Vapaus, April 25, 1922

              yaaJiskuun vallankumous 1917
..'sellainen rajumyrsky, joka pani
vliiän keisarillisen yhteisbmnan
•;iiamudat sekasin. Koko kapita-
Saltion loistava, rappeutunut
Sakerros meni pirstaleiksi ja ha-
4 i tiellensä, sorretun ja riistetyn
i5yhälistön murtautuessa päivänva-
Venäjän miljoonaiset poh-
• jtukot osoittivat, koko maailman
i t e k e v i l l e , että niin voittamatto-
V ja ikuiselta kuin ^uosisalo-
.,0 pviiittäraä sortojärjestelmä
iävttääkin, ja niin voimattomalta
lukemattomilla kahleilla or­juutettu,
hajanainen ja tietämätön
i-öIäiskaJisa tuntuukin - niin tu-
]ee k-umrainkin hetki jolloin kasar-mien,
tehtaitten, työläiskorttelein ja
^ak)lien miljoonainen'- jouUco
puhkaisee pois valtaluokan kaik­kine
voimakeinoineen' ja sorloko-iieistoineen.
Hoviherrain, ministerien, santar-miupseerien
ja muun loistavan ros-kaväen.
ohella puikkivat tehtailijat-lön
pakoon maaliskuun llmnen
päivän valjettua jylisevänä, tuomio-päivänä.
Kun työläiset sankari-työnsä
suoritettuaan alkoivat pala­ta
takaisin työpenkkien ääreen, oli­vat
tehtaitten hallinnot piiloutuneet.
Meidän täytyy saada palkkamme,
meidän täytyy saada tuotanto käyn­tiin,
ajattelivat työläiset. Heillä oli
vallankumouksellista alotetta ja tar­moa,
ja Tie valitsivat tehdaskomi-teoja,
jotka ottivat tehtaat ja työ­pajat
haltuunsa ja alkoivat panna
niitä käyntiin. Ja noitten mitä vaa­tivimpien
ja taitoakysyvien tehdas-lallintojen
tehtäväin suorittaminen
rupesi työläisille suureksi osaksi
onnistumaankin.
Mutta kun myrsky laantui ja teh­taan
herrat näkivät, etteivät työläi­set
olleetkaan niin verenhimoisia,
kuin .jiiitä nuo vuorenraskaaseen
sortoon itsensä syypäiksi tehneet ka-
•pitalistit olivat syystä kylläkin
odottanet, niin alkoivat he pala­ta
takaisin riistoalueillensa. Mutta
tehdaskomiteoista ne eivät enää kos­kaan
päässeet, eikä tehdasproleiari-aatli
enää vetäytynyt takaisin. Ka­pitalistien
täytyi sietää niitä rinnal­laan.
Mutta siellä missä tehtaan
herrat eivät laisinkaan uskaltaneet
palata takaisin j ä i k i n tehtaan hal­linto
työläisten käsiin.
Se oli siis tehdaskontrolli minkä
maaliskuu toi tullessaan. Siihen
johti työläiset osaksi k ä y t ä n n ö l l i n en
pakko, osaksi tietoinen pyrkimys
sosialistiseen v a 11 a nkumoukseen.
Kun Pietarin tehdaskomiteat tou-
-kokuun lopulla 1917 pitivät ensim­mäisen
konferenssinsa, jossa oli 600
fdustajaa. niin käsiteltiin tässä pro­letaarisessa
parlamentissa — lau­suu
Tomski «Kommunistisen Inter-nationalen
» nro 9 1921 — tuotantoa,
ei jonain proletariaatin uiko- ja
yläpuolella olevana, vaan mitä
suurimmassa määrin omana asiana.
Tuskin kolrae kuukautta maaliskuun
vallankumouksen jälkeen kaikui ko­kouksen
puhevuoroista hetken terve
proletaarinen analyysi ja kuului
ensimäisen lähestyvän yhteiskunnal­lisen
vallankumouksen kohahduk­set.
Kun valta oli vuoden lopulla
vallattu neuvostojen käsiin, oli köy­hälistö
jo kypsynyt toteuttamaan so­sialistisen
kumouksen ja ryhtymään
teollisuustuotannon s o s i a listiseen
järjestämiseen seuraavien vuosien
kuluessa.
Keväällä ja k e s ä l l ä 1917 alkoi­vat
kapitalistit lisätä taloudellista
sekasortoa yleisellä sabotaasilla,
raaka- ja polttoaineitten hankinnan
jlaaiimmiinnllvyöö nniilä jopa liikkeensä tyk­känään
sulkemisella, koettaen siten
taloudellisella sodalla lannistaa
työväen, jonka nujertamiseksi poliit­tisella
arenalla oli kaikki voimat
jainitetty. Seuraus oli, että työ­läiset
alkoivat yhä enemmän ottaa
^™'ta ja työpajoja haltuunsa.
Työväenkontrolli. osoittautui niin
^ilUämäitömäksi tuotannon jatkami-etteivät
mensheviikitkään sitä
J^«">eet kieltää. Mutta näillä vallan-
«fflouksen kaupustelijoilla oli mie-muuttaa
työväenluokan kont-
Porvarivaltion kontrolliksi, he
'""täällä kuten muuallakin suo-valtiokapitalismia.
Ammat-
^^'•^-'lysten kolmas edustajakonfe-
.^"^ joka kokontui kesällä 1917.
mensheviikeillä oli vähäi-
«einniistö, päätti varoittaa am-
'^yädistybiä ottamasta iteelleen
hallinnollis-taloudellisia tehtäviä —
jotka kuuluvat muka kapitalisteille
— ja uskoi se sensijaan tuotannon
järjestämiskysymyksen kapitalisti-valtiolle.
Tähän järjestämistehtä-vään
oli vaan vedettävä mukaan
kaikki tuottavat luo^L
Näin mensheviikit Mutta tehdas-komiteoitten
proletaarit päättivät
mainitussa konferenssissa suoraan,
että tuotanto voidaan yhteiskunnan
edun mukaisesti järjestää ainoas­taan
• silloin kun koko valtiovalta
siirtyy työläisten, sotilaitten ja ta­lonpoikain
edustajain neuvostolle.
-Mutta ammattiyhdistykset — niit­ten
täytyi piankin olojen pakosta
ryhtyä tehdaskomiteain rinnalla ja
niitten kanssa toimintaan tuotarmon
kontrolleeraamiseksi, vieläpä tuon
kontrollin järjestämiseksikin siellä
missä vielä ei ollut tehdaskomiteoi-ta.,
Ja kub taloudellinen sekasorto
kapitalistien toimesta yhä paheni ja
tehtaanherrat alkoivat yhä uppinis-kaisemmin
kieltäytymään kaikista
palkankorotus- y.m. neuvotteluista
työläisten ja heidän järjestöjensä
kanssa, ei ammattiliitolle jäänyt
muuta kuin liittyä yhteiskunnalli­seen
vallankumoukseen nousevaan
proletariaattiin. Niinpä Moskovan
metallityöläisliiton edustajakokouk­sessa
lokakuun 15 p:nä hyväksyt­tiin
päätöslauselma jossa m.m. sa­notaan:
«Mahtavaan syndikaattiin järjes-tynjrt
teollisuuspääoraa, jolla on tar­koituksena
lannistaa työväenluokka
tuotannon tuhoamisella ja sen kaut­ta
synnyttämällään työttömyydellä,
ja samalla aikaa murskata vallan­kumous,
tuo pääoma haastaa työläi­siä
yksityisiin lakkoihin, jotka en­nestään
järkytettyä tuotantoa saat­tavat
yhä pahempaan sekasortoon.
Edustajakokous vaati että Moskovan
työväenedustajain neuvosto viipy­mättä
ryhtyy koko teoUisuuselämän
vallankumoukselliseen järjestämi­seen
ja yhdessä Pietarin neuvoston
kanssa heti lakkauttaa vallankumoi
uksellisella vallalla liikehtimiset,
pakoittaen työnantajat tyydyttämään
kaikki työläisten taloudelliselliset
vaatimukset ja erittäinkin antamaan
käskykirjeen tehdaskomiteain kont­rollista
työhön ottamisen ja työstä
eroittamisen suhteen». —. Samallai-sia
päätöksiä tekivät toisetkin am­mattiliitot.
Lokakuun vallankumous, vaikka
se siirsikin vallan köyhälistölle eli
tarkemmin sanoen loi «kaupunki-ja
maalaisproletariaatin sekä köy-hemmän
talonpoikaisväeslön dikta­tuurin
», kuten heinäkuun 10 päi­vänä
1918 julkaistussa Neuvosto-
Venäjän perustuslaissa säädetään,
ei kuitenkaan luonnollisesti yhdellä
iskulla luonut sosialistista tuotan­totapaa
edes teollisuudessa. Sellai­sen
vaatiminen työväen vallanku­moukselta,
on joko vississä tarkoi­tuksessa
sopottavain menshevikkien
tai sitten ajastaan edelle loikkivain
kiihkoilijain vaatimuksia.
- Lokakuun vallankumouksessa teh­daskomiteat
tulivat isänniksi kaikis­sa
tehtaissa ja työpajoissa. Työvä­enkontrolli
pantiin täytäntöön koko
tuotantoon nähden ja muodosti se
yhdessä pankkien ja suurteollisuu­den
pääalojen kansallistuttamisen
kanssa kehityksen ensi asteen, josta
vähitellen siirryttiin eteenpäin.
Ennen lokakuun kumousta ei
kontrollin periaate tullut parem­min
pohdituksi. Osinski lausuu kir­jassaan
«Sosialismin rakentaminen»,
että «jos kysymme, minkälaiseksi
puolueemme ennen lokakuun 25
päivää oli ajatellut työväenkontrol-iin
systeemin kokonaisuudessaan, ja
millaisen talousjärjestyksen pohjal­ta
se aijottiin rakentaa, niin emme
mistään löydä seilvää vastausta». Ja
hän huomauttaa, että bolshevikit
esittävät tunnuslauseensa luokka-kontrollista
vastapainoksi menshe-
Viikkien lörpötyksille «kansanvaltai­sen
valtion» kontrollista ja heidän
aatteellensa «kansanvaltaisesta vai-tiokapitalismista
», jotka haaveellisi
na, epäjohdonmukaisina ja ulkokul­taisina
oppeina oli paljastettava
työläisille.
Suuren historiallisen palveluksen
teki toveri Lenin — lausuu Osinski
edelleen — siinä, kun hän jo toi­sena
päivänä lokakuun vallanku-moukäön
j ä i k i n arvosteli vallanku­mouksen
sosialistiseksi, ja kavi tais­telua
ennen lokakuuta esitettyjen
epäjohdonmukaisten ja erilaisten
hinnuslauseitten muuttamisebi joh-donmukais-
sosialUtiseksL Sillä vaik­ka
vallan siirtyminen työmiesten,
sotamiesten ja talonpoikain edusta­jain
neuvostoille alkujaan (ennen
köyhälistökomiteain muodostamista
ja vaseministo-es'erräm hallitukses­ta
luopumista*) merkitsikin työläis­ten
ja koko talonpoikaiston (paitsi
maalaisporhojen) diktatuuria, ei
tällainen diktatuuri missään tapa
uksessa voinut olla pitkäaikainen ja
muodostaa erikoista ^ päättynyttä
kehityskautta. Piddn aikaansa se
vähitellen muodostui proletaarisen
ja puoliproletaarien diktatuuribi,
jotka koko ajan olivat olleet hallit
sevana päävoimana. Perusteeltaan
oli sen luoime sosialistinen.
Tällainen asiantila vei nopeasti
häviöön työväenkontrollin aatteen
tuotarmon järjestelysysteeminä. Tä
mä häviö ilmeni selvästi seuraa­valla
tavalla: Meikein samaan ai­kaan
perustettiin 1) työväen kont­rollin
pääneuvosto ja 2) Korkein
kansantalousneuvosto. Ajan vaati­muksia
vastaavana jäi eloon aino
astjtani viimemainittu, kun edellisellä
sensijaan oli yksi ainoa istunto, jon­ka
jälkeen se-hajosi likvideeraten
t^nsä Korkeimmalle l^ansantalous-neuvostolle.
Sillä korkein kansantalousneuvos­to
oli sosialistisen rakenteen ja kan­santalouden
sosialistisen hallinnon
elin, ja siksipä se nielikin työväen-kontrollin
neuvoston, joka oli pe­rustettu
vain kapitalistisen talouden
säilymisen varalta ja ainoastaan sen
säännöstelyä ja sen johtajain töit­ten
tarkastelua varten.
Sosialistisen hallinnon järjestelmä
ilmenee dekteetistä, joka annettiin
jouluk, 5 p:nä 1917 ja joka mää­rää
perustettavaksi Korkeimman
k a n s a n talousneuvoston. KKTN :n
tehtävänä, sanotaan dekreetin 2 pyk.
on «kansantalouden ja valtion-ra­ha-
asian järjestäminen».
Tässä tarkoituksessa KKTN laa­tii
yleiset normit ja suunnitelmat
maan taloudellisen elämän säännös-telemistä
varten, saattaa sopusoin­tuun
ja yhdistää keskus- ja paikal­listen
säänöstelyelinten toiminnan
(polttoaine-, metalli-, kuljetus-, kes-kuselintarvekomitea,
vastaavat kan-sankomisariaatit
kauppaa ja teolli­suutta,
elintarveasioita, maanvilje­lystä,
raha-asioita, sota- ja meria^i-alussa
kesällä 1918 oli KKTN:n listuttamisesta. Ensimäisenä vuon-luetteloissa
7 alue-, 38 kuvernement-ti-
ja ,69 ujesti-kansantalousneuvos-toa,
jota paitsi muilla nimillä oli
40 muuta taloudellista neuvostoa,
yhteensä siis 154.
Sosialistisen t a l o nsjärjestelmän
verkko siis ensimäisenä puolivuote­na
levisi hyvää vauhtia yli koko
maan, luoden pohjaa tuotannon so­sialistiselle
järjestelmälle.
Paitsi tehtaitten ja työpajain val­taamista
tehdaskomiteain kautta, oli
ensimäisiä proletaarisen vallanku-mouksenotteita
kai>italistisen talou­den
kurkkuun pankkien valtaus.
Valtakunnan pankki järjestettiin en­simmäisenä
pankkivirkamiesten la­kon
johdosta. Vasta kuitenkin jou
lukuun 17 pnä suoritettiin Mosko­vassa
jai Pietarissa yksityispankki­en
miehittäminen neuvostovallan
aseellisella voimalla. Samana päi­vänä
anneltiin dekreetti kaikkien
yksityispankkien kansallistuttamises-ta
ja niitten yhdistämisestä valta­kunnan
pankkiin.
Mitä tulee teollisuuksien valtion
haltuun ottamiseen, tapahtui se as-teettain
ja järjestelmällisesti, ollen
verrattain hidasta vuoden 1918 puo­liväliin
saakka. Liikkeitä takavari­koitiin
— etenkin raskaan teolli­suuden
liikeyrityksiä — ensi aluksi
rangaistukseksi kapitalistien sabo­taasista.
Se tapahtui vuosien 1917
ja 1918 vaihteessa, ja asetettiin näi­hin
liikkeisiin tehdasjärjestöjen va­litsemat
työläishallinnot.
Toiselta puolen, kuten mainittu,
tehdaskomiteat tehtiin heti vallan-kumouksen
alussa jonkunlaisiksi
isänniksi, marraskuun 16 pnä 1917
annetulla dekreetillä, joka määräsi
toteutettavaksi ty ö v ä e nkontrollin
kaikissa tuotanto- ja kauppaliik
keissa, joihin nähden siis oikeas­taan
pantiin täytäntöön työväen
luokkaholhous, kuten sitä Miljutin
sanoo «Lokakuun vallankumous jo
proletariaatin diktatuuri» nimisessä
historiateoksessa kirjoittaessaan tuo­tantolaitosten
kansallistuttamisesta.
Dekreetti näet ei' poistanut kapi­talisteja
ja tirehtöörejä hallinnois-
4a, eikä antanut liikkeitten johtoa
työläisten käsiin. Työväen kontrol-lijärjestöjä
ei tehty liikkeitten edus­tajiksi.
Esim. valtakunnan pankki
ei voinut niitten nimeen antaa lai­noja.
Mutta ne saivat liikkeen asi­oissa
tehdä päätöksiä, joita ainoas-oita
y.m. varten), Yleisvenäläisen taan ylempi kontroUilaitos, sekin
na kansallistutettiin kaikki pankit ja
koko kauppalaivasto. Samana vuon
na tapahtui osakeyhtiöitten likvi'
deeraus, samoin kuin muittenkin
erilaisten kapitalististen järjestöjen
likvideeraus. Luonnollisesti peruste
taan samanaikaisesti neuvostoval­lan
lyöläiselimiä, ryhdytään jouk-kotoimenpiteisiin
kansantalouden
järjestämiseksi uusilla perusteilla,
mutta kuitenkaan ei vielä työn pai­nopiste
ollut siinä, vaan kapitalisti­sen
yhteiskuntajärjestelmän poista­misessa.
Ensimäinen vuosi on so­sialististen
joukkojen myrskykausi
kapitalismia vastaan, kapitalismin
kahleitten särkemistä kaiken sen
hävittämistä, jonka kautta kapita­lismi
oli harjoittanut herruuttaan.
Toinen vuosi — se on aikaa, jol­loin
toiminnan painopiste on luo­vassa
positiivisessa työssä kansan-tafouden
uijien muotojei^ perusta­miseksi
ja järjestämiseksi, hallinto­koneiston
täydellisentämiseksi ja pa­rantamiseksi,
tuotannon kohottami­seksi
jne. '
Aukusti.
M paikkalninnOta
NOLAJ.U, ONT.
Kontrollineuvoston toiminnan ja sa­moin
myös työväen luokan tehdas
ja ammatillisten järjestöjen toimin
nan, yhdistää ja ohjaa ei ainoastaan
paikallisen, työväen, sotilaitten j.i
talonpoikain edustajaneuvostojen ta
loudellisten osastojen työtä, vaan
myös paikallisten työ-, kauppa- jt
teollisuus-, elintarve- y.m. komisaa-rien
työtä.
Dekreetin mukaan siis valtavan
laajat tehtävät tällä sosialistisen jär­jestelmän
korkeimmalla taloudelli
sella elimellä. Mutta sen valtuudet
määriteltiin myös varsin laajoiksi.
3:nnen pykälän mukaan KKTNrlle
annettiin oikeus ottaa takavarikkocm.
pakkoluovuttaa ja pakollisesti syn-dikaatteihin
järjestää erilaisia teol­lisuuden
ja kaupan haaroja ja ryh­tyä
muihin toimenpiteisiin tuotan­non,
jaon ja valtion raha-asiain
alalla. Näiden «muiden toimenpi­teitten
» käsitteeseen sisältyy luon­nollisesti
rajoittamaton määrä sitä
alaa koskevia toimenpiteitä. Muo­dollisesti
siis KKTN on taloudelli­nen
diktatuuri sillä sen toiminta
käsittää muodollisesti koko kansan­talouden.
Mainitun dekreetin mukaan
KKTN:n jäsenpaikat täyttävät noin
kahdeksikolmasosaksi ammatil lisen
keskustan edustajat, siis ammatti­liitot,
ja jälellä olevan kolmannen
osan muodostavat ylimpien neuvos-tolaitosten
edustajat. KKTN ulottan
silti toimintansa omien neuvosto-elimiensä
kautta kaikille kansanta-ouden
aloille. Paikallisten neuvos­tojen
taloudelliset osastot määritte­lee
dekreetti KKTN:n paikallisiksi
elimiksi, ja ellei niitä ole, muodos­taa
KKTN omia paikallisia elimiä.
Ensimäisessä istunnossa jouluk. 23
pnä 1917 vahvistettiin KKTN dek-reetin
paikallisista kansantalousneu-vostoista,
alue-, kuvernementti y.m.
kansantalousneuvostoista, j o i d en
myös tuli korvata entiset työväen
edustajain neuvostojen taloudelliset
osastot. Tshekkoslovakkien kapinan
*) Se tapahtui kesällä 1918.
kokoonpantu proletariaatin edusta­jista,
voi muuttaa. Mutta niitten
kontrolli oli joka tapauksessa siksi
laaja — se ulottui, kuten dekree-tissä
sanotaan, «tuotantoon, tuotteit
ten ja raaka-aineiden ostoon ja
myyntiin, niiden suojelemiseen sa
moinkuin liikkeitten rahalliseen
puoleen» — että kontrolli monis­sa
tehtaissa muuttui suorastaan niit­ten
valtaamiseksi.
Pian kumminkin, kuten jo mai­nittu,
vuoden 1918 alusta, alkoi
sosialistisen talousjärjestelmän ra­kentaminen
ylhäältä päin KKTN:n
johdolla, jolloin myös proletaarinen
kontrolli alkoi muuttaa valtakun­nallisessa
mittakaavassa järjestetyk­si
proletaariseksi hallinnoksi ja ka­pitalismin
tilalle tuli sosialismi —
sosialistinen ylimenokausi siirryt­täessä
kapitalismista kommunismiin.
Kansallistuttaminen ei ollut kä­den
käänteessä tehty. Vasta tammi­kuun
lopussa 1918 alkoi tuotanto-liikkeitten
laajempi valtaus valtion
haltuun. Tammikuun 26 pnä kan­sallistutettiin
j o k i kauppalaivasto.
Kansallistuttamista jatkettiin edel­leen
mutta vasta kesäkuussa, 28 piiä,
Hili dekreetti «yleisestä natsionali-seerauksesta
», joka käsitti eräitten
alojen kaikki tehtaat sekä vissin
suuruisilla (vähintäin 1—3 milj.
ruplan) pääomilla käyvät tehtaat
muilla aloilla.
Toveri Miljutin kirjoituksessaan
«Kaksi vuotta proletariaatin talou
dellista diktatuuria Venäjällä».
«Kommunistisen Internationalen»
siv. 1,112, tekee seuraavan yleis
katsauksen:
Ensimäinen vuosi on kaikkein ka­pitalististen
muotojen hävittämistä.
Riistäjien riistäminen, tuotannonvä-lineitten
ottaminen kapitalisteilta ja
tilanomistajilta, kapitalistisen jär­jestelmän
tuhoaminen — kaikki se
muodosti ensimäisen vuoden toi­minnan
sisällön. LokaL 26 pnä
1917 julkaistiin dekreetti maanomis-tajain
ybityisomistuksen lakkautta­misesta,
kesäkuun 26 pna 1918 dek­reetti
koko suurteollisuuden kansal-
Osastomme vartinainen kokous
oli t.k. 9 päivänä, mutta pahan lu­mimyrskyn
vallitessa ei ollut koko­ukseen
saapunlat kuin jokunen jä­sen,
ollen poissa osaston vakinaisia
virkailijoitakin, josta lalusuttiin pa­heksuminen.
Oli saapunut Järjestön
t.p.k. keräyslistoja Venäjän nälkää-kärsivien
hyväksi ja toverit Piiti
Katainen, Einar Pelto ja Wille Mä­ki
ottivat ne vapaaehtoisesti ke­räystä
varten vastaan. KeräyslL-^ta
Long Laken osastolta palautettiin
takaisin sellaisenaan. Päätettiin pe­rustaa
osaston keskuuteen oma kä­sinkirjoitettu
sanomalehti, kerran
kuukaladessa ilmestyväksi, nimellä
Känsäkoura, joten kehoitan kaik­kia
osaston jäseniä avustamaan
mainittua lehteä kirjoituksillaan.
Paikkakunnallamme hiljan peruste­tulla
farmariyhdistyksellä oli ilta­mat
osastomme haalilla t. k. 15 p.
illalla, johon yleisöä oU kerään­tynyt
koko paljon, myöskin toiskie­lisiä.
Mutta oli myöskin saapunut
mökäöljyn valmistajia, joten myrk-kyjuomaansa
tyrkyttivät sitä janoa­ville,
josta seura|ak'8et tulivat näky­viin.
Sillä eräs jo enno«tään huo­noista
tavoista tunnettu kpntrimme
nuorista miehistä mökäöljyllä voi­deltuna
käyttäytyi sopimattomasti,
ja jos ken tahansa koetti häntä sii­tä
nuhdella, sai Hänet silmilleen, jo­pa
jokunen verinaarmujakin kas­voihinsa
viinavillin terävistä kyn­sistä.
Näyttää siltä, että silä myö­ten
kun kesä saapuu, edistyy aina­kin
tällä kontrilla myöskin pahei­den
harjotus. Onko se kaunista ja
jalostavaa työväenlluokan jäsenille,
esiintyä yleisissä tilaisuuksissa vä­kijuomien
vaikutuksen alaisina? Ei
ole sekään jalostavaa, että neljän
kuninkaan raamatulla koetetaan
nylkeä toisiltaan hiellä ja vaival­la
ansaittuja ropoja.
Canadassa on perustettu uusi työ­väenpuolue
johon yhtyi tämänkin
kontrin S, S. Osasto, miutta näyt-;
tää siltä, että se vähäinenkin in­nostus
joka on vallinnut jäsentem­me
keskuudiessa on tyyten loppu­massa.
Mistä johtuu tuollainen vä­linpitämättömyys,
tuollainen velt­tous,
aikana jolloin olisi toimittava
ripeästi, jolloin jokaisen olisi uh­rattava
energiansa mahdollisimman
tarkoin, saattaa tietoiseksi sellai­siakin
-jotka vielä uinuvat tietämät­tömyydessä.
Me työläiset, johon luokkaan kjuu-lutte
te pienviljelijätkin, emme kos­kaan
pääse irti sortajaimme kah­leista
jos välinpitämättöminä odo­tamme,
sillä kukaan ei meitä pe­ljätä
kurjuudesta muu kuin oma
luokkamme, myöskin silloin olem­me
velvoitetut jokainen itsekohtai-.
sesti olemaan apuna taistelussa ja
uhraamaan sen eteen vaikkapa hen­kemmekin
jos niin tarvitaan.
T, k. 16 p, oli meillä pjahuja, jo­ka
selosti teollisen union toimintaa
ja tehokkuutta työläisiin nähden.
Pari tuntia kestävässä puheessaan
hän esiintoi mitenkä tärkeästä mer­kityksestä
on työläisille järjestäy­tyminen.
Puheessaan hän koskette­li
myöskin Kolmatta Kansainvälis­tä,
sanoi siihen ei liittyneen kuin
ainoastaan osan työläisten järjes­töistä.
Kritiseerasi ankarasti Mos­kovan
kongressia, vääristeli sen me­nettely-
ja toimintapoja (tietysti
Williamsin oppipoikana), sanoen
sen olleen ainoastaan koplakunnan
joka edeltäpäin oli suunniteltu, se­kä
määritelty minkälaiset ainekset
kustakin maasta pääsevät edtjsta-maan
alaisiaan järjestöjä, unioita.
Siis K, K, puhujan käsityksen mu­kaan
oli suoranaisesti tuhkan heit­tämistä
työläisten silmille. Poliittis­ten
järjestöjen suhteen oli sillä
kannalla, että ne johtavat työläisiä
harhaan, sillä niissä järjestöissä
toimivat johtajat .ovat ainoastaan
työläisten pettäjiä, sillä he käyttä­vät
toimintavaltansa ainoastaan
omabi edubeen ja ratsastavat työ-
Iäisten hartioilla, eli toisin sanoen
elävät herroiksi työläisten kustan­nuksella.
Selosteli taloudellisen jär­jestön,
nimittäin sellaisen kuin on
IWW, olevan ainoan ja oikean, jo­ka
köyhälistön yksin voi pelastaa
kapitalistien sorron alta ja saattaa
vallankjamoukselliseen voittoon sillä
ybinkertaisesti ei tarvita muuta
kuin otetaan teollisuudet ja tuo-tantolaitobet
pois kapitalisteilta
köyhälistön käytettäväbi, niin on
koko suuri vallankumous kuoritet­tu.
Mutta entä nuo lukuisat muut
työläiset, jotka myöskin kuuljuvat
köyhälistöluokkaan, vaan jotka tä-näpäivänä
eivät kuulu teollisuus-työläisten
suureen armeijaan, min­kälaisen
kohtalon rusikoitavaksi he
silloin joutuvat klun ainoastaan te-ollisuustyöläiset,
suoranaisesti palk­katyöläiset,
järjestetään, sillä niin
kuin puhuja huomautti toJoudellisiin
järjestöihin kelpaavat ainoastaan
puhtaasti palkkatyöläiset, niin kuka
pelastaa silloin miaut ainebet ka­pitalistien
orjuudesta? Kuka heidät
on tekevä tietoisiksi käsittämään
köyhälistövaltion tärkeän merkityk­sen
jos nimittäin ei olisi olemassa
muuta järjestöä työläisillä kuin ai­noastaan
tuo ylistetty taloudellinen
järjestö.
He niinmuodoin saisivat jäädä
sivultakatso jaksi tietämättömäksi,
hyljätyksi, kelvottomaksi, osaaotta-maan
köyhälistön taisteluun, vaik­ka
he suoranaisesti ovat myöskin
siihen Uuokkaan kuuluvia.
Puhuja tunnustikin ettei hän osaa
puhua pienviljelijöille sillä niiden
asema köyhälistön taistelussa on
hänelle vieras, vaikka hän muuten
kehoitti esim. vanhempia lapsilleen
terottamaan köyhälistöaatteen mer­kitystä,
luokkatietoisuutta, miutta
missä merkityksessä, sitä hän ei
selittänyt.
Hän sanoi olevansa ainoastaan
palkkatyöläisten puhuja ja päinosti-kin
puheessaan erikoisesti niiden
asemaa i koskevia kysymyksiä. Siis
hänen puheensa pienviljelijäin kes­kuudessa
ei ole suurestakaan mer­kityksestä,
sillä useimmilla, etenkin
pienemmillä maanviljelysseuduilla,
ei ole montakaan sluorastaan palk­katyöläistä.
Farmarien mielipiteitä
udellessani sain sen käsityksen pu­hujan
suhteesta heidän olosuhtei­siinsa
verraten, ovat ho kokonaan
olemattomia olentoja Joilla el olo
mitään arvott Yie'11 tulevankaan yh­teiskunnan
rakentamisessa, '
Osastomme on päättänyt toimeen­panna
köyhiiHstön päiväni». Vappu­na,
juhlat omalla torpallaan, jotka
kuuluu alkavan jo kello 2 jpp. Oh­jelmaa
kululuu tulevan runsaasti ja
illalla esitetään mahtava nelinäy­töksinen
näytelmä «Etuvartiotaiste-lu
», joka viime kerralla esittäjien
sairauden takia täytyi jättää. Kuu­lemani
mukaan pitäisi esitettämän
myöskin näytelmä, jonka lapset
ovat hommanneet. Siis saapukaa lä­heltä
ja kaukaa juhlimaan ja naut-l;
imaan Nolalun henkisen elämän
tuotteista. — Raportteri.
o- —
WANUP, ONT.
Toveri Martikainen kuollut. Kan­salaisemme
Otto Martikainen kuoli
täällä 21 päivänä jpaaliskuuta. Jos
on olemassa jokia joka haluaa asi­asta
lähempiä tietoja voi kirjottaa
osotteella: Hugo Erickson, Quortz,
Ont.
Osastojen ja Järjestö­jen
ösoteilmotukset
väliä. KiiJeenvaihto^)sote: s.s.
osasto, Finland, via Barwick, Ont,
Creenvalleyn S. S. Osaston Idijeen- •
vaihtajan osote on Nikolai Koh­tala,
Blngfey, Alta.
Keaki-Ontarion AlnetoimikunBan sih­teerin
osoite on: J. W. Slup, Box
26, Sudbury, Ont
Kivikoiken S. S. Osaston kokoubet
pidetään joka kuukauden ensimäi­senä
sunnuntaina kello 2 päivällä,
Osote S. S. Osasto Kivikoski, Via ',
Port Arthur, Ont.
INTOLAN 8.S. osaston työkokoukset
pidetään joka kuun ensimSinen sun
nuntai, klo 2 j.p.p. Osote S.S. 0-
sasto, Intola, Ont.
Lake Coteaun Finnish Social Socie-tyn
työkokoukset pidetään Jokai­sen
kuukauden toisena sunnun­taina,
kello 1 päivällä. Posti- ,
osote: Box 13, Dunblarie, Slask.
Lons Laken S. S. Osaston kirjeen­vaihtajan
osote on Oscar Ahlgren,
Box 76, Copper Cliff, Ont. Ko-koukset
on jokainen ensimäinen
sunnuntai kuussa klo 2 ip.
Lapin S. S. Osaston kuukausikoukset
pidetään joka kuun toinen sun­nuntai
klo 2. kirjenvaihto-osote:
H. Kallinen, Kivikoski, via Port
Arthur, Ont.
Mondin s.s. osaston kokoukset pide­tään
joka kuukauden toinen sun­nuntai
klo 8 ill. Osote: Ss. osas­to,
Box 40, Mond, Ont.
Myrakyn S. S. Osaston osote:
Myrsky, Sointula, B. C.
Nolatun 8.8. osaston kuukausi koko­ukset
pidetään Joka kuun toinen
sunnuntai klo 2 päivällä, Kirje-vaihto-
osote on: S. osasto, Nolalu,
P. A. D., Ont.
Nipiffon S.S. osaston työkokoukset pi­detään
joka kuun 2 ja 4 sunnuntai
Ja kirjeenvaihto-osoto on: S.SA o-sasto.
Box IB, Nipigon, Ont. \
North Branch S. S. Osaiton viralli­nen
kokous on jokaisen kuukau­den
kolmantena sunnuntaina. Kir­jeenvaihto
osoite on: Oscar Leh­tinen,
Box 578, Port Arthur, Ont.
Port Arthurin S. S. Osaton kir-jeenvaihto-
osote on: 102 Secord
St., Port Arthur, Ont.
Quibcllin s.s. osaston kuukausikoko­ukset
pidetään jokaisen kuun toi­sena
sunnuntaina klo 1 ip. osaston
talolla. Kirjeenvaihto-osot<j; S.p.
osasto, Quibell, Ont,
' • : .'V
Salmon Armin S. S. Osaston työ- :
kokoukseet pidetään jotoisen
kuun toinen ja neljäs sunnuntai,
alkaen kello 1.30 j. pp. Kirjeen- -
vaihto-osote on: Jliss Mary Hill,
R. R. No. 2, Salmon Arm, B. C.
Sault Sle Marien S.S. so.sletyn työ-kokotikset
pidetään joka toinen
sunnuntai ja ohjelmakokoukset
toisilla, 8a.ston omalla talolla, al­kaen
klo 8.30 ill, m Hurpn St^^
Sudburyn s.s. osaston kokoukset pi­detään
Liberty Haalilla joka toi­nen
sunnuntai. Johtokunnan ko­koukset
kahdesti kuukaudessa,
Postiosote: Box 26, Sudbury, Ont,
Soutlf Porcupinen S.S. osaston työko­koukset
pidetään joka toinen sun­nuntai
klo 2 ip. Kirjeenvaihto-o-
Bote: Box 309. ,
Bowie S.S, Osasto, P.O. Solsque, B.C.
Canadan Suomalaisen Sosialisti Jär­jestön
sihteerin osote on: A. T,
Hill, 957 Broadview Ave., To­ronto,
Ont.
Cobaltin 8.8. osaston osote on; Box
810 Cobalt, Ont.
Creighton Mincn s.s. osaston työko­koukset
pidetään jokaisen kuukau­den
toinen ja neljäs sunnuntai klo
7 ill. Kirjevaihto osote: Box 92,
Creighton Mine, Ont.
Colemanin s.s. osaston kokoukset pi­detään
joka ensimäinen ja kol­mas
sunnuntai klo l i . p. Kirjeen-vaihto-
osote: S. S. osasto. Box
31, Coleman, Alta.
Coteaun Hillin s.s. osaston työkoko-ubet
pidetään joka kuukauden
3 sunnuntai. Kirjeenvaihtajan o-sote
Lio Kallio, Sawyer, Sask.
Fort Franceten Finnish Social So­ciety,
Box 685, Fort Frances,
Ont. — Kokoukset pidetään joka
tiistai kello 7 J. pp.
Fort Williamin 8.8. osaston työkoko-ubet
pidetään joka kuukauden 1
ja 3 sunnuntai. Kirjeenvaihto-osoto
211 Robertson St.
Ftniandin 8.0. osaston työkokoukset
pidetään osaston ialolla joka kuun
ensimäinen flonnontai klo 11 pai-
THORHILDEN S. S. Osaston vi­ralliset
kokoukset pidelään jokai­sen
kuukauden kolmas sunnuntai
kello 2 i.p. edellise&sä kokouksessa
määrätyssä paikassa. Kirjeenvaih­to
osote on Mrs J, W. Pasanen,
Box 30, Thorhild, Alta.
Timminiin s.s. osaston kokoukset pi­detään
joka toinen sunnuntai klo
2 ip. Kirjeenvaihto-osoto: S.s. o-sasto,
Box 147, Timinins, Ont.
Toronton S. S, 0;n klrjeenvajhto-osote
on tästä edes: Jussi Latva,
201 Browning Ave,, Toronto, Ont.
Toronton 8,8, osaston Agitationiko-mitca
toimii ohjelma iltaman jo­kaisen
kuukauden toisena sunnun­taina
ja Nuoriso-o.saston kokous ja
ohjelma iltama pidetään viimmeise-nä
sunnuntaina kuukaudessa. Ko­koushuone
on Occident haalilla,
Queen ja Bathurst katujen kulnlas-sa,
Tarmolan B.s. osaston työkokoubet
pidetään joka kuukauden ensimäi­nen
sunnuntai! klo 2 ip. Kirjeen-vaihto-
oHote on: E, W, Smolander
Box 510 Port Arthur, Ont.
Vancouverin, B, C. Suomalaisen O.
B, U:n osaston kokoukset pide­tään
joka toinen ja neljäs keski­viikko
kuussa Finnish Societyn ta­lolla,
2605 Pender St. East, al­kaen
kello 8 illalla. Kirjurin oso­te:
H. Roos, 2605 Pender St.
E., Vancouver, B, C.
White Laken S.S,'osasto pitää koko­uksensa
joka ensimäinen sunnun­tai
kuussa klo 1 ip. P. O. osote
Carlin, B- C,
Webster( Corneräin S.S. osaston knu-kausi
kokoukset pidetään ensimäi­nen
sunnuntai kuussa. Lähin rau­tatie
asema on Hancy 0. P. R. var- -
rella. Kirjeenvaihto-osoto on:
Wilho Katainen, Websters Oomers
B. C.
Yhdyivaltain , S. S. Jarjetton Kes-kustoimistoh,
Kielenkääntoviras-ton
Jä Näyttäinaiifton osöttcct
ovat: Finnish Socialist Federa­tion,
3323 N. Clark St.» Chicago,
m. Kirjevaihto ja rahat ovat 11.
hetettavat ylläolevalla osotteella.