Vapaus, October 6, 1956

              Siw 2 lauantaina, Idkäkaun 6 p. Saturday, Oct, 6,1956
•ä^ätmmmvh^ ^ IsidtoeBäaait tjäbar
«VMilbed STor, 6, »17, Aotborized
Sditortai Ottice OB. 4-4289, Mafiaser
B. BuktL EiitoTW, SUtmd. Mailing
addreas: Box 49, Sudbury» Ontario.
AiverUising tates applkatkn.
Traxulatioxi iree «f «batge.
Ofller DtpaxtmenU.OttAma. Ptib'
Ufied tbike veeUy; Tuesdays.
HuBSdayB and Saturdajv bjr Valtaus
PoUiabUig CkmiBB at lOQ-lo?
Qm 8t, W« eutUmxy, Ont, Canada.
TILAVSBXIfNAr;
Canadaaa: 1 vk. IJOOetk. tnb
3 kk. 2 ^
Vbdravallolssa: l vk. 84» e kk. 4J0
Suo0xes»a: l vk. aso tf kk. 4.7»
Saarin ahie SaksaDe
- Kuten önuutistiedoissa kerrottu, Länsi-Saksan kansleri
Adenauer ja Ranskan pääministerjMollet ovat päässeet sopi­mukseen
siitä, että rauta-ja kivihiiliresursseista kuuluisa Saa­rin
alue liitetään loppujen lopiiksi tulevan tanrniikuunensim-knäisestä
päivästä lukien Saksaan.
' Nykyiset suunnitelmat edellyttävät, että varsinainen Saa­rin
alueen siirtosopimus allekirjoitetaan Pariisissa ensi keski-
Viikkona, lokakuun 10 päivänä. Ennakkotiedoissa arvioidaan
myös, että l«ansi-S£^an parlamentti tulee ratifioimaan tä-
Jnän sopimuksen pikamarssissa, eli jo marraskuun' puolivä­lissä.
Saarin omistuskysymys on ollut katkerana palana Länsi-jaksan
ja Ranskan välisissä suhteissa. Kuten muistetaan,
JUuiska sai toisen m^
een, missä oif noin miljoona saksalaisperuista asukasta, "sota-
$^liiksi'' eli korvaukseksi niistä suurista menetyksistä, mitä
Saksan hyökkäys Ranslcalle aiheutti. Mutta n.s. kylmän sodan
olosuhteissa päätettiin ,Washingtonin johdolla "poistaa" tästä
. alueesta johtunut kiistakysymys siten, että se "eurooppalais-tutetaan".
Silloin selitettiin meille kovapaineisesti, kuten
mötfstetaan, että Saarin alue- ja resurssikysymyksen ratkaisu
oh atkuiia "yhdistetyn' Euroopan" muodostamiselle, missä
Länsi-Euroopan vall^ vississä määrässä kansallisesr
taJtscmääräämisoikeudesta, jotta voidaan perustaa Yhdysval­tain
suosiollisella myötävaikutuksella ja johdolla "Yhdisty­neen
Euroopan" ylihallitus.
'Tämä "Yhdistynyt Eurooppa" suunnitelma on kuitenkin
HuQlIut^aikes
misarkun naulana oli se, kun Saarin alueen väestö antoi huu-
,tia.lkoko jutulle ja äänesti 2-1 vastaan Saksaan liittymilen
pucäesta.
'"Njrt, kun Saarin alue on päätetty palauttaa takaisin Sak- -
saan, meille on taas selitetty, että tässä on malliesimerkki "hy-
Vi^niaapurlen" kesken tehdystä sopimuksesta, mikä edustaa
"suurta voittoa Euroopan diplomatialle."
•> Tämä sellaisenaan palauttaa mieleen sen kaupallisen aja-tustevanjniikä
nykyään on^^^^n
«lasia nimittäin on, että Saarin alueen Saksalle palautus ta- :
^^)ä(tuu^ m
.tnaksaa, niin on meille kerrottu, "riittävän korvaulcsfen" Rans-
^icalle Saarin alueella tekemistään sijoituksista. Sen lisäksi or|
/tehty osajako tulevan/kahdenkymmenen vuoden ajaksi siitä, :
»minkä verran Ranska saa kivihiiltä ja muita tuotteet? Saarin
i alueelta. - ' '
; Tämä sellaisenaan osoittaa, että kapitalistisetetupiirit
voivat tiukan tullen tehdä keskinäisiä sopimuksia siitä; miten
«jonkin alueen luonnonresurssit voidaan jakaa; Tällainen sopi-
! mus perustuu siihen toteamukseen, että kumpikaän^ösapuoli
vei.ole kyllin voimakas toisen osapuolen sivuutti^
1^ annetaanpa ajan kulua'ja^toiseni;tuIla.^uistetta^^
|Sodassashävittyään Länsi-Saksa suostui suuremmitta muri^^
i noitta; siihen, että Ran^a sai haltuunsa: rikkaan ^Saarin alu^
ieen.: Sitten seurasi aika; jolloin Länsi-Saksan <^
'tejä tyydytti Saarin lalueen "eurooppalaistuttamissunnnitel-ina".
Sitä seurasfi vaatimus Saarin alueen Saksaan liittämisek­sesi,,
mikä nyt tehtiin kaupallisia menettelytapoja setiraten.
t Mutta jos vLänsi-Saksa voimistuu edelleen Ranskan suhteelli-fsesti
heikentyessä, me saamrte olla varmoja siitäi että Ranska
' feisaa sen paremn)in kivihiiltä kuin muitakaan tuotteita Saa-
;rin alueelta tulevan 20 vuoden aikana. Toisinsanoen; ennem-
. piin; tai myöhemmin eikä siihen kulu käsittääksemme oi­kein
pitkää aikaan ruvetaan Länsi-Saksassa valittamaan sitä,
V että Ranska yrittää etuilla Saksan kustannuksella riistämällä
i oikeudettomasti Saarin luonnonresursseja.
:;Kuvaavaa muuten on, että vaik
hallitukset ovatkin sopineet ehdoista millä perusteella Saarin
alue liitetään takaisin Saksaan, Saarin alueeii tunnustetus-
' ti "saksalaismielinen" hallitus esitti jo lisävaatimuksen koros­taen,
että tätä sopimusta ei voida toteuttaa ennen kuin suuri
"Roelklingen terästehdas luovutetaan sen entisille omistajille,
' Roechling-perheelle.
^ Mainitun terästehtaan omistaja, Herman Roechling tuo-
^mittiin sodan jälkeen Ranskassa niistä sotarikoksista, mitä
; hän Ranskaa vastaan on tehnyt. Saarin hallinnon päätös tai
vaatimus edellyttää, että kö. terästehtaat on luovutettava ta­kaisin
tämän sotarikollisen perikunnalle.
^;Meidän mielessämme ei ole kysymystäkään siitä, etteikö
Saarin alue kuulu Saksalle. Mutta me emme voi liittyä nii­hin,
jotka tunnetuista tosiasioista piittaamatta ovat näkevi­nään,
että Saarin alueen aiheuttama riitakysymys, on nyt
lopullisesti likvidoitu, ja että sen perusteella Ranskan ja
Länsi-Saksan välillä tulee vallitsemaan pelkkää ystävyys.
SYNTYÄ^.
PÄIVIÄ
Susia" tapetaan kiinalaisessa tehtaassa
Uvna Kfviiun^ Toronto, Ont.
tayta syyskuun 24 päivänä 70 vuot-la.
Faavo Pulkka, Hattaivasta, läytt'
tiistailta, lokakuun 2 pnä 70 vuotta.
ytadymme sukulaisten ja ystävien
onnentoivotuksiin.
Mitä muut sanovat
NE NAISTEN PAHENNUKSET
Quebec. JUkää ajako autoa l i i ­deltyänne
vidmonne tai työnantajan­ne
Icanssaf
liittohallituksen terveys- ja liuolto-viraston
edustaja tri C. Ä. Roberts
antoi tämän neuvon puhuessaan Ca­tnadan
Hyvien Teiden ;Yhdistyk8en
kokouksessa.
YlelsesU tiedetään, että alkoholi ja
lääkkeet voivat aiheuttaa joko kiih­tyneen
mielentilan tai tehokkuuden
lieikkenAnisen. mitkä voivat Johtaa
tapaturmaan, selitti tri Roberts Ja
sanoi:
"Läheskään yhtä yleisesti ei tiede­tä,
että riita voi myös aiheuttaa suu­ren
psykologisen muutoksen - - ."
— CP-UP nutlstleto.
Kiinan nuoret teoUisuufityöIäiset ;neet syyttää työläisiä, sillä heille |
ovat pääasiassa kotoisin maasemful-; ei olJut asiaa nittäväsU selitetty,
ta- Vanhemmat työntekijät eivät! Keräsin muutamia nuorempia mie-aina
faelppsti totu nykyisen teknii- i iiiä, jotka olivat pahimpia syyllisiä,
kan edellyttämiin lyötapoibin Mut- - 'Toverit", aloitin, "^haluaisitteko
ia vanhat ja nuoret tietävät tetevän-; saada jsieviä tyttöjä vaimoksenne
sä työtä oman vapautensa Ja oimen-1 kun menette naimisiin?''
sa puolesta. Ennen kaikkea kom-! "Selvä se", jotkut heistä vastasi-munistisen
puolueen tehtävänä on vat hieman ibmeiisään. "Mikä si-muuttaa
tämä tietoisuus todellisiksi
ponnistuksiksi vaikeuksien voittami-1 raan.
sseksi. Seuraavat puolueen työnte-1 heksi?
kijän ja' samalla tuotantoryhmäni
nua vaivaa. Pai?" kysyi eräs suo-
Oietko ryhtynyt pubemie-jobtajan
kertomat jutut antavat
"Miksikäs en?" sanoin. "Haluai­sin
todeUakin esiteUä teUle
eloisan kuvan siitä, miten tämä asia | mukavaa tyttöä. -Mutta eräs
hoidettiin sbenjangilaisessa metaUir
tehtaassa.
"KUKA TYTTÖ SIIVUSTA
VALITTAISr
Tullessani eräänä aamuna pajan
puolelle kertoi tarkastaja, että kol­mekymmentä
iltavuoron valmista­maa
kytkintä oli -markkinoitavaksi
kelpaamatonta. Tämä Johtui siltä,
että työt oli huolimattomasti otettu
ilmavasarasta - niiden ollessa vielä
kuumia ja pehmeitä.
Ilmeisesti yövuoron työntekijät
olivat lankeamassa vanhoihin tapoi­hinsa,
jotka eräs neuvostoliittolai­nen
asiantuntija oli aikoinaan lei­mannut
"sivistymättömiksi": Ajatel­lessani
asiaa päätin, ettemme voi-pari
asia
minua hermostuttaa.'. Kun^te käsit-
I telette hehkuvaa rautaa noin huoli-
I mattomasti, voi joku saada sitä kas-^
voihinsa ja: pilata ulkonäkönsä.
Kuka hänestä sitten huolisi?"
"Miksi?" vastusti eräs. "Haavoit­tuneet'
sotilaamme viehättävät tyt­töjämme
eniten, olivat he sitten ar-;
pisia tai ei.'' ^
"Olet oikeassa'' sanoin vakavoi­tuen.
"Jokainen tietää heidän vuo-,
dattaneen vertaan' ja joskus mene^
täneen jäseniäänkin puolustaessaan
kansan saavutuksia. - Mutta kuka
huolisi miehestä,; joka kantaa keh-non^
Ja huolimattoman työn merk­kejä.
Minä en ainakaan, jos olisin
tyttö."
Kukaan ei sanonut vastaan, joten
jatkoin:
"Ennen maailmassa pomo vain
halusi meidän tuottavan enemmän
ja enemmän välittämättä, znitä
muuta tapabtuL fiyt me työläiset
NISKAVUORELAISET MOSKOVASSA JA
PETROSKOISSA HYVÄSSÄ HUUDOSSA
Kiitospäivänä
Ensi maanantaina, lokakuun kahdeksantena päivänä, vietetään
Canadassa kiitospäivää. j'onka juhlimiseen on meillä kaikilla syytä.
-Meillä on todellakin kiittämisen aihetta siitä — kiitos rauhan­puolustajain
sitkeälle ja peräänantamattomalle t>*ölle — että ihmis­kuntaa
uhannut kansainvälinen jännitystilanne on tänä vuonna' edel­leen
lauhtunut. Kylmän sodan politiikka on osoittautunut läpeensä
vararikkoutuneeksi ja sen sijaan- rauhanomaisen rinnakkaisolon peri­aate
voittaa joka päivä lisää kannatusta. .
M e i l l ä on kiittämisen aihetta myös Suezin kanavakriisin kohdal­ta.
Vaikka näillä tiimoilla käydään vieläkin katkeraa väittelyä, niin
melkoisen varmana voidaan jo pitää sitä, ettei senkään kriisin kustan­nuksella
voida uutta sotaa aloittaa.
Kotona Canädassa on meillä työtätekevillä yleensä kiittämisen
aihetta siitä, että maamme ammattiyhdistysliikkeen rivit ovat tiivis­tyneet,
ja. että. työtätekevien yhteenkuuluvaisuuden -tunne-on kasva­massa
niin poliittisella kuin kultturellisellakin alalla. '
on/että puolustuslaitoksen kohtuuttoman suurien menojen
jä hallituksen vissien edesottamisien perusteella työläisiä, farmareita
ja muita_ pieneläjiä uhkaa uusi inflaatiovyöry, mikä kuluttaa syöpä­taudin
lailla kanskkunnan elinvoimia. Inflaatio, eli rahan arvon ale­neminen,
vähentää kansanjoukkojen ostovoimaa. Ennestään riittämä­tön
vanhuudeneläke ja lapsilisä tulee inflaation -^vuoksi entistä huo­nommaksi.
Pankkiin kertyneet pienet säästövarat pienenevät osto­voimansa
suhteen. Työläisten palkat ja farmarien tulot tulevat
inflaation vuoksi entistä kehnoimmiksi.
Mutta tänä kiitospäivänä on merkkejä siitä, että työtätekevät
Helsinki. (VS) Neuvostolii­tossa
seurataan paljon suurem-
. maila mielenkiinnolla pohjoismai-
: den Ja Suomen kirjallisuutta Ja
teatteria : kuin täällä .uskotaan­kaan/
Ja puheet neuvostokulttuu­rin
eristyneisyydestä ovat pohjaa
vailla. Tästä tuli Jälleen vakuut­tuneeksi,
kun keskusteli täällä
vierailleiden neuvostoliittolaisten
kulttuuribenkilöitten kanssa; Poh­joismaista
kirjallisuutta käänne­tään
aivan tuoreeltaan venäjäksi,
Ja mm. Hella WuoliJoki on pääs­syt
niin Moskovan kuin Petros-
. koin teattereihin. . .Mielenkiin­toisia
uutisia kuulimme monitai­toiselta
kääntäjäjourhalistilta Ni-na
krymovalta Ja Petroskoin suo­malaisen
teatterin ohjaajalta Val­ter
Sunilta, Joka tutustui kiinnos­tuneena
Kansallisteatterin "Kissa
kuumalla katoIa"-e8ityl(seen. .
Nina;Krymova, joka puhuu erin­omaista
"riikinruotsia", yllätti-haas
tattelijän Jcertomalla, että hän on
kääntänyt Halldor Laxnessin "Ato­miasehan''
ja f *Vapaata väkeä*' suo­raan;
islanninkielestä! Mitä ^ei ole
t,etity meillä. viLaxness on Neuvosto-
^iifösi^a,'räkastettu ja ihailtu, ja hä
nen;; "Hopeakuunsa'' pn mennyt
kauan teatterissa, vaikka se ei Kry-movankaan
mielestä .kohoa esim.
.''I&lanninkello'frromaanin verroille,
jota; hän paraikaa kääntää venä­jäksi.
,
Norjalaista ja tanskalaista kirjal­lisuutta
Nina Ki*ymova on myös
kääntänyt, mm. Nordahl Griegiä ja
Hans Kirkiä ja Scherfigiä. Norja­laisen
runoilijan Inger Hakerupin
kääntäjinä hän mainitsi kaksi kor
kealie arvostettua venäläistä runoi­lijaa
Anna Ahmatovan ja nuoren
Emiiie Aicksandrovnan. Valikoima
neljän skandinaavisen maan novel
ieja ilmestyi. Neuvostoliitossa viime
toukokuussa, ja senkin valikoinnin
Nina Krymova oli tehnyt.
Suomesta? Sen kieli on aivan
liian vaikea, mutta kirjailijat hyviä!
Krymova.kertoo tutustuneensa Hei­la
WuoIijoen muistelmateoksiin ja
näytelmiin ja kirjoittaneensa niistä
monta' artikkelia. Moskovan Malyl
teatteri on ottanut "Niskavuoren
naiset" tämän näytäntökautensa oh
jelmistoon. Ja Sally Salmisen "Kat­riina"
ilmestyy pian venäjäksi, suu­renmoisen
voimakas naiskuvaus,
määrittelee Krymova. Keväällä il
mestyi myös Elvi Sinervon pienois­romaani
"Toveri älä petä", ja Kry­mova
kertot) lukeneensa jo ainakin
yhden erittäin kiittävän arvostelun
"Za Rubesjom"-aikakauslehdestä.
Suositut kirjailijat, kuten esim.
Laxness, saavat muuten teoksensa
myydyiksi loppuun muutamassa päi­vässä,
vaikka painokset; ovat suuria.
Neuvostoliiton oman kirjallisuu­den
nykyhetkeen nähden Nina
Krymova oli optimistinen. Vaikka
n.s. konfliktittomuuden teoria onkin
tehnyt vahinkoa synnyttäen huonoja
kirjoja ja näytelmiä; ei se vaihe
sentään ole ollut pitkäikäinen, Kry­mova
totesi. Kansan terve järki on
reagoinut vastaan, ja se että kirjai­lija
luo ja kirjoittaa: kansaa varten
ei.taas ole kahlitseva,/ vaan luon­nollinen
linja. Viime vuosien hy­vänä
romaanina Krymova mainitsi
mm. Leonid Leonoyin "Venäläisen
metsän", joka on saanut arvosteluis­sa
vain ruusuja. Keskustelun siir­tyessä
suomennettuiliin' neuvostoro-maaneihin
hän asetti meillä kah­desta
romaanistaan tunnetun Vera
Panovan Antonina Xoptajevan "Ki-
•urgin vaimon" edelle, koska "Pa­neva
.kirjoittaa kuin mies, mutta
Koptajeva hiukan akkamaisesti''.
Zhrenburgin paljon puhutulla "Suo.
jasää"-romaanilla Krymova mainitsi
alevan suuren .vaikutuksen päivän
kirjalliseen keskusteluun — jota
käydään välistä myrskynkin mer­keissä.
Petroskoissa viljellään tietenkin
suomenkielistä kulttuuria paljon­kin,
kertoi suomalaisen • teatterin
ohjaaja Valter.. Suni. Venäläinen
teatteri on kaupungissa tosin suu­rempi,
v mutta suomalainen teatteri,
eoOrpaikkainen, antaa viiden viikko-näytäntönsä
lisäksi myös näytäntö­jä
kaupungin ympäristössä, kesä­kautena
jatkuvasti.: Ohjaaja Suni
olikin jo edellisellä käynnillään
täällä, kesällä 1955, tutustunut eri­tyisellä
mielenkiinnolla Helsingin
kesäteattereihin Vesilinnassa ja Val­lilassa.
Teatterityöntekijä ottaa mielel-lään
oppia "vieraasta" teatterista,
kertoo ohjaaja Suni, vaikka näytel­män
sisältö olisi outokin, on itse
ohjaajan-: ja näyttelijän työssä aina
paljon oppimista. Lyhyt aika ja
ylen runsas ohjelma ei tosin jättä-;
nyt riittävästi tilaa teatterille, oh^
jaaja Suni ennätti tutustua vain
Jurkkien Huoneteatteriin, joka kiin­nosti
hän kovasti, sekä Kansallis­teatterin
"Kissa kuumalla katolla','-,
esitykseen, v
Oppaaksi tullut haastattelija ha{
vaitsi ilokseen, ettei Williamsin
näytelmän "degeneraatioksi" määrir
telty amerikkalaisuus lainkaan pe^
lästyttänyt petroskoilaista teatteri­miestä
eikä hänen rouvaansa. Tavat­toman,
kiinnostuneina he seurasivat
jokaista kohtausta, jokaista näytte-lijänsuoritusta,
tutkivat ohjaajan
johtalankoja ja tekivät harvinaisen
osuvia huomautuksia. Eeva-Kaarir
na Volasön suoritus herätti heissä
eniten,' ihailua, vieläkin enemmän;
kun he kuulivat, että "Kissa-Mag-glen"
rooli ei ole näyttelijättären
"omii]ta;' alaa. Mikä taito ja keino­jen
hallinta! huudahti ohjaaja Suni;-^
Ja mikä eläytymisen voima Pentti
Siimeksen tulkinnassa. Myös Tauno
Palon isoisäisai kiitosta, ja koko
esitystä petroskoilaiset vieraat sa­noivat
"mainioksi teatteriksi".
Ulkomaista nykyhetken näytel­mää
ei paljonkaan esitetä Petros­koissa;
kertoi haastateltava, mutta
venäläiset — ja suomalaiset — ny­kyajan
näytelmät ovat hyvin suosit­tuja.
Ohjaaja Suni huomasi muu­ten,
: että eestiläisen Jakobsonin
näytelmän» "Shakaalit" atmosfääris­sä
oli yhtymäkohtia VVilliamsin
näytelmään. Eräs Korneitshukin
ukrainalaisaiheinen näytelmä on ol­lut
teatterin ohjelmistossa monta
vuotta ja. eräät muutkin suositut,
esim. suomalainen "Tukkijoella" on
mennyt kymmenisen vuotta, tieten­kin
välistä uusittuna. Hella Wuoli-
Niskavuoren naisilla" on ollut hy- :
vä menestys, ja tällä näytäntökau­della
esitetään "Niskavuoren leipä'
Koko Niskavuori-sarja aiotaan esit­tää.
Ohjaaja Sunilla on toiveita
saada täältä useampiakin suomalair
sia näytelmiä oman. valintansa mu­kaan,
kun hän on ennättänyt mar
teriaaliin tutustua.
Teatterin näyttelijäkunnassa on
tällä hetkellä 30 vakinaista näytte-ijää
ja uutta voimaa saadaan Le­ningradin
näyttämöopistosta, missä
on suomenkielinen osasto, 5-vuoti-neii
kurssi ja sillä II opiskelijaa;
Operettiohjelmaa tämä teatteri ei
esitä lainkaan, mutta laulunäytel­mien
vuoksi näyttelijöiltä edellyte­tään
myös laulutaitoa. Suomenkie­li
on kyllä "puhdasta suomea", va­kuutti
ohjaaja Suni, joka itsekin
puhui sitä puhtaasti.' Aleksis Kiveä
tietenkin esitetään Kiven : "kieltä
muuttamatta. Suomen teatteria ja
suomalaista: - ohjelmistoa kohtaan
tunnetaan suomenkielisen yleisön
keskuudessa niin suurta mielen­kiintoa,
että ohjaaja Suni sanoi hyö­tyneensä
. vierailustaan . tavattoman
paljon. — M—-a.
olemme tämän iehtaan ja myös tä^
män maan «isäntä. Kun sääntöjä
laaditaan, tapahtuu se meidän
omaksi turvallisuudeksemme ja
myöskin, tuotannon lisäämiseksi ja
parantamiseksi, mikä taas merkitsee
hyvinvoinnin;' nousua kaikille."
Kääntyen hyljättyjen osien läjään
päin jatkoin: "Katsokaa näitä- Ne
ovat kaikki kuin rokonarpisia.
Voimmeko teidän mielestänne lähet­tää
ne markkinoille paineilmatyö-kalutehtaamme
tuotteiden näyttei­nä,
josta kaikki ihmiset * toivovat
niin "paljon. Ajatelkaa sitä".
Työläiset mutisivat toinen toisil-len.
Sitten eräs heistä sanoi: "Vä­liäpä
sillä, pitävätkö tytöt meistä
vai eivät. Mutta jos nämä esineet
asetettaisiin näytteille, koko maa
suhtautuisi meihin halveksien."
"Olet oikeassa", sanoi toinen. "Se
on pahempaa kuin rukkasten saa­minen".
Keskustelumme jälkeen miehet
lupasivat tehdä huolellisempaa työ^
tä. He myöskin pitivät lupauksen­sa,
kuten jälkeenpäin huomasin tar-kastelles^
ni iltavuorolaisten töitä.
Tämä ei/tietenkään merkitse sitä,
että pulma - olisi tällä^ ratkaistu,
mutta se oli hyvä alku.
LÄMMITTÄJÄN BUDJETTI
Tu Pao-san oli nuori Ja tavallises­ti
hyvin huolellinen lämmittäjä. Akr
kiä hän muuttui synkän näköiseksi.
Hän alkoi työskennellä huonosti, ja
muiden mielestä häntä olisi pitänyt
julkisesti arvostella hutiloimisensa
vuoksi. .• . .:: j^.
Minä en ollut samaa mieltä.. Oiv
helppo arvostella syventymättä pul­man
juuriin, muuten siitä ei ole mi
lään apua. Niin päätin saada sel­ville,
miksi "Pikku Tu" oli muuttu­nut.
Eräänä : päivänä kello 12 aikoi­hin
näin hänen tulevan alakuloise­na
ruokailuhuoneesta. "Etkö voi
hyvin?" kysyin. "Miksi et mene sai-
Morozovakin viljaelevaattorille, joka on Kamenskin suu­rin
virtaa katkeamaton jono viljatrokeja yötä päivää elon­korjuun
ollessa käynnissä Neuvostoliitossa.
Stanislavin alueella Neuvostoliitossa on äskettäin raken-nfettu
uusia öljjrvaunvijen lastauslaitteita. Uusien laittei­den
ansiosta -hiellä kyetääjt^nyt lastaamaan kokonainen
juna 3.5 tunnissa.
rasosastoUe tarkastettavaksi?"
"Ei minua mikään vaivaa", hän
mutisi.
''Miksi, sitten olet niin synkkä?
Jos Jterrot minulle, voin ebkä aut­taa."
fJuttu on niin, esimies Pai" bän
sanoi vastahakoisesti, '^olen aivan
ilman rahaa. Käytin juuri viimei­set
ruokalippuni ja palkkapäivään
on vielä kuusi päivää."
SUtä siis oli kysymys. Kuinka nuo­rukainen
voisi työskennellä koko
sydämestään, kun hänen vatsansa oli
tyhjä- "Älä murehdi, pikku-Tu", san­noin.
"Yritämme järjestää asiasi^
Lainasin työhuonekunnan miehiltä
rahaa useamman päivän ruokalippu
ja' varten ja annoin ne hänelle. • .<.
Hän helpottui huomattavasti.
-'Kuinka voin kiittää sinua", hän lai'
»asi sydämellisesti. - .
"Kiitä^työryhmää. Jokainen laina­si,
hiukan."
Hänen lähdettyään ryhdyin ajat­telemaan.
Pikku-Tu ei ollut 'suin­kaan
ainoa nuoremmista työläisistä,
joka oli joutunut tämänlaatuisiin
vaikeuksiin. Saatuaan palkan tas-:
kuihinsa nämä pojat olivat varsin
avokätisiä. — eikä se aina riittänyt.
Lainaamalla heille rahaa ei ongel­maa
ratkaistu: se oli^ oireiden hoi­toa,
mutta sairauden edistämistä.
Niinpä jututin pikku-Tua toistami­seen.
En sanonut paljoa, vaan näy­tin
hänelle kuvasarjan, joka oli i l ­mestynyt.
Kiinan Nuoriso-aikakaus-lehdessä.
Siinä .oli. kaksi kuvaa.
Toisen allekirjoituksena oli "Kuu
kauden alku" se esitti hymyilevää
ostoksilta palaavaa miestä, jonka
suussa oli, kaksi savuketta, toisessa
kädessä ankka, kinkku ja kaitsi kar­tonkia
. savukkeita,. toisessa kädessä
muita ostoksia, niskan ympärillä oli
komea, makkara ja viinipulloja ta-kintaskuissa
pullottamassa. Sen ja
toisen kuvan välillä oli jyrkkä vasta­kohta.
. "Kuukauden loppu" esitti sa-,
maa miestä seisomassa ruokahuo­neen
-oyen edessä ystävien. ollessa
siellä.' syömässä — tyhjät taskut oli
käännetty nurin ja hän on todella
masentuneen näköinen.
"Mitä mieltä olet tästä?" kysyin.
"Taiteilija osaa todella työnsä,"
hän vastasi hieman ^onnettomana.
"Kuva ei esitä minua, mutta jota­kin
kumman tuttua siinä on."
"Saat sen joS haluat. Voit näyt­tää
sitä muillekin."
Seuraavan kerran;. kun näin pik-ku-
Tun, hän oli loistavalla päällä.
Neuvostoliittolainen asiantuntijam­me
oli ehdottanut uutta metallin-kuumennusmenetelmää,
mutta useat
työläiset pitivät sitä mutkikkaana;
Pikku-Tu oli kuitenkin tutkinut si-
SITÄ
JA TÄT.
Walesin erään preSbyterikIrk
pappi kirjoitti kirkkonsa seinätauhi
ilmoituksen:
"Meidän rakas seurakuntamme J
sen jQlw Jones poistui tänä aamu
kello 1030 luotamme Ja meni taiva
seen."
Ulalla oli Joku > kirjoittanut lhn(
tuksen aUe: "Paratiisi, kello 6 iltapi
väliä.— John ei ole vielä tnUut. I
olemme huolissamme." — Constcl
tion, Pariisi.
Uusi Gripshoim ^
New Yorkiin ^
iouM. 23 p. 1957
Ruotsin: Amerikan Linja ilme
'taa, että. uusi Gripshoim saap
neitsytmatkalla New Yorkin sa
maan toukokuun ^ pv. ;1957.;Gri]
holm, joka on saanut nimensä t
• sen : maailmansodan aikana' kuuli
saksi tulleelta edeltäjältään, jätt
nyt ruotsalaisen kotisataman Gö
burgin 14 pv. toukokuuta lähti
sen ensimmäiselle V matkalle
Atlannin.
Gripshoim on rakennettu Ans'
don laivatelakalla Genoassa, Ita
assa ja . laskettiin vesille Ruots
Prinsessa Margarethan ristimä
huhtikuim 8 pv. tänä vuonna ja (
suurin Skandinaavialainen matki
tajalaiva.
Tämän 23,500 rekisteritonnin ka
toisen linjalaivan pituus on 635 j ;
kaa, leveys 82 jalkaa ja on siinä
laa 840:lle matkustajalle.
Gripshoim on ilmastoimislaitte
la varustettu sekä siihen on aset(
tu Denny-Brown tasaajat, jotka 1
kaavat matkustajille miellyttävi
matkan myrskyiselläkin säällä. 1
mä uusi ruotsalainen linjalaiva tul
tekemään muutamia huvimatko
joka vuosi, ylimääräisenä lisäi
säännölliseen Atlanninliikenteesee
.Saavuttuaan :New Yorkin sat
maan uusi Gripshoim seisoo siii
kuusi päivää, jolloin sanomalehti*
edustajilla, matkatoimistojen vi
kailijoilla^ ja suurella yleisöllä (
tilaisuus lutustuä tähän uuteen
suuremmoiseen laivaan.
Iiiidoheäie^
sananlaskuja
Tiikerin näköinen- voi jolla syd
meltään hiirenpoikahen.
,^ Souda^ virtaa* alas — krokodiil
täyliuolellisesti ja,kokeillessaan si- nauravat si^^^^
tä ensimmäistäi kertaa hän valmisti
26 levyä enemmäh kuin edellisessä
vuorossa.
"Jos olisime vain arvostelleet Pik­ku-
Tua emmekä auttaneet häntä so­pivalla
tavalla, olisi hän mahdolli­sesti
valmistanut 27 levyä vähem­män",
ajattelin minä. Sekin olisi ol­lut
paha, jos olisimme vain lainan­neet
hänelle rahaaj mutta jos olisin
vain näyttänyt hänelle kuvat ilman
sitä, olisi hän tullut yhä synkem-mäksi
ja ajatellut: "Painu hiiteen
moraalisaarnoinesi, eivät ne"täytä
vatsaani."
Asia on niinkuin tehtaamme puo­luesihteerillä
on tapanaisanoa: Et
voi auttaa muita, etfet todella pohdi
heidän ongelmiaan.
Armahdus N: liitossa
Moskova; —- Korkein Neuvosto
päätti perjantaina, syyskuun 28 pnä
armahtaa kaikki entiset Neuvostolii­ton
sotavoimiin kuuluneet, jotka on
tuomittu vankeuteen heidän antau­duttua
viholliselle 'Hilman, että soti-;
laallinen tilanne oikeutti heidät te­kemään
tämän."
ei tarpeellista.
Kylvetä korppia vaikka ruusuv
dessä, sen sulat eivät tule valkc
siksi.
.Miksi riikinkukon pitäisi levitti
pyrstönsä metsässä? ; -
Voiko puhtaasta järvestä virral
likaista vettä?
Sarvetontakaan härkää ei pic
hänätä.
. Sammakko istuu kookkospähk
nän kuoren sisässä ja ajattelee: t
mä on:koko maailma.'
- A p i n a poimii kukkasen, muti
mita se siitä ymmärtää.
Vasikalla sydän
kuilcussa '
Barrie. •:— Angus School FairiL
oli näytteellä vasikka, jonka syda
on kurkussa. Se että vasikal)
myönnettiin näyttelyn kolmas pa
kinto osoittaa; että vasikka on mu'
ten hyvässä.kunnossa.
Vasikan omistaja Dempster kert
sen olevan 7 viikon vanha ja että s
on menestynyt mainiosti. Hän s
losti, että on ennenkin tiedetty tä
laisista tapauksista, mutta harvoi
eläin on jäänyt eloon;
Ensimmäinen joi^iuiahja
eivät suostu ^vapaaehtoisesti elintasonsa huonontamiseen, ja mikä tär­keintä,
työtätekevillä on nyt mahdollisuus, järjestövoimansa avulla
menestyksellisesti puolustaa nykyistä elintäsoaain ja parantaakin sitäl
Osallistukaamme siis kukin kohdaltamme kiitospäivän viettoon.
Mutta juhlienkin yhteydessä on muistettava, että kaikki se hyväj
mistä voimme nyt olla kiitollisia, on työn ja toiminnan panttina.
Jatkakaamme siis kiitospäivänä ja sen jälkeen sitä hyvää työtä rau­hanasian
hyväksi, minkä perusteella voidaan odottaa, että meillä bn
myös vuoden kuluttua kiitettävää.
Näitä -pieniä sanomalehtiä - 7 - jä
me puhumme tarkoituksellisesti mo­nikossa
— moititaan toisinaan, eikä
aivan suotta, .Vuutisten vanhuudes^
ta". .Siirtolaisryhmien pienet leh-:
det, huolimatta lainkaan niiden po­liittisesta
väristä ja 'ohjelmastal> ei­vät
luonnollisestikaan voi kilpailla
uutisnopeudessa Suuren Rahan leh­tien
kanssa; joilla on käytettävissä
viimeistä huutoa olevat teknilliset
välineet, kokonainen armeija pai
kattuja kirjeenvaihtajia, jne.
.Mutta, että emme olisi aivan kaik­kien
asiain:- käsittelyn häntäpäässä,
päätimme ottaa etuotteen tiedoituk-sessa
kuinka monta "ostopäivää" on
vielä ennen joulua.
. Pian tulee nimittäin se aika, jol­loin
julistetaan kissanpäänkokoisilla
kirjaimilla, että'nyt on "enää" niin
tai näin monta "ostapäivää ennen
joulua", joten pankaapa töpinäksi
joululahjojen ja -tarpeiden, ostossa.
Näitä "ostopäiviä" räknätessä to­tesimme
siis kauhuksemme tänä aa-,
muna, että nyt "on enää 70 ostopäi­vää
ennen joulua".
Ja tämä palautti mieleemme tiis­taina
Torontosta julkaistun uutistie-don,
mistä ilmeni, että' ''ilolientä"
eli "pullotettua hauskuutta" valmis­tavat
yhtiöt ovat jo päättäneet an­taa'suuren
joululahjan r-^ itselleen!
Viinaksia valmistavat yhtiöt ovat
nimittäin muistaneet "antamisen
ilon!' 'ja erikoisesti"joululahjojen
ihanuuden'', ja:niin ne ovat • päättä­neet
joulun edellä nostaa -yleisesti,
kaildcien. väkijuomien (ei oluen)
hintaa.
Ontarion ./väkijuom^lautakunnan
komissioneri William Collins sanoi,
että väkijuomien vähittäishintojen
yleinen nousu on odotettavissa lähi­kuukausien,
aikana, sillä, kuten hän
sanoii^viinatehtailijat tulevat kohot­tamaan
iloliemensä tukkuhintoja.
Väkijuomien jakelu Ontariossa on
maakuntahallituksen alaisen, Onta-rian
väkij uomalautakunnän huos­tassa.
Mutta, selitti mr. - Collins,
tämä hallituksen väkijuomalauta-kunta
ei ole vielä voinut määrätä
vähittäishintojen nousun suuruutta,
sillä se 'ei .kuulema, tiedä, kuinka
paljon viinatehtailijat tuotteidensa
tukkuliintoja nostavat.
.Toisin sanoen—^ "häntä heiluttaa
koiraa" siinä määrin, että Ariinateh-tailijat
^osoittautuvat todellisiksi
isänniksi, jotka määräävät ja päät- tenkin:
tävät viinan /tukkuhintojen lisäksi
^loppukädessä myös vähittäishinnat!
Hallituksen alainen lautakunta on
kin siis Vain viinatehtailijain esi­liina!
Mainitussa torontolaisessa uutis-tiedossa
annetaan ymmärtää, että
Seagram-sin aloitteesta on viinak
sien'tukkuhintoja-korotettu Yhdys­valloissa
80 sentistä $1.40 kori
(case), ja että samansuuntainen ko­rotus
on odotettavissa täällä Canä­dassa
marraskuun ensimmäiseen
päivään mennessä. Jahka hallituk­sen
yäkijuomalautakunta saa tietää,
haluaakö Seagram's ' ja kumppanit
Canadasta suurempaa joululahjaa
kuin Yhdysvalloista, vai tyytyvätkö
osapuilleen samanlaiseen — mikä
sivumennen sanoen on • aika suuri
hinnankorotus — sitten Ontarion
väkijuomalautakunta päättää 'kor­kean
omakätisesti kuinka paljon
kohoavat iloliemen vähittäishinnat.
Sillä tavalla sitä vastustetaan in­flaatiota!
Prosentuaalisesti laskien tämä
uusi hinnankorotus huonontaa edel­leen
ennestään heikonlaiseksi käy­nyttä
ilolientä.
Jos Ontarion (ja vaikka koko Ca­nadan)
viinakset vietäisiin laborato­rioon
.tutkittavaksi, ja vaikka ei
lainkaan muistettaisi sitä alkoholi­prosentin
pienentämistä, mikä taka­vuosina
tapahtui, laboratoriotutkin-to.
toteaisi sen, minkä kaikki viina-mäenmichct
ja naiset tietävät muu-
Vanhaa hjrvää" viinaa ei ole enä
.Tiuualla kuin satukirjoissa. Labi
ratoriotutkimuksen peruSteella n,
kyaikainen iloliemi sisältää suurin
nan. osan.- vettä. Prosentuaalises
"eurava numerotieto viittaa viin.
tehtailijain voittoihin. Sitten sei
raa hallituksen verot. Ja mitä jä
yllämainittujen ala- ja ulkopuoleli
on vasta sitä ainetta mitä ennei
vanhaan, sanottiin viinaksi.
Uusi, huomattava hinnankorotui
minkä viinatehtailijat. nyt järjesti
vät joululahjakseen, lisää- siis pr<
sentuaalisesti veden, voittojen j
/erojen osuutta ja vähentää samass
suhteessa viinan määrää.
.Ei siis ole lainkaan ilime, vaikk
viinamiesten suuta vetääkin' vääräi
3i mokomaa tököttiä ryypätessään
Yö ei onneksi olO'koskaan niii
musta ettei 'sen jälkeen valken
päivä. "Onneksi" ovat hinnat k(
honneet kautta linjan ja elinkustar
nukset siis lisääntyneet niin suures
3a,;määrässä,: että työtätekeviltä e
enää liikenne kovinkaan paljoa dol
lareita sen paremmin: joulu-, kuii
muidenkaan: viinojen 'ostamiseen.
Mitähän mahtaisivat viinatehtain
jat ja heidän palveluksessaan oleva
väkijuomalautakunnat,' sanoa, jo
kaikki "syntiset" vaikka -enun;
päättälsikään lasiin sylkeä • (miki
olisi kai parasta) — päättäisivä
uuden hinnankorotuksen protestiks
vähentää- puolella jouluviinaksiens:
ostoa*. — Känsäkoura.