Vapaus, September 27, 1952

              HB^MHifBiBiiHn f i i ^ ''jffiir i P ' w f
••.iS*.iujt.
Sivu 2 lauantaina, syyskuun 27 p. — Saturday, Scpt.27,1932
(UBEBTV) — Indepejutent t a b or
OifTan of F i n n i B h Canadians. E s -
tabUähed Nov. 6; 1917. Authorized
as second clas3 m a i l the Post
O f f i c e p e p a t t m e n t ; Ottawa. P u b^
l U b e d ,ihrice weekly: TUesdays
Thursdasncand Sätvrdays i i y V a p a us
Publishlnsr Company L t d . , a t 100-102
E l m 8 t , W., S u d b u r y , O n t . , C a n a d a .
T e l e p h o n e s i B u r i n e s s Office 4>42e4.
E d i t o r i a l Office 4-42fö. Manager
B . S u i : s i . E d l t o r W. cacIUDd. B l a i l i n g
Indepe jut ent o r a d d r e » : B o x j69, QUd b u i y , O n t a r i o .
A d v e r t i s i n g rates upon appUcatlon.
T r a n s l a t i o n free of charge.
THiAVSHINNAT:
Canadassa: 1 v l c 7JOO 6 I d c 3.75
Y h d y s v a l l o i s s a : 1 vk. 8i)0 6 icic! 4.30
Suomessa 1 vie. 8J50 6 k k . 4.75
M*
tm
y^bitiis itärannikolta
New BrunswickJssa viikon alussa suoritetut maakuntavaalit an­toivat
uuden vakavan varoituksen niille canadalabille politiikoille,
jotka joko Yhdysvaltain vaatimuksesta tai sotapolitiikkansa johdosta
suunnittelevat kuristuslakeja työtätekeviä vastaan. Se on ^rikoisen
• cnfeelHnen ..varoitus liberaalipuolueen HittohaUitukselle,^
ministeriön johdolla on esitetty hyväksyttäväksi rikoslakimme muu-
V tosebdoti^ joka •Washingtonin isäntien vaatimusten mukaisesti
uhkaa tämän maan järjestyneitä työläisiä ja muita kansalaisia poliit-
, tisella suukapulalla.^ '
Tämä'el suinkaan ollut ensimmäinen varoitus väestön tyytymät-
•: tömyydestä ^nykyiseen suuntaan, m ikä uhkaa kansakun t ^a uudella
r:SodalIa j a on jo aiheuttanut elintason laskemisen, sekä verojen lisään­tymisen
j a fasististen sortolakien esiinmarssin.
.Kaikista'ponnisteluistaan huolimatta vanhat puolueet saivat pe-r^
rusteellisen: selkäsaunan Saskatchewaijinmaakuntavaaleisäa;^^^^ S
tapahtui vähän myöhemmin British Columbian maakuntavaaleissa,
^'Quebecissa jäi tosin W Duplessis edelleen val-tansa
kukkulo oli suuresti vähen-
. tynyt edellisiin vaaleihin verraten.
^^^^^^^^
New Brunswickiss^ — liberaalien yhdessä perusi innakkeessa. Libe-
. raalien häviöön vaikutti tietysti monet seikat, ja sitä ovat varsinkin
toryt selittäneet kuin "paholainen raamattua" omaksi edukseen. Mut-ta^
muistaa sopii,.että N B ; n n7aakuntahalJitus järjesU nämä vaalit n i -
£:i^eiiomaan;siinä7:midessä>«ttä se saisi valitsi^^^
väenvastaiselle ohjelmalleen^ Vielä kahta päivää ennen v^^ (lau-v'äntaina)-
liberaalipuolueen johtaja .(ja maakunnan monivuotinen pää­ministeri)
^J<*n B. McNair piti radiopuheen missä hän " s y y t t i " to-ryja
siitä, että he olivat tehneet herrasmiessopimuksen uniojöhtajain
kanssa siinä mielessä, että valituksi tultuaan töryt myöntävät myös
^altign, työläisille ja toimenhaltijoille oikeuden kuulua itse valitse­maansa,
unioon. Omalta kohdaltaan pääministeri McNair korosti
> vielä^silloinj että jds hänen puolueensa valitaan, niin hän pitää sitä
: todis^^ hänen työ-syäeiilyaätaisen
asenteensa, jonka mukaan ns. siviilityöläisiltä kielle­tään
oikeus, kuulua "kansainvälisiin unioihin". Tämän uniovastai-sen
ohjelman .perusteella,'^ selitti pääministeri McNair, "minä joko
seison täi Itaadun" — ja hän "kaatui auttamattomasti rähmälleen.
Selvää rön, että N B : h valitsijat tuomitsivat selvästi ja päättä-västi^
täman työväenvastaisen kannan. Yhtä selvää on myös se, että
jos Washingtomn; pillin mukaan uskollisesti tanssiva liittohallitus me­nee
* nykyisessä iitsemurhapolitiikassaan loppuun asti, niin se myös
;vkohtaa;WaterIoonsa valitsijain <'kä Kaikki merkit viittaavat sii-
>r«heni ^tosiasiaan,'^efttä -tyytymättömyys^ nykyistä sotavalmistelusuuntaa
»jäsen arkaarfsaannoksia va^^^ kaikkialla maassa. Siitä
;^^Wrmyös.turha^ ccf:läisiä-
^ i . k ^ r . i Yhtenä kuvaavana esimerkkinä mainittakoon seuraava tosi-
(asiat Kaikesta' mainostuksesta ja mairittelusta huolimatta miltei
>:'kaikkvKoreäan lähteneet vapaaehtoiset ovat takaisin palattu
-taneet ymmärtää, että he ovat saaneet tarpeekseen. Useimmassa ta-
Mp^uksessa he eivät puhu mitään, mutta-heidän^^^^^^
^i^rehtymättömiä--' he jäävät siviiliin. Ja "totta kuitenkin, lienee, että
liiKoreaan: lähtiessään .he eivät olleet sen:^p
kommunistejakaan.
Kansanjoukkojen keskuudessa suhtaudutaan epäluulolla ja pi-
:dättyyästi nykyiseen varusteluohjelniaan; on tyytymättömyyttä jat-
:\kUvastJ kohoavista hinnoista j a suurista veroista; paheksutaan sitä
kun maan luonnonresursseja annetaan pilkkahinnasta jänkkimono-
•polisteille, jotka käyttäytyvät täällä kuin isännät konsanaan. Jos
tähän lisätään vielä H-8:n mallinen.^työväenvastäinen lakiehdotus,
n i i n s i l l o in on melko varmaa, että liberaalipuoluetta odottaa kurja
häviö tulevissa liittovaaleissa.
N B : n (kuten BC:nkin) valitsijain keskuudessa on luonnolli­sesti
harhaluuloja ja epäselvyyttä siitä, mitä pitäisi tehdä tilanteen
korjaamiseksi. Tämä selittää sen, miksi NBrssa äänestettiin toryjen
puolesta, joilla ei todellisuudessa ole mitään uutta tarjottavana. Täs­säkin
suhteessa toistui NBrssa se^mitä aikaisemmin tapahtui BG:ssa,
missä enemmistöpuolueeksi valittiin Social Credit puolue. Mutta
'yhteistä kaikille tähänastisille maakuntavaaleille on se, että ne osoit­tavat
kansanjoukkojen tyytymättömyyttä vallassaolevien . porvari-muut
sanovat
Seattlessa, vraäbingtontssa yökhi-b
i n pyssymies astui rauhallisesti ää-nenlaafjentajan
ääreen -ja lausui keb-t
e l i a a s t l : "?«yt, rouvat j a h e r r a t , k a i k ­k
i ne jotSsa (haluavat 1200^.hengissä
poL9 tästä paikasta, o l k a a hjityät ja
nostaStaa Xätenne ylös."
"SinUfETTIJ TYÖMAA" — .
TYÖNTEKOA VASTAAN
Merano, Italia, - r I t a l i a n vanhan
aateliston ätongreasl päätti ellen pe­r
u s t a a " a o n n a t t i u n l o n " "suojatakseen
titteleltääö väärinkäyttöä vastaan.
P r i n s s i t , herttuat, k r e i v i t ' j a paroonit
muodostivat' 'aateUen « n i o n " j a s i t ­t
en pitivät sampanjatanssit sen pe­rustamisen
k u n n i a k s i . •
"Meidän tarkoituksenamme on
puolustaa **nimlämme, tltteleitämme
J a asemaamme", sanoi toelvi Bonoati
Bavorgnän D'Osoppo, vastajierustetun
järjestön johtaja. "Tästä alkaen h ie
puolustamme vanhoja oöteuksiammc
u n i c n i n k a u t t a . " — Reutersin uutts-tieto
syyskuun. 13 .pnä. - ,
Kirj. Louis S^illant
Kooltoaan selostuksen MALin
tehtävistä sosiaalisen tnrvsIlisBa-den
alalla MALn tolmeenjianeva
komitea hyväksyi ebdotnbsen m -
slaaUsta tnrvailisaatta käsittele,
van maailmankonferenssin kooUe-katsunlsesta.
Samassa .yhteydes­sä
päätettiin ryhtyä kalkkiin toi­menpiteisiin
sen tySn tdiostaanl-seksi.
Jota MAL ja sUhen koala^
vat amrtiamtiHet Järjestöt t«Ii«
alalla'saorlttavat.
H E I D ; ( N " D E M O K R A T I A N SA
iMe tuimustamme, tuni
sympatiaa mr. Ejsenhowerla.. Yhdys­v
a l t a i n presidentinehdoikasta koh­taan.
Se t i l a n n e missä hän nyt on.
pn v a n n a a n toisenlainen, m i k s i hän
s e n kuvitteli vastaanottaessaan lo­p
u l t a ehdokkuuden tälhän korkeaan
v i r k a a n . . .
R a j a n tällä puolen näytti ikään­k
u i n kdko kansakunta (?> olisi h e l -
poltuksesta inio&alssut k u n o l i löy­detty
a j a n v a a t i m a mies, J a että txir-meltunelsuus
j a omahyväisyys puh­d
i s t e t t a i s i in p i a n täydellisesti h a l l i -
tuksesta. •„;
(Mutta idealistit ,(?), jotka olivat
toivoneet YHidysvaltain poliittisen
eiaonän nuortumista (sotapolitidkan
puitteissako — Vapaus?) / eivät huo­mioineet
l a ^ e l m l s s a a n Republikaa-nipuoluetta;
Vaaleja ei voiteta i l ­man
puoluekoneistoa .
V i i m e k s i m a h i l t t u (F,fsenhower) ei
todellakaan ole ansainnut Nixonin
(lahjus-) tapausta, huolhnatta l a i n ­k
a a n siltä katsooko yleinen mielipide
tämän nuorenunan ehdokkaan /va­rapresidentin
ehdokkaan — Vapaus)
menetelleen o l k em tai väärin. Mutta
j o l l a k i n tavoin ristiretken loiste on
sammunut, j a sankareista on' t u l l u t
lopuksi t a v a l l i s i a ihmisiä, Demofcra-t
i a a n usJcoville tämä on surullinen
tunnustus. — Globe and Mailin t o i -
m i t u s k l r j o i t u s .
ff
Ä-Maisien
Isoraaka" oli^
myrskyn käsissä
Lontoo. — Y h d y s v a l t a i n «lentoko­neiden
emälaivalta Wasp tiedotettiin,
viime v i i k o l l a , että 160 sota-aluksen
laivastoarmaada on manöövereillean
k o i l l i s e l l a A t l a n t i l l a joutunut anka­r
a n m y r s k y n käsiin. Joka o n pakot­tanut
alukset etsimään suojaa satar
mistä. iMyrsky. o n aiheuttanut väli-pään
manöövereissä.^
Viidenk}immenen-<viiden mallin
töntinopeudella- etenevän myrskyn
nostamat aallot huuhtelivat suurien
emälaivojen :Midwayn, F r a n k l i n D.
Rooseveltin ja W a s p i n keulan ylitse.
S a m a l l a ne ovat tulvittaneet lento­koneet,
jotka normaalisesti ovat 50
j a l k a a yläpuolella «aerenpinnan.
Laineet ovat m u r s k a n n e e t Midwayn
lentokonevajan teräksisen esiripun ja
huuhtelivat vajassa olevia lentoko-salongit
täyttyi vedellä. Waspin n.
p u o l u e i d en n y k y i s e e n ohjelmaan, j o k a vie tätä maata u h k a a v a a so- j n e l t a . K a n n e l l a olevat komentajien
t a a j a v a i k e a t a talouskriisiä k o h t i . . - •
Tässä tilanteessa täytyy todeta, että tulevat l i i t t o v a a l i t , j o t ka
v o i d a a n n y t pitää m i l l o i n t a h a n s a ennen kesää v. 1954, j a m a h d o l l i ­sesti
pidetäänkin j o ensi talvena, ovat tärkeimmät v a a l i t mitä tässä
maassa on s u o r i t e t t u v u o s i k y m m e n i i n . Näihin v a a l e i hm v a l m i s t u v at
molemmat vanhat puolueet ja molemmat työväenpuolueet entistä
päättäväisemmin. Niissä on meidän " p i k k u i h m i s t e n k i n " a n n e t t a va
oma vaatimaton panoksemme, jos m i e l i m m e tulevaisuudessa sanoa,
että " o l i n siellä minäkin".
* k . * "catwalk'ta"-<kulkuk&ytävä kor­k
e a l l a Ilmassa «nastojen-välillä — on
myrskyn puuska vienyt -mennessään.
- iLentokoneiden emälaivat olivat
m a t k a l l a Norjan rannikolle k u n ne
joutuivat myrskyn ravisteltsvaksi.
Ilonsa kullakin
UP.n syyskuun 24 p :n eräässä Lontoossa uutisessa kerrottiin:
'.'Chambridgen yliopiston tiedemies Fred Hoyle esitti brittiläi­sille
tänään sen ilahduttavan ennustuksen, että parin vuoden kulut­tua
maksaa vain noin $2:80 ihmisen tappaminen atomiaseilla. Tämä
tarkoittaa suurta säästöä missä tahansa sodassa, hän sanoi, sillä ih-
, misen tappaminen räjähdyspommeilla maksaa tuhansia dollareita."
"Ilonsa'' aihe on siis kullakin — ja U P : n kirjeenvaihtajalla on
''ilosanoma'-: se kun ihmisiä «voidaan lähitulevaisuudessa tappaa $2.80
hinnasta-kappale! Tämä sellaisenaan on tietysti nykyisen sotavarus­telun
yksi ilmenemismuoto. Hyökkäyssotaan valmistuttaessa on en­siksi
tapettava Ja hävitettävä kaikki inhimilliset tunteet ja käsitteet.
Ihmisistä on tehtävä ropotteja, jotka antavat huutia kaikelle kauniille
j a hyvälle ja laskevat vain sitä, mitä maksaa ihmisen tappamipen sillä
tai tällä-keinolla!
Ihmistunteita ja -käsitteitä pyritään hävittämään jo lapsesta a l ­kaen.
Esimerkiksi Toronto Daily Star kertoi keskiviikkona, että To­ronton-
koululautakunta oli päättänyt hankkia kaikkiin kouluihin
opettajan^ joka on selvillä atomipommipuolustuksen menetelmistä.
Koiiluihin järjestetään tällainen '"sotaekspertti", mutta ei luonnolli­sestikaan
opettajia, jotka neuvovat kasvavaa sukupolvea elämään
sovussa ja rauhassa kaikkien kansojen kansaa!
'Mutta entäs sitten ne atomipommipuolustusmenetelmien "eks­pertit"?
AP:n VVashingtonin uutisessa (syysk. 23 p.) kerrottiin:
"Yhdysvaltain tuleva hallitus . . . laatii suunnitelman miten voidaan
turvallisesti jakaa liittolaisten kanssa tietoja atomiaseista. Kenraali
Omar Bradley . . . korosti, että hän puhuu vain atomiaseiden taktilli­sen
käytön j a mahdollisuuksien tietojen jakamisesta. Ei kukaan
• \
Kaivantokoulu
Outokumpuun
. Oulu. — Vihannissa elok. lopulla
pidetyssä Outokumpu O y : n h a l l i n t o ­neuvoston
kokouksessa päätettiin pe­r
u s t a a kaivantolana ammattikoulu
Outokumpuun. Se on ensimmäinen
maassamme, «sotien Jälkeen o n O u ­tokumpu
O y n kaivostoiminta laajen­tunut
huomattavasti käsittäen nyt
useita kaivoksia e r i p u o l i l l a maatam­me.
Näin ollen o n ammattitaitoises­ta
työvoimasta t i i l l u t , p u u t e t t a . Tästä
johtuen työkustannukset ovat eräit­t
en kaivosten kohdalla nousseet koh­tuuttoman
suuriksi. Maamme metal­liteollisuus
on nyt melkoisen hyvin
kehittynyttä j a t o i m i i l a a j a l l a p o h j a l ­l
a . Sen vuoksi olisi erinomaisen tär­keätä
saada turvatuksi raaka-aineen
saanti omista kaivokslstamme. Tähän
suuntaan vaikuttaa ratkaisevasti j u u .
r l ammattitaitoinen työvohna. Jota
Outokumpu Oy r y h t y y kouluttamaan
nyt perustettavassa kaivoskoulussa.
. O n kulunut n o i n vuosi siitä, k un
MALa toimeenpaneva komitea teki
Vtrienifisä edellämainitun'päätöksen.
Työtätekevien asema kapitalistisissa
m a i s s a on entisestään -huonontunut.
Neuvostoliiton j a - kansandemblnratian
maiden-saavutukset'muodostuvat yhä
selvemmin vastakkaisiksi sille t i l a n ­teelle,
joka vallitsee kapitalistisissa,
s i i r t o - j a riippuvaisuussdhteessa ole­vissa
maissa. Jälkimmäiselle on
luonteenomaista ^ M t y i s e n voimakas
hyökkäys työtätekevien s o s i a a l i s i a - o i -
k e u k s i a vastaan teollisesti kehitty.^
neimmissä maissa, v a r s i n k i n Yhdys­valloissa,
Jossa - sosiaaUnen turvalU-suus
o n v a r s i n alkeellisella tasolla,
Miyös Englannissa, Ranskassa Ja J a ­panissa
j a t k u u hyökkäys fiosiaaliäa
saavutuksia vastaan. •
Minkä vuoksi M A L o n sitä mieltä,
että sosiaalisen turvaUisuuden puo­lustaminen
Ja kehittäminen ' k u u l uu
a m m a t i l l i s t e n Järjestöjen ensimmäi­s
i i n tehtäviin? Minkä t a k i a m e p y ­rimme
siihen, että työ-tällä älaUa'te­hostuisi
-ei ainoastaan kansallisissa
p u i t t e i s s a v a a n myös kansainvälises­t
i?
E n n e n kaikkea sen tähden, että
sosiaalisen sorvalllsnnden huonon,
t a m l n e n on kansainvälinen Ilmiö,
Se on yleistä k a l k i s s a k a p i t a l i s t i ­s
i s s a - , s i i r t o - j a rlippavaisnassnh-teessa
olevissa maissa. On välttä­mätöntä,
saada eräiden k a p i t a l l s t is
ten maiden ainmattlyhdlstystySnr
tekijät luopumaan siitä harhakäsi­tyksestä,
että heidän maassaan
v a l l i t s e v a a sosiaalista turvalUsnat-t
a muka « i uhkaisi sama, mikä
nyt t a p a h t u a eräissä Icapitallsllals-s
a maissa. Tällaiset harhakäsltyk-,
set aihentavat tilanteen väärästä
a r v i o i n n i s t a Ja: Johtavat a n m i a t l l -
Usien Järjestöjen työn helkentymir
seen. ? :
iMinkä tähden ainoastaan Maail­m
a n Ammattiyhdistysten L i i t t o fon
pystyvä ottamaan tämän tehtävän It-^
selleen?
S e n tähden, että v a i n M A L v o i a n ­k
a r a s t i arvostella sosiaalisen t u r v a l -
llsuiKlen siurkeaa t i l a a kapitaUstisissa
sUrto- j a riippuvaisessa-suhteessa ole­vissa
maissa Ja tehdä tunnetuksi iie,
valtavat saavutiUcset, j o t k a tällä a l a l ­l
a on saavutettu niiden ammatillisr
t en järjeestöjen taholta, Jotka k u u l u,
vat M A L o o n . Nämä saavutukset; o-vat
täysin realisia. (Neuvostoliiton,
kansandemokraattisten maiden, K i i -
nan kansantasavallan j a Saksan D e ­mokraattisen
Tasavallan saavutuk-set
ovat loistavana esimerkkinä sosi­a
a l i s en turvallisuuden toteuttamises-t
a .
Sen tähden, että M a a i l m a n A m ­mattiyhdistysten
L i i t t o ~on vapaa,
r i i p p u m a t o n Järjestö. O n täysin s e l ­vää,
ettei " V a p a i d e n ammattiliittojen
Internatibnalella'* vaan . M A L l l a on
mahdollisuus vapaasti toimia työtä,
tekevien etujen puolesta, sillä MIAL
ei ole sitoutunut tukemaan sotaval.
m i u s p o l i t i i k k a a J a asevarustelukllpai-lua.
M A L saattaa k a i k k i e n tietoon,
— ja v o i sen myös m l l l o h i tahansa
todistaa — k u i n k a p a l j o n voitaisiin
saada a i k a a n sosiaalisen t u r v a l l i s u u ­den
a l a l l a luopumalla asevarustelu-k
i l p a i l u s t a : j a sodan ; valmistelusta,
j o h k a me päättävästi tuomitsemme.
M A L n itsenäinen asema antaa slUe
mahdollisuuden armotta paljastaa
i m p e r i a l i s t i en työtätekevien sosiaali,
s i a oikeuksia vastaan suuntaaman
hyökkäyksen perussyyt.
Sen tähden, että M A L omaa klin-i
teän yhteyden j o u k k o i h i n , tietää hei-i
dän tarpeensa j a toiveensa. Järkky.'
mättä puolustaa heidän vaatimuksi-;
aan. M A L n tehtävänä ei ole toimia
p u s k u r i n a ' työtätekevien Joukkojen ja
h a l l i t u k s e n ' v&llllä. !MEALn perusteta,
tävänä o n a l i t u i s e s t i tuoda esille työ.'
tätekevien Joukkojen pyrkimykset . ja
vaatimukset sekä j o h t a a heidän t a i s.
t e l u a a n n i i d e n toteuttamiseksi.
tekemiseksi o n välttämätdntä k e h l t.
tää l a a j a seMtyslyö. K a i k k i e n t i e -
toon o n s a a t e t t a v a mitä me tältä k o n ­f
e r e n s s i l t a odotamme, m i t e n me v a i .
mlstaudmnme, m i h i n me p y r i m m e ja
mitä Jo olemme-saavuttaneet.
Tekisimme k u i t e n k i n vakavan e-rehdyksen^
Jos kuvittelisimme, ettei
vastustajamme r y h t y i s i vastatoimen,
p i t e i s i i n J M A L n aloitteen johdosta.
M u t t a nämä ammattiyhdistysbyro.
k r a a t i t tietävät v a r s t a , h y v i n , että t a ­v
a n m u k a i s i l l a ketaoiUa he eivät pysty
estämään vaikutuksemme kasvua ja
suunnitelmtemme toteutumista: Tä-tnän
vuoksi (he turvautuvat mitä II-
. k a i s i m p i i n .ketaoihin, v a l h e i ^ n ja
provokaUoon, .^«stääkseen konferens­simme
menestymisen.
M A L n - i t a h o l t a o n - j o aikaisemmin
tiedoitettu.että maaliskuussa lähetet­t
i i n Wienistä postissa eräislta m a i h in
väärennettyjä khrjeltä. jotka l i i t t y i ­vät
Wienissä p i d e t t y y n lastensuojelu-konferenssUn
Ja Amado Etnandesin
oikeusjuttuun. Me paljastkiune tä-mänprovokationf
Tietoomme o n nyt
tuUut uusi kfrjeväärennys.
Olemme saaneet San Francis-losta
s val(tovajäl|ennökscn' kir­jeestä,
loka on Jkirjoitetta MAL
.' : vifalllslle paperille, Jossa MALn
päädhteetln alleltfrjoitas fakslml.
lejäljennöksenä. Tämän väären­netyn-
kirjeen- on lähettänyt meil­le
tuntematon taenUlö, Joka II.
molttaa .'olevansa myötämielinen
MALIIe. — Saatuaan ko. väärenne­tyn
Idrjeen San Franciscoon he o-livat
päättäneet, paljastaa provo-j
kation, joka oli.snmmattn^BIALoa
vastaan. ^
Tämä viimeinen prov^tatio"oli
paljon -fcariceampi ;;kiiln maalls-kuussa
tapahtunut provi^tlo.
On hyvin mahdollista^ että:pro­vokaattorit
menevät vielä pMem-mälle.
Mutta; tuskinpa kukaan
kuvittelee,\että .kaikki tämä ollsf
osoitns .lieldän voimastaan, reh.>
keudestaan: tai onnistumisen ns.
kostaan?-^ Päinvastoin. - Tällainen
karkea, häiliäilemätön, ' rlkoilisllle
tyypillinen menettelytapa on osoi­tuksena
sUtä, että vastnstajlltam-me
puuttua: muita rehellisiä kei­noja.
Hajoitustyön j o h t a j i e n . provokatiot
ovat samalla osoituksena siitä, että
M A L edustaa mahtavaa »voimaa, j o ka
niistä ^vaikeuksista h u o l i m a t t a , J o t ka
sitä viimeistei) k o l m e n vuoden a i k a na
Canadan f anmarit
Cafeary. - - - S a s k a M i e i g ^^
i m r t a n f a r m a r e i l l a on rkaScsi ^surua
näinä päivinä: ilmastosuliteet-ja mitä
^ytiffj^ vehnäsadolla.
Saskatohewanin f a r m a r i t ovat työs­kennelleet
l^nrin ähikerasti 'jokaisena
poutapäivänä ja Canadan suurin
vehnäsato '433.00O.00O busheUa a l k aa
o l l a korjattu. K a i k k i a l l a aavikko-maaScunnSssa
näbdään f a r m e i l l a r u n ­s
a a s t i k u l t a i s t a jvehnää. K a i k M ele­v
a a t t o r i t a l k a v a t o l l a täynnä.
K a i k k i a l l a vaaditaan aUnunaksua
säiliöidystä .vehnästä, enemmän vau­n
u j a j a lisää elevaattopeita, s Ä ä h a l ­l
i t u s t a h a n k k i m a a n marickinolta v i i ­n
a l l e . lEräs f a m u u i t u l k i t s i enem­mistön
mieltpiteen k u n hän sanoi:
'Meillä o n .taiipeelksi vehnää k a i k k i en
nälkäisten ruokkimiseksi noaailmassa.
V a i n m a a l i m a n mairkSkinoita me i ^ -
vitsemme."
on Jcahdopneet; pystyy suoriutmnaan
nirstä tärkeistä tehtävistä, jotka se
o t t i itselleen v. 1045.
L u o t t a e n ..lujasti voimiimme Jtulem-me
käymälän taistelua työtätekevien
sosiaalisen turvallisuuden puolesta.
-Rauhan -voimat ovat - mahtavammat
^ u i n sodan. - J a me tulemme teke­mään
kaikkemme sosiaalisen tiurval-lisuuden
maailmankonferenssin on­nistumiseksi.
^
HULLUN TUSAVTTA »
HuUujen huoneena,oU kaksi osaj-toa.
Toisessa o l i täydmllut j a toisei.
aa j o parantumista osoittaneet Hui
l u j e n osastolta vähemmän hullufen
puolelle pääsi, jos tutkmtoja suorit-t
a n u t lääkäri havaitsi sen oikeute
t u k s i .
Erään k e r r a n lääkäri taas kuuli»,
t e l i erästä miestä j a kysyi: "Mitä ta­p
a h t u u ihmiseUe jos hän menettää
•molemmat s:lmänsä?"
'Menettää näkönsä'-. tuU vastaui
Lääkäri määräsi m i d i e u muutetta­v
a k s i vähemmän hullujen puolelle" ja
tämä taas puolestaan kertoi toiselle
mitä; o l i tapahtunut ja miten tulie
vastata.
T u l i s i t t e n : k a v e r i n vuoro Ja lääM-r
i kysyi: 'M.tä tapahtuu ihmlseöe
Jos hän menettää molemmat korvah-
•sa?''.-,
"Menettää näkönsä';, tuli vastaus.
. " M u t t a k u i n k a se ön mahdollista",
a l k o i lääkäri udella, huomatessaah
miehen toivottomaksi.' •
VNo, l a k k i ; p u t o a a silmille", selitu
h u l l u . '
Kirj. Wilfred Burchett
finiCisd JSnrchett on entinen
Lontoon Timesin j a Daily £xpre.s-sin
kirjeenvaihtaja, j o k a on oUnt
vuosia Kiinassa Ja Koreassa toi­mien'
Pariisin Ce Soir-Iehdnn m -
portterina. Hän osallistui persoo-nakohtalsesti
konlustelaun. Jossa
V S A : n vrnttolentäjä kertoi kan­sainväliselle
tiedemiesten - -komis-sionille
bakteerlsodasta.
Pekingr. — Aanerltokalainen lentäjä,
l u u t n a n t t i 0'Neal antoi tiedemies­t
en komlsslonille t a r k k o j a yksityis­k
o h t a i s i a .tietoja menetelmistä ijoita
käytettiin Ibakteerlen. j a hyönteisten
kyhrämisesssä lentdkoneista.
E n n e n osallistmnistaan ensimmäi­seen
vierailuunsa 0'Nealiille j a k o l ­melle
.. m u u l l e -.^ lentätjälle - a n t o i - k a p ­teeni
tMjcLaughlin salaiset ohjeet.
MclÄUghlin ' t o i m i K i ' 46. WonJun lä-i
i e l l e ^ s i j o i t e t un flS. taistelupommit-tajaryhmän
neuvonantoupseerina;
0 ' N e a l Itertoi: '^Kapteeni M c L a u g h -
l i n s e l i t t i k u i n k a hakteerien t a i h l U -
lä saastutettujen'hyönteisten r u i k u ­tus
tapahtuu lentokoneesta käsin.
•Laite oli sijoitettu lentäjän hytin
takapuolelle.
" T a v a U l s i s s a oloissa se on gaso-liinitankäd,
m u t t a tässä tapauksessa
se: o l i m u u t e t t a v a baflcteerien kylvö-laitteeksi.
,
" S u u r i n osa t a n k i s t a on varattu
hyönteisiä j a ibakteeresja varten. Ne
t u l e v a t ulos putkea myöten, j o k a l o p ­puu
aivan lentokoneen häntään.
Tanläcl on n o i n kolme Jalkaa korkea
j a kaksi j a l k a a leveär
" B a k t e e r i t tuodaan peltisissä säi­liöissä.
T i e t e h k i n ibakteerihyytelö on
miedonnettu ruiskuttmniseen sopi­v
a k s i . Bakteereilla saastutetut hyön­teiset
tuetaan peltillä sisustetuissa
säiliöissä, mutta vaate toimii päissä
verkkona. Jotta hyönteiset voivat
hengittää.
" T a r t k i n limoitettUn sisältävän
7,000 hyönteistä, 100 p a u n a a balkteeri-hyytelöä
ynnä miedonnusaine. P u t ki
jonlka läpi hyönteiset t a i bakteerit
ruiskutetaan, o n n o i n 3 tuumaa läpi­m
i t a l t a a n j a 15—20 J a l k a a pitkiä. .
. " B a k t e e r e i t a .kylväessä putken
pää3sä o n s i h t i , k u t e n p u u t a r h a n k a s ­teluletkussa.
" A l o t t a i s s a a n ruiskutuksen", j a t k oi
l u u t n a n t t i , "lentäijä p a i n a a h y t i n t a - '
kaosassa olevaa v i p u a : Se au(kalsee
hyönteis- t a i ha^teerisäiliön. samota
ruiskutuspufcken ' o v e n j a suojaJcan-n
e n , . vapauttaen hyönteiset ja^ b a k ­teerit
- p o i s t u m a a n -putkea- myöten;. •
S U O J E L U S T O I M E N P I T E E T
"Ruislkutussiihti putken päässä voi­daan
p o i s t a a s d l o t a kun. r u i s k u t e t a an
hyönteisiä, "koska hyönteiset eivät
sopisi ;poistuimaan p i e n t e n r e i k i e n läpi.
"Suojuäkansi o n pidettävä p a l k a l -
l a a n s i l l o i n k u n e i ' r u i s k u t u s t a s u o r i -
teta. i k u n ruiskutus o n suoritettu" on
se taas virnasta vetämällä suljettava,
ettei putkeen jääneet hyönteiset voi
poistua sieltä.sen jälkeen k u n l e n t o ­kone
on laskeutunut m a a h a n ."
O ^ e a l ,miyöskta s e l i t t i minkälaisia
turvalllsuusmenetehniä käytettiin K
4S:ssa lentäjita ja lentOkoneisita
nähden.
: IKun tukholmalainen tri Andreen
kysyi ijosko hän tiesi, t a i m i s sa
hän l u u l i bakteeri- j a hyönteissäUiöt
täytetyn, n i i n vastasi 0'iNeal:
" S e on asia josta en tullut t i e t o i ­seksi
M c L a u g h l t a l n luennoilla. Hän
sanoi että p m m i t tuodaan ilmatrans-p
o r t t i k o n e l l l a suunnilleeir a i n a v i i k on
t a i kahden, väliajoin. S u u r t a vaaas-toa
ei pidetä käsillä. iNe tuodaan
tarpeen mukaan, j o t t a ne ovat tuo­r
e i t a . "
T r i .Pessoa. B r a z i l i a s t a , tiedusteli
missä oU pommien jäähdytyslaitos.
"Mtoä. en tiedä", vastasi 0'Neal.
'.'LentOkoneisita o t e t t i t a bakteeripom-mit
maanalle tehdystä konlkt'iittisäi-llöstä.
S i l l o i n k u n mtaä olta siellä,
ei mitään Jäähdytiystä t a r v i t t u , sUlä
k a i l k k i a l l a o l i l u m i maassa."
; J e a n Malter, Jlanskasta^ itiedusteli
OINealilta. joäko ; ylemmät upseerit
antelivat minkäänlaista selostusta m i ­kä
oikeuttaisi: bakteeria^eiden käyt­tämisen..
Tähän ivastasi 0'Neal:
r^Mltääncsellaista^ei^nnettu. (Ensim­mäisellä
l u e n n o l l a : t u e i t a o i t s i j a "sanoi
antavansa yleissslostuksen :kysymyikr
sestä /^a.sein-aaivalla..lueimolla s i i r r y t -
t i t a t e k n i l l i s i t a acysymyksita bakteeri-aseen
täytössä." ..
MEITÄ O L I N^LJÄ
OINeal kertoi osallistuneensa- y h ­teen
bakteriologiseen hyökkäykseen
h e l m i k u u n as pnä tänä vuonna.
"Hyökkäyskohteemme oli S i h y o n nl
n i m i n e n k a u p p a l a PoQijois-Koreassa.
Meitä o l i neljä lentäjää j a JokaiseUa
mukanaan kaksi -fiakiteerlpommiai
k a i k k i a a n kahdeksan. M e emme t i e n ­neet
minkälaisia bakteereita meillä
o l i . "
0 ' N e a l selosti k u i n k a vaikeaa a i k a -
sytyttlmellä varustettujen pommien
asettamtaen lentokoneen siipita o l i.
" N e näyttivät tavaUisUtä SOO p a u ­n
a n pommeilta, p a i t s i että' niissä o l i
uusi maali, k u n t a a s tavaUisten pom­mien
maali oli k u l u n u t j a h a a l i s t u ­nut,
koska ne olivat^maanneet varas-\
toissa viime maailmansodasta läh-t
i e n . "
K O N E V I KA
Vastaukseksi t r i Needhamm kysy.
mykseen, että oliko minkäahlaijia
erlkolsmääiräyksiä sen varalta, että
s a t t u i s i moottorivika t a i p^olaäcu,
sanoi OWeal:
"Kyllä. su:. MeUle sanottiin, että
konevian sattuessa taistelulinjan ete­läpuolella
tulee pudottaa poBunit
asumattomalle alueelle ja pyytää ra
darasemalta tarkka määrittely pai-k
a s t a m U i t o pudotamme panunlt.
" K u n sitten palaamme Ja annam­me
r a p o r t t o . u i t a erlkoisjoukkue me­nee
-tekemään pudotetut pommit vaa­r
a t t o m i k s i .
" J o s taas olemme vihollisen alueel­l
a . . tulee meidän pudottaa pommit
h e t i k o n e v i a n sattuessa Ja palata pi­kaisesti
t a k a i s t a ."
K O N E P O L T E T T A VA
" J o s vastuksia tulee rulskutusmat-k
a l l a , jos esim. kone lakkaa toimi­masta,
sama missä se tapahtuu, tuli
meidän määa:ä>ksen mukaan hypätä
pois' koneesta j a antaa sen syöksyä
m a a h a n j a palaa.
' I K u n koneissa o n tavallisesti noin
200: g a l l o n a a gasoliima, niin tuhou'
tuessa se p o l t t a a kaikki bakteerit Ja
hyönteiset.'.' -
0 ' N e a l onyöskta antoi mielenkiln<'
t o i s en 'kuvauksen, kuinka ibakteen-',
hyökkäykseen osallistimeiden lentä-*
Jien m i e l i a l a oli synkkä.
" T o i s e n luennon Jälkeen", sanoi
0'Neal."neljä meistä oli synkän hll-'
j a i s l a " . (
' M i n ä o l i n havatanut.että baktee-
'rihyökkäykseen osallistuneet toise»
lentäijät. j o t k a olivat Juuri lentoljen-tällä,
olivat hyvta synkkämielislä. i
"Heidän hiljaisuutensa oli sllmlin-|
•pistänpä erikoisesti siksi, että tavaili-, i
sesti lentäjät ovat hyvin puheliaita) i
kertovat toisilleen mitä olivat teh­neet,
u u s i a kaskuja, uutisia kotoa jai
k a i k k e a sellaista.
" M u t t a ibakteerihyökkäykseen osal-i
llstuneet olivat kaiöiistuttaivansynk'!
Itiä. Tavallisesti he Iltaisin istuivat
klubissa, yrittäen Juomalla unohtaa
s u r u n s a . "
EGYPl
M tASAV
Kairo
— Suomen ensimmätaen höyrylaiva
r a k e n n e t t i i n 1833 K i t e e n pitäjässä. ',
Nämä ovat mielestäni ne periaat­teet,
J o i d e n p e r u s t a l t a meidän o n v a l ­mistauduttava
sosiaalisen t u r v a l l i s u u.
den maailmankonferenssita. Sen ko.^
koontumiseen on vielä aikaa puoli
vuotta. K o n f e r e n s s i n valmisteluun t u ­lee
osallistua k a i k k i e n a n u n a t i l l i s t en
järjestöjen perustasta keskukseen
saakka.
Konferenssta tehtävien tunnetuksi-
PÄIVÄH PAKINA
f Sekatavaraa sieltä ja täältä
US.'\:n \'astuunalainen sotilashenkilö ehdota syvien tieteellisten ja
teknillisten salaisuuksien jakamista . . ,
Huomioonottamatta lainkaan sitä tosiasiaa, että Washingtonin
herrat joutuvat näissä suunnitelmissaan hyvin kummalliseen valoon
suhtautumisessa "liittolaisiinsa", meidän täytyy Jcysyä: Minkälaisia
atomipommipuolustuksen eksperttejä ovat ne opettajat, jotka toron-tolaisiin
kouluihin sijoitetaan? He eivät ainakaan ole saaneet kuul­la
yhdysvaltalaisten ''salaisuuksia" atomiaseiden mahdollisuuksien ja
muiden seikkojen suhteen. Eihän vain ole kysymys pahaa-aavista-taiattomien
lasten mielten raaistamisesta?
V a l k o t a o l s t e n iihmlsten herraskan^
sa-ajatusten omaajat saivat: varsta
p a h a n " k o l a u k s e n k u n t r i Merwyn
P a v i d Waldegrave Jeffreys sanoi
Roodepoortta. R o t a r y C l u b i n kokouk­sessa
Etelä-fAfrikassa valkoihoiselle
. k u u l U a k u n n a l l e e n : antrqpoloogisten
tutkimustensa Johtaneen hänet s i i ­h
e n tulokseen, etta neekerit edusta­vat
kaikketa . kehittyneintä ihmis­tyyppiä.
"Neekeri on oikea i h m i ­nen.
Jos kj^kenette sen nielemään",
«anoi itdhtori J a lisäsi: '.'Jlhmisten y h -
, t e i n e n . esr-isä o l i : tuaamaihotaen . . .
Ja te ^olette vata v a l k a i s t u j a muun-,
n o t i s i a alkuperäisestä j a imustataoi-sesta
alkuihmisestä . . . K u n me
(valkoiset) olimme vielä tummaihoi­s
i a polveutuivat myöskta neekerit
meidän mustsista esi-i&ästämme. Nee­k
e r i o n v a n h t a t a ihmisten l a j i a ."
T r i Jeffreys esitti väittehlensä
tueksi m u u t a m i a antropoloogisia to-s
i a s i o i t a : K o r i U a l l a o n h y v t a ohuet
huulet, valkoihoisten huulet : ovat
paiksununat. m u t t a neekerien vielä
paksummat. G o r i l l o i l l a : j a v a l k o i s i l ­l
a on runsaasti suoraan ruumiista
e s i t a pistäviä k a r v o j a mutta neeke­reillä
"vatsta vähän j a nekta ovat
v t a o s u u n t a i s i a . Valkoiset ovat p a k -
sukaUoisia Ja heillä on varhaisia
imettäväisiä muistuttavat raskaat
l u u t ; neekereillä on sitä vastoin
ohut pääkallo J a ohuet luut. jne.
e t t e i kukaan l u u l i s i hänen teke­vän
.pilkkaa näistä asioista, sanoi t r i
Jeffreys loptlksi "puhuvansa . i h an
t o s i s s a a n " — m&ä täten alistetaan
lehtemme lukijakunnan yhteiseen
n a u t i n t o o n .
l^snäkta uuttaen o n A f r i k a s t a , sen
itärannikolla sijaitsevasta brittiläi­sestä
K e n i a n siirtomaasta, jossa
k a i k k i hedelmällinen viljelysmaa on
n om kobnentuhaainen . vaUto-taoisen
hallussa. N o i n lähes neljän miljoo­n
a n suuruinen neekeriväesptö vaatii
siellä maataan takaista a f r i k k a l a i ­s
i l l e , j o t k a työäkentelevät nyt v a l ­koisten
viljelyksillä seitsemän sentta;
päiväpalkasta. Brittiläisen sikto-m
a a l t a l l i n n o n poliisit ovat vangto-neet
-1,000 neekeriä J a ruoskineet t u ­h
a n s i a murta kaptaallisuuden t a k ia
valkoisen miehen länsimaista sivis­tystä
j a demokratiaa vastaan.
Valkoiset maahan tunkeutujat sää­tivät
a i k a n a a n sellaiset lait mitkä
edellyttivät ylänkömaiden parhaat:
maat k u u l u v a n valkolsUle J a a l h a i s et
sekä epäterveelliset maat "'luovutet-t
l t a " mustien alkuasukkaiden alueik­s
i .
(Moskovan k u n n i a k s i o n laskettava,
että sitä syytetään neekerien k a p i ­nallisuudesta
— ikäärtkuin neekerit
eivät itse osaisi ajatella j a käsittää
sitä v a l t a v a a vääryyttä mitä v a l k o i ­nen
-harrakansa o n h a r j o i t t a n u t h e i ­tä
kohtaan.
A j a t e l k a a h a n mikä sota siltä a l ­k
a i s i Jos m u u t a m i a -tuhansia yhdys­v
a l t a l a i s i a tunkeutuisi Canadaan ja
o t t a i s i h a l t u u n s a canadalaisten par­haat
maat j a luonnonrikkaudet ja
a j a i s i n i i d e n omistajat korpeen.
O n kyllä totta, että Canadassa" on
nykyään ainakin jossain määrta
käynnissä sellataen prosessi, mutta
se t a p a h t u u hienommalla tavalla Ja
C a n a d a n k a p i t a l i s t i s e n h a l l i t u k s e n j a
l a k i e n mukaisessa Järjestyk-sessä.
O n h a n sekta totta, että yhdysvalta­laiset
k a p i t a l i s t i t ovat esittäneet' C a ­n
a d a n h a l l i t u k s e l l e v a a t i m u k s i a l a ­k
i e n muuttamisesta ja - lisäämisestä
s e l l a i s e l la tavalla, että k a p i n a l l i n en
työväki voi t a l s i t a pitää kurissa jänb-k
i k a p i t a l i s t l e n työmailla. iMutta svk-tä
o n "Vielä pitkä m a t k a maiden suo­ranaiseen
ryöstämiseen, eanadalais.*»
t e n ruoskimiseen Ja l a k i e n säätämi-seen
suoraan yhdysvaltalaisten toi­mesta.
Selvää on,' että ibrittiläinen impe­r
i a l i s m i Joutuu ennen : oitkää tap-piolle
n i i n K e n i a s s a k u i n m u u a l l a k ta
k u u alkuasukaskansat taistelevat o i ­keuksiensa
puolesta.
Jänkki-imperialismi tunnetaan kaiSc-kialla
taantumuksen, riiston ja sory
r o n p u o l u ^ a j a n a . : Siitä syystä Viet*
namta k a n s a jatkaa .taisteluaan var
pautensa j a itBenäisyytensä puolesta
— j a v o i t t a a . '
Joskus pääsee t o t u u s k t a esille k a ­pitalistisessa,
sanomalehdistössä. V i i ­me
vilikulla luimme Saigonissa päivä­t
y n uutisen," Jossa v a l i t e t t i i n , että
jänkkl-lmperailismilla o n suo siellä
j a vetelä tääUä. rUuttaen k o s k i V i e t -
n a m t a kansan taistelua Jänkki.phn-
.. ..:.::':.:'i:yT,:'v;;;:r>^^:^
»perialistien tukemia . R a n ^ c a n sota­v
o i m i a «vastaan - m a a n s a itsenäisyy­d
e n puolesta. Setä S a m u l t a sanotaan
työntäneen tähän k u i l u u n kolmessa
vuodessa y l i 3fiOO m i l j o o n a a d o l l a r i a.
Uutisessa sanottiin, että näillä r a ­h
o i l l a t u e t t i t a r a n s k a l a i s t a s i i r t o m a a -
h a l l t a t o a , Joka /viivyttää sellaisia
uudistuksia, j o i t a kansa vaatii Viet­namissa
j a ellei niitä anneta k a n ­salle,
el sitä- voida koota taisteluun
• p u n a i s i a " «vastaan. S ^ a i n e n t i ­l
a n n e Johtaa pitkään sotaan, josta
muodostuu ' m o n i v u o t i n e n raskas vuo­t
o Y h d y s v a l t a t a l a h a - a s l o i h t a : Sit­t
e n todetaan, että k u n Y h d y s v a l l at
tukevat sellaista h a l l i t u s t a mikä ei
n a u t i kansan luottamusta, s a a t t a a se
maksaa Tfihdyavalloille A a s i a n «päi­den
kansojen suosion. Iiopuksi k u i -
t e n k t a myönnetään, että jos Y h d y s ­v
a l l a t e i a n n a R a n s k a l l e r a h a a tätä
sodankäyntiä v a r t e n , pääsee V i e t n a -
mta kansa voitolle .taistelussaan
R a n s k a n i m p e r i a l i s m i a vastaan.
. T o s i a s i a k a i k e s t a h u o l i m a t t a o n se,
että '"yhdysvallat on n y t j o menet­tänyt
A a s i a n kaasojen suosion tsillä
Luimme juuri Helsingistä lähete:-
t y n uutisen sen johdosta, että Suomi
o n maksanut sotavelkansa Neuvosfto-l
i i t o l l e . Jutussa oli •paljon vaUielta
j a "perättömiä väitöksiä, mutta ha-luaimme
tällä erää puuttua vain erää­seen
niistä, Jossa sanottiUi: "Lännen
maat eiväit kuitenkaan esittäneet
Suomelle anitääri' sotakorvausvaaU-mukslä
j a luopuivat kaikista vaati­m
u k s i s t a a n . " Lännen mailla ei ol­l
u t mitään menetyksiä Suomen so­tiessa
fasistien puolella, eUel oteta
l u k u u n niitä vahnisteluita,-joita teh-t
i t o VV.. 1939 J a 1940 suomen usutta-miseksi
jatkamaan onnetonta talvi­sotaa
Neuvostoliittoa vastaan. Kt?.
NeiBVostomtosta tiili sitten lännen
maiden l i i t t o l a i n en yhteisessä taiste­lussa
fasismia vastaan niin olisihan
oUut perta sopimatonta esittää Suo­melle
korvausvaatimuksia sen JOMM-t
a , että ne oUvat usuttaneet Ja pön-kittäheet
Suomea sotimaan Uitto-l
a i s t a — NeuvostoUlttoa vastaaii. _
lännen onaiden - t e o l l a j a erioir
sestikta luonnollisesti Wall Streetin
sotavalmisteluiden päämajassa oUaan
k o v t a huolestuneita nikien kauppa;
heuvottelujen Johdosta mitkä ov»;
p a r h a i l l a a n käynnissä Modcoff^
WaU Street väatU, että Suomi el aua
ostaa eikä myydä mitään Neuvosto­l
i i t o s t a sillä «naalle edullinen lao*
h a l l t a e n kaupankäynti o n kauhea
kos Jänkki-imperiallsmta sötasuunm-t
e h n i a vastaan. Kaupankäynnin ase­masta
o l i s i suomalaisten k i r o " ^ 3 * j*
heristettävä nyikkiä itää bAä^
Toivomme kuitenkta Suomessa kas
tettävän, että maan edut v a ^
r a u h a a j a taloudellista ybtelstoknin
t a a Neuvostoliiton Ja kansandeffl^
k r a t i a n m a i d e n kaassa. — K a l l e TO»-