Vapaus, January 25, 1968

              ^ i v u 2 Totstai, tammiik. 25 p. Thursday, Jan. 25, 1968
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) ; Establlshed Nov. 6, 1917
EDITOR: W . E K L U N D . MANAGER: E. S U K S I
TELEPHONE: OFFICE AND EDITORIAL 6 7 4 - 4 2 64
PubUshed thrice weekly: Tuesdays, 1^^ by Vapaus
Publishing Ck). Limited^ 100-102 Elin St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
AdtertlslDg r s ^ upon application, translation free of charge.
Aut^orlzed as second class mail by the PosV Office Department, 0$$awa,
and for payment of postage in cash.
- ^Mhe CANADiANiANGUAGE-PRESS
^ TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk: $10.00. 6 kk. $5.25 USA::n:
S kk. 3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00,6 kk. $5.76
Ivk. 11.50, O kk. 6.25
Sotilasvallankaappamtä valmisteltim^^^^^^^^
"Suuri vankileiri"
• . ^'^Loppuviikolla lehtemme uutisosaatolla julkaistun erään
pienen uutisen otsikkona oli, että '• Etelä-Afrikka on suuri van­kileiri".
Varsinaisessa uutistiedossa- kerrottiin asiiaMiseen ja
ehkä "kuivaan" tapaan seuraavaa:
; — Y Km tutkijaryhmä esitti alkuviikolla syytöksen, että
Ecelä-Afrikan vankiloissa harjoitetaan joukkomitassa kidutus­ta,
raaikuutta ja rotusyrjintää . . .
YK:ri ihmisoikeuksien komissioni sanoi, että apartheidia
vastustaville ihmisille Etelä^Afrikan tasavallassa on muodos­tumassa
suuri vankileiri.
Kysymyksessä olevat (sorto) lait ja menettelytavalt ovat li­sääntyvässä
määrässä fasismimaiden. lakeihin. ja menettely­tapoihin
verrattavia.
Se on todella kauhistuttava tilanne kun niin airvovaltai-
• nen elin kuin YK:n Ihmisoikeuksien komissioni sanoo,: etrtä
jostaikin maasta — tässä tapauksessa Etelä-Afrikasta "on muo­dostumassa
suuri vanMleiri". ,
Mutta mitä se todellisuudessa tarkoittaa yksilöihmisen
kohdalta? Minkälaisia, kärsimyksiä ja vääryydentekoja hän
joutuu rotusyrjinnän kiihkossa herraval/taa ylläpitävän halli­tuksen
alla kokemaan? Vasta sitten kun osaamme inhimilli­sen
kärsimyksen mittapuulla punnita, mitä tarkoitetaan tällä
yleismääritelmällä, voimme nähdä ja ymmärtää tämän asian
kaameuden hokonaisuudessaam.
Etelä-Afrikan rotukiihkoilijain sortotoimenpiteet paljas­tettiin
kaikessa alastomuudessaan London Observer-lehden
Kapkaupungin kirjeenvaihtajan Stanley Uysin eräässä äsket­täisessä
Eö-tikkelissa. Hänen marraäkuun 21 pnä 1967 Kapkau­pungista
lähettämänsä artikkelin- pääkohdissa oli seuraavan­laiset
tiedot erään yksilön — naisen kiöhtalloäta:
"Viisi vuotta on 62-vuotias Helen Joseph, ensimmäinen
nainen; joka joutui Etelä-Afrikassa kotiarestiin, odottanut tä­män
eristämiäkauden päättymistä. Hän suunnitteli jo keski­yön
illanivietto-juhlaa. Nyt hänen kotiarestiaan.on lisätty toi­sella
viidellä vuodella ja hänen odctusaikansa alkaa taas alus­ta.
"Hän on yksi niistä muutamista henkilöistä jcitka ovat
vielä kotiarestissa Etelä-Afrikassa. Osa on vankiloisa, mutta
useimmat kotiarestissa olleista ovalt poistuneet maasta. Nadisen
ystävät sanovat, että hän aikoo kestää jatkonkin. Hän ei voi
antaa tällaista lausuntoa sillä hänen kotiarestimääräykseensä
kuuluu myös se, että hänen lausuntojaan ei voida julkaista.
"Naisen kärsimyksiä on opposition johtaja sir de Villiers
Gräaffin kuvannut viisivuotiseksi siviilikuolemaksi". Siitä
huolimatta mrs; Joseph, joka asuu yksin pienessä mökissä min­kä
yhteydessä on erittäin huolellisesti hoidettu puutarha, on
kestänyt pitkät eristysvuodet saamatta vastaanottaa yhtään
ainoalta vierailijaa kello 6.30 iltapäivällä ja kello 6.30 aamu­päivällä
välisenä aikana. Julkisina juhlapäivinä viikonloppui­na
cn eristys (muista ihmisistä) ollut totaalinen.
"Kuluneen viiden vuoden aikana hän kävi ilmoittautu­massa
poliisille 1,500 kertaa — ija maitkusti 7,000 mailia niin
tehdessään. Määrätty ilmoittamisaika oU puolisesta kello kah­teen
iltapäivällä. Vuonna 1964 hän oli kerran 4 tuntia myö­hässä.
Sen johdosta nainen sai dlla vankilasellissa yön.
"Toisen viisivuotisen pannan perusteella, minkä hän fcärsi
samanaikaisesti edellämainitun kotiarestin aikana, häneltä oli
kielleltty oikeus osallistua mihinlkään kokoukseen missä on
enemmän kuin yksi henkilö. Jos hänen luonaan oli kaksi hen­kilöä
teetä nauttimassa (päiväsaikaan luonnollisesti), silloin
,hän loukkasi tätä toista panmaa.
"Pitkien yksinäisten päiviensä aikana mrs. Joseph kir­joitti
kirjan, suurelta osalta omaelämäkertomuksen, jonka ni-.
menä on Tomorrovir's Sun (huomisen aurinko). Se julkaistiin
Britanniassa juuri vähän ennen kuin häntä vadtaan nostettiin
toinen panna^, Meltäen hänet valmistamasta, kokoamasta, padna
masta, kustantamasta, levittämästä tai lähettämästä mitään
kirjaa, kirjalta, muistelmaa, luetteloa, julistetta, piirustusta tai
kuvaa.: , . • •
"Viime vu'Onna mrs. JoSfeph menetti työpaikkansa vaate-- den,kieltävä;t sotapropagandan
: tusliikkeen lääkiritäapuyhdistyksessä. Syy siihen oli uusi pan- sekä syrjinnän kansallisuuden,
na, mikä kieltää hänet astumasta sisään mihinkään laitokseen rodun ja uskonnon perusteella
missä on teoUisuusunioita — ja sen laitoksen toisessa kerrok- ja 'kieltävät voimakeinojen käy
EuroopaD eteläisimmistä J^ärjis-tä
ainjoasiaan Utalia^^oQ 8ä4yibänyt
parlamentaarisen hallintojärjes-teimänsä,
sen jälkeen 1 ^ Kreik­ka
viime vuotien buhtikiHtss^ $ijJs-tettiih
niiden diStatuurivaltojen
joukkon, joiliin vanliastaan ovat
kuuji^neet fasistien hatlitsema p!^.-
panja ja Portugali. Mutta vähi­tellen
on käynyt selväkE^, ett$,
myös Italian demokratia on ollut
uhattuna. Vuoden 1964 kesällä
maa oli todistettavasti vaarassa
JQutua ~ sotilasvallankaappauksen
uhriksi.
Tilanteen tausta-on seuraavanlai­nen.
Italiaa koetteli vuoden 1964
kesäkuussa halUtuskrrisi. Aido Mo­ron
kristillisdemokraattisen puolu­een
johtajan, ensimmäinen hallitus
öli kaatunut ja oikeisto menettänyt
valtaotteensa. Moron pyrkimyksenä^
oli muodostaa uusi hallitus, joka no­jautuisi
kristillisdemokraattien l i ­säksi
"'keskustavasenmiistoon" (cen-tro
sinistra). Tällä uudella yhteen­liittymällä
oli tarkoituksiena saaittaa
Giuseppe Saragatin johtamat sosiali­demokraatit
ja Pietro Nennin joht?|<
mat sosialistit oikeiston kanssa hal­litusvastuuseen.
Nennin sosialistien ryhmä kuiten­kin
rakoili ratkaisevassa vaiheessa
osan irtaantuessa vasemmistooppo-sitioon.
Toisaalta hallituksen synty­mistä
vaikeutti kristillisdemokraatr
l!en taantumuksellisimman siiven
pyrkimykset yksinvaltaan. Tässä tar
koituksessa se tukeutui presidentti
Antonio Segniin, jonka äärioikeisto­laiset
sympatiat on myöhemmin pai-jar.
t&ttu.
Kriisitilanteen kiristyessä ääri­oikealla
olevat voimat uskoivat
-'ajan olevan lähellä" vallankaap­pauksen
toteuttamiseksi: Useissa
yhteyksissä viitataan siihen, että nii­den
käytettävissä oli samanlainen
NATO-.suunnitelma kuin Kreikassa
oikeiston poliittisen vallan turvaa­miseksi
Italiassa. DenK>fcraattisen
koneiston poliitikkojen/ja puoluei­den
eliminoimiseen oli valmistau­duttu.
Ennen kuin suunnitelmaa ehdit­tiin
panna käytäntöön, Aido Moron
kuitenkin onnistui muodostaa sama­na
kesänä heinäkuussa hallitus, jos­sa
aiotut puolueryhmät olivat edus­tettuina.
Kreikan kohtalokkaat ta­pahtumat
selittävät, miksi Italiassa
niin voimakkaasti on nyttemmin pa­lattu
tähän y l i kolmen vuoden ta­kaiseen
asiaan.
TURVALLISUUSPALVELU
— VALTIO VALTIOSSA
Vuoden 1967 helmikuussa Italian
parlamentissa syntyi kohua puolus-tusminisiteriTremellonin
myöntäes­sä
todeksi kommuni.stilehti L'Unitan
väitteet valtion .sisäisestä vakoilusta.
Kävi ilmi, että Italian salainen tie­dustelupalvelu
SIFAR oli seuran­nut
eräiden valtion korkeimpaan joh
toon kuuluvien henkilöiden toimin­taa
tavalla, jota voidaan kutsua ai­noastaan
vakoiluksi ja maanpetok-
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Sandra Heinonen, Whitefish, Ont.
täyttää perjantaina, tammi k. 26:pnä,
79 vuotta.
Kalle Palo, Wihitefish, Ont., täyt­tää
sunnuntaina, tammikuun 28.
päivänä 78 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta-vain
onnentoivotuksiin.
sessa sattuu olemaan eräs ammattiyhdistys".
Mainittakoon, että mrs. Heten Joseph ei kuulu Etelä-
Afrikan täysin oikeudettomiin (tummaihoisiin. Hän on yksi
siitä pienilukuisesta Etelä-Afrikan valkoihoisten ryhmästä,
jolla on rohkeutta ja riittävästi oikeuderttuntoa puhua äpart-tön
kansojen välisten puTmienj
ratkaisussa . . . Ne vaativat
kunnioittamaan ihmistä; ne,
vaativat vapaufttamaan ihmisten
pelosta ja puutteesta ija anta-heidia-
vastaan, jonka puitteissa ruhjotaan, vangitaan-iatape- maan hänelle rajattomat mah
taan tummaihoisia kansalaisia.
. Apartheidia vastustavat valkoihoiset ovat siellä joittunetet
uskomattoman suurien vaikeuksien eteen — yhtä suuriin vai­keuksiin
kuin oHvat ne saksalaiset jotka aikoinaan puhuivat
natsismia vastaan'Hitlerin Saksassa.. Jos mikään niin tälmä
osoittaa, että kaikkien hyväntahtoisten ihmisten ja kansojen
velvollisuus on puolustaa Etelä-Afrikan apartheidin vastus­tajia.
Maailmanlaajuinen apartheid-^ohjelman tuomitseminen, ja
avoin toiminta, kuten mielenosoitusten, järjesltäminen Etelä-
Afrikan rotusyrjintää vastaan sekä Eftelä-Afrikan tuotteiden
boikotti, vaikuttaa varmasti niihin, jotka tämän eläimellisen
äor.to- ja riistomenetelmän avulla pitävät yllä pienen valkoisen
vähemmistön herravaltaa.
Kuten muistuttanee, YK on 'julistanut vuoden 1968 Kan­sainväliseksi
ihmisoikedksien vuodeksi.
dollisuudet nauttia kaikille
kansalaisille kuuluvista talou­dellisista,
sosiaalisista ja kult­tuurisista
oikeuksista.
Näitä jaloja tavoitteita ei
kuitenkaan saavuteta kädet ris­tissä
istumalla vaan toimimalla
määrätietoisesti niiden pu'olesta
olkoon sitten kysymys Vieltna-min
kansan itsemääräämisoi-keuiksista,
Yhdysvaltain neeke­rien
sorrosta tai Etelä-Af rikan
värillisten sekä heitä tukevien
valkoihoisten kiduttamisesta ja
piinaamisesrta.
• Kaikkien hyvää tarkodbtavien
ihmisten velvollisuus kauitta
YK:n Yleiskokouksen vuonina 1948 hyväksymää Yleistä maailman on korottaa äämensä
ihmisoikeuksien julistusta^ täydenjiett^^ YK:n_yieiskiokauksen--^uureksi-'-vartkileirikfei^-mub-lTrTstunnössa
• v. 1966 Kansainvälisellä taloudellisiten, sosiaa- dostuimassa ollevan EbelärAfri-listen
ja poliittisten oikeuksien asiakirjalla. ' Nämä täj:'keät kan apartheid-dhjelman tuo-
.fidakirjat tunnustavat kaikkien kansojen itsemäärääiriisoikeu- mitsemiseksi.
seksi. Vasemmistolaiset ministerit ja
vieläpä presidentiksi valiifatu Saragat
olivat SIFARn tai-kkailun kohteena^
Jopa heidän yksityisfcesikusitelujaan
ja 'ppl^6lujaan oli kuunneltu j a nau­hoitettu.
Samassa yhteydessä parlamentissa
syytettiin turvallisuuspalvelua va-semmisitopoliitikkojen,
" m a r x i l a i s ­ten"
kortistoinnista ja silmälläpidos^
ta, ja vaadittiin komission asettamis
ta tutkimaan; missä määrin SIFAR
oli syyllistynyt vääjj "käytöksiin val­tion
johtoa vastaan. Parlamenttikes^
kustelun lisäki Italian lehdistö puut
tui hanakasiti asiaan- ja tiedustelu^:
palvelun toimenpiteet ovat olleet
sen jaitkuvassa ristitulessa. Useiden
todistusten nojalla SIFARille "ön
tpdettu käyneen, niin kuin monille
sen rinnakkaisjärjestöille eri mais­sa:
sisäisestä itsesuojelumekanismis-ta
se on kasvanut valtioksi valtiossa;
hallituksen kontrolli ei siihen ulotu.
K R E I K K A PELÄSTYTTI
. Kreikan kaappaus huhtikuussa
1967 kiihdytti tutkimuksia ja vain
kuukausi; Kreikan tapahtumien jäl­keen
arvovaltainen: aikakauslehiti
L'Espresso esitti häilkähdyttävät
väitteensä. ,
Lehden mukaan kesällä 1964 o l i
todella ollut kysymys maanpctos-hankksesta.
Vallankaappau.sjuonien
takana oli silloin presidentti Segni
yhdessä S l F A R i n päällikön kenraali.
Giovanni do Lorenzon kansa. Hei­dän
yhteistä aikaansaannostaan oli
NATO-suunnitelmaan perustuva
"Hätäsuunnitelma S". Sen mukaan
tiettynä ajankohtana ka-kki puolueit
»en päämajat .miehitettäisiin, puo­luejohtajat
pidiV^Uäisiin j a toimi­tettaisiin
turvasäilöön Sardinian saa­relle,
jonne oli varattu keskitysleiri
vangeille.
Näiden toimien varalle oli aseteltu
erityinen aseistettujen poliisien, ka-rabinieerien,
joukko-osasto. Se huo­lehtisi
valtion "sisäisten vihollisten"
pidjiityksestä ja poiskuljetukses'ta,
minkä jälkeen hallituksen johtoon
nousisi sotilas- ja muista "el-poliitti-sista"
henkilöi.ftä muodosteltu junt­ta.
Suunn'telnia on täysin saman­lainen
kuin. se minkä Kreikan soti-la.=;
jun ta kolme vuolta myöhemmin
tctei-tti.
K E N R A A L I E N " A P U "
Kenraali de Lorenzolla o l i . L ' E s -
presson mukaan lähimpinä apurei-'
naan 13-kenraalin ja kuuden evers­tin
lyhmä. Heinäkuun 14 pnä 1964
—7 samana jolloin'uu.-;i hallitus muo
dostettiin — de Lrenzo julisti lähim-milleen:
"Maa kokee vaikeita aikoja
Sen korkein johto on vedonnut mei­dän
apuumme ja' meidän on. oltava
valmis."
Sotilasjohtajat eivät ehtineet antaa
"apuaan", sillä Moron uuden halli­tuksen
toimesta Segni siirrettiin syr­jään
elokuun 7 pnä. Erään karabi-niecriupseerin
kertoman mukaan —
hän. oli vartiossa presidentin huo­neistossa
—' viimeinen Segnin, Sara­gatin
ja Moron keskustelu päättyi
katkeraan riitaan ja Saragatin lau­sumaan
S2gnil!c: "Olen saanut kyl­tikseni
teidän röyhkeydertänne. Tie­dän
kaiken mikä koskee heinäkuun
14 päivää. Se riittäisi saattamaan
teidät oikeuden eleen." Samana päi­vänä
Segni .sai halvauksen, josta hän
ei ole tähän päivään mennessä toipu
nut. Segnin tilalle preidentiksi valit­tiin
kommunistien tukemana Giu­seppe
Saragat.
TOTUUS ILMI
OIKEUDENKÄYNNISSÄ
L'E;spreson paljastukset yhtynee­nä
Kreikan kaappausta kohtaan tun­nettuun
tyrmisilykseen ja vasten-mieliisyyiteien
aiheuttivat luonnolli­sesti
voimakkaan'-reaktion kaikkial­la
Italiasa. Kenraali. de Lorenzo —
joka oli jo vapautettu tehtävistään
— nosti lehiteä vastaan syytteen
kunnianloukkauksesta j a tätä, oikeu­denkäyntiä
on nyt jatkettu -Roomas­sa
puolisen vuotta.
Jutun ljumattavimpina todistajina
ovat esiintyneet kenraalii Cosimo
Zinza ja kreivi Paolo Caspari, jQi=-
den .tehtävänä on useiden muidpn
upiseerien tavoin pitää huolta kaap.-
pauksen ''teknisest!ätL.toteuttamises-ta.
Heidän kertomuksensa ovat vah­vistaneet
L'Espresson väitteitä. On
käynyt ilmeiseksi, että kaappaus oli
suunniteltu viimeistä piirtoa myö­ten:
kara binieerijoukko j en komenta-jJUe
oli kesäkuun 27 pnä pohjois­ten
. sotilasyksikköiden tilannekat­sauksessa
annettu .täydelliset ohjeet.
Jokaiselle upseerille jaettiin luet­telo
pidätettävien nimistä j a osoitr
teista. Upseereja kehoteltiin pysy­mään
vaiti saamistaan määräyksistä
niiden toimeenpanohetkeen saakka,
koska "kysymys oli erittäin arka­luontoisista
asioisila". Pidätykset o li
määrä suorittaa öiseen aikaan ja
jottei mitään hämminkiä' syntyisi.
SIFAR hankkisi avaimet ulkoport-teihin
ja oviin niissä taloissa, joissa
vangittavat asuivat.
Kenraali Zinza, jonka toimialue
oli Milano, kertoi oikeudesa omasta"
tehtävästään: "Kenraali Markert
ojensi minulle asiakirjan, joka o l i
sinisessä kuoressa. Listassa o l i 44 i h ­misen
täydellLsÖt nimet ja osoitteet
Milanossa. Niin pian kuin käsky tu­lisi,
heidät piti nopeasti öiseen ai­kaan
pidättää ja kuljettaa Lenaten
lentokentälle ja sieltä heidät kulje-t
Mittaisiin edelleen määränpäähän,
jota ei ilmoitettu. Muut osallistujat
saivat samanlaisen komennon." Zin­za
kertoi olleensa hieman hämmäs­tynyt
tehtävän luoteesta, mutta toi­selta
puolen — hän sanoo — ' me
olemme sotilaita ja sotilaalle käsky
on käsky.
SYYTTÄJÄ SYYTETYN
P U O L E L LA
Oikeudenkäynti sai yllättävän
käänteen viime vuoden joulukuun
23 pnä,, jolloin yleinen syytläiiä
kertoi oikeudelle uskovansa L'Es-preson
kertoneen totuuden ja pyysi
saada lupaa lisätutkimuksille voidak
.«een selvittää, onko mahdoUi-sta nos
taa .syytettä kenraali de Lorenzoa
va.slaan.
Tapausten odottamaton kulku on
kiihdyttänyt äärioikeistolaisten pii­rien
aktiivisuutta ja niiden hyökkäi­ly
hallituksessa olevia sosialistisia
ministereitä va.staan on saanut kar­keita
muotoja. Fasistisista sympa­tioistaan,
tunnettu viikkolehti Lo
Specchio on esittänyt etenkin Nen-niä
va?'aan."!j7töksiä; joiden mu­kaan
Nenni olisi syyllistynyt laa­jaan
korniption. Presidentti Sara­gat
on kuitenkin asettunut Nennin
puolelle, samoin kaikki vasemmisto­puolueet.
Vascmmistopuolueitten vaatimus tut
kimuskomissiosta, joka selvittäisi lo­pullisesti
vuoden 1964 tapauksen,
on -saanut, hyväksymisen. Italian
hallitus nimitti tähän tehtävään k o l ­me
sotilashenkilöä, jotka tekevät
asiasta täydellisen raportin.
Tämä uhka sotilaskaappauksesta
ja parlamentarismin romuttamisesta
Pääsihteeri AitnQ Haiapamieii:
El SYYTÄ EDUSKUNNAN
HAJOITTAMISEEN
Helsinki. — Tyydyt|?^änä SKD-L
n sekä Urho Kekkosen vaaliliitto
ja yjalitsija;m)^^p. kokonaismäärän
kaonaita piti presideiilint valitsija-m
i ^ a a l i ^ n tuLoisita S K D L n pääsih­teeri
Aimo Haaipanm
Pääsihteeri arveli äänestämättä
jättäneistä huomattavan osan olleen
vasemmistoii kannaltajia j a katsoi
tämkn olevan syynä vasemmistoryh­mien
kannatuksen l u k u u n . Vasem-mistolaisiten
ilmeisen huonon äänes-tysaktiiyisuuteen
puole-itaan ovat i l ­meisesti
viaikuttaneet sekä asenne
lopputuloksen varmuudesta jo enna­kolta
sekä toisaaltiEt vasemmiston
omien ehdokkaiden puutituminen,
jotka sillä on aiemmin perinteelli-ses!
ti o l l u t presidentinvaaleissa. Jon­k
i n verran on vaikuttanut ilmeisesti
myös se, että hallituspolitiikan ar-vpstelu
kohdistuu voimakkaasti va-semmistoenemmistöön
j a myös SK­DL
on saanut siitä osansa, vaikka
sosialidemokraalieMle tulikin suurin
osa.
Eduskunnan hajotukseen ei tämän
vaalin pitäisi antaa missään ta­pauksessa
minkäänlaista aihetta, to­tesi
pääsihteeri Haapanen. Hallitus­pohjan
pysyminen ennallaan riippuu
pufolesitaan siitä, löytyykö tulevalle
hallitukselle sellainen ohjelma ja po­litiikka,
että se voi pitää nykyisen
pohjan. Kaikki edellytykset tähän
kuitenkin ovat olemassa j a hallitus^
keskustelut lähtenevät käyntiin edus
kunnan kokoonnuttua.
nen. Nämä vaalitulokset eivät anna
viiittettä siihen.
' Hän huoinautti edeljeen» että a l ­hainen
äänestysprosentiti on ilmei­sesti
vaikutlanuit TPSJLn kannatuk­seen.
Se on ollut punaisena lankana
näissä vaaleissa kautta kaikkien var
semmistopuolueiden.
'Raatikainen:
PÄÄTAVOITE SAAVUTETTIIN
Sosialidmokraattisen puolueen
puoluesihteeri Erkki Raatikainen et
halunnut lähemmin kommentoida va
litsijamiesvaalien tulosta puolueen­sa
kannalta. Vaaliyönä antamissaan
lausunnoissa puolueen puheenjohta­ja
Rafael Paasio sekä puoluesih-teri
Raatikainen' katsoivat puolueen
vaalitavoLtteen,^ nykyisen tasavallan
presidentin uudelleenvalinnanj tul­leen
saavutetuksi.
Pääministeri Paasio on myös to­dennut,
että valitsijamiesvaali ei an­na
mitään viitettä siihen suuntaan,
että eduskunta pitäisi hajottaa. Ky­symyksessä
on vain tasavallan presi­dentin
vaali ja siinä suhteessa se on
täy'itänyt tehtävänsä. Hallitus jättää
paikkansa normaalin käytännön mu­kaan
helmikuun 15 päivän jälkeen
presidentin tultua valituksi..
Pekka Silvola:
VALINTAPERUSTE TOINEN
KUIN EDUSKUNTAVAALEISSA
Vaalien päämäärä, Urho Kekko­sen
uudelleenvalinta on itoteutunut,
totesi vaalituloksesita keskustapuo^
lueen puoluesihteeri Pekka Silvola.
Kekkosen kannattajien joukossa on
keskustapuolue pitänyt"pintansa par­haiten,
koska meidän suhteellinen
äänimäärämme on suunnilleen sama
kuin viime eduskuntavaaleissa. ;
Eduskunnan hajottamista koskea
vaan kysymykseen Silvola totesi
asian olevan viime kädessä presi-deratin
ja hallituksen päätettävissä.
Tässä vaiheessa asia kuitenkin nayt^
tää siltä, että nämä ovait olleet hen­kilövaalit
suuressa määrin ja edus­kunta
puolestaan koostuu hieman
toisien perusteiden mukaisesti. A i ­nakin
tältä istumalta tuntuu siltä,
että eduskunta tulee istumaan nor­maalisti,
hän huomautti.
Silvola totesi vielä tässä vaiheessa
olevan vaikeata sanoa vaikuttavatko
vaalit hallituskysymykseen. Hallitus­pohjan
tulevat selvittämään hallitus­neuvottelut,
jotka käynnistyvät i l ­meisesti
presidentini valinnan jäl­keen.
Olavi Saarinen:
EDUSKUNNAN HAJOTUS AJATUS
EI OLE REAALINEN
Sosialidemokraattinen liitto on air
noana vasemmistopuolueista säilyt­tänyt
suhteellisen osuutensa äänistä
viime eduskuntavaaleihin nähden,
totesi TPSLn varapuheenjohtaja,
Olavi SaariiTen vaalituloksesta anta­massaan
lausunnossa.
S a a r i n ^ sanoi, ettei ajatus edus­kunnan
hajottamisesta ole realisti­en
saanut vasemmistopuolueet yhty­mään
vetoomukseen . sisäpoliittisen
tilanteen tasapainottamisesta ja va­semmiston
yhteistyöstä samansuun-tahiten
yritysten estämiseksi vastai­suudessa.
Tänä vuonna pidettävissä
vaaleissa kommunistit j a sosialistit
tulevat antamiensa lausuntojen mu­kaan
kiinnittämään valitsijoiden
huomiota näihin epädemokraattisiin
ilmiöihin.
Italialla on edelleen vaihtoehto.
Kreikalla sitä ei enää ole.
—• Upo Halonen.
Halsti:
TUSKIN AIHETTA EDUS-KUNNAN
HAJOTTAMISEEN
Presidentin valitsijamiesvaalien
tulosta voi tuskin ranoa tyydyttäväk­si
liberaalisen kansanpuolueen kan­nalta,
ja kyllä me odotimme parem-n^
a. totesi puolueen puoluesihteeri
Helge Halsti. Hän arveli, että libe­raalien
äänestäjistä on näissä vaa­leissa
jonkin verran voinut mennä
muidenkin presidenttiehdokkaiden
taakse* multa ennen kaikkea alhai­nen
äänestysprosentti vaikutti puo­lueen
menestykseen.
Kysymykseen eduskunnan hajetta
mi-esta puoluesihteeri Halsti totesi,
että vielä tällä hetkellä on vaikeata
sanoa, löytyykö tällaisen vaatimuk-:
sen esittämiselle tarpeeksi pohjaa.
Minun käsitykseni on se; että asia
riippuu hyvin paljon myös siitä, m i l ­lainen
hallitus syntyy. Jos kunnol­lista
hallitusta ei saada aikaan, n i in
silloin tietysti hajotusajgtus tulee
lähemmäksi. Liberaalien tuleva kan
nanotlo hallituskysymykseen riippuu
hyvin paljon hallituspohjasta ja oh-jElmasta,
sanoi Halsti. .
Poutiainen: ^
HALLITUSPOHJA PYSYY
ENNALLAAN
' Presidentin valitsijamiesvaalien
itulos merkitsee sitä, etiä Suomen
kansan silmät rupeavat vähitellen
aukeamaan ja näkemään sen, mitä
me olemme puhuneet jo monta
vuotta, sanoi Suomen, maaseudun
puolueen puoluesihteri Eino Pou­tiainen.
E i oikeistosta enempää kuin
vasemmisitokaan ole niiden asioiden
ajajiksi, joita me puolueohjelmas­samme
esitämme. Puoluesihteeri
Poutiainen piti eduskunnan hajotta­mista
tarpeellisena, "ellei suunta
muutu äkkiä". Hän uskoi myös hal­lituspohjan
pjTsyvän suurin piirtein
ennallaan.
PÄIVÄN PAKINA
KÄRRYT HEVOSEN ETEEN
Niissä vanhoissa hallituspuolu­eissa
on hauskoja isäntiä j a emän­tiä,
jotka tietävät muutenkin kuin
laulun sanoina, miten "otetaan ilo
irti elämästä".
Tuoreessa muistissa o n vielä kai­kille
se suurimittainen sirkus- ja
viihdytysohjelma, sekä edustajien
kestittäminen, mikä o l i leimaa-an­tavana
piirteenä konsei-vatiivien
johlajavalintakokouksessa, missä
vanjia John Dicfenbaker .sai upok­kaan
kuvaiV anatomiansa siihen
paikkaan, mihin selkäranka päät­tyy,
ja uudeksi Mooseksi hankit­tiin-
Robert Slaiifield,jonika pitäisi
pitkien alusvaatekertojen voimalla
johtaman konscrvatiiviit pois unoh­duksen
koi-vesta^
Liberaalien tulevasta; huhtikuus­sa
pideltävästä johtajanvalintakor
kouksesta näyttää nyt tulevan
"varallinen kilpailija" edellämai-..
nitulle sekä edustajien kestityksen
että sirkusmaiseri viihdylysohjel-man,
antamisen tiiimoilla.
Vähän aikaa näytti tosin siltä,
että liberaailit hairahtuvat huhti­kuun
puolue-peijaisissa keskustele­maan
myös maata ja siis myö.s puo
luotia ^lähellä olevista ,ohjelmaky-symvksi&
tä — esimmikiksi -suht^ui--
tuimiscsla Yhdysvaltain hyökkäys­sotaan
Vietnamissa, yhdysvaltalais­ten
omistamien suurten vakuutiis-yhjtlöiden
vihaamaan ja vastusta­maan
Kansalliseen sairaushuolto-lakiin,
asuntopulaan, työllisyysti­lanteen
korjaamiseen ja muihin
sellaisiin tärkeisiin elinkysymyk­siin.
....
Viikon vaihtee.ssa tiedoitettiin
kuitenkin, että tällainen vakava-
•mielinen asiallisuus ei sovi johta­jan
valintakokouksen sirkushen-keen
ja niinmuodoin liberaalien
kansallinen ohjelmakomitea £iti
erikoiskokouksen ja katso, se teki
yksimielisen ehdotuksen, että hii­teen
kaikki asiallisuus j a sen t i ­lalle
sirkusmaista soitto-, tanssi- ja
muuta huviohjelmaa, sekä kesti- '
tystä mitä varakkaat ehdokkaat
kannattajineen voivat antaa yltä­kylläisesti
kaikille edusitajille —
TVn kautta myös ns. suurelle ylei­sölle,
lukuunottamatta viina- ja
muita kestityksiä, jotka ovat "vai­kutusvaltaisten"
edustajain erikois-voiteita.
Samalla kertaa Ilmoitettiin kui­tenkin;
ettei ohjelmakysymyksiä-kään
ole unhoitettu, mutta niistä
puhutaan vasta joskus ensi syk­synä,
lokakuun lopulla tai marras-kuim
alussa — mikäli sitä ei josta­kin
syy.stä lykätä harmaaseen lule-v
a isuulcen, -kuilen - n y t-amerikka—
iaistqn vflkuutu-syhtiöiden' j a nii­den
asialla Utkkuivien poliitiikkojen
loimesta vaaditaan siirrettäväk.si
tuonnemmaksi mcdicaren voimaan­astuminen.
Tämä asetelma — ensiksi vali^
taan kansallinen johtaja ja sitten
joskus tulevaisuudessa keskustel­laan
ohjelmakysymyksislä — on
verrattavissa siihen, jos "käiryt
valjastetaan hevosen eteen", eikä
päinvastoin. kuten..tavallista.
Me työväenliikkeen piireissä kas
vaneet j a koulutuksemme saaneet
olemme tottuneet siihen, että
edustajakokouksissa on etutilalla
ohjelma kysymykset. .
Jos on periaaibekysymyiksistä tai
joistakin muista tärkeistä asioista
erimielisyyttä, niistä keskustellaaTi
työväenpiireissä niin kauan että
kaikki edustajakokouksen osallis­tuvat
tuntevat asian yksityiskohtai­sesti
ja ovat siis tietoisia mitä tu­lisi
tehdä.
Mutta hullunkurista olisi se, et-tä
tällaisen teoreettisen tai muun
tärkeän väittelyn jälkeen valittai­s
i in järjestön johtajaksi joku muu
kuin enemmistön, edustaja! Sille
naiiraisivat jo naurismaan^ aidat­kin,
jos joku työväenjärjestön
edustajakokous tekisi jostakin tär­keästä
asiasita pitkän kesikuslelun
jälkeen selvän ratkaisun eli pää-tölLsen,
mutta valitsisi sitten tätä
päätöstä (tai päätöksiä) vastusta­van
opposition edusltpjaii järjestön
johtajaksi-huolehtimaan siitä,-että-eduslajäikokouksen
päätöksiä ei to-teutetakaan,
tai jos e i uskalleta
olla kokonaan toteuifetamatla, niitä
toteutetaan kuitenkin mahdollisim­man
kehnosti.
Toisin suhitautua tällaisiin vaka­v
i i n seikkoihin liberaalipuolue. M i ­käli
on puhe tärkeistä ohjelmaky-symyksistä
—• mTten johtajaehdok­kaat
suhtautuvat esimerkiksi Y h ­dysvaltain
likaiseen Vietnamin soi.
taan, tai tuiki tärkeään Kansalli­seen
sairaushuoltolakiin täällä ko­tona
— sille viitataan kintaalla ja
sen sijaan järjestetään mahdolli­simman
paljon ne suurta yleisöä
kiinnostavaa sirkushumpuukia.
Jos missään, n i i n liberaalien
" huhtikuisessa johtaja vaalikokouk­sessa
joutuvat edustajat "ostamaan
sian säkissä" mdkäli todella.tapah­tuu
niin, että ohjelmakeskustelun'
itilalle tulee pelkää huvittelua ja
kestitystä. v
Meitä ei kuitenkaan vaivaa tässä
yhteydessä yhtään ns. kateuden
rietaSi Mikäli liberaalipuolueen
johto otaksuu tulevansa autuaaksi
: uskolla, että ohjelmakeskustelun
asemesta on järjestettävä soitto- jä
tanssiesityksiä, sekä Wayne ja
Shuster hirpailuja "edustajako^
kouksen" korokkeelta T V n välityk­sellä
lähetettäväksi ns. "suurelle
yleisölle, n i in me olemme valmiina'
onnittelemaan heitä.
Sitäpaitsi, vanhojen puolueiden
kohdalta on loppujen lopuksi sa­mantekevää,
vaikka mitään ohjel-imakeskusteUuT
ei olekaanj, kun
-avoimesti sanotaan? että; puolue=-
päätökset eivät sido sen paremmin
puoluejäsenisitä muodostettav^a
hallitusta kuin parlamentin puolue­ryhmääkään.
— Känsäkoura.
•Cx»
kLihiUit.^ km3Mmst ätädimtdälL