Vapaus, February 15, 1968

              ,1 •t
Sivu 2 •'
Torstai, helmik. 15 p. — Thiirsday, Fcb. 15, 1968 IJJ,» 'J^'
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G A N VÄLINEN KUILU KASVAA
OF FINNISH CANADIANS
Established Nov. 6, 1917
MANAGER: E . SUKSI
VAPAUS
< LIBERTY)
E D I T O R ! W . E K L U ND
T E L E P H O N E ; :OFFICe AND EDITORIÄL 674-4264-
Published thrlce weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Go; Limited, 100-102 ElmStv West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Adtertlsing rates upon äpplication,. translation free o i charg6. .
Authörlzed as second class mail • by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage m c a s h . ^ ^ j ^ ^
^-«iCÄNADIANIlJÄNGUÄG^RRESSi
TILAlTSniNNAT:
,OJinadapsa> 1 vk: $10.00, 6 kk;$5.25- ; U S A : n :
3 kk. 300 Suomeen:
lvk.$ll;00,6Wt$6.75
.1 Vk. 11.50, 6 kki 6.25
Tervetulliit Medicare-päätös
Pääministeri Lester B. Pearsonin alahuoneen istunnossa
rriaänantaina antama tiedoitus. että. parlamentin laatima ja
hyväksymä Kansailinen sairaushuoltolaki astuu lupaa.isten ^
mukaan voimaan tulevan heinäkuun 1 päivänä, pn asialli- •
sesti puhuen Canadan koko kansan etujen'kannalta terve-
• tuilut ja tervehdititävä saavutus seM samalla liberaalien puo-.;
lue-etujen. kannalta ainoa järkevä päätös. v -.
Liberaalien puolue-etujen kannalta katsoen on mui^stetta-
' va, että mamittu puolue lupasi ensimmäisen kerran .vaali-,
: oh]elmansa yhteydessä kansallisen • sairaushuoltolain laati-,
mistä jo 49 vuotta sitten ja lupaamisen, perusteella, pääsi li­beraalipuolue.-
viime vaaleissa nousemaan hallitusasemaan.
Iknan muuta on selvää, että; sairaushuoltolain täytäntöön-,
panon lykkääm,inen hämärään tulevaisuuteen olisi nyt vienyt
•i^omähdusmaisesti .maata pois liberaalipuolueen jalkojem* a1'ta.
• Tältä pohjalta katsoen uskomme, että- liittohallituksen nyt
•tekemä päätös oli ainoa järkevä ratkaisu liberaalien .omien
-puolue-etujen kannalta katsoen.^ ^ ^.
Tämä ci liuitenkaan numta miksikään s?tä tosiasiaa, että
kansallisen sairaushuoltolain täytäntöönpano edustaa, tärkeä­tä
edistysaskelta sosiaalihuollon alalla, ja tulee auttamaan
valtavan- suurta enemmistöä canadalaisista. Tällaisenaan on
liittohallituksen tiedonantoa tervehdittävä mitä. lämpimim-,
min.
• Samalla on kuitenikin syytä inuistaa, että nyt saavutettu:
voitto — ja se on tärkeä voitto maamme sosiaalisen huollon
Helsinki. (SS) - Vailtka UNCTAD^
bh j ö toiminut kolmen" vuoa^n' ajatf
se ei ole onnistunut aikäansaalmaan"
mitään ratkaisevaa parantumista ke­hitysmaiden
asemaan. >Eriv aSift on,
että useimnTat ottgelmat,. jotka atlca-'
n^än johtivat UNGTADin perustami­seen
ovat tänä päivänä yhtä ajan:
kohtaiset,' elleivät polttavammatkin
kuin kolme vuolta sitten. - ,
Kaikki kehitysmaat tarvitsevat k i ­peästi
ulkclmaaii' valuuttaa voidakseen^
tuoda teollisuusmaista kehitykspnsä
jouduttamiseksi. välttämättömiä tuot­teita
ja palveluksial On aivioitu, että
kehitysmaat. nykj'isin saavat noin vii­denneksen
ulkomaanvalinrtasta teolli­suusmaita,
lahjoinaVla-Inoina tai yksi-lyi
inä investointeina.' Loput ne an-saitseva.
t' vientinsä- kautta, mutta' ke-hitvsmaihin
.suuntautuvan finanssi ja
kehitysavun määrän kasvu on viime
vuosina hidastunut suhteellisesti ja on
•opa vähentynytkiii. S'.imalla keir.lv.s-;
maat ovat joutuneet vaikeamman vel­karasituksen
alaisiksi. Voidakseen hoi­taa
lie lainat, jctka ne ovat. aikaisem­min
teollisuusmaista- saaneet kchilys-nvatden
on käytettävä yhä suurempi
o.sa tänä päivänä saamastaan kan­sainvälisestä
avusta juuri velkojen hoi
loon.
On' arvioitu, että jos nykyisin an­nettavan
kansarnväliscn talou.s- ja ke-hitysj!
vun määrässä: ja ehdoissa ei
.(npahdu muutoksia joutuisivat kehi­tysmaat
jo 1970-luvun puolivälistä ai-,
käen käyttämään kaiken: snaman.sa
avun lainojen hoitamiseeni. . Voidak­seen
selviytyä tästä tilanteesta kehi- Saigon. — Ktelä-Victnamin hal-tyjina'dc.
ntu!isi voida .saada tuntu- liliis määräsi viime viikolla initis-meaikaisesta
kehityksestä nykytilasta
.ja'tulevaisuudesta. .'
Erityisongelmien ja varsinaisten
asiakysymysten käsittely sensijaan ta­pahtuu
konferenssin asettamissa ko­miteoissa.'
Nävtä on kaikkiaan viisi ja
ne käsittelevät seiiiraavia kysymyksiä:
1) Porushyödyliekaupan Ongelmia.
2) Kehitysmaiden valimisteiden, ja
pilolivalmisteidcn,vientiin liittyviä on-'
geimia. , ,] " ,^
3) Rahoitus ja kjChitysapua.
. 4) Merenkulkuongelmia
-.5) Kehitysmaiden, kauppaan ja. ta­loudelliseen
kehitykseen liittyviä.peri­aatteellisia
kysymyksiä.,/ ' , i
Kaiki.s.s-a näissä:komiteoi.ssä jotka isr
tuvat noiniviisi-kuiisi viikkoa on-Suo-mella
oma edustajansa. Tässä, vaihees-.
.sa varsinainen, komiteätyö on vasta
pääsemässä alkuun; Tähän mennessä
esitettyjen .ylei.skeskustelupuheonvuo.
rojen, sekä ori valtuuskuntien johta-jif^
n yleiskeskustelussa esittämien ar-ve-
lujcn peni.steeila voi tehdä sen joh-l-
fllpäälöksen, eMä konferenssi tulee kes
kiitämään päähuomionsa muutamiin
keskeisiin ky.symyksiin. Nämä. kysy­mykset
ovat
a.) Kehitysm;iilic: myönnettävät
yleiset UilliprolurtMisisit ,
b) Perusliyödy'koiärjestelyt ja
kansainväliset hyödyikesopimuikset'
c) Kehitysmaiden vlennincdistä-mistoimeiipiteet
d) Raiihoiitusapu ja erityisesti
lisärahoitusijärjesitelmä, jolla pyri­tään,
kompensoimaan hintojen hei­lahtelusta
aiheutuvat «päkohdat ja
lulojcn menetykset kehitysmaille
Keihilysmaidea keskeisen kaaiipan^ ja
talisudellisen intökraation edistänii--
nen.
• Nämä kysymyfkset 'ovat myös sel­laisia
joiihin pohijoismaat ovat;ikoriJ
ferenssiin valmistuessaan keskitty­neet
»
•Oft todettava,- että pohjoismaiden
erittäin ikiinteä yhteistyö j a esiinty-minen
on eräs seikka johon keihi-lysmaidcn
taholta ja m y ö s muiden
konferenssiin osanottaijamaiden ta-hol!
tai:Iciinnitettiin huomiota j a j o i l ­le
kelvity.S'maat antavat erityistä ar­voa.
llinaiKihan tästä yteistyöstä on
pohjoismaiden välinen vuoroittelu
j ä ijeslelmä UNCTADin neitvostos-^
sa. Tämän vuoroittelun puitteissa
Suomi 'konferenssin aikana valit­taneen
tämän kansainvälistä kaup­paa
ja taloudtHisLa yhteistyötä
irtuokkayvan ja johtavan varsin tär-keiin
elimen jäseneksi. Tällä het­kellä
Suomj ei olo jäsen. :
UUSI LEHTIMIEHEN
KARKOITUS SAIGONISTA
parantamiseksi on vasta puolinainen; sillä useimman maa­kuntahallituksen
jarrutuksen johdosta, esimerkiksi 'Ontarion,
y. Quebecin, Manitoban ja Albertan sekä itärannita maakun­tien
asukkiaat eivät toistaiseksi pääse nauttimaan tämän tui-
• ki-täi-ikeä-n ^jä edullisen lain etuisuuksista. Ainoastaan Saskat-k^
tt#l4^<finit^^^K|G:in ja:ie|ikä Nova; Scotian asu!k;kaat saavat
.karfyrtiienlsläii-iuShul)ll!ci!ain et.uisuudet'käyttöönsä .tulevan
heinäkuun päivästä: alkaen.. ,, , > ; •, , . -
•..j.j^^^I.tt4^se~^pikk^l kun .tämä kansallinen sairaushuoltolaki
astuu voimaan^.hein^k(uus.5a.; auttaa' Ontarion, Quebecin ja
mvliCilk^-^^iÄkKtileMi^h'* 'Inaakuhitiahal^^ jä rjestykseen
saattamilta;,,Selvää ;nimj;ttäini •öny-.-^fetta.-^kuh^-.ösinlerktksi-i-.Sas:.
ch?wanin, BC:n • ,ja: ehkä 'Noy.a. 'äcptian a^ukkaa!t .saavai
..haivemrciaila. paremman . sai,Caushuollcn kuin me Ontarion
«H»ttJi>Mirt'niifi'?e»foä'ä'\'uimal<kaasti yleisen mielipiten.painos-
:tust4li)^qttM?^^0a^.hfl'i^lusta!i:ohtaan kantansa muuttamiseksi, R
Ja-mitä.juseampiimaak'unta;>|ht>'y tähän suunnitelmaan, sitä •
kiusallisi^mpaa-n 'Sisemaan joqtuvat hallitu-stensa ."sisuttelun''.
j^^pj|a '^äi\'!Li^|c|,qlevipn''jmpakuntien. asukkaat, joilta peri­tään,
vissi'r^iaärä'verotuloja iViuid^n maakuntien sairaushuol­tolain'
aaleniö^änll-ähoitiamiseksi., ... .
MÖRKÖ ON VAIN MÖRKÖ
, • Asiaa paremmin ymmärtämättömät vanhemmat tapasi­vat
ennen vanhaan poloitella lapsiaan mörköjutuilla — ja
lapset tulivat pimeän tullen sisälle käskemättä, sillä "mörkö''
oli heidän mielestään peloittava olento, vaikkei siihen oikein
todellisesti uskotakaan.
Kansallisen sairaushuoltolain vastustajat ovat yrittäneet
ja yrittävät ehkä vieläkin peloitclJa ait^uisia kansalaisia
"verojen kohoamisen" miörköjutuilla. Epäilemme kuitenkin
- että herran vuonna 1968 voidaan tavallisia 'kadun miehiä ja
naisia enää-moisilla sepustuksilla peloitella..'
Melkoisella varmuudella voidaan ;jo sanoa, yhtenä ras-kaimpana
myllynkivenä rahaministeri Mitchell Sharpin ^kau-lassa
hänen tavoitellessaan, liberaalipuolueen kansallisen'
johtajan manttelia on se kun hän kansallisen, sairaushuol­tolain
täytäntöönpanon lykkäämistä vaatiessaan sanoi, että
se tulisi aiheuttamaan 12-prosenttiscn tuloveron nousun. Ca-nadalaisetyleen.
sä tietävät tai ainakfin vaistoavat, että asia
ei, ole näin — ja että parhaa.ssakin tapauksessa tä.ss^ä on ky­symys
puolitotuudesta ellei aivan koko va'lheesta.
Yleisenä käsityksenä onkin, että huolto- ja tervey-sminis-teri
Allan MacEachon oli oikeassa sanoessaan, että maanlaa­juisesti
voimaan tultuaan. Kansallinen, sairaushuoltolaki ai­heuttaa
.$"88f3. miljoonan vuosimenot.'
Tämä on tietenkin, aika suuri menoerä — mutta kixn mei-jtäcanadalaisiacn
kaikkiaan vähän yli 20 miljoonaa, niin siitä
va.sti en-mniän tuloja vienfikaupas
taan. Nykytiianleessa tämä ci riittä­vässä
määrin näytä mahdolliseitti;
vaikka tiettyä absoluuttista kasvua.ke­hitysmaiden
ulkomaankaupassa onkin
tapahtunut. On kuitenkin tod'':ttava,
että nä'den .suhteellinen osuus maail­man
kaupasta on .vuo.sittain .supistu-:
nut.
Konferenssin ensimmäinen" viikko
oli pääasia.s.sa omistettu ijärjestäyty-mi.
«;toimenpiteiIle, sekä maanantaina
alkaneelle ns. yleiskeskustelulle. Yleis
keskusfclun aikana eri jäsenvaltioiden
puheenjohtajat esittivät yleisluontoisia
Irui.suntoja, joissa tuodaan esiin asian- ]
toimisto AFPn Saigonin-kirjeen­vaihtajan
Francois Mazuren pois­tumaan
maasta vuorokauden ku­luessa.
Hallituksen edustaja sanoi, että
karkotuksen syynä ovat A F P n jul­kaisemat
"puolueelliset uutisftt,
jotka ovat saaneet aikaan väiiriä
huhuja ja väärien tietojen leviä­misiä".
Edii.«tuja. luetteli joukon AFPn ;
uutisia, joiden hän s<anoi "olevan i
Etelä-Vietnamin armeijan etuja vas-;
taan".
Sissit o-itivat' Mahiren Ilucssa vii- j
paiitusrintaman l i s ä ä n t y n e e n aktiivi-siujden
johdosta;
TUHOA ETEIiÄ-VIETNAMIN
KAUPUNGLISSA
New York. — Amerikkalaiset tu-liltival
viikon lopulla jatkuvasti Ete-ki-
Vietnami:i kaupunkien asuinkort­teleja:
Kuolleiden ja haavoit/tiinei-den:
määrä siviiliväestön keakuudes-sa
Tisääniyy, todetaan Yhdysvaltain
I c h d i : tösaä. New York Timesin k i r -
jeeiivaihlaju Roberts,kertoo amerik-kalai!-
1cn merijalkaväen joukkojen'
miai-ltanccn ke.skitetyllä lyktstötulel-
1:> Iluen k:inpurigin talot raunioksi.
I.iittoutujieiden joukkojen taisto­on
Mekong-joen
kaupungissa saanut sur-
.ayoittunut poin 5,000 sl-nöili
120,000 jäänyt
• .; .!'kb(V..!toin{|k'.i. 'LiivUit eivät kiiitcn^
' t.kaan.ole'vi i l ä /opulli.sia. •
RIKOLLISUUDESTA'
NUORISON ' KESKUUI)ESS.\
VHdde"!! v:iJhit«essa palitiii saman-
11 Itrineri 'kiriikii^hVaihtafjanM kaiikotus.
Amorjkkalaisen 'viikkolejtdcnN.evijS-.
svcekin.iSrfiHonin toimi^ion--johjajia i
Kvorett (5-.:^lf^rlin j»iijlWiilällöin-Ele-., ii:moi'- - i - I\flWWnfiijo'cn 'siiisitossa
l:i-Victn!>min halliluk.sen määräyk- ov;:t vapaunisrintaman' joukot otta-
VAIUUTUSRINTAMA
VAHVOISSA ASEMISSA
sa; Lääketieteen, taholla sanotaan, I 7'^^^^^^ '''[1!^^^^,^.'^' , , ,
.'. . , -.V i"„ i;,v.;-i, r I »vc!u.s.u'eeh....(ntoi.yni mailaa hleld- Taistelujen kuluessa on vapaute­e
n , nnn p.an k u n löydetään .<J<- viHnamin hallituksen
din ba-sil 1 . i .n sille voidaan kek.sia | , , „ e n k k a l a i M i n nuuiltuneen vhä voi
vastamyi<k:ky. inakkaainmin aiUi-.amorikicalaiseksi.
niKTAATTOIHN VALTUUKSIA
HALUAA THIEU
• .V;)U'Ua • ,kun lulee ky.-fymykseyn
tuo rikollisuii.v, jonka .syyt ovat nä-ki"
VMS.sä jokapäiväisessä eläniässii, 1
m i n sitä kiii.sellaan .surmien lävil-se.
Suurin rikos ilimiskunna.ssa on j Saigon. — Etelä-Vietnamin prc-sodat
joita on oilut siitä; asli kun | s i d e n l l i T i i i e u pyysi viime viikol-ihmi.
vkunnan hisloruia on .kirjpilel- j la maansa senaatilta j a kansallis-lu.
Rahasta on tehty, suurin rikok- j kokoukisclta rajoittamattomia väl­j
i en -^ynn.vttäjä, omaa kansaakin | tuuksia vuoden ajak.si.
kohtaan. Se on suurena syynä niio-a.
senteen i tuilla alueilla liittynyt taistelevien
si.ssien jouklioihin tuhansia kansan­armeijaa
kannattavia nuoria miehiä.
Helsinki. — SKDLn eduskunta-rylimä
on • jättänyt vuoden
valtiopäiville. , toivomusaloitteen,
j<»sa hallifu^ kehdtetdau valnUs'
tamaan lain yleisestä työttomyys-vakuiirtiiki9(<
s(atv Laissa tuUsiSKD-
'L:n aloitteen mukaan ottaa huo­mioon
seuraavat neljä kohtaa::
- r työttömyysvakuutuksen tulisi'
sUlk^ pilHinääk^kki tyMekijät!
joiden' toim'c«'nt'tilö 6n ' rilppuvai*!
nen'työtuloista; ' '
— työttömyysvakuutuksen ' pe­rusteella
oH^i: työttömäksi joi^tu-'
neelle suoritettava riittävän toi­meentulon
turvaava- .työttömyys-'
korvaus niin. kauan kuin työttö-.
myys kestää,
-^työttömyysvakuutus olisi ra--
hoitettava valtaosaltaan työnanta­jien'
maksiiiUa erilliseen työttö-myysvakuntusrahastoon
ja
'-^työttömyysvakuutuksen hal­linto
ja valvonta olisi järjestettä­vä
yhteistyössä työntekijäin am­matillisten
järjestöjen kanssa:
Toivomusaloitteen ensimmäisinä
allekirjoittajina ovat Paavo Aitio
ja Kaisu VVeckman ja' se jätettiin
eduskunnalle viime torstaina.;
SKDLn eduskuntaryhmän työttö-myysvakuutnsaloitteen
perusteluissa
sanotaan mm,: .
Työttömyyden torjunnassa on en­sisijaisena
keinona pidettävä työvoi­man
(tarjontaan nähden liittävien ja.
kansantalotidellk^esti tarkoituksen-irjukaislen
t.vötilaisuuksien järjestä­mistä.
Maassamme tällä hetkellä val-lits(^
va vaikea joukkotyöttömyys
osoittaa kuitenkin, ettei läheskään
.caikille, joiden toimeentulo on palk
kciulojen varassa, ole pystytty osoit­tamaan
heidän ammattitaitoaan ja
työkykyään vastiiavaa työtä.
Monissa maissa onkin kansalais­ten
asema työttömyyden varalta tur
vattu erityisellä • työttömyysvakuu­tuksella.
Meillä on työttömyyden
sosiaalisia seurauksia pyritty hoita­maan
vapaaehtoisella työttömyys-kassajärjestelmäJlä
sekä valtion työt
töniyyskorvjjuksilla, jotka, eivät .k^i'
tenikaan ole antaneet riittäyää tur­vaa
työtä jja psiotuloja vaille jou­tuneille.
Tel)pickaanwnan, työttömyys
vakuutuks&n tarve on; siis/itpieineif.
Koska nykyinen tilanne työttömien
ja:työ5sä iO^vi^k^an kohdalla fii
enää ,si^d^,viivyttely^, h^fdäp tur­vakseen
olisi pikaisesti saatava ai-kaari
i^leineA,' 'piikollinen'-'työtti-myysvakuutusjärjresteUnä.,'
HENKILÖPIIRI „ —
fyöttöjTiyyävakuiitus olisi s ä ä t ä ^ \
niin laajaksi, että kaikki ne, joiden "
toimeenttulo-on o l e n n ä i s ^ ' r i l f^
vainen palkkaituloisfä Mi luönfiggT-taan
niihin verrajfcfeVista mttfetei'
työtuloista,, sisallyteCtaisön vailam- ;
tukseen.. Työttömyyden v«!alid va­kuutettuja'^
olisivat, .myös ,työn 'vi%
hj^iiden tai .muuji ^llaiiseii f
jvuoksi loanäultetuit ja^ ly|»^ria<^ ^
.työviikolla'työskenteieyät.!';,.
vaikuutiikseen pääsemiselle olisiv 16
vuiotita. . , / ,
KÖRVAUKsiBT
' TyöttömyysvaikuutufcBerf;; - mahs»^
man korvauksen määrät- itulisi'öU'ft
riippuvainen työttömälksi joutuntoft
aikaisemmista ansiotuloina; sfekä
asuinpaikkakunnan kalleiidedia^ l^oi^
vaus voitaisiin laskea esim: köryätÄ-sen
saajan •ammattialalla'; hUöten
asuinpaikkaliunnallaan m.akset6iVäS-ta
keskituntiansiosta, josta'kiM^aiui'
olisi 75 pros. PerheenhuöitbVelVolll-:
suus olisi otettava huomioon- peraten
kustannusten tasausladnsäädäoinöi»
kautta. Työttömyyskorvaus poirraiSr
tettaisiin työttömän asuinpalläc^ain- ;
nan kalleuden mukaan. Korvausita
alettaisiin m.iaksaa hetd ensimmäise»-'^
tä työttömyyspäivästä lähtien työt-tömyydon
kestettyä kalenterivuoden,
aikana yhteensä vähintään yiisi- päi­vää.
TyöttÖmyyskoi^austa suoritet­taisiin
niin; kauan kuin», aaianonjai-nen
on työttömänä.
RAHOITUS f'
TyÖfitömyysvakuutuk§0n ''kus^-
nuksia ei olisi asetettapa työnfelcir
joiden kannettavaksi, y^ap: ."Vailta-osasta
sen rahoitusta,,,jastakiVat
työnantajat; ja valtio s\x<fi^t9^i ^kas
tannuksista pienemmän ^osan. Työn­antajain
työttömyysvakuutusniaacsut
ohjattaisiin erityiseen työ^myysva-kuutusrahastoon,
,joka .pjjsi .ainöas- .
taan tähän tarkoitukse^n-.^ltistetta-va
ja valtion tulo- ja menoiUdoudes-ta
täysin erillinen rahasti?.
HALLINTO
Yleisen; työttömyysvakuutuksen
hoito on asiallista liitliä-'lÖinlljeään
yhteyteen työntekijäin ammattllistfen
järjestöjen kanssa, .vaikka; eräitä• so­siaalihallinnon
elinuä;ehkS,vqi^-
siinkinVkäyttää apuna. ityöUtönjyysva-kjjutuksenc
;käytäna>önii tehftävi^.
V l e i s ^ ä (periaatteena 0}isi{kui^i^
p:de^tävä> siiiäv «ttä tjuAtekuösn-e^^
tuksen: yleisien'ityörtltömyjsvailamiti*-
sen hallinnoss^i tulisi-oll^<ratil{aii3ev&
sekä paikallisella ^ebtäylinMillä ta-sollal'
. - 1 • >f . ' • < T , i i H i .,' [,
' !i 1—.- m - i " - ) •"
Norjasta NATOn MäirtfU^oiite
Neuvostoliittoa vastaan;
-1
J1. > i .
. " K - , | | . .
' , i . \ : i . < i . , i ; . '
Moskova. — Neuvostoliittolainen j turvallisuutta j a pieniä maita koäk»-
ri:;.3nkin nkollisuul^en..Sitten mitä Hän pyysi myö:; pikaisia valliiuk-
Lulee meidän kulttuurielämäänime. 1 -^i".'i^^''.i>"''Hä liikckannalle-
.Jös ctiimmo . esimerkiksi ' l ' V n P>''»o. kut-sua i-oservilaisiä palvcluk-jonka,
avulla voitaisiin edistää ih-
Tanska harkitsee
Itä-Saksan
tunnustamista
Kööpenhamina; — Tanskan uu.si
pääministeri Hilmar Baunsgaard sa­noi
perjantaina, että hänen hallituk-h-:
ens:i halu;ulOderir^-Neissen linjan
ttinnii.''-tami.'?ta pohjaksi Euroopan
miiten kehitystä, multa sieltä saa ; J»" ylittäneiden miesten koliuttami-daan
paljon jiuiri sitä millä k i i - !
hoiletaan luotu rikollista elämää,! f r c s i d e n i t i Thieii esitti vaatinuik-
Väkijuomailmoituksia on joka ö mi-1 -seasa senaatin i.i kansalliskokouk-miiilin
• päa.^tä ' j a väkijuomien ;in-! sen läysi.>tiinno.s-sii. Män hahmotteli
.-jiOila juuri tapahtuu s u U r i n i ä ä r ä . .samalla hallitiiLsen toimenpiteitä.
seen ja .ke.skeytlaä inäin-atyn ikära- i 'urvallisiiusongelmista . käytäville
reuvoMeluille;
Tässä ylUeydessä ön myös har-kenraalimajuri
B. Tcplinski sanoo
Novoje Viemjassa .julkaisemas­saan
artikkelissa, että Norja muut
tuu parhaillaan Neuvostoliittoa
vastaan suunnattujen Nato-voimi­en
päänäyttämöksi.
Huomautus sisältyy Euroopan
ei tule sittenkään, muuta kuin. $44 vuosimenot jokaista cana-dalaista
kohti.
Kaikkein tärkeintä-: on tässä yhteydessä kuitenkin muis­taa
seäraava: .Tämä menoerä ei ole missään tapau'ksessa uusi
raihaläpi. Tosiasiassa me kaikin maksamme joka vuosi lää-
: 'kari-, lääke- ja muita tämän alan menoja. Teollisuus- ja lii-
: keläitosten sekä. eri hallitusportaiden: pa 1 veiukse.s.sa olevilla
. :ly9läisin^on "ryhmävakuutukset", mitkä tulevat monessa
.tapauikse.ssa maksamaan enemmän kuin $44 henkeä kohti
vuodessa, joilla ei mitään ryhmä- tai muita sairausvakuutuik-^
sia ole, he joutuvat 'kirjaimellisesti puhuen luopumaan sekä
"omista" ^ t t ä .varastetuista" vakavampien sairaustapausten-sattuGs.
sa, sillä niin kallista lääkintähoito nyt on.
; Kumoamaton to.siasia onkin, että tuhannet- sadaittuhan-
•net canadalaiset ovat ilman nykyaikaista lääkäri- ja lääkin­tähoitoa
siksi kun heille ei ole siihen varaa...Ja seurauiksena
on en.siksi esitettävissä olevien sairauksien vuoksi tulevat
työpaikkojen menetykset ja toiseksi se, että monet helposti ;
parannettavat viat pääsevät kehittymään pitkäaikaisiksi pal­jon
menoja aiheuttaviksi, sairauksiksi .siksi, kun ei varojen
puutteessa mennä riittävän hyvissä ajoissa lääketieteellistä
apua haisemaan.
Palauttaikaamff^e vielä mieleemme se, että kansallinen
sairaushuoltolaki tulisi nyt maksamaan $885 miljoonaa vuo­dessa
jos kaikki maakunnat liittyisivät tä'hän suunnitelmaan.
.. Toisaalta on tehty tarkkoja laskelmia siitä, että vaikka
tämä sairaushiioltol^ki; ei-astuisikaan' voimaan, canadalaiset
, kuluttavat kuitenkin vuoima 1968 "ryhmävakuutuksiin tai
i välittömästi lääkäreille maksamalla" $8015 miljoonaa. Lain
aulo-oniiettomuiitaia, rai.s-kauk.si;!
y.ni. Sillen siellä miehet kävelevät
rotvolverit vyöllä j a ihmisiä ammu­taan
kuin eläimiä. Tämä karkki on
hyvin larUuvaa nuorisoon.
.Ia Se b;:':iiMi kyllä tunnetaan, mut­ta
kun niistä hyötyy nuo ilmoitta­jat,
enemmän kuin :nuo rikoksen
tekijät, niin vastamyrkkyä ci hei­liltäkään
keksiä.
Kerralla sanottuna, rikollisiiuleon
on syynä se yhtci'.s'kuntajärje.5tc'lnui
mj.^^^sä se tapahtuu.
Bernard Sha\v sanoi kerran, otlii
nykyinen ihmi.sjkunta. hukkuu
omaan .sontaansa,, j a Uio- .suurrnk-kaittcn
soita jo uhkaa meitä, .ra
jo^i siMo ci 'Rcik.sitä va.stamyrkkyä,
niin siihen me hutkummokin.. •.•
' — LS., Pori ArthliPrOiit.
joihin o n ryhdytlavii k a n s a l l i s e n va-kiltava;
lt:i-Saksan tunnustamista,
mainitsi Baunsgaard uusien kansan-käräj!.
en istunnossa.
Päiiminisleri Baunsgaard sanoi,
cUä hänen sosiaaliliberaalinen puo­lueensa
vaatii Euroopan tuiTalli-suutta
käsittelevän kokouksen kool­le
kutsumista ennen kuin ratkais­taan,
jatkaako Tanska Naton jäse­nenä
vielä vuoden 1969 jälkeen.
Per Häklaerup, sosiaalidemokraat­tisen
kansankäräjäryhmän puheen­johtaja,
sanoi Baunsgaardin lausun­non
osoittavan, että puolue on
muuttanut entisiä suhtautumistaan
Saksan-kysymykseen. Tähän Bauns­gaard
va.stasi, että hänen polueensa
suhtautuu Saksan rajoihin niin kuin
ne kulloinkin todellisuudessa ovat
vaan katsaukseen. Teplinski, joka
on ilmavoirni en kenraali reservissä,
toteaa, että kahdeksarfi pileöeil' eu­rooppalaisen
Nato^maart joiäcossa
"Atlantinstrategit" k t i n n i t ^ ä t eri­tyisesti
huomiota Np^rjaan,r kosika
sillä on jäättömiä säfcÄi^^^^ kulku­kelpoisia
vuonoja ja koska se'
Neuvostolii-;on naapurimaaj-' KosHca
Norjan hallitus ei salli ydinaseita ja
vierailta joukkoja alueellaan; dn ko­ko
maassa, erityisesti j[>ohjois<^sas5a
näiden sija&ta lentokenttiä, laivas­ton;
tuikikolitia ja sotatarvikevaras-toja,
sanoo artilkkelih kirjoittaja.
Kenraali väittää edelleen, että Nato
rahoittaa osittain tai kofcortcön Nor­jan
satamicn toiminnan, öljynsaan-nin
ja mm. sukellusveneitä vartettv
tarvittavien radioasemien toimin­nan.
P Ä I V Ä N PAKINA
" O L L A K O VAI EIKÖ O L L A "
eikä 12-prosen litistä tulovero­jen
kohoamii>^.a kuten mediea-ren
valehtelevat vastustafjat
väittävät, vaan vaivainen $80
miljoonaa eli keskimäärin $4
kutakin canadalaista kohti.
Me uskomme ja ifoiVomme,
obtä Ontariossa, Quebecissa ja
muissa . nyt sivuun jäävissä
maaikunnissa nousee todella
voimaikas kansanliike vaati­maan
hansallisen saiiiraushuol-tolain
etuisuuden hyväksikäyt­tämisen
puolesta, ja että tämä
vaatimus tulee viemään voit­toon
Jos ei ennen niin ainakin
seuraavien maakuntaivaali^en
yhteydessä.' ' ' '
Vanha .•^uomalainen sananla.sku
V opettaa, että. "oi nimi miestä pa­henna,
cHei mies nimeä".
Tämä seikka on hyvä pitää mie­lessä
joitakin nykyaikaisia uusia
nimityksiä seuratessa.
Meillä on kaikenlaisia uusia tir
laisuuk^^ia — "sit-in", :'teaeh-in'.',;
"love-in" ja muut sellaiset vain'
.muutamia niisiä niainitakHemlTu.'.
Viimekiii kerroUiin erään toron-lolaisen;
piiivfilohden «-'tur-ivulla, et­tä
Oiiilnrion liberaalien konferens­sista
inuodosttii viime viikonvaih­teen
aikanir erikoinen .'love-in"
afääri oikcu.smiiii.steri Pierre Tru-.
deaun hyväksi.
Vanhat arvol eivät näytä pitävän,
enää paikkaan.sa kaikis.sa tapauk-^ •
.sissa. Meille esirn. sanotaan, eiUä
"väkisin irclsäiin; vicity koira ei
hauku oravaa"., Mutta tämä e i , i l ­meisestikään
päde mr, Trudeaiin
kohdalla .-
Hän ci ole vielä "viralliHosti" l i ­beraalien
kansallisen johtajan
manttelin lavoiltftlija. Mutta siitii
. hiiolimatita häneen suhtaudutaan
monissa piireissä miehenä, jolla
on tällä syömisellä parhaat mah­dollisuudet
fiatida perityksi rjestc\r
. Po.'!j'sonin johlajmnanttelin.
Nykyaikana ei liioin .TOvi kirjoi­hin
eikä: l(;uwiini otiii vanhat pai'-
rat nimittävät seuraajansa. Eihän
toki .Itse pääministeri Pearson on
julistanut tiieis montako kertaa, et­tä
johtajan valintakysymykseen
hän ei halua mitenkään sekaantua
eikä vaikuttaa.
Tämä pitää epäilemättä paikkan­sa,
vaikka johtajan" mantteljn v i -
. ralli!-;osia kilvoittelusta visusti cril-
Lään py.synyt j u r . Trudeau on pel­kän
.•sattuman kautta ollut jatku­vasti
yleisön valokeilassa. .
Oikou.sniini.steri Trudeau oli se
mies, joka toimi alithuoneen istun-no.
ssa liittohallituksen luotsina s i l - '
loin kun rikoslaista poistettiin kuo
leinitinrangaislukset (poliisien ja
vanginvartijain nuirhataipauksia l u ­kuunottamatta);
mr. Trudeau o l i
sainianIai.-?o,ssa johtavassa asemassa
rikoslain avioero- ja aborttioikeuk­sia
koskevien määriitelmiion "ny-kyaikaisiltittamisvaiheessa".
. kun liitto- ja maakuntahalli-tiisten
pääministerit kokoontuivat
Oltavvassa ke.«3kustelomaan maan
perustuslain uusimrseslta, niin mr.
Trudeau oli pääministerin rinnalla',
liihtohalliluksen johtavana puhe- '
miehenä.
Kiiten tiedetään, mr, Trudeau on
ranskalafa-canadalainen Quebecista
Hän on ,suhteellison nuori mias, jo­ki
» h;tllSl'see IHydolii.stsslli'st^kil' r.ins-kan-
että r.nglanninkielen— toisi­naan
tuntuu televisioruudulla
m i e s t ä seurates*sa, että hän puhuu
ehkä parempaa englantia kuin jot­kut
englantilais-canadalaiset polii­tikot.
Kaiken lisäksi tämä hiottu ja;
kylmästi harkitseiva oikeusministe­ri
teki pääministerikonferenssissiv
sellaisen "virheen", niin on asiaa
meille selitetty, että hän asettui
.poikkiteloin Quebecin pääminisiteri
Daniel Johnsonin tielle kahden
kansan kysymyljgessä, mikä epäile­mättä
heikensi hänen asemaansa
Quebecissa, niin ranskalais-canada^
lainen kuin onkin — mutta oli var­maan
suloista musiikkia niiden eng
lantilais-canadalaisten kiminkaan-
Itekijäin korvissa, jotka ovat taipu­vaisia
povailemaan, että ranska-,
lais-canadalainen saattaisi olla so­piva
mies uudeksi pääministeriksi
jahka saadaan ensiksi varmuus ja
takeet siitä, että hän on käyttö­kelpoinen
aasi myös kansallisuus-pulman
käsittelyjä.
Olkoon näiden asiain kanssa niin
tai näin. Totta kuitenkin on, että
mr. Trudeau, joka ei ole vielä "vi­rallisesti"
johtajapaikan tavoitteli­jaksi
ryhtynyt, on kuitenkin saa­nut
jo sellaisen suuruudan kuin
Eric Kieransinsanomaan,-etlä tais­telu
johtajapaikasita käydään hei­dän
välillään mikäli rar. Tru­deau
lopulla johtajaehdokkaaksi
ryhtyy vinvllisestikin.
MikJili voidiinn lehtHioloihin ja
televisioruudusta saatuihin' icuvauk."
siin luottaa, niin Ontarion liberaa»
lien "love-in" afääil seurasi hyvin
p<aljon sitä samaa linjaa mitä mr.
Trudeau ön tähän mennessä saa­nut
kulkea — mainosmiesten valo­keila
kohdistui hänen puoleensa
siitäkin huolimatta, vaikka ou*.
Trudeau lupasi antaa vasta kym­menen
päivän kuluttua tiedon ryh­tyykö
hän tai eikö ryhdy liberaa­lien
kansallisen johtajaihanttelin
tavoittelijaksi.—
Tämän kirjoittaja on taipuvai­nen
uskomaan, että mr; Trudiedu
ei olt prixjgandallisesti lainkaan
huonommissa lähtökuopissa kuin
nekään, jotka ovat jo heittäneet
virallisesiti hattunsa kehään.
.Jokatapauksessa sellainen "love-,
in" afääri miikä Torontossa jär­jestettiin,
oli mr. Trudeauöi mah­dollisen
ehdokkuuden 9canna'lta
katsoen "Jumalan lahja" — vaik­ka
siekin tuli tietysti "äattuimalta",
kuten kaikki muukin suuren ylei­sön
silmien edessä valokeilassa ole
minen on viimeaikoina hänelle
tullut.
Toiseksi tämän kiirjolttäja< «oi
taipuvainen uskomaan, että mr.
Trudeau on tällä hetkeU^^Ubaraali
puolueen silmäntekijäin yksi par­hain
toivo. Kysymys on'vain siltfi, •
onko liberaalien todellisilla kuniii-ka.
4ntekijöiUä liivintaskussa joku
'•musta hevonen" toi m\Al« ^fix^^
keitä', — KäniHikoimj! '