Vapaus, January 31, 1922

              VAPAUS
Csnadan «nomal^^en tydväestdn iänenkannattsia, Otnes-lyy
Sudburyssa, t r t , joka tiisiaj, torstai Ja lauantai
H. PORO, J;^'uS^VS .
Vastaava toimittaja; ToimitUBgihteen.
V A P A U S
(Liberty)
The only oigao of Pinnidi WorkeT8 in Canada. Pub-
Hshed in Sadbary, Ont,, every Taesday, Tbnrsday and
Sftturday. ' • _ _ _ _ _ __
Advertising rates 40c per col, inch. Mmrnium charge
for single iiisertion 75c. Diucount on standmg advertise-oent.
The Vapaus ia the beab advertising medium among
the Finnish People in Canada. v '
TILAUSHINNAT: ^ „^ , ,
Canadaan yksi vk. |4.00, puoli vk. ?2.25, kolme kk.
11.60 ja yksi kk. 76c. , ^ ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.60, puoli vk.
|tf.00 ja kolme kk. $1.75. . . „ «a
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamieaten joillg on takaukset.^
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lome St, Puhelin 1038. PoeMosote:
Box 69, - Sudbnry, Ont.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
«econd class matter.
Vallankumouksellisen lyöväen
yhdistämisohjelma
Vallankumouksellisen proletariaatin tärkeimpänä
ohjelmana on nykyään^yoväenluokan hajanaisten rivi­en
kokoorainen, yhdistäminen, yhtenäistyttäminen* lu­jittaminen
jd yhteensitominen lujilla, murtumattomilla
solidaarisuuden ja luokkarakkauden katkeamattomilla
siteillä. Tämän suuren ja ylevää flolidaarisuustunnel-man
tieltä täytyy väistyä kaiken ennakkoluuloisuuden,
eristämispyrkimysten, dokmaattisuuden, kaavamaisuu­den,
fanaattisuuden ja teoreettisen puritaanisuuden.
Äskettäin New Yorkissa pidetyssä Amerikan Työläis-puolueen
. perustavassa konventionissa^ lausui puheen-
• johtaja avauspuheessaan, ettei hän^ salli puhuakaan
kenenkään joka ei puhu työväenluokan yhtenäisyyden
ja solidaarisuuden puolesta.
^ Vähän aikaa sitten New Yorkissa, pidetyssä eri-
•' naisten itsenäisten edistysmielisten unioitten ydislämis-
. konferenssissa, jossa muodosteltiin United Labor
Council (T^distyneen Työväen Neuvosto) hyväksyttiin
tälle järjestölle seuraava ohjelma: ' .
«Me seisomme' koko työväenluokan yhdistämisen
puolesta ja tarjoamme järjestömme avun toisiaan
' vastaan taistelevien työväenjärjestöjen yhteenliittämi
seksi samoissa ammateissa ja samoissa teollisuubissa
ensimäisenä askeleena koko työväenliikkeen yhtenäis-tyttämiseksi.
Itsevaltainen ammattiunioitten byrokratia, tarkoi­tuksella
säilyttää valtansa, on erottanut jijrjestöistään
taisteluhetikisiä yksilöitä ja unitteja, joka on johtanut
vihdoin itsenäisten uniojärjestöjen perustamiseen.
.Edistysmielisten ja vallankumouksellisten ainesten
haHukkjras erota vanhoista yleisistä 'työväenjärjestöistä
~ ;.ifl-._mttodoslaa omia ihanteellisia , järjestöjään, on
heikentänyt tyÖVäen yleisiä järjestöjä ja vaikuttanut
turjmiollisesti työläisten voimakkuuteen nähden.
Jatkuva. sodankäynti näiden lukuisten järjestöjen
välillä, hankkiessa jäseniä unioihinsa, on kuluttanut
niiden enerkian. ilman että siitä olisi ollut mitään
saavutuksia taiBteluhenkiselle työväenliikkeelle. Sa
maila kertaa on tämä itsenäisyysliike eristänyt yleisistä
työväenjärjestöistä niille niin perin tärkeän taisteluhen
ktsen. aineksen ja siten vahvistanut' taantumuksellisen
virkavallan asemaa niiäsa.
Käsittäen' tämän kilpailun,- lahkolaisuuden ja
Jakamispolitiikan turmiollisuuden^ ja käsittäen edelleen
erinäisten, toistensa kanssa kilpailevien radikaalisten
järjestöjen käyttövoiman, jos ne yhdistetään, tulevat
ne voimakkaiksi koko työväenluokan yhdistämistä
edisiiäväksi voimaksi, - '
kehotamme me kaikkia edellämainitunlaisia itse­näisiä
työväenjärjestöjä liittymään yhteen,, sekä sa
massa teollisuudessa, etla läheisesti toisiinsa kiinnite
tyissä teollisuuksissa, tarkoituksella valmistaa tietä
kaikkicii työväen erinäisten järjestöjen sulattamiseksi
yhdeksi yleisebi työväenliikkeeksi.»'
Tämä ohjelma perustuu epäilemättä työväenliikkeen
oikealle käsityskyvylle. Siinä on syrjäytetty kaikki
yksityiset ja ryhmäkuntaiset pyyteet, kuin myöskin
viskattu syrjään aikaisemmin yallankumouksellisten
tyhmäin < keskuudessa omaksuttu ennakkoluuloinen
Vanhoillisten työväenliikkeitten rintamavarustubiin
inurtautumispelko, koska. vallankumou^ellisten työu'
tekijäin täytyy luottaa voimiinsa ja katsantokantainsa
tajuttavaisuuteen.
Tämä onkin ainoa oikea tie, sillä työväenluokan
> tie voittoon käy sen lujan yhdistymisen ja yhtenäisyyden
kautta.
Collins mahdollisesti tulee olemaan irlantilainm Noske.
De Valera on rehellinen mies, mutta el kuitenkaan
ymmärrä luokkataistelua ja sentahden on epäonnistuva.
Hän aikoo johtaa tasavaltalaispuoluetta Irlannin
vapaavaltiota vastaan. Irlannin kommunistipuolue
kannatti häntä hänen taistellessaan rauhansopimusta
vastaan. Irlannin työläiset eivät ole innostuneet sei
laiseen tasavaltaan kuin on. Amerikassa. He haluavat
neuvostotasavallan. Mutta Irlannin työväki ei voi
sitä saada ennen kuin Britanian työväki käsittää
tehtävänsä ja kukistaa valtaluokkansa Englannin ja
Irlannin työväen tasavallat ainoastaan voivat elää
sopusoinnussa. Englannin ja Irlannin työläisten välillä
ei ole mitään riitaa. Taistelu on käynnissä työläisten
ja kapitalistien välillä kaikkialla.
Taistelu Irlannin vapauden puolesta a ole vielä
päättynyt. Luokkataistelu astuu täst'edes etualalle ja
elleivät kaikki merkit petä, se tulee olemaan tulinen.
Santarmisosialistit „Eteenpäin'^
kimpussa
Noskelaiset santarmisosialistit ovat nostaneet oikeus­jutun
New Yorkissa ilmestyvää toverilehteänun*
«Eteenpäin» vcstaan. Nimellisesti on jutun alottanu
«kunniansa» loukkauksesta eräs worcesterilainen nos-kelaisagentti,
mutta ei ole epäilemistäkään etteiko
koko idän keltainen rsantarmisosialistilauma ole jutun
takana. , » ' v /
' Aina siitä saakka kun Eteenpäin-lehtl perustettiin,
ovat idän noskelaiset kirlstelleet hampaitansa tätä
nuorta veljeslehteämme vastaan ja vaanineet milloin
he saisivat tilaisuuden hyökätä sen kimppuun.
Eteenpäin-Iehti, ilmestyvänä mailman akkunassa ja
kyvykkäitten toimittajien ja avustajajoukon toimitta­mana^
on Amerikan suomalaisten paras lehti. Se on
mitä suurimmalla johdonmukaisuudella, teoreettisella
selvänäköisyydellä, larmofla ja rohkeudella johtanut
ja opastanut Amerikan suomalaisia työläisiä selvälle
vallankumouksellisen proletaarisen liikkeen tielle,
samalla taistellen valkosuomalaisten, raivaajalaistei^
ja syndikalististen sotkumestarien kirjavaa laumaa
vastaan^ jotka kaikin yhdessä ja ihmeellisessä sopu­soinnussa
ovat yrittäneet murskata suomalaisten
työläisten-vallankumouksellista rintamaa.
Me emme voi sallia, että tämä veljeslehti
tuhottaisiin. Siksi sille on annettava apua taistelussaan.
Ja tne Canadan suomalaiset työläisetkin voimme auttaa
jos vain tahdonune. Ja miksi emme tahtoisi. Ainakin
voisimme auttaa siten, että mahdollisimman, monet
tilaisivat sen itselleen. Kaikki Vapauden asiamiehet
välittävät Eteenpäin tilauksia, joten voitte kääntyä
heidän puoleensa.
Irlannin vapaavaltio
New Yorkissa ilmestyvä Amerikan Työläispuolueen
lehti «The Toiler» kirjoittaa Irlannin kysymyksen
nykyisestä vaiheesta seuraavaa: ^ ^
Amerikan kapitalistinen sanomalehdistö on laulanut
ilolaulua sen johdosta, että Dail, Eireann hyväksyi
rauhansopimuben 64 äänellä 57. vastaan. Jotkut
-maito-ja-vesi-sosialistit, myöskin huutavat sitä Irlannin
voittona. Se on voitto Irlannin keskiluokalle, ainakin
toistaiseksi.^ Rauhansopimuksen nojalla heillä on
oikeus riistää Irlannin työläisiä ilman että brittiläinen
hallitus tarpeettomasti sekaantuisi asiaan. Irlannin
sotilaat tulevat nyt panemaan voimaan Irlannin
parlamentin (jota kontrolleeraa Englanti) päätökset,
sen sijaan että ennen sen tekivät englantilaiset sotilaat
ja poliisit.
Irlannin parlamnetti tosiaankin! Wolfe Tone.
suuri 179B vuoden . kapinoitsija, nousi kapinaan
Irlannin parlamenttia vastaan ja tuli tuomittua kuo­lemaan.
Samal lainen kohtalo lienee varattuna Irlan­nin
työläisiä varten lähitulevaisuudessa. Griffith on
Irlannin porvariston johtaja. Hän* tietää tehtävänsä.
Suurteollisuuden »kiiristustila^V
Saksassa
Kaikki' me tiedämme mitä kituelämää viettää
maailman suurteollisuus. Sillä on niin huonot asiat,
että työläisten palkkojakin on alennettava ainakin 50
prosentilla, ja loppukin palkka annetaan ihmisrakkau­desta
eikä suinkaan työläisten ansiosta. Näin on laita
kaikkialla mutta varsinkin Saksassa. Oppaun aneliini-tehtaankin
Osakkeet saatiin kohoamaan 200 riksinmar-kasta
800 markkaan vasta sitten, kun oli lennätetty
taivasta kohti tuhatkunta työläistä (taikka oliljo näitä
vain 800?) Mielenkiintoisen esimerkin Saban teolli­suuden
tuottamattomuudesta antavat Kruppin tehtaat.
Nämä eivät viime vuonna ole jabaneet' tuottaa muuta
kuin 256 miljoonan markan ylijäämän 159 miljoonaa
vastaan viime vuonna. Varallisuusveropoistöjen jäl­keen
jää Kruppin perheen puhtaabi voitoksi vaivaiset
98 miljoonaa markkaa, mistä j perheen neljälle jäsenelb
on jaettu 15 miljoonaa kullekin. Poloisia Kruppin
perheenjäseniä! Tosin eivät työläiset samaan aikaan
ole saaneet kuin keskimäärin 7,500 markkaa vuodessa,
sts, perhettä eikä perheenjäseniä kohti, mikä esim.
5-henkisen perheen jokaista jäsentä kohti tekee
vuodessa 1,500, samaan aikaan kun I ihmisen ylläpi­toon
vuodessa lasketaan tarvittavan vähintäin 4,800
markkaa! Mutta sittenkin: kuinka surkea onkaan
teollisuuden asema Saksassa, jossa kommunistipuolue
lisäbi häiritsee sen «liudelleen elpymistä» enemmän
kuin mitä noskelaiset ja riippumattomat ennättävät
sitä puolustaa! ~ TKT.
famlserat
Yleisraailmallinen pulakausi näyt­tää
vaikuttavan Canadaankin vaka­vammin
kuin ensi silmäyksellä voi
tiin aavistaakaan. Uskottiin, jopa
koitettiin todistaakin, että tilanne
on paniikldmainen vain lyhyen ajan.
ja tuolle otaksumalle etsittiin tukea
siitä, että tOanne Europassa voidaan
saada normaaliin ainakin väliaikai-seisti,
joko myöntämällä sodan rasit­tamille
ja kuiviin imetyille maille
luottoa teollisuustuotteiden ja raa-kaaineiden
myynnin muodossa, tah-sitten
muita keinotekoisia keinoja
käyttämällä. Kuitenkin kaikki siihen
suuntaan tulkitut ennustelut ovat
osottnneet paikkansa pitämättömik­si.
Sen sijaan, että tilanteessa olisi
odotettavissa' helpoitusfa ja; vaikka­kin
porvarillinen lehdistö kertoo pie­nimmästäkin
{teollisuusliikkeen uu­delleen
^käyntiin alkamisesta on;; to-;
siasia ja-pysyykin sellaisena, että
mitään parannusta tässä suhteessa
ei ole vielä'näkyvissä.
Canadan' kapitalistit käsittävä^
nykyisen tilanteen. He eivät aino-a-^
taan tiedä sen vaikuttavan' kur-jistuttavasti
työväenluokkaani mutta
•»e myöskin käsittävät, että, panii­kin
ja teollisuuden lamaannuksen
seuraukset alkavat koskea jo_ omis­taviinkin.
Maan teollisuudesta on
linoaätaan pieni määrä käynn'»?^
ja siitäkin on suuret määrät seilai­s
i teollisuuolaitoksia, jotka käyv-'t
ainoastaan lyhennettyä • aikaa.. Mi­nä
enempi aikaa teollisuuden lama-iiVaigsaolba
kestää, sitä heikommaksi
;ulee kotoinen tuotteitten ja tarvik-keiten
ostokyky. Onhan ymmärret­tävää,
että työläinen, joka ei voi
tuottaa, s. o,, joka ei saa työvoi­ma
a i >?a myydyksi ei myöskään saa
minkäänlaista palkkaa, joka- tarjo­aisi
tilaisuuden valmistamisensa tai
muitten työläisten valmistamien
uotteiden ostoon ja kulutukseen.
MHä enempi siis työläisiä pn työt^
tömäiiä, teollisuuden vara-ärmeiias-
^a, sitä pienemmäksi tulee tarvik­keiden
käyttö, knaka tyoväenluokal-ä
ei ole mahdollisuuksia niiden os­toon.
Mutta tarvitseehän "työläiset
caikesta huolimatta kuluttaa, sano­nee
joku. 'Aivan oikein, Mutt
kulutuksessakin voidaan : rajoittua
vain sellaisten! tarvikkeitten käyt-föön
mitä kaikkien kipeimmin tarvi­taan.
Täytyy pakostakin olla osta­matta,
monia tuotteita, joita muus­sa
tapauksessa pidetään työ1ä's»lle-
V5n välttämättömänä. On kärsittä-perustuvan
riistojärjestelmän ikää
askel askeleelta^
- Silloin kun riistettäviä ei ole tar­peeksi
paljon kotoisissa nurkissa ja
kun mailman markkinoillakaan e
ole tarpeebi edullisia riistoalaeit?
saamme nähdä Canadan kapitalistit
järjestämässä toimintaa riistettävi­en
hankkimiseksi Canadaan muual­ta.
Se seikka, että Canadassa on
suunnattomat määrät työläisiä työt­tömänä
ei aseta mitään rajoja uu:
sien ^öläisten tänne kuljettamiselle
sillä eihän niistä' kärsi kapitalistit
vaan työläiset. Viimeaikoina on
siirtolaisviranbmaisten toimiesta yri
tetty mahdollisimman tarkasti val­voa,
että siirtolaisia ei pääsisi livah­tamaan
Canadaan, paitsi niitä, joil­le
on lainmukainen lupa. Ei oi
pitkää aikaa kulunut, kutPoItiin pa­kotettuja
säätämään siirtolaislakiin
väliaikaisia korjauksia, yksi sellai­nen
ollen, että henkilö joka tule''?
maahan täytyy olla matkakulujen
lisäksi 250 dollarin omistaja. Tä­män
rajoituksen piti tarkottaneen
teollisuus- ja muitten työläisten
maahan pääsyn vaikeuttamista. Pal­velijoita
ja maanviljelykseen aikovia
kyllä sanottiin tarvittavan, joitten
pääsylle ei asetettukaan samanlaisia
rajoitubia. Mutta tämä oli oikeas­taan,
vain takaportti, sillä pääsihän
sen turvissa kuka tahansa siirtolais-viranomaisten-
tarkastuksen läpi, Sel-
'aisenaankin kapitalistit vastustivat
tuollaista - rajotustä, koska laskivat
sen vaikeuttavan heidän saalistus­taan
ja vähentävän työttömyydesta
färsiviä työläisiä heidän tehtaitten-sa
piirteillä tarjoomasta halpaa työ-'
voimaansa. Ja kapitalistimme ova?
tehneet kaikkensa saadakseen ra­joitukset
poistetubi. -Yhtenään pn,
pidetty pahaa porinaa siitä, että
hallitus ja siirtolaisviranomaiset läh­tevät
rajoittamaan kapitalistien saa-listamismahdollisnubia.
' Canadian
Pacific, j o b oikeastaan on Canadan
vaikutusvaltaisiit- työnantaja, ja yh­tymä,
joka määrää jopa hallituksen-;
kin menettelyn, on tehnjrt kaikken­sa
Canadan rajojen siirtolaisuudelle
avonaiseniä * pitämisebi.
^fiffftfiiiitiitim
S LÄHETYSKUSTANNUKSET:
E Postissa 15c kaikilta summilta. SähkSaanomalla' $3.50' kaiicLta
1 Kysykää enkoii&urssia suiirille summille.
Kaikki rahavälitybemme numeroon 941 asti ovat panHf«
me ilmotuksen mukan jaetut Helsingistä asianomaisille ^aäa'
ottajille, viimeset niistä tämänk. 3 p. ,
1 Box 69,
V A P A U S ,
Sudbuiy, Ont
s Torontossa ottaa rahavälitybiä vastaan A. T. Hill 177 on
5 fair Ave. ' ^«"6-
HiiuniiiiiiiM"i""i>"">iiiiii"iiii""i"">ii"iiiiiii"iiiiiiiiiiiiiiiiiiim!iiiu]
uiiiiiiiiiimiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiifiiiiiiiimiiiiiiiiiiiiiijiiiiiii||,,,,„^
VAPAUDEN, KIRJAELTAMAT
Tähän mennessä ovat seuravat osastot meille ilmottaneet H
levänsä toimenpanemaan kirjailtamat Vaoauden hyväksi: '
yä puutetta.;
Teollisuuden yaraarmeijassa ole­vien
ivöläisten ostokyky on kpkpr
naan hävinnyt, sillä onhan mahdo­ton
ostaa • jos ei ole millä o^taa ja
^uptteitteh kulutus siis heidän ta­holtaan
on ainoastaan mitätöin osa
normaalisesta kulutuksesta. Mutta
työssä olevat. Vpivathari he pstaa.
^anottaneen tähän. Niinpä yoivat-kjn,
mutta, vain rajoitetussa määns-sä.
Miksi? Yksinkertaisesti- s'k8i^
•^ttä suunnattomiat laumat työttö­mänä
olevia työläisiä, niitä jptkä
ovat joutuneet teollisuuden vara-armeijaan,
jotka ovat tehtaitten por­tilla
odottamassa mahdollista tilai­suutta-
työhön pääsyyn, takaavat
'en. että kapitalisteille käy mahdol-
Yhtenään on tämän komppanian
toimesta edustajia ollut matkalla, ei
ainoastaan kotimaisten viranomais­ten
v a a n ' v i e 1 ä P ä englanti­laistenkin
vaikutusvaltaisten , vir-
Jcailijain ja hallitusten j ä s en te n
luonna, tarkoituksella aikaansaada
jonkinlainen yhteistoiminta Britan­nian
ja Canadan välillä tässä tir-fceässä
kysymyksessä, jobi siirto­laisten
•maahankujjettämineh komp-nanian
taholta selitetään. Ja epäile­mättä,
tässä bn onnistuttukin. Bri­tannian
taholta toimenpidettä katso­taan
erikoisella . kiintymyksellä ja
yoidaanpa- nyt jo sanoa> että Canada
tulee lähimmässä tulevaisuudessa
olemaan Suur-Britannista tulevien
siirtolaisten kaatopaikkana. Bri­tannian
johtajain taholta tähän on
nähtävissä suoranaiseti taloudelliset
syytkin. Olemmehan lukeneet sa­nomalehdistä
siitä suunnattomasta
työttömyydestä, joka SuuFrBrltan-niaa
on. juuri tämän pula- ja^kriisi-kauden
aikana painanut ja joka päi­vä
päivältä käy yhä krijtillisemmäk-
BEAVER LAKE, ONT.
COBALT.ONT.
FORT WILLIAM. ONT.
SAULT STE. MARIE, ONT.
SOUTH PORGUPINEi
THORHILD. ALTA. .
COLEMAN, ALTA.
LEVACK, ONT.
Kuika 0^1 seuraava? '
T I M M I N S
S U D B U R Y
S O I N T U L A •
WEBSTER GORNERS
S A L M O N ARM; ™
pimBLANE, SASK.
L A P P I , ONT.
TOV. VAPAUDEN KONTTO^
ni»iiiiiniiiiiiiimniiiiiimiiiiiiimiimimiiiiimiiiiH m
voa kuin kulettaa suuria joukkoja
brittiläisiin alusmaihin ja~ erikoisesti
juuri Canadaan, josäa on niin «suun­nattomat
» mahdollisuudet elämiseen,
Canada taas tarvitsee 'siirtolaisia,
sanovat' canadalaiset puuhan takaina
olevat' «kansan parasta» btsovat hal­litus-*
ja muut virkailijat, * ja en­nenkaikkea
ne tarvitsee saada maan
tuottavaksi/ sen teollisuuslaitokset
käyntiin ja kabi ja piioli biljoonai-nen
sotavelka maksettua. Siis etui­suuksia
on kummallakin puolella.
Brittiläiset saavat työttömät ja tyy­tymättömät
kansalaisensa siirrettyä
canadalaisten kapitalistien riistet­täväksi
ja Britannia vielä tpistaisek-si
säilyy niiltä valtavilta nousuilta,
joita taloudellinen pula- ja kriisi-^
kausi niahdbllisesti synnyttäisi. Ka­pitalismi
jää tämän mukaan elämään
toistaisebi. Canadan kapitalistit
saavat maahan riistettäviä.. Saavat
liseksi saada työvoimaa paljon hai- f- ,S««ret työttömäln armeijat lii-vemmalla
kun aikoina jolloin työvoi- Jtehtivat. esittävät vaatimuksiaan.
Kuoltuaan ovat kommunistitkin
jotain
Saksalaisen työväenhyväntekijän, teollisuuskuningas
Stinneben Allgemeine Zeitung-lehdessä oli äskettäin
liikuttava kirjoitus kommunismista. Kommunismi on
kaunis; ihanne, sanottiin lehden kirjoitubessa, mutta
sitä ei voida koskaan toteuttaa, koska tällöin tarvitsisi
ihmisten olla enkelejä taikka ainakin kuolleita:
Kuoltuaan ovat näet kommunistitkin kunnon ihimisiä.
«Kuka esimerkiksi voisi kieltää Jean Jacques Rosseauri
taikka Rabeufin ihanteellisuutta?». Mutta eläväf
communistit ovat hirvittäviä. «Kuinka on esim. laita
Leninin ja Xrotskin? Onko lainkaan kauhistuttavampia
väkivaltaihmisiä?»
Kas näin kirjoitetaan Stinneksen lehdessä. Lehden
kirjoittaja ei kuitenkaan ole hobannut, että kaikkien
maiden porvarit ja näiden sasulais-ystävät ovat jo
vuosikausia pitäneet huolta siitä, että esim. Venäjän
conimunistit harvenisivat joukkomurhain ja valkoisten
hävitystöiden lakia syntyneen nälänhädän johdosta
lienimpään malidolliseen määrään; että länsimainen
kapitalismi.toisin sanoen on tehnyt kaikkensa tehdäk­seen
holshevikeista «kunnon ihmisiä». Ja kun maail­man
stinnesläisillä ci ole mitään itse kommunismin
i lannetta vastaan, niin alkaa kaikki vähitellen olla
niinkuin ollakin pitää, varsinkin kun Helsingin
Sanomain puukkojunkkaritkin paraikaa tappamalla
kyläkunnittain Karjalan kommunisteja -osaltaan paik­kaavat
kommunistien ihmisarvoa, joskaan ei omaansai
••.— TKT.'
masta on puute. Liikatuotantoa on
syntynyt «i ainoastaan tarvikkeisti.
joita työläiset rahattomana eivät
voi kuluttaa, mutta myöskin työläi­sistä.
Työttömät työläiset, ne joi­ta
'kapitalistit eivät voi käyttää
tuottamaan rikkauksia^itselleen (ka-
Tiitalisteille) painavat työssäolevien
nalkat niin alas, että heidänkin osto­kykynsä
alenemistaan alenee. Sa-lallasanoen
koko työväestön, niin
t-yössäolevlen kuin työttömäinkin
kulutus vähenee tavattomalla; nopeu­della
saattaen siten laimeassa käyn­nissä
olevan teollisuuden entistään
laimeampaan käyntiin, ulkomaisia
markkinoita kun ei ole.
Lamaus alkaa vaikuttaa hvt myös­kin
kapitalisteihin. Se seikka,,että
tuotanto ei takaa heille teollisuuden
lamauksissa ollen samanlaisia riis-tosaaliita
kun aikoina, jolloin tuot­teiden
myynnillä on kysyntää ei ole
ainoana tekijänä. Tämän lisäksi
uhkaa kapitalisteja toinenkin vaara.
Puutteessa ja kärsimyksissä kamp-oaileva
työväestö alba käydä rau­hattomaksi.
Se alkaa olosuhteitten
nakottamana vaatimahan --itselleen
«ilamisen oikeutta. Voi sattua näl-käkapinoita
ja muita levottomuuksia,
iotka voivat tämän - lisäbi vielä saa:-
da koko kapitalisHsta yhteiskuntaa
vaarantavan luonteen. Työväestön
herääminen on askel yksityisomi&-
tusoikeuden lopettamisieen ja sitä
oelkaäyät kapitalistit enembfiän kuin
mitään muuta, sillä uhkaahan se ka­pitalistien
saalistuben loppumista.
Mutta kapitalistit ovat aina pa-remrnin
valinistuneita.' Samalla kun
he näkevät liike-etujaan ja riistä-m
i 6 m a hdollisuubiaan lähestyvän
vaaran, löytävät he keinoja vaaran
t o i s täiseksi hälventämigeksi. He
yrittävät jatkaa ybityisomistubeen
jotka eivät useissa tapauksissa ole­kaan
enään vain puhtaasti väliaikais­ten
parannusten etsimistä, vaan ko­ko
järjestelmän iskettyjä' haavoja,
joiden tarkotuksena on kerta kaik­kiaan
järjestelmän hävittäminen.
Sanoimme edellä, että tilanne fei
tule paranemaan millään lastaroi-malla,
mutta se on parandettova
puhtaasti käymällä käsiksi pohjim­maisiin
ja edelläsanotunlaisia pula­kausia
synnyttävään yksityisomis-tusoikeuteen
perustuvaan kapitali»-'
Mpeen yhtfiiskuntajärjestelmään.' Ji
kaikkein vähimmin on odotettavissäT
että pulasta selviydyttäisiin Britan­niassa,
jossa työttömyyttä tulee ole­maan
jatkuvasti ja entistään suu­remmassa,
mittakaavassa, 'j^nglaur
Hlaiset taloustieteilijät sanovatkiÄ.
että Britannian asema jälkeen mail-mansodan
on sellainen, että kahdek­sasta
yhdeksääntoista miljoonafin;
ihmiseen on muutettava maasta, siir-,
tolaisina ykuljetettava sellaisiin mai­hin,
missä vielä'* on tilaa. Ja miqsä
se kaatopaikka tulee olemaan. Mis­säpä
muualla kun Canadassa, ipssa
rautatiekapitalistit lasbvat ,oIevan
31 miljoonaa eekkeriä maata asu­mattomana
15 mailiil ulottuvilla län­nen
rautateistä. Nämät' maat eiväf
suurimmaksi' osabi kuitenkaan ole
hallituksen maita, vaan , juuri rauta-öekomppanioiden
ja muiden yhty­mien,
jotka haluaisivat saada n
muutettua rahaksi, miljooniksi, vä­littämättä
vähääkään siitä mikä koh­talo
noille maille siirtyneillä siirto-
'aisilla tulisi olemaäif tulevaisuudes­sa,,
••••': ' ; ••
Brittiläiset asiamiehet, ne'jotka
ovat canadalaisen rautatiekojjippani-in
t'^'menpiteiden lämpimimpiä kan­nattajia
sanovat Britannian olevan
likakansoittuneen ja tuolle liika-kansoittumiselle,
ei ole miuuta nen-maanviljelijojtä,
jotka nauokkaavat
maat, ei maalle siirtyneiden siirto­laisten
käytettäväksi j mutta komp­panian
J a kapitalistien hyväksi, kos­ka
ovat voimattomia niitä maba-
.maän. Tietysti tämä toimenpide
hyödyttää'tehdas- ja yleensä teoHl-suuskapitalistejakin,
sillä lisääntyy-hän
tuotteiden kulutus samassa mää­rässä.
Toimenpide tarjoaa teölli-suustyoläisillekin"
väliaikaisen helpo-tuksen,*
» mu^ta ei suinkaan mitään
huoniältavampaa ja kaUaskantavam-paa
parannusta. • ;
Tällä tavalla tämä kapitalistinen
mailmanresu sitten askel askeleelta
jatkaa elämäänsä, mutta taloudelli­nen
kehitys tekee tehtäväänsä. Sen
pyörää ei voi mikään pysähdyttää.
Joskus tullaan kohtaan jossa tapah­tuu
käännös ja silloin romahdus on
sitä suurempi. Olkootpa kapitalis­tien,
toimenpiteet mitkä tahansa kai­vaa
se vain omaa hautaansa, johon
se ennemmin taikka myöhemmin ku-pertuu.
•^ ——o;•!."•'
Nyt ovat sekä talbudelliseJij
tiollisella, että kansainvälisellä
la tilanteet selviämässä ja
on nyt jo selvinnyt. Niin jiiiiJi!
on myöskin päästy, että' Ka^
TyÖbnsan Kbmmuniii taholti tj
annettu hyväksyminen täältä
miselle 'ja siihen valmistautnnnjeat
Näitten seikkojen takia onidn IM
vosto. Karjalan Avustuskomitea ijJ
tynyt: asianmukaisiin toimenpiteäj
järjestämällä keskuskomitean ^feJ
tonsa yhteyteen, jonka kautta tsi$!
järjestetään Karjalaan menijät s-f
ten, että mahdollisimman
hyötyä voitaisiin Karjalalle taottsiij
jä että siirtyminen tuottaisi
doliisimnian vähän puutteita ja lir.]
simyksiä itse siirtyjille,
sihteeriksi on valittu tov. Aaroj
Hyrske, joka jo pitemmän ai% cal
hoitanut sivutehtävänään näitä ^-1
oita.
Karjalaan aikovilfe
TekniUmen apnyhdistya perostetta.
Amerikan suomalaisten keskuu.
dessa on suuri määrä sellaisia tove­reita,
jotka ovat halukkaita siirty­mään
Karjalaan, tarkotubella ra­kentaa
Karjalan Työkansan Kommn-nin
perustusta, sen talouselämää.
He ovat kirjotelleet suuret määrät
kyselykirjeitä asianomaisille, sekä
täyttäneet kyselykaavakkeita,, joissa
ovat lausuneet vilpittömän harras­tuksensa
huolimatta, siitä johtuvista
kärsimyksistäkin. ^
Siirtymiseen ei kuitenkaan tähän
mennessä ole ollut mahdollisuuksia
monien^ syitten takia. Lailliset
siirtymismahdollisuudet ovat punt- .vaan ainoasiaaa . ? " " " _ 3 3 n K»r-tnheet,
Venäjää kohdannut kato jotka pystyvät heti juurt
tuotti voittamattomia viivytybiä ja ialari kamaraan, tuottaffl ^^.^
ehkäisi varojen käyttäniisen tähän,
kylläkin tärkeään farkotubeeri; yh-;
teiskunnallisia : asioita huoltavat to-'
Osaston virallisena, käyiännösäj
olevana nimenä tulee olemaan: ^ - f
jatlan^ Työ Osuuskunta. Se tulBi
toimimaan Neuvosto Venäjän n. t l
Technical Aid'in alaosastona, aTät»'!
en sääntönsä sen hyväks:^täyäis|
ja toimien yhdessä mainitun yifi-l
;yksen kanssa.
Kaikki Karjalaan siirtyminen t^j
lee tapahtumaan tämän toimisbJJ
välityksellä. Osuuskuntien toiim-|
ta pti , paikkakunnilla täytyy
kiinteästi sidottu keskustoiniistoia|
ja tulee toiminta
«Technical Aid'in> hFäksymieal
sääntöjen perusteella. Jfitkään leä-l
kustoimistosta erillään olevat OSUB-I
kunnat eivät ole virallisia, eikä H
lekirjottanut komitea ole niisfi w-|
iuussa.
Karjalaan siirtyminen tapahtnj
vain osuuskunniksi järjestynaisi
työryhminä. Joitakin aloja, jo^l
ryhmätyöskentely ei menesty,
tään asianmukaisesti poikkeussSrl
massa, joittenka kanssa keskuJJ
misto neuvottelee suoraan h o ^ f
kanssaan. Jos on olemassa osan^j
ta sellaistep tovereitten
tullaan^^in sijottaraaan osoÄJ
tiin. Osuuskunniksi järj _
on välttämätön s i i r t y m i s e D . ']
Karjalassa työskentelemisÄi
säännöllistyttämiseksi, tehostuttaj!
seksi ja aineellisten varojen jas^j
tämiseksi. , .,,,-1
Ensimäiset lähetykset koeteU^
lähettää mahdollisimman pian.',
jo muutamien kuukausien k a l ^
Tässä tullaan pitämään eton^l
sellaisia aloja, jotka ' » T ,
tuottaa varsinkin tuottaa ravmto^
peitä, sekaisia ovat
kkoahladsatnaj aKt,a rjja.l ann. tei.e dpo.n anto o|t_
kirjeestä: «Pitäkää sdma^^^^^^^^^^
riaatetta, että Amerikasta ei^\
sommassa mahdollisimman
ainoastaan sellaisia ryii^l
jalan kamaraan,
tämään itsensä.» Samassa kirjees­sä
lausutaan, ;ttä kalastajat^ 03
verit ovat olleet niin rasitettuja
suuriluontoisilla tehtävillä, etta ei
oTe voitu kyllin suurta huomiota
kiiniiltfaä siirtymiseen, ja lopuksi
taloudellinen tilanneban ei^tPistair,
sebi ole ollut kiitoÖjnen siirtymi-selle.
Näitä. kaikKa vaikeubia- oli
omiaan vielä lisäämään valkoisen
retkeilyt Karjalassa.
tervetullein ensimäiseksi, matu ^
varustettava, heidät rnokaja
tarpeilla joiksikin ^ ^ ^ " ^ ^ ^
^ l o u d e m s e n t i l a i ^ n ^ ^
lä sangen kireänä. ^°_^^=si>
seurauksena, etta. jo 0
siitä, kärsimään^ ^^^„riaaDtiJiniB«» siirtyjät Tilanteen ^ o « ^ ^ ^ ;
ja yleensä asioitten