Vapaus, January 16, 1951

              mmm
,:J3l?a 2 Tiistaisia, tammtk. 16 p. Tuesday, Jan. 16
i H i i i i i l ii addn» Box «B, Boflbair. Cat$Ho.
4ammfiof.9lh.mi. Atttbartsed
«r^tnoddtts nudl Iqr tbe Piast
QHKe pnutmcnt). Ottava. FOb-lUtatJ^
nlee «eekV: Tnesdmyt.
tlnirMtoTS «nd SataHlays by Vspst»
piaaiBiiisffcooiiMuiy u d , 100-102
«bi 6I.'W« Baäban. Ont, CSuiada.
Adverttalng ntes tqKm »ppUotiao.
Tmmlatfam frce of clMnp«.~ .
TILAVfiUIMNA'!*;
' SidcdilO
mdmoois»; iik.im.9Vit.uo
SttcoKssa: . i vk. 7 ^ 0 lcle.<4^
i i i i
SF
I s i s
I '^Corvenmupofitukka" Koreasta
Ij^ ÄP:n Icirjeenvaihtaja John Randolph) lähetti tammikuuii 14 pnä
T^josiÄin" Btelä-KoreastÄ sydänjuuria liikuttavaksi aiotuit dcuvaiiksen
siitä ktirjästa asemasta, missä ovat ne noin 2,000,000 ikoriealaista p a k o -
. laistai'j^tka n y t tvpeavat kuolemaan joukkomitassa maanteiden var­siin,
f Ellei jonkinlaista apua kiirehditä mitä laajimmassa mittakaa­vassa;
YK'.n eteen voi tulla ihmiskunnan nykyaikaisen histonan y k a 'itl%^ .,;iuurin omjjBttomuus", kirjoitti mr. Randolph. 'f3k'f ' "Kt&aan ei tiedä paljonko näitä pakolaisia on, mutta niitä arwoi-
\ -/Jaan olevan kaksi tai kohne miljoonaa", sanoo hän ja selittää pakolai-
'•suuden '^aiheuttajia*' seuraavasti: "Monet heistä jiakenevat iänikui-
^*sen pelon »vuc&si että kimalaiset tappavat heidät. Toiset pakencjvat
: "siksi k u n V K : O sotajoukot ovat polttaneet heidän kotinsa sotilasppera-
^ ^-4iöissa. Monet pakenevat todennäköisesti vain siksi kun kaikki inuut-
; „ itirt pakenevat.'' ,
iiV^' Mitäsaiiovat todellisuudessa nämä "perustelut"? YK: n virapomai-
.,,.get olisivat voiiieet poistaa "pelon" siitä, että kiinalaiset tappavat k o -
"realaisia^ jos Yhdysvaltain sotapäallystö olisi halunnut näillefcan-
>"sanjouk(rfHc kettoa totuuden. Muuten vain "toisten mukana" pake-nemlle
olisi voitu selittää mikä kurja kohtalo heitä pakolaisina odot-
" / ' Ä ' Selvää siis on, että Yhdysvaltain sotapäallystö on vastuussa niis-
I^Jtä miljoonista pakolaisista, jotka "omasta tahdostaankin" ovat pako-
" .jais&si Jahteneet, puhumattakaan nyt niistä, jotka poliittisistJt syistä
' ehkä'v^*pakoin ovat pakolaisten joukkoon ajettu. - , - -
Ja 4 a ^ tapah­tunut
ffiiellpittiden vaihto: Kurjuus ja kuolevaisuus piakolaisten kes­kuudessa
on j o saavuttanut niin valtavat mittasuhteet; että Syngmon
' RheeWn joutui kysymään: Missä viipyy YK:« lupaama apti? Myös
' muistetaan, miten YK: n vastuunalaisista piireistä ilmoitettiin, että
^'.YK:n avustus, riippuu kenraali MacArthurista, joka itse onirastuussa
myös tästä pakolaisarmeijan kurjuudesta.
- Yiläolevalla ei tietenkään haluta sanoa sitä, etteikö i^reassa ole t o - '
' adlisia pakolaisiakin, joilla ei ole edes nutä kurjia hökkekifä, jotka
..;^^nadalalsten sotilaiden kertoman mukaan ovat' lotadcolojakin kefa-
/jntMnpia asuinpaikoiksi. Mutta mr. Randolph puhuu yllamaim'tussa
•'''nw*kytysjutussaan'^ myös niistä pakolaisista, joiden "kixiit Y K :n
' sotajoukot ovat polttaneet sotilasoperatioissaan".
Selvää tietenkin on, että sotatoimissa tuhotaan ihmishenkien lisäksi
lulematon määrä myöskin koteja ja muita onlaisuUksla. Selvilä on _
'sekin, että tällaista sofatuhoa ei voida kokonaan poistaa ellei lopeteta
' ^ t i a , jotka tällaista hirveätä tuhoa aiheuttavat. . [
Mutta yllämainitun lisäksi tuntuu siltä^ että 9(enraa1i Mac Arthurin
sotaherouteen kuuluu Korean kansan Ja sen omaisui^ien; tartoihik-
' sellinen ja tunnoton hävitys. ' , ' '
, kun' Yhdysvaltain lentokoneet (uhosivat Pohjois-Korean pääkau-ptingin
njaan tasalle, ja tappoivat tuli- ja räjäÄdyspömmeiUa s>atoja-kerrotaan
vanhan tekopyhän fariseuksen tavoin pitäneen sfeiiläHerran
? "Putouksen; 1^ puhutaan myös ^'anteeksiannosta viholUsille". Nyt
• 'ipviime sunnuntaina, heti kirkonmenojen päätyt^^^ .
pulisen radioaseman uutistiedoissa, että kenraali MacArthurin sotajoidcöt
w:toteuttavat « . s . 'korvennuspolitiikkaa" Koreassiä; jotta-"viholliselle ei
Jää mit^n suojaa". .Ja Tokiosta t a m m i k u u i T ' l S pnä (maanantaina)'
' ' l ä h e t e t y ä ä perusteellisesti sensuroidussa^^^^^ '
^' tästä asiasta: "Amerikkalaiset sytyttivät palamaan ja hävittWat tyiiisg^
*'totufcOla 22 kylää ja 300 heinäsuovaa." -. ' / -
. .K^ikymmentäkdcsi kylää ja niissä olleet k u r j a t möjat sekä.vielä
^ V l ^ poltettiin maan tasalle tämän "kärvenny^politiikän"
M perusteella, ja jotenkin henkiin jääneet Fhmise V aikuiset; lapset ja;^yanr
^bukset ajettiin tietysti pakolaisten joukkoon kuolemaan kurjuuteen ja
cylmyyteen maanteiden varsille!
Joku saattaa tähän sanoa, että niinhän venäläisetkin k o^
kaikki mitä pystyssä oli natsien valtaamilta alueilta ja siten auttoivat
'"lopullista voittoaan, niin miksi eivät amerikkalaiset voi meneiellä^^-
^^nx)in Koreassa? Ero näillä kahdella^'kärvennyspolitiikalla'''oiJ!c^
on yöllä ja päivällä. Mitä tapahtuiNeiiV(fct(^
v^i-JiitossäoU se, että Neuvostoliitto tuhosi J9 poltti omia omaisuuksiaan,
vieraan maan hyökkääjiä vastaan puoluslÄutuenV
"^Sile saatamme kuvitella sitä, miltä tuntui Neuvostoliiton sotilaista kim
ii.he räjäjrttrvät suuria voimalaitoksia ja tehtaita, joiden rakentäinisen
hyväksihe olivat niin kauan ja sitkeästi työ^nnelleet. Me saatamme
kuvitella sitä, miltä tuntui Neuvostoliiton työläisestä ja talonpojasta
— k u n he räjäyttivät ja sytyttivät palamaan omia asuntojaan ja omia
i laitoksiaan. Se oli varmaan samanlainen tunne, jos kuka tahansa
J .meistä joutuisi kovalla työllä rakentamansa asuntonsa polttamaan, ei
lamaksi hyväkseen, vaan maansa ja kansansa pelastamiseiksi. J '
Mutta mitään inhimillisiä tunteita ei voi liittyä siihen kun kenraali
J^^acArthur määrää 6,000 mailin päässä Yhdysvaltain rajojen ulkö-
* tniolella sotilaansa polttamaan ja tykkitulella hävittämään, ei amerik-
* Salaisia farmeja, eikä anterikkalaisten heinäsuovia, vaan'22 korealaista
* kylää ja korealaisten heinäsuovia!
I t;' Onko sitten ihme, jos EteFa-Koreassa on; miljoonia pakolaisia, joita
I «hkaa joukkomittainen kuolema nälän, kylmyyden ja tautien yiiokii?
I - Selvää on, että mitä pikemmin tällaisesta mielettömästä sodankäyn-,
I Tristä ja "kärvennyspoltiikasta" luovutaan sitä parempi se on, ei vain
J Ikorean kansalle ja aasialaisille yleensä, vaan myös Yhdysvaltaiiii ja
'Canadan kansoille ja koko ihmiskunnalle. Lopetettakoon pojliittinen
« noanööverailu siitä, miten Yhdysvallat voisi YKrssa ajaa läpi sellaisen
f päätöslauselman minkä avulla saataisiin suurempi ja lihavampi sota,
I rfuhin Y K : n poliittisen komitean nyt tekemä päätös tähtää. Poliittisen
! ifaanööverauksen asemesta tulisi antaa^ määräys että kaikki ulkomaa-
I laiset sotajoukot on tuotettava pois Koreasta, että Korean sisäisten
I asiain ratkaisu jätetään korealaisille, ja että Kiinan Kansantasavallalle
> annetaan sille kuuluva laillinen paikka Y K :n jäsenyydessä.v . -
> Korean sota pitäisi kaikin mokomin lopettaa neuvottelupöydän ää-
•4 ressä, ettei se leviäisi'maailmanlaajuiseksi sodaksi, 7
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
.VMt. mm Uttae, K a m i n i s t i q u i a f -
t 8 . 0 n t . t ä j t t i v i i m e suDDuntiina 65
vuotta.
; Vibid NldBuu»^ S a u l t S t e . M a r l e s -
i a . O n t . . täytti tänään tammJk. Ui
pai' «O vuotta. •
1. S d n o a c n , S a u l t S t e . M a r i e s -
te. Ont. täyttää, tasmniSc. 17 p n ^ 76
vuotta,
Cttuiittelunune f>äivän sankareille.
minit-Banovat
JUMAIA TAVTIA
F A B A N T A K O ON
SCriisi b a l l i t i & s e n sotaobJeLniassa
a l k a a Scäydä pahemmaksi.
SodanvaUnistajat alkavat tapeHa.
keskenään, k u t e n kjggat J a k o i r a t Ja
sgrytellä t o i s i a a n t a p p i o i s t a.
M u r e h t i e s s a a n siMi etiä. T r u m a -
n l n j a O u l l e s i n J d i t a m a / o t a k o n s i s to
o n ' k o i b d a n n u t epäonnistumisia, s e ­n
a a t t o r i TaXt Joutuu tekemään tär­keitä
tunnustt^cda, j o t k a vakavasti
väJiingolttavat hänen omaa s o t a l e i r l -
ään. Taffc. ioka. i t s e k i n h a l u a a s u u r ­ta'
A m e r & a n valtakuntaa, mutta
halvemn^alla h i n n a l l a , a n t a a Scaman
tietää:
" E t t ä i e i ole olemassa s i t o v a a t o d i s ­t
u s t a sUtä,.että venäläisten o d o t e t t a i ­s
i i n aloittavan- sodan I R i d y s v a l t a in
Vietnam nousee kurjuudesta
v i e r a i l t u a a n Saigonissa, l o d o - K i i -
nässa. v i i m e vuoden h e l m i k u u s s a t i e ­d
o l t a Yhdysvaltain ylelsläJiettiläs
F i i i l i p Jessöp. että " S l o s k o v a n ikou-l
u u t t a m a H o C h l m i n h ei e d u s t a V i e t -
naäiln k a n s a l l i s i a pyi'4imyksiä-'^ M u t ­t
a M r . Jessup päätti lausuntonsa vas­t
a a m a t t a peru3kyjQWJ£5een, n i n i l t -
Täten siis koko ulkopöUtiikkamme
s u u r i valhe m u r s k a t a a n kappaleiksi...
T a f t l n pelko.:iett& Jossakin E u r c o p a s -
s a s a a t t a a « m t y ä " U u s i K o r e a " . . . s aa
hänet tunnustamaan, että p r o p a g a n ­d
a "NeuvcBtolUton hyökkäyksestä" on
täydellisesti pelkkää p e t o s t a . . . —
Tb^ömles-Eteenpäin. ^ ' * • «'
R I K K A A T H T O T T V A T ,
H O T H X T K U O L E V A I^
S o t a o n a i n a ollut r i i k k a a n m i e -
b0n D e l l a , missä >4li!(kaat r i k a s t u v at
J a köjihät t U l m i t ' köyhemmiksi. —
U n i t e d M i n c W o i * e r s J o u r n a l , J o u -
h i k . 1950.
Kj$ymyhä& ja
lii;
K y s y t m r s : O n k o MOFadden saha­l
a i t o s B l i n i * Riverillä, Ontariossa,
m a a i l m a n suiu-in? Tietoa ihaliiava.
Vastaus: Emme ole a s i a a y k s i t y i s -
>Qhta]sj^nm^n,v t u t k i n e e t , mutta^ u s ­komme
k u i t e n i e i n r e i tä se Xir !ole.' ' S e
o n b a i k e t l tuotantonsa perusteella C a ­n
a d a n s u u r i n sahalaitos tällä p u o l en
K a l l i o v u o r i e n , m u t t a B C : s s a on Jo
smu«npla.
fCiinan katoliset
Jäiköv^t; perustaa
itsenäisen kirkon
-JLont«o.'—-PelkineiA radiossa selosr^ totiin viime viUcoUa,; että k i m a l a i s et
taaJtollIalset;tnIevat pystyttämään i t -
sejnälsien k i r k o n iCiinassa.
V Radfossa s i t e e r a t t i i n i P e k l n g i n sano-ofelehden
Peoples D a i l y n k i r j o i t u s t a ,'
Jossa s e l o s t e t t i in että ,uusi p a t r i o o t t i ­nen
r e f o r m i l i i k e " v o i t t a a : i i m o s t u n u t -
t a tukea k a i k k i a l l a " K i i n a n kolmen
m i l j o o n a a k a t o l i l a i s e n keskimäessä.
- ,liilkSeeen a l o i t t i v i i m e marraskuussa
.Wansr Xiiang T s o - n i m l n e n k a t o l i l a i ­n
e n pappi Kwangvanissa. Pohjois-;
SzeChuanlssa. selostaa l e h t i J a lisää:
• f K i i n a l a i s e t k a t o l i l a i s e t . Jotka r a ­ikastavat
maataan, tulevat näkemään,
että heidän uskotmollisia vakaiunuk-
^iaon ei mitenkään loukata. Uskon­nonvapaus
o n s u o j e l t u uudessa K i i ­n
a s s a . "
A e f o r m l l i ; ^ e haluaa " r i k k o a välit
i m e p r i a l i s t i e n kanssa Ja p e r u s t a a u u ­d
e n k i r k o n . Joka perustuu itsenäi­selle
h a l l i n n a l l e " , sanoo lehti.
täin s i i h e n , m i k s i I n d p - K i i n o n k a n s an
ericnimistö uskoo, että Hö caii-minh
todella edustaa heidän kansallisia:
^rkimyksiään? M £ « i kieltäytyy tuon
k a n s a n enemmistd_usko.Tiasta e n t i s en
C o l u m b i a n y l i o p i s t o n professorin J r t i -
topäätclmä?
T o s i a s i a i n p a i n o osoittaa, että va.s-tau.
s ei o l e H o <3hi-minhin ^ o s ä o -
v a n kouluuttamisessä", v a a n i n d o - k l i -
lUklaisen y h t e i s k u n n a n todellisuudessa,
siinä mitä elämä o l i ennen sodan a i ­k
a i s e n sran-skalaisen h a l l i t u ^ m e n n on
j a siinä mitä tiio h a l l i t u s edustaa
nyt niillä I n d o - K i i n a n a l u e i l l a i J o i d en
yllä vielä l i e h u u -RanÄkan isohniväri-n
e n siirtomaaorjuuden l i p p u . J a mitä
edustaa V i e t n a a i i n I j a l l i t u k s e n k u l t a -
tähtinen p u n a i n e n l i p p u.
KalideiisanKymmentä vuotta sitten
l o h k a i s i R a n s k a I i i d o - K i i n a n siitä
v a l t i o i d e n m a a i l m a s t a , j o s s a K i i n a e-dustl
keskuskunlngaskunta^. ^ - M u t ta
sen s i j a a n , että R a n s k a olisi lähtenyt
kehittämään tämän maan oloja, se
asetti esteitä k a i k e n edistymisen tielle
Indo-JKlinassa. S u u r i n osa r a n s k a ­l
a i s t e n 3C0 m i l j o o n a n dSllarin s i j o i -
Jtukslsta tähän m a a h a n meni k m n i -
j a r l i s i p l a n t a a s h e i h i n , h e l p p o j e n k u l -
kuyhteylcsien t a k a n a olevien r a u t a - J a
k i v i h l l l U ^ k k a u k s i e n riistämisen väli-n
e i h i n . J a l o s t u s l a i t o i k s i h i j a sellaiseen
k u i n I n d o - K l i n a n P a n k k i i n jo&a ; t o i -
mi keskusmusteikalana. Joka i m i i t ­seensä
kaiken minkä I n d o - K i l n an
kansan työstä Ja m a a n rikkauksista
v o i t i i n i r t i kiskoa. Periaatteena o li
tässä riistossa, k u t e n R a n s k a n T e o l ­lisuuksien
j a Maanviljelyiksfen L i i t on
tirehtööri M e l l n e k e r r a n l a u s u i : " S i i r ­tomaiden
tuotanto on rajoitettava
varustamaan emämaata r a a k a - a i n e i l ­l
a Ja e i k i l p a i l e v i l l a t u o t t e i l l a ".
Vuo.?ittaUi o l i I n d o - K i l n a n m a a s t a ­v
i e n t i 600.000.000 : s t a a i n a lÄOO.OOO.-
000 f r a n g i a suurempi k u i n t u o n t i j a
s u u r i n osa siitä s i i r r e t t i i n l i i k e v o i t t o ­j
e n muodossa R a n s k a a n . Lisäksi l u o ­m
a l l a o p i u m i - , a l k o h o l i - J a s u o l a m o -
nopolit j a k i s k o m a l l a a s u k k a i l t a pää-
Veroa, Joka v. 1940 vastasi ko&o tuon
•kansan 8 k u u k a u d e n r i i s i n k u l u t u s t a,
s a i v a t ranskalaiset" I n d o - K i i n a s ta
tarpeeksi paljon «veroja i r t i [pitääk­seen
v, 1536 lähtien t ä o i l n 23.,miljoo-naLsen
kansan elätettävänä^ ,yhtä
m o n t a ranskalaista virkaaifesbyro-k
r a a t t l a ' Ikuin mitä BrItJaiinlaHä:' ^ '
j o k a ei s u i n k a a n ole ollut'^ihikään
enkeli —- o l i pitämässä riistettävänään
375 m i l j o o n a a ihmistä Intiassa.
J a p a i t s i s i i r t o m a a o r j u u t t a . Joka o l i
k i i n n o s t u n u t vain mahdollisimman
s u u r i e n l i i k e v o i t t o j e n n j l k e m i s e e n , o l i
•Indo-Kilnan k a n s a n pidettävä -pys­tyssä
sitä feodaalista komentoa,^ j o n ka
ranskalaiset tapasivat maahan t u l ­lessaan
j a j o n k a ne säilyttivät, vielä­pä
l u j i t t i v a t k i n . Se o n : y h t e i s k u n t a ­järjestelmän.
Jossa v a i n n i u k a n e l a n ­tonsa
ansaitseva, riisiä viljelevä t a -
lonpoikaisto Joutui kantamaan nis­k
o i l l a a n sukulaissuhteilla yhteenpu-noutaneet.
suurmaanomistajat, m a n ­d
a r i i n i t , k a u p p i a a t j a r a h a n l a l n a a j a t .
R a n s k a n kolmivärisen l i p u n alla
Joutui pieniä riisipeltotiEckifJa v U -
jelevä talonpoikaisto, j o k a muodostaa
SO prosenttia maan väestöstä ( T o n -
k i n l n quiakunanssa on väestön 62
p r o s e n t i l l a ihailussaan vähemmän
m a a t a k u i n yksi eekkeri perhettä
kohden) luovuttamaan 60 prosenttia
sadostaan vuokraan Ja v e r o i h i n Ja
myymään sen vähän minkä k y k e n i ­vät
p u r i s t a m a a n suurmaanomistajien
k o n t r o l l o i m i l l a m a r k k i n o i l l a . Selvää
on, että näissä oloissa n e j o u t u i v a t k o ­r
o n k i s k u r e i l t a l a i n a a m a a n r a h a a . Jot­k
a heiltä perivät korta)a — 50:stä
I20:cen p r o s e n t t i i n a s t i ijmolivuosit-t
a i n .
T a l o n p o l k a l s t o s t a v i r t a s i ammattir
rl! f
n| . Mikään' ei ole hyvä
t/ l ,
v|ri'V Ne piirit, jotka haluaisivat, että amerikkalaiset uniopomot yrittäi-kijl
'fi sivät raahata Ontarion metsämiesten mainion union mestausiavalle,
l i f y siitä, kun mainitun uhion.tunnettu
Irlj; I johtohenkilö Bruce Maghuson ei osallistunut viikon lopuUä
Il: V; pidettyyn Ontarion Työväenliiton (TLC—AFL) kokoukseen.
^itei||5 ? kiin Bruce Maghu^^ tvätliin muutama kuukausi sitten TLCrn
li^:^ edustusoikeudet, niin siitä tehtiin sil-
' I loini>o^ 5uuri juttu. Mutta hyvä ei ote kuuletnma sekään,
^ fciim
Esimerkin vuoksi maimttakpbn,että:niuuan lehti
^ oirkc^ että mitä kummia metkuja on siinä,
kun Magnuson ei osallistunut näinkin tärkeään kokoukseen.
A Vaikka esim. paikallinen päivälehti julkaisi oikein Bruce Magnu-sonin
kuvalla varustetun "ihmettelyn" etusivullaan, niin sen päähon­kaan
ei pälkähtänyt niin "monimutkainen" ja "vaikeasti"' käsitettävä
seikka, että olisi tiedustellut asiaa Lumber and Sawmill AVorkers Union
paikallisesta toimistosta. Tällaiseen puhelintiedusteluun olisi mennyt
ehkä pari minuuttia toimittajan kallista aikaa, ja mikä pahinta, 'hyvä
-juttu" olisi kuihtunut'^ kurjaksi ankaksi. .\sia yksinkertaisuudessaan
on siten, mikäli olemme metsämiesten union täkäläisestä toimistosta
saaneet tietää, että edustajaksi voidaan sääntöjen mukaan lähettää
vain sellainen henkilö, j<Aa on ollut vähintäin vuoden vissin unioMisas-ton
jäsenenä. Sääntöjen laatijoilla on ilmeisesti ollut se hyvä tarkoi-
•t»s, ettei "edustajiksi" voida keinotella ketä tahansp, joka asian joh­dosta
vedetään union jäseneksi. Multa niin hyvä kuin tällainen jär­jestely
saattaa ollakin, se kohdistuu joskus kunnollisiakin jäseniä vas­taan.
Magnusonin tapauksessa sattui niin, että union päätöksellä
.ntetsämiesten union Ontarion Neuvosto, joifka s i h t 3 e r i hän on, muu­tettiin
Port Arthuriin, mikä on suurin metsätyökeskus tässä maakun-jiassa.
Sen johdosta Bruce Magnuson siirti jokin aika sitten jäsenyy­tensä
Port Arthurin osastoon. Näinmuodoin, hän ei ole enää Sudburyn
osaston jäsen, eikä kelpaa sääntöjen mukaan siis sudburylaisten met­sämiesten
edustajaksi. Port Arthurin osastoon hän kuuluu, mutta kun
ei ole ollut ivielä täyttä vuotta sen jäsenyydessä, niin sikäläisetkään
metsämiehet eivät voineet tässä yhteydessä käyttää hyväkseen hänen
! \ palvelustaan/: " v ^ ; :
Tällainen on pääpiirteissään Bruce ^iagnusonin"'ibmesllisen" pois­saolon
salaisi<tis! !
• Mutta kuten sanottu, mikään ei ole hjnrä niiden mielestä, jotka ha­luaisivat
vahingoittaa Ontarion unioa ja niiiä, jotka
katsovat, että työskentely e^im. rauhanliikkeen hyväksi on muka tuo­mittavaa
unionistisessa liikkeessä, kuten tapahtui yllämainitussa To­ronton
kokouksessa.
t a i d o t t o m i a J a p u o l i k s i a m m a t t i t a i t o i ­s
i n a tehdas- Ja teollisuuslaitoatsäin.
j o i s s a ne r a a t o i v a t 10—16 t u n t i a p ä i ­vässä
palkasta, j o s t a kaksf^kobnatta
osaa a i n a meni ruokaan, j a rUinpä
j o u t u i Kansainvälinen Työtoimistov-
1949 toteamaan, että V i e t n a m i n työ­läisiltä,
h u o l i m a t t a p e r i n alhaisesta
elintasostaan, e i m i l l o i n k a a n Jää m i ­tään
täästöjä.
Tällaisessa R a n s k a n '•demokraatti­s
e n " porvariston ylläpitämässä y h -
telikuntakomeimossa e l I h m i s o l e n n o l r
l e a n n e t a s u u r t a k a a n arvoa, eikä h ä -
j i e l l e Jätetty - mitään toivoa p a r e m ­masta
elämästä. Tonkinissa. o l i työ-,
m i e h e n palkäia k a k s i f r a n g i a päiväs­sä,
hänen vesitmffalonsa käytöstä
m a k s e t t i i n neljä f r a n g i a päivässä. Y k -
sinpä Saigonissa k u o l i 25 prosenttia
l a p s i s t a ennenkuin h e eimättivät t u l ­l
a yhden vuoden ikään; väestön s u u ri
enemmistö o l i t a u t i e n runtelema; Ja
sen enemmistö k u o l i saavuttamatta
40 vuoden ikää. Hanoissa o l i r i k s l i an
vetäjän keski-lkä työssään v i i s i v u o t ­t
a . .
Väestöstä o l i 80—85 p r o s e n t t i a l u k u ­j
a k i r j o i t u s t a i d o t o n t a . Niistä m u u ­t
a m i s t a h a r v o i s t a a l k u a s u k k a i s t a , j o tr
•ia l a s k e t t i i n H a n o i n y l i o p i s t o o n , k a s - :
v a l e t t i i n p i k k u v i r k a i l i J o i t a ; niistä,
j o t k a t u t k i v a t lääketiedettä, e l saanut
t u l l a ^lääkäreitä, "vaan ainoastaan
" t e r v e y s v i r k a l l i j o i t a " . Teollisuudessa,
kaupassa j a ) l i a l l i t u k s e s s a v a r a t t i in
. , .Mm _
k a i k k i vastuunalaiset asemat ramS^a-l
a i s i l l e ; K a i k k e i n p a r h a i m m a s s a t a -
p a u k s e s s a ' i s o h d e l t i i n vietnamilaisia
" l a p s i n a - i — T ä t ä Jcomentoa yllä-pitämään
lähettää T r u m a n i n h a l l i ­tus
"Läimen si^dstjfisen säHyttämisen"
nimessä lähes 500 m i l j o o n a n d o l l a r in
arvosta aseita Ja a m m U i s i a vuosit­t
a i n !
Mikä o n s i t t e n p a l j o n p a r j a t t u H o
C h l - a i i n h i n ,komento? .New Y o r ­k
i s s a ilmestyvän D a i l y Compass-le<h-d
e n k i r j e e n v a i h t a j a H u g h Deane k u ­vaa
sitä seuraavaan tapaan:'
H o Ohi-miäh e i o l e a i n o a s t a a n v a l ­l
a n k u m o u k s e l l i n e n sotilas) v a a n . t o i ­m
i v a n : h a U i t u k s e n . päämies. Viet-m
i n h . Joka on vallankumoukselUnen
pääelin o n 9 vuotta, v a i ^ a j a : s i & e n
k u u l u u 8,000,000 Jäsentä. Sen p e -
.tustama V i e t n a m i n Demokraattinen
T a s a v a l t a on v i i d e n vuoden ikäinen
j a k o n t r o l l o i 80 p r o s e n t t i a m a a n a -
s u k k a i s t a . Tänään e i H o C h i - m i nh
j a V i e t m i n h merkitse ainoastaan l u ­p
a u k s i a j a o h j e l m a a , v a a n p o i m i s t u k -
s i e n J a s a a v u t u k s i e n h i s t o r i a a.
S a m a l l a k u n V i e t m i n h o n Icäynyt
neljä vuotta menestyksellistä sotaa,
j o s s a ranskalaiset o n a h d i s t e t t u m u u ­t
a m i i n h a r v o i h i n k a u p u n k e i h i n . Ja
h u p e n e v i i n l i n n o i t e t t u i h i n asema­p
a i k k o i h i n , ; o n se laskenut maan
vuokraa 2ä p r o s e n t i l l a , a l e n t a n u t l a i ­n
o j e n korkoa repäisevästi j a p o i s t a ­n
u t pääveron kokonaan. S e o n edistä-
Taistelevat kuiA pahelaiset
julmuuksien lopettamiseksi
Jokäineii fcannaUi
joukkojen vetämistä
pois Koreasta
B f d m e a d . V a . — S a n tikaJäisen
radioaseman kuuluttaja keboltti
k u u n t e l i j o i t a t i e d o t t t ä z n a a n J i ä n^
k a n n a t t a v a t k o 3ie ybdysvaJtalaisten
joi£kkoJen edelleen pitämistä K o r e a s ­s
a t a i n i i d e n k o t i i n tuomista. niJii
s a i hän t u n n i n sisällä 93 v a s t a u s t a.
K a i k i s s a vastaiksissa k a n n a t e t t i in
j o i i k k o j e n pois tuomista.
Pekingr. Seuraavas<:a esitämme'
osia erään. K o r e a s s a vapaaehtoiser
n a taistelevan k i i n a l a i s e n edusta-;
malleen sancmalehdelle lähettä­m
ä s t ä kirjeestä:
I l t a a l k o i j ö pimetä. Me hyökkär
simme pimeässä v J a - lumimyrskyssä
k o h t i Paingholi-nimistä pohjois-ko
r e a l a i s t a kylää, j o k a o l i meidän tämän
päiväinen päämäärämme.
Me saavuimme ^sinne' seitsemän a i ­k
a n a i l l a l l a j a oi^uimme; erään mäen
laidassa olevan jylhän männikön.ym­päröimän
yksinäisen asuimon p i h a a n,
.'iistään ei kuulunut kukon laulua
enempää k u i n k o i r a n h a u k u n t a a k a a n,
j o k a o l i s i r i k k o n u t r a s k a a n h i l j a i s u u -:
den.
. P i h a m a a n p o r t t i o l i säpäleinä. M e n ­tyämme
siitä p i h a a n , me havaitsimme
asumuksen t k a i k k i e n ikkunoiden ja
ovien o l e v a n a u k i j a sisällä v a l l i t s e v an
säkkiplmeyden.
Työnnyimme sisälle keskimmäiseen
huoneeseen. Y k s i meistä syt3i;ti v a ­l
o n j a katsoimme viereiseen huonee-nytmaanxöjelysosuuskuntien
J a j a k a ­n
u t talonpoJOle viljelemättä Jääneen
samaten k u i n r a n s k a l a i s i i l e Ja,niitä
a u t t a n e i l l e k u u l u n e e n maan. Se o n
s a a t t a n u t v o i m a a n 9.tunnin työpäivän
j a m l n k n i p a l k a n . j o k a l a s k e t a a n v i l ­j
a n ostohinnan mi^caan, vuotuisen
m a k s u l l i s e n l o m a n j a y h t e l s k u n n a l Uy
sen vakuutuksen- ; Työläisten toami-t
e a Ja a m m a t t i u n i o t auttaavt p i k k ^ -
t e o l l i s u u k s i e n johtamisessa. T a i s t e ­l
u o p i u m i n Ja a l k o h o l i n käyttöä vasr
t a a n o n a l o i t e t t u . Naiselle o n J u l i s ­t
e t t u yhdenvertaisuus m i e h e n r i n n a l ­l
a . LiäEUtaitoisuutta o n k o r o t e t t u 60;
p r o s e n t t i i n . A l k e i s k o u l u j e n lukumää<r
rää o n k o r o t e t t u kafadeksax&ertaises-t
L Opettajia o n k o u l u t e t t u 3^
M o n i a kymmeniä J u ^ a i s u j a o n . p e ­r
u s t e t t u kasvaneelle l u k i j a k u n n a l l e.
M a a h a n o n perustettu lääketieteelli­n
e n keskusc^isto, kolme' b a k t e r i o l o ­gista
l a i t o s t a Ja t o i s i a laitoiksia. .
K a i k k i nämä toimenpiteet merkitä
sevät v i e t n a m i l a i s i l l e a i v a n xmtta' e l ä ­mää
j a v a p a u t u s t a entisestä o r j u u ­desta
ja kurjuudesta.
' M u t t a J o h n (Foster D u l l e s i n J a sihr;
teeri D e a n A c h e s o n i n k i r j o i s s a tämä
merkitsee " p u n a i s t e n hyökkäämistä",
j o k a on t u l e l l a j a ^midEalla; r a n s k a ­l
a i s t e n u l k o m a a l e s i o n a n v o i m a l l a j a
a m e r i k k a l a i s i l l a a s e i l l a j a a m m u k s i l l a
hävitettävä — hävitettävä "lännen
s i v i s t y k s e n pelastamisen" nimessä.
E SITAi
mmm
- . . M i k s i ii99ivfleti^^
- ~ O U t o . Juw| t i a n ä a s I i U U ä r^
sitten on?
— Hsrlläonr^häncinimlteäin 01
|ut kotona. ^ ' ^
E
17
Ö P
ei 11
ettet
disi
tii-tegi
p g v t^
TolE
inuti
vaai
AINOA
— PyyöStn. anteäcsL.
-7- S e o n k i n ainoa,'mft9'5ri^
a n t a a . ' l S u u t a teidäinon t i l r i ia
koSlNTÄ
N y k y a j a n k o s i n ^ k ä y n ä i n : ;
- : l>jiardän tarttärenpe^Jtä^ r>
niitä k a h t a huone^,i>jQtka^^^eillä oj
yläkerxoksessavsä^^i o l k ^ i t ^ r k S i ^
k d t t i ö t ä J a t y l p j t o K m e t t a ; -
VAALIFftOPAGANDAA
S a k s i ^vaalipuhujatt,': soslalidemo
k r a a t t i f J a isäntämies -sa^faixvat mat
k a l l a a n samaan v a u n i n m . ' 'Kävi sei
v i l l e , että m a t k a n niäärä o l i sama
S i k s i aoslalidemdkiaatti:^'e$ulotti;
r-Kmmeköiha
hauTxu toistemme 'puolueita, vaat
esiinnymime s i i v o s t i ? f ?
NoVhäntoik pässob gota
et latele: v a l e i t a ; m a a l a i s l i i t o s t a , nUt
e n mixiäkään -tuo julki'tOtuiäEsla tel
k a l a i s i s t a . • . >
seen. Siellä l o j u i r u u m i i t a läjässä.
Me perääimyimmeylläjtettyinä, m u t ta
kcmpastelimme toiseen samanlaiseen
ruumisläjään.
" Täällä o n o l l u t J o l t i n e n k i n t a i s t e lu
äsken?" me tuumailimme, tarttuen
aseisiimme lujemmin'. .
P i s t o o l i t Ja pikakiväärit valmiina
me xyhdyinune tarkastamaan taloa.
Yhfäkkiä k u u l u i kolahdus vasenmian
puoleisen huoneen nurkassa olevasta
a s t i a k a a p i s t a . K a i k k i e n aseet s u u n ­t
a u t u i v a t siime päin. J o k a i s e n sormi
v a l m i i n a lilpasimella. Johtajamme
m e n i , k a a p i n luokse Ja tempasi s en
oven • a u k i . Sieltä i l m e s t y i näkyviim­me
vapiseva, pelokkaasti ,katseleva
tumma silmäinen poika.
C R A N G T U K - K A I K TN
K E R T O M U S
M a r r a s k a u n 3 päivänä 1950 jänkkien lentokone-lensi K i i n a n puolella Ja
h a v a i t t u a a n yksinäisen härkävaunujen a j a j a n tiellä avasi konekivääri­t
u l e n häntä k o h t i . Ylimmässä kuvassa Ulonpoifca Y u H s i u - t i n g k u o l ­leena.
Alimmaisessa hänen v a n k k u r i n s a saviruulckukuormlneen. Tus^
k i n p a o n syytä ihmetellä, m i k s i k i i n a l a i s e t ovat menneet vapaaehtoisina
. Korean a r m e i j a a n . . .7.<
n o i
sasl. me olKnme k i i n a l a i s i a vapaaeh­t
o i s i a . " Aluksi p o i k a e i ymmärtänyt
meitä, m u t t a k u n s o r m i a j a käsiä a p u ­namme
käyttäen olimme saaneet h ä ­net
ymmärtämään j a h ä n c l i s e l v i n ­nyt
ensimmäisestä hämmästyksestään,
p o i k a i s t u i j a k e r t o i meille tarinansa,
käyttäen apunaan kynää, pientä r i k ­koutuneen
p o s l i i n i a s t i a n k a p p a l e t t a Ja
v i i t t o i l u a . Hänen nimensä o l i C h a nk
T u k - k a i k . Hän k e r t o i että a m e r i k k a ­laiset
olivat perääntyneet n o i n / 30
maUin päässä olevaan kylään. K a i k k i
heidiän n a a p u r i n s a o l i v a t a j o i s s a p a e n ­neet
vuoTistoon, m u t t a heidän per­heensä
o l i v i i v y t e l l y t . Edellisenä a a ­muna
he o l i v a t k i i r e e i i l s e s t i v a h n i s -
telleet p a k o a k u n a m e r i k k a l a i s e t t u l i ­vat.
Hän o l i s i U o i n sattunut olemaan
peUolla Ja o l i h i i p t o y t sieltä asunnon
luo, m u t t a e i m e n n y t sisälle.
, P o i k a nousi ylös J a s o i i o i : "Isä on
t u o l l a " : Hän J o h d a t t i meidät t a k a ­p
i h a l l e , missä l o j u i kuollut inies Ja
hänen vieressään l a p s i , Jonka pää o l i
murskattu. Hän k e r t o i , että isä o li
EI TO^TIimT
— Täti, sinähän o l i t e i l e n my^häi
4 o
Venäj
iäydy
- k o i
iuntä
tapah
teellls
tale. i
.ekem
*of.
seen ompeluseuran kokouksessa.
, r - n i i n , täytyi o l l a . H e t i . k u n JokJr^
p o i s t u i , a ^ i v a t !muut~ber,toa '
t ä n i i n hirveitä JuoruJa,''ctta; minä
t o h t i n u t lähteä kiitai k a & k ^ in
seksL ' ; , - ' ., ^
. • * • ' .
LIIAN K A L L IS
•lääkärin yskväsaapul^vi^^^
Ja . t a p a s i - lääkSrin v a l i t t a m a s s a vuo
t e o l l a a n h o k i e n : ^^K5r«ä:nilnUn täy jarva
tyy mennä lääkäriin.»
' M u t t a stoähän o l e t ' i t s e lääkäri' '
s a n o i yltävä! - ' ^ ' ' » " ' ^^
O l e n . olen kyUäkhj, "inuttä min jeitse
oleri l i i a n k a l l i s ." )erust
elaiU:
Bustaherrg-smi<H» cemm
neensä paljon susia,
P o r t Ärthor, Ont. —'"Mäkien j -
metsien' 'ministeriön.' riistä^asiöldc ^jj^g,
t a r k a s t e J a ^ R ^ D . ' W i n d s o r ; sanoo su i eng
s i e n olevan Usääntiymässä Järvien
päässä. vH'är> sanoi nähneensä vuo
d e n alusta. l a s k i e n 12 päivän kuluess
k a f e k i a a i i 149 :eutta >4a anipuneens
niistä v l 6 j o t k a . h ä n ampiU tlentokc
neesta-. • - K a k s ! ammuttiin^, lentoko MVIO
2feen^oUessä*^^ilhias^:^a ttttUt';konee bmisi
liitäessä- Jäällä. H a n ' tekee sään
nöllisestij t a r k a s t u s m a t k o j a ^ lentoko
n e e l l a - ' a l u e e l l a a n . «,
m u r h a t t u hänen ollessa menossa s
sälle. missä hänen sisareoäaiKuusivl
apua. Hän k e r t o i kuulleensa>cldä ^
hätähuutonsa k u n amerfickatäiset sui gnsa
masivat heidät plstlnMUä..,./ -
Meidän j o h t a j a m m e . e h d ö t i i , ett
hautaisimme kuolleet j a ini^-^teiffln
n i i n , v a i k k a pidimm^In: v ; k l i r c i t ^ el -i^»
tiäksemme m u r h a a j i e n jäljille, sll erton
me halusimltne saada'heidät käisiimm
Meillä - oU yvaikieutta päästä^ eroo
pojasta/sillä hän t a h t o i l u j a s t i pääsi
meidän : , t o u t o n a m m e v ^ i 5 t e h ^ J loma^
k u n me s i t t e n jatkoimitt^- oiscrssiaii upari
me, olivat p u h e M a t ^ ' n i l e h f e t . ' l^
p a l j o n muuttuneita;, fibid^ ilme '""^ '
o l i v a t kovat, silmät t u i n l a t j a kirk
k a a t . ;'Me talsteMmme k u i n ^läholala luotsi
seuraavissa yhteenotoissa, voidakseni
me m a h d o l l i s i m m a n pikaisesti lope
t a a äsken näkemiemme julffluuksie
j a t k u m i s e n .
PÄIVÄN PAMINA
"Teoistansa mies futaan"
T a v a l l i s i l l a k a n s a n Ihmisillä j o k a i ­sessa
maassa o n monia, v i i s a i t a j a s a t ­t
u v i a sananparsia, j o i d e n s o v i t t a m i ­n
e n j a vertaaminen t a p a h t u m i i n j a
a s i o i h i n saattaa useinkin h y v i n . p a l ­j
o n auttaa oikean käsityksen j a n ä ­kökannan
syntymistä.
Suomen k a n s a l l a . — v a r s i n k i n v a n ­h
a a n a i k a a n — o l i melkeinpä m i h in
a s i a a n h(yvänsä a i v a n jetsulleen s o ­p
i v i a sananparsia.
Y k s i sellainen vanha suomalainen
sananparsi on '-teoistansa mies t u -
t a a n " . Sillä pyritään osoittamaan,
ettei s u i n k a a n se mitä j o k u — olipa
se s i t t e n ku&a hyvänsä — p u h u u j a
v a k u u t t a a merkitse paljoakaan^ vaan
se mitä -kukin tekee o s o i t t a a mikä hän
on.
Tällainen viisaus e i . ole s u i n k a an
lentänyt suomalaisten enempää k u in
m u i d e n k a a n k a n s o j e n päähän tyhjäs­tä
tuulesta. E i s i n n e päinkään. S en
ovat kovat kokemukset j a p e t t j - m y k -
set sinne leiponeet.
Ihmiset muistavat j a m u i s t o t k u l k e ­vat
-polvesta polveen, k u i n k a v a l l a n ­pitäjät
j a v a l t a a n kärkkyjät ovat a i ­n
a luvanneet ikansalla yhdeksän h y - '
yää Ja kahdi^fsan k a u n i s t a ; mutta
käytännössä ovat huolehtineet v a in
siltä, miteriiä voisivat enemmän h y ö ­tyä
k a n s a n kustannuksella. .
T ä m ä koeteltu totuus ön hyvä
m u i s t a a tänäkin päivänä j a s e n p e ­r
u s t e e l l a määritellä k a n t a n s a J a l a n ­g
e t t a a mielipiteensä ^^uomio._ o l i pa
s i t t e n kysymyksessä k u k a hyvänsä.
Otetaanpas n y t v a i k k a r a u h a n k y ­symys
^ sehän o n k i n n y k j - a i a a i l m an
tärkein kysymys — j a k a t s e l l a a n m i ­h
i n tulokseen siinä t u l l a a n puheiden
j a m i h h i tekojen perusteella;
Jos puheet pitäisivät k u t i n s a , n i in
sen suurempia raidianystäviä ei v o i
löytää mistään k u i n ovat Y h d y s v a l ­t
a i n suurbisneksen edustajat, p r e s i ­d
e n t t i T r u m a n , Dulles y m . lähinnä
näitä seiuraisivat s i t t e n C a n a d a n r a ­hamiesten
etuja t i u k a s t i ajava S t .
L a u r e n t i n h a l l i t u s Canadassa. j a Y h ­d
y s v a l t a i n ohjehnaa tukevat A u s t r a a -
l l a n . Uuden S e e l a i m i n y m . m a i d en
haUitukset, a i n a F,telä-Korean R h e en
n u k k e h a l l i t u s t a myöten.
T i e t e n k i n myöskin* Neuvostoliiton.
K i i n a n J a Itä-Buroopan kansandemo­k
r a a t t i s t e n maiden haUitukset v a ­k
u u t t a v a t olevansa r a u h a n k a n n a l la
Ja h a l u a v a n s a 'kaBcklen asioiden r a t ­k
a i s e m i s t a oikeamielisen r a u h a n tietä,
m u t t a puheissa j a äänessä ne Jäävät
kauas Y h d y s v a l t a i n Ja sitä seuraa­v
i e n p a k t l - j a M a r s h a l l - m a i d e n Jäl­keen.
••••
M u t t a entä s i t t e n teot?
M a i n i t k a a m m e m u u t a m i a , sillä k o s ­k
a nua o n ; " l e g l o " . e i niitä millään
voida k a i k k i a l o t t a a e s i m e r k i k s i -:
K u n . J a p a n i n antautumisen Jälkeen
\niostaa .1945^1940 K i i n a s s a t d i t Un
r a u h a ' K a n s a n A r m e i j a n j a G h i a n g in
h a l l i t u k s e n yäliUä, l u p a u k s e l l a muo^
dostaa yhtenäinen, k a n s a n demo­k
r a a t t i s e l l a äänestyksellä v a l i t u n h a l ­l
i t u k s e n h a l l i t s e m a K i i n a ; Ratöurn
nimessä suostuivat " p u n a i s e t " tähän,
v a i k k a heillä s i l l o i n o l i m e l k o v a r ­mat
mahdollisuudet .pikaisesti' lyödä
C l i i a n g K a i - s h e k i n komento t u r p e e ­seen.
Tuloksena o l i , että r a u h a n asemesta
Y h d y s v a l t a i n aseilla J a r a h a l l a pys­t
y t e t t i i n C h i a n g i n 4 m i l j o o n a n a r ­m
e i j a j a a l o i t e t t i h i hyökkäys p o h j o i ­seen
vetääntynyttä p u n a i s t a a n n e i -
j a a j a h a l u t u s t a vastaan, t a r k o i t u k ­s
e l l a tehdä sUtä loppu k e r t a k a i k k i ­aan.
- R a u h a n • t u r v a a m i s e n nimessä k o u -
i u u t e t t i i n Y h d y s v a l t a i n r a h a l l a ja
a s e i s t e t t i in Yhdysvaltain aseilla
R h e e n a r m e i j a — A a s i a n parhain> a r ­m
e i j a , k u t e n amerikkalaiset sanoivat
— Ja a l o i t e t t i h i -hyökkäys p o h j o i s -
K o r e a n K a n s a n t a s a v a l t a a v a s t a a n Ja
s a m a l l a myöskin Etelä-E:ore»n ' k a n ­s
a a vastaan. Joka .ylivoimaisesti vas­t
u s t i R h e e n terroiikomentoa.
K u n vielä mainitsemane e n n e n k u u -
l i u n a t t o m a t mittasuhteet käsittävän
Y h d y s v a l t a i n Johdolla hyväksytyn
"lännen aseistautumissuunitelmon".
Saksan natsien uudelleen aseistami­sen,
T i t o q ym. äaaiden ormeijain
saattamisen y h d y s v a l t a l a i s e n " s u p e r " -
päällikön Gcomeimuksen alaiseksi Ja
Y h d y s v a l t a i n Y h d i s t y n e i d e n k a n s o j en
nimissä käytävän K o r e a n -so­d
a n , n i i n eikö siinä Jo o l e k i n sotaisia
esimerkkiä t a r p e e k s i y;
J o s k u i t e n k i n vielä lisäämme rou-^
h a n hyväksi työskenteleviin flxmisiin
k o h d i s t e t u n v a h i o n . n i i n s i l l o i n v a r ­m
a a n k i n Jo selviää mii^^älaista käy-täxmöllisesti
o n " r a u h a n i ^ i o l e s t a :tpi-miminen*'
i t s . lämimoissa Jja v a r s i n ­k
i n Y h d y s v i ^ o l s s a , j o n k a yanavedessi^
C a n a d a muiden ' pEdctfanaiden k a n s ­sa-
purjehtii.^'
• T o i s i n o n o s i a n i i ^ ^ ^ r ^
t a k a i s i s s a Itä-Euroopan m a i s s a , ''
Joiden Y h d y s v a l t a i n jobtianiat länsi­maat-,
sanorät • i i h l u u i v a n ' m a a i l i n i ui
rauhaa.
' N e u v o s t o l i i t o n ' « t a l k i n J a mul
d e n V K r e m l i n V hyrokraattlen:? ai 2S
m e l j o i t a -ei o l e missään vsotimass) ivaa.
Sieltä pälli ehdotetaan: äseistukse
vähentämistä k a n s a i n v ä l i n kontrol
I i n alaisuudessa; \ a t o m i p o m m i e n hs
vittämlstä,-fcunkinWanäjäQiden Jät ^QI^I
tämistä Oilien k a n s o j e n rotkaistavaki nnaa
J a m u u t a i s e l l a i s t ä ; J o k $ tavallise ijan 1
r a h v a a n i h m i s e n järJieUä ^puntaroifci ^ ^
n a t u n t u u a i n o a l t a o i k e a l t a inenetÄ
mältä. Jos t o d e l l a toalutaan';turvat ^ pyi
pysyvä', irauha.
M u t t a s u u . v a a h d o n ^ r a t i ^ a n t u:
vaämiscn välttämättömyjndestä suun
n a t t o m a l l a aseistuksellar (buutaviK!!^'
länsimaiden Johtajat,
suurbisnäsen edustajat-etunenäsa
eivät; -halua kinmnelkäcaäb i^llaist ijän
p u h e t t a ; *
Vielä enemmän todellista'.-srauhan jaaoä
pyridmystä o s o i t t a v i a 'estai«*kejä o F ^
saatavissa Itä-(Euroapan «naista. Mel
k e i n jokaisessa m a d s k s l d l & . I ^ - S ak
san Demokraattisesta^' h^
unakl
o K a e n , o n h^äkayttg; l a i ^ Joifssa kiel
letään; k a t k f nl;>lnen p r o p a g a i y i a "
d a n hyväksi'.•:•••>''/,••',/•'-'-•'' ,
E i s a a p t ^ u a paitaa^ jä^lötikkoaya Kis
t o i s i s t a e m o i s t a , e l i U e t s b ä ^ ^ o a i Grja
s o t a i s t a henkeä, e & ä , f l h i ] } ^ lekät
t o i m i a niitä lastaan,'Jotkfii>iia2Uriv3 l^eel
r a u h a n säUtyttämisen byyakit'/ ^
J o s , s e l l a i s t a t e k e e ^ J o i i t u u : maksa
m a a n s a k k o a t a i l u k e m a a n iuienpäUi
S i i s a i v a n t o l i i n k U i n n ä j s ^ "de
m o k r a a t t i s i s s a VlM^iaaai^uLiiS^^
passaa iiiliikua.^^; s ^ ^
k a m i t e n ; m u t t a vavbahij^
h u m i s e s t a saattaa^JoutTia''
v|en ktrjcdhizv^^t^
liösb; kut<m; on^^^^
' V •^Tyjoistaah- ^inies ; - ^ ; t t t t i j a ^ ^
o s o i t t a v a t : injjffadciq" &a>t
tiaIUt<ik»f|da^
Miaa.''^''KöHairL^^.:;l:,>%'^^^,y^
^htä
ieeUis
G€or{
ettavi