Vapaus, December 24, 1960

              b:...^ , ; .
*il|jW0i»dcla8s^ tiy.the'Post
'PJW«ft/::Öepiirtmentri Ottava. Pub-
-Sl^-^ötttee '\?eekly;: Tuesdays, >
jMäUM^^CoalpaDyiLtcl., at IOO-IO2:
r^lpiat: W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4>4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario;'
'Adyertising rates upon 'appllcation.
Translätlon'freebf charge.^; -
TILAUSIJINNAT;: , ^ ^
Canadassa: 1 vk. 8.00,6 kk; 4.25.
i^3;kir. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. '9.00-«rkkl'4.80-
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kkf. 5.25
f ii, .. . J^fieii^^ vauvabudjetistä
/-^;^^^)yjJ|ipnyara^ Donald Flemingin keskiviikr:
: koUtajti^ alahuoneen istunnolle esittämää "vauvabudjettia" ja
Neuvostoliiton valtionvarainministerin Vladimir Novikovin
r.m^ife"^^keskiviikkona Moskovassa esittämää budjettia^on vai-
: kea "Vfei^rata toisiinsa esim. siksi, kun ensinmainitussa tapauk-sef^
l'ori, kysymys '''lisäbudjetista" ja Järkimmäisessä (NLn)-
t tapajilKe^ koko biidjetista. " • 7
, '.rMsftta'samalla kertaa on suorastaan mahdotonta olla niitä
afver,taiJematta^^ - mielimme saada todellisen kuvan
oräraJ;majmim^ talouskehityksestä.
'/•,~7^^I^aii^ejh'ensiksi haluamme kuitenkin onnitella valtion-
. vftfaj^miiust^^ Flemingia siitä tervehdittävästä kannanmuu-
'{t-P^es;^/minkä hän oji vajaan vuoden kuluessa tehnyt suh-
^tautuJnisessaani amerikk
t tii^geen maassamme. Vielä tämän vuoden alussa hän yritti
I v i l u t t a a meille, että amerikkalaisesta pääomasta ei ole mi-tä
§n^"vaaraa — että sen tunkeutuminen teollisuutemme on
4 n i j ^ « si\maukseksi. Nyt hän myönsi kuitenkin, että ame-
';nl^alainen pääoma on jo tunkeutunut maahamme niin suuf|
, rcsisi»'gtnaärässä,- että- se uhkaa talouttamme. Tämän vuoksi
Äh^V^anpii-^'että; ulkomaa pidä .enempää
jr)an^i^,'erikoiskiihotin
,ixie'teollisuuteemme, sillä.liian suuri osa kansallistuloistam-t
voitto-osinkojen ja korkojen maksuun. " ^'
]f_. Tosiasiassa hän antoi ymmärtää asiaa suoraan sanomatta,
ettÄ suuri'vuotuinen kauppatappiomme^^v^^
johtuuipääasiassa-juuri ri -
yista.yoittb-osinkojen ja korkojen määrästä.
fw- t"] ''Näytää kuitenkin siltä, että vaikka liittohallitus tunnus-taiakin
senväairari, minkä ulkomaalaisen pääoman tunkeutu-ilimen
bn maallemme jo aiheuttanut, sen esitykset tämän
Viär^^Wjumiseksi'vOvat: ainakin tähän^ m
|>ÄättQmia ja hervottomia kuin ovat liittohallituksen ehdo­tukset
i:työttömyystilanteenkin:k
feVU4 paljon pprua, mutta villoja tulee kovm vähän!
Äiliiiiiiii^
tifnuksia työläisten vyön kiristämiseksi,-selittämällä, että
työväen ja rtyönantajaintäytyyulkomaakaupan kehittämisen:';
niplissä'olla'hyvin;"
toisaalta tehdä kaikkensa tuotannon kohottamiseksi.
^Tällainen puhe tarkoittaa käytännön politukan kannalta
katsoen sitä^että työläisiltä/tullaan vaatimaan-lisää
ristämistäsuurporhojen entuudestaan suurien voittojen lisää­miseksi'
ja ns. "ylituotantoprobleemin" -edelleen pahentami-sHi^
i- Selvää nimittäin on, että mitä vähempään työläiset
k' tyytyvät kansallistuiojen jaossa (palkoissa) sitä vähemmän
' .ön/kulu'ttäjilla rahaa tavarain ostamista varten.
^ Työläisten vyön kiristäminen ei siis paranna nykyisiä
täioiisvaikeuksiamme, vaan pahentaa niitä. Vika on kerta
<l käj^i^aan jossakin? muualla, eikä suinkaan työläisten "ahneu­dessa!'
eli "liian korkeissa palkoissa".
; Ja.-tämän "vauvabudjetin" kaikkein kurjin ja tuomitta­vin
puoli on se, ettei sen yhteydessä esitetty mijtään kon-
~" ktefeitisia toimenpiteitä nykyisen työttömyystilanteen korjaa­miseksi.
/
. Tässä yhteydessä voimme hyödyllisesti verrata herrojen
Flemingin ja Novikovin budjettipuheita toisiinsa. ^ ^ -
/ v% Fleming myöntää, että kansallistulomme ovat ns. "buu-mikäudesta"
Huolimatta nousseet vain 2-prosenttisesti, vaikka
häii.enhiisti'maaliskuussa-pitämänsä budjettipuheen yhtey-dt^
ä/cLttä tämä nousu tulee oleman 6 prosenttinen.
- Novikov^sanoi Neuvostoliiton teollisuustuotannon lisään­tyneen
kahden viimeksikuluneen vuoden aikana 30-prosentti-
' sesti- (Yhdysvaltain teollisuustuotannon noustua samaan ai­kaan
8-prosenttisesti).
.f; Fleming valittaa sotavuosia seuranneiden "suurten ikä-rluolckien"
silloisten vauvojen paljouden aiheuttamaa työvoi-
^",,mari runsautta ja selittää, "että työvoimamäärä on lisäänty-
^f" nyt 2.8 prosenttisesti, mutta työpaikkojen määrä vain 1.7 pro-
'^^ sehttisesti. Toisin sanoen "sotavauvat" ovat nyt niiika aina-kinfoSittaiir
syypäitä työttömyyteemme? ' ^ ^
Novikovilla ei ollut mitään valittamista sikäläisistä sota-vsiuvpista
— ja sielläkin on niitäyrunsaasti — mutta sen si-jaän''
hän selosti että maassa vallitsee täystyöllisyys.
V Fleming vihjaili, että pääomasijoitukset "vähenevät, en­nakoiden
se työttömyystilanteen pahenemista.
'.'••Novikov sanoi, että Neuvostoliitossa lisätään pääomasi-
. jbitiilcsia kevyen teollisuuden (kulutiisavaroita tuottavien
"tehtaiden) rakentamiseen 50-prosenttisesti.
r * ' Fleihing ei puhunut mitään varustelumenojen vähentäs
riiisestäf vaan myönsi, että valtion menot ovat ylittäneet e n - _
f^nakkoärvfon —piettä 12"miljoonan dollarin budjettiylijäämän
5.asemesta meille tulee tänä, vuonna $300,000,000 budjettitap-S;
^ piöf ^ - ' ^ , ;^ " ' ' - t.
,4--;;*'XNöyiköy, sar#i; että^NLh varustelumenoja vähennetään'
^rV'rilih'^liaijon', että siihen tarkoitukseen käytetään ensi vuonna
''s vain';l'i.9 prosenttia,valtion menoista nykyisen 12.9 prosentin
J^^aseme^^ hän sanoi,,.että viime vuoden puolustus-1
ui-m^ndt'olivat jo 2.4 miljardia ruplaa arvioitua summaa p i e -l P r i S l i ^ ^ M i l i i i l i p l l i l l i^
'^P^I^TaJ^täl^ön vertailu tähän. , ^ " , ?
'U|7i':ii^^'dölU^^^ vasta-i
lwhäiUa!~ I^euvostoliiton mitään tekemiställ
tKokooatuneinafMoskovaanivietr
.;tämääd^Lo](alniw si^irea sosia-|:
'listisen'valiankuin!ouIueii 43;-vuo;|
sipäivääTj^' tuntien' vastuumme|
rihmiskiuiiun k ö ^ ^ -Hi
?fvii^n^ maan(M»fi^ l o n ^ ^
, j a ' työväenpuolueiden ^edustaj^t|
vetoamme
kansoihin kellottaen-niitä yhtei-'
fi seen} taisteluun raulian suojaaini-seksih
uuden maailmansodan, uh­kaa
vastaan.
i
Kolme vuotta sitten kommunisti­set
ja työväenpuolueet esittivät
maapallon kaikille'^ kansoille rauhan
manifestin. y
Sen jälkeen ovat rauhan voimat
saavuttaneet; h»Mmattavia;^voittoja
taistelussa sodanlietsoj ia vastaan.
Ja tänään' voinime^ entistä var­memmin
vakuuttuneina rauhan asii
an voitosta esiintyä miljoonia mie­hiä,
naisia ja lapsia uhkaavaa so-danvaaraa
^ vastaan; v Ihmiskunnan
historiassa ei ole vieläf milloinkaan
ollut näin reaalisia mahdollisuuksia
siihen, että kansojen vuosisataiset
toiveet elämästä; rauhan^ j a vapau­den
oloissa voitaisiin muuttaa todel-ilisuudeksi
Nyt, jolloin on uhkaamassa sotai­nen
käatastrofi, joka aiheuttaisi
suunnattomia uhreja, satojen mil­joonien
ihmisten tuhon, j a muuttai­si;
maailman tärkeimmät sivistyskes-'
kuksetrauniokasoiksii kysymys rau­han
säilymisestä askarruttaa koko
ihmiskuntaa enemmän kuin kos­kaan
aikaisemmin. '
: Me konununistit taistelemme rau­han
ja-yleisen turvallisuuden; puo­lesta,
sellaisten olojen puolesta,
joitten vallitessa kaikki ihmiset j a
kaikki;kansat voivat nauttia rauhan­omaisen
j a vapaan elämän suomia
etuja.
Jokaisen sosialistisen maan ja
koko : sosialistisen ystävyysliiton
päämääränä on pysyvän rauhan tur­vaaminen
kaikille kansoille.
Sosialismi ei tarvitse sotaa. His­toriallista
taistelua vanhan j a uu­den
järjestelinän, sosialismin .ja ka-pitalismin
välillä: ei saa pyrkiä rat-;
kaisemaan sodan avulla, vaan se: on
ratkaistava rauhanomaisessa kilvoit­telussa,
kilpailemalla siitä, mikä yh-.
teiskuntajärjestelmä saavuttaa ta­louselämän^:
tekniikan ja kulttuurin:
korkeamman tason sekä takaa kan-isanjoukoille
parhaat elinehdot, i -
Me kommunistit katsomme py­häksi
velvollisuudeksemme r tehdä
kaiken voitavamme^ jotta ihmiskun-:
ta: pelastettaisiin nykyaikaisen so­dan
kauhuilta.
Kaikki sosialistiset maat ovat suu­ren
:Leninin oppia seuraten rakenta­neet
ulkopolitiikkansa; yhteiskunta­järjestelmältään
erilaisten; valtioir
den rauhanomaisen rinnakkainolon,
periaatteen pohjalle.
Meidän aikakaudellamme ei kan­soilla
j a valtioilla ole muuta valin­nan
varaa kuin rauhanomainen^^ rin-nakkainolo
j a . sosialismin kilvoitte-.
lu kapitalismin kanssa — tahi i h ­misten
; joukkosurmaa merkitsevä
ydinasesota. Muuta tietä ei ole. .
Mistä maailmanrauhaa uhkaava
vaara on lähtöisin?
Rauhasta puhuvat kaikki hallituk-,
set; muita todellista merkitystä on
teoilla eikä sanoilla.
Nykyaikana, samoin kuin mennei­syydessäkin,:
hypkkäyssotien järjes­täjiä
j a aloitteentekijöitä ovat im­perialististen
maiden taantumuksel­liset
monopolisti- ja sotilaspiu-it.
Rauhaa uhkaa: imperialististen:- v a i ;
tojen hallitusten politiikka, j o l la ne
vastoin kansojen tahtoa . vetävät
maita tuhoisaan kilpavarusteluun,
lietsovat 'kylmää;'! sotaa:; sosialistisia
ja muita rauhantahtoisia' valtioita;
vastaan, ja pyrkivät tukahdutta
maan kansojen vapausliikkeitä. -
Sanqo Heusingeria
joukkomurhaajaksi
IMloskova. — Kaksi' kolmasosaa
valkovenäläisen 'Osveiskinipiirikun-nan!
2I^062-päisestäi väestöstä tuhota
tiin jokin aika sitten USAn sotami-nisteriön
toimesta- NATOn sotilas­neuvoston
puheenjohtajaksi^nimiter:
tyn^itleriläiskenraalin^ A d o l f : Heii-sing^
iiikäskystä sodan aikana/ker­too
valkovenäläisessä Vitebskin kau­pungissa
ilmestyvä "Vitebskii Ra-
.botsii". ' L e h t i ' julkaisee Uutta a i ­neistoa
hitleriläiskenraalieil perin­teistä
j a v a a t i i ' sadoin lukijoiden
kirjein > kenraalia vastuuseen mur­hista.'
Lehti julkaisee mm. pöytäkurja-maisen
todistukseni jonka alueen
neuvostoväestö oli julkaissut kohta
sen' jälkeen, kun^lue'oli'vapautettu
saksiilaisistä. - Pöytäkirjassa - kerro-;
taan- saksalaisten* alkaneen helmi­kuun
3 päivänä '1943; valmistelu^
neuvostoväestön tuhoamiseksi. 'Sif-ten.
siinä "kerrotaan ^ esimerkkejä,:
miten esim.^ 16: ^/1943/saksalaiset;
tappoivat .Mukvetitsan'kylässä 14
aikuista ja lasta, "sitten 4' ihmistä,;
'maaliskuun alkupäivinä noin'.250''iK-Tinistä7—^
pääasiMsafnalaia-jaMapsia
—^ ampumalla ja< kiduttamalla. 1,
i 'Pear l 'BB'ui icc k
A N N E T T A K O O N TOSIASIOIDEN
I^UHUA^ j ^ . ^
' - kansat ovat tehvehtineet'Neuvos-J
toliiton tekemiä ja sosialististen
^maiden'lämpimästi ikannattamiaieh-:
dotuksia yleisestä, täydellisestä j a
valvonnan alaisesta^ aseistariisun!|
nasta; Ketkä vastustavat; näiden: eh-dotusteni:
toteuttamista? ^:;;
Yhdysvaltojen; johtamien-imperia-
^lististenvaltioidenhallitukseti jotka
valvonnan alaisen > aseistariisunnan
asemesta ehdottavat aseistuksen
^valvontaa -ja yrittävät muuttpa a-seistarlisuntaheuvottelut':
:t
laverteluksi.
' , kansat iloitsevat siitä, että kolme
suurvaltaa ei ole kahteen vuoteen
suorittanut ydinasekokeilujai ketkä
vastustavat- sitä,, että :otettaisiin uu­si
askel j a tehtäisiin päätös näiden
surmaatuottavien 'kokeilujen lopul­lisesta
kieltämisestä? Imperialistis­ten
valtojen hallitukset, jotka tä­män
tästä julistavat ryhtyvänsä uu­delleen
atomiasekokeiluihin j a uh­kaavat
alituisesti tehdä tyhjäksi nii­den
kieltämistä tarkoittavat neu-vottelut,
joihin niiden on täytynyt
suostua kansojen painostuksesta.:
Kansat eivät halua,' että niiden
suivereenisillaalueilla pidetään vie­rasmaalaisia;
sotatukikohtia; ne; .vas­tustavat
sotilaallisia hyökkäyssopi-muksia,
jotka rajoittavat 'niiden
imaiden riippumattomuutta j a saat­tavat
ne vaaralle alttiiksi.
Ketkä vastustavat tätä kansojen
tahtoa?
Sitä vastustavat Atlantin liittou­tumaan
kuuluvien H valtioiden : h a l l i -
tuksety jotka antavat Länsi-Saksan
militaristeille ja r e v a n s h i k i i h K O i l i -
j o i l l e sotatukikohtia vierailla ^alueil­la,
luovuttavat heidän käsiinsä
joukkotuhoaseita ja tehostavat: NA-TO:
n 3oukkojen/atomiaseistusta;i ;
Juuri Amerikan Yhdysvaltojen
hallitsevat piirit ovat • pakottaneet
Japanin,: Pakistanin ja eräät toiset
Keskir • ]a Lähi-idän valtiot; suostu­maan;
sotilaallisiin hyökkäyssopi-muksijn,
yllyttävät niitärauhantahr
toisia maita vastaan,'pitavät;;miehi­tettynä
Etelä-Koreaa ja <ovat teh­neet
siitä sotilaallisen sillanpääase­mansa,
herättävät henkiin japani-laista
militarismia^; puuttuvat Lao­s
in j a Etelä-Vietnaminv sisäisiin-asi­oihin,;
tukevat : hollantilaisia: impe­rialisteja
Länsirlrianissa, .'belgialai-,
sia-Kongossa, portugalilaisia Goas-sa
sekä muita: siirtomaaorjuiuttajiaj
valmistelevat aseellistai interventio­ta;
Kuuban; vallankumousta vastaan
ja yrittävät vetää Latinalaisen Ame­rikan
maita mukaan sotilaallisiin so^.
pimuksim. ^
Juuri USA pitää miehitettynä
Kiinalle kuuluvaa Taivanin saarta,
lähettelee alituisesti ^sotilaslentoko­neitaan
Kiinan kansantasavallan i l ­matilaan
j a samaan aikaan polkee
K i i n a n ' kansantasavallan laillista
oikeutta olla edustettuna Yhdisty­neissä
Kansakunnissa.
Toimintavalmiit rakettien; laiikai-suilaitteet;.;
täydet ydinasevarastot,
vetypommilastissa; ilmassa; kiertele­vät
lentokoneet, sisä- ja valtame-rillä
uiskentelevat hyökkäysvalmiit
söta^alukset::ja sukellusveneet, vie­r
a i l l a alueilla sijaitsevien; sotatuki-kohtien
verkosto v-^ sellaista on imr
perialismin :käytäntönykyaikana.
Mikä tahansa 'maapallon maista,
suuri tai pieni, voi tällaisessa tilan­teessa
joutua-vyllättäen^sy^
liekkien valtaan
• Imperialismi sysää maailmaa so­dan
partaalle: suurten monopoliyh-;
tymien j a siirtomaaorjuuttajien: mi­tättömän
pieneni ryhmän itsekkäi­den
etupyyteiden tähden.
Rauhan viholliset levittelevät
valheellisia,: tarinoitaan kuvitellusta
:"kommunistisesta^^ ih
t a " . ' He tarvitsevat tuollaista val­hetta
:;peitelläkseen;omia todellisia
tarkoitusperiään; herpaannuttaak-
%e^ii kansojen lahdon ja; puolustel-lakseen
näiden silmissä kilpavarus­telua.
TYÖLÄISET, TALONPOJAT, HEN­K
I S E N TYÖNTEKIJÄT! HYVÄN
TAHDON IHMISET K A I K K I A L LA
M A A I L M A S S A !
Ihmiskunnalla ei ole meidän-päi­vinämme;:
tähdellisempää
kuin taistelu raketti-^ja ydinaseso­dan'uhkaa
vastaan, ylqjpen ja täy­dellisen:::;
aseistariisunnan, ::^;;:rauhan
säilyttämisen puolesta. Meidän päi-ivinämme
ei: oleTylevämpää; velvolli­suutta
kuin osallistuminen tähän
taisteluun. ^1
' Onko pysyvä , maailmanrauha
mahdollinen?
Me kommunistit vastaammer ,
sota ei ole väistämätön, sota
voidaan ehkäistä, rauha. voidaan
suojata j a tehdä kestäväksi.
-Tämä vakaumuksemme ei ole ai­noastaan'
meidän rauhantahtomniie
ja sodanlietsojia - kohtaan^ tunte-^
mamme vihan sanelema. Sodan eh­käisemisen
-mahdollisuus '' johtuu
maailmassa , vallitsevan uuden» ti-,
lanteen reaalisista tekijöistä.
Sosialistinen ~ maailmajij^rjestel-
-mä "on tulossa ' yhä suuremmassa
määrin nykyajan ratkaisevaksi teki-
I j a k s i . S o s i a l i s t i n e n järjestelmä,- jo-:
-ka-käsittää^enemmän-kuin'rkplnian-
,'neksen ihmiskunnasta,, j a sen'paä-v^
iina NeuvqstpliUto * p n ; käyttävä
keskeytymättä 'kiasvavänH taloudelli-
;mintaa,gsitoakseen:'isotaseikkailujen
puoltajien/kädet.
KansainvälineV työväenliike,' jo
ka pitää korkealla rauhan piiolesta
käytävän taistelim lippua, kohottaa
kansojen ^valppautta;'innoittaa kaik­kia
maapallolla eläviä rehellisiä ih­misiä
aktiiviseentoimintaan impe­rialistien
hyökkäyspolitiikkaa vas­taan.
V Vapautensa ja vvaliioUisenriippUT
mattomuutensa valloittaneet Aasi­an,
Afrikan ja Latinalaisen Ameri-
: kan: monimiljoonaiset ':kansat.: sekä
kansalliseen vapauteen pyrkivät
kansat- tulevat:; yhä: aktiivisemmiksi
taistelijoiksi rauhan puolesta, sosia­lististen
maiden rauhantahtoisen
politiikan luonnollisiksi liittolaisik­si.
, ' .
: 'Rauhan-ja rauhanomaisen rinnak­kainolon
puolesta esiintyvät puolu­eettomat'
valtiot; jotka eivät hyväk­sy
imperialistien hyökkäyspolitiik­kaa.
Rauhanpuolustajien : ; maailman^
liikkeeseen kuuluu; nykyisin miljooT
nia ihmisiä Tämän liikkeen osan­ottajat
' pyrkivät kaikkialla suojaa­maan
omaa kotimaataan uuden so­dan
palolta.
;Kaikki:nämä rauhantahtoiset'voi­mat
pystyvät päättävään taisteluun
yhteenliittyneinä l tekemään tyhjäk­si
rikolliset sotasuunnitelmat, säi­lyttämään
rauhan j a lujittamaan ys­tävyyttä
kansojen kesken.
> Rauha ei tule itsestään. Se voi­daan
suojata j a tehdä kestäväksi
vain kaikkien rauhantahtoisten voi­mien
yhteisellä taistelulla.
Me kommunistit .vetoamme kaik­kiin'
työtätekeviin, kaikkien maan­osien
kansoihin!
V; Taistelkaa kansainvälisen ; jänni­tyksen
lieventämisen j a rauhanomair
sen rinnakkainolon puolesta, "kyl­mää
sotaa" ja kilpavarustelua: vas­taan!;.
rJos^he: valtavan suuret: varat,
jotka:.Jiaaskataan aseistukseen, käy­tettäisiin
rauhanomaisiin tarkoitukr
siin, niin siten .voitaisiin parantaa
kansanjoukkojen asemaa.: supistaa
työttömyyttä^: korottaa palkkoja: ja
nostaa elintasoa, lisätä asuntojen
rakentamista:ja saattaa voimaan so­siaalivakuutus
laajassa mitassa:
Älkää salliko atomiaseistuksen
laajentamista, saksalaisen j a japani-laisen
.militarismin: varustamista
joukkotuhoasein!
Vaatikaa; rauhansopimuksen sol­mimista
, kahden Saksan valtion
känpsa j a Länsi B e r l i i n in muutta-mis^
ta ^demilitarisoiduksi vapaakau-:
pungiksi! •
'Taistelkaa, imperialististen; valto­j
en hallifusten yrityksiä vastaan ve-tääuusia
maita mukaankylmään so­taan,'
sodanvalmistelujen; p i i r i i n ! ;
; Vaatikaa' vierasmaalaistenssotatu-kikohtien
purkamista ja toriteii; val­tioiden
alueilla olevan sotaväen
poistamista sekä: :;uusien sotatuki-kohtien
.perustamisen kieltämistä.
Taistelkaa maiden vapauttamiseksi
niille vVäkisin :sanelluista sotilaalli­sista
hyökkäyssopimuksistalv; P y r k i '
kää. saamaan aikaan sopimuksia
ydinaseettomista vyöhykkeistä!
_ Älkää antako kuristaa Kuuban
.sankarillisen kansan vapaalta ame-xikkalaisten.
monopoliyhtymien har-^
joittamantalouidellisen saarron-tai
aseellisen intervention avulla!
i -Taistellessamme^^^Ä ,;t
jaikansojenasian puolesta me kom­munistit;
ojennamme kätemme so­sialidemokraateille
ja rauhan puo­lesta
esiintyville toiöten.: puolueiden
j a järjestöjen jäsenille, kaikille am­mattiliittojen
jäsenille, kaikille
isänmaanystäville, sanoen:: toimikaa
yhdessä: meidän kanssamme rauhan
suojaamiseksi,: aseistariisunnan puo­lesta.
Sopikaamme:yhdenmukaises-ta
toiminnasta!
Luokaamine yhteinen taistelurin­tama
imperialistien .harjottamaa tuotantoon,.vaan palvelkoon ihmis-uudensodamvalmisteluaiyastaan!
*~ *~kiu_;„i,;
Puolustakaamme yhdessä demok­r
a a t t i s i a ' o i k e u k s i a ja,- vapauksia,
taistelkaamme taantumuksen j a f ar
sismiU' pimeitä v o i m i a vastaan, ro^
t u k i i h k o i l u a jä; yltiöisänmaallisuut-ta,
monopoliyhtymien kaikkivaltaa
sekä talouden j a p o l i i t t i s e n elämän
m i l i t a r i s o i n t i i a vastaan.
K a n s o j e n , t a i s t e l u vapautensa
j a riippumattonruutensa puolesta
::heikentää sotaan pyrkiviä;voimia
j a lisää m o n i n v e n o i n rauhan voi­mia.
A f r i k k a , jonka kansat o v a t ^ a a -
neei eniten kärsiä; s i i r t o m a a o r j u u -
den j a raakalaismaisen r i i s t o n v i t
sauiksesta, herää uuteen eloon. Pe­rustaen
r i i p p u m a t t o m i a valtioitaan
A f r i k a n kansat astuvat historian
näyttämölle nuorena; - y h ä suurem­massa
määrin itsenäisenä j a rau­hantahtoisena
voimana.
MuUa historian tuhoon tuomitse­ma
siirtomaaorjuus ei o l e vielä lo­p
u l l i s e s t i hävitetty.
K a r k e a väkivalta j a t e r r o r i ovat
vielä esteenä kansojen tiellä vapau­teen
Itä-Afrikassa — brittiläisissä
j a portugalilaisissa siirtomaissa.
Etielä-Afrikan; l i i t t o v a l t i o s s a r i e n uu
rotuvainokomento Uljas A l g e r i an
kansa o n t a i s t e l l u t j o k u u s i ; v u o t ta
oikeudestaan kansalliseen riippu­mattomuuteen,
vuodattae;i.i-verta so­dassa^;
j o t a ; ranskalaiset siirtonsaa-;
o r j u u t t a j a t A t l a n t i n -liittoon kuulu­vien
kanssarikoUistensa tukemina
paTtoltavat sen käymään. Kongos­sa
eivät i m p e r i a l i s t i t ' k a i h d a , mitään
keinoja vkuniolakseen;. vehkeilyjen
j a ; lahjonnan - a v u l l a c . l a i l l i s e n ' h a l l i ­tuksen
ja^iirthäkseen-vallan m u i l le
k u u l i a i s i l l e marioneteilleen, sx
Kansat, jotka ovat hankkineet
t a i s t e l l en oilieudcn itsenäiseen val­t
i o l l i s e en ; olemassaoloon; käyvät
e d e l l e e n k i n raskasta t a i s t e l u a u u s i s -
s a m u o d o i s s a ^ esiintyvää ;siirtomaa-:
orjuutta vastaan;: a m e r i k k a l a i s i a j a
länsisaksalaisia.:kolonialisteja sekä
vanhoja' englantilaisiat ranskalaisia
j a muita sortajia vastaan, j o t k a y-rittävät;
k e i n o l l a : millä hyvänsä p i ­tää
hallussaan /luonnonrikkaudet^
kai\;okset j a plantaasit,' häiritä v a ­pautuneiden
:maiden: teollista,,kehi-t
y s t a v j a a s e t t a a n i i l l e lahjottavia j a
t a a n t u m u k s e l l i s i a h a l l i t u k s i a.
• S i i r t o m a a o r j i i u d e s t a vapautuneis­sa
:j a va pa u tu ksen sa puolesta taisi e-ieyissa
maissa elävät veljemme!
; S i i r t o m a a o i j u u d e n v i i m e i n e n het-!
k i lyö!"
Me kommunistit olemme teidän,
kanssanne' Teidän kanssanne on so-s
i a h s t i s l e n - v a l t i o r d e n , ; m a h t a v a lei­r
i !
Teidän taistelunne täydellisen
s t i v e r c n i t e e t in j a t a l o u d e l l i s e n : : r i i p ­pumattomuuden
puiolcsta — oman
vapautenne puolesta — palvelee
rauhan pyhää asiaa!
Me kommunististen ja työväen­puolueiden
edustajat vetoamme
m i e h i i n , : m u s i i n j a nuorisoon; :Kaik-k'ia
ammatteja harjoittaviin ja
k a i k k i i n ; y h t e i s k u n t a k e r r o k s i i n i k u u - ,
l u v i i n ihmisim.x k a i k k i i n ihmisin,
rippumatla-heidän : p o l i i t t i s e s t a i V a ;,
kaumuksestaaiv: ]a .uskontunnustuk-
.sestaani kansallisuudestaan::ja ihon-väristhhn,.
kaikkiin;;jotka rakastavat
kotimaataan ja vihaavat sotaa.
Vaatikaa; ydinaseidon j a ' k a i k k i e n
muunlaisten: joukkotuhoaseiden; ko­k
e i l u j e n , tuotannon j a käytön v i i ­pymätöntä
kieltäm"istä Vaatikaa
y l e i s t a , täydellistä ja: valvonnanpa-l
a i s t a aseistariisuntaa tarkoittavan
sopimuksen viipymätöntll solmimis­ta
' ^ ^
Älköön nykyajan tiede j a t e k n i i k ­ka
enad myblhvaikuttako kuolemaa
j a hävitystä kylvävien välineiden
ten parasta^' ihmiskiinnan vedislystä.
i Sotilaallisten ryhmittjrmieni, ase-'
mesta' tulkoon . vallalle -^^jrhteistyö,
laaja' kauppa- ja kulttuurivaihto
maiden välillä!,
Meidän' aikakaudellamme
R A U H A N VOIMAT OVAT SODAN
VOIMIA V A H V E M M A T!
Kansat saavuttavat ylevän j a toi­vomansa
tavoitteen,, saavat suoja­tuksi
rauhan, jos ne ~ yhdistävät
ponnistuksensa V j a . taistelevat sitke­ästi
ja "aktiivisesti rauhan j a kan­sojen
välisen'ystävyyden puolesta.
Kommunistit < antavat tälle asialle
kaikki voimansa.
R A U H A VOITTAA SODAN!
m»
IIITÄTÄ l l l l l i m i l l l l i i l l l l i i i I iiHin»5"\.i , _
TURHAA. SÄÄSTÄVMSYYTTÄ,
i ' -Kaaleppi, k e i t t i aamub!%vit emän­nälleen,
, j o k a - uiuseiiaV''tyypiskeli
Kaalepin keitostaoä^moitti sitä l i i an
lailuiksi. Siihen K a a l e p p i u s a h t i : i
— No mittee sitä:nyt toemittaa
vettä siästee. '
'irrt?-
m
f! " P f ,
TUORETTA ON
Lihakauppaan saapui mies osta­maan
valmiiksi kynittyä: k a n a n p o i - " "
k a a . ' ^ M
— Onko tämä nyt aivan varmasti
tuore, mies tiedusteli varmuudeksi.
— Vien sen vaimolleni lahjaksi. '
— Tuoreko? JTotta kai. Se on
n i i n tuore, että jos vaimonne heti
ryhtyy antamaan; sille: tekohengitys-? ?\:
tä,-se rupeaa munimaan.' 7-
V;'v:^^*!;:;'::'^^.:>:--'v::';::-:::':^:^;:
" l e i -
KODIN PUmSTÄ
T O I M I T T A N U T E E VA
kynttilän ylistykseksi
; O
.el
::o
••:«
;-'0
( 1 « I
Ette voi hävittää kynttilää. Ette
voi tuhota kynttilää suuri Edison;
ette voi tuhota sitä, kaari- ja neon­valojen
mestarit, te suuret tekijät
mikä nimenne lieneekään: ette v o i
himmentää kynttilän valoa; koska
sen;voima: on juuri::hin^meydessä;;;'
Rakkauitta varten on kynttUänva-lo
paras; kaunein, rauhallisin ^ohter
liain valo. Se o n . k u i n vanha ka­valjeeri,
jolla reumatismistaan huo?
limatta yhä on nuoren ritarin sy­dän;
joka " sanoo valkotukkaiselle
daamilleen, että totta vie, naiset j a
juomat ovat vain sitä ~parempia,
mitä vanhempaa vuosikertaa ne
ovat —
Se on paras valo kaikille uneksi­joille
ja haihäittelijoille; tarunker-t
o j i l l e j a niille, j o i l l a : e i ; o l e varaa
hankkia muuta^valoa mikä usehi;on
sama, asia. • '
Mitä on joulukuusi ilman eläviä
kynttilöitä?^ Vaikkeivat ne - .aina
tuoksukaan n i i n hyviltä kun: niiden
pitäisi; vaikka onkin vaara rtarjolla;
että joulupukki tai p i k k u ; Topi; tai
molemmat yhdessä .kaatavat kuu­sen,
ennen kuin'lcukaan on ehtinyt
hankkia vakuutusta—r silti; mitä;
on joulupuu ilman eläviä kynttilöi­tä?
Istutettiinpa; kynttilät seitsenhaa-raiseenhopeajalkaan
t a i tyhjän pul­lon
suuihun, pyhän Pankratiuksen
lempeiden; kasvojen eteen tai kiina­laisen^
paperivarjostimen taakse—-
aina sen valo on sama, kaunein,
kohteliain, kohottavin valo.
Kynttilä on harvinaisen hyvä ai- ;
he ::Vertauksille;: sitä: katsellessa "tu­lee
mieleen ajatuksia ihmiselämästä
— ja kuolemasta, ihmisen tuntei­den
suuruudesta j a pienuudesta,
häneni rakkaudestaan ja^vihastaanV;
surustaan ja ilostaan. Kymmeniä,
satoja vertauksia j a vertauskavia,
tunteesta ja'tunnelmastar.kohoavia/^
n i in kuin vertaukset aina. Pieni,
värisevä liekki saattaa olla yhtä
suuri kuiji' tähtitaivas.
Toiminnan miehen ei sovi kulut­taa:;,
aikaansa tuijottamalla: .vpientä;;
vakavaa liekkiä, jonka vakavuus o n^
'samanlaista kuin se, mikä kuvas­tuu
lasten silmissä heidän katso-'
essaantuotavaloa.: Puhutaan kynt­tilänliekin
vakavuudesta, koska
"elävä kynttilä" ei ole inikään tyhjä
sanotata. Jos sen valokehässä on
eläviä ihmisiä, se on elävä: -
Mutta toiminnan miehen,'; elämän:::
karua: todellisuutta ymmärtävän,
järkevän;ihmisen ei-sovi tuhlata a i - ';
kaansa tuollaiseen. Hän nauraa j a
koputtaa otsaansa tuollaiselle.
Sen otsan takana e i useinkaan ole
ketään, joka sanoisi: ''Sisään —
Ja vielä vähemmän sydämessä.
E i , te uneksijat j a tarunkertojat,
rakastavaiset j a romantiikot^— äl­kää:
välittäkö niistä nauruistat. Hy­myilkää
toisillenne, kynttilänne
y l i , ja lahjoittakaa järkevyys
vaikka niille vaivaisille, jotka sitä ^
tarvitsevat. Älkää päästäkö heitä -
panemaan teidän kynttiläänne sen
alle. Pankoot omansa, se riittää;
ja on jo k y l l in suuri vahinko.^ ^'
t-
- VW.,!'?»*
^1
Vuoden vaihteessa
Taas on' vuoden vaihteen aika.
Mitä ;mennyt vuosi on kunkin koh­dalle
tuonut;' iloako; vai surua. N i in
paljon ehtii tapahtua vuodessa ja
joskus niinvvähän::;Ei;ole ollut-help­poa
Jiiissä: tuhansissa ikodeissa joi­den
isät ovat työttöminä tai sairäi-na,
välttäjnättömiä tarpeitakin sil­loin
puuttuu. Mutta aika jatkaa
kulkuaan aina samalla tavalla vaik­ka
joskus meistä: itsestämme tuntuu
ettei se l i i k u ollenkaan. Joskus
taas suuren onnen hetkinä toivom­me
että aika pysähtyisi saaÖaksem-,
me kauan nauttia ' onnestamme.
Luonnonlakia : emme ; voi;. muuttaa;
kylmän talven jälkeen tekee kevät
tuloaan ja lämmin kesä sulattaa
jäätniin luonnosta kuin ihmisten
mielistäkin.: ;Eikä;koskaan ole;niin:';
pahaa ettei se voisi vielä pahem­minkin
olla, eikä niin; synkkää ettei^;;'
kö se taas valkenisi. Sellaista va­lon
j a varjon leikkiä on ihmiselo.
N i in rikkaan kuin köj^änkin. Rik-.\
kaalia tosin e i ole leipähuolia,; mut-ta
monasti sairautta jota ei rahalla-..^
kaan paranneta. Ja onhan^ siitäkin-suuri
huoli ettei omaisuuUa varas
vie ja ruostej:aiskaa.
Ilman toivoa ei ole elämää j a l i ­inan
elämän en ole toivoa. Kukin
iliminen toivoo aina parempaa kun- l
Jatkuu 4:llä sivulla
PÄIVÄN PAKINA
"Joulutunnelmaa" sekin!
Tässä joulupukkia
tuntuu .tavallaani siltä;:
osa joulusta — juhlaan valmistelu
— on jo mennyt Jälelläon 'vain
joulusta "nauttiminen" ja monelle
kuolevaiselle. se taitaa olla ylivoi-q
d o t c l l e s s a , ymmärlaii, eitä Saksan m i l i t a r i s t it
että paras ^ eivät ,aio enää pitkää aikaa " l e i k -
kiä"Jiyvierf^ p o . k i e n roolja. He tun-le\%*\<{
alil«iallisen;.:voiniansa kasva^
vaii;jai>äntavat;niuun::maailman taas
ymmärtää,; että - o l k o o n j o u l u r a u -
mainenTehtävä k a i k e n sen hyön-.Jianjoulu tai e i , nu'itla n y t ruvetaan
nän, touhun j a ; juoksun jälkeen; >mi-:
kä'normaalioloissa vaatisi ainakin
viikon lepoa. , ^ ^
Toivottavasti jaksamme kuiten­kin
loppuun a.sti ponnistella ja olla
iloisia::kun.: misus; kiittää: saamistaan
aamutohveleista — j a kiittää myös
omasta puolestamme kuri tulee mei­dän:-
vuoromme :;saada;;;joko.'solmion
ja paidan tai sukat ja nenäliinan —
riippuen siitä mitä olenune omalta
"pukiltamme" vuoden mittaan an'
sainneet. , . . , ?
. M u t t a palatkaamme kuitenkin;
hetkiseksi vielä tämän matoisen
maailman kamaralle. 'Täällä k un
joudumme' loppujen lopuksi, aher-;
tamaari^vielä-sittehkin-kun-joulUf on
juhlineen mennyt menojaan. ; '
-'Tässä,;joulun aluspäivinä "pisti
silmäämmc"feVäs 'Bonnis,ta,'^Länsi-tnas;
panemaan:kieroon.Saksasta kä-;
sin. ~ " .
New York Timesin ikirjeenvaihta-ja
Sydn6y Gruson fiedoitti näes
meille Bonnista tällaista joulusano-maa:
"Lärtsi-Saksaii puolustusministe­riö
on vihaisesti hyljännyt ehdotuk­sen,
että Länsi-Saksan sotilaita lä-liclctään
tuntemattomana .(tai» va­lepuvussa)
—^ ilman aseita-ja soti­laspukua
— NATO-liiton tehtäviä
subriltamaan. - . » - :i
"Kysymys on vain viidestä soti­laasta,
mutta tämä tapaus heijastaa
uutta 'tilannetta länsivaltojen liit­toutumassa.'"
Länsi-saksalaiset- ei­vät
hyväksy cneInpää^ itselleen eri­koista,—
väheinmän-luotetlavaa-ase­man
NATOssa. . v ' ' i
"Viittä sotilasta * pyydettiin työf
hön ' radiotiedoitusasenialle 'Belgi-kirjoituksella
vahvistettualupausta^
että nämä sotilaat, naamioidaan' s i ­viileiksi
siksi ajaksi kun he ovat
Belgian alueella. (Belgia o l i näes
sodan aikana natsien miehittfimä-nä.
— K.)
"Bonnissa tämä vaatimus otet­t
i in vastaan häväistyksenä; sellaisen
na häväistyksenä jolla kohdellaan
toisen luokan liittolaista;
". . .^(^h tullut aika, j o l l o in länsi-saksalaisia
on arvostettava heidän
tekojensa periisteella ^ viittaamatta
sen .iienempää kvheidän-;£aikaisempiin
synteihinsä'' ja sitten: —
' Miltei^- kaikissa hallitusyirastois
sa (Länsi^Saksaasa — K.X ja oluttu­vissa
kuullaan, riyt väitelttävSn', että
LänsbSaksaa ei' pitäisi' pyytSS sei­somaan
suorana paikallaan silloin
kun on kysymys tärkeimmän panok­sen
antamisesta N A T O l l e , ' j a toi­saalla
käikemään kasvojaan häpeis­sään
sillöiin kun tulee kysymys sak­salaisten
ponnistelujen tunnustami­sesta.
, Länsi-saksalaiset'ovat ^va­ranneet,
NATOn eturintaman-käyt­töön
seitsemän ^divisionaa, enem­män
, kMin\ mikään muu«jXsenvalta.
Vuoteen ^962 mraneMJI heillä
sisaksalaisiUa) >tulee ,o|enuian^.ken­tällä
12 '^ivisibriäa yht^"paljbn"
kuan muilla' liittblaisUla^^ yliteensS."
Mitä^ taiän 'lisStaanVsfeionl^oikeas.
taan-tarp'eetonta.L't Siitä näkyy..kui-^
torikin' käksjkiji; sejkteaa;', ,
Militaristiei) j a e^ikpispati [saksa­laisten'
militaristien rVbkalialu^ kas-taneet
Sitä mukaa mitä enemmän.,
länsisaksalaisia militaristeja varus­tetaan,
tulevat nämä maailmanval-^"\/
loittajat entistä röylikeämmiksi; '
heidän vaatimuksensa kasvavat kas^- \
vamistaan, kuten se kasvoi H i t l e r in
Saksan aseistamisen aikana.
Nähtäväksi' \ ^ i n jää, tuleeko koi­ra
jälleen puremaan sitä nyt syöttä-~
vää kättä ensiksi, kuten tapahtui
H i t l e r in päivinä? ^ ' ä
Toiseksi tupsta Bonnin uutistie-dosta
näkyy, että Länsi-Saksan sota-päällystön
mielessä on ^kaikki muut
j s i a t mutta ei-"rauha maassa ja^ih-
.misillä hyvä tahto"-opetus. , . v.
Nähtäväksi vaan jää — j a me us-komme
siinä -käyvän n i i n tai paV ,
hemminkiri — että kohtaako' Länsi-jSaksan
korskeita kenraaleita henki-nei\
mielenmaltin eli järjen' mene-^
tys,' vai saavatko he< vielä kolman­nen
kerran syöstä ihmiskunnan ve-rirtoihin.
Me uskomme^ että/imperialisminr
mukaan lukien Länsi-Saksan impe^-...
rialismin voimat< ovat siksi heikot,
että rauhanvoimat voivat ne taltut- ^
taa ja^pitää, a i s o i s s a . ' Mutta sotais- / S
ta mieltä j a tahtoa ei totisesti niUtä:!
yärjSreiltä puutu! . ^1 i
-Rauhanpuolustajain' täytyy * siis
olla joulunakin valppaana j a työs- . ^
'kenneliä' ^ herkeämättä maailman- > ^
Vauhanlvakiinriuttamisen.-liyvaksi.-vL _ - i
Tässä mielessä lähdemme'siis I t f i V i r l
nä ^ iltana ' ka^somaariK ettSv- mi^ä '
riUiiirin ori/'piikUta"> riittäriyt^lah-^
::^is:
t
^
-;;t«l
s 4
i i
tel
• -4
1
i l
5»
IlJ