Vapaus, July 27, 1961

              Sivu 2 Torstaina, heinäk. 27 p. — Thursday, July 27, 1961
V A P A U S
(UBKI^Tf) — Zndependeiif-Labor
Organ of Finnish Canadians. Es-tabllalnjl
Nov. 6, -^m?.- Authorized
aa oecoha class mal! by the Post
Offtee-'D^artinent, Ottawa. Pub-lishedf
tbilce. ' weekly: > Tuesdays.
nuirsQayi^ and Saturdays by Vapaus
PutMiaHug Company Ltd:, at 100-102
Elm St. W., Sudbury.Ont, Canada.
Telephones: Bua: Office OS. 4-4284;
Editoria! Offlce OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. EditorW. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertising rates upon appllcaOon.
,Tran8lation free of charge.
TtLAUSHINNA'?::
Canadassa: ' 1 Vk. 8.00 6 kk. 4^55
• 3 Bt. 2.50.
Thdysvallolssa: 1 vk. 9.00 6 läc 4.80
Suomessa: 1 vk. SLfia 6 kk. 6.a&
SYNT?rMX-PÄIVIÄ
Bizerten verflöyly
Kaikista "epäilevistä Tuomaista" huolimatta osoittautui
jälleen, että Y K voi suorittaa hyödyllistä palvelua räuhan-asian
hyväksi. Kuten tiedetään, Ranskan täytyi Y K n turval­lisuusneuvoston
päätöksen jälkeen suostua hyökkäyksensä
lopettamiseen Tunisiaa vastaan.
Mutta Tunisian tilanne on ilmeisesti edelleenkin äärettö­män
sähköinen ja vaarallinen. Johtuen siitä, että imperialisti­set
maat, erikoisesti Yhdysvallat ja Britannia asettuivat tak-tillisesti
Ranskan imperialismin puolelle, turvallisuusneuvos­ton
päätös Bizerten taistelujen kohdalta pysähtyi "puoli,tier
hen"i Turvallisuusneuvosto hyväksyi äänin 10—O päätöksen,
jonka mukaan sotatoimet oli lopetettava. Mutta — ja se on
piantu merkille kaikkialla maailmassa — Ranskaa ei mää­rätty
poistamaan joukkojaan Tunisian alueelta nimenomaan
siksi, kun Yhdysvallat ja Britannia antoivat tältä kohdalta
salatun kannatuksensa Ranskan imperialismille. Tästä myös
johtuu, ettei Ranska ole vieläkään ;vetänyt joukkojaan pois
miehittämiltään alueilta!
kenelläkään ei ole pienintäkään epäilyä tai harhakuvaa
siitä, että toistatuhatta ihmishenkeä vaatinut hyökkäys Tuni­sia^
vastaan oli. kokonaan epäoikeutettu, Bizerte on ja pysyy
osana Tunisiasta!! Ranskalaiset asevoimat pitävät Bizerten
' laivastotukiasemaa hallussaan, vastoin Tunisian kansan ja
hallituksen tahtoa. '
Oikeus on siis tässä asiassa kokonaan Tunisian puolella
ja merkille pantavaa on, että Tunisian "länsimielinen" halli­tus
on, joutunut Bizerten tapausten johdosta tekemään no­peita
uudelleenarviointeja siitä, keneen voidaan tiukan tul­ien-
luottaa.
Toisaalta, vaikka imperialistiset maat saivatkin estetyksi
YKn turvallisuusneuvoston vaatimasta Ranskan hetikohtais-ta
poistumista Tunisian alueilta, mitään varmaa ei kuiten­kaan
ole siitä, että Ranskaa suosiva päätös saataisiin jyrä-.
tyicsi läpi YKn yleiskokouksessa. Päinvastoin voi hyvinkin
tapahtua niin, että YKn, yleiskokous hyväksyy, jos asia tulee
siellä esiin, sellaisen päätöslauselman.missä tuomitaan avoi­mesti
Ranskan imperialismin hyökkäys Tunisiaa vastaan ja
vaaditaan Ranskaa vetämään sotajoukkonsa pois sekä Bizer­ten
laivastotukiasemalta että Tunisian muilta alueilta. Tämä
selittää sen, miksi visseissä piireissä toivotaan Ranskan halli­tuksen
järkiintyniistä ennen kuin koko imperialistinen maar
ilma tulee tuomituksi Bizerten tapausten tiimoilta.
Nykyajan yhtenä leimaa-antavana piirteenä voidaan pi­tää
sitä kun Tunisian "länsimielisen" hallituksen lähettiläs
. Habib Bourguiba sanoi USAn ulkoniinisteri Dean Ruskille
Bizerten seudulla tehdyn hyökkäyksen johdosta länsimaiden
omaksumasta asenteesta mm, seuraavaa: "Britannian ja Yh­dysvaltain
äärimmäinen vastahakoisuus meidän asiaamme
kohtaan on jotakin sellaista, millä saattaa olla vakavat seu­raamukset
Tunisiassa . . . Minä ehdotan, että vapaan maail­man
tulee toimia nyt, ennen kuin toinen maailma toimii."
Arabimaiden liitto on päättänyt yksimielisesti lähettää
vapaaehtoisia Tunisian avuksi Ranskan hyökkäyksen torju­miseksi^
ja Neuvpstoliitto-m julkisesti tuominnut Ranskan ,
asevoimien toimenpiteet rikolliseksi hyökkäykseksi mikä
varantaa maailman rauhaa. , .
"Ranskan (hyökkäys) toimenpiteet ovat olleet kokonaan
edesvastuuttomia ja epäoikeutettuja, aiheuttaen vaarallisen
tilanteen, mikä vaarantaa lännen vaikutusvaltaa Afrikan
kysymyksissä, vaikka se olisi voitu ratkaista neuvottelujen
avulla", sanoo torontolainen Globe and Mail lehti toimitus-kirjoituksessaan
vaatien, että Ranskan liittolaisten — tar­koittaa
ilmeisesti ensikädessä Yhdysvaltoja, Britanniaa ja
Canadaa —; tulee jo suorasukaisesti huomauttaa Ranskalle
"näistä" tosiasioista ja käyttää riittävästi painostusta saadak­seen
sen (Ranskan) noudattamaan YKn tahtoa."
Toinen torontolaislehti. The Toronto Daily Star ^teaa,
että Ranskan hyökkäys Tunisiaa vasfaan aiheuttaa kansallis­tunnon
ja -vaatimuksen uuden nousun Afrikassa ja sanoo:
"Bizerte ja Berliini ovat nyt osana samasta toivottomuus-kuvasta."
^ .
Sielvää onkin, että juuri samalla tavalla kuin Länsi-Ber-
Uiniä käytetään ikäänkuin tikarin kärkenä sosialistisia maita
vastaan Euroopassa, Bizertea ja muita imperialistien hallussa
olevia sotatukikohtia Afrikassa käytetään myös tikarin kär­kenä
itsenäistyneitä tai itsenäistymään pyrkiviä kansoja vas­taan.
•
Canadan yleinen mielipide on valtaosalta Tunisian itse-inääräämisoikeuden
puolella Ranskan imperialismin hyök-
"käyssotaa vastaan. Tämä velvoittaa liittohallitusta vaatimaan
YKssa ja muissa kansainvälisissä elimissä Ranskaa poistu­maan
Bizertesta ja Tunisian muista osista. Ranskan hyök­käyksellä
Bizertessa ei ole todellakaan hiuskarvan vertaa
oikeutusta — eilcä Ranskalla ole mitään oikeutta pitää Bizer­ten
laivastotukiasemaa hallussaan Tunisian kansan ja halli­tuksen
vastaväitteitä kuulematta. Canadan hyvä nimi ja mai­ne
maailman yleisen mielipiteen silmissä vaatii sitä, että liit-tohaljitus
esittää julkisesti päättävän kannan Tunisian puo­lesta,
r -=r-
John Paananen, Long Lake, täyt*
ttää lauantaina, hein^uun -29 i>'^-
väiiä €9 vuotta,
Yhdymme suk^Laisten ja tutta
vain. onnentoivotuksiin.
Canadan ja; N L : n kulttuurivaihto alkaa
Punaisen afmeijan kuoron vierailulla
Euroopassa tuotetaan
eneijimäii terästä
•J. • .4
PariisL — Viimeiset tilastotie-"
dot osoittavat, että Euroopan Goal
and Steel Communityn terästeolli­suus
on taas nousukaudessa. Ke­säkuun
tuotanto osoitti 4.7 prosen­tin
nousua verrattuna : viime vuo­den
vastaavaan aikaan. Kolco» puq-"
livuosiskoUa tuotanto kuitenkiii ö-soittaa^
2 prosentin laskua.
Eteläjäämeren sininen valas voi
kasvaa 10 jalan mittaiseksi ja pai­naa
150 tonnia.
Punaisen Armeijan kuoron mat­kaa
yli Canadan sanotaan Canadan
ja Neuvostoliiton varsinaisen kult­tuurivaihdon
alkamiseksi ja.että
Canadan kulttuurisiteet laajenevat
kautta koko maailman.
Aikaisemmin Canadan ulkomaa­laiset
kulttyurlsiteet ovat olleet
pääasiassfi Yhdysvaltain kanssa. Pe­kingin
oopperan 'vierailu oli poik­keus;
.-. _ • • : *" ..• ,
Aikaisemmin ; yhteistoimiraltla
amerikkalaisen Soi Hurokin- kans­sa
Canadian Goncert Artists , iEhc,
Nicholas Koudriavtzeffin johtama
montrealilainen järjestö, järjesti
Bolshoin* Baletin, Moisejevin yh­tyeen
ja Georgian kansallistanssl-seurueen
esiintymiset Canadassa. -
Punaisen Armeijan kuoren esiin-
Montreafin smfoniaoi^esteri vastavierailulle
Neuvostojjiittoon; Mostkovan sirlcus Oanadaan
.riavtzeffin järjestettävänä ja se on
suurin venäläinen taiteilijaryhmä
mitä pn koskaan vieraillut Pohjois-
Amerikassa.
Täniän 180 henkilöä käsittävän
laulajain, soittajain ja tanssijain
ryhmäii vierailu Canadaän on tulos
niistä riöuvotteluista i)nitä ori käyty
Can^dari iMoikovari lähettilään A r ­nold
:Snutiiih ja N-liiton kult­tuuriministeri
Ekaterina Furtsevän
välillä. Vastavierailun tulee teke­mään
Montrealin sinfoniaorkesteri
heti kUn sen sesonki päättyy erisi
keväänä..
Tämän jälkeen kulttuurivaihto
jatkuu: Neuvostoliitto lähettää Ca-tyminen
-Canadassa oii mr. Koud 1 nadaan Moskovan sirkuksen ja Ca-
Uudelleen runoiltua tarinaa
V . 1943 Teheranin kokouksesta
Meiinäkö vai ei?
Useissa kansallisesti .tärkeissä ulkopoliittisissa kysymyk­sissä
on torontolainen aamulehti Globe and Mail melko hyvin
inforjMDinut itsensä. Lehti-on esim. puolustanut kaupankäyn­tiä
Kiinan Kansantasavallan kanssa ja vaatinut 600-miljoo-naisen
Kiinan tunnustamista sekä sen laillisten oikeuksien
palauttamista YKn jäsenyydessä jne.
' lÄutta tämä maamme kansallisetujen puolustaminen ei
näytä riittävän siltäkään lehdeltä läheskään kaikkiin asioi­hin.-
. ..
Erittäin kummalliselta tuntuu Globe and Mailin asenne
Eurohan yhteismarkkinoihin nähden. Sen mielestä liitto­hallitus
on tehnyt kerrassaan mykän synnin siinä kun se on
tähän mennessä omaksunut torjuvan asenteen Euroopan yh­teismarkkinoihin
nähden. V
.'5iDisaalta pintapuolinenkin tu tähän kysymyk-aeen
;gspittaa, että liittohallitus on tässä asiassa oikeassa ja
Yhdysvaltojen departmentti on
julkaissut amerikkalaisen diplomaa­tin
Charles Boblenln muistelmat kol­men
suurvallan vuonna 1943 pitämäs­tä
Teheranin konferenssista. Muistel­mien
kirjoittaja Vääristelee Neuvos­toliiton
asennetta kysymyksissä. Joita
konferenssissa käsiteltiin. Monissa
tapauksissa hän esittää neuvostohal­lituksen
kantana sen .asenteen, joka
öli todellisuudessa konferenssin muil­la
osanottajilla ja nimenomaan Y h ­dysvalloilla
ja Englannilla, sanotaan
Neuvostoliiton uutistoimiston välittä-"
mässä kirjoituksessa, joka on jul­kaistu
Ogonjok-lehdessä.
Charles Bohlen väittää, että Neu­vostoliitto
kannatti Saksan pirstoa-mista.
Mutta on yleisesti tunnettua,
että Teheranissa juuri Yhdysvaltojen
edustajat ehdottivat Saksan pirsto­mista
' 5 autonomiseksi valtioksi ja
Churchill kdhneksi. Neuvostoliitto,
joka luonnollisesti osallistui näiden
suunnitelmien käsittelyyn, ei kannat­tanut
niitä eikä sallinnut tehdä pää­töstä
näistä • ehdotuksista. Juuri Neu­vostoliiton
kannanmäärittelyn tulok­sena
Snglannin ja Amerikan suunni­telmat
Saksan valtion pirstomisesta
siirrettiin Teheranin konferenssista
Euroopan konsultatiivisen komission
käsiteltäviksi, - missä Neuvostoliitori
kielteine^ suhtautuminen niihin joh.
tikin näiden suunnitelmien lopulli­seen
hylkäämiseen. '
VAXRISTELTÄ SUHTEESTA
RANSKAAN
Vastoin historiallisia / tosiasioita
Globe and Mail auttamatto­masti
väärässä.
Tosiasia* nimittäin 6n,; että
Euroopan yhteismarkkinaliittp,
vaikka se kohdistuukin sosia­listisia
maita vastaan edustaa
samalla Länsi^Saksan ja Rans­kan
monopolistien taloudellista
liittoa Britannian sivuuttami­seksi
Euroopan markkinoilta.
Toisin sanoen, Euroopan yh-teismarkkinaliittö
heijastaa im­perialistisen
maailmanosan ris­tiriitojen
kärjistymistä.
Toisaalta Britannia ei voi tie­tenkään
jäädä tällaisessa tilan^
teessä toimettomaksi. Niinpä se
turvautui vastavetoon ja pe­rusti
ulkoseitsikon nimellä
tunnetun kauppaliiton nimen­omaan
tätä Länsi-Saksan joh­dolla
perustettua Euroopan yh-teismarkkinaliittoa
vastaan.
Miksi sitten, meiltä kysyttä­nee,
Globe and Mail-lehti asen-noittiu
Britanniaa vastaan ja
Länii^Saksan imperialismin
pjiolelle?
Ainoana johdonmukaisena
vastauksena voidaan tässä pi­tää
sitä tunnettua tosiasiaa, e t ­tä
Yhdysvaltain imperialismi
pyrkii tasoittamaan näiden
länsieurooppalaisten kauppa­poliittisten
liittojen välisiä ris­tiriitoja
siinä mielessä, että ne
yhtyisivät yhteen liittoon so­sialistista
maailmanosaa vas­taan
niinj^ttä siinä hommassa
nousisivat korkeammalle or-relie<
Wall Streetin.rahamies-kukot.
Vain tämä selittää käsittääk­semme
sen, miksi tällaisissa
asioissa yleisesti amerikkalais-mielisen
asenteen omateuva
Globe and Mail asennoituu
nyt Euroopan yhteismarkkina­kysymyksessä
Britanniaa ja
myös Canadan liittohallitusta
vastaan.
Mutta tukemalla Yhdysval­tain
monopolistien kauppapo­liittisia
siirtoja Globe and Mail
tukee myös hirttosilmukan ve­tämistä
entistä kireämmälle
Canadan talouselämän kurk­kuun.
Charles Bobien kirjoittaa Neuvosto-^ vaikutus niiden ottaessa suuntauksen
liiton tilille vihamielisen suhtautu­misen
Ranskan kansaan pyrkien luo­maan
my3^in^ "ranskalaisvastaisista"
mielialoista Neuvostoliitossa.
Amerikkalaisen diplomf.itin kan­nattaisi
muistaa, että suurvaltojen
kaikista hallituksista ainoastaan Neu­vostoliiton
hallitus kannatti johdon,
mukaisesti "vapaan Ranskan" liiket­tä
ja sitten "taistelevan Ranskan"
liikettä sen kaikissa kehitysvaiheissa
ja tunnusti ensimmäisenä Ranskan
kansallisen vapauskomitean Ranskan
väliaikaiseksi hallitukseksi. Neuvos­tokansa
on aina suhtautunut suurel­la
kunnioituksella Ranskan isän­maan
ystävien taisteluun hitleriläisiä
vastaan ja antanut siitä korkean ar­von.
Neuvostoliiton diplomatia, jolla ei
ole mitään salaamista, ei ole koskaan
pelännyt julkisuutta, mutta näiden
asiakirjojen julkaisemista koskevassa
kysymyksessä se on aiiia pitänyt sa­nansa.
V.4ST01N POTSDAMIN
FÄJLTOKSIÄ
Sitä suurempaa ihmetystä herättää
Yhdysvaltain valtiodepartmentin outo
ja epäjohdonmukainen menettely. IL
meisesti juuri yleinen mielipide, joka
kannattaa neuvostohallituksen ehdo­tuksia
toisen maailmansodan jättei­den
poistamisesta Ja rauhansopimuk­sen
solmimisesta Saksan kanssa, pa­kottaa
valtiodepartmentin turvautu­maan
mokomiin vähemmän mairitte­leviin
juoniin, kääntääkseen huomion
pois ratkaistaviksi kypssmeistä ongel.
mistä ja vääristelläkseen Neuvostolii­ton
asennetta Saksan kysymyksessä.
Eittämättömänä tosiasiana pysyy; et­tä
Yhdysvallat ja Englanti eivät ai-'
noastaan hautoneet sodan aikana
suunnitelmia Saksan pirstomisesta
vaan loppujen lopuksi rikottuaan
Potsdamin konferenssin päätöksiä
pirstoivat tämän maan muodostamal­la
Bonnin valtion. Njrtkin Yhdysval­lat
ja Englanti vastustavat kaikin
tavoin Neuvostoliiton, ja ^ksan De­mokraattisen
Tasavallan ehdotuksia,
joiden mukaisesti pitäisi solmia yh.
teyksiä ja aloittaa neuvottelut Sak­san
Demokraattisen Tasavallan ja
Saksan Liittotasavallan välillä.
MERKITTÄVINTÄ O U
YHTEISTYÖ
Sen johdosta, että Neuvostoliiton
suuresta Isänmaallisesta sodasta on
kulunut 20 vuotta ja että Yhdysval-loiossa
on ryhdytty julkaisemaan
muistelmia, joissa vääristellään-Neu­vostoliiton
asennetta aikakauslehir
"Kansainvälinen elämä" on julkais­sut
viime päivuiä neuvostoliittolai­sen
muistion Teheranin konferenssin
istunnoista ja muita mitä tärkeimpiä
aineistoja sodanaikaisista liittoutu­neiden
välisistä neuvotteluista, mikä
epäilemättä edistää historiallisen to.
tuuden kunniaan saattamista.
Lukiessa näitä neuvostoliittolaisia
aineistoja, jotka valaisevat objektii-visföti
Teheranin konferenssin kul­kua,
näkee suurvaltojen välillä vallin­neen
todellakin vakavia erimielisyyk­siä
ja kiistakyssmiyksiä. Se on luon­nollista,
eikä kukaan kiellä sitä. Mut­ta
pääasia, joka pistää silmään, on
se Neuvostoliiton, Yhdysvaltojen ja
Britannian välinen sodanaikainen yh.
teistyö. joka aiittoi niitä voittamaan
toisessa maailmansodassa yhteisen
vihollisen — Saksan fasismin ja^ Ja­panin
•• militarismin. Neuvostoliiton,
Yhdysvaltojen Ja Englannin väliset
sodanaikaiset suhteet vahvistavat vie­lä
kerran oikeiksi Leninin huomau­tukset,
että yhteiskunnalliselta Ja po­liittiselta
järjestelmältään erilaisten
valtioiden rinnakkainolo ja yhteistyö
on' mahdollistä Ja välttämätöntä.
Kolmen vallan Teheranin konferens­sissa
hjnräksymässä Julistuksessa sa­nottiin
juhlallisesti:
"Yhteisymmärrys, jonka olemme
täällä saavuttanet,'takaa meille voL
ton. Mitä tulee rauhan aikaan, olem­me
vakuuttuneet, että välillämme
vallitseva sovinto turvaa lujan rau­han."
"voimapolitiikan" ja "kylmän sodan"
politiikan kehittämiseen.
Sitä vastoin Neuvostoliitto on
muuttumattomasti uskollinen yhteisr
kunnalliselta. ja poliittiselta järjestel­mältään
erilaisten valtioiden rauhan­omaisen
rinnakkainolon leniniläiselle
aatteelle. Toteuttaen johdonmukai­sesti
leniniläistä rauhanpolitiikkaa
Neuvostovaltio^ tekee kaiken, mikä
siitä riippuu, vapauttaakseen ihmis-'
kunnan sodan uhkasta. Sen näkevät
kansat A* |\ntin valtameren molem­milla
puolilla.
• Neuvostohallituksen ja sen päämie­hen
N. S. Hrushtshevin taistelu koko
maailman rauhan lujittamisen puo­lleta
nn paanut ;o<^akseen ihastusta jä
kannatusta kaikilta rehellisiltä i h ­misiltä.
Imperialististen monopolien
edustajat pelkäävät sitä. Eiköhän se
ole sj^ynä siihen poliittiseen -"muista,
mattomuuteen", johon ' amerikkalai­nen
diplomaatti ja hänen kustanta-jan.
sa ovat syyllistyneet? Heidän olisi
parempi toimia viisaan sananparren
• mukaan: "Alä kiirehdi, säilytä muis­tisi!"
Neuvostohallituksen "ranskalais-vastainen"
asenne toisen maailmana
sodan aikana on : Charles Bohlenin
tyhjänpäiväinen keksintö, kömpelö
yritys heittää varjo ystävyyteen, jota
neuvostokansa on aina tuntenut J a
tuntee Ranskan kansaa kohtaan.
VÄHÄN OBJEKTHVISIJIJTTA
Kustantajat tarjoavat Charles Boh­lenin
muistelmia "historiallisina" ja
"objektiivisina". Todellisuudessa niis­sä
on vähän objektiviisuutta. E i voida
unohtaa juuri Yhdysvaltojen aikoi­naan
vaatineen päätöstä, ettei liittou­tuneiden
keskeisten konferenssien a i ­neistoja
julkaistaisi muuten kuin
'kaikkien niihin osallistuneiden kes-kinaisen
sopimuksen mukaisesti. "Me
emme aio Julkaista mitään siitä, mitä
tässä on puhuttu", lausui Yhdysval­tain
presidentti Roosevelt avatessaan
marraskuun 28 pnä vuonna 1943 Te­heranin
konferenssin ensimmäisen is­tunnon.
Jo aikaisemmin, vuoden 1943
lokakuussa Neuvostoliiton, Yhdysval­tojen
ja Englannin ulkoasiainminis­terien
Moskovan konferenssissa teh­tiin
Yhdysvaltojen valtiosihteeri Hul­lin
ja Englannin ulkoministeri Edenin
ehdotuksesta sopimus, että selostuk­sia
konferenssin työstä voidaan jul­kaista
vain kaikkien sen osanottajien
suostumuksesta.
Tästä huolimatta Yhdysvaltain
valtiodepartmentti julkaisi vuonna
1955 kysymättä Neuvostoliiton suos­tumusta
ja vastoin Englannin vastaa
väitteitä oman muistiomuunnelman-sa
Krimin konferenssin istunnoista,
jossa muiumelmassa. vääristellään
konferenssin todellista kulkua. Jul­kaistessaan
nyt "Bohlenin muistel­mat"
valtiodepartmentti on nähtä-nada
vastaa jollakin samanvertai­sella.
Calgaryn Stampedea virkai­lijat
neuvottelevat asiasta ja huo­mioon
on m^ös otettu RCMiP: n Mu-sical
Ride, joka on esitetty monis­sa
Canadan kansallisen näyttelyn
yhteyksissä. Kokonaan erillään täs­tä
Stratfordi Festival-teatteH neu-vottäee
Neuvostoliiton asianomais­ten
virkailijain kanssa vierailusta
Neuvotoliltossa. Neuvostoliitto on
kutsunut Stratfordin teatterin vie­railemaan
Moskovan Stanislavskin
teatteriin, joka teatteri on raken-teiltaari
samanlainen kuin Stratfor­din
teatteri. Vierailun on tähän
mennessä estänyt lentokustanmik-set.
Muita vierailuvaihtoja on, näkö­piirissä
ja niistä on keskusteltu
neuvostoliittolaisten ja Vancouver
International F^stivalin virkailijoi­den
kanssa. On neuvoteltu Lisetr
Sinclairin länsirannikon ..intiaani-^
aiheisen draama "The V/^S-ld Of the
Wonderful Dark", jonka Sinclairin
kerrotaan kirjoittaneen uudelleen
senjälkeen kun se esitettiin en­simmäisen
kerran Vancouverin en­simmäisissä
kansainvälisissä festi­vaaleissa,
esittämisestä Neuvostolii­tossa.
Canadalla on monia muita mah­dollisuuksia
kulttuurivaihdon pa­rantamiseksi
Neuvostoliiton kans­sa;
Nouveau Monde-teatteri oh saa­nut
ylistystä ulkomailla ja Cana­dian
Players-teatterilla on laaja
matka yli Yhdysvaltain. Meillä on
kolme balettiryhmää, jotka ovat
vierailleet ulkomailla. Ne ovat Na­tional
Ballet of Canada, Royal Win-nipeg
Ballet ja Les Grands Ballets
Canadiennes.
Toronto Opera Company ja To­ronton
sinfoniaorkesteri voivat
esiintyä ulkomailla ja monet muut
musiikkiyhtymät ovat herättäneet
huomiota ulkomailla. Montrealin
Bach-kuoro esiintyi äskettäin Japa­nissa.
Kun tällaiset tai teili jayhtymät
esiintyvät Neuvostoliitossa, niin se
ei suinkaan merkitse sitä etteivätkö
ne esiintyisi muualla Euroopassa.
Kun Montrealin sinfoniaorkesteri
tekee Neuvostoliiton vierailun, niin
epäilemättäkin se vierailee muual­lakin
Euroopassa.
Brasilia haluaa
diplomaattisuhteita
N-liiton kanssa
Rio de Janeiro. — Brasilian pre­sidentti
Janoi Suadros sanoi tänään
antaneensa määräyksen ulkoasian
ministeriölle että se ryhtirisi neu­votteluihin
diplomaattisten suhtei­den
solmimiseksi Neuvostoliiton
kanssa, jotka Brasilia katkaisi v.
1947. Presidentti Quadros sanoi sa-nomalehtimiehille,
että hän luottaa
puolueettomuuteen ja puolueetto­mat
vaUat voivat olla ratkaisevana
tekijänä kriisikysymyksissä kuten
Berliinm kysymyksessä ja auttaa
yhteisymmärryksen saavuttamises­sa
kahden erilaisen talousjärjes­telmän
välillä. Hän myös uskoo,
että muuta parempaa keinoa ei ole
kuin idän: ja lännen väliset neu­vottelut
Berliinin riitakysymyksen
ratkaisemiseksi. -
Canads^ Dn tulossa kansainväli­seen
valokeilaan.' ko|ska ulkomaalai­set
saavat täällä/hyvän kannatuk­sen.
Punaisen 'Armeijan kuoron
matka poikki Canadan on suurin
mitä mikään samansuuruinen taitei-lijajoukkue
on samalla kertaa teh­nyt
sillä se tulee vierailemaan 12
Canadan tärkeimmässä kaupungis­sa.
KäHden * suuren konserttisalin
avaaminen Torontossa ' näyttelee
tärkeää'osaa konserttien saamisek­si
entistä laajemmassa mitassa Ca­nadaän.
Toivottavasti Punaisen Armeijan
kuoro saa yhtä lämpimän vastaan­oton
täällä kuin mitä venäläiset
ovat- osoittaneet canadalaisille
Glenn Gouldille, Lois Marshallille
ja Jean BeaudryUe h^^^^ vierail­lessaan
Neuvostoliitossa. Nyt jo
suunnitellaan Edmontonissa tarjo­ta
Punaisen Armeijan kuoron jä­senille
pariloidusta lihasta valmis­teltu
paisti ja tilaisuus seurata Ed-
'montonih Eskimoiden harjoittelua.
Vancouverissa odottaa heitä Ben­jamin
Brittenin ooppera -'Midsum-mer
Nighfs Dream" ja Saskatoo-nissa
on heillä tilaisuus tavata joi­takin
intiaaneja.
Canadalaiset odottavat jännitty­neinä
Punaisen Armeijan kuoron
saapumista ^vierailulle ja varmaan­kin
antavat täyden kannatuksen
tälle Canadan ja Neuvostoliiton
hallitusten alkamalle, kulttuurivaih­don
ensimmäiselle sanansaattajal­le.
Vancouverin ja ^
ympäristön suoma­laista
hvojniooQ
Vancouver. — Kaikkia Vancpu-verin
jä: ympäristöpaikkakuntien
suomalaisia kehoitetaan huomioi­maan,
että elokuun 6 pnS tulee
Bear Creek Parkissa qlemaan kan­sainvälinen
kesäjuhla. Tähän juh­laan
odotetaan' • sekä kaupunkilais­ten
ettu farmiseutujen asukkaiden
saapuvan suurella joukolla viettä­mään
hupaisa iltapäivä kauniin
luonnon helmassa.
Komitea on tähän tilaisuuteen
hankkinut hyvän ohjelman ja pu­hujan.
~Myöskin ravlntolatarjoilu
o njärjestetty.
Erikoisesti on vielä mainittava,
että suomalaiset järjestävät urhei­lukilpailut.
Miehille, pojille, naisih
le ja tytöille on järjestetty^3-otte-lu;
Lapsille on järjestetty juoksu­kilpailu
ja leikkejä.
Saapukaahan urheilijat joukolla
ja samoin. penkkiurheilijat huuta­maan.
Bussit lähtevät bussiasemalta kel­o
i n ap. elok. 6 pnä. Edestakainen
kyyti $1.00. — H.L.
Ranskan työttömyys­tilastoa
Pariisi. — Ranskan työttömyysti­lanne
on hieman parempi mitä' se
oli V. 1959. Silloin sai työttömyyi-apua
35,120 ja. vuosi takaperin se
oli 29 800. Nyt tätä apua saavat
vain 28,000. Ranskan koko työvoi-:
mamäärä on 19,000,000.
Väim Pelkonen:
Entempi maitoa
kuin olutta v
Wellington, UJS. — Uusi Seelan­ti
on yksi huomatuin oluen juon-instaan.
. Keskimäärin siellä juo­daan
21.1 gallonaa olutta henkilöä
kohden vuodessa. Mutta maidon
tuottajat ovat nyt numerollisesti
näyttäneet ettei olut siellä silti ole
mikään kansallinen juoma, koska
maitoa kulutettiin 32.8 gallonaa
västi päättänyt jatka tätä käytäntöä, henkilöä kohden vuonna 1960.
jum GÄGAMNILU
Ensimmäisen avanuislentäjän Juri Gagarinin tullessa nyt teollisuus-magnaatti
Cyrus Eatonin vieraaksi Canadan itärannikolle, Nova Sco-tiaan,
julkaisemme tämän ainutlaatuisen "maailmanennätysmiehen**
kunniaksi Suomen laajimmin leviävän työväenlehden, Kansan Uutiset-lehden
palstoilta poimitun Väinö Pelkosen runon Juri Gagarinille:
Terve Sinulle Juri Aleksejevltsh Gagarin!
Terve Sinulle ensimmäinen avaruusihminen.
Terve Slnidle huomispäivän Ihmisen lu.oja!
Terve Sinulle kunniatyöläinen, joka nostit
työtätekevät avaruuden herroiksi ja ojensit
heille aurinkokunnan,
josta kansat ovat kautta aikojen uneksineet,
jossa ei ole jumalia eikä perkeleitä ^
eikä kapitalisteja eikä riistoa,
el paholaisia eikä enkeleitä,
ei alkua eikä loppua,
vaan vain loputon avaruus kaikkiin snnntlln
terve Sinulle pimeyden, tyhjyyden ja taikauskon
kuklstaja!
Terve Sinulle Juri Aleksejevltsh Gagarin,
työstä, jossa yhtyivät
Aleksander Metrpsovin rohkeus, Dzalilin uljuus,
Zoja Kosmodemjanskajan lujuus
ja Vladimir Iljitsh Leninin rautainen tarmo!
Terve Sinulle Juri, joka olet nähnyt auringon loistavan sellaiseni,
jollaisena se on vielä
kerran meille kalkille loistava!
ja Maan säihkyvän sellaisena
jollaisena se on kerran meille kalkille säihkyvä!
Terve Sinulle Juri Aleksejevltsh Gagarin
jokapannolt huomispäivän salaisuuksien avaimet toveriesi käteen
., .• käskien::'
"Nostakaa kasvinne ja katsokaa:
Maa ja avaruus äurlnkoineen ja kaikkine kiertbtähtineen
. on teidän!
Olkaa rikkaampia ja onnellisempia kuin yksikään sukupolvi
ennen teitH!
Lähtekää astumaan avaruuspoluUe, jota vain unelmissanne
kuljittc^
ihmisyyden, järjen ja valon Ikuisille lähteille!
Olkaa rohkeita työntekijät ja taakankantajat:
kirvoituksen hetki on tullut ja olette pian vapaat!"
PÄIVÄN PAKINA
Unilteot ennen ja nyt
KOten tiedetään, isiemme tuhat- paennut erääseen Efesoksen lähel-
"SÄttYTÄ M U I S T I Sr
Pian toisen maailmansodan päätty­misen
Jälkeen Yhdysvaltojen. Eng­lannin
Ja' Ranskan politiikassa alkoi
kuitenkin näkyä ybä voimakkaammin meille kerrotaan, Deciuksen vaino^
taantumuksellisten: militarististen jen aikana 7 hurskasta miestä o l i
järvien maassa voitiin ainakin en­nenvanhaan
ennustäa~ unikeon päi­vänä
— ts. heinäkuun 27 päivänä
— aivan yhtä 'pätevästi" kuin tääl"
lä Canadassa ennustellaan helmi­kuun
alussa murmelin päivänä.
Aivan, varmaa esim. on — näin
kertoivat, meille piimäsuille vanhat
ja viisaat— etiä "jos unikeon päi­vänä
sataa, silloin sataa seitsemän
.viikkoa yhtä mittaa"^
Kaiken lisäksi unikeon paiva on
siitä erikoinen, että joka *silloin
nukkuu pitkään aamulla, häntä nu­kuttaa
koko vuoden ja ken viimek­si
jää vuoteeseen, hän on talon
unikeko ja laiskamato.
Kuten huomataan, unikekoja ja
laiskamatoja voi olla paljon^ sillä
kussakin' talossa on oma sellainen.
Aikakauskirjojen mukaan uni­keonpäivä
on saanut nimensä 7 uni-keostal
Legendan mukaan, niin
lä olevaan luolaan ja nukahtanut
sinne__:heräämättä ennen kuin v.
446, jolloin keisari Theodosius II
"oli valtaistuimella. He luulivat nuk­kuneensa
vain •yhde nyön.
Nämä hurskaat miehet saivat sil­loin
nimiinsä kunnioitettavan maa­ilmanennätyksen—
he näes n u t
kuivat peräti 195 vuotta, vaikka
luulivat "torkahtaneensa" vaui yh-kuneensa
vain yhden yön.
Näin siis syntyy legendoja, jois­ta
toiset elävät pitkänkin aikaa.
Kaikki sadut eivät kuitenkaan ole
vallan näin pitkäikäisiä, vaikka jot­kut
niistä elävät miltei yhtä sin­nikkäästi
kuin itse perisynti.
Ottakaamme esimerkiksi vaikka
tämä maaemomme olemus.
Ei ole enää vuosisatoihin poltet­tu
roviolla ketään niitä,' jotka sa­novat,
että maapalloon pyöreä, ku­ten
tapahtui ennen muinoin.
Mutta siitä huolhnatta on kuule­ma
vielä sellaisia yksilöitä jotka ei­vät
"usko" maapallon pyöreyteen,
vaan väittävät vuorenvarmasti, että
se on lattea kuin pannukakku.
Heidän leipäväitteitään ''maail­mankatsomuksensa
^ tueksi on ol­lut
se, että kukaan ei ole nähnyt
si ä, jotta maapallo on pyöreä, ku­ten
tiedemiehet selittävät, ja että
jos se- olisi pyöreä pallo, sen "ala­puolella;,'
roikkuvat immeiset ja
muut 'Upahtaisivat tiepuoleen.
Heille ei luonnollisesti tule mie­leenkään
' todistaa",, että joku oli­si
"nähnyt"'maaemon latteuden —
puhumattakaan nyt siitä, että joku
olisij joko unissaan kävellessään tai
humalapäissään pudonnut sen pan­nukakun
reunalta alas, koska siel­lä
ei ole mitään aitoja.
Me emme luonnollisesti tiedä
kuinka horjumattomasti Toronton
Vapaa Sanan toimittajat uskovat
esimerkiksi taivaaseen tai helvet­tiin,
miissä he eivät ole tiettävästi
vielä käyneet, eivätkä sellaiset "us­kon
asiat" meitä maallikoita liiku-takaan
vähääkään.
Mutta kun mainittu lehti vakuut­taa
pä.^kirjoituksessaan—- pakina­palstalla
— tulleensa Juri Gagari­nin
elämäkerran lukemisesta "sel­laiseen
tulokseen ettei Idrjoittaja
(Gagarin, K) oikeastaan tiedä
mitä piibpi ja, niiten puhuisi", niin
tätä voidaan kaiketi pitää jonkin­laisena
"uskomattomuuden" maail-' °
manennätyksen sillä tuskinpa k.o.
pakinanikkari on koskaan itse ava;
ruudessa käynyt? -
Tällainen uskomattomuus Gaga-...
rinin avaruuslentoon — sitä kun
ei Torontossa "nähty"— on sitä­kin
ihmeeUiseJOiEJi. kun mainittu
neuvostoliittolainen avaruuslentäjä
on saanut virallisestikin nimiinsä
maailmanennätykset korkeuslennos-ta
jne. — kun häntä on juhlittu
kautta maailman niin isoisten kuin.
tavallistenkin kuolevaisten keskuu­dessa
avaruuden Kolumbuksena.
Sellaista älyttömyyttä tyrkyttää
torontolainen aviisi lukutaitoisille
kansalaisillemme kiukkupäissään
siitä, kun sen piirustukset eivät ota
toteutuakseen ja kun kaiken lisäksi
brittiläiset sanomalehdet, tavalliset
kuolevaiset sekä tiedemiehet: ja
muut suuruudet eivät osaa eivätkä
halua naur.tia siitä "viisauden sar­vesta",
joka on näiltä tiimoilta niin
kovin ylitsevuotava siellä Torontos­sa.
Eipä Silti, unikeoti 7 hurskasta
miestä, nukkuivat lähes 200 vuotta,
joten suokaamme muille hurskaille,
saman verran nukkuma-aikaa,^ abi­nakin
päivissä.laskien.
— Känsäkpjnrat