Vapaus, August 9, 1972

              * s* ^ ^ V r ^ *'
. •»•••v •V'. -
r ^ f r
Sivu 2 Keskiviikko, eldk. 9 p. — Wed, August 9, 1972
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS ""
(LIBERTY) Established Nov. 6, 1917
Edltor: W. EKLUND Manager: V. KENTALA
Telephone: Office and EdBtoriar 674-4264
Pnblished once weekly: Wednesdays by Vapaus Publishing Co. Limited.
100 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69.
Advertlsing rates npon application, translatlon free of charge.'
Second Class Mail registration Nuniber 1076
CANADIAN LANGUAGE-PRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. $10.00. 6 kk. $5.25 USA:n:\
3 kk. $3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00, 6 kk. $5.75
1 vk. $11.50, 6 kk. $6.25
SKDL ei liity EEC-hallitukseen: ^
Paasio sanoo suuryhtiöiden hyötyvän
eniten jos Suomi liittyjf EEC:heh
Kauppa vaatii kahden suunnan tietä
Joka kerta kuri Canadasta on saatu myydyksi huomattavia
määriä sanokaamme viljaa joko Kiinaan tai Neuvostoliittoon, hal­lituksen
puhemiehet ovat puolueyhteyksistä huolimatta lyöneet
rintoihinsa j a julistaneet, e t t ä katsokaa meitä, miten me huoleh­dimme
maan eduista! Mutta tällaista hyvyyttä — yhteen suun­taan
kulkevaa kaupankäyntiä — e i voi r i i t t ä ä pitkää aikaa. Meillä
on veroituksensä tästä se kun Neuvostoliitto osti Yhdysvalloista
$750 miljoonan arvosta vehnää j a kun Kiinan toimesta on ryhdytty
kehittämään kaupankäyntiä Yhdysvaltain kanssa.
Viinie viikolla; kiintyi tässä yhteydessä erikoishuomio Yhdys­valtain'ja
Neuvostoliiton välillä käytäviin kauppaneuvotteluihin,
missä on ilmeisesti kysymys.suorastaan miljardikaupoista niin että
tavaraa ja rahaa kulkee kahteen suuntaan näiden maiden välillä.
Yleisesti tiedetään, että presidentti Richard Nixon olisi mielel­lään
tuonut suuren kauppasopimuksen Neuvostoliittoon tekemät
t ä ä n vierailumatkaltä. Vaiker.det olivat kuitenkin siksi suuria, ettei
sopimus sillä kertaa syntynyt,
Mutta viime viikolla kerrottiin, että Yhdysvaltain (ite) kaup­paministeri
Peter G. Peterson vieraili peräti 10 päivää Neuvosto­liitossa,
missä hän jatkoi siitä, mihin presidentti Nixon j ä t t i neu­vottelemalla
Neuvostoliiton kauppaviranomaisten kanssa kahden
maan välisistä kauppamahdollisuuksista. Asian vakavuutta korosti
osaltaan .se, e t t ä kauppaministeri Peterson matkusti Krimillä lo­mailevan
N L : n kommunistisen puolueen pääsihteeri Leonid Brezh­nevin
puheille, ilmeisesti myös kauppa-asioissa.
Mr. Petersonin vierailun yhteydessä puhuttiin mm. Reuterin
Moskovan uutisissa todella suurisuuntaisista taloussuunnitelmista^ -
mni. Siperian resurissien kehittämiseksi niin, että Yhdysvallat va­raisi
siihen tarvittavia koneita ja;laitteita, j a ryhtyisi tuottamaan
Neuvostoliiton maakaasu ja muita tuotteita Yhdysvaltoihin sekä
muille läntisille markkinoille. Meille vilauteltiin tällöin jopa kol­men
j a neljän miljardin dollarin suuruisista taloussuunnitelmista.
. Muistaa myös tulee, että Länsi-Euroopan johtavat teollisuus­maat,
Länsi-Saksa; Italia ja Ranska etupäässä, kilpailevat nyt kai­kella
voimalla Neuvostoliiton (ja muiden sosialististen maiden)
yhä kasvavista talouskriiseistä vapaista markkinoista.
Kaupankäynnissä sosialististen maiden, erikoisesti Neuvosto- .
liiton ja Kiinan kanssa on Canadalla ollut melkoinen etumatka esi­merkiksi
Yhdysvaltoihin verrattuna. Mutta kysyä pitää, ovatko •
maamme johdossa olevat voimat osanneet käyttää hyväkseen tätä
mahdollisuutta. Tämä kysymys on tehtävä siitäkin huolimatta
vaikka esimerkiksi pääministeri Pierre Trudeau vieraili Neuvosto^
liitossa j a pääministeri Aleksei Kosyginin vastavierailu täällä pa­ransivat
edelleen näitä talousyhteistyön mahdollisuuksia.
Kenkä puristaa käsittäviksemme Canadan kohdalta erikoisesti
siitä, ettei establishmentin toimesta ole pyrittykään sosialististen
maiden kanssa kaupankäynnin järjestämiseen kahteen suuntaan.
On vain tyydytty sosialistisista maista silloin tällöin saatuihin suu­r
i i n ostoksiin.
Mutta Canada ei voi toivoa pitempää aikaa eikä liioin suu-
-rempia tuloksia siitä, että sosialististen maiden kanssa kaupan­käynti
rajoittuu myynteihin ostoja järjestämättä. Mainittakoon,
e t t ä viime vuonna Canadasta myytiin Neuvostoliittoon $126 mil­joonan
arvosta j a ostettiin Neuvostoliitosta $13 miljoonan arvosta.
Samalla tavalla myyntimme Kiinaan oli viime vuonna $204 miljoo­naa
ja ostomme sieltä vain $23 miljoonaa.
Asian vakavuutta korosti äskettäin liittohallituksen kauppa­ministerin
Canadian Clubilla Montrealissa pitämä puhe, jonka yh­teydessä
hän alleviivasi, ettei hallituksella ole mitään aikomuksia
vähentää kaupankäyntiä Yhdysvaltain kanssa: Toisin sanoen, kau­pankäynti
tulee jatkumaan nykyistä suuntaansa! Miksi näin?
Viime vuonna Canadan vienti kohdistui 68-prosenttisesti Yh­dysvaltoihin
ja kaikista tuontitavaroistamme tuli 70-prosenttia
Yhdysvalloista. Tämä on selvästi aivan liian yksipuolista kaupan­käyntiä
— varsinkin nyt, jolloin Yhdysvallat pyrkii kauppatutta-viensa
kustannuksella korjaamaan talousvaikeuksiaan.
Kukaan ei halua lopettaa eikä edes vähentää kaupankäyntiä
Yhdysvaltain kanssa. Mutta mitään järkisyytä ei ole siinä,, että
käymme miltei yksinomaan kauppaa eteläisen rajan yli. Canadan
kansallisetujen mukaisesti kaupankäyntiä olisi kehitettävä kaik­kiin
maailmanosiin j a tällä kertaa erikoisesti sosialistisiin maihin,
missä on heikoin kohta kauppaohjelmassamme sekä samalla myös
suurimmat mahdollisuudet aikana, jolloin uusia kauppatuttavia
todella tarvitaan. Tilanne vaikeutuu edelleen Britannian liityttyä
virallisesti E E C : n mikä tulee osaltaan rajoittamaan Canadan vien­tiä
Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.
Selvää on, e t t ä Canadasita voidaan lisätä j a monipuolistuttaa
vientiä sosialistisiin maihin, erikoisesti Neuvostoliittoon ja K i i ­naan,
mutta se voi tapahtua vain kahden suunnan^kauppatietä
Seuraten niin, että tuotetaan sosialistisista maista osa niistä tava­roista,
mitä nyt saadaan usein vain hyvin kalliilla hinnalla Yhdys-
:Valloista. •
Helsinki. — (KU) - Hallitus­neuvottelujen
läpinäkyvä tarkoir
tus on ollut hinnalla millä hyvän­s
ä koota sellainen enernmistöhal-litus,
joka vain mahdollisimman
nopeasti allekirjoittaisi EEC- so­pimuksen.
Näin totesi kansan-'
edustaja Ilkka-Christian Björk­lund
(kd) puhuessaan Närpiässä
viikko sitten sunnuntaina.
Suurnfthiat edut vapaakauppa­sopimuksesta
koituvat selvästi
vientiteomsuudelle, metsänomis­tajille
sekä yleensä pääomia omis­taville,
tähdensi pääministeri Ra-;
fael Paasio Punkaharjulla puhu­essaan.
Tästä huolimatta näiden piirien
edustajat y r i t t ä v ä t keinotella E EC
hallitukseen. Kansandemokraatit
ovat johdonmukaisesti vastusta­neet
maamme sitomista Eu roopan
talousyhteisöön EECrhen, koska
olemme nähneet tämän sidonnai­suuden
kielteiseksi sekä Suomen
poliittisten e t t ä taloudellisten etu
jen kannalta. Siksi SKDL ei voi
olla mukana sellaisessa hallituk­sessa,
joka perustehtäväkseen
näyttää ottavan EEC-vapaakaup-pasopimuksen
allekirjoittamisen,
sanoi SKDL:n pääsihteeri Aimo
Haapanen viikko sitten sunnun­taina
Heinolassa.
Kansandemokraatit ovat Haa-pasen
mukaan korostaneet vielä
hallitusneuvottelujen kestäessä,
e t t ä muodostettavan hallituksen
asiassa hallituksen kustannuksel- tulisi luopua EEC-vapaakauppa-
IVÄEN KOKOUSASiOiSTÄ
Tavallisuuden ii/ukain suinrju^
Iissä on m'usiikk(väeä kokous pi­detty
sunnuntaina äättiU^äivatiä.
Niinpä nytkin tähän kokoukseen
oli saapunut yli viisikymmentä
osanottajaa. Puhednjohtajäna toi-mi
Matti Rasmus ja sihteerinä
Helen Tarvainen^ joka -myös. ava­si
tämän kokouksen toivottamalla
läsnäolijat tervetuUeiksi,
Ensiksi pidettiin minuutin hiljai­suus
kunnioittaen poismenneiden
muistoa.
la pyrkimyksenä sitoa sosialide­mokraatit
poliittisesti sopimuk­seen
allekirjoitusvaiheessa ennen
lopullista hyväksymistä eduskun­nassa,
jatkoi Paasio.
Kansaneläkkeiden korotusta
Paasio luonnehti opposition kiu^
santeoksi hallitukselle. Paasion
mukaan näin suuren korotuksen
onnistumista vaikeuttavat vasta-'
vaikutukset hintatasoon, työlli­syyteen,
suhdanteisiin ja ulkor
maankauppaan.
Hallitusneuvottelijat käsitteli­vät
useimmat sunnuntai-puhujat.
Porvarit kiirehtivät puheissaan
EEC-hallituksen syntymistä j a va­paakauppasopimuksen
allekirjoit­tamista
haittavaikutukset unhoit­taen.
Pääministeri Paasiota näyt-sopimuksen
allekirjoittamisesta
j a keskittyä työkansalle elintär­keiden
ongelmien ratkaisuun, ku­ten
mm. hälyttävän työllisyysti­lanteen
korjaamiseen, uusien työ­paikkojen
luomiseen erityisesti
kehitysalueille, hintojen kurissa
pitämiseen, eduskunnan hyväksy
män eläkeuudistuksen voimaan­saattamiseen,
pienviljelijäin toi­meentulon
edistämiseen, verotuk­sen
epäkohtien poistamiseen, asun
totuotannon lisäämiseen ja ulko-maakaupan
kehittämiseen erityi­sesti
Neuvostoliiton ja muiden so­sialististen
maiden kanssa.
Ulkopolitiikassa olemme vaati­neet,
jatkoi Haapanen välittömiä
neuvotteluja Saksan demokraatti­sen
tasavallan kanssa ja myös
ti EEC-sopimus viime hetkellä ar- (g^^^^^ liittotasavallan kanssa sil
veluttavan vaikka hänen hallituk- : ^..^^^^ ^^^^^^^^^
I:ä etenemistä kohti molempien
Saksan valtioiden tunnustarnista.
Olemrne myös vaatineet rnuodps-tettaValta
hallitukselta poliittista
ja aineellista tukea Indokiinan
kansoille ja selkeätä kannanottoa
Yhdysvaltain suorittaman Viet-riamin
kansandemokraattisen ta­savallan
patoläitteiden j a muiden
siviilikohteiden pommituksen joh-dosta.'
•• .
SKDL on korostanut EEC-ya-paakauppasopirnukseri
haittaväi-sensa
onkin vastuussa sopimus-i
neuvotteluista.
SKDL on kieltäytynyt osallis­tumasta
nyt muodostettavaan
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Victor Kauppila. Toronto. Ont.,
täyttää tiistaina elokuun 15 päivänä
70 vuotta.
Hilma Ojala, Montreal, Que, täyt­tää
torstaina elokuun 17 päivänä
75 vuolta.
Eilen Kivinen, Sudbury, Ont, täyt­tää
perjantaina elokuun 18 päivänä
73 vuotta. 1
Lyyli Toikko, Tliundei" Bay, Ont,
täyttää sunnuntaina elokuun 20 päi­vänä
70 vuotta.
Ilmi Syrjä, Thunder Bay, Ont.,
täyttää sunnuntaina elokuun 20 päi­vänä
81 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta­vien
onnentoivotuksiin.
, Seurasi sitten • eri kuorojen toi­mintakertomukset.
Martta Saloranta
kertoi Toronton Finlandia kuoron
Iciminnasta. Etenkm hän antoi kii­toksen
Sudburyn Sävel kuoron joh­tajalle
Laila Nordmanille sekä mo­nille
niille Sävelen kuorolaisille, jot­ka
olivat torontolaista kuoroa avus­taneet
erilaisissa tilaisuuksissa.
Nykyinen Finlandia kuoron johtaja
on Ty Lemberg. Arne Koivu esit­ti
Sudburyn Sävel kuoron rapor­tin.
Hän sanoi, että kuoron johtajina
ovat toimineet hänen lisäkseen Lai­la
Nordman ja Judy Parker. Hän
myös esitti sen toivomuksen, johon
luonnollisesti muidenkin kuorojen
johtajat yhtyivät, että kuoroihin saa­taisiin
enemmän uusia ja entisiä
laulajia, etenkin miesäänistä on ko­va
puute.
" Thunder Bayn Kaiku kuoron toi­minta
on ollut erittäin vilkasta Ar­mas
Kivisen johdolla ja joskus on
johtajana toiminut myös Sirkka
Berglund, jotka molemmat ovat
paikkakunnan kasvatteja. Kuoro on
juuri viettänyt 25-vuotis juhlaansa ja
.'.ulevaisuuteen katsotaan toivorikkaa­na.
Hän pahoitteli, että kaksi Kai­ku
kuoron pitkäaikaisista j ^ , . toinii-^
vaa jäsentä Sam Pukkala ,ja/,.?ill
Berglund olivat tämän juhlan, ^iijia-na
sairaalassa eivätkä voinee^^aut-kutuksiä,
jotka tulevat erityiyfesti
ilmenemään maamme koiii^ärR-kinateollisuudessa,
erityisesti
pien- j a keskisuuressa tfedrtisiiti-dessa
sekä maataloudessa,' H ä ä t ä ­nen
, totesi. Vapaakauppappj>imus
tulee heijastamaan kielteisesti
maamme talouspolitiikkaan jiq ta­louspolitiikkaa
./koskey^a^;.;; lain­säädäntöön.
i i i i i i i i i i i i i M i i in rniiiniiiiiiimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiMiMi m i i i i i i i i i i m i i i i i i i i i i i i i i m i i u i i i i t M i i i i i i i n i i i i i i i i i i i i i i r i i i i i M i i i i i i l l i i i i i i i M i i i M i i i i i t i i n i i i i i i i i i i i iH
Mitä muut sanovat
MERKITYKSELLISIÄ TILASTOJA
•I.'
Y K : n tilastollinen vuosikirja esittää tilastotietoja sosi^li^stisten
j a kapitalististen,maiden talouskehityksestä. Vuodesta 1960 yijoteen
1970 sosialististen maiden teollisuustuotanto lisääntyi 90-prosentti-
sesti ja kapitalististen maiden 60-prosenttisesti. 1 n i i l i y r i ;
Oikeus työhön
kuntajärjestelmän sairautta, min­kä
johdosta suuren päivälehden
toimittajat ovat "realismin" ni-missät
valmiina hyväksymään kat
santokannan, missä 4-prosentti-nen
työttömyystilanne on, jos ei
aivan toivottava, niin ainakin
"siedettävä" olotila.
Mutta mitä voidaan sanoa sel­laisesta
yhteiskuntajärjestelmäs­tä
joka ei voi taata kansalaisil­leen
"oikeutta työhön", mitä i l ­man
kaikki muut oikeudet ovat
hyvin kyseenalaisia. Miten voi
henkilö nauttia tasapuolisista oir
keuksista toimeentuloon,' koulun­käyntiin,
kulttuuriin jAe.. jos hä­neltä
kielletään oikeus työhön.
Työllisyystilanne on-tällä het­kellä
maassamme erittäin vaikea
ja monet ihmiset sekä perheet
tuntevat työttömyyden raskaan
painon. Tilannetta pahentaa vielä
se kun "Ijike-elämän" noususta ja
suuryhtiöiden voittojen kasvusta
huolimatta ei ole mitään toivoa
työttömyystilanteen paranemises­ta.
Työttömyystilanne aiheuttaa
myös vielä työssä oleville epävar­muuden
toimeentulosta ja on pel­ko
työttömäksi joutumisesta joka
ei suinkaan ole mitään uutta kar
pitalistisessa järjestelmässä,. niut-eli
48-pros8nttisesti.
Työn tuottavaisuus lisääntyi vuodesta 1958 vuoteen 1969 sosia­listisissa
maissa 78-prosenttisestl j a 70-prosenttisesti kehittyneissä
kapitalistimaissa.
Asun'.ojen rakennus on kaikkein voimaperäisinta Neuvostolii­tossa,
kerrotaan mainitussa vuosikirjassa. Vuonna 1970 Neuvosto­liitossa
rakennettiin 2,280,000 asuntoyksikköä ja Yhdysvalloissa 1,-
167,000 asuntoyksikköä. —llutistieto.
^la työnsä tuloksista.
Irja Koivula luki Aatu Koivulan
kirjoittaman Musiikklkomitean ra
portin. Siinä tehtiin ehdotuksia, ja
toivattiin korjauksia saatavan aikaan
musiikkialalla.
Toronton Finlandia kuoron johta
ja Ty Lembsrg sanoi, että hänel­lä
ei ole kirjoitettua selostusta, mut­ta
hän haluaa puhua vakavia sano­ja
kaikkien harkittaviaksi. Ensiksi
hän antoi kiitoksen kaikille kuoroa
laisille sanoen, että äänistä ei' ole
puutetta, mutta johdon pitää kiris-tää_
kuria'-ja eri äänet tulee harjoin
telia hyvin, vasta sitten voi odottaa
kuorolaulun onnistuvan. Hän toivoi
myös hyvää yhteistoimintaa j a va­litti
sitä, että—niin—monet j a pit­kän
aikaa eri. kuoroissa laulaneet
ovat jääneet sivuun, vaikka heidän
paikkansa olisi laulajien joukossa,
heidät olisi saatava takaisin toimin­taan.;
Veli Kentala sanoi puheenvuoros­saan,
että juuri eri äänien osaamat­tomuus
onkin kuorojen suurin heik­kous
ja siihen pitäisi saada paran­nusta.
Edwin Suksi oli sitä mieltä
myös, että muutos parempaan olisi
suotavaa. Onhan esimerkiksi Sudbu­ry
niin onnellisessa asemassa, että
siellä on viisi tai kuusi sellaista
henkilöä, jotka kykenevät johtamaan
kuoroa. Heidän kykyjensä ei soisi
menevän hukkaan.
Kokouksessa pidettiin runsaasti
puheenvuoroja ja niissä monessa
yhdyttiin edellisiin mielipiteisiin juu­ri
uusien j a entisten laulajien saami­seksi
kuoroihin. Sitä myöskin jokii
kysyi eikö Kansalliseen Musiikkiko-miteaan
voisi . valita hsnkllöitf
muiltakin paikkakunnilta, jotta e
yksin Sudburysta? Asia jäi kummir
kin entiselleen. Thunder Bayn Ka:
ku kuoron johtaja Armas Kivine:
sanoi, että yleensä lauluja on liia:
paljon joten ne unohdetaan sitä mu
kaa kun uusia harjoitellaan. Olis
parempi osata vähemmän lauluja
mutta hyvin, kuin kuulla liian laa
jan ohjelman muistamattomuudestE
•johtuvaa hsikkoulta.
Suurjuhlan pitopaikaksi tuli vuon­na
1973 Sudbury ja Wanup, jotks
olivat jo ennen tätä suurjuhlaa i l ­moittaneet
ottavansa ne vastaan,
Törontolaisilla olisi oDut. pitovuoro,
mutta sieltä oli ilmoitettu, että nii­tä
ei voida siellä pitää. Suurjuh­lan
pitoajasta on aina ollut eriäviä
r mielipiteitä kun kuorolaiset toivoi'
sivat sen olevan kuukautta aikai­semmin.:
Sudburyn os. edustaja Jenny Jyl­hä
valittiin edustamaan myös mu-siikkiväen
kokousta ja viemään
suurjuhlan jälkeisenä maanantaina
pidettävälle SCAUL:n Liittokokouk­selle
Musiikkiväen kokouksen ehdo­tuksen,
että mahdollisesti ensi kesä­nä,
jolloin Canada-päivän viikon­loppuna
on myös^olme vapaapäi­vää,
pidsttäisiin suurjuhla kesä-hei-näkuuii
vaihteessa;
Samalla toivottiin, että kaikki mah
dolliset tulevaa suurjuhlaa koskevat
äsfJät sadtäMn' Liittotoimikunnan
puolesta lähetettyä eri s^in>öäe jo
ainakin syyskuun loppuun mennessä.
Samalla ehdoteibtiin, että Kansalli­sella
Musilkkikomitealla olisi kaikki
laulut valmiina viiniieiseen päivään
mennessä. •••*>
Sudburyssa aikaisenunin. kaikkien
(Jatkuu sivulla 3)
r^SRVEHTII McGOVER^VIN
R A U H A N L U P A U S T A .
Olemme seuranneet televisiosta
suurella innostuksella Miamissa,
Floridassa pidettyä demöl^i^aatti-sen
puolueen kokousta j ä kun se­naattori
George McGovern sanoi:
"Tulkaa kotiin, amerikkalaiset!"
me yhdyimme siihen ilomielin.
Niin, Amerikka, tule kotiin,
sillä sinä olet syvässä kriisissä,
käydessäsi pitkä^^^^a tuhoisaa so­taa
tuhansien mallren päässä omis
ta rajoistasi - sotaa mitä ilmeisesti
ei voida voittaa järkähtäiriätentä
kansaa vastaan mikä taistelee
icansallisen itsenäisyytensä puo­lesta
sekä amerikkalaista ,hyök-käystä
j a yliherruutta vastaan.
Niin, tule kotiin, Amerilfka. Me
canadalaiset olemme kanssanne
joka askeleen matkallanne rau-liaan
ja hetikohtaiseen sodan lo­pettamiseen
Vietnamissa.
E i ole olemassa asetta joka täh­tää
vain yhteen suuntaanv /eikä
ole sellaista rauhansopimusta jo­ka
hyödyttää vain yhtä kansaa.
Maailma iloitsee rauhasta;
Sota ei ratkaise mitään,
aan jättää molemmat puolet,
yökkääjän j a uhrin rappiotilaan,
aajarikoksi tai kuolleeksi. Aino-
';Staan keinottelijat hyötyvät so­lasta.
Tervehdimme Teitä, senaattori
«IcGovern ja sanomme, e t t ä saat-
':e kunniapaikan maailman histo-iassa
jos teette niin kuin olette
luvanneet — lopetatte tämän kau-lean
sodan kolmen kuukauden
iuluessa sen jälkeen kun Teistä
ulee presidentti.
Huomio: Me canadalaianaiset
keholtamme amerikkalaisiao aisa-iamme-
tekemään - t y ö t ä George
McGovernin hyväksi tulevissa
presidentin vaaleissa rauhan, jär­jestyksen,
ja hyvän hallituksen
puolesta.
Canadan Naistenkongressin
puolesta, H . Murray, siht.
i i i i i i i i t I iiiririM i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i M i i i i i i i i i i i i i i ii i i i i i i i i i i i i i i i i m r i i i i i M i i i i i i i i i i m i i i i i t ii
POHJOIS-ONTARIO ^
OLI " V A L T T I A"
Heinäkuun 4 j a 5 pnä pidettiin
Sarniassa koko Ontarion "hl-lo-v
i s t i " mestaruuskilpailut jossa
osaa ottamassa oli Valde Suonpää
Samiasta Etelä-Ontarion piioles-ta
sekä Pentti Tyynelä Sault Ste.
Mariesta Pohjois-Ontarion puo­lesta.
Pohjois-Ontarioon tuli mes­taruus
j a he odottavat vastavie­railua.
— Pentti Tyynelä.
PÄIVÄN PAKINA
Torontolainen päivälehti julkaisi viime viikolla hallitusvirkai-lijain
haastatteluun perustuvan talouskatsauksen, jonka mukaan:
— Kansantulo, sisältyen kaikki tuotteet j a palvelut, on nou­sussa
ja voi saavuttaa 6.5-prosenttisen kasvuvauhdin;
— Työttömyystilanne on kuitenkin hyvin vaikea — keskimää­rin
6-proscnttinenviimeksikuluneen 27 kuukauden aijalta;
--- Inflaatiokierre jatkuu edelleen ainakin 2.1 prosentin kasvu-. ta tilanne on tällä kertaa mäas-vauhdilla,:
joka on pienin vuodesta 1905 lähtien, mutta siitäkin samme erittäin väkavä.'
huolimatta hiiolestuttava seiklia.
Atialysoidessa£ih toimituspalstallaan näitä seikkoja, ko. lehti
toteiäi, että 5-prosenttinen työttömyysriiäärä on "liian suuri", että
Canadan talousneuvoston tavoite 3-prosenttiseeh työttömyystilaan
pääsemiseksi on nykytilassa "liian alhainen", ja e t t ä "realiseha"
tavoitteena voidaan pitää 4-prosenttiseen työttömyystilaan pääsyä!
Tämä sellaisenaan heijastaa luonnollisesti kapitalistisen yhteis-
Nyt jos koskaan olisi työtätc-kcvieri
yhteistoiminnan ja yhter
näisyyden voimalla vaadittava
nykyistä vöimäkkaamniin pijteut-ta
työhön kaikille niille, joilta se
on vallitsevien olösuhteideni vuok­si,
evätty. .
POTPURI
Eräässä jo hieman haalistu­neessa
Canadian Pressin (CP)
uutistictoleikkeleessä kerrotaan
pienestä katolisesta papista, Re-verend
Father Camasho on hä­nen
nimensä j a tapahtumapaik­ka
jossakin pikkukylässä Pe­russa;
Hyvä isä oli kutsuttu teke­mään
viimeisen palvelun eräälle
nuorelle perulaisäidille, joka oli
kuollut viidennen-lapsensa syn­nytyksen
yhteyde.ssä.
Hökkelissä, missä kuollut nai­nen
oli, kohtasi isä Camachoa
tyrmistyttävä näky. "Olen pa­hoillani,
mutta minä en tiedä
mitä sanoisin", hän selitti näke^
mänsä johdosta.
Mutta hökkelin ulkopuolella,
minne kyläläiset olivat kokoontu
neet, isä Camacho kiinnitti huo­miota
näkemäänsä hirveään
köyhyyteen, likaisuuteen j a kuo­lemaan.
Tässä vaiheessa hänellä
oli pialjonkin sanottavaa, Tai­vaan
puoleen silmänsä kääntäen,
sanat tulivat vuolaina:
"Jos annat minulle mahdolli­suuden,
minä muutan tämän ki­rotun
paikan heti . . . kaikki pu­heet
elämistä,kuoleman jälkeen
ovat mainioita, mutta elämä
syntymän jä! keen on mli Joo­nien
toivomuksena . . . kurjuut­ta
ei voida hävittää tuhoamalla
kurjia."
Viitaten siihen, ettei hän ole.
pappien joukossa ainoa "vapaus-teologian"
omaaja, joka pyrkii
tekemään jotakin Latinalaisen-
Amerikan köyhyyden ja siitä
johtuvan kurjuuden poistami­seksi,
isä Camacho selitti, että
vielä "viisi vuotta sitten eräät
meistä epäilivät, että vuonna
1972 Latinalaisessa Amerikassa
Brasiliassa ja Argentiinassa k i ­dutetaan
ja murhataan niin
maallikkoja kuin kirkonmiehiä-kin
taaritumuksellisten hallitus­ten
ja poliisilaitosten toimesta,
ja että edistysmielisiä varjoste­taan,
vainotaan, vangitaan ja
karkoitetaan" kuten on kauan
aikaa,' menetelty kommunistien
kohdalta.
a <s o
Täydellä varmuudella voidaan
toisaalta todeta, että viimeksir
kuluneitten vuosien aikana ei ole
kristinuskon perusteita, heiken­netty
missään muualla niin pai-,
joa kuin Vietnamissa, missä
"kristityn" Amerikan lentäjät ja
muut sotavoimat miurhaavat
kristiniiskoä tappaessaan budha,-
läisia ja muita sekä tuhotessaan
ihmisasuntoja, sairaaloita, kou­luja,
patoja ja kastelulaitteita. •
Mauri Sirnö oli monen mie­lestä
oikeassa kirjoittaessaan jo­kin
aika sitten "lännen uuden
jumalan syntymästä" mm. seu­raavaa:
. '
Kun Vietnamin sota alkoi,
lännen kristitty kansa vaikeni.
Sota nähtiin vain ikuisen tais­telun
eräänä etäisenä välinäytök
senä. Se oli synti syntien jou­kossa.
Se oli herran rangaistus
harhautuneille.
Kun naisten ja lasten ruumiit
silvottiin My Lain kentillä, kris­titty
länsi epäröi. Mutta epä­röintiä
kesti vain hetken, sillä
solidaarisuus vaiensi sielujen
kapinan. Syytetyt olivat sitten­kin
"omaa kansaa". He puolus­tivat
Raamatun jumalaa idän
pimeyttä vastaan. He kantoivat
rinnallaan Jeesuksen kallista
ristiä. Etäisissä juoksuhaudois­sa
soi yhä tuttu virsi.
Nyt on .syntynyt uusi tilanne.
Raamatun vanha jumala on
saanut rinnalleen kilpailijan.
Tämä uusi jumala pilkkaa Viet­namissa
entisiä jumalia. Se ei
kunnioita luonnon pyhää järjes­t
y s t ä eikä taivaan tahtoa. Se luo
oman myrskynsä. Se s i i r t ä ä syk­syn
kevääseen, kylvää sateen j ä
riositaa tulyain, tuhoaa viljan ja
hukuttaa maan.
Ja näin tehdessä tämä iiiisi
jumala hymyilee kristityille.
. Lopuksi vielä vähän avioliitto­asioistakin.
Jos joillakin ukon köriläillä
he ovat vapaita kuin taivaan l i n ­nut
ja siis paljon paremmalla
puolella kjiin ukkomiehet ~ niin
väärin ovat he asioita punnin­neet.
Valtojen puolella (Detroitis­sa)
suoritetun tutkimuksen pe­rusteella
avioliitossa olevilla
miehillä on esimerkiksi työpai­koissa
lähes kolme kertaa suu­remmat
edistymis- ja onnistumis
mahdollisuudet kuin poikamie-hillä.
J a otisaalta, jos mies joutuu
leskeksi tai eroaa siippanastaan,
silloin hänen edistymismahdolli-suutensa
pienenevät. jälleen.
Mutta kun ukko avioituu uudel­leen,
silloin aukenee taas edis­tyksen
portit.
Tällaisiin lopputuloksiin oli
tutkimustensa perusteella pääs­syt
M i e h i g a n i n yliopiston
(School of Social Work) profes­sori
John E , Tropman.
Hän dli tutkinut erikoisesti
miesten perhesuhteiden vaiku­tusta
heidän työhönsä. Tutkitta­vana
oli ollut kaikkiaan 6;000
miestä 45—54 ikävuoden väliltä.
Näyttää siltä, veljet uikkbräh-j
ä t , e t t ä turhaa t ä s s ä oin •ainakin
pöikäiniehiä kadehtia. Toisaalta
tämä . maäilniänmeho tuntuu
mieliJcö imutlkattomialta — poDka-miehetkin,
lesket ja "elävähles-icet",
saavat pään auki edistyk­selle
tekemällä ensin kumarnik-bn
ollut sellaisia ajatuksia, että sen yihkipallia kohti. '
poikamlehet ovat v a l t t i a— että — KänsäkDura,