Vapaus, June 11, 1964

              -f t" i.
TorsUina, kesäk. 11 p. — Thursday, June 11, 1964
m
m
m.
ms
:VAPAUS rNbePENDENT LABÖR ÖRÖAiSI '
OF FINNISH CÄNADIANS
jff - - (LiBEftTY) Establlsheii Nov. 6. 1917
!^S^tor: W^ Eklund ^ Mana^ei': E. Suksi
' Teiephonet Office 674-4264 — Edltorial 674-4265
IhdiUdieid thrice weekly ^ anci äattiroiays by Vapaus>
Publist>lng Co; Ltd., 100-IQäl Eini St. We3t..Sudbury. Ontario. Canada.'
^ - Mailing addressi: Box 6Ö^ ^
: rates upon appUcatioh. translations free of charge.
Atattiorized assecond class maUby th<> P
^ and for< payment of {(ostage in cash
-CÄNADIANilAliGBG&-PR
WAUSIIINNAT
Canadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.75 USArssa
3 kk. 2.75 Suomessa:
1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
1 vk. 10.&0 6 kk. 5.75
^ Pecyr^nin lausunto japanilaisista
PSSmlnisteri Lester B. Pearsonin sunnuntainen lausunto, että ja^
panilaista alkuperää olevien henkilöiden kohtelu täällä toisen maail-mansodan
aikana jätti mustan merkin Canadan "perinteelliseen oikea­mielisyyteen''
oli erittäin tervetullut; kannanmäärittely sittenkin,
vaikka se t i l l i vasta y l i kahdenkymmenen vuoden kuluttua; ko. tapah-masta.
'Onnittelemme varauksitta pääministeri Pearsonia tästä vis­sissä
määrin rohkeutta ja selvänäköisyyttä vaatineesta lausunnosta!
K u t ^ muistettanee, y l i 20,000 japanilais-canadalaista karkoitet-
; t i i n s o d a h alussa B r i t i sh Columbiasta j a hajoitettiin kuin akanat tuu­leen
eri puolille Ganadaa. Se aiheutti näille ihmisille, valtaosaltaan
Vjorattomille työtätekeville, suuria taloudellisia vahinkoja sekä muita
aineellisia menetyksiä henkisestä kärsimyksestä puhumattakaan;
Sivumennen sanoen meidän lehtemme Vapaus lukeutui niihin ani-t
a r v o i h in canadalaislehtiin, jotka esittivät jo silloin ^scn käsityskan­nan;
mirikä pääministeri Peai*son on omaksunut nyt y l i kahdenkymme­nen
vuoden kuluttua.
Yhteiskunta, kuten ihmisetkin, on tietenkin ' erehtyväinen" ja
virheitä • tehdään parhaasta tahdostakin huolimatta. Sen lisäksi on
tietenkin syytä muistaa, että nämä virheet tehtiin sodan olosuhteissa
j o l l o in tunteet ailahtelivat korkealla Japanin hyökkäyspolitiikkaa vas­taan.
Toisaalta on syytä korostaa, että valtiovallalla on aina ja eri­koisesti
sodan olosuhteissa sekä oikeus että velvollisuus huolehtia
maan turvallisuudesta vieraan maan hyväksi toimivia tuhotyönteki-jöitä
vastaan. Meidän lehtemme Vapaus on aina ja kaikissa tilanteis­sa
sekä sanoissa että teoissa Canadan itsenäisyyden ja itsemääräämis­oikeuden
sekä alueellisen koskemattomuuden kannalla.
Mutta siitä huolimatta olimme jo sodan olosuhteissa ja sen pää­tyttyä
sitä mieltä, että japanilais-canadalaisia kohtaan tehtiin veristä
vääryyttä silloin kun heidät karkoitettiin maan "turvallisuuden'' ni­missä
pois kotikonnuiltaan. Tästä johtuu, että tervehdimme nyt mitä
lampimämmin pääministeri Pearsonin myönteistä lausuntoa asiasta.
Tosiasiassa me toivomme, että liittohallitus menisi askeleen pidem­mälle
j a korvaisi vääryyden kohteeksi joutuneille japanilais-canada-l
a i s i l le ainakin ne taloudelliset vahingot, joista he joutuivat silloin
kärsimään: Emme esitä tätä korvausehdotusta siksi, etta japanilais-canadalaiset
sitä välttämättömästi tarvitsevat, emmekä liioin siksi,
että liittohallitusta olisi erehdyksestään jotenkin "rangaistava", vaan
yksinomaan tulevaisuutta silmälläjpitäen, eli siksi että hallituselimet
harkitsisivat kahteenkin kertaan seurauksia ennen kuin ryhtyvät jo­honkin
samansuuntaiseen tekoon vastaisuudessa.. ,
ENTÄS TOISET?
Sodan olosuhteissa tehtiin valtiovallan toimesta muitakin karkei­ta
virheitä vissin väestöosan puhe- ja kokoontumisvapautta vastaan,
mikä on myös-mustana täplänä Canadan "perinteellisessä oikeamieli­syydessä",
pääministeri Pearsonin sanontaa käyttääksemme.
Meidän mielessämme on tietenkin se, että erinäisten kansallisuus-ryhmien
visseiltä työväenjärjestöiltä kiellettiin toisen maailmansodan
alussa hetkellisesti toimioikeudet, lukittiin toimipaikkojen ovet jne.
Totta on, että tämä virhepisto korjattiin melko nopeasti ja historia
osoittaa kumoamattomasti, että nämä poliittisen väärinpelurin uhrit,
hetkellisesti lakkautetut työväenjärjestöt ja niiden jäsenet kannatta­jineen
olivat sodan vaikeissa olosuhteissa yhtä uskollisia ja yhtä uh­rautuvaisia
maan puolustuksen hyväksi fasistihyökkääjiä vastaan kuin
muutkin canadalaiset; ne järjestät toimivat herkeämättä koko sodan
ajan kotirintaman hyväksi ja sotilaiden avustamiseksi sekä veri- että
muilla lahjoituksilla samalla kun niiden jäsenet antoivat kaikkensa
n i in asevoimien riveissä kuin teollisuuden ja maatalouden palveluk-sessakinv-''^:
>
Vaikka näitä työväenjärjestöjä vastaan poliittisten ennakkoluu­lojen
ja laskelmointien perusteella tehdyt virheet tulivatkin korjatuk­si
melko nopeasti siten, että ne saivat sekä toimipaikkansa että -lu­pansa
takaisin, n i in valtiovallan toimesta sietäisi vihdoin viimeinkin
tunnustaa muodollisestikin, kuten tunnustettiin nyt canadalais-japani-laisten
kohdalta, että paha virhe tuli siinäkin tehdyksi.
Tällainen teko olisi mielestämme erittäin tarpeellinen juuri nyt;
j o l l o in olemme selviytymässä kylmän sodan ilmapiiristä, missä on
jälleen harjoitettu poliittista syrjintää rauhanpuolustajia vastaan
yleensä - ja erikoisesti rauhanasiaa johdonmukaisemmin edistäneitä
työväenlehtiä ja muita laitoksia vastaan — mikä sellaisenaan ci ole
kunniaksi Canadalle.
Kylinän sodan ilmapiirien seestyessä saamme jälleen nähdä, ku­ten
nähtiin toisen maailmansodan olosuhteissa, että oikeassa ovat sit­tenkin
olleet ne canadalaiset j a heidän laitoksensa, jotka vastustivat
alusta pitäen kylmän sodan politiikkaa ja sotavalmisteluja yleensä
selittäen, että kansainvälinen rauha on säilytettävä, jos mielitään
säilyttää sivistysmaailma sellaisena kuin me sen tunnemme ja vält­tyä
joutumasta luolaihmisten tasolle.
j Ko. työväenjärjestöjä ja niiden jäseniä painostettiin toisen maail­mansodan
alussa poliittisista syistä — siksi kun ne olivat esittäneet
ennenkaikkea rauhan ja sodan kysymyksistä valtiovallan virallisesta
katsomuksesta poikkeavia kannanilmaisuja ja esityksiä. Mutta sodan
historia totesi kumoamattomasti että oikeassa olivat sittenkin olleet
ne, jotka olivat vastustaneet esim. Munchenin petosta ja vaatineet
fasistimaiden "tyydyttämisen" ja aseistamisen asemesta päättäviä
kollektiivisia toimenpiteitä fasistihyökkäyksen pysähdyttämiseksi en­nen
sen alkamista.
Samoin on kylmän sodan kulku osoittanut, että oikeassa ovat ol­leet
jälleen rauhanvoimat^ jotka selittivät, että- sotavarustelu köyhdyt­tää
ihmiskuntaa ja'uhkaa sitä totaalisella tuholla.
On siis mielestämme järjettömyyttä, jos joudumme kansakuntana
kokemaan vielä .kolmannen samanlaisen tilanteen, missä osaa kansa­kunnasta
syrjitään poliittisten syiden vuoksi sittenkin, vaikka kahdesti
aikaisemmin on todettu, että "virallinen politiikka" voi myös olla
hakoteillä.
/ Juuri tällaisen mielettömyyden välttämiseksi — Canadan mai­netta
j a hsrvää nimeä mustaavan poliittisen syrjinnän uusiintumiscn
välttämiBeksi — olisi toivottavaa, että liittohalliius tunnustaisi vjral-
Suomi ja JugasJayia
rauhan petu^yiym
Helsinki. — Suomella ja JugQslavlaUa on sainanjutliiantn suhtautu;
kiistapa rauhan lujittamfsenta Ja kaiisai^väUstä yK^gi^(^|ä , M
pernskysymykitissä, sanotaan presidentti Titon vierailun
tussa sunnuntai-iltana saatetussa tiedonadnossa.
Tiedonannossa korostetaan toimenpi^Uävarustäutuniisfenaft^^^^
seksi vähentämiseksi, l i l t i k t u m a t t o m i e n j a puolueettomjeA maiden P^^^^^^^
jiisluäten merkitystä rauhan tärväamisefcsl, todetaan Y K : n kauppakonfe-ferissih
olevan inerkit^ksd
Jugoslavian ja Suomen välisten suhteiden myönteisen kehityksen joh-
.dosta. ' . • ••\---.'; .^•:•
Tiedonanto; j a sunnuntainen epäyirallinen ohjelma päättivät presi­dentti
Titon v i e r a i l u n .'
T I E P O N A N N O N SISÄLTÖ
ON S E U R A A V A:
L Jugoslavian Sosialistisen Fe­deratiivisen
Tasavallan president­ti
Jbstp Broz Tito j a rouva Jovan-ka
Broz sekä heidän seurueensa
suorittivat .virallisen vierailun
Suomessa kesäkuun 1-^ piiä
196^ Suomen Tasavallan presi­dentin
Urho Kfekkosen kutsumi­na.
Kutsun esitti Presidentti Kek-konn
vieraillessaan Jugoslaviassa
toukokuussa 1963.
2.. Vierailun aikana Suomen Ta­savallan
Presidentti ja Jugosla­vian
Sosialistisen Federatiivisen
Tasavallan Presidentti vaihtoivat
{
Teidän jä meidän |
fcotiveräjält
Tyj'ne ja M. WJrtanen sekä Pik-ku-
Mark, Wawastai kävivät tiistaina
Vapauden laitoksiin ja väkeen tu­tustumassa
ennen lähtöään Sudbu-ryn
länsipuolella sijaitsevaan Estai-reen;
mistä aikovat lähteä takaisin
kotiin.
•Toivotaan purjeluulta lomalai­sille.
Maailman turuilta
SAUHUT K O K E E K SI
: Tupakanpolttoraporttien vaikutus
on pelästyttänyt tupakkatehtailijoi-ia.
jotka turvatakseen tulolähteen-
5ä ovat tarttuneet piipputupakan ja
sikaarien tekoon suuremmassa mit­takaavassa
kuin tähän asti. Keuh­kosyövän
pelosta on savukkeiden
poIttO' taantunut huomattavasti mo­nessa
maassa: Sampurissa on menty
n i in pitkälle, että tupakkakaupat
ovat järjestäneet entisille ja uusil­le
asiakkaille kokeilubaareja. Niissä
saa savipiipulla kokeilla 60 eri lajia
ja sekoitusta. Yksi kierros annetaan
ilmaiseksi. Opetustakin piipunpol
tossa annetaan halukkaille.
K U N N I A N JA M A I N E EN
TÄHDEN
Savona, P o h j o i s - I t a l i a . ^ Muuan
35-vuotias italialainen työmies Um
berto Valenzani on vapautettu todis­teiden
puutteessa syytteestä, jonka
mukaan hän oli pakottanut vaimon­sa
pitämään "siveysvyötä" ja oli
pahoinpidellyt tätä.
Valenzani kertoi oikeudessa vai­monsa
"kunniattoman"' käyttäyty­misen
tehneen hänen elämänsä sie­tämättömäksi,
minkä vuoksi hän
valmisti kotonaan .siveysvyön ja pa­ni
sen vaimonsa päälle.
: Vaimo puolestaan kertoi käyttä­neensä
siveydenturvalaitetta mie­lellään,
koska hän siten saattoi to­distaa
kyläläisille hänestä levitetty­jen
juorujen olevan perättömiä.
» o •»
M I E H E N " H A U K K U M I S E N "
HINNAKSI TULI $1
Meaford. — Koiran lailla hauk­kuva
mies sai täällä l a u h a n häirit­semisestä
$1.00 sakkotuomion ja
" k u l u t " .
Ross M i l l e r in naapuri, mrs^ James
Logan sanoi poliisituomari Alan
Stewartille, että kun hänen koiran­sa
kaukkuu, Miller juoksee pihas­saan
ja haukkuu koiraa mutkien.
Maakuntapoliisit olivat saaneet siitä
useita valituksia.
Miller sanoi puolestaan, että hän
tahtoi vain osoittaa toisille naapu­reille,
miltä koiran haukunta kuu­luu.
.•. ^
Meaford^ on " 1 5 " nnailia .Owen
Soundista itään.
V A R A S " V A R K A A L T A"
V A R A S T A M A S SA
Toronto. — Toisen vuokralaisen
asuntoon (apartmenttiin) murtau­tumisesta
syytetty William Terry
sanoi poliisioikeudessa itsepuolus
tuksessaan, että kun "tämä mies, va­rasti
vaimoni, niin minä varastin
häneltä tavaraa." .
Gerrard kadulla asuva 36-vuotias
Terry sai murtosyytöksestä $75 sak­kotuomion.
Varastettujen tavarain
joukossa oli vaatteita jne.
liscstikin, kuten jo sodan oloissa
tunnustettiin käytännöllisesti, että
väärin meneteltiin silloin kun julis­tettiin
vissien kansalli.suusryhmien
keskuudessa ja -hyväksi toimivat
työväen kulttuurijärjestöt laittomik­si.
.
mielipiteitä kansainvälisestä tilan-teeäta
seicä keskusteUvai moleiii-piei^
maiden välisien suhieläen
edelleen kehittämisestä.
3.~ Keskusteluihin osallistuivat
lisäksi Suomen piiolfelta ulkoasi­ainministeri
Jaakko^ HalJaniä,^
kauppa- ja teollisuusminlstert O-lävi
J . M a i t l l a , l^iiomen Jugosla­vian
Sosialistisessa F'ederatlivlses-sa
Tasavallassa oleva suurlähetti­läs
Olavi Raustila jia ulkoasiainräl-nisteriön
poliittisen osaston pääl­likkö
Max Jakobson sekä Jugosla­vian
taholta ulkoasiainministeri
Kocä Papavic, Presirfentiri kans-liapäällikkS
Bogdan Cmpbrnja,
Jugoslavian Sosialistisen Federa­tiivisen
Tasavallan Suomessa ole­va
suurlähettiläs Mocilo Siblno-vic
ja ulkoasiaihmlnlsteriön osas­topäällikkö
LjuVoDrndlc.
4; Keskustein käytiin ystävyy­den
ja keskinäisen ymmärtämyk­sen
llmaiiUrlssä ja niissä Ilmeni
uudelleen_.8ei että molemmilla o-sapuolilla
on samankaltainen suh­tautumisiapa
rauhan lujittamises­ta
ja kansainvälistä yhteistyötä
koskevissa peruskysymyksissä.
5. Tarkastellessaan kansainvä­listä
kehitystä viime tapaamisesta
kuluneiden kahdentoista kuukau­den
ajalia Presidentit totesivat
tyydytykseltä, että huolimatta eri
puolilla maailmaa esiintyvien pai­kallisten
ristiriitojen jatkumisesta
kansainvälinen jännitys on lie­ventynyt
ja että pyrkimyksiä suh­teiden
parantamiseksi erityisesti
Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen
samoinkuin muidenkin maiden
kesken jatketaan.
He toivat uudelleen ilmi vakau­muksensa
että kaikki erimielisyy­det
valtioiden välillä olisi ratkais­tava
rauhanomaisin keinoin ja että
rakentama yhteistyö erilaisia järjes­telmiä
edustavien valtioiden välillä
on välttämätöntä sen keskinäisen
ymmärtämyksen ja luottamuksen
luomiseksi; joka on edellytyksenä
Josephtne Baker
orpollapsifiieen
konkurssitilassa
Perigueux. — Amerikkalainen
laulajatar Josephine Baker vetosi
viime viikolla koko maailman
apuun saadakseen pelastetuksi
kansainvälisen orpokotinsa.
" E l l e n saa apua, merkitsee se
kaiken loppua", hän sanoi leh­distökonferenssissa.
57-vuotias Josephine Baker jo­ka
yhä esiintyy saadakseen varo­ja
orpokotiaan varten, puhui leh­timiehille
kynttiläin valossa Les
Milandes-linnassaan.
Hänen linnastaan on sähkövalo
katkaistu ja vedentulo tyrehty­nyt
maksamattomien laskujen
vuoksi. Velkojat aikovat panna
irtaimiston pakkohuutokauppaan
kesäkuun 9 pnä, ja sitten' on
vuorossa linna itse.
Neiti Baker sanoi, että saama'
miesten vaatimusten täyttämi­seen
tarvittaisiin kaksi miljoonaa
frangia. Hän vetosi kaikkiin toi­mintaansa
kannattaviin kaikkial­la
maailmassa ja kehotti heitä
avaamaan "Pelastakaa Les Milan-dcs".
tilejä kaikkien maiden pan­keissa,
niin että hänen veljeyt­tään
symbolisoiva "maailman ky­länsä"
voisi jatkaa toimintaansa.
maa|l
aPr^dfAtiMlmötel^ätäfetö^mykr
sensg, m asgiriisiiniäWotteluissii
ei ;0le tapahtunut edistymistä. He
olivat yhtS mieUä siitä, että kaikkia
ponnisteluja varustautumisen asteit­taiseksi
vähentämiseksi Olisi jatket­tava.
Tässä ; yhteydessä ydinaseiden
leviämisen tehokasta ehkäisemis­tä
pidettiin erityisen kllreelUsenä
tetitävänE. omin ^Kiä mielis sU-'
tä, e t ^ a s e l i i s u t t n a n alaiia oslt^
täiset ia rliinakkaistohnenplteet
olisivat hyödylilsiä sekä Itsestään
että keinona täydelliseen ja ylei­seen
äserilsuniaan tähtäävien
neuvottelujen helpottamiseksi. ~:
7. Molemmat Presidentitjcorosti-vat
Yhdistyneiden Kansakuntien
keskeistä osaa kansainvälisen rau­han
ja turvallisuuden ylläpitämi­sessä
sekä kansainvälisen yhteis­työn
edistämisessä. He toivat j u l ki
molempien maiden pyrkimyksen
vahvistaa edelleen järjestön mah­dollisuuksia
suorittaa tehtävänsä.
Keskustellessaan Yhdistyneiden
Kansakuntien paraikaa kokoon­tuvasta
kauppa- jä kehltyskour
ferensslsta Presidentit «Uvat yhtä
mieltä siitä, että konferenssi oU
raerkitykseliään historlaUinen si­käli,
että se o l i keskittäiiyt maail­man
huomion nykyhetken tärkei­s
i in taloudellisiin kysymyksiin,
erityisesti kehitysmaissa. He 11-
mitoivat varmuutensa siltä, että
esiintyvistä erimielisyyksistä huo­limatta
yleisesti hyväksyttävissä'
oleva ratkaisu tullaan löytämään!
konferenssin aloittaman tärkeän(
työn jatkamiseksi.
8. Presidentit olivat yhtä mieltä
siitä, että puolueettomien j a liittou­tumattomien
maiden elintärkeiden
etujen mukaista on esittää aktiivis­ta
osaa sekä Yhdistyneissä Kansa
kunnissa että sen ulkopuolella pon­nisteluissa
rauhan turvaamiseksi ja
kansainvälisen yhteistyön lujittami­seksi.
Tässä yhteydessä Presidentti
Kekkonen ilmaisi Suomen myöntei­sen
kiinnostuksen suunniteltuun
liittoutumattomien maiden toiseen
konferenssiin, jota seuraamaan Suo­men
hallitus aikoo määrätä huomi­oitsijan.
9. Keskusteluissaan molempien
maiden välisiä suhteita koskevista
kysymyksistä Presidentit .ilmaisivat
tyytyväisyytensä Suomen ja Jugo-sliivlan
Sosialistisen Federatiivisen
Tasavallan välisen yhteistyön kehi­tykseen
ja laajentumiseen, jota oli
jatkunut heidän vuosi sitten tapah­tuneen
tapaamisensa jälkeen.
He tervehtivät tyydytyksellä äs­kettäin
tehtyä sopimusta viisumipa­kon
poistamisesta molempien mai­den
välillä, joka on omiaan edistä­mään
ja helpottamaan Suomen ja
Jugoslavian kansojen välisiä yhte­yksiä.
10. Taloudellisista suhteista kes­kusteltaessa
todettiin tähän men­nessä
suoritetun työn osoittaneen,
että on mahdollisuuksia kaupan ja
ijBn yhtelsfe^ön jatkuvaan
ä^tt^vilg^lavalla'. mlämpien mai­den
asianomaisia Viranomaisia :keho-töttiin
tarmokkaasti jatkamaan 'pon-nistuksiaan^
jotta n'^ä mahdqlli^
suudet käytettäisin täysin hyväitsi;,
Arizonalainen senaattori Barry
G o l d v a ^ r saavutti äskettäin
niukan voiton kilpakumppanis­taan
New Yorkin kuvernööristä.
Nelson Rockefellerista Kalifor­nian
esivaaleissa joissa valit­t
i in puolueen suosikki Yhdys­valtain
presidentinehdokkaaksi.
~ TNS-kuva
inREfilMe VAATII VERONSA
Goldwater
tarjoaa sotaa
Chester, P e n n . — Republikaani
nen senaattori Barry Goldvvater,
josta ennustetaan puolueensa presi­denttiehdokasta
ensi syksyn presi
dentinvaaleissa, sanoi sunnuntaina
Chesterissä, Pennsylvaniassa pitä­mässään
puheessa, että ajatus rau­hanomaisesta
rinnakkainelosta kom­munistimaailman
kanssa on "harha­kuvitelma".
Goldwater. joka piti ensimmäisen
puheensa sen jälkeen kun hän oli
saavuttanut voiton Kalifornian esi­vaaleissa,
varoitti lisäksi, että "kom­munistien
j a niiden välillä, jotka-uskovat
parempaan henkiseen jär­jestelmään,
ei koskaan voi saavuttaa
pysyvää sovintoa".
"Energisiä ja lahjakkaita ihmisiä
ei kommunistimaissa voida painos
laa ikuisesti", hän sanoi Pennsylva­nian
sotakoulussa pitämässään pu­heessa.
"Jos voimakkaasti ja päättäväi­sesti
estämme kommunistisen impc-rialismimaailman
johtomiehiä saa­vuttamasta
ylivaltaa maailmassa,
nämä lahjakkaammat ihmiset saa­vat
vapauden ja Oikeudenmukaisuu­den
puolesta suorittamansa työn
loppuun."
"Jos kuitenkin annamme harha­kuvitelman
rauhanomaisesta rin-nakkainolosta
johtaa meitä harhaan,
jos luovumme päättäväisyydestäm­me
ja voimakkuudestamme, olem­me
pettäneet nämä ihmiset ja sa­malla
olemme pettäneet vapauden
asian", Goldwater sanoi. ~
ininkä
History
iiijjmiien'
Intiaa»
nisanasta "Kanada'' tai "Kanäta'\ mikä tarkoittaa hökkeliasutuste^rky^p
-itaiäsuinyhdy^kuniaaiTH Grant sanoo; että ki^
takaisin Quebeciin 1535, n i i n intiaanipäällikkö<Donna^cona^^
vierailulle kyläänsä, jota hän nimitti I^anataksi.CarUei;ymmärs^^^y
ja luuli hänen sanoneen, _että se on alueen nimi, ja*^- i^stS erebdylue^^^
tuli nimi maallemme. — The Toronto Daily Star.
A J A T T E L E M I S E N A I H E T T A K E R R A K S I , , , A i .
Kuvatessaan; Yhdysvaltain nykyistä sotilaallistan mahtia, presidentti
Lyndon Johnson sanoi: "Sellaiseen voimaan verraten on ihmiskunnan
kaikkien aikaisempien taistelujen yhteenlaskettu: voima.^ama, jos heite-,
tään ilotuliraketti aurinkoa vastaan." -^Toronton^Globean^
i l i i i f
flSÄ ' tP.
tti il) 1 >i /
LYHYT HÄLYTYSTILA
i i i p i p i i i i f l i
Saaran tilaiine eddleen jäimitt^nyt
Nikosia. — Kyproksen presi­dentti
Makarioksen perjantairil-tana
julistama hälytystila kumot­t
i in Kyproksessa aikaisin lauan­taiaamuna.
I
Julistus hälytystilasta annettiin
sen jälkeen kun T u r k i n ulkomi­nisteri
Feridun E r k i n oli aikai­semmin
Ankarassa vihjaissut, että
Turkki saattaa suorittaa maihin­nousun
Kyprokseen, jos Kyprok­sen
kreikkalaiset jatkavat "lait^
toinia toimiaan".
E r k i n i n lausunnon herättämä
huolestuneisuus. hälveni lauantaina
presidentti Johnsonin kehoteltua
Turkin pääministeriä Ismet Inonua
maltillLsuuteen.
Turkin ulkoministeri Erkin neu­votteli
lauantaiaamuna Ankarassa
yhdysvaltain Turkin suurlähetti­lään
Raymond Haren kanssa.
Asioista perillä olevista lähteistä
kerrottiin, että E r k i n ilmoitti suur­lähettiläälle
Inonun esittämät eh­dot,
jotka liittyvät pääministerin
Washingtonin vierailuun. Pääminis­teri
Inonun odotetaan matkustavan
Yhdysvaltoihin viimeistään tämän
viikon perjantaina.
Lähteiden kertpman mukaan Tur­kin,
hallitus oli presidentti Johnso­nit!
esittämän kehotuksen vuoksi
suostunut peruuttamaan kaikki
suunnitelmat maihinnoususta Kyp­rokseen.
Hallitus o l i kuitenkin aset­tanut
ehdoksi, että Yhdysvallat nou­dattaa
entistä aktiivisempaa poli­tiikkaa
Kyproksen tilanteen suhteen
teri Spyro Kyprianou saapui Atee­naan
lauantaina keskustelemaan
Kreikan; johtajien kanssa Y K n tur­vallisuusneuvoston
tulevasta istun­nosta,
jossa- keskusteltaneen kysy­myksestä
pidennetäänkö Y K n toimi­aikaa
Kyproksessa.'
Kyprianoun on määrä neuvotella
myös Kyproksen maanalaisen EOK-A-
järjestön entisen johtajan Gior-
"ios Grivasln-kanssa.
. . . . r ' . - | i
n,
Ateena. — Kyproksen ulkominis-
20-'kcrroksisia
pilvenpiirtäjiä
Sörnäisten alueelle '
Helsinki. — VVärtsilä-yhtymä on
laadituttanut asemakaavanmuutok­sen,
jonka mukaan Sörnäisissä ole­via
teollisuusalueita muutettaisiin
liiketalotonteiksi, joille saataisiin
rakentaa useita 20-kerroksisia pil­venpiirtäjiä.
Tälle alueelle muodos­tuisi
näinollen suuri liikekeskus.
Suunnitelma tulee todennäköises­ti
lähiaikoina esille Helsingin kau­pungin
elimissä.
Lentovoimat menettivät
89 konetta 3 v:ssa
.Ottawa. — Canadan ilmavoi­mat
on menettänyt lentorikkojen
johdosta kolmen vuoden aikana
89 sotilaslentokonetta, mukaan:
lukien 62 suihkumoottorikonetta,
tiedoitettiin alahuoneen istun­nolle
maanantaina.
Näiden tilastojen yhteydessä ei
ollut tietoja siitä montako Ihmis-licnkeä
on näiden tapaturmien
yhteydessä menetetty.
Menetettyjen lentokoneiden
alkuperäinen hinta oli S37,000.-
000. Tapaturmaisesti tuhoutu­neista
lentokoneista oli 23 Sabre'
suihkumoottoriu; • taistelkonetta
17 T-33 suihkumoottoriharjoi-tuskonetta;
11 C-I04 alhaalla len­tävää
suihkumoottorilla varustet­tua
pommituskonetta; 10 CF-100
suihkumoottorilla varustettua hä
Vittäjäkonetta; 3 CS2F veden­alaisia
vastaan toimivaa lentoko­netta;
1 CF-101 Voodoo suihku^
moottorilla varustettua hävittä­jää;
7 helikopteria, 1 North Star
traiisporttikone,- 1 Briston rahti­kone;
3 Expeditors-konetta, 2
Otter-konctta; 3 Chipmunk-har-joituskonetta,
1 Dakota kone ja
2 kevyttä tiedustelukonetta.
U Thäilt käy
ensi kuussa
N-liitossa
New York. — Y K n pääsihteeri U
Thant on ottanut vastaan kutsun
vierailla Neuvostoliitossa ensi kuus--
sa, kertoivat tayallisesti luotettavat
lähteet lauantaina;,' -
Pääministeri . Hrushtshovin kut- v '
susta tapahtuva vierailu oh myö- ,,
Ijemmin heinäkuussa, sanoivat nä- -
mä lähteet. ; • ~ -
Mitään vierailun päiväjärjestystä
ei vielä ole laadittu. Y K n ejdustaja
sanoi, että virallinen ilmoitus anne-taan
asianmukaisessa jäi^jestyk-sessä.
. . .•
U Thant aikoo osallistua Y K n ta­lous-
ja sosiaalineuvoston kesäistun- '
non avajaisiin Genevessä 13 heinä­kuuta.
Nämä lähteet sanoivat hänen
käyvän Moskovassa tämän matkan''^
yhteydessä. • -.u . ^ <>
Pääsihteeri neuvottelee heinä­kuussa
myös presiäentti de Gaullen'
kanssa. Nämä neuVotteiut oli määrä
käydä pääsihteerin vieraillessa P a - ,
riisissä huhtikuussa, mutta ne jou­duttiin
siirtämään myöhemmäksi '
presidentti de Gaullen jouduttua
leikkaukseen. '
Pääsihteeri U Thant ja pääminis­teri
Hrushtshov neuvottelivat vii­meksi
elokuussa 1962. '
Kysymys neuvostoliiton maksuis­ta
Y K n rauhansäilytystoiminnassa
lienee pääaiheita, Moskovan keskus­teluissa.
Lisäksi käsiteltäneen ky­symystä
Kiinan Y K n jäsenyydestä,
sanovat huomioitsijat.
I )
. i - i r i '
Sitä Ja fätä
H A L U T LAHTI
Poika: Sen jälkeen kun tapasin
sinut minä en ole voinut syödä, juo-la
enkä nukkua kunnollisesti.
Tyttö: Miksit et?
Poika: Minulla ei ole ollut ra­haa!
. .
SKOTLANTILAISKIRKOSSA
"Niitä, jotka',' panevat rahan ase­mesta
nappeja kolehtihaaviin; pyyde­tään
antamaan omia nappeja sen s i ­jaan
että kiskovat niitä irti tyynyis­tä."
— Kansainvälisen valurien
unionin lehti. „ -
PÄIVÄN PAKINA
MAALLIKON SILMIN KATSOTTUNA
Näyttää Siltä, etta näkyjä näh­neellä
pojalla., on V rukousten tii­moilta
ainakin yhtä paljon menes- -
tystä kuin on visseillä kokeneilla
poliitikoillamme.
Mutta puhutaanpa tässä suulla
suuremmalla kun on kysymys niis­tä
henkisistä, eikä näistä maallisis­ta
asioista.
A P : n viimeviikkoisen uutistie-don
mukaan Campbeirs Creekis-sa,
W. VA. elää j a vaikuttaa eräs
rippikoulun ikäinen poika, joka
on "nähnyt Jeesuksen Kristuk­sen"
ja aiheuttanut melkoisen he-rännäisyysliikkeen
Southern West
Virginian asukkaiden keskuudes-
•sa.'::.-
Tämä kuusitoistavuotias poika,
Spencer Campbell Jr;, on jo kään-.
tänyt uskoonsa kaksi opettajaa ja
peräti 200 oppilasta.
* Puolistunnilla pidettiin rukous-kokous
lähiseudun prosbytäärikir-kossa",
sanotaan mainitussa uu-tistiedossa.
pyysi päästä
"Osa ' 'majoreteista'
pois soittokunnasta
^ i k s i 'kun he eivät pitäneet puku­aan
sopivana (siihen tilaisuuteen)'
sanoi Campbell joka väittää näh­neensä
Jeesuksen useita kertoja
Hän kuvaa "näkyään" seuraa­vasti:
"Hänen (Jeesuksen) kas­voilla
oli erittäin kirkas valo. Mi­nä
en voinut nähdä hänen kasvo­jaan
. . . Mutta minä näin hänen
vaatteensa ja kätensä sekä veren
tippuvan hänen käsistään . . . M i ­nä
ilmoitin näystäni myös seura­kunnan
jäsenille ja osa heistäkin
näki hänet." ,
Siitä illasta lähtien on tämä nä­ky
toistunut joka ilta, sanoo nuori
Campbell, joka ei kuula viralli­sesti
mihinkään kirkkoon."
Näin siis rajan eteläpuolella,
niissä esim. B i l l y Grahamin herä-tyskokouksista
saatujen tilastojen
ja voittotulosten perusteella ei
luulisi enää olevan yhtään ainoata
"käännytyksen tarpeessa olevaa
syntistä sielua.
Meillä täällä kotona, suuressa
. Canadassamm^, ovat uskonasioita
käsittelevät uutiset kuitenkin hie­man
konservatiivisempia eli vä­hemmän
repäiseviä ja lentäviä.
Harvemmin myös sattuu, että he­rätyksen
^saaneista pidetään mi­tään
tilastotietoja, ellei satu käy­mään
niin, ettei itse B i l l y Graham
tee sotaretken valmistelun perin­pohjaisuudella
järjestettyä lähe-tysmatkaa
tällekin puolen rajaa.
Niinpä saimme ; viime viikolla
lukea melko sävyisästi kirjoitet­tuja
uutistietoja esimerkiksi Otta-wasta
missä pääministeri Pearson
j a oppositiojohtaja Diefenbaker
sekä joukko muita politiikanteki-jöitä
o l i osallistunut'Canadan joh-tajain
vuotuiseen rukous aamiais-tilaisuuteen,
missä ^ sekä Pearson
että Diefenbaker olivat esittäneet
lyhyen lainauksen raamatusta.
"Tämä tuntunee kummalliselta
Ccorny") sanoi aamiaissihteeri
John Matheson(L. Leeds), "mut­ta
loppujen lopuksi yhdessä ru­koileva
perhe pysyy yhdessä."
Mutta kutsuvieraitten pääpöy­dässä
istuneen Marvin Gelberin
(L. York South) sanotaan näyttä­neen
hieman vaivaantuneelta kun
hänelle tarjottiin aamiaiseksi
kinkkua ja munaa (ham and eggs)
ja senaattori J . J . Kingley sanoi:
"Me olemme kokoontuneet täällä
tänä aamuna ristin alla."
Gerlber on juutalainen ja juuta­laisina
on, kuten tiedetään, oma
torjuva asenteensa ' r i s t i i n " ja sii­hen
liittyviin seikkoihin.
Ja tämä vetääkin meidät siihen,
miksi ollenkaan kajosimme näihin
juttuihin. Terävästi sanoen yllä­olevasta
voitaisiin huomauttaa se-naattorr
Kingleylle, että hän on
unhoittanut erään tärkeän käyt­täytymisohjeen
- ^ " h i r t e t y n koto­na
ei puhuta köydestä." ,
Mutta jutun juure,t ovat paljon
syvemmällä. Kysypiys on nimit­täin
siitä, että esim. viimeksimai-nitussa
"rukous-aamiais tilaisuu­dessa"
oli .varmaan moneen eri
kirkkoon kuuluvia sekä sellaisia,
jotka eivät kuulu mihinkään kirk­koon
jne.' Mutta' kun " t a p a " on
sellainen, niin silloin ollaan val­miina
tällaisiin hartaustilaisuuk­siinkin
osallistumaan, mikäli siitä
luullaan saatavan ääniä seuraa­vissa
vaaleissa tai jotakin muuta
etuisuuksia, liMt<sit> hyödyllisiä yh-,
teyksiä sekä'ystävyyssuhteita jne.
Emme puhu mitään niistä, jot­ka
todella uskovat, huolimatta sii-^
tä mihin ja millä tavoin he usko­vat,
vaan niistä, jotka poliitti^sista'
tai joistakin muista " m a a l l i s i s t a"
syistä näyttäyaj: tökohurskaita naa­moja
valitsijoille;
J o l l a k in tavoin sellainen teeren-peli
vaikuttaa sirkukselta tai te­atterilta,
missä kaiken lisäksi dn
"muoto" pääasiana ja "sisältö" s i - '
vuseikkana ellei aivan sellaisena
pahana jota ei voida välttää.
Mutta mitä{>ä'me maallikot täl­laisista
korli^^thman hengenvilje­l
yn kysymyksistä ymmärrämme?
- r Känsäkoura;
»•1