Vapaus, February 28, 1956

              ntia suurvdhain joukossa
V. itsenäisenä valtiona
jcuttd -svaXKsk siitä, kun
sai itsenäS^STtensä-ja pääsi pois
(glamiin^ irallan alaisuudesta; Mab-r
buomioitavin : edist]?s tällä
on": • ollut: .sen : osallistuminen
Ujiman edessä -J0leiriln,kys3nnyksiin
elo eri sosiaalisten Ja taiouBjärJest«l-1 kaikkensa Intian toiminnan vaikent-mien
t&ldiä on mahdollista ja rauhan tamisÄd kansalnvällsässä
aen .-vuotta 1947 Intialla el; oUiit
Itään ^Taikut"st»imaanrfian
eikä silläv olIu&:: edes .lähetystöjä
:omaiIla.rI&£äii^a$io}sta. ;glm sisäi-ä
kalnanlkonaisl^stakin, päät^t^
too£sa. aitäoU. kielletty, oikeus
laisiin •kansainvälisiin - jafjestäUxin
Kansainliitto: Brittiläiset dip-atit
puhuivat sen puolestaA^;
tä ikivanhalta^sivistysmaalta kiel-i
i i -ilänioikeus::, kansainvälisissä^
yisissä ; on yksi - siirtomaajär-kaikkeni
;
oikeuksia:: Ennen - eurooppalaisten
aisuut^n joutumistaan Intia
~r.' 3Ätti yhtä suurta-osaa Aasiassa -kuin
tannla Euroopassa: "Me tehdas-lUisuuskansana:.
olemme vielä pal-heitä'Jakessa'.';.
sanoi entinen Afl^-
' kuvernlMJn ^Thomas Munro ai^
yhideksannellatoista': vuosisa-aiset
kävivät pitkän täistelim
lllsesta itsenäisyydestään ja aina
• silmiensä .edessä oli kuva tur
;ta Intiasta, ei ainoassaan silr-aorjuudesta
:^apautuneena inaa-yaan
myös maana. Joka ottaa osaa
mvälisiln kysymyksiin siinä mi-koin
:se.- on osallistunut 4vis-n
'kehitykseen, kun Intia saa­ti
itsenäisyytensä, seniiamtuslaa-ulkopolitiikan^'
joka Johti > maan
' välisen .vaikutuksen ja; äryö-i-
nopeaankasvuun.:
iti§lla on nyt'diplomaattiset suh;^
tttmiltei kalkkiin maailman mäi-i,>;
npin kuusikymmentä kaikkiaan:
iian^ ulkoministeriön .-raportissa >;w.
(4^5 sanotaan, että- maa on' Jäse^.'
aä';4S kansainvälisessä järjestössäV
E j e i k k aK että -intialaiset ovat .^lu^
ii^phtajina kolmessa -kansainväli-
Sftii^alvontakomissiossa: Indo^Kiir:
s^f^ja 'B^ean"'kotiuttamiskprnis-ssi^
ubuu'Intiän arvovallasta maa-<~
lab^kysymykslssä.
ir^; - #
SjQe uskomme, «ttä Intia on .:
[n.||nniTa]ta , j»^ ettäs, sen tulisi
[sellua maai^an^:'johtavien snorp;'^'
l^jenrjjoukkion"), >sanoi: N. S.
Wikuttaa^ kansainvälisissä
r:el-va!n siksi^että se on yksi
Illman suurimmista maista, vaan
lös siksi; ^ ettäVe'osallistuu aktiivlr
|ti rauhaa'' (kannattavien m
iin terveiden vkansainvällsten
[iteiden. ja yhteistoiminnan kehlt-ekst^^-
Jntialaiset;: lomaavatsen
.että' rauliaUinen' riimakkais-T
ja edistyksen mukaista.;
«AlifcäU me Intiassa olemme
fcysymyksessä'*. sanid' läväiarlal
Nchm, 'teeidän koko kantamme
perostiui^ aivan siitä läbfien kim
me aloimme toimia kansatnvä»:
, «iissä piireissä, rinnakjrolselon'
fcäjltykselie.'' ' ' v- i
'Qlxsi vaikea mamita: ainoatakaan
rauhaan joMavaa; aloitetta Johon In-,
tia ei olisi Oiallistimut: Sen osa Ko­rean
välirauhan aikaansaamisessa ja
raiihan palauttamisessa Indo-Siir
nassa ovat (hyvm tunnettuja. Intia oli
myös yksi Banduagm konferenssto
alullepanijoita.
Intialaisten yleinen mielipide ton
ehdottomasti -vastaan kaikkia seUal-sla
sotaLittoJa kuin SEATO ja -Bag­dadin
bloki; Tämä on julkituotu- jhuo-:
mättävien intialaisten valtiomiesten
lausunnoissa' ja vakuutettiin vielä N:
A. Bulganinm, N:= S. Khrushevln ja
Jawaharlal Nehrun yhteisessä lau­sunnossa,
jossa sanotaan::
"Neuvostoliiton valUomiehet ja
'Intian pääministeri• hjrväksyvät,
että sotalUttoJen tai aloeelllsten
sotilasblofcien maodostainii|ea ;
ole keino raolian ja turraOisna-den
taftaamisrksi. Selbiset lUtdt'
ovat vain laajentaneet 'kylmän so-r:
dan' rajoja i a Qvat aikaansaaneet'
epävakaannosta: kyseessä,olevilla.
alueilla,, lisänneet pelkoa Ja jän-nittynel^
yttä Ja kehittäneet nn-.v.
, sia esteitä^.; jotka vaikeuttavat ky--
seessä olevien maiden raqhalima
: kehitystä. : Rauha ja liansojen
todellinen . tnrvaUisnns . voidaan
..taata vain eri.valtioiden yhtc^-
ten yritysten kantta.**
j Yhtenä sellaisena yhteisenä .'.yrityk­senä
.voisi olla Kiinan:Kansantasa­vallan
esittämä Aasianpa /tyynenme­ren
kollektiivinen rauhansopimus, jo­ta
;Hindustan Standard-lehti ilmoit­taa
myös Delhin suosivan.
Intia näkee rSEATa:ssat Ja.Bag­dadin
blokissa iraaran niiden Aasian
maiden kansalliselle itsenäl^deöe;
jotka' ovat riistäytyneet sllrtomaa^al-lanalaisuudestaivTämä
pelko on aivan
ymmärrettävä, Kalkutt^nfiB^ginnati-lehti
ktrjoitfaa:
"Kaikille on selvää, että Ame-rikka
k^imati^a imperiallsm^
^ että 'iiiinsancltnt^ 'piioInstaäliltiÄ
eivät ole mitään mUnta kuin vä­lineitä
Aasian ja prikan rUstä-miseksL"'
' ^
Amerikkalaiset 'JolitöinIehBt.ivälttä-vät
kunnioittavansa Aasian kansoja
ja niiden kansainvälisiä-!oikeuksia «ja
etuja, mutta toisaal^-"Äe.'tekevät
plirtissä.
3e on paradoksinen tilanne; mutta;
siihen^ on^^yynsä^BJeti sen Jälkeen
kun'Intia saavutti itsenäisyytensä!
länsivallat ovat yrtttäneetvkäyttää sl-^
tä : aneena 'sgressiivisten pyrkimyk­siensä
ed^misek^ Aasiassa. .XTe
kiibdyta;ät yrityksiään KUnan :KpnA
santasavallah penistainisim;-Jj^Jceen:^
Erikolsestikin TJsdJ^vallat ln0tu"liuo>
nojen jsubteldeir alkaaiusaäxni^eäi^^'!^^^^^
Uan ja Kiinan välillä. Käist^ ugrfs-sUvisIstä^
. ^unnitelmlst»i^'i^(^^
amerikkalamen j sanoxmCiäiitinalnen
Vera li^elesi^ean jouln^us^^^l^
seuraavaa: ' :. . i
: :l?idysva|IatiiinmisU^^V^
• tymyksensä KiinaanlOlidcn; «ej
ryhtyi fcataomaaii Bsääntgnräilä'
ndetenkiinigioUa Intiaan, joto . l
sitten <tt>enäl^yyt«nsä Britäta|dal- \
ta saatcaan pn gamat iatttuvastt
. lisääntyvää ärrovattaa'' ;amerik^ -;
kalaisten sioUnlssä/' / , ]
Mutta länsivaltojen rtoiveet irauke--
sivat tyhjän. Itsenäinen Intia torjui
päättäväsU kaikki yritykset, joiden
taikoitidsena oli v aikaansaada (vtha-'
mielinen V Intian kantta (Kiinan Kan­santasavaltaa
:;kahtaany'; jossa se
van oikeiil näki. .el .•vihollisen,-,vaan
luonnollisen liittolaisen^ taistelussaan
rauhan puolesta kolonialismin uudel­leen
herättämistä vastaan.
Intia bn aina ^väittänyt, että K i i ­nalle
tulisi antaa: sille oikeudenmu­kaisesti
kutäuvap&U^a Yhdistyneis­sä
Kansoissa: KunvvNeuvostoliltdn
edustaja turvallisuusneuvostossa tam­mikuussa
1950 ehdotti, etä Kuomin-tangin
agentti poistettaisiin:maini­tusta
neuvostosta, Intian taholta kan­natettiin-
e<hdotusta^
Intiaan kohdistetut taantiunuksel-
Uset hyökkäykset eivät suista, sitä
vaUtulta tieltään. Se jatkaa luotta­vaisesti
itsenäistä suuntaansa^ joka
kansallisen
Suomalalnpn faHdtija
lElffSiltltl
orkesterin ^btaj» Hatti Sor^ co
kutsuttu itihtama»n Meksikon iu'
op£tonxixritstexiK 3 Cityyn.
Hom tm Vs 2833 kon&enti mattotf
kotimaahansa suomeen. Bänjoittaa^
ensimmäisen kexran.orkesteria:!kesft-'
imun 24 päivänä Mexico Cityn.:;^-
<flep3lat«i6sft. '
Neuvosfoiiittolaiseri
saapuu äiiadaan
Vaneoover. United Fishermest
and'AlUed.'Workers Vnion s^teoi
Homer Stevans sanoi viime pprjan'*^
talna, että Neuvostoliiton kaUstus-l7ö'äistenun}
dnvaltuusk|mta saapuu
hänen unipnsa vuoslkokouks^> Jo^
Hkaä na tVk sacam*o ml,;a eatltiäs^k^mKm^ 19, pnä tääl)ä
lastajloi union taholta on: ilmoitettu;
että heidän xmioiisa on 'hyväks^yt
t7FAWU:n kutsukirjeen lähettää vai
tuuskunta Canddaan.
Thaimaan ja Kiiiiaii
suhtjeef paran^^
, Bangkok, ThfUmaa. 'naimaan
parlamentin, jäsenistä Ja sanoma-
}ehtimieihlstä;: kokoonpantu .valtin
kunta on Pekingin radioasemai;i:välii^:
tykselm antanut raportiii. Jossa mm
sen
; SUURI ÄÄNILEVYJEN
A l e n n u
SUOSITTUJA ^HQ. CHO;
ALENNUKSELLA'
' L E U O N Ä - L E V Y T - TavaU. $1.25 - N Y T 75c
' ' (Ostajan maksettava lähetyskulut)
^ T 502 Knonsäteiden laulu, 8low-foz, Olavi Virta
Amor Hoi, valssi» Birgit Kronström
T 5025 Sun4empeesi luotin, valssi, SlnlktoTimtnri
' Pienet tähdet loistaa, slow-f ox, Sinikka Tunturi
T 5054 Haaveflna, filow-fox, Eero Väre. „ \
- HU jaa kulkee kun,'Valssi, Eero Vare
r 507» Honnto,-Tango, Veikko Tuomi
Sydän liafliaretkdlä, valssi. Veikko Tuomi
^vonhen tfestengO/Veitto Tttomi >
Oli kun, Bequin Fozi, Veikko Tuomi
r T 5085 SuUe laulan mä lifljaa, .tango, Olavi Virta
^ -Toalikannel, tango, Olavi Virta
T iMg H a n ^ k«toa'Äigentlina»ta, tango "
.Usrgate^ valssi (Lasse Pihlajamaa, hannonDJa 3^^^
T M ^ &okyyi«i..;«aJBg«^ touL
I ^ ^ i ^ mobtoa, b e g ^ laui: Bertta ~
: 1Ä2Ä^ t a n g o 4 « g u i n ( L a^
- T 8095 TUSnatioo nj aT toontiiaa,, Svlaolwss-Fi, oExu, gEeung Mena lMmailrmtes^te n , T 5097. MSautsot alaau rlaukak raauktktaau, dFeosxt-at,r oEtu. gEenu gMma hItnosttoenst e^n
F E N N I A - L E V Y J Ä - Tavall- $1.25 - N Y T 75c
COst^jäi'maksettava lähetyskulut) .
F 106' Flganm Iiiäl, overtonfl, » J ; »^««f, sov. Konbaek
Bauska* hetket, säv^Eaal » « ' J » ^ ! - , , ^
Kotia mnlstelleasa, yviUsI, sav. Pam NorrbacK
Lahetanöne levyjä kail^aUeCanadassa ja •
Yhaysvalloissa
• Tilatkaa nopeasti, smä yllämainittuja levyjä pn vain
i ' rajoitettu määrä jälella- - , ' -
POSTI-JA PIKATAVABATIIAUSTENTT^aE KÄSITTÄ»
^ i VÄHINTÄIN KOLME LEVFÄ
iVAPAUlRÖBliSpe CO. LIMITIN
on yhdenmukainen
etujen kanssa.- r..;.
Amerikkalaiset :sanQmaIehdet eivät
salaa huolestuneisuuttaan ^^dysval
tain ja Intian välisistä '"väärii^ir
tykslstä" ja'/'eroavaisuuksIsiaV; News
and .World'iteport-lehdessäJtdkaJIs-tlin
Pennsylvanian Vitopistonulko-^
po&tiikkaa; tutkineen Uistltautifn - ra^
portti,'Jossa 'tiUlaan'sUherf-johtopää-S
tökseeh, että' ' f '
. - ' < i - " ' ^ v :^
"se' rako,-Joka on Umestyt^^^näl-den
kahden: maan väelle, voläne-to
kuiluksi. Ajan fcdlattna tiitla
tnlee yhä -äänekkäämmin-'vaatl^-:
maan- enrooppalaisräi Ja amerik4 '
kalaisen valkutoks^; polstomlsto
siirtomaa-aineilta '. ^J^. Se to^ee •
antamaan häljrtyksiln sen-Hakta;''
Inin ylläpidetään ::Unnen leniötu-)
klasemia niillä aineilla Ja arvos­telemaan
SEATO:a :ja Bagdadin*
- : soplmusto tunnusmerkkeinä idäi^
uuden äiaiden " itsenäisyyden
lonkkaamisesta."
United Press tunnustaa^ että IVash-ingtonissa
ollaan yleisesti sitä mlelr
tä. että Intian Ja Amerikan välisten
suhteiden rappeutunrinen: yleisesti
vahingoittaa Yhdyevaltain arvovaltaa
Kaakkois-Aaslassa." ArvoyaUan vä­heneminen
en se' palkka; Jonka se saa
sokeasta, vastuuttomasta kannastaan
ylenkatseessaan Intian suurena <val-tMia
Ja yrittäessään kohdistäa^I^
tiaan^palnostustaan^ Intian Tasavalta
alkoi olemassaoloiisa7:nnen vuoden
tarmokkaana ja elinvofanaisena. Sen
kansainvälinen arvovalta yhä kksvaa.
Se on latäxan kannattajia- eturivissä
Ja £en saavuttikset Anto^
edistysmiellsUle mleMlIe Ja naisille
ysyytä iloitsemiseen. ^
Aurtesa fapah-tunut^
hdifksli
Ctaleago, — Viikon iopvOia. tapahtui
auringossa niin suuri-räjähdy5,»että
sitä voidaan verrata ybt^\ voimak­kaaksi
jos mlijoonav;yetypouunla OM
räjäytetty. , . - ^
Hmapalloja ~ lähetettiin--22, jnäilia
korkealle ^i^naan; jollaisilla wäUneiUä
vastustettuna jotka' mittasivat kos­millisia
säteitä. /l ^
~'<aiica^ yliopissa fyysikot, sanbl-vat.
-'eftä' auringösÄ tapahtu­neet
' räjähdykset ei^ät"^ <Jle'; vaa:-
t a H i ^ ihmisille, mutta aih^nttavat
sanotaan, että Kiinala ei olehyök-icäysalkomuksa
^Thaimaata,: vastaan
Tosiasiassa - Kiina fhalua jutäviEdlisiä
suhteita Thaimaan kanssa.
Asioita tuntevalta .tahdita sanp-taan.
että Thahnaa ' yrittää..^aada
normaallsuhtelta Kiinan Kansanta:-;
savaUan kanssa.'
Burm:a Ja Ceylon lähettävät riisiä
Ja kumia^ Kiinaan .Ja' Thaimaa-tuot^'
taa näitä materiaaleja. Thaimaan Ja
Kiinan siäiteetovat^!^^
: parantuneet' Bandungin Isonfexenssin
jälkeen. Thaimaa haluaa:saada^ Neu­vostoliiton
ja Kilnaz^ apua.' ''
Thaimaalla ei ole ^diplomaattisia
siditeita^KlInaan Ja'Neuvosto"iittbon.
jäällä oUaan sitä mieltä^ t^ttä ku­luvan
vuoden aUcana Thaimaa sol­mii:
diplomaattiset-'^siäiteet; Kiinan
Kansantasavallan kanssa'.'
AiifptJ[?KipvaH
jiopeainnriii
el totuus
Sl&f. AOU SINERVO
t e t t a el totuus unobtuisi'V pe­rusteltiin
takavuosina Suomessa
erään kirjan alkulauseessa kuvauSta
4apuala:sliikkeen rikoksista. Samas-
,ta flRFstä toivoisi, että "Hakaristin-
;ruoska"; eli lyhyt selonteko natsien
sotarikoksista leviäisll kädestä käteen
Suome££akm, Jossa se sai viime syk.^
,f;ynft 'suomenkielisen asun. Kirjan on
Brjdlttanut lordi Russel Of Liverpool,
jjokat*i osallistui eotarikosoikeuden-
;k£ynteihin Ja jolla on' oUut asiasta
iat^Ja^ ja ykdtyiskobtainen ainehistb
.käytettivi&sään.
-,,;NHn ... että el totuus nnohtilisl .,.
On'suorastaan merkillistä; miten hel­posti
se unohtuu. Siltä jäUeen tun-
:liuo;lcun katselee maailman tapafatu-
'inla ja a'na siUoIn täUöin lehdissä
näkyviä uutisia siltä anteeksiannon
.jryöbstä, joka kohdistuu Oiakaristiläl-
^•sotarikollisiin^ -Lordi Bussel kä­sitteleekin
heti alkulauseessaan tätä
Icysymysta.
"Voitettujen kansakuntien puolus-taJiUa
on välistä taipumus käyttää
hy^^Ucseen voittajien sympatiaa Ja <Ja-lomdelisyyttä.
niin että tosiasiat, Jol-ta^
ei koskaan,merkitty muistiin v i ­rallisesti.
Jäävät hämäriksi Ja'Jou­tuvat
unohdukshi. —' — Alkojen ku-
Iti&saon edellisillä i'talsumus.vähek­syä,'^
hkä juuri niiden kauhlstutta-vuuden
takia. Jälkimaailmalle mah­dollisesti
esitettäviä kertomuksia!
hyökkäyksistä Ja Juknuukslsta; Ja^
Jälkimmäiset,; <äikä ' lanaattisten Ja
apl^vhelUsten propagandistien har-;
Jhitaajohtamat herkkäuskoiset, alka­vat
iuskoa, etteivät he - vaan heidän:
y^st^ajan^a ovat - syyllisiä vtekoihin;
]&tka;he itsekin tuomitsisivat."
Näin toteaa lordi Bussel ryhtyes­sään
kirjaansa kirjoittamaan. Sitten
siirtyy käsittelemään kysymys­tä,
tlesikd Saksan kansa Hitlerin val­takautena,
vallanpitäjien harjoitta­masta'
tjulmuudesta. Lordi (Russelin
vastaus on: .Tiesi. Russel^uomaut-taa><^
ttä saksalaiset yleensä Icoettavat
puhdistautua selittämäUä, että heillä
ei' olltit aavistustakaan,: kaikki tapah­tui
näh salaa. Mutta Russel todistaa,
ottä.tällainen salaperäisyys on.mah-;
'^do^n. N^den,rataosiep varsJlla.,Jol-
't4';myöt^,.|-i|umIs^^unuuWtl^ ttin^^
nll^ä)i'^vuorokaU{il vuorokau0el^a( kuu-,
ka^si ^Uidc^U(j^ta,r; ^tjls|f ivuptfellif
kulkivit 'lUvftyhtls^älkkoihinsa' '<ill
ratävi£kailiJol^• joidfnftäytyi acvata
a^täjgnkysyjnjys^ii Bivätk^^^^
, ian9et,vjfka,illjat Ja-.tjöDftlehfit, Jotka
outt}|;gat;^n^Ila. työpalkoillaan , a ^a
'liottamaa», woinfie^.4>ila niln-^täysin
.Väijbeli4itti':ui Ei ole mahdollista, lettel-
. V^^'Täällä tledoitettll^H* »»*'«Ws*''^«rto»e«»'Jotain pcrheU-ik^
etti aljirkoÄ .^f *""en Hltle- uiu. uvi» »uvujctt «gr«3n hikalla ^käyttivät saksalaiset ylel-sesU;^
ä^^i€ata^
, -.ToEontOc
maanantaina
.kulkuvauIUi korotetaan «6^- taikka '60
mailiksi,;^tunhi£sa.koeajaksi 'vlteetua
teilUL/.j -j-i rr / nr^^^M
Tieminlst€ri *Ällan.>tu'^e tdktimääti
tästä ehdotuksen lainlaatijakunnalle:
On hyvin mahdollista, että 60>mallin
tuntlvahhti', tullaan lajoittamäan
niille ^mkimnan kontroloiinlUe teu4
Ie. Jotka on rakeimettu turvariseksi
autoilla ajaa 70 ^mallia tunnlssar
l^hidollisesti ergillä asutuUIa,seu­duilla
tullaan sallimaan 30 maillh
tuntinopeus, - kuten, esim., Toronton
Metropolitin a!ueeUa. ' ..
häiriöitä televjsioneissa ja radiidssa.
C^ilcagolalnen^
Shnpson sanoi .xiäidenxäJäljdyB^
Johdosta: i^JHitx& vqlvat^uttaa meitä
saamaan selville kosmillisten sätelt-ten
säiumaeen. Ne yolvat osoittaa,
että Icoanrilset säteet'< — ainaUn
' Ottotr». — Italian presidentti, Gio­vanni;
Gronchl vierailee Canad^ssa
tulevan kuukauden alussa. \ ;Hän'
saapuUvOttawaan maallskt^
Ja puhuu ^alahuoneen j[a
:teise8^ istunnossa; maallskttim 5 pnä,>
^' iBänen' mukanaan.^saapuuOltallan
ulkoministeri Gaetano Maurtino sdc^
mrs. Groncld. I - .'
«säkä — ovat läbtöltin meklänr au­ringostamme
Ja monista ,mUist»^ au­ringoista.''^
" '
EngfMmtssa^^ Greemrichin
taixtiti^lllsen' aseman johtaja ^tri
TTiomas 43oId sanoi, että '?ihmedlisiä
tapäukiäasattui k^viikkonaalkaen
3.45 ja kesti noin tunnin ajajtir '
l ^ a n päälle tuli kakri kertaa
enemmän koanlBi^/l^teltil kuin
normaallsestl. ,.
Hän sanoi, että anxiogossa t^^ab*
ioi ]räjähdykdä^someaWl^
ktdn^^mikä CT;mefdän;nm
MSie on vaJktti käsUtiä |tft^.v^
Käiksi 'ptnSsstSi säi \
surmansa aaltojen ^ ^ ,
Sault StC Marie. — Kaksi jääkiek­kopelaajaa,
sai/jguzxnuisa^v
nunfalna kun, auto'äjöl''troItla'vas­taanlähellä'
Summer ^ Mcmirialia
sairaalaa;.Surmansa' - saivatFloyd
Stacja JaAes Llycdotte. Önnetto^
muudessa loukkaantuivat Biika äicii^
honen, ^rlene Hewett, BetfyLetang
Ja Ensio Sraldo. ' ^ >
Liudta txämyst^r» ' / [•
Revetetokcssa , • 't
Beve|st4Mce, B. C'—Kuluvan tiafven
aikana on täällä satanut 227.9 tuu­maa-
lunta, joka' on lennäts^määrä,
Aikaisemphennätysoli l^l-«2 talve-
^na. Jolloin satoi 222 tuumaa'lunta,
Säätledol^toimlstostantiedoitetöih
maanantaina, että iuml on xbitattu
täällä siten 1906 j3.sUt3, lähtien,vuo-i
teen 1931 Talisena aikana
satanut' MO.-^tuamaa enemjjää luntäJ
rtaSian^ presidentti :
vhraUee, Canadassa
kV
Tiifipalo ituhosl
äSriiirlotalini <• >
' i M l n c t o n . Ttilftjalo *ft08l
Jättäen yhdek^ äienkilöä Icoditto-maksL
Ifr. ja mnr. Qussdi sovte ja Heidän
ekiXkeaOca laaaah vamemvU Jtttlipa^
lossa^ ImikU vaate&isa lukuunotta­matta
niitä ndtldt oUvat heidäa-pääL.'
lään.
1^ Suar-Ttakbolmajir asukashiktt JK,.
}fl65Mni^,omjO63:;20OioksoIi |8;»&
ijialhdut^savuhlät' Ilmaan",' jonka,sai;
nontataVefn^^alku el voi o11a<mikään
mMU <kUli^%Ittaiis keskitysleirien kre^
inatoffoia&Ä 'polttoulfnelhin. ' Saksan
kansä-%rf& tiesi,'aaylstiijaarvasli mut
ta oraikenl vomani^pelkonsa^^/ v^
Niin perusteellisesti oli valtakunta or-ganifotu
tukahduttamaan iulkeh
;ya5ta;'inan :tu!kahdu]c8enkhi.
Esipuheen Ja- johdannon Jälkeen
siirtyy''Ättssel yksityiskohtaisesti se­lostamaan'
rikoksia siinä 'Järjestyk­sessä,
äm ne Numbergin oikeuden­käynnin
aikana käsiteltiin. Hän ker­too
sU^'väUkdbtauksesta, Josta pro
vosoitSin syy sodan Julistukseen Puo
laa 'vastaan,: ns; \ Voperatlo Hlnunle'
ristä". "ifelitUn "valehyökkäys"-lär
hellä Puolan rsjaa olevalle Gleich-witzln
radioasemalle Ja puolalaisten
hyökkäyksen merkiksi tuotiin pari
hiumista paikalle, jotka ensin oli pis­toksilla
s ^ ^ sitten ammuttu;
Radioaseman "valtaamisen" jälkeen
.piti joku saksalainen puolanklelentai-tolnen
puheen; Jossa kehoitti kaikkia
puolalaisia yhtymään lyödäkseen
saksalaiset.
' Tämän ji näytelmän Jälkeen saattoi
hyökkäys alkaa. Ja hirvittävä joukr
komurhaaminen miehitetyillä alueil­la.
Eräs katthelmmista kertomuksista
on yllrybmänjohtaja Ohlen^orfIn
suorlttamatjoukkomuriiat:
^ "Ihmidcunta ei unObda ' tuossa
tupkiossa^hänen:HJcttävää kertomus^
taan alfaaidsfcaimurhamiehistä,;joita
itseäänkin lEUvottivat heidän silmien
eä edessä avautuvat kauhistuttavat
lölyt, kim'he; avasivat kuolemanvau'
; hujen o^et^iiäutOJen partaalla. Nämä
'^niehet IstluiiRat paiissa^
tojen reunana savuke suussaan ja
^an^uivat empimättä alaston^
'jaan kön^IstpöUlla niskaan, v Nämä
^miehet ]inml:iasivat oman ruumlskir-janpltoilia
Kinukaan: ka^^^
miestä, ' ^ i s ^ J a lasta, m oUvat
SD:n n^^Uä.^. " "
'Eräs .^saksalaisten kaudistuttava
toimen]^' m; p
nen miehltf^tä alueilta; Mm, •Rans­ka
joutui'tämän toimenpiteen koh-teäcsi
1^
iso vankia Jokaisesta piirikunnasta
400 Suur-Pariisin ^ueelta. Nämä te-loltettim
7ja ^nimenomaisena ohjeena
annettan,.ettA yhteishautoja ei saa
muodostaa,^ fej^Vnämä voisivat;
muodostua.;^ pyhilnvaellu^aikoiksi.
Bamanalsta toimintaa oli myös Bel­giassa.
'Jä|*y«äv|l ja mieliin painu.^
on Udiden.iEj^n hävittäminen
rebekk^fO^akiassa. Partisaanit oli-
W antpiiälet Syömin ja Määrin pro-tdctoiin,|
a^}<asltft:,seurauksena koko
jcjriäo asukkasut^ tuhottiin, KylänflTS
infestä smonfitUniria ampujat valo-
K^Btttln imtniit ialkoJensa;'Juores-mi
sa rkuten onnlstuneen^fasftanimetsfis-tyksen
Jälkeen." Naiset Ja-lapset kul­jetettiin
pois. Osa vietiin Prahaan ja
teloltettim siellä. Loput m naista,
lähetettiin Bavenshrueckin keskltys-lejrlin.
jossa 42 kuoli • pahoinpitelyyn,
seitsemän kaasutettUn ja kolme kar
tosi >iUettömUn.~ Xapsct lähetettUn
Gneisenaun keskitysleiriin eikä heistä
sen Jälkeen ole saatu mitään tletool
Pienimmät, ne. Jotka mittauksi-sa
täyttivät arjalaisen hcrrakaiisanvaar^
timukset lähetettiin »Saksaan saksa­laisten
perheitten ottolapsiksir-:^ ^
SamanlaUien kohtelu tuti Oradour-sur-
Glnnen kylän asukkaille^ Saksa^
laisten hyökkäys tapahtui; niin nope-asU,
että kylän väki oli'tuhottu 6
tunn'.S5a. Vain yksi koulupoika; Joka
pääsi karkaamaan; on voinut kerioia
tapahtumien kulusta.
; Oman lukunsa' muodostavat myös
keskit^-slehit. Jo ennen vuotta 1939
JoUohi saksalaiset hyökklsivätPu(^
laan. he olivat toteuttaneet keskitys-leirijkrjestelmäa'
omassa: maassaan
•Vuonna 1033 oli Kolmanen valtakun­nan
• turvasälliö" JalÖa. vahvistettu.
Tarkoitus olUfettä muu -maailma el
saisi koskaan tietää keskltysleh-eUtä,
mutta Saksa romahti Ulan äkkiä. Jäi
kiä el ehditty poistaa, ,
Auschwitz oU eräs niistä., Se sijait­si
rautateiden yhtymäkohdassa, joten
kuljetus sinne: Joka taholta saksasta
oli helppo Auschvittslin järjestettiin
myös ensimmäiset; polttouunit. Rus­sel
kertoo niistit. ^
'Kaasukamarln ovella oli kyltU:
^Deslnfihnlshuone'^.: Tarkoitus oli, eitt^^^
vangit luulisivat Joutuvansa ~hupiiee-(
seen syöpäläispiihdlstustft ;vam
Riisuuduttuaan he menivät huonee­seen,
Johon mahtui 250 Ihpnlstä. Ovet
suljettiin Ja huoneeseen heitettiin
pari. rasiaa eyaanivetykaasua: Uhrien
kuolemisen nopeus riippui sääsuhtcls
ta; mutta harvoin se ylitti 10 minuut
tia. Siteen ovet avattiin Ja ruumiit
tuotiin ulos kuopissa ; poltettavaksi;
Tämä työ oli vanklrybmän tehtävä­nä.
Ennen polttamista otettiin uhrell-:
tä 8or|nukset Ja kultahampaat."
: Saksassa oU laadittu'huolellinen
organlsatio lajltteluasemlnecn ym.
tätX Joukkotvboamlsta-varten. Jos;
lihk sattui vanklkaplnoilRi, mutta;^ne
'tukahdutettiin. ' Etenklb Bclsenin
kpi*lty6leIfeUlä olivat vangit tletoH-.
jBÖnapla tapahtumien'kulu^a;'Buchen-'
'•^ waidissQ 0^ jkehit^tty< myjis jruJLsl<fel)a
'sur;naamis^apa," .,jsjkyt^l\^, ,??n9U|-.
nlrulskptta,
' Loppulauseessa iRMsse\ t^noq:,^.i,^^
• Oli y ^ l , kcsldtyslebjf Jossa »vmrl;
ylchösai käydä \ruotma l045,'ficix4U
keen, .kun se, oli laostu. pois-Zkuote'
mansaastasta. SooUOachaunyJtcSklt^
tyslciri. lähellä. Muenc^ciMä.< Ja kävir.
-Jä poistuu sieltä .vaikutelmin,)'Jplta
hän ei voi milloinkaan vunobtaa; .
.'Ainoat hänen päkeminsä vanjlt
^olivat sallalaisia, Jotkai,oltva,t:Syytet
tynä sotarikoksista,. Jo Jotka odotti-^
vat'tuomiota tai vapauttamista. J0-'
kalnen heistä asuronukavasti valoi­sassa
Ja Ilmavassa sclU^iSä, jossa oli
sähkövalo )Ja. keskuslämmitys. He
olivat hyvin ravittuja Ja puhtaita Ja
heidän, kasvoillaan^ oli lievän häjb-mästyksen
Ilme,' Heidän on to3eUa'
täytynyt ilmietellä; missä he oUvat'.
Nyt niln^ puhtaasta Ja hyvin jär­jestetystä
osastosta) johon vangit oli
tnajoltettu, kulki vieras leirin toiselle
laidalle, missä krematorioalue sijait­si.
Siellä oli hyvin 'säilytettynä koko
se kuolemankonelsto Jota niin Icauan
oli käytetty niiden lopettamiseksi,
jotka olivat uskaltaneet astua iuhrer
tln tien poikki.
Poissa olivat kaikki ruumiit, jotka
aikaisemmin lojuivat eivufakennuk-sessa-
polttamlsiia'/odottaen; k^
surmattu enemmän: kuin krematcrio-polttouunlt
pystyivät vetämään, Pois­sa
olivat myös onettomien ihmisolen­tojen
Jonot/Jolta aina seisoi riisuutu-
^misbuoneen edustalla' odottamassa
vuoroaan astua kuolemankamariin;
Ne kaikki olivat pdisa, mutta heidän
«lelunsa oli siellä Ja ibna oU täynnä
muistoja lieista.
Kuie^essaan näissä laitoksissa Ja
katsellessaan tätä niin suurten kärsi­mysten
Ja monien tragedioltten näyt^
tämöä.oU vieras tuntevinaan mätä­nevien
ruumiiden Ja palaneen Uhan,
katkiia.^ ' p^ille^aaq ulos raittiiseen
ilmaan 'syunnatessaan ~ katseensa
taivaalle ^päästäj^een eroon kammot?
tavista näyistä, mii/i liänoli näkevä?
Seipääseen killitettynä oU krema­torion
kafolla fil^ni,;kÖmpel& pikku­lintujen.
'^.peslnil|pömtö; Joiäca joku
jakomielitautinen 8^-mles oli Icyhe!Uri-nyt
Ja slxnie ripustanut. ^ ^
Russelln kirja^on Järkyitäva muls-tinkertaus
kymmenen vuoden taivai­sista
kauhuista, toivoisi sen' leviä­vän
myös Suomessa kädestä Icätben.
sillä muL^tbi.Jbä»rtausta suomalaisetkin
tarvitsevat, eitä ei totuus tm(i>htuiid>
Kprusiiokäa
lahjaUrjoik^
KansaUlseepdksemibe'>M^li Gat-len.
4CaaieIan somistamana? loisto-panoksena.
NahkaaeUuU
kansista sUI,
ALEKSIS fCIVEN
Coittopalnos f«<<»iifa»HiH inilMi
Somistanut AkseliMQiallen^Ueltti
Hinta VS9
AlSKBtB KIVEN'
Vaaittff; TetSistt
on sidottu koviin ^nahkakansiin.
Sidoksen s^kä- on varustettu ko-hokkeln.
Sekä 'iomnessa että
selässä on lukuisia ,ylgtiettejä. IHä.
syrjä kuUattu. Hienossa kotelossa;
Hintaa
Tilatkaa, osoitteella: -
coMPAi^ i,ai$TEtm
Box 69 , < ^ ^ Stfdboir, diBAi
>--- Canadan kuuluisat kalastusvedet
Atlantin' rannl|c'oUa,- Grand Banks,
käsittävät,noin^äÖ,000 neUömaUia.'
päätu viime^vWu)T»-jjetoÄ':H«i:7^/,
lännin Ja Indonesian v l U ^ ^ l M ? .^y^' '1%
pimuksen-ifalmU^ « e n l i a l ^^
viime vlacoils/ijjtoÄestef.^^
itse liltto8opbnuksea..,inittV^Meväi|
konlerensst HoUannla ffavibäti^ «p^bb
onnistunut. Irtisaaominm oh!ibt J « t^
jcnnettu käslttam^ftn kalkKU^BtaOi«r'
pimukset, Jotlt^ teb|J% p y ^ p t i ^ j i ^^
dän koni;esei>s8lssa<^ta9^|Mp^vijpa^
Lontoo.-i *euvostolil^'«yi|m^^ '
tanut IsoiBritatoniaUe^pjflväiÄ lÄ»" >' |f|;
lukas ottamaa»» oaäa-ttute«v*:tae«if^ ; M W
ven konfewn«.Un/ltodb:*iIiiiö»''«'J**^-- /
symyksessäi ilmoitetaan .aslaä& ' * ' ^ ' M ^^
tai
•M ilttttliBitti ^^^^^
ANYA
>Kok^äInen vuosisata ^ 1300-lu?.un Eöglatt^^
; rltarit^Jä Jälpstlkuiset
neet peitset. kuhlnkaolUsct Juhlä-aterat Ja ;huvipetkÄ,-.iT;r
iesldajäri i plibeydMtäH Jal^lli^^
. ^34? «vua--.Hmagsiai^ia^
"Pormestarin tarina" on sanon täydessä merkttyksegstt ktamlHlnrii.
Se on niitä tomaanoja. Jotka säilyttävät älnft ,art0wajt^^
... :kl^Jalllsuud(Ä!o?-Sei;?d^^
gsr-mM^rlnfc^dSi:= työtäi^^
ftomaanbi keskushenkilönä on Michael Henpbartf, -Jo^a Off ItOr ^ , j
mj^öyt Vöimobsa;
hohniit; köyhästä:
mestariksi; • Hän ön nuoruud
j.kaust^ii
i Edith Wäaftonipb^tMt^nwi^l^
ViIdenn.eni«M^,Ä0y,älloW * ""
' lattiiln^^iÄjneen aalepittli^ Serinteld^tiuläafeltäsyatfeltä^^
suute^ion^tisölttaavhieä
keskeUe^f ^ti«Mirchösan»^
mabtaVIeiivitihtipaittini^^^^
slUa mlehUläkiiän Leonardo
Flrehzäälnen'1ii^
tUäänäj;SP!|iw ttl«ä:
lelriytJTOB(iwP^ Hä|»enS*ebia#hM
alnaklb^vi ^^häkäaemättfntä:
- . PilQsofiah katidldaatti Karin PaUandei' on
nainen."^ eitä paitsi hän on^ määtätieiolht^^ ,
omaisesti toimeen. ipiijen;aviomlehensä,. Iskitleteta^.tei
puiiP^landinilön;^
terlöasär ja kaUcki pitävät^ heidän- neljä vuottaajMt^oyttiAViolilt*
<oiswin'fe(Imcrtiilöd:^lp^
»atmfdnfanVMHmia" %-«r»nA nnlVlr»iilrii«UlsM «ntflMklintolafilS. .ta« .
— Intian maatyöläisen kari» , ^ - -
Kirjan min&on nainen, joka naitetaan säätynitt-al^l
f tttfdet äjätovjät;^^ AvloUitösifjt:"
huöUniattaS)iibel|lft^
faUai
'm*^i^:Wk&:ion;mM^ , itcmme on elämä: nouseminen aamuUa. päivän tyO^^
(toistttvaia-tuttuiatulkusstous^ - -
Otava kustannusosakeyhtiön
Romaanin Jokainen sivu on tulvUlaan
itnabtaVän sariii<^^
kesä"-tuo lukijan silmien eteen todeUlsen uudlsralvaäjain
mimm mm •M. mm;. m
-Ai
m