ J ^ | j ^ ^ t n ^ ; ; : p j k l r a a | l ^
|t't j Yleisesti tunnettu tosiasia on/että kenraali Eisen^^
i[ -prei^dentiksii sen fvupksi, kun M n lupasi lopettaa Korean sodan ja
1 siten-ivakiinnutlaa maailman rauhan; Tiuhuessaan Detroitissa (loka-
: { kuupr25 pnä) kenraali Eisenhower sanoi: "Minun lupaukseni on —
? t i l R f v S ^ ^ ^ ' ^ - ^ * ^ l o p e t t a m i n e n . " ^ •
I j f t S f t l i i % i i j U |^ pnä) «kehraäli Eisenhower
l l p - - ssaäniiooii ""Ameerriikaan kaanssaa eeii haalluaa ssoqttaaaa . . . "
-fOiräihiffl Ja kuten sanottu, näiden lupaustensa perus-
Eisenhbwer tuli -ralituksi. Sen jälkeen keqraali,EisenhQwer
^ i'i on -^ieraiilut Koreassa ja "tutkinut" asiaa ja monet hätien omista ya-l|
itp vih-i'
• jettä siitä, miten Ja milloin Korean sota lopetetaan.
"<• '\/rvi**a-»öe^öf^iVrutttiriuär Koteau rauhasta ei.pu-mm
' on^
; : v ! ( j . :
J Mutta ;tässä'lie pettyivät täydellisesti,
hiitdi mitään. '^Sen^^sijaan korosti kerta toisensa jälkeen
>santeella kuin Yhdysvaltain sota 'Koreassa! Siinä sitä olikin as).^in
Jgipl-yv^^Ä kanaan johtajiksi,
I p l l l f jäseniksi on nimitettyjyiiden iii^JentJ^t»- ,
'•''SJr= jraal^ja kymmerikunta miljoneeria ja h' e, sensijaan että järjes^^^
l siväto Korean rauhan kuten Eisenhower lupasi,^tyrkyttövät,;|Ura
i' \\ «Hitlerin laillaV"maailman johtajiksi", joilla on-muia pik^^
"suujrempia uhrauksia" riiin "liittolaisilta" kuin amerikkalaisiltakin!
\ - 9Ei ple lainkaan ihme, vaikka Washingtonissa järjestettiinkin
fj;!^ , tosiäsiain peitoksi^'.
JL^ V4»a0. — Miljoonan jJoJlarin
vahingonkorvausjutun alustavassa
Jiuulustj^ussa sanottiin senaattori Pat
McCarrahliJ saaneen "labjoja" <fa-vors)
uhkapellräketeeraajilta. Hän
on myös sekaantunut kängsteri Bugsy
Slegclin IcontroUoiman hotellin vero
jeh "kprjaamiseen".
msbixigton. — £pä-AmerikIuilaisen
toiminnan komitean entinen päämies,
J , ParniBll Thomas vapautettiin liitto­valtion
vankilasta. Thomas yletti a */i
iiuuitautta rvankilassft siitä, että hän
piti halli^iikBen palkkalistalla sellaisia
henkilöitä, jotka eivät tehneet työtä
vaon antoviat palkkansa hänelle.
— U. E. News.
Windsor. Oot. "Se on tuomit­tavaa
hommaa kun jokin unio ryh­tyy
toisen unioh •[•• valloittamiseen.
Meidän ei pitäisi koskaMi alentua
Siinä mäyrin; että ryhtyl^tame ^val-loittamaan
toisia unlpita", sanoi
Wlndsorin pormestari Arthur Rea-
Xiij^e puhuessaan viime ylikqlla täällä
pidety^ä V O«tario Federation of; IA-borln
(APL) vuosikokouksessa.
Hän syytti näistä yalloitushpmmis-tei>
unioW^ jotka syyl­listyvät
tähän valloltustyöhön (reifc-taukseen)
onilen etupyyteldensä ta­kia.
Ponnfstarin lausunnon arvel­laan
otteieriiähdätyn iUnited Auto-pipt)
iile Woyker$-umö^ pömomlehlä
vastaan, joiden kanssa mr. Reaume
ori varhaisempina vuosina ollut yh-teistobyrinasisa.
Nämä mi^et ovat
UATVrn cariadalainen johtaja Geor-g(
B Burt ja UAW:n Fordin osaston
presidentti Jack Taylor, isir. Reau-ineri
lausunnon lähimpänä lähtökoh­tana
lienee se <3IÖ-OOL:n taholta
suoritettu valloltustyö mikä on koh-dlslettu
windsorin kunnantyöläl-slin,
joiden tybehtosoplmusedustajana
on.tähä^ mennessä.qllut Trades and
l^tx^r «OoweiarDf Canada ja .jonka
presidentti J^ngojugh
jtarln laiisunipn; jojidosta, -rt hän
pn antq«ut TL£!:n järjestäjille ipää-räykseii
. Jfcesjtittää jär;^^ämlstyöii-
5ä järjestymättömuri työläisiin. Mut­ta
Jos rielttaustyö jatkuu saattaa )iän
pUa pakoitettu inuuttaniaan anta­miaan
mäÄräyltslä.
suurim­mat
TeiTetulpa eteläpä^
ipSJrn SouihTorcupinen osaston näyttelijät — eteläpääläiset
• ; s ^ p u v a t ensi sunnuntaina ensimmäisen kerran "viralliselle"'-vie-raHujle
Sudburyjrn. Monet näistä näyttelijöistä ovat hyvin tunnet-itiija
kulttuurityön tekijöitä, joilla on läheisiä ystäviä ja tuttavia tääl­lä
nikkelialueella, missä he ovat aikaisemmihkin vierailleet.
!lallä kertaa eteläpääläiset tulevat esittämään meille lämpimän
: «vastxäinoton Canadassa saaneen Serpin kirjoittaman viisinäytöksisen
näytelmän "Neljä naista". Ne meistä, joilla on aikaisempaa koke­musta
eteläpääläisten järjestötoiminnasta, piemme myös täysin ya-k^
uttunei^^^utä, :että^^^^|^^ ovat äptaneet tälle ensimmäiselle vierailu-näytelmälleen
kaikkensa — ja kun eteläpääläiset panevat kaikkensa
liikkeelle, niin siitä-tulee sekä näkyvää että kuu^
Meille Sudburyh seudun suomalaisille on siis tulossa mielenkiin-
•toinenja apvakas näytöstilaisuus, mistä saanune kiittää Sojitl^ Porcu-
'fkinen näyttelijöitä. Meillä on tilaisuus nähdä näytelmä, "foka on
i pi 1 saanut hjrvän yleisökannatuksen Torontossa ja Eteläpäässä ja saa var-fn^
H mas^i tunnustusta myös sudburylaisen teatteriyleisön t^holtS; - Me
^ilHl^ '^^^ toivomuksen, että kaikki maaiimiefiemme
|pjf||f||f'; 3^ tilaisuutta hyväkseen ja tulisivat nyt kat- ^ftliPtS "Neljää naista", sillä tämä on ensimmäinen ja viimei-lii
i-l. !•••- :
m
"lien kerta jolloin tämiä näytelmä tänä vuonna esitetään Finnish haa-
: Srervetuloa eteläpääläiset nikkelikylään! Olkaa meillä kuin ko-jr.
y , 4onamie j a i ^
Ottawa. - T - Oariadan viimeisimmän,
kesäkuussa 1951 toimitetun väenlas-
Ijun mukaan asui Ontarion Thunder
.Bayn ;piirissä lähes -neljäsosa ; (22,7
prosenttia) maan supmalalsestia väes­töstä
eli suunnilleen samari verran
kuin kymmenen v. aikaisemmin,
ipUoin piirin osuus maan suomalai­sesta-
väestöstä oli 22.6 ;prp5.-Vuoden
1951 yäenlaskussa todettl^ Cana­dassa
iölleen 43,745 suomalaista eli
2j)62 henkeä enemmän kuin kym­menen
vuotta aikaisemmin.
Viimeisimmän väenlaskun mukaan
oli Canadan eri ^ alueilla seuraavat
i inäärät suomalaista väestöä (sulku-:
merkeissä esitetään luvut vuoden
1941 väenlaskun mukaisesti): -
Thunder Bayn, piiri (Pprt Arthur,
yni.) . . . . . . . . , . . . . . . . .9,922
0,420)
5.411
(4,704)
(Toronto ympäris-
. . . . . . . . . . . . . 4 J S 8;
(3,467)
Division .4, B.^C. (l!Ower .Fraser Val-ley
ym.) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ' : 3.672
(3,219)
Cochrancn piiri (Tlmminsjm.)
,2,4p8
(2,822)
(Sault Ste Marie
'.. 2j014
(1,995)
5, B. C. (Solntula ym.
• . 1,655
(Red Deer ym.
im
(1,376)
piiri (Kh-kland
. . . . . . . 974
(1354)
928
(1.376)
Sudburyn piiri
York County
töineen) . . . . ..
AlgiMnan-piiri
ym.)
Division
alueet) . . . . . . . ..
Division 9, Alta
alueet)
Timlskamingin
Lake ym.) . . . . . . . .,
Montrealin saari
Amerikkalaiset mat
f
0
lapaniti
J | ;-:^:MaDoklo;:-^^ Japanin •'-•tietotoimiston
||v; flnioltulttett mukaan «vat amerikka-
;'r. }?iset'v^äci^^ py.
vuordle
iil^ly suuren ^atUofUMsnan. Vuoren Juurel­le
on rakennettu lentokenttä ja ka­sarmit
30,000 sotilaalle.
Kasarmien ymiÄrille on pystytet­ty
fcapakoita, tyttötaloja, jä muita
l^uonomainelsia palkkoja. Tällainen
pyhän vuoren häpäiseminen on l i e -
rättänyt väestön keskuudessa suurta
Buutbmnustal
Kaksi hiilenkaivajaa
sai surmansa Alliertassa
Colmuua, Alta. —Tiistaina sai sur­mansa
McGfliivary Creekin kivihiili­kaivoksessa
Frank Gregal ja Mike
Kollbas lEun he joutuivat kiviviere-män
alle. Joe Zembiak loukkaantui
onnettomuudessa vakavasti.
I J e \ ^ l loulikaanhmut Andy Dow
toi toisiUehiilenkaivajUle tiedon on­nettomuudesta.
Jl^^ncouverissa on vUmeaikoIoa
saanut spttrta faupmlota intistaf•
bolsen satarostydläfsen Clarence
Cli^mensfo kuolema Ja sen Job»
dosta mtoiitetan ^iiolqaiansyyD'^
tutkljavalamteld^n eriskum-oialllnen
Jausnnto, että Clemen-sla
4u>htasl 'ilepäloonnoUlnen J a - -
* {latoniiakiiolema" (^unnatoral acr
cidental deatb).
Clemens -.Äuoli Vancouverin ylei-.
sessä sairaalassa Joulukuun 24: pnä
1952, Valamiehistön' (juryn) puhe-:
mies selitti "epäluonnollisen tapa-turmabooleman"
Johtuneen . .sel-kärankaytimen
viottumisesta. Joka on
aiheutunut vanhaBta loukkaantumi­sesta
ja miicä ^ t t o i pahentua hä­nen
kb vaista vastarinnastaan poliisien
vangitessa hänet noin 2,30 yöllä hei­näkuun
19 pnä 1952, suorittaessaan
normaalista virkatehtäväänsä".
Kuolemansyyn tutkimuksessa kuul-tUri
noin 50 todistajaa — joko poliise­ja
vastaan tai heUlän puolestaan Ja
ainakin" Itolme poliisia antoi •risti­riitaisen
todistuksen siitä, oliko Cle­mens
käsiraudoissa silloin kiiln toi­set
todistajat sanoivat heidän pa­hoinpidelleen
Ciemensia tai eikö oi-',
lut raudoissa. '
Mainittakoon, että kuolemansyyn­tutkija-
valamiehistössä — vaikka ky­symys
oli neekerityöläisen kuolemas­ta
— el ollut yhtään neekeriä eikä
yhtään työläistä. Tämän kuoleman­tapauksen
johdosta— minkä suhteen
suuret päivälehdet vaikenivat, vaik­ka
niUlä oli asiasta tietoja — on nos­tettu
oikeu3juttuL':n Pacific .Tribmie-himistä
työväenlehteä vastaan, kan­tajana
ollen yksi niistä poliiseista,
jotka osallistuivat Clemensin van­gitsemiseen
ja jota monet todistajat
syyttivät myös pahoinpitelystä. '
Kalastajaln uplpn (APL) Vancou­verissa
ilmestyvän "The Fisherman"
lehden toimittaja George North, joka
on myös rptudislrriminatlota vastus­tavan
Vancouverin yhteisen työväen-komitean
jäsen, on Clemensin ta­pauksen
Johdosta kirjoittanut B, C :n
prokuraattprlUe Robert Boimej-lUe
avoimen kirjeen, miissä vaaditaan
perusteellista tutkimusta Clemensin
tapaultsessa. Julkaisemme oheellise-na
mr. Northin lähettämän avoimen
kirjeen: - : - A. l
Mr. Robert Bonner,
Attomey Geiieral, Parliaraent
Building
Victoria, B.c;.
Dear Mr.-Bonner:
Tiistaina, tainmikuim ,6 -piiil,;
minä olin kuimtelemassa Joulu-,
kuun 24 pnä Vancouverin iylelsaj-;
sä sairaalassa baolleen neekerin,
satamatyöflälsen Clarence Clemen­sin
Kiplemamyyntutkimusta. M i ­nä
seurasin The pisherman-ldi-den
toimittajan ja Vancouverin
työväenliikkeen yhteisen dlskri-mlnatlovastalsen
komlteSn jäsenen
ominaisuudessa tätä kuulustelua
alusta loppuun^tl.
Minä tulin oikeustalolta suurefjtl
^rmlstyneenä siltä, että mikään
valamiehistö, joUe .esitettiin .52:n
todistajan lausunnot, voi tehdä
.sellaisen päätöksen, minkä se teki.
vKuten tiedätte, se valamiehis­tö
totesi, että ". . .se oli epäluon­nollinen
tapaturmainen, kujilema,
johtueji loulsJEaantumi^n aiiieut-tamasta
vanliasta viasta, mikä
voi ehkä pahentua hänen kovasta
vastariimastaah poliisien yangi-tesfsa
hänet noin 2,30 aamuyöllä
heinäbaun 19..i)nä 1952, poliisien
.suorittaessa normaalisia teht^vi-
• ,'ään." ' " ;
Minä en ole rikosasiain timtija;
enkä liioin lääketieteellisellä alalla.
Mutta saisinko minä kysyä, että jos
rintaan annettu isku aiheuttaa^kuo­leman—
ja jos-kupjemaa nopeistut-taa
se tosiseikka, että uhrilla on heik­ko
sydän tai jokin muu fyysillineri
vika, olisiko se mikään perustelu an­teeksiantoa
varten henkilölle, joka
iskun antoi. .
Sen (valamiehistön) toteamus oli
minun mielestäni epäoikeutettu sen
todlstusalnehlston perusteella, mikä
asiasta kuultiin.
Clarence Clemens kuoli joulukuun
24-pnä, viiden kuukauden kuluttua
hänen vangitsemisestaan, mikä ta­pahtui
hein&. 19 pnä. Lääketieteelli­set
ja muut todistukset totesivat; jät-tiimättä
vähääkään epäilyä minun
mieleeni, että hctaäkuun 19 päivästä
alkaen kuolemaansa asti Clemens oli
Joko suuremmassa tai pienemmässä
määrässä halvattu, eiku mitään todis­tusta
esitetty siltä, että hän olisi e n ­nen
vangitsemista ollut halvattua
Clemens ei puhunut enää lainkaan
heinäkuun 28 pn jälkeen, mutta
todistajat toistensa jälkeen puhuivat
siitä pieksemisestä, josta hänen sano­taan
kärsineen ja vailcka heidän to­distuksensa
eivät lyöneetkään (viiden-kuukauden
jälkeen) kaikissa yksi­tyiskohdissa
yhteen, niistä saatiin!
selville perusseikka: että 52-vuotias
tavallisen kokoinen mies osallistiii
taisteluun kahden nuoren, noin 20Ö
paunaa painavan poliisin kanssa.
Ei ole merkityksetöntä se, ettei
yksikään todistaja, ja asianomaisessa
kahvilassa oli vangitsemisen aikana
useita henkilöitä, vahvistanut poliisi­konstaapeli
Wintripin väitöstä että
Miia iiJficiden "väriUljStea" todistuk-
Eikö poliisien rirtlriitatoet lausua-ppt
jsiltii, oliko Clemens käslraudois»
sa väitetj^n pi#:^inu)än ajkana^^^t^^
eikö oUot.' ole riittävä seikka perus-teellisempSa
-tutkimusta varten? Po­liisien
todistusten; muut .ristiriitai­suudet
pakoittavat ryhtymään täl­laisiin
toinjenplteisiin. Sellaisia ris­tiriitaisuuksia
on ja ne löytyvät tut-kimusasiakirjoista.
I^tklttuafme todistusainehlstoja
mr.;:Bonnffr, te tulette, minä uskon
myöntämään, että kuolemansyyn tut-idja
JJ3. - ^ I t b r e d oU paljon anka­rampi
hiiden todistajien suhteen,
jotka ealiiiftriyät sanokaamme Cle­mensin
puolesta, mitä hän oli n i i ­den
suhteen. Jotka esiintyivät sano­kaamme
poliisien puolesta. Asiakir­jojen
tutkimus todistaa tämän —jot­kut
kysymykset olivat slvimfiennen
sanoen todistajien ;kohdalta el vain
kiusallisia ^vaan miltei häpäiseviä.
Polioemen's Federal tJnionin asia­najajan
mr.^ T. Dohmln tavoitteena
näytti olevan, jajhän tuntui saavan
jossakinmäärin myötätuntoa vala­miehistöltä,
vainajan ja eräiden to­distajain
nimen Ja maineen tahraa­minen
sen sijaan että olisi pyritty
saamaan esille tosiasiat.
Lopuksi, mJten oikeuden (ja lain)
nimissä oli mahdollista, että valittiin
seitsemän miestä käsittänyt vala­miehistö,
missä ei ollut ainoatakaan
työmiestä. Minä en puhu imionistels-ta
enka edes kiinalaisista, neekereis-tä
tai intialaisista,.vaan työmiehls-iä,
T«5la3las?a. vaJI*a «n olekaan
^rittamit perusteellista tut^iinusta
^tä, iässä valamiehistössä ei ollui
mitään väh^^i^Ustökansallisuusryh-mää
edustettuna. Eikö tämä olekin
kummallista? Vaikka minä en maal­likkona,
oje tietoinen valamiehistöjen
valitsemismenetelmistä, minua huo­lestuttaa
kuitenkin syvästi tämän
valamiehistön kokoortpano.
Tässä pn valamiehistöön [kuulunei­den
nlÄiet ja toimialat (viimeksi
viatuosoitteet): ivi. -Barbour. eläk-k
«MU4 oleya, 995Tb MC. Spur
tliwick, yarapresideiottl Ja liikkeen­hoitaja,
2970.MathersC^
Vancouver; ArnPld Wei)ster. koulu­tarkastaja,
-3578 Chaffey, vBumaby;
J.P. BUckhain, iv^tomtusmies, - 3819
West 27th; BJR. Horrejt liikkeenhoi­taja,
2882 iSgHevue, West Vancouver;
GXJ. Luim, ikontrolleri, .950 East
.Broadway Ja .MJT.vKugent, myyntie­dustaja,
1792 vBaleya.
Minä olen - vakuuttunut, että te
mr. Bonner, katsotte - viisaudessanne
sopivaksi ryhtyä toimenpiteisiin B.C.
:nT^öväenlIilon pyynnön suhteen,
että -tämä (valamiehistön) toteamus
otettaisiin tarkistettavaksi. Minun
käsittääkseni se .ei olisi ainoastaan
traagillinen vaan myös vaarallinen
ennakkotapaus. Jos tämä Juttu kat­sotaan,
päättyneeksi ilman, ettei tei­dän'
; deparmenttinne suorita siitä
perusteell^ta -tutkimusta.
George North,
The Flshermanin tolhuttaja.
Atomipommin bäytto
Koreassa olisi
katihea erehdys
Oflaira. — VSAm tmn jsenaatto-jrin
lausunnon Johdosta, cWfi,^»oxeaB-ca
tuUsi käyttää atpm^pommia, £anpl
CCF parlamenttiedustaja: JBazen Ax-
«ue A9slnii>oIasta,^^että se olisi kauhieä*
erehdys.
Hän myöskin sanoi vastustavansa
kaikenlaista^ Korean so^n laajen­tamista,
sanoen sillä olevan tuhoi­sat
seuraukset.
Amerikkalaista
yritteliäisyyttä
Los Angeles, — m MHtchell, 47-
vuotlas .'Hooverin hallituksen yalkal-sen-
yJIprokuraattorin: pol^^Kuomit-tlin-
täällä vankeuteen pankkien pet­tämisestä
v ja suurvarkaudesta. Mit-cheUiä
aluksi syytettiin $118.000
huiputtamisesta pankeilta, mutta sal-^
Iittiin tunnustaa syyllisyytensä "yafa
$28,000 petokslla hankkimiseen .Los
Angelesin pankilta.
Mitchejlin sanotaan- väärennetty­jen
öljyosaketodistusen avulla hank­kineen
^ lainoja". rEntisen presidentti
Hooverin pojan kerrotaan ^esitelleen
Mitchellin pankeille.
Torontossa oli 20,000
työtöntä tanmiik. 15 pnä
Toronto. — Toronton Ja ympäris­tön
työttömien lukumäärä lisääntyi
tammik. .15 p, päättyneen viikon
aikana 2,236 hengellä, ollen mainit­tuna
päivänäi^^yhteensä 20.133, joista
4,965 oli naisia, ilmoitetaan työttö-myysvakuutuskomisslon
paiicallisesta
toimistosta.
Wall Streetin miehet
menivät
SITÄ
— Sh —
mmm TÄTÄ:
vsiBEBDars semi
Tuomari; •"Te; «ils.jQjyönnätte mur­tautuneenne
mainittuun taloon?»
Varas: "Kyllä, inutta se tapahtui
erehdyksessä."
Tuomari: "Kuinka niin erehdyk.
sessä. Miten voitte sen selittää?"
Varas: ^'KatsokaaB, minulla oli tar.
koitus murtautua seuraavaan talooQ.
mutta hämärässä erehdyin nmnerois.
sa."
..' • • . , ,
EI SYYTX PELKOON
Pieni mies: Pelkään; teidän otta-neenminim
paikkani.
< Iso mies:'Ei kannata: pelätä, ellet­te
yritä ottaa palkkaaime takaisin.
KflUi
iinited Press on
JJDiifunut antamaan
rAllama;
.hinit
g
koista JaNsiitä syystä arvatenkin sen
miehet pitää Olla hyvin iedustettauna
halliti|kseöa. Uuden haUituksen
"puolustussihteeriksl" on nimitetty
General Motors-yhtymän presidentti
ja hänen johtavana apujaisehaan
tulee" toimimaan: Roger Kyes, joka
oli General Motoin-yhtiön varapre­sidentti.
* :
Miiita General Motors-yhtymän
miehiä uudessa Jvabirietissa ovat sisä­asiain
sihteeri Douglas McKay jä
ppstiasiain sihteeri, ArÄiur Summer-i
i ^ d . Kummatkin ovat varsin suu­ria
General Motors tuotteiden kaup­piaita.
' . • Y
Kalvantoalalla, on.myö^bln.edus^-
Jansa, uudessa halUtukses^ Siinä
iiuhteiEs%. ön^i^
1^ afptors .CM^xu^iöpi j ö l j a r^ ^lttQSi|fel ^pto F t ^ ^
Wall Streetin miljonäärien rpikkvi
valtasi viime tiistaina kenraali Elsen-howerln
kabinetin.
Koskaan enmen Yhdysvaltain his­toriassa
ei niin monet Yhdysvaltain
.suurimmista pankeista ja yhtymistä
ole saanut niin suoranaista otetta
maan asioiden kontrollointiin nähden
icuin on asiainlaita Eisenhowerm hal­lituksessa.
Yhdysvaltalainen Ppr-tune-
niminen suur-liikemlesten leh­ti
tateaa, että kulurieiden 60 yuodSn
aikana on tapahtunut ainoastaan
yksi sellainen, kabmettinlmitys (kun
Harding nimitti Andrew JMellonin
raha-aslain sihteerilcsi) mitä voidaan
''poltittisgssa j^lkeudessa" verrata
:,scliaisteh miesten hallituksen Jäse-nlkk
ntinalttäaiise^^
Wilson jä M . A, *(Hahna .Companyn
JjTOrge jM Humph^ ; :' • ^
On totta, ettöemxeiÄin pn .ollut
lukuisia ^pankkiireja j a teolllsuuska-pitali^
teja tärkeissä hallituksen v i ­roissa,
vaasinkin Ti^umanh^^
sataan mioblllsbinnin vaJUtes^.Mu^^^
ta iiyt on, kuten Fortune viittaa.
sUuryhtymät asettuneet taloksi halli­tuksessa,
Ne ovat saaneet täydelli­sen
kontrollin uudessa hallituksessa.
J . P. Morgan and Company ja
Rockefellerin' pankit, jotka yhdessä
l':ntrolloivat_ niaan huomatuimmat
raonöpooliyhtyniät, ovat hyvin edus­tettuina
tässä uudessa halliitukseen
silrtynees&i miljoonäärien roikassa.
Niin on myöskin kansallinen tehtai-lljain
liitto. . •''
General Motors, joka on maailman
suurin ja eniten voittoa tuottava
tehdastuotantoyritys, on kahminut
useimmat paikat uudessa hallituk­sessa.
.Cleneral RIotprs on saanut
suurimman osuuden sotahanlcitaura-ka
on entinen mtematlonal-Nickel
.Cp^panyn jphjtpkunnan jäsen. Ra­ha-
aslain sihteeri. Geöirge jii. Humph-reys
on .pitkät ajatpliubval-sin ak­tiivinen
rautappria, terästä ja hiiltä
,tuptta,yissa ylitiöissä, jotka ovat • lä­jänneet
miljbonavoittoja hänelle ja
niuille suurkapitalisteille. Häh on se
mies,' joka järjesti sen yhtiön, mikä
parhaillaan tekee valmisteluja -Lab-radorln
rikkaiden rautalös^öjen riis­tämiseksi.
Hän on myöskin Phelps
Dodge-kaivantoyhtymän johtokun­nan
jäsen.
Uusi Luuppa-asiain sihteeri Sin-clah-
Weeks on mm. Bostonin First
National Bankin johtokunnan jäsen.
Tällä panlcilla on valtavat sijoitukset
surullisen kuuluisassa michiganilai-sessa
kupariyhtiössä (Calumet Hec-la)
kuta myöskin United States
SmeUing, .Refiniiig and Mining Cor-porationissa.
Ainoa ei-likemies hallituksessa on
AFL:n putki työmiesten liiton pr^esi-denbtl
Martin Durklh, Joka on nimi­tetty
työaslaia sihteeriksi. Huomattu
rahamaailman juUcaisu, Barrpn's, ;pn
sen johdosta rauhoittanut lukijoi­taan
itoteamalla. että kongressi pn
Taftin johdolla rajoittanut siinä
määrin ityöministeriön valtuuksia,
että uudella .työasialn sihteerillä on
vähemmän valtaa kuin muilla halli-tuksep
jä5.enillä.
Durkinin nimittäpiinen ,i»aljasti
varsin juJkeall^ itayalla sen ylimieli­sen
.suht^antiamlsep järjestyneeseen
työyäieen 'mitä uusi presidentti tah­toi
osoittaa. .Sillä jDurkinin nimit­tämisestä
ei :neuyoteltu millään ta­voin
minkään union .kanssa. Durkta
el" ;kuuipman^ 1^ nimi-
.%ksestpLn' M hän
luki siltä sarioxnäldidistä. JÄFL:n
presidentti Geöi^e Meany pii keskus­tellut
päivää "ennen Eisehhbwerin
kanssa, eii^ jsilloih imainittu mitään
DurL?;nta nimittämisestä vailcka hän
on AFL:n johtavia miehiä, e lM Dur-kinta
sanota osallistimeen mihin­kään
neuvotteluihin 'Eisenhowerin
nimittämien haUitulisen jäsenten ja
neuvonantajien Icanssa.
Yli 130,000 ulko­maalaista
Mvi viime
vuonna Suomessa
Helsinki. — (SS) Ulkomaalaisia kä­vi
Suomessa viime vuoden aikana a i ­nakin
130,000 henkeä. Syyskuun en­simmäiseen-
päivään menneäsä. lukur
määrä oli 120.000.
Vuonna 1951 oli vierailijoiden inää-lä
73,166 henkilöä,, joten lisäys oli
hoin 6OO0O. Suuri vleraUiJpiden l i ­sääntyminen
johtui olympiajlaisista.
Jotka pidettiin Helsingissä.
'IlelsinkL^— <VS) Amerikkalaisen
propagandan yritys pelastaa Mosko­vassa
paljastettujen amerikkalais-agenttien
"kunnia", on täällä Suo­messakin
onnistunut odottamatto­man
huonosti ja aiheuttanut hermos­tumista
harjoittajissaan. Tämän
hermostuneisuuden ilmauksena on
pidettävä 'United Pressin Suomen
toimiston johtajan Mats-Lundquistin
kirjettä Vapaa Sanan. päätoimitta-jaUe.
Kirjeessä, joka on vastaus Jehtem-me:
paljastamalle U P : ^ valhepropa-gandalle
prof. -Berveniii lausunnosta,
joka muka koski kenraalieversti
Zhdanovta kuoleman syytä, johtaja
Lundquist tuimustaa, -että UP ei tar­kista
lehdistä .Jamaamiensa '.'.uutis­ten
todenperäisyyttä" eikä '•rohkene
ottaa kantaa" «des sillolhkaan, kun
aslajiomainen, kiiten prof. Berven,
itse kieltää antaneensa vaarassa uu­tisessa
mainittua lausuntoa:
: HiuotsaJainen Aftonbladet on kui­tenkin
rohjejinut ottaa kannan ja
keskustella, professori Bervenln^kans-
^a puhelimella.. Berven sanoi täUöm:
"Olen ainoastaan sanonut kajmee-nl
Neuvostöiutossa, mutta johdon­mukaisesti
kieltäytynyt ilmaisemasta
potUaanr henJ^löllIsyyttä .tai iiapen
salraudeSitaanV-tekemäärUf diagnoosia
. . . Lääkärinä e^ .voi paljastaa, tä­män
kaitaisia,tietoja. Jos tosiaan on
Julkaistu tieto, että olisin suoraan
myöntänyt::että potilaani oli ."Zhda-nov,
on seliamen tapahtunut kiusal­lisesta
väärinkäsityksestä."'
Jokohan United Tressln Suomen
toiini^n Johtaja Mats Liundqnist
"rohkenee ottaa kannan"? •
Suomi ehdottaa
jääpallo-ottelua
Neuvostoliitolle
Helsinki. — Suomen ivheiluliittojen
yhteistpimtataValiokunta on päättä»
nyt yk^mlelisesti, että Suomi esittää
NeuvostoliitPn Jääpallotaitureille maa'
ottelua, joka suoritettaisiin Suomes­sa.
Kutsukirje on jo lähetetty.
•Ellei ottelua voida enääkuluvana
talvena järjestää, on Suomi valmis
kohtaamaan Neuvostoliiton jääpalloi­lijat,
seuraavalla pelikaudella joko
Suomessa tai Neuvostoliitossa.
200 HENKILÖÄ VANGITTU
BOLIVIASSA
Arica, Chile, r— Bolivian radio tie-doitti
viime ^rtlkon lopulla, ptt^ Äskei­sen
kapinayrityksen takia: on siellä
vangittu ainakin 200, henkilöä.
Clemens löi häntä Ne\y Station kah^
vilassa. minkä vuoksi wmtrip van­gitsi
hänet? Vai annetaanko yhden
polllsta todistukselle suurempi arvo
Lehtemme viime tiistota nimieros-sa
kerrottim hiukan siltä uudesta
ryöväyshistoriasta, jonka alahuoneen
jäsen G. M . Murray Cariboon valit-sijapiirisfä
paljasti alahuoneessa e-dellise^
ä viikolla kim keskusteltiin
hlist^varkaulBista, joita on jossain
määrm paljastettu tapahtimeen P«-
tawawaii_Botilasleirillä.
Mr. Muiray on kuimon liberaali ja
hän ihmetteli, että konservatiivit p i ­tävät
tilin hitpnmoista melua .sellai­sista
jokapäiväisistä ^pikkuvarkauk-sista,
joita on tapahtunut Petawa-wassa,
eikä kukaan puhu mitään siitä
suurisuuntaisesta ryöväämlsestä mikä
tapahtui .hänen valitsijaplirissään'
sijaihnellla Alaskan maantien raken­nustyömailla.
# Hän ihmetteli myös-km
sitä", että alahuoneen jäsen ken­raali
G. R. 'Pearkes k«unnitti ala­huoneen
huomion Krlmm sodassa ja
buurisodassa tapahtuneisiin varkauk-sito
mutta ei tietänyt mitään viime
sodan aikana hänen omassa maa-kunnas*;
aaii. Alaskan maantieraken-nuksella
tapahtuneista varkauksista.
Joiden rkihalla Petawawan tapahtu­mat
olivat pelkkää teerenpellä ja
^än ihmetteli asiaa sitäkin suurem­malla
syyllä, että Alaskan maantie-rakennushommat
sijaitsivat siinä so­tilaspiirissä,
jonka komentaja ken­raali
Pearkes ail^taaan oli.
Koska mr. Murrayn tarina ei kai­paa
mitään lisäselityksiä niin otam­me
tähän joitakin kohtia hänen pu­heestaan
alahuoneessa tammik. 16
pnä. Siis kuten seuraa:
Alaskan maantiellä ^11 rosyous,
suoranataen varastammen ja tava­rain
hävittäminen , vuodesta 1942
lähtien sellaista, että se saattaa ca-nadalaiset
peittämään kasvonsa sen
häpeän johdosta, .että sellainen saat­taa
olla mahdollista Canadassa. On­neksi
nämä asiat eivät joutuneet sa­nomalehtiin
eikä niitä heitelty edes­takaisin
alahuoneessa poliittisia tjir-koitubjia
varten, kuten on tapahtu­nut
Petawawan verrattata mltätto-mUn
rlkoksUn Ja väärinkäytöksiin
nähden.
Kaksi trokillista ruokatarvikkeita,
canadalaisten sotilaiden ajamia ar­meijan
trokeja varastettiin upseerien
majapaikan edestä -Poirt Nelsonissa,
troketaeen päivineen.
Neljätoista tuhatta kappaletta va­rusteita,
arvoltaan noin kymmenen
miljoonaa dollaria, katosi Alaskan
piaantieltä vuosien 1942 ja 1945 Vii-llsenä
aikana. Niihin sisältyi kaasu-hitsauslaitteita,
Dplco sähkökoneita,
soryeja, porakpneita. sähkökoneita,
muuntajia, kaikenlaisia auEbvälinei-tä,
autojen Ja trolcien renkaita Ja
kaikenlaisia maanteiden ja ilmailu-kenttien
rakentamisessa käytettyjä
koneita.
Viisisataa kuorma-autoa katosi
j-hdessä vissien gasöliinikuyttöisten
voimalapioiden ja muun raskaan ko­neiston
kanssa. Eräässä paikassa
•heitettiin maantiepenkereelle sata
valuraiitaistä armeijan uunia japel-tettita
buffdozereillai ettii varkaat
voisivat ne myöhemmin siirtää pois.
Sokeria ja muita ruokatarvikkeita,
joilla oli siihen .aikaan korkea arvo
satpjen mailien etäisyydessä rauta­tiestä,
varastettiin ja Icatosi. Ar­meijan
peitteitä ja vaatetusta katosi
Ja intiaanit Ja muut kalvavat vielä­kin
esäntät^ saalista Aiask^nmaan-tien
varrella. ; '
Kun viranomaiset ryhtyivät tutlsi-maan
väitettyjä rikkomuksia eräällä
suurella Vjjrjausyarikolla maililla 49,
jossa oU $1(>0.000 ärvpsta sellaisia
laitteita kyin sorveja, prässejä" ja
poria, paloi rakennus salaperäisellä
tavalla kaikkine • asiakirjoineen.
'Vuosina 1942 ja 1943 pumpattiin
kaikilla asemilla kaikille vapaasti
gasoiiinia, olivatpa he urakoitsijoita,
turisteja, vierailijoita tai keltä ta­hansa.
Trokiuräköitsijat hyötyivät
eniten tästä vapaasta gasoliinlsta.
Fort Alcanissa varastiettiin sisäl­töineen
kokpnairien 120 jalan pitui­nen
rakennus, joisa oli mahdollisesti
yhtä ileyeä — Ja mhiä saatan lisätä,
että tässä rakermuksessa oli myös­kin
vankila.
T^mä Alaskan maantien mellastus
jatkui ihan Canadan armeijan kor-kelmpain
upseerien neiiän alla. Tä­män
ryöväämisen Ja petoksen kulbu-taudiii
rinnalla yallitsi visseissä pai­koin
täydeuinein Isdn n o u d a t^
romähdustila.
Minä en halua puhua Catipl-pro-,
jektista koska sen maJicsol töydelll-sestl
Yhdysyaltata hallitus. Arvoi­sat
jäsenet saattavat muistaa, että
Thmianin komissio tut"ki tämän yri­tyksen
Washingtonlssa. -rahan yri­tykseen
yhdistyi voittamattomassa
määrin tuhlaus, varastaminen ja sa­botaasi.
Viranomaisten hallusta ka­tosi
täydellisesti höyrylaivoja Ja lot­jia.
Mitä kalleinta tekniUistä kalus­toa
rosvottlm. ja kyntmenittäin kuor­ma-
autoja Latosi buljdozerien tarpei­den
ja varusteiden kera.
Minä haluan palauttaa mieliin, et­tä
se nuori ^armeijan kapteeni, joka
tuomittiin Petawawassa . . . sai :suu-ririunan
osan harjoituksestaan Alas­kan
maatiellä. Ja se pitää paik­kansa
moniin muihin "Ettritushuo-neeseen
tuomittuihin • PetawawaD
miehiin rlähdeh; He olivat työssä
Alaskah rnaantiiellä ja näkivät Itse
nämä esimerkit niistä lurvelstä vaä-rinkäyöksistä.
jotka Jatkuivat ja Joita
ylemmät upseerit eivät ehkäisseet
. . . Minusta -tuntuu, että nämä nuo­ret
mieiiet joutuivat tällä maantiel:
lä alttiiksi höuk'utuksille paljon en­nen
Petawawaah saapiunlstaan.
Mr. G. E. Currie,' Currien raportin
li^atija, oli' p\iplustusministerln apu­lainen
koko; sen ajan. Josta pien
maininnut Ja Jpna pikana naniä
mainitsemani rikokset ja väärinkäy
tökset 'tehtiin.'
-Niin, sihoi tapaan mr. Murray pu^
hui. Se oh ' korutonta kertomista,
m.ikä ypitaislin JSpvelluttaa jokaisen
kapitalistimaan sotalaitokseen, joidep
yieisenä ttmnuksena on, että miestä
ei rangaista varastamisen vaan klln-,
ni joutumisen takia. Ja toiten on
tavallista, vain pikkuvarkaat jouta­vat
kiinni sillä suurvarkaat ajelevat
iimusiineUla Ja kohoavat arvossa.
Nyt ori sopiva aika ryhtyä "tutki­maan"
Alaskan maantiellä tapahta-nelta
rötöksiä — Jos sUhen lalnb»»» i
ryhdytään — kun kaikki todistuttet |
ovat ajan mukana kadonneet. Tel»-,
tiinpä niin tai näin nlta sUtä huolp-matta
vairastanäinen tulee jatkuma»?
Canadan ^sotalaitoksessa, kysymysf?
vaan sUtäinlten. Julkeasti eitä M»'
däänja miten paljon se tulee meille
Kilrefatiki
. snntta n;
hyviä klr.
LICE-LY
lUUBTEOi
Judet!
^ja n osa
svalllneh
Jennosmy]
HNEN SI
S a te
ja n osa -
Siv
»vallinen:
lennusn^T}
STORIA]
Suoj^c
ivallinen 1
lennusmyy
"Ilois;
Ivallinen 1
puolella
EPHEN 1
Aurink
nestj
'alllnen 1
:,puplella
. S I L LA
u r s k s
vallinen li
nusmyyt
blpikpla
allinenb
puolella ]
lokölamsli
mainen .i
ihmisist
n sj^äsl
TI HAi
Isännä
allinöt h
puolella;;
: A N MOI
. ^ K u l l a t
Kallinen lU
usmyyni
iHARD H
uhtina
»mam
i i^Uinen hl
''^i^niismyynt
AlEttnusmyynt
mitään
ttäkää ti]
paus
pMPA?
Idetään ]
lalla, 710
WäUajalla
;j:N
:n Watiii|i
9koukset
^ukauden
klo 1
iteerin o!
|anup, Ont.
:n Timmii
kokoukset
audra
ataina ke]
Heantl]
DUksetpic
jkuden tolse
lusikokt
kuuka
ta kokoo
Nmin.
jtfn Port An
iuslkokouksi
iukauden e:
pkonaklo'
ihtokunnan
Patsen kuu
hkivimEona
IpaUcasaa.^ >
|,Tj?yȊ,fii)
Irt Arthur. (
veronmaksajille maksamaan.
— Kalle Teri.