Vapaus, May 4, 1957

              Sivu 2
Lauantaina, toukok. 4 p. — Saturday, May 4, 19S
VAPAUS
UUUSKMTVl Independent Labor
Telephone»: Bus. Office 08- 4-4264;
Editorial Office OS. 4H285. Manager
E. Suksi. Edltor W. Eklund. Mailing
address: Box 69. ^ Sudbury^ Ontario.
Ctogan; of> FUmfsb Canadians. Es-tablijshed
Nor. 6, 1917. Autborized
flsrseeond d a s s maUrby the Post
Office Department. Ottawa, Puth-lisbed
«luice weeUy: Tuesdays.
TbCDBdays and Saturdays by Vapaus
publishing Cknnpany Lt(L, at 100'102
SIm St. W., Sudbuzy, Ont^ Canada.
Advertising rates opon appUcation,
Translatlon free of cliarge.
TILAUSHINNAT:
aanadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.75
' " 3 kk'
Thdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk! 4.30
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75>
SYNTYMÄ-
I PÄIVIÄ
1917 — Juhlavuosi— 40. vuosikerta
* • *
1957
Loordi bmayn atomisotavillitys
Torstaisissa radiouutisissa kerrottiin, jotta N.^TO-liiton pää-
: sihte^ toimesta nyt eroava brlttTUHnen loordi I-smay on ehdottanut,
että N.\TX)-liiton viisitoista jäsenmaata varustettaisi"^
laisilla atomiaseilla!
\ ^y^ex)s^^ myös cn> että loordi Ismay esitti tämän eh­dotuksena
juuri XATO-riton valtojen ulkoministerien kolmipäiväisen
Iconferenssin edeftä, mikä taikoi Sonnissa torstaina, toukokuun 2 päi­vänä.
Tässä'yhteydessä on syytä palauttaa mieleemme, että vielä
muutamia vuosia sitten NATO;n toimesta väitettiin kiven kovaan
"kcMnmiu'stiseksi^propagandaksi'' sitä kun rauhanpuolustajat selitti­vät;
että Länsi-Saksan uudelleen aseistamisen yhtenä perustarkoi­tuksena
on Saksan imperialismin aseistaminen atomiaseilla. Mitään
tällaista ei ole!tekeillä>sclitctt'insinoin huolestuneelle m^^
jokamuistaa:;litankin hyvin, että Saksan imperialismin aloitteesta on
ihmiskunta heitetty kaksi kertaa maailmansodan jalkoihin.
''.'Nyt on tämäkin,verho reväisty "tarpeettomana" pois ^a niin
loo^Ismay suosittelee avoimesti, että Länsi-Saksan joukot pitäisi
aseiSrtaa yhdessä,mu:denN.\TO-maiden'sota voimieni
valtalaisilla atomiaseilla! '
Onni Salo, Hearst, Ont, täyttää
sunnuntaina, toukokuun 5- p n ä 60
vuotta. >
Yhdymme sukulaisten J3 tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Mitä muut sanovat
" E N N U S T A J A "
Frank Anderson, hänen nimel­leen
omistetun tutkimuslaborato­r
i on johtaja, kertoi General Elec-tric<
yhtiÖn johtajiei^ kokouksessa
äskettäin, että suuntaus sosialisti­sessa
maailmanosassa o l i alaspäin.
M i s t ä h ä n sen tiesi? Mistä hän oli
saanut tietonsa? Anderson sanoi,
e t t ä hän perusti laskunsa Dow Jo­nesin
laskemiin osakepörssin keski-a
r v i o i i i i n . suhteessa kuun asemaan.
Poughkeepsie New Yorker.
0 • • . •
Työväestön seuraava tavoite lybyemiri
työviikko ia %M epinmäfli pllkkfa
*
f
Mitä varten Saksan militaristit ja Yhdysvaltain muut käskyläi-s|
t pitäisi sitten aiseistaa atomiaseilla ja nimenomaan yhdysvaltalai-sfll%^
ydinaseilla? Ilmeisesti siinä mielessä, että näitä joukkotuho­a
s i^ voidaan "tarpeen tullen" käyttää.
; J^^kuka sitten päättää, milloin on "tarpeellista käyttää" näitä
ydinaseita; Tietenkin se maa, joka nämä, ydinaseet varaa määräys-,
vallassaan oleville liHtoIaisilleen. Ja vaikka olettaisimme; että Yh­dysvaltain
hallituksella ei ole nyt mitään hyökkäysaikeita —r N.ATO-laaidenvatjastanunen
yhdysvaltalaisten kenraalien atomi
neiden vetojuhdiksi muodosta'si sellaisen tilanteen, että joku yhdys­valtalainen
tulen|«lijä' joita siellä tuntuu olevan korkeamman
ti|>5eeriston keskuudessa aivan liian paljon—^ voisi provosoida sotar
ti(^mteen,.nukä johtaisi atomir ja muiden joukkotuhoaseiden käyt­töön.
Jordanian tapaus on tuoreimpana esimerkkinä, siitä^ miten
saralliseen asemaan ihmiskunta voi joutua silloin, jos määräämis­tä
liukuu kokonaan amerikkalaisten vallanpitäjäin käsiin.
^ Kenelläkään el ole mitään harhakuvia Saksan impcrialisinin al­leista.
Euroopan muut maat tietävät, mihin, Sak^ian militarismi
; oh a*kaisemmin johtanut. Saksalaiset itse tietävät,, kuinka suurista
seikoista- on nyt kysymys. Parhain esimerkki Saksan kansan huo­lestumisesta
on tämä: Poliittiset huomioitsijat pitävät miltei itsestään
selvänä asiana^ että Adenauern valtakausi päättyy, ensi syksynä
pidettävissä vaaleissa, sillä sosialidemokraattista puoluetta pidetään
melko varmana voittajana. Ja Länsi-Saksan ^sosialidemokraattinen
puolue vastustaa yhdessä : muiden rauhanpuolustajain kanssa mili­tarismin
henkiin herättämistä yleejtisä ja erikoisesti Länsi-Saksan
sotavoimien va^usiamista' ydinaseilla.
?; Ja Läpsl-Saksan johtavat alomiticdemiehet aiheuttivat aivan
: äskettäin ensiluokkaisen sensation julkaisemalla niin sanotun Göttin-
^^ntn vetoomuksen, missä vastustetaan jyrkästi Länsi-Saksan joukko-j(^
varustamista ydinaseilla^ Mainittakoon, että Max-Planck-seuran
puheenjohtaja, eräs Gött^ngenin vetoomuksen allekirjoittajista, No­belin:
palkinnon saanut professori Otto Hahn yhtyi julkisesti Nobelin
rauhanpalkinnon saajan Albert Schweitzerin ydinasevastaiseen vetoo-
V iQUkseen.: Hahn kuuluu sivumennen sanoen kaikkein tunnetuiiripiin
saksalaisiin atomifyysikkoihin; Hän korostaa nyt erikoi.sesti, että
leikkien vastuunalaisten henkilöiden pitäisi kokoontua yhteen siinä
mielessä, että'hirvittävien atomiaseiden kokeilut voitaisiin lopettaa.
> - Länsi-Saksan sosial^ lehd"'slöpalvelu'-— joka hy-
Aon todennäköisesti edustaa ensi syksynä maan hallituspuoluetta
kirjoitti viime' viikolla läns-saksalaisten atomitiedemie^ten mustamaa-tfiisyrityksistä
mm. seuraavaa:
"Ori hian- halpamaista kieUää tiedemiesten^ o
j^ poliittista tietoutta; sillä mitä hyödyttää kaikki tämä tietous, jos
nje sfen mukana astumme hävityksen ja tuhon t-elle. Tiedemiehet
crvat varoittaneet; mutta politiikot yrittävät edelleenkin tehdä asian
vähäpätöiseksi^ Samalla kun he avaavat portit hävitykselle, ratkaisu
on nteidän; kansan käsissä, sillä vielä ei ole liian myöhäisinä/'
Selvästikään ei ole vielä liian myöhäistä. Mutta kun Nobel
IJialkihnon voittanut Saksan johtav^ atomifyysikko^ puhuu "hirvit­tävien
ydinäseakokeiden" lopettamisen tarpeellisuudesta, niin se he-r
lättä^ kysymyksen, kuinka hirveitä nämä aseet ovat?
" Vastauksen tiihän antoi tällä viikolla amerikkalainen Nobel
palkinnon voittanut tiedemies tri Linus Paultng, joka sanoi/viikon
alussa Chicagossa, että Joulusaarilla toimeenpantavaksi suunnitel­lut
Britantiianvetypommikokeilut tulevat a'heuttaniaan "tuhat ku(v-lemaan
päättyvää luekemia (verisyöpä) tapausta", kuten on uutis-tiedoissa
kerrottu. ,
Sen lisäksi tri Paulingsanoo, että Joulusaarella toimeenpantavat
wtypommikokeilut tulevat aiheuttamaan sen, ellä: "tuleva Siiku-
IK)Ivi synnytä 200,000 ylimääräistä "vähäjärkistä lasta". Eikä
' sarja pääty tähänkään sillä tri Pauling arvioi, että
ylläesitettyjen liMksi Joulusaaren vety^^
tumaan 20,000 luusyöpätapausta.
l^s; Lopuksi tri Pauling esitti t'edemiehcnä vakaan käsityksensä sii-
:, ta; että "ihmiskunta ei selviydy kaikkikäsittävästä vetypommisodas-
,Kun kysymys on näin hirvittävistä mahdollisuuksista, niin sil-vloupj-
ei voida toivoa muuta ku'n sitä, että loordi Ismayn ehdotukset
^fNATO^joukkojen varustamiseksi yhdysvaltalaisilla ydinaseilla tulisi
;i?!^Jjätyksi.Ydinasekokeilut olisi myös hetfkohtaisesti lopetettava
4 £äii3aiin^lisen sopimuksen mukaisesti min idässä kuin, länn.essakin.
::'^j^»^atoraaaseistuksen^^^^;^^^ on valtiomiehiltämme
;?fi^äi3iuä^^ kansainvälisten sopunusten laati;
ftt^se^i^aseistumisenr vähentämiseksi yleensä ja kaikkien joukkotuho-
USA painostaa
arabivaltioita
IVashingtom — Yhdysvallat on
kehoittanut Keski-Idän maita, nii­den
joukossa Egyptiä, Syyriaa ja
Israelia, suhtautumaan varovaisesti
j a maltillisesti Jordanian kriisiin,
ilmoitti ulkoministeriö perjantaina.
Augusta, Georgia. — Presidentti
Eisenhower j a valtiosihteeri Oulles
kävivät perjantaina uuden puhelinr
keskustelun Jordanian kriisistä.
Presidentti j a valtiosihteeri poh­tivat
jo kolmantena päivänä puhe­limitse
Jordanian kysymystä.
Vuonna 1886, j o l l o i n Vapunpäi­vä
sai aifcuasa, yhdysvaltalaiset
työläiset omistivat tunnuksekseen
kahdeksantuntisen työpäivän. Nyt
he tavoittelevat n e l i p ä i v ä i s t ä viik­koa
j a parempaa palkkaa.; N i i n pä
United Auto Workers-uiilo Y h ­dysvalloissa
myös otti viimeksipi-detyssä
vuosikokouksessaan tä­män
tavoitteekseen. Seuraavassa
julkaisemme osan union väiftce»^
t ä l y h y e m m ä n . t y ö v i i k o n p u o l ^ t al
Taloudellinen toiminna^^lisuiiäjf e
sellaisenaan ole ipäämäärä; vaan'kei­no
jonkun päämäärän saavuttaml
seksi, joka päämäärä on i n h i m i l li
sen elämän, rikastuttaminen j a in
hlmillisten tavoitteiden saavutta­minen.
•
Vapaa-aikojen lisääntyminen mer­kitsee
yhä lisääntyvää tunnustamis­ta,
että taloudellisen toiminjnalli-suuden
tarkoituksena ön vain työ­l
ä i s t e n vapaa-ajan lisääminen, silla
vain vapaa-aikanaan voi työläinen
todella tuntea itsensä vapaaksi seu­raamaan
omia .halujaan. . Ammatti-yhdistysnikkeeii"~
saavuttamat voitot
tässä suhteessa ovat silsaksi suuri-merkityksellisimmistä
tapauksista
työväenluokan mainehikkaassa his­toriassa.
,
Ensimmäisen teollisen vallanku­mouksen
alkuaikoina työläinen o li
vain koneensa osa. Hän työskenteli
"hämärissä saatanallisissa myllyis­s
ä " auringonnoususta auringonlas
kuun ja hänen työstä vapaat tun-tinsa
palvelivat vain riittämättö­mästi
j a yksinomaan hänen fyysil-listen
kykyjensä uudelleen uusimi­seksi
siinä määrin, e t t ä kykeni jäi-
Britannian Labour-puolue
vaakakupissa
: Lontoo. (Jan Capa) — E i tule ky-
\symyksecnkään eroaminen nyt ame­rikkalaisista.
Ajatus,, että rakeur
taessamme " B for BritainV-vfety-pommeja
voisimme saavuttaa po­liittisen
riippumattomuuden, on
toiveajattelua, — j a suoraan sanoen
häpeän; että sallin itseni' nukahtaa
pari vuotta sitten, j o l l o i n lordi Att-:
lec selosti kysymyksen minulle.
: Näin lausui labouredustaja R i ­chard^
Grossman suuressa kaksipäi-viaisessä
keskustelussa; joka käytiin
alahuoneessa välittömästi ennen
pääsiäislbmaa Britannian ^ hallitukr
sen puolustuspolitiikasta. Kuten
aikaisemmin on kerrottu, julkaistiin
t ä s t ä valkoinen kirja, joka heti
saattoi mielet kuohuksiin. Yllälai-nattu
sitaatti kuvaa s i t ä "myöhästy­n
y t t ä uudelleenarviointia", johon
Macmillanin itsemurhapolitilkka on
pakoittanut labourjohtajat. Koko
niinkutsuttu perinteellinen varus­tus
on hävitettävä, sotavoimia su­pistettava,
taistelulaivoista, britti­l
ä i s e n laivaston ylpeydestä, luovut
tava.: taistelu- ja pommituslentoyk-siköt
muodostettava uudelleen ja
koko strategia saatettava vetypom
mien j a uusien leikkikalujen. IRBM
j a IGBM-ammusten (edellinen tar­koittaa
lybyemmälle matkalle, jäl­kimmäinen
mantereiden välille so^
veltuvaa kauko-ohjattavaa ammus­ta)
tasolle. V
Tällä miltei vallankumoukseni:
sella muutoksella tähtää hallitus
srrmanaikaisesti useampaan pää-määi*
ään. Ensimmäinen j a t ä r k e in
n i i s t ä on s ä i l y t t ä ä Britannia USA: n
'ja Neuvostoliiton luokkaa olevana
maailmanvaltana — j a kuten tun­nettu
atomifyysikko, professori
Blackett kerran lausui, pysyttää se
j ä s e n e n ä "atomiaseklubissa".
Edelleen uskoo hallitus tällä toi­m
e n p i t e e l l ä voivansa supistaa puo­lustusmenoja^
jotkeT nykyisellään
jatkuen saattavat maan talouden
I}erikatoon. E t t ä toiveet tässä suh­teessa
ovat katteettomia, osoittaa jo
vuoden budjettikin!
Kolmanneksi toivoo hallitus pää­töksen
asevelvollisuuden poistami­sesta
tulevan niin suosituksi, että
s e a avulla voidaan palauttaa ajoissa
ennen seuraavia vaaleja takaisin
paljon menetetystä arvovallasta
kansan keskuudessa.
J a vihdoin se ei ole salannut
liiemmälti toivoaan vahvistaa poli­tiikkaansa,
joka perustuu työttö
myyden hyväksikäyttämiseen, joka
lisääntyy sen kautta, että monet
nuoret työkykyiset miehet vapautu­vat
armeijasta.
Tämä on suunnitelma, jota puo­lustusministeri
Duncan Sandysilla
o l i otsaa nimittää viisivuotissuunni­telmaksi!
Itse asiassa se merkitsee
sitä. e t t ä Englannin hallitus on nyt
sidottu täydellisesti atomistrategi-aan.
Se ei kykene e n ä ä kauan käy­mään
muuta sotaa k u i n atomisotaa.
Tämä koskee vieläpä, kuten Sandys
teki selväksi vastauksessaan - väliky­symyksiin,
n i i n kutsuttua paikallista
sotaakin, se tahtoo sanoa siirtomaa­sotaa,
jossa - '^ykistöydinaseiden"
k ä y t t ö v o i ' t u l l a kysjmiykseen.
N i i n voimakas on ollut yleisön
reagointi, e t t ä se on pakottanut l a ­bour-
johtajat hyökkäämään tätä po^
l i t i i k k a a vastaan. Monet oikeisto­johtajista
ovat edelleen sitä mieltä,
e t t ä Englannin On tuotettava' ja
ostettava vetypommeja, mutta ylei­sen
mielipiteen- paine- sai heidät
antamaan e p ä l u o l l a m u s l a u s e e n p u o -
lustuspolitiikalle ja vaatimaan sen
sijalle pommikokeisUi luopumista'
siksi kunnes hallitus on. y r i t t ä n yt
saada aikaan kansainvälisen sopi­muksen
tämän\aseen hävittämisestä/
Opposition pääpuhuja oli keskus-.
Itlussa Labourin varjohallituksen
puolustusministeri George Brown,
joka samalla on e r ä s sen oikeisto-laisimmista
johtajista. Hänen 'pu­heensa
oli .huono, ristiriitainen "ja
epäloogillinen, ja Labourin esityk^
ien kaatoi luonnollisesti toryeneriil-nistö.
Mutta Brownin sanoja kan­nattaa
lainata esimerkkinä johdop
huipulla tapahtuvista muutoksista:
— Tässä asiassa, sanoi hän, on
mielestäni paikallaan esittää, kaik­kein
tuskallisin huuto, mikä milloir^-
kaan on kuultu: "Isä, anna heillfe
anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä
.le tekevät." Me emme tiedä, mitä
.ne: teemmö. Me emme tiedä, käy-
/.ämmekö ehkä perkeleen keinoja
puuttuaksemme Luojan päämääriin
. . . Sanon tämän siksi, e t t ä muu­tama
viikko sitten sanoin selvästi
mielipiteeni tästä asiasta . . . sen-jälkeen
olen kokenut yleisen mieli­piteen
paineen . . . mielipiteen, jon-
.ca takana- ovat tavalliset ihmiset,
ayvät ihmiset. Tuntee herkeämät-
Lömän paineen, kiihkeän tunteen,
s r i t t ä i n , s u u r e n muutoksen tuntees-
•ja ...
Ennen puhettaan piti hän vety-'
pommia vain aseena siihen päivään
saakka, j o l l o i n sitä käytetään. *
— Sinä päivänä ja senjaikeen se
l i ole e n ä ä ase Britannialle. Ehkä
se on ase j o l l e k i n toiselle, mutta
meille se lakkaa olemasta ase sen-vuoksi'
e t t ä me olemme erittäin
pieni maa j a tulemme tuntemaan
l o i k k i seut-aukset.
On muistettava, e t t ä kysymys on
>amasta miehcstäi joka pai-i viikkoa
uikaisemmm selitti radiossa, että
'uhkaus tämän kauhistuttavan väli­neen
vetämisestä peliin on meidän
kyettävä esittämään yhtä l a i l l a kuin
se esitetään Atlantin tuolla puor
en." Vasemmistolaidalla on niitä;
jotka tunsivat pettymystä sen joh-losta,
e t t ä Laboyr ei mennyt pitem-näUe
kuin mitä se teki, ettei se
/aatinut kertakaikkiaan atomiaseen
'ueltämisLä^ Kuitenkin tämä oli i l -
, leen työhön. Hänellä o l i v a i n rajoi­tetut-
mahdollisuudet- j a vielä vä­hemmän
aikaakin osallistua kult^
tuurelliseen j a sosiaaliseen toiminr
taan sekä e s i t t ä ä täydellisesti osaan­sa
kansalaisena. Vapaa-ajat j a kult­tuuri
olivat muutamien yksityisten
yksilöoikeuksia. Kansan enemmistö
o l i vain välikappaleita sen rikkau­den;
luomiseksi^ joka teki etuoikeu­den
.mahdolliseksi, niinsanetulle
"yläluokaUes". ...
Olenune kulkeneet p i t k ä n matkan
n o i s t a ; . h ä m ä r i s t ä . }a. synkistä : p ä i ­v
i s t ä . TeknUljnen edistys on tehnyt
mahdolliseksi' työtaakan huojenta-misen
j a j ä r j e s t ä y t y m i s e n kautta
ammattiyhdistysliike on askel as­keleelta
kyennyt lyhentämään työ­aikaa
kuudestatoista tunnista tai
useammasta kuutena päivänä vii­kosta:
kahdeksaan tuntiin, viitenä,
päivänä viikosta.
Kun yhdysvaltalaiset työläiset en­sin
ryhtyivät vaatimaan kahdeksan­tuntista
työpäivää sen aikaiset teol­lisuuden
omistajat, suurien pankki­t
i l i e n , omistajat mutta vailla vä;^
h ä i s t ä k ä ä n sosiaalista ymmärtää'
mystä, ryhtyivät voimaperäiseen
kampanjaan ammattiyhdistysliiket­t
ä j a sen uutta tavoitetta vastaan.
He väittivät; että kahdeksantunti­nen
työpäivä t u l i s i suuresti huonon^
tamaan elintasoa. He k i i s t i v ä t , että
enempi vapaa-aikaa työläisille joh­taisi
vakaviin sosiaalisiin seurauk­s
i i n , moraaliseen turmeltumiseen,
ja rikoksien' lisääntymiseen.
Historia on antanut vastauksen;
t ä h ä n itsekkääseen ja häpäisevään
väitökseen. Se on todistanut, e t tä
työläiset olivat o oikeassa j a vailla
luottamusta olevat väärässä. Työ-,
viikon lyhentyessä elintaso « n ko-'
hoJmut e i k ä Iftskenut, työläiset ovat
kehittyneet kulttui^rellisesti-ja.in-i
cicktuaalisesti j a / e s i t t ä v ä t yhä SUUT
rempaa rakentavaa osaa yhdyskun-tiensa
j a kansansa k e h i t t y m i s e s s ä .'
Toinen teollinen vallankumous,
jonka läpikäymässä olemme tällä;
l e t k e l l ä avaa -mahdollisuudet uu­teen
edistyksee^ vapäa-ajan lisää­miseksi.
Automointi ja .muut:tek­nilliset
uudistukset'nopeasti «vähen­tävät
aikaa, jota =. tarvitaan yhä \\-
sääntyvien t a v a r a m ä ä r i e n tuottami­seksi
j a p a l v e l u n ' l i s ä ä m i s e k s i . Mut-!
ta samanaikaisesti arvojen jakelta-koneisto
laahustaa paljon jälessä
edistyvää tuotantokykyä. Sen-väli­t
ö n tulos on e t t ä työaika väistä­mättömästi
lyhenee., Ainoat todel­liset
vaihtoehtomme voivat, hyvin
olla, e t t ä käytämme, sen ajan oma-tahtoiseen
j a rakentavaan vapaa-ai­kaan
perustuen se j ä r k i p e r ä i s e en
t y ö t u n t i e n vähentämiseen tai sitten
kärsiä pakollisesta j a . karusta laa­jasta
t y ö t t ö m y y d e t joutllaisuudestat
Vaatiessaan, l y h e m p ä ä työviikkoa
työläiset kohtaavat kerta j ä l l e e n sa^
mojen itsekkäiden j a vaikutusval­taisten
voimien vastustuksen jotka
ovat jokaisessa k ä ä n t e e s s ä vastustai-^'
neet työläisten pyrkimyksiä parem­paan
ja täydellisempään elämään.'
Tulemme kerran jälleen kuule­maan
samoja väitteitä kuin esitet­t
i in ensimmäisen teollisen vallanku­mouksen
aikana, jolloin työläiset
taistelivat' nähdäkseen edes vähän
auringonvaloa muutenkin kuin. teh­taiden
ikkunoista.
Nämä väitteet ovat yhtä perät­tömiä
nykyään kuin ne olivat silr
loin. Kerta jälleen lyhyemmän työ^
viikon vastustajat tulevat lyö^dyksi,
kuten ne t u l i lyödyksi aikaisemmin­kin.
Me pyrimme lyhempään työviik­koon,
ei mnozsX9&n siitä luelteises-:
t ä syystä, että siten vähennettäi­s
i in työttömyyttä, vaan myös siitä
v ä h i n t ä i n yhtä t ä r k e ä s t ä syystä, et­t
ä siten saavutettaisiin enemmän
vapaa-aikaa j ä s e n t e m m e ja heidän
p e r h e i d e n s ä elämän . rikastuttami­seksi
j a täydellistyttämiseksi.
Nykyinen teknillinen taso' tekee
käytännössä j a todellisuudessa mah­dolliseksi
niin vapaa-ajan lisäämi:
^en kuin elintason kohottamisen­k
i n . Automointi, atomivoiman val­jastaminen
rauhanomaiseen käyt­töön
j a muut tieteen j a tekniikan
m e i l l e varaamat tuotantovälineet
suovat meille aineellisen runsauden
j a sen nauttimiseen tarvittavan
ajan kaksoislabjan.
Mikojan viefaili
ent. herttuattaren
kanssa keisaritilalla .
W i f B i ' Neuvostoliiton «nsim-m
ä i n e n ' v a r a p ä ä m i n i s t e r i Mikojan
j o i ^ perjantaina maljan Habsburg-
Lotbnngenin entisen arkkiherttuat-taren
iMarie Louisen kanisa. Hert­tuatar
o n I t ä v a l l a n muinaisen kei-sariperbeen
jälkeläinen.
Mikojan, joka vierailee parhail-lac-
Hi J t ä v ^ a s s a , oli muuttanut päi­vän
objebnaa voidakseen pistäytyä
keisari Frans Josefin Ischlin kyl­pylää
l ä h e l l ä sijaitsevalla maatilal­la.
-Arkkiherttuatar toimi hänen
opastafänaan. Kuta M i k o j a n näki
t ä y t e t y n ' v i l H s i a n : pään, jonka kei­sari
o i r v i i o s i s ä d a n altissa ampunut
P i e i a p n i a f i ö U ä , hän lausui: T ä s sä
meillä^ ''oaT: l a u n i s ? todistus siitä;'
k u i n k a ' kkuah maitteinme välillä
ovat valDimeot ystävälliset; suh­teet".
illl
JA
II
TT
L U U L O T A U T I ; •
Potilas o l i j u u r i pääsemässä n
lisairaalasta, j a l ä ä k ä h kirjoitti
nelle todistusta, jossa hänet selii
t i i n terveeksL Hän o l i ollut hoid
tavana luulotaudin takia — oli
mittain kuvitellut olevansa silak
— T o t t a ' k a i , e i tohtorin tarvi
o l l a s i i t ä huolissaan. Minähän oi
terve.nyt-
Potilas ' sanoi hj^^ästit ja läl
Mutta muutaman minuutin kulutt
h ä n ryntäsi kauhistuneena tai
s i n huoneeseen.
— No, m i t ä nyt? ihmetteli tohb
— Tuolla sairaalan portilla i
kissa . : , . • . , ; / - .
- — N i i n , mutta mitä siitti. TPLJ
t i e d ä t t e , . e t t ä ette ole silakka!
-^^Tiedän kyllä, mutta eihän fc
sa t i e d ä sitä!
Wiia.ANHISSA PELÄTÄÄN
Amsterdam.-—- H i ^ n n i s s a ollaan
-r- Hallitus ja kunnallishallinnot
ovat maan suurimpia työnantajia
Uudessa Seelannissa, sillä • niiden
palveluksessa on noin- 20% koko^
maan- työtätekevästä väestöstä.
Maassa on kaikkiaan 818,200 tyÖs-,
sä käypää ihmistä.
l o i i ^ e ä - m u u t a Imin iiiastuneita Län^
sI-Euroopan .5*1«lsmari^
tulliunionista, .ikertovat täällä.; viimei­simmät
tipdot. Huolimatta yhtels-maiCäkinasbpimuksen
juhlallisesti l a ­vastetusta
älleMijoitiätSieäta,' ' s^^
Hollatmin >ul)comin]steri"Luns valcavln
ilmein Bp^omassa, ett^ Hollannilla ei
ollut sbp'imu&sen. alläsirjoittamisen
suhteeij^valiiman varaa.' K u n söpi-muiksen
ir^tUiobniskeskustelua' ryhdy­tään
kä^ymään Hollannin parlamen­tissa,
oc^tet^ian suoranaisen myrskyn
puhkeamisia.' Eri tahoflla" ilmenee jo
suurta Hyylatoättömyyttä..
Yht'eämairk!klnoiden .aiheuttamat
koKkeat Ttulätliiiuurit ipelotttavat jalos-.
tusteoUlsuutta, joka on- tietoinen, ett
uuden tilanteen johdosta Hollacni
sodan -jäJksen 'kehittyneillä vienti
markkinoilla on odotettavissa suuri
menekkivaikeiteia. ; '
' Maatalous on huolissaan omasf;
asemastaan: Kotimarkkinoilla pelä
t ä ä n ; menekkivatkeufesia, hintoja
polkemista, (työttömyyttä ja jop:
eräiden tuotÄntohaarojen täydellisti
lamautumista.
Eniten ps-lkää yhteismarjckmasc^l.
muksen tuomia seurauksia HollanriDi
metalliteollisuus ja telakkateollisuus
Hollantilaiset metalliteolllsuusyrit]*-
set j a metallityöläiset tietavat hyvin,
e t t ä he ovat Länsi-Saksaan ja Itali­aan
verrattuna armottomasti alakyn­nessä.
' , '
LENIMaUHLA MOSKOVAN
SUURESSA TEATTERISSA
Moskovai^-^ L e n i n i n syntymän 87., t a m e r k i t y k s e s t ä tärkeimpänä takee-v
u o s i p ä i v i n ä sunnuntaina:; pidettiin
Mbskovan Suuressa teatterissa kau-puhgin
kansalaisjärjestöjen' aloit­teesta
s u u r i : juhlakdkous^ Sen aVasi
Tri Charles S; Draper Massachusettsin yliopistosta selostaa
automaattista lentokoneiden ohjauslaitetta, jonka avulla oli
mahdollista ohjata suuri lentokone Bostonista Los Angele­siin
ilman miehistöä. Massachusettsin yliopistosta ohjat­tiin
lentokone 10 mailin läheis3^teen asti Los Angelesin
lentokentältä.
puoluesihteeri ;'Khrushchev, j a pu-heim^
histössä n ä h t i i n 'neuvostohal­lituksen
j a kommunistisen puolueen
johtajien rinnalla joukko vanhoja
veteraaneja jotka yhdessä Leninin
.^.kanssa aikpinaan. toiinivat Venäjän
; yallankumouksellisessä työväenliik-
I k e e s s ä . ' ' " " ^ ' ' \ ^
, Neuvostofgtön.' hymnin kaluttua
\ valtavassa ySalissa puÄujkkorokkeel
l e nousi i l puoluesihteeri Furtseva
l ä s n ä o l l j ä i n osoittaessa lämpimästi
suosiotaan. Hän valaisi esitelmäs­sään
Leninin kuolemattomien aat­teiden
innoittavaa vaikutusta neu­vostokansan
'komihunistlseen raken-nustyöhöij^^
ja Leninin suurta elä-mähtyo(
a"tä!stelussa kaikk.a sorron
muotoja vastaan. Luonnehdlttuaan
Leninin osuutta Lokakuun vallan­kumouksen
valiiusteluissa Furtseva
pysähtyi i^rkästelemaan hänen
suunnitelmaansa kommunismin ra­kentamisesta
ja sen toteutumista
käytännössä. Leninismistä on tullut
lippu taistelussa rauhan j a kanso­j
e n vapauden puolesta, j a neuvos­tovaltio
noudattaa sen viitoittamia
periaaCteita ulkopolitiikassaan, Furt
seva lausui.-^
Suosionosoitukset keskeyttivät
tuon tuostakin puheen, kun Furt­seva
s i i r t y i k ä s i t t e l e m ä ä n idän siir­tomaiden
heräämistä Leninin en­nustusten
mukaisesti: Puheensa lo­pussa
h ä n ' muistutU Neuvostoliiton
luokkataistdiiissa karaistuneen
kommumstisen puolueen valtavas-na
siitä, e t t ä kommunismin raken­tamisen
asia viedään voittoisaan
päätökseen. . •
Juhlakokous päättyi Internatio-nalen,
puolueen .hymnin säveliin.
V. L LENIN
BogdanovsM nosti x
maailmanennätyksen
Moskova. —. Painonnoston keski­sarjan
maailmanennätysmies ja
olympiamesfaiFi löi oman ennätyk­sensä
Lvovissa pidetyissä kilpailuis­sa.
Hänen yhteiseloksensa oli 425
kg. Hänen Melbournessa saavutta
mansa maailmanennätys oli 420 kg.
ncmen ' ensimmäinen askel
tähän
iuuntaan. Ainoa loogillinen loppu-
:uIos vaatimukselle koeräjäytysten
lykkäämisestä Tyynen valtameren
Joulusaarella on kaikkien kokeiden
)a itse aseen kieltäminen. Paradok-jaalista
kyllä viittasi pääministeri
Macmillan selvimmin tähän. Loppu-ouheenvuorossaan
k e s k u s teluun
aän sanoi: .
— -Mielestäni merkitsee niiden
(kokeiden) lykkääminen sitä, että
niitä ei t u l l a koskaan suorittamaan.
VIinun on sanottava alahuoneelle,
e t t ä se on vastuu, jota en ole valmis
ottamaan kannettavakseni.
Labour-johtaja Gaitskell kohotti
heti loukkaantuneen huudon tästä
Macmillanin "vääryydestä" opposi­tion
tarkoituksia kohtaan, j a osoitti
samalla, e t t ä oikeistojohtajat eivät
vielä valmiit ottamaan kannet­tavakseen
hänen toimenpiteistään
koituvia johdonmukaisia setiraul^
sia. Mutta yleinen mielipide pii
heidän edessään ja tulee pakotta^;
maan h e i d ä t vielä jatkamaan kuten
se j o on pakottanut heidät niin
p i t k ä U e . , , , . . , , ^ -
PÄIVÄN RÄKINÄ
Poliittinen p9ia kiäliuu ja piirisee
Meidän tarkoituksemme ei, ole
nyt puhua tulevista liittovaaleis'ta
— n i i n tärkeä-;_asla kuin se onkin.
I l o l l a on kuitenkin' tervehdittävä
s i t ä tosiasiaa, e t t ä näin. liittovaalien
alla on " p o l i t i k o i n t i muodissa", sillä^
kaikki vastquntuntoiset canadalai-set
ovat ny(; l i s ä ä n t y v ä s s ä määrässä,
poliittisesti valveutuneita.' Yksis­t
ä ä n kansalaisvelvoIlis^uksien täyt­täminen
vaatii p o ^ t t i s i i n asioihin
k i i n t y m i s t ä ' \
Mutt^ kqn l i i t t o v a a l i t pidetään,
vasta k e s ä k u u n 10 pnäy n i i n meillä
ön. paljon aikaan j u t e l l a näistä, asi­oista.
Mielenkiintoista pn kuitenkin to­deta,
e t t ä Suomen sosialidemokraat­tisen
puolueen vastapidetyssä yli­määräisessä
; puoluekokouksessa ja
Canadan kommunistien puolueen
( L P P : n ) samanaikaisesti pidetyssä
kuudennessa p u o 1 u e kokouksessa
keskusteltiin- j a väiteltUn samanai­kaisesti
eräästä hyvin tärkeästä
j ä r j e s t ö l l i s e s t ä periaatekysymykses­t
ä -— p u o l u e p ä ä t ö s t e n pitävyydestä
— eli marxilaisittain "demokraatti­sesta
sentralismista? t a i keskitetys­t
ä demokratiasta.
Uutistietojen mukaan ' o l i <J^-^B.
Salsbergin johtaman oppositioniii
ohje&nan" yhtenä perusvaatimuk­sena
se, e t t ä .LPPfn - tulee luopua
"keskitetyn demolaratian'^' periaat­t
e i t a , sillä ns.;'Stalinin ^tapaus on
h ä n en
vie /puolue-elämän hunningolle. His­toriallisesti
puhuen tässä^ saattaa ol-^
la p e r ä ä ' a i n a k i n sen verran, e t tä
kaikkia periaatteita voidaan louka­ta
j a rikkoa.
Mutta mitä ^ tapahtuisi vastuun­tuntoiselle
työväenpuolueelle, s i l -
loiui jos se luopuisi keskitetyn de­mokratian
periaatteesta? T ä h ä n an­taa
uuden kouraantuntuvan vas­tauksen
Suomen sosialidemokraatti
nen puolue.
K a i k k i e n väärinkäsitysten: välttär
miseksi on k u i t e n k i n s y y t ä mainita,
e t t ä l i P P : n puoluekokouksen kerro­taan
h y l j ä n n e e n m i l t e i yksimielises­t
i Salsbergin' v ä i t ö k s e t t ä s t ä kysy­myksestäpä
korostaneen kerran uu­delleen,
e t t ä ainoastaan, keskitetyn
demokratian avulla taataan laajin
mahdollinen j ä r j e s t ö d e m ö k r a t i a ja
samalla toimintakyky puolueessa.
Vaikka Suomen Sosialidemokiraat-tisen
puolueen: julkilausumissa' e i
meidän t i e t ä ä k s e m i n e olekaan viralr
lisesti hyväksytty keskitetyn demokr
ratian periaatetta, n i i n Suomen So­sialidemokraatti
julisti, kuitenkin
toimitusldrjoituksessaan, e t t ä "puo­luekokouksen
päätökset ovat. puo­l
u e j ä s e n t e n lakina''. Toiäinsanoen,
asioista on puhuttu ja-.nyt on
toimittava kuten . puolaekokous
p ä ä t t i , huolimatta siitä mitä. miel­t
ä kukin j ä s e n bn.
Tämä sellaisenaan:supistaa, p a t
m i t ä "keskitetyllä demokratialla
tarkoitetaan, sillä siihen sisältyy
e r ä ä n j u n n e t u n "suuruuden" mones­ti
lausuma ajatus e t t ä "suu k i i n n i ".
Mutta tämä eL kuitenkaan tarkoi­ta,.;
e t t e i k ö esim. Suomen Sosialide­mokraattisessa
puolueessa oivalleta
mistä on/todellakys^mys^
S u o m e n Sosialidemokraattisen
puolucenr s i s ä i s e l t ä rdemdkratiasta
j a suhtautumisesta muihin työ-,
väenjärjestöihin, a l i puolttekokouk-seUe
esitetty p ä ä j o h t a j a Rebio H .
Oittisen laatima4:puoluetoimikunnan
h y v ä k s y m ä ' M u s t u s . v S u u l l i s e n alus­tuksen
samoista asioista esitti yleis­sihteeri
Veikko Puskala. ' ;
N i i n mielenkiintoisia- j a ' valaise­v
i a kuin nämä alustukset olisivat­kin,
häihin ' d a n ä d ä k l s H n aäioihin.
verraten r h u ö m i ö i d e n a e k ä CGF'et-
Xä L P P ) meidän täytyy rajoitetun
t i l an vuoksi tyytyä siihen, mita
Helsingissä' sanottiin puoluepäätös­ten
m e r k i t y k s e s t ä j a tarkoitukseste.
vPuskala - sanoi ' alustuksessaan:
"eniten on keskusteltu ^uoliieen^ öi-j
keuksista sekaantua muiden itse­n
ä i s t e n keskusjärjestöjen- asioitiin.
Juridisesti asia on yksinkertainen
j a selvä. -. Puolueella on oikeuksia
v a i n omiin alajärjestöihinsä näh­den,
mutta i t s e n ä i s i i n kjeskusjäfjes-t
ö i h i n j a niiden alaisina toimiviin
yhdstyksiin, puolueen valta e i i i l o tu
(Hyvini sanottu j a paikkansa-p
i t ä v ä s t i ' n i i n Suomessa k u i n täällä­k
i n — K . ) - -
Sitten Puskala tarkasteli puo­lueen-
johtoportaassa esiintynyt^
korittomuntta s e l i t t ä e n . Puplueen
s ä a n n ö i s s | j a menettielytapäpaätök-s
i s ^ m l a i d i t ^ U p a ' tarkoin,' mitkä
osallistumisesta-hallitukseen. Arvo­valtaiset
puolueen j ä s e n e t ovat kui'
tenkin eräissä tapauksissa ottaneet
vastaan ministeripaikkoja vastoin
puoluetoimikunnan ja eduskunta­ryhmän
kantaa j a lupaa. Eikä tämä
ole aiheuttanut mitään toimenpi­t
e i t ä , koska kysymyksessä ovat ol­leet
e r i t t ä i n arvovaltaiset henkilöt
(Juuri näin voi tapahtua ja ta­pahtuu
silloin, jos luovutaan keski­tetyn
demokratian periaatteista
— K.)
Kulutusosuuskuntien keskusliitto
j a vakuutusyhtiö Kansa ovat aivan
oikeutetusti tyytymättömiä, siihen,
etta useat : arvovaltaiset: puolueen
j ä s e n e t ovat antaneet nimensä por­varillisten
vakuutuslaitosten hallin­toelimien
nimiluetteloon, siten edis­t
ä n e e t näiden laitosten mainontaa,
selitti puhuja jatkaen:
Puolueen : viimeisen »kymmenvupr
tistaipaleen aikana on syntynyt kak­si
kertaa j ä r j e s t ö l l i s e s t i organisoi­tunut
oppositio puolueen sisälle,
molehipien toimiessa puoluetta va­hingoittavalla
tavalla. Nämä kum-,
p i k l n ovat luoneet oman verkoston­sa
ohi puolueen virallisen organi-sation,
ilman, e t t ä puoluetoimitom-nan
enemmistö on voinut käyttää
valtaansa ja-soveltaa kurinpitopykl*
l i ä j a menettelytapapäätöksiä vä­hemmistön
palauttamiseksi järjes­tykseen.
Lopuksi Puskala huomautti, e t ö
" m i t ä h ä n jos v ä l i l l ä yrittäisinufle
o l l a sosialidemokraatteja?" mii»
sellaisenaan sopii mainiosti miola
tahansa, työvächipuolueen jäsenen
kysymykseksi s i l l o i n kun p u h u t^
t ä t ä i k e s k i t e t t y ä demokratiaa ko»^,
l e n m i e l e s t a a n osoittanut, e t t a ^ 4on enemmän järjestödem^^ ^polu^gjvisla.asioistf^^^