Vapaus, November 1, 1972

              Sivu 2 Keskiviikko, marrask 1 p. Wed., Nov. 1, 1972
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS ;
(LIBERTYJ EstablisKed Nov. 6, 1917
Editor: W. EKLUND Manager: V, KENTALA
Telephone: Office and Editorial 674-4264
Published once weekly: Wednesdays by Vapaus Publishing Co. Limited,
100 Elm St. VVest, Sudbury, Ontario, Canada.
-Mailingr address: Box 69.
Advertising rates: upon application, translation frce of charge.
Sccond Class Mail registration Nunvber 1076 :. '
• Membel- of »h o CANADIAN LANGUAG^PMSS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25
3 kk. $3.00
USA:n: 1 vk. $11.00. 6 kk. S5.75
Suomeen: 1 vk. $11.50, 6 kk. $6.25
NL:n ja USA:n suuri kauppasopimus
Emme suinkaan kadehdi — vastustamisesta puhumattakaan
— r - NL:rt j a U S A :n välisten kauppa- ynnä muiden suhteiden
viimeaikaista parantumista, mutta kysyä kuitenkin täytyy jäikö,
Canada edullisista lähtökuopistaan huolimatta pois junasta? Miksi
Yhdysvallat sai Neuvostoliiton kanssa suurisuuntaisen j a •kauas­kantoisen
kauppasopimuksen aikana j o l l o in Canada katselee tosi­a
s i o i t a pyörein silmin?
Neuvostoliitto j a Y h d y s v a l l a t sopivat viikko sitten keskiviikko­na
maidensa välisen kaupan laajentamisesta kolminkertaiseksi seu­raavan
kolmen vuoden aikana vuosiin 1969—71 verraten. Wash-ingtonissa
allekirjoitetun sopimuksen mukaan maiden välinen
kauppa'kasvaa kolmessa vuodessa ainakin 1.5 m i l j a r d i i n d o l l a r i i n.
Samoili sovittiin keskinäisestä luottojen myöntämisestä j a alle­k
i r j o i t e t t i in sopimus eräistä merenkulun kysymyksistä Samassa
yhteydessä sovittiin edelleen että N L maksaa USAlle takaisin
$722 miljoonaa jolla summalla kuitataan sodanaikainen $11 m i l ­j
a r d i n laina.
Osapuolet ilmaisivat olevansa vakuuttuneita siitä, että kaikki,
liämä sopimukset vastaavat Moskovassa allekirjoitetun N L n ja
U S A n suhteiden perusteet-'asiakirjan henkeä.
Kauppasopimus edellyttää mm., että osapuolet myöntävät toi­silleen
suosituimmuusaseman tulli-, maksu- j a muissa muodolli­suuksissa
tavaroiden tuonnin ja v i e n n in yhteydessä.
N L : n j a U S A : n välisen kaupan j a taloussuhteiden kehittämi­sen
edistämiseksi edellytetään perustettavaksi N L : n kauppaedus-:
tajisto Washingtoniin j a Y h d y s v a l t a i n kaupallinen toimisto Mos-.
kovaan. Osapuolet sopivat avustavansa keskinäisesti molempien
maiden liikepiirejä kaupalHsessa toiminnassa. S o v i t t i in keskinäis­ten
luottojen myöntämisestä kaupan kehittämiseksi.
• Lisäksi päätettiin yhteistyöryhmien muodostamisesta erinäis-:
t en ongelmien ratkaisemiseksi.
"Pidämme lähtökohtanamme sitä, että N L : n j a U S A : n kau­pan
kehitys tapahtuu kumpaankin suuntaan", sanoi N L : n ulko-maakauppaministeri
N i k o l a i Pjitolitshev käydyistä neuvotteluista.
''Muutoihan ei millään kaupalla ole näkymiä", hän lisäsi j a s a n o i :
"Maillamme on mitä toisilleen myydään. Neuvostoliiton markkinat
cvat "laajat j a avartuvat j a t k u v a s t i . : . . . Toisaalta N L toimittaa
tunnetusti useita tuotteita maailman markkinoille mm. n y k y i k a i s ia
koneita j a l a i t t e i t a , arvokkaita raaka-ainetuotteita ja erinäisiä puo­l
i v a l m i s t e i t a . . ."
Chilen vaaratilanne sivuutettu?
Presidentti Salvador Allende sanoi viime viikon alkupäivinä,
että Chilen työläiset ovat saaneet torjutuksi fasisteiksi leimattu­j
e n liikemiesten yritykset maan halvauttamiseksi. Hän i l m a i s i us­komuksen,
että tilanne normalisoituu Chilessä:
N o i n kaksi, v i i k k o a kestänyt k r i i s i t i l a n n e alkoi muodollisesti
" k a n s a l l i s t a m i s t a pelkäävien" kuorma-autojen omistajien lakosta,
mitä seurasi kauppiaiden lakko j a myöhemmässä vaiheessa vielä
lääkärien, hammaslääkärien j a sairaanhoitajattarien lakko. Kai­ken
tämän päätteeksi järjestettiin taantumuspiirien yhteisin voi­m
i n ns, "sisälläolo-mielenosoitus" mikä ci kuitenkaan saanut uu-tistietojen
mukaan muutetuksi sen paremmin Santiagon kuin mui­denkaan
yhdyskuntien katukuvaa.
Chilen yhteiskunnallis-taloudellistcn uudistusten estämistä j a
kaaoksen aikaansaamista yrittäneen taantumuksen hankkeet ovat
epäonnistuneet. Chilessä toimivat normaalisesti valtion laitokset,
. sairaalat, pankit, teollisuus- ja kauppalaitokset sekä liikenne, sanoi
presidentti Allende viikko s i t t en torstaina televisiopuheessaan.
M u t t a vaikka taantumuksen hankkeet lamauttaa Chilen t a ­loudellinen
elämä ovatkin epäonnistuneet, eiväl provokaattorit ole
luopuneet yrityksistään kärjistää tilannetta, jatkoi presidentti A l -
':lende.--- .•.-. • :
Chilen työläiset tuomitsivat jyrkästi taantumuksen teot Ääri­oikeiston
rikostoimia vastusti' aktiivisesti nim. liiketyöväen liitto,
kaupunginliikenteen työntekijät, kupariteollijsuuden työläiset jne.
Toisaalta presidentti Allende sanoi tekevänsä kaikkensa, j o t ta
chileläisten välinen yhteenotto, mihin oikeistovoimat ilmeisesti pyr­kivät,
saataisiin vältetyksi. Hän korosti että pomojen lakot eivät
ole lamauttaneet maata. " Y l i kolme miljoonaa chileläistä tekee
jatkuvasti työtä maansa hyväksi. Ponnisteluillaan he ovat tehneet
t y h j i k s i fasistien vehkeilyn'.', sanoi presidentti Allende.
Chilen taantumusvoimien yritysten takana j a tukena oli Y h ­dysvaltain
imperialisteja joita kiinnostaa erikoisesti Allenden val­l
a s t a syökseminen. Chilen Kansanrintamahallitus joutui todella
laajakantoisen salaliittoutuman kohteeksi.
A j a t ovat"kuitenkin muuttuneet siksi paljon, että imperialis­min
uhriT saavat nyt a p u a j a tukea myös kansainvälisesti. Mainit­takoon
tässä yhteydcs.sä että Y K :n kauppa- j a kehitysjärjestön-
Unctadin toimeenpaneva neuvosto hyväksyi noin kaksi viikkoa
sitten (lokakuyn 19 pnä) s u u r e l l a äänten enemmistöllä päätöslau­selman,
jossa tuetaan Chileä sen peruskiistassa amerikkalaisten
kupariyhtymien kanssa.
M a i n i t t u päätö.slausolma hyväk.syttiin .39 ääneilä 23 ääntä
vastaan. Sen o l i esittänyt kaikkiaan 11 latinalaisen Amerikan maa-tai
j a sö kieltää mm. turvautumaan ulkomaalaisiin tuomioistuimiin
kansallistettuja varoja koskevissa kiistoissa. V a i n Kreikka j a Y h ­dysvallat
äänestivät päiltöslauselmaa vastaan.
Samanaikaisesti amerikkalainen • yhtymä Braden Kennecott
i l m o i t t i peruuttavansa pyyntönsä 1.250 tonnin chileläisen kupari-l
a s t in takavarikoimiseksi. Yhtymä vaali aiemmin, että ko. lasti on
takavarikoitava koska Chile ci sen mukaan ole maksanut riittä­västi
korvauksia sen johdosta, että se kansallisti yhtymän Chi­lessä
olevat kuparikaivokset.
J u u r i kupari- j a muiden suurylitymien kan.sallistamincn nos­tatti
taantumusvoimat ulkoparlamenltaarisin keinoin kansallisesti
j a kansainvälisesti presidentti Allenden kansanrintamahallitu.sla
kukistamaan. Toivottavaa luonnollisesti on, että täten nou.ssut
kansanvaltaa uhannut vaara olisi nyt Chilessä onnellisesti sivmi-t
e t t u . . ' • •• ' • •
PÖHJOrS-VIETNAMIH JULKILAUSUMA
Julkaisemme alla Pohjois-Vietnamin hallituksen Vietnam-sopi­musta
koskevan julkilausuman alun sekä sellaisia otteita, jotka
puiittuivat tai olivat cnsimmäisissiiuutistiedoissa vajavaisia,
As e e l l i s t en joukkoj emme j a lopet tamisen Vi e tnami s s a , tul i -
kansamme molemmilla vyöhyk­keillä
käymän vuosikausia, kes­täneen
vastarinnan jälkeen täy­t
y i Yhdysvaltojen lokakuussa
1968 lopettaa Vietnamin Demo-kranttisen
Tasavallan pommituk­set:
j a hyväksyä neljän osapuolen
Vietnamia ; käsittelevän konfe­renssin
-käynnistäminen Pariisis­sa.
Tämä tilanne avasi näköalat
rauhan _palauttamiseksi Vietna­miin.
M u t t a Nixonin hallitus valitsi
sodan "vietnamisoinnih" j a voi­ma-
asemista lähtevien neuvotte­lujen
tien, josta oli seurauksena
amerikkalaisten hyökkäyssodan
jatkuminen, kiihtyminen j a laa­jentuminen
Vietnamissa sekä
Vietnamin : rauhanneuvottelujen
jarruttaminen.
S U U R I A VOITTOJA
KEVÄÄSTÄ 1972
Viime neljän vuoden aikana on
Vietnamin rohkea j a alistamaton
kansa voimistanut taisteluaan SO'^
t i l a a l l i s e l l a , poliittisella j a diplo­maattisella
rintamalla j a saavut­tanut
ennennäkemättömiä voitto­j
a etenkin vuoden 1972 kevään
jälkeen aiheuttaen näin erittäin
suuria tappioita sodan "vietnami-sointi'*-
politiikalle.
Samanaikaisesti ei V D T : n hal­l
i t u s ole koskaan luopunut vaka.r
vasta asenteestaan ja hyvästä
tahdostaan Vietnamin . ongelman
rauhanomaisen ratkaisun löytär
miseksi Vietnamin kansan • pe­rustavaa
laatua olevien kansal­listen
oikeuksien j a Etelä-Vietna­min
väestön itsemääräämisoikeu­den
takaavalta pohjalta.
Etelä-Vietnamin Tasavallan
Vähaikaisen Vallankumoushalli-tuksen
täysi tuki takanaan on
V D T : n hallituksella ollut salaisia
tapaamisia Amerikan Yhdysval­tojen
hallituksen kanssa tähtäi­menä
Vietnamin ongelman rau­hanomainen
ratkaiseminen. Mut­t
a a i n a syyskuuhun 1972 asti ol'.-
vat neuvottelut Vietnamin ongel­masta
jääneet-tuloksetta. :
Todettuaan, että V D T : n hal­lituksen
8. lokakuuta esittämä
sopimusehdotus johti umpiku­jasta,
julkilausuma selvittää
sitä, miten vietnamilaiset rat­kaisevat
sisäiset asiansa tuli­tauon
j a U S A n joukkojen ve­täytymisen
jälkeen.
K A K S I V A I H K T TA
Ajanjaksona, joka ulottuu t u l i ­tauosta
vapaiden j a demokraat­tisten
vaalien jälkeen muodostct
tavan hallituksen asettamiseen
jatkavat molemmat Etelä-Vietna­missa
tällä hetkellä toimivat hal­litukset
- toimintaansa niin sisä-kuin
ulkopolitiikankin a l a l l a . Nä­mä
molemmat hallitukset ryhty­vät
välittömästi neuvotteluihir.
PJtclä-Vietnamin väestön itstmää
räämisoikeuden toteuttamiseksi,
Etelä-Vietnamin väestön demo­kraattisten
vapauksien takaami­seksi
j a kansalliseen .sopuun pe­rustuvan
hallituksen . muodosta­miseksi,
jonka tehtävänä o n c J i s -
tää etelävietnamilaisten osapuol­ten
suorittamaa allekirjoitettujen
.sopimusten täytäntöönpanoa ja
järjestää yleiset vaalit Etelä-
Vietnamissa,
Molemmat etelä-vietnamiln.i.set
osapuolet ratkaisevat yhdessä
Etelä-Vietnamin sisäiset ongel­mat
kolmen kuukauden kuluessa
t u l i t a u o s t a laskien; Täten rat­kaistaan
Vietnamin ongelma kak-sivaiheisesti
amerikkalaisen o.sa-puolen.
useita kertojn-••ilmniso-maan
halukkuuden mukaisesti:
ensimmäinen vaihe sisältää sodan
tauon Etelä-Vietnamissa, ame­r
i k k a l a i s t en sotilaallisen toimin­nan
lopettamisen Etelä-Vietna­missa
j a Etelä-Vietnamin väestön
itsemääräämisoikeuden toteuttfi-misperiaatteita
koskevan sopi­muksen,
toisen vaiheen aikana so
pivat molemmat etelä-vietnamilai
set osapuolet yhdessä Etelä-Viet­namin
sisäisistä ongelmista.
ETELÄ-VIETNAMIN
I T S E M Ä Ä R Ä Ä M I S O I K E US
Seuraavassa V D T n j a U S An
sopimukserTneljäs kohtu koko­naisuudessaan
siten" k u i n se »n
esitetty julkilausumassa:
4,. Etelä-Vietnamin., väestön i t ­semääräämisoikeuden
toteutta­misen
periaatteet ovat seuraa­vat:.
.
Etelä-Vietnamin väestö päät­tää
itse Etelä-Vietnamin poliit­tisesta
tulevaisuudesta todella
vapaiden j a demokraattisten vleis
ten vaalien avulla kansainvälisen
valvonnan alaisuudessa; Yhdys
v a l l a t ei sitoudu mihinkään Ete­lä-
Vietnamin poliittiseen suun­taukseen
t a i henkilöön eikä pyri
saamaan aikaan amerikkalaismic
Iistä hallitusta Saigonini, kansal­linen
sovinto j a sopu tullaan to-
I teuttamaan, kansan demokraatti-
I set vapaudet takaamaan: rauo-
) dostetaan hallinnollinen järjes­telmä,
j o ta kutsutaan sovinnon j a
sovun kansalliseksi neuvostoksi
j a joka koostuu kolmes!:a. tasa-arvoisesta
ryhmästä. Sen tehtä­vänä
tulee olla Etelä-Vietnamin
Tasavallan Väliaikaisen Valian-kumoushallituksen
ja,^ Vietnamin
Tasavallan hallituksen suoritta­man
allekirjoitettujen sopimus­ten
täytäntöönpanon edistäminen
j a yleisten vaalien järjestäminen.
Molemmat etelä-Vietnamilaiset
osapuolet käynnistävät neuvotte­lut
koskien alempitasoisten neu­vostojen
muodostamista; Etelä-
Vietnamissä olevien asevoimien
kysymyksen ^ratkaisevat molem­mat
etelä-vietnamilaiset osapuo­let
kansallisen sovinnon j a so­vun,
tasa-arvoisuuden ja keski­näisen
kunnioituksen hengessä
ilman ulkomaista väliintuloa so­l
a n jälkeisen tilanteen mukaises-i
i i ; niiden kysymysten joukossa,
joista molemmat etelä-vio<^nami-laiset
osapuolet tulevat keskuste­lemaan
on k y s y m y s toimenpiteis­tä,
j o i h i n on ryhdyttävä_molom-oien
osapuolten asevoimien soti­lashenkilökunnan
supistamiseksi
ja niiden joukkojen demobilisoi-miseksij
joita nämä toimenpiteet
koskevat. Molemmat etelä-vietna­milaiset
osapuolet allekirjoittavat
sopimuksen koskien Etelä-Viet­namin
sisäisiä ongelmia heti k un
se on mahdollista j a tekevät par­haansa
päästäkseen tämän, kol­men
kuukauden kuluessa t u l i t a u ­on
voimaan astumisesta.
K A M B O D Z H A J A
L A O S
Sopimuksen kohdassa 7 tode­taan,
että Laosin j a Kambodz­han
osalta noudatetaan vuoden
1954 j a 1962 Geneven sopimuk-.
s i a ja todetaan edelleen:
Ulkomaiset valtiot lopettavat
kaiken sotilaallisen toimintansa
Laosissa j a Kambodzhasca. vetä­vät
näistä maista täydellisesti
joukkonsa sekä sitoutuvat ole­maan
uudelleen sijoittamatta
joukkojaan, sotilaallista henkilö­kuntaa,
aseita, ammuksia j a sota­materiaalia
näihin maihin.
Kambodzhan j a L a o s i n sisäiset
asiat tulee ratkaisemaan näiden
maiden kansat ilman ulkopuolista
väliintuloa.
Indokiinan kolmen maan väli­set
ongelmat ratkaistaan indokii-
(Jatkuu sivulla 5)
iiiniiMiiiiiiiirtinitriiiiriiniiiitiiiiiiiiMiliHiiiMttliililllllllittiliiiliiMilililllliliiiiilMMniiinntlri
Mitä muut sanovat
OMA H E R R A S K A I N E N V A N K I L A N S A K I N!
Toronto^ 4-- Maple Leaf Gardensin presidentti Harold Ballard
siirrettänee muutaman v i i k o n kuluttua Muskokan alueen vähimmäis-riski-
vankilaan palvelemaan .3-vuotista tuomiotaan.
Useat vahkilaviranomaiset selittivät eilen odottavansa, että mr.
Haliard lähetetään Beavcr Creek Correctional Gentreen, noin 6 mai­l
i n päähän Gravenhurstisfa pohjoiseen. •
He nimittivät Bcaver Creekin v a n k i l a n " y k s i t y i s - k l u b i k s i " siksi
kun siellii o n piiäasiassa "valkokaulus-tyyppisiä" r i k o l l i s i a . J a s i k s i
kun siellä on säiliö-uima-alla.s, pienikokoinen golf-kenttä j a k u n se
on "miltei hirsi-kämpältä vaikuttava, mistä jotkut ihmiset maksa­vat
rahaa talvilomastansa".
Ballard; j o k a t u o m i t t i i n perjantaina $205,000 käsittävistä rikok-sis(
a (varkauksista) vietti eilen loisen päivänsii Kingstonin pakko­työlaitoksella
. . .mistä hänet siirretään asianmukaisessa järjestyk­sessä
muualle.
Lail()I..sen i o h t a i a James Phelps sanoi, että Ballard siirrrtään
"johonkin toiseen laitokseen mikä on mielestämme paras kaikki sei­kat
huomioiden. Hän e i ole n u o r i .
Mr. I»helps sanoi Ballardin olleen varovaisuussyistä laitoksen
sairaalassa, sillä B a l l a r d i l l a on sydänvika. ,
"Beaver Creek on * y k s i t y i s - k l u b i ' yleisesti puhuen valkokauluii-tyyppjsiä
r i k o l l i s i a varten", sanoi Canadian Penitentiary Servicen
aluejohtaja John Malonev. Hän .'^anoi Beaver Creeki.ssä olevan sel­l
a i s ia huomattavia hoidokkeja (inmates) kuin Meyer Rush, Gary
.Adams Ja Vincent .Alexander sekä j o i t a k i n toimilupansa menettä­neitä
lakimiehiä laitoksen 80 v a n g in Joukos.sa.
— Uutistieto, lokak. 25 pnä.
imtiiuiiuinMMnnmihnniiMnMhiiiniiniMiMMHiiMniinMiiMiMMinniiniiinintMiiiMnMiiiiiiiiMnniHMiiiniiniinniiiiin
Kuljetusliitto rikkCsopimuksen
Chilessä; Allendelle laajaa tukea
Santiago. — Presidentti Salvador
Allends on ilmoittanut radio- ja tv-puheessa
chileläisille, että Kuorma-autonomistajien
liiton ylin johto oli
rikkonut ja ajanut karille liiton
kanssa aiemmin solmitun sopimuk­sen.
Allende, kertoi, että liiton kans­sa
oli päästy sopimukseen tärkeim­mistä
taloudellisista kysymyksistä.
Liiton johto, jcka toimii taantu­muksellisten
piirien ohjeiden mu­kaan
on esittänyt nyt poliittisia
KUOLEMANTUOMIOT
RAAKALAISUUTTA
N y t joulukuussa hallitus äänes­tää
uudestaan kuolemantuomion
langettamisesta munhatapauksissa.
Kuolemanbuomio on helpoin ran­gaistus
murhaajalle. K u n tunnus­t
a a papille syntinsä niin pääsee
taivaaseen. Yhteiskunnalle se on
myös helpompi kun ei tarvitse elät­tää
murhaajaa. Mutta murha on
aina murha tehdäänkö se oma-aloittsisesti
t a i oikeuden määräyk­sestä
jota ei voi puolustaa. Ihmi­sen
kehityksen historiassa se on
raakalaista, perintöä ihmisten ryös­töstä
jota ilmenee siitä asti kun
ihmisten elämää tunnetaan: Raa^
matussa kerrotaan, että K a i n tap­poi
veljensä Aabelin j a Jumala hu­k
u t t i vsdenpaisumuksslla ihmiset.
Raamatussa myös kerrotaan, että
tapettiin kokonaisia kansakuntia
ryöstettiin niiden omaisuus ja J u ­malan
sanottiin olleen käskijänä.
. iSodat, jotka kaikki ovat olleet
ryöstöä missä on tapettu miljoonia
syyttömiä ihmisiä, ei ole ihmisten
l a a t i m i l l a lakisäädöksillä kielletty.
Jeesuksen sanotaan käskeneen rik­kaiden
jakamaan tavaransa köy­h
i l l e ja julistaneen lähimmäisen
rakkauden korkeammaksi käskyk­si
mutta pappien vaatimuksesta
Jeesus r i s t i in naulittiin.
ihmisestä on t u l l u t suurin mur­haaja
tuossa omaisuuden himossa.
Liöytyykö edes villieläintä joka
murhaa omaa sukuaan. Sodissa t a ­petaan
miljoonia syyttömiä ihmi­siä
mutta niitä ei ole ihmisten laa-itimijla
lailla j a jumalan uskolla
kielletty. Ihmisten kehityksellä on
vielä pitkä matka kuljettavaa en­nenkuin
lähimmäisen rakkaus tul.-
lee korkeammaksi laiksi ja.sodat
julistetaan laittomiksr.Lopuksi v o i
kysyä tullaanko sitä koskaan saa­vuttamaan
niin kauan kun raha
on kaikkien arvojen mittana sillä
yksilö murhissakin raiha on suu­rimpana
tekijänä.
YksilömUrhia tapahtua muista­kin
syistä. Syynä voi olla ihmis­ten
keihityksen puutteellisuus. Se
on todisteena siitä, että koko y h ­teiskunnassa
täytyy tapahtua muu
to3 jossa murhat kielletään ja so­dat
tuomitaan.
— I.S., Thunder Bay.
vaatunuksia.
. Presidentti Allende korosti, että
hän e l millän ehdolla keskustele,
sabotaasintek:joiden poliittisista vaa­timuksista
j a hän täyttää täysin
valtionpäämiehen velvollisuutensa
laillisuuden ja järjestyksen ylläpi­tämiseksi
maassa.
Lokakuun 27. päivän vastaisena
yönä rakennettiin Santiagon por-varillijen
kaupunginosan Bilbaon
kadulle ulkonaliikkumiskiellon~ voi­maan
astSnisen jälkeen katuesteitä.
Poliisin oli pakko ottaa käyttöön
sotakalustoa järjestyksen palautta­miseksi.
Presidentti korosti, että
fasistiain::sten kaikille yrityksille a i ­kaansaada
epäjärjestystä annetaan
asianmukainen vastaisku.:
Allende kertoi, että 40,000 nuor­ta
vapaaehloisprikaateista osaUistuu
koko massa elintarvikkeiden purka­miseen
j a kuljetuksiin. Sadat tu­hannet
työläiset ovat uhrautuvalla
työllään tehneet tyhjäksi taantumuk­sen
suunnitelmat lamaiannuttaa maa
korosti presidentti.
Samanaikaisesti saapuu kansan
yhtenäisyyden hallitukselle päätös­lauselmia,
joissa ilmaistaan kanna­tus
sen toimille. Työläiset, talonpo­jat
ja virkailijat vastustavat oikeis­tovoimien
järjestämiä laittomia lak­koja.
Uusia kulietustyöläisten osas-ioja
on liittynyt äskettäin perustet­tuun
•'kuorma-autonomistajien isän­maalliseen
liikkeeseen". On myös
perusteltu "laaja kauppiaiden liike",
johon kuuluu yli 20. pikkukauppiai-den
yhdistystä; Uusi liike on vas­tustanut
taantumuksen valvonnassa
olevien kauppiaiden yhdistysten r i -
k d l i s i a toimia. Se on kehottanut
normalisoimaan kauppajärjestöjen
;oiminnan koko maassa.
LIITTO HAJOTETTIIN
Chilen hallitus hajotti lauantaina
vajtakunnallisen kuorma-autojen
omistajien liiton, jonka lakko on
kestänyt lähes kolme viikkoa.
Liiton hajottamista koskevassa
asetuksessa sanotaan, että liitto on
yliMänyt ne tavoitteet, joita varten
se muodostettiin jatkamalla laitonta
Sekä yhteikunnallista talouselämää
vahingoittavaa lakkoaan.
Alkuasukkaat jääneet
pois neuvotteluista
Ottawa. — Eskimolaincn v e l -
jeysseura Inuit Tapirisat of Ca­nada
on yhtynyt toisten maamme
alkuasukkaiden kanssa boikottiin
Montebellossa Quebecin maakun^
nassa pidettäviä neuvotteluja
vastaan joissa käsitellään ihmi­s
i i n j a resurssiin, liittyviä asioita
l o k a k u u n 28 — marrask 4 p. vä--
lisellä ajalla. Boikotti julistettiin
siksi kun a l k u a s u k k a i t a ei pyy­detty
osallistumaan kokouksen
suunnitteluihin.
Kun linnunrata on kirkas, tulee
kylmä, kun se on himmeä j a s i i ­nä
on pimeitä kohtia, tulee suoja
tai lumisadetta.
PÄIVÄN PAKINA
TULOKSET PUHUVAT
M SYNTYMÄ. W
PÄIVIÄ
Kalle Honkanen, Beaver Lako,
Ont., täyttää tiistaina, marraskuun
7 pnä 83 vuotta.
Ida Lindroos. Kirklaud Lake, On­tario,
täyttää marraskuun 7 pnä
iii vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavain
onnentoivotuksiin.
Maanantaisia vaalituloksia odo­tellessa
( V i i k o n lopulla) lienee
paikallaan pysähtyä pohtimaan
eräitä Setä Samulin, raha-asioita
koska ne tulevat todennäköisesti,
tavallaan myös canadalaisten
eteen jos jompi kumpi vanhoista,
•puolueista tulee (tuli) valituksi
valtion lihapadoille, kuten on näi­tä
rivejä kirjoitettaessa odotetta­vissa.
Pöydällämme on Ne\v Y o r k i s ta
lokakuun 23 pnä tullut A P : n uu­tistieto.
jonka otsikkona komeili
kolmen i)ai.stan' leveydeltä .seu­raavaa:
" Y h d y s v a l t a i n monen
. nen suuryhtiön voitot lisääntyi­vät
kolmannen vuosineljänneksen
aikana."
Samaa asiaa käsittelleessä New
York Timesi Servicen viimeviik­koisessa
tarinassa osoitetaan, mi­tä
poliitikot tarkoittavat puhucsr
saan siitä, että "koskaan ei ole
asia;; olleet niin hyvin kuin n y t . "
Mutta palatkaamme hieman
ajassa taaksepäin.
Presidentti Richard Nixon hai-,
lituksinoen "jäädytti" jokin aika
sitten sekä työpalkat että hinnat. ^
sitä seura.si määriiajan kuluttua
samanlainen jatko/mikä o n edel­leen
voimassa.
Maan talousvaikeuksista pää­semiseksi,
niin selitettiin on työ­läisten
palkkojen korotus kont­r
o l l o i t a v a kattorajallfi j a samalla
on pantava hinnoille samantapai­nen
rajoitus.
K a i k k i tämä näyttää'hyvin ta­sapuoliselta".
Työläisten palkko­j
a ja_ kapitalistien kiskomia hin­t
o ja kontrolloidaan samalla t a ­valla.
.
• Mutta jos tästä ihanuudesta
.raapaistaan ohut pintakerros
pois, silloin tulee esiin haiseva
kissan raato. Palkkojen ja hinto­jen
"jäädytyksen" ulkopuolelle
oli jätetty voitot. Pienituloisten
työläisten palkkoja kontrolloi­daan
sanomalla, että sen t a i tä­män
rajan y l i eivät palkankoro­tukset
saa mennä. Mutta voitot
saavat nousta taivasta hipoviksi.
Toisin sanoen, varattomat pai­netaan
hintojen j a verojen nou­sun
peinisteella entistä varatto­mampaan
asemaan, jotta rikkaat
saisivat ahmia entistä suurempia
voittoja. .
J a mikä on sitten tulos?
. Puhutaan tässä asiasta .suulla
suuremmalla lainaamalla- sana­tarkasti
edellämainittua N . T . S er
vicen uutistietoa noin nimeensä:
"Vcropoistojen jälkeen Yhdys­valtain
korporatiojen voitot l i ­sääntyivät
kuluvan vuoden kol­mannen
neljänneksen aikana 20-
prosenttisesti verrattuna samaan
aikaan viime vuonna, tiedoittaa
F i r s t National Bank 744:n y h ­tiön
tutkimuksen perusteella^
- "Tämä (voittojen' nousu) seu­raa
13-prosenttista voittojenJjo-hoamista
kuluvan vuoden ensim­mäisen
puoliskon (6 kk) aikana
_edelliseen vuoteen verraten.
" K u l u v a n vuoden yhdeksän en^
simmäisen kuukauden aikana näi­den
yhtiöiden voitot lisääntyivät
lo-prosenttisesti, verrattuna sa­maan
aikaan v. 1971 . ; ;
"Sadat yhtiöt ovat viimeksiku-luneitten
viikkojen aikans,"tiadoit-taneet
voittojen jyrkästä nousus­ta,
mutta liittovaltion hintakomis
sioni katsoo kuitenkin että niillä
on vielä hyvä mahdollisuus pysy- ^
teliä voittomarginaalinsa puitteis^
Ba." -
Viimeksilainattu lause kaipaa
kaiketi hieman lisäselvitykstä.
K u n työläisten palkat jäädyte­tään
niin se tarkoittaa, että hei­dän
on tyydyttävä joko vallitse­v
i in palkkoihin tai palkkoja voi­daan
korottaa vain niin tai näin
monella prosentilla.
Mutta yhtiöillä on toisenlaiset
mitat. Ne. voivat voittomarginaa-lejaan
verrata lamakautta edel­täneiden
ennätysvuosien, tässä
tapauksessa esimerkiksi 1968—69
voittoihin.
Esimerkkinä tästä menetelmäs­tä
— lievästikin sanoen välistä
vedosta — mainitaan, että A l u -
minum Co. of America, jonka k u ­luvan
vuoden kolmannen vuosi-noljänneksen
voitot ovat 500 pro­senttia
suuremmat kuin vastaa-
' vana aikana vuonna 1971, .selit­tää
nyt, että se ei ole vielä saa­vuttanut
vuosien 1968—69 voit-totasoa.
. . '
Jääköön muut yksityiskohdat
pois. Todettakoon vain, että jos,
j a kun Canadassa muodostetaan
uusi. suuryhtiöitä myötäilevä j om
man kumman vanhan puolueen
hallitus, se tulee kaikkien-ennak-kovihjeiden
mukaan hyvin pian
laatimaan samansuuntaisia "palk
kojen j a hintojen" jäädytyssää-döksiä.
J a jos sellainen kansan vitsaus
saadaan maassa toteutetuksi, t u ­lokseksi
tulee sama .mistä yllä­oleva
on kouraantuvana. esimerk-,
kinä. Muistaa tulee, että "hedel-mi.
stään pum tunnetaan",
. — Känsäkoura.