Vapaus, April 9, 1953

              Sivii 2 Torstaina, huhtikuun 9 p. — Thursday, ApriJ 9,1953
ammn — lodepezuJe&t La!» ?
Organ ot Finni&b Canadlana. Eo-tebJUbed
Nov. « , 1927. Autborized
«8 second class maU by t be Post
Of/ice Oepartmenr, Ottava. Put>-
lisbed ttuice veeUy: Tuesdaya
Tbursdays and Saturdays by Vapaus
Publixbing Company Ltd., at 100'102
ELn 8t. W., Sudbuiy, Ont.. Canada.
Telephone»: Busloeas Office 4-<264
Eäitaml OSiU» 4 - » « » . Stonager
£.£u]u). EditorW.eUtta(llSiurDg
La ! aMreu: Box C9, fiudbury, Ontaiio.
Adveitifilng rates «ppUMtldEi.
Tran«latton free o i «harge.
TIZJlUfiBXIfNAT:
Canadasea: 1 vk. 7 ^ 6 kk. 8.75
3 kk. 225
ybdysvaUoJm: 1 vk. « 4 0 6 kk. 420
Suomessa : S vk. 8.50 6 kk. 4.76
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Hyvin tehty nuori kaarti
Canadan suomalaisten nuorten ensimmiiiset näytelmäkilpailut on
siis pidetty ja ne onnistuivatkin yli rohkeimpien toivomusten. Voi'
daan hyvällä syyllä sanoa, että nuori kaarti esiintyi joukolla ja val>
loitti sudburylaistcn teatterivleraiden sydämet.
Kuten jo juhlien valmistelussa saatettiin arvioida, nuori kaarti
oli valmistunut suurella huolella näihin ensimmäisiin naytelroäkilpai-
Juihin ja ilomielin voidaan nyt todeta, että kaikki ryhmät, ilman mi­tään
poikkeusta tai varausta, täyttivät teatteriyleisön korkeimn^t toi­vomukset
ja esittivät näytelmänsä taitavasti ja sellaisella antaumuk­sella,
mistä on vanhemmallakin väellä opittavaa.
Sudburylainen teatteriyleisö on tottunut näkemään hyviä esi­tyksiä
iFinnish-haalilla. Mutta varmaa on, että salintäyteiset katso­mot
— ja sunnuntaina oli Finnish-haalilla noin neljäsataa henkilöä —
: olivat^ eivät ainoastaan tyytyväisiä näkemäänsä ja kuulemaansa, vaan
suorastaan ihastuneita nuoren väen mainioista esityksistä.
Arvostelulautakunta korosti lausunnossaan erikoisesti sitä, että
näiden näytelmien esityksien arvosteleminen oli äärettömän vaikea
tehtävä ja juhlayleisö oli varmasti samaa mieltä. Selvää tietysti on,
että näiden hyvien esitysten joukossa toiset ryhmät onnistuivat vähän
parenunm kuin toiset. Tämä pitää paikkansa esityksen joustavuu­teen,
joukkueiden kokonaisesitykseen ja erinäisiin teknillisim.seikkoi­hin
nähden. Juuri tämä "onnistuminen^.: onkin tekijä; joka antaa kilf<
pailtjoille tilaisuuden kokeilla kykyjään siinä, miten voidaan erinäiset
on|eImat ratkaista parempia tuloksia tuottavalla tavalla Ja täl-r
laisien kilpailujen yhteydessä on osanottajilla tilaisut|s henkilökoh­taisesti
tutustua ja syventyä siihen, miten vastaisuudessa vältetään
heil^kouksia ja virheitäkin. Tältä pohjalta katsoen tällaiiset.kilpailut
muodostuvat, ei vain veljelliseksi kisailuksi, vaan myös opettavaksi
kouluksi, jonka tuloksena saattaa hyvinkin olla se^ että n3rt. jälki-päähän
jääneet joukkueet ovat ensi vuonna vuorostaan etupäässä —
sillä tunnettu tosiasia on, että "häviö" opettaa ja nostaa:sisua, mutta
."voitolla" on taipumusta siihen, että se kehittää perustelematonta
omahyväisyyttä ja toimettomuutta.
"Sijoittuminen" — niin tärkeä seikka kum se kaikissa kilpailuissa
onkin oli kuitenkin näissä näytelmäkilpailussa toisarvoisella tilal­la.
Kilpailu oli vain välikappaleena ja innoittajana. 'Pääasia oli se,
että saatiin toimeksi hyviä yksinäytöksisten: näytelmien esityksiä-r-ja
siinä onnistuh^at kaikki ryhmät kiitettävällä tavalla.
Onneksi olkoon nuori väki, hyvin onnistuneiden näytelmäkilpai­lujen
johdosta ja kiitos sudburylaisen yleisön puolesta korkeatasoin
sista esityksistänne!
V :; on, että ensi vuonna luultavasti Torontossa vie­tettävistä
nuoren kaartin näytelmäkilpailuista tulee vieläkin onnistu­neemmat
kulttuurijuhlat, jos ryhdytään valmistelemaan niitä varten
heti syyskesällä.
Crtii Uoslikka, F o r t A r t h u r , O n t . ,
tulee 7 4 ^ 3 t i a a l » i l i u h t ! J ( u u n 11 pnä.
IleikkJ r^appalafneo, P o r t A r t h u r,
Ont,* 4$yttää 74 v u o t t a IsuJuvan k u un
IX p ä i v ^ ,
F a n n y Kohmla, T a r z v e l l , O n t . .
täyttää 70 v u 9 t t a tik. 14 päivänä.
Anselffl flariola, (SUdhury-AIgoma
eanatorfum), täyttää k u l u v a n kuun
29 pilvänä 73 vuotta-
Yhdymme sukulaisten j a t u t t a v i en
onnentoivotuksUn!
Mitä muut sanovat
Rauha huolestuttaa jpitaldt||i f
Ne\v York Timesin sota-asiain kirjeenvaihtaja Hanson W. Bald-
C xvitif jonka tiedetään olevan hyvin lähellä Yhdysvaltain korkeintaiso-tapäällystöä,
sanoi huhtikuun viidennen päivän VVasbingtonin kir­jeensä
alussa: "Pentagon (Yhdysvaltain asevoimien päämaja) ja
Washingtonin poliittis-militaäriset huomioitsijat tetvehtivät ristirii­taisin
mielin Korean välirauhan mahdollisuutta."
: f Mr. Baldvrin sanoo, ettei mainittujen piirien huolestuneisuus joh­du
"tunteettomuudesta", eikä 'Washingtonissa yleisesti vaikuttavasta
mielialasta, että "Neuvostoliitto on manöveerannut Yhdysvaltoja pa­remmin",
sillä ''tällä kertaa on todellista pelkoa, että mitä merkitsee
Korean välirauha tässä tilanteessa ja kommunistien valitsemalla ajalla
maailmanlaajuisen taistelun pitkän tähtäimen katsantokantaan . . . "
• Selitettyään, että Korean välirauha aiheuttaa "yhdenlaisen tilan­teen",
mutta koko maailmanlaajuisten ongelmien sopimmen "aiheut­taisi
vallan toisenlaisen tilanteen", mr. Baldvrin sanoo Washingtonin
silmäntekevien keskuudessa olevan "yleisenä mielipiteenä, että Ko­rean
välirauhasopimus voidaan ehkä saavuttaa, mutta siellä ja
muualla maailmassa on Yhdysvalloille kelpaava yleinen sopimus vielä
kaukana tulevaisuudessa . . . "
Tämä kuvaa epäilemättä yhdysvaltalaisten sodanlietsojain nyky­hetken
mielialaa. Mr. Baldwin sanoo Pentagonin ja Washingtonin
muiden sotaherrain olevan sitä mieltä, että Neuvostoliitto on ma-növeeraimut
heidän sotasuunnitelmansa tukalaan asemaan. Edelleen
mr. Baldwin sanoo, että jouduttuaan tähän "tukalaan asemaan",-Was-hingtonin
herrat ovat taipuvaisia myöntämään, että heidän täytyy
tehdä välirauha Koreassa — mutta he tulevat kaikin mahdollisin kei­noin
vastustamaan maailman yleisongelmien ratkaisua, koska he kat­sovat,
että Yhdysvalloille "kelpaavaa yleissopimusta ei saavuteta
pitkään aikaan sen paremmin Koreassa kuin muuallakaan maailmassa.
'Mr. Baldwin on kuitenkin auttamattomasti väärässä "syyttäes-sään"
Neuvostoliittoa siitä, että se on "manöveerannut" yhdysvalta­laiset
sodanlietsojat nurkkaukseen. Tosiasia on, että Yhdysvaltain
hallituksen oma ohjelma on sen vienyt nykyiseen umpikujaan. Eh­doton
totuus on, että valtavan suuri enemmistö Yhdysvaltain (ja Ca­nadan)
kansasta haluaa Korean sodan viivytteleihätöntä lopettamista
ja vain tämä selittää sen, miksi Neuvostoliiton hallituksen rauhantar­joukset
saavat nyt niin suurta kannatusta kaikkien-yhteiskuntapiirien
— vieläpä antikommunistienkin keskuudessa. •
> Yksi ajatuskoe riittää osoittamaan mr, Baldwinin. "syytöksen''
naurettavuuden. Olettakaamme, että Neuvostoliitto ehdottaisi aseis-tumisen
kaksinkertaistuttamista vuoden kuluessa ja jpnkunJ"toisen
Korean sodan" aloittamista. SetlaiseUeehdotukseUe naurettaisiin
niin Yhdysvalloissa kuin muuallakin, sillä kukaan ei sitä kannattaisi.
Mutta kun Neuvostoliiton rauhanehdotukset käyvät sattumoisin yh­teen
Yhdysvaltain, Canadan ja maailman kaikkieiiraaidenluinsojen
'toivomusten ja ihanteiden kanssa, niin ne saavat jatkuvasti suurempaa
vastakaikua. Todettakoon myös se tosiasia, että jos Yhdysvaltain,
hallitus esittäisi esim. YK:n istunnossa huomenna, että Koriean sota
on lopetettava heti jä aseistusta vähennettävä kaikissa maissa vaikka­pa
yhdellä neljäimeksellä, sekä lakivoimaisestr kiellettävä'kaikkien
joukkotuhoaseiden käyttö — niin se saisi varmasti ennenkuulumatto­man
innostuneen vastaanoton, ei vain Yhdysvalloissa ja Canadassa^
mutta myös Neuvostoliitossa, Kiinassa ja kaikkialla maailmassa. Vika
on vain^iinä, että Yhdysvaltain nykyiset hallitsijat eivät tee ehdotuk­sia
ja,suunnitelmia rauhan hyväksi, vaan siinä mielessä, että voitai­siin
ainakin kansainvälistä jännitystilannetta jatkaa, jos "joutuvat"
orälitaufaan'tekemään Koreassa, kuten mr. Baldwin selitti.
Juuri tässä aistuvat esiin tavalliset kadun miehet ja naiset. Mei­dän
piäkuilmisten jatkuva toiminta rauhan hyväksi kehittää sellai­sen
yleisen painostuksen, että kansainväliset kiistakysy­mykset
on a'tteokin ratkaistava pikaisessa tahdissa Korean välirauha-sopimuksen
allekirjoittamisen jälkeen.
Ef EDES PirOBEA
PVV K A Y KAUFAK8I
Suomen Puunjalostusteollisuuden
K e s k u s l i i t o n tledoitussihteeri maist.
M . V a l t a s a a r i lausui Häuman K a u p -
pakamarlosastossa 26. 3. pitämässään
esitelmässä m m :
K u n pyöreän puun osuus viennissä
viime vuonna nousi 10 m i l j a r d i l l a , itee
metsäteollisuuden tulon supistiis o l i
kokonaista 45 m i l j a r d i a . V i e n t i t u l on
supistuminen j a t k u u edelleen. V l r a l - '
l i s e s t i k in o n j o omaksuttu se Icaru
k a n t a , että tänä vuonna jäädään met­säteollisuustuotteiden
viennin äsalta
ahkä partkymmentä^ prosenttia pie­nempään
valuuttatuloon k u i n e d e l l i ­senä;
Pudotaan 110:sta v a i k k a 90 m i l ­j
a r d i i n . Eikä pyöreä p u u k a a n heikonr
tuneen kysyntänsä j a h i n t a n s a vuok­s
i n y t t u l e avuksi. — S u d m i - S e u r a.
Adenauerin hallia
tussakin syrjäyttä­mistä
F r a n k f u r t Am M a i n , Länsi-Saksa.
— ( D L P ) — Täällä ilmestyvä " S o z i a -
listisdhe VclkszeJtung (Sosialistinen
K a n s a n l e h t i ) keholttl viime v i i k o n ­vaihteisessa
numerossaan iiänsi-Sak-s
a n . väestöä ,— kukistamaan Adcj-n
a u e r i n hallituksen. 6e sanoi m j n .
seuraavaa:• .
!«joa (LÄnsiTSaksan väestö tahtoo
elää, on s en kukistettava Adenaueirin
hallitusjärjestelmä. Saksan k a n s a l ­l
i s e n yhtenäisyyden p a l a u t t a m J s l l i k -
keen tätä ohjelmakohtaa ei i h i l l o i n -
k a a n aikaisemmin o l e selvemmin al­l
e v i i v a t t u k u i n B o n n i n liittopäivien
tekemällä petoksella, k u n sen ehem-anlstö
allEtul W a U S t r e e t i n Uäskyyn.
M u t t a k a n s a n ellnetujen pettäjiä el
voida seurata. Heidät b n vedettävä
vastuuseen keoistaan- N e jot&a h a l ­veksivat
kanaan tahtoa, o n Ikansan
syrjäytettävä.
"Jotta- k a n s a voisi käydä yhtenäis­tä
taistelua täytyy ennen k a i k k e a sen
työväenluokan o l l a yhtenäinen — tär
män opetuksen ahtavat kalkkien
Icansojen t j k e m u k s e t . kansojen, j o t -
1^ toisen maailmansodan jälkeen
ovat vapautuneet imperialismin k a h -
lelsta. •
"Meillä työläisillä on s u u r i vastuu.
Meidän on v o i t e t t a v a se hajaannus,
j o n k a amerikkalaisten j a s a k s a l a i s ­ten
lmt>erlal]stlen - p a i k a t u t . a s i a m i e ­het
ovat saaneet a i k a a n työväenluor
k a n riveissä. Työväenluokan, t o i m i n ­nan
yhtenäisyys tulee tekeanään k a n ­s
a n tahdon u l i n voimakkaak<3i, että
koko A d e n a u e r i n järjestelmä h i t l e r i -
mäisine tukahduttamlskonelstolneen,
sabotolmlslncen, valcollulneen ja t e r -
rorljärjestölneen romahtaa yhdessä
yökaudessa . . . "
A r t i k k e l i s s a puhutaan edelleen
välttämättömyydestä nostaa kansain
Ilsen riippumattomuuden j a äcansal-»
i l s en suvereenisuuden, lippu.
A i i t a i s e a u n i n subteeUiseo ran:
baUlntin Skandinavia o n vedetty
afctiivtöcn eodanvaloiisfelan pyör*
t e i s i i n , s3D0(3ai|_ Suomen Detno'
Itraattisen l > b t i ^ r v e l u n TobfiJpI-masta
lähettäxoässä j a Helslnc^^^
V a p a a SAnan ialkaiaeaaas^
lenkUntoisessa tilaonebatBaUfcses-s
» jonka. jclkalsemJBie oheeliigepa.
T u k i k o h t i a perustetaan j a a v o i m ia
: a i salaisia s;opimUksia sobnitaan,
s o t a - j a vihapropaganda saa pielot-t
a v a n laajuuden- K a l l i k l tämä muo­dostaa
vaOsavaui u i i l j o n myös Suo­melle
j a sen r a u h a a vastaan, s a m a l la
k u n se herättää levottomuutta kaac-k
i e n n i i t t e n keskuudessa, jofea ovat
huolissaan siitä, että m a a i l m a n r a u ha
o n vaarassa.
K a s v a v a sodanuhka o n puolestaan
herättänyt yhä laajemmat piirit
Skandinaviassa huoanaamaan, että
ön tahtävä ' j o t a k i n r a u h a n puolusta­miseesi.
Yhä useammat äänet k o ­hoavat
nyiyistä kehitystä vastaan.
S k a n d i n a v i a n b j n s o i l l a o n sutud vas­t
u u rauhan aslass^ sekä omissa
maissaan että koko maalimassa.
TUKIKOHTAPOLITIIKKAA
T a n s k a n j a (Norjan «liityttyä A t l a n -
t l n l i i t t o o n o n . t U k l k o h t a p o l l t l i k k a a s -
t e e t t a in vienyt siihen, että näiden
maiden riippumattomuus on enem­män
'kuin epällyicsenalalnen.
Pohjois^Norjassa rakennetaan: v a l ­t
a v i a satilastakiköhtla j a juMiisuu-teen
o n vuotanut tieto, että sinne
t i i l l a a n vaa-astoimaan suuria p o m -
mlmääriä, mm. n a p a l m - Ja a t o m i -
ponuneja. Valtava lento&enttäver-i.
r^sto rakennetaan näihin kahteen
maahan. Norjassa ovat suurimmat
Isntokentät Sola, Bcdö, Jarlsberg,
öriandet, Gardemoen, Rygge J a L i s ­t
a . M u t t a ruoikahalu kasvaa syödes­sä
j a niinpä pohjoisen e r i k o i s p i i r in
komentaja, kenraalimajuri Oabl
y^lpeilikln Aftonpostenlssa, eitä Bodö
tulee olemaan maailman parhaita
lentdkenfctiä j a ehdotti edelleen l e n -
't:'kenttiä AJtargardlin, S k a n e v i k i ln
Ja Andaneslin.
Marraskuussa Oslossa pidettjryn
Työläisten pohjoismaiseen R a i i h a n -
konferenssiin osallistuneet- ^civät
unohda erään norjalainen edustajan
v a J i u t t a v a a «kuvausta niistä «talon-poikaisperheistä,
joK.-a ovat pakote­tut
Jättämään maansa. Jotta tämä
maa tehtäisiin hedelmäittömäksi ja
peitettäisiin betonilla.
T a n s k a ei Jää N o r j a s t a Jälkeen.
Siellä laajennetaan j a rakennetaan
lentc^kenttä mm. Vaerlösessä, T i s t r u -
pissa. Älborglssa j a K a r u p i s s a . . B o m -
h o l m i l l a tulee olemaan s u u r i sotilas­t
u k i k o h t a j a Kööpenhaminan suuri
l u i s s a . J a A C I a n t i n - l U t o n hyökkäävä
luonne p a l j a s t u u yhä enemmän. T ä ­mä
suunnitelma sinänsä v o n vieras
Tanäcan kansalle, samoinkuin k a i -
!.'.lle rauhaarakastaville -kansoille.
M u t t a v a s t u u n IsUtä s a a T a n ^ Itse
Teistä yajvituksestä j a näistä he^
rättävistä sanoista'-huolimaitta;, osoit­t
a a ^lirheisih k ^ t ^ s , että. Tanakan
myyjät eivät a n n a estää itseään a i ­komuksissaan.
.Puheessaan ^1^^^ t a m ­m
i k u u t a s e l i t t i u l k o m i n i s t e r i k r a ft
h a l l i t u k s e n «hyväksyneen kenraali
R i d g w a y n "tarjotftseri", että T a n s ­k
a n lentokentille s i j o i t e t a a n 150-200
a m e r i l i k a l a i s t a sotilaislentobDnettä.
Tämän jälkeen o n Taaäsaxit r i i p p u ­mattomuuden
laita j o k s e e i ^ i n niin
ja näin.
HlUMiUIAKINSEITIT SUOMEEN
(Norjassa i s t u u A t l a n t i n - l i i t o n p o h ­j
o i n e n päänfoja englantilaisine ja
amerttekala i s i n e päällilcköineen ja
seuraa, m i t e n sodanvalmistelim
verkkoa kudotaan. Verkossa o n m o ­n
i a l a n k o j a , joukossa n i i n ohuita,
että n e o v a t p a l j a a l l e silmälle näky­mättömiä,
m u t t a ne ulottuvat y l i
A t l a n t i n - l i i t o n puitteiden Ruotsiin
j a Suomeen.
JosL'j5 'nämä langat tulevat näky-vämmikslkln.
kuten viime ; kesänä,
jollobx RuotsUla o l i " e r i l l i s e t ' m a ­n
ö ö v e r i n ä samanaikaisesti A U a n t i n -
l i i t o n "Xsoraaka"-harJoitusten kans­sa.
Näiden manöövereltten piti p u h ­t
a a s t i s o t i l a a l l i s t e n harjoitusten l i -
s a k s i oUa sotapsykoosin lisäämisen
väBkappaleena. J a n e muodostivat
y h d e n vaiheen amerikkalaisten j c u k -
i p j e n sijoittamisessa pobjoisith A t ­l
a n t i n - l i i t o n m a i h i n . Sitten pidet­t
i i n esim. tämän vuoden b e l m i l c 25-27
päivinä y h t y n e i t t e n m e r i v o i m i e n esi^
i u n t a h a r j o l t u s " S a l t s p r a y " (T^yiis!^)
T a m C u n j a N o r j a n vesillä e n g l a n t i ­l
a i s en a m i r a a l i n s i r , P a t r i c k B r i n d s ' i n
jcCidolIa. . . / . i ,'
• y-: . , •
SUUNNATTOAIIA SQTiUHENOJA
Mitään p i k k u s u m m i a eivät o l e v a ­r
a t , j o i t a v e r o j c h j a «nrilaisten m a k ­s
u j e n muodossa p u r i s t e t a a n kansalta
sotavarustelujen maksamiseen. S u u ­ret
"Syksy "-jaaanööverlt Norjassa
maksoh^at 45 m i l j o o n a a 'kruunua, so.
meukein yhtä p a l j o n k u i n koko. p u o ­lustusbudjetti
ennen- ^toista: m a a i l ­mansotaa,
kuten Morgenposten on
ilmoltta&ut. . J » : tähän, s u m m a a n e i ­vät
vielä sisälly pääUystön palkat.
M u t t a nyt nousee .myös puölustus-budJe^
t;i a i v a n t o i s i i n s u m m i i n k u in
a l l u i s e m m i n . Tämän vuoden budje­tissa
o n s o t i l a s t a i k o i t u k s l l n varattu
1,250 majoonaa k r u u n u a , mikä edel­liseen
vuoteen v e r r a t t u n a tietää 50%
lisäystä, k o ^ a sotilasmenot edellise­nä
vuonna nousivat 250 m i l j o o n a an
kruunuun.
O l i Jolloin n e p o r v a r i l l i s et
p i i r i t , j o t k a säätivät l a k e j a länsi-
H-iraspan maissa, o l i v a t - " k a n s a l l i s i a "
Ja m y ö s ^ p u h u i v a t ä i t ä m ä i t t ä^
perustuslaeissa^ Nyt ^ n i a ei'exiää
spvi amerikkalaisteib heiröjen s u u n ­n
i t e l m i i n . M i i t t a i r a t ^ i s a ö h ySEsjn-l
. ' ^ t a i n r a ~
täysin znlelivaltaisesti penistuslakeja.
; Parhailliaän: kä^itölääxi | c y « m^
T a n s k a a peru^UsOain m n u ^
T c d e l l i s e n tarkoituksen i k ä t k e m i s^
sisältyy uuteen i > e n i s t u s I ^ e h d o t i^
seeii• o^kiair d e m o k r a a t t i n a luidistiä:-
s i a , k u t e n äänbikeusiäärajan a l e n -
taminenV nai£en öik
k a n k r m u m jne. . .
M u t t k uuden perustuslain v a r s i ­n
a i n e n tarkoitus ilmenee 20. pykä­lästä.
Jolla pyritään helpottamaan
" E u r o o p a n yhteisön" muodostamis­ta^
T^män.pykälänmukaan voidaan:
oikeudet, j o t k a läih m u k a a n k u u l u ­vat
valticvaUalle.v siirtää kansainvä­l
i s i l l e viranom'aisille, jotka: asete­t
a a n m u i t t e n v a l t i o i t t e n kanssa t ^ -
t y j e n molemminpuolisten sopimusten
peri^teeUa tait.ottUksella edistää
kansainvälistä lainsäädäntöä Ja y h ­teistyötä.
K u n tiedetään m i l l a i s ta
kansainvälistä yhteistyötä Tanska
n y k y i s i n h a r j o i t t a a , n i i n voidaan s a ­nojen
"kansainväliset viranomaiset
t i l a l l e asettaa sahat ;'amerikkalaiset
viranomaiset" •;, -.:
„ J a t k u u ••
SITÄ
7 V . e t t t e » ä ä n m. «yntyajäS
k e r t o i vaa2ia rouva, a i k s ; '"^X
k a u a n elän;*. Hän sanoi, «tei k
k a a n nuorempana huolehtinut W l
t a a n , e i k o s k a a n pessyt a s t i J ?
tehnyt pyykkiä eJsäkokittauut.'*'
K a i k k i nuo tehtävät hän fitt:,.,'!
heUeen. Joka kUoU SS-vuötiaaJ"'
• VÄÄRIN TAVATTC
OSrttö-tunnusti omaavansa h!!a>|
l u k u t a i d o n , mutta kun ijäa mSI
näytti terävältä, otti farmari i jy
k o k i k s i , sillä mitä -lukutaidollani
k i t t a m l s e n kanssa on tekem srnii
hän. ^\
Eräänä päivänä oli soppa Ja%|
k i n t a v a t t o m w i pahanmakuista ja J
h e u t t i vatsakipuja. .Farmari ^nÄ
t e l i t ^ i t ä . , että miten ihmeessä J
tUdU^Isto^ s ^ keittänyt. Tjfäl
s e U t t l : '
on 'keittokirjan. Tämän
k e i t t o - o h j e e t on tässä."
Tyttö näytU keittokirjasta paiiij,
Jossa seisoi "Farmers Soap" Uaia^
rien. saippua).
EN: m
[suurei
[pidetä
XiiDinJi
Iviitosei
Itaan niD
jvlitosfit?:
IsyDtyivät
I-viime S}
Ijo yli^^^
ipystymmi
isitasaä l
I syömään,
f Ruokailu
I Tässä t
I dollareita
I voittona,
I sentin Uf
Kirj. B. Nik
(Englannin (hallitus j u l k a i s i h i l j a t ­t
a i n Valkoisen kU-jaa v a l t a k u n n an
sotamenolsita.. K i r j a s s a o n v i r a l l i s e s ti
j u l i s t e t t u , että varainhoitovuonna
1 9 5 3 - ^ sotamenot nousevat niin
s u u r i k s i , etteivät; ne r a u h a n aikana
ole ko£!kaan olleet n i i n suuret. Nämä
menot o n s u u n n i t e l t u 1,638,760 t u -
hanndksi p i m n a k s i , mikä o n 120 m i l ­joonaa
p u n t a a eli 8 p r o s e n t t i a .enem­män
k u i n 1 9 5 2 - ; ^ . Sitä p a i t s i m o n ­t
a m i l j o o n a a p u n t a a t u l l a a n läiyttä-anään-
sellaisiin^ p e l k k i i n sotamenol-h
t n , k u i n strategisten r a a k a - a l n e v a -
YK:n uusi nääsihte^ri
Hammarskjöld ei kuulu
mihinkään puolueeseen
T u k h o l m a . — Y K : n uusi pääsihtee­r
i ruotsalainen valtioneuvos D a g H j a l ­mar
Agnc Qarl Hammarskjöld o n m i ­hinkään
puolueeseen kuulumaton d i p ­l
o m a a t t i . Joka o n s y n t y n y t Jönköpin-glssä
1905.
Hänen isänsä o l i maaherra H j a l ­mar'
Hammarskjöld, joka o l i pääml
nlsterlnä 1914-^17. Hän t uU l a k l t ie
teen kandidaatiksi 1930 f l l . t o h t o r i k s i
1934^ T u k h o l m a n korkeakoulun k a n ­santalouden
dosentiksi 19i33. t o i m i v a i
tfovarainministeriön * valtiosihteerinä
1936—45 j a p a n k k i v a l t u u s k i m n a n p u ­heenjohtajana
1941—43. xnkbmlnls-terlön
talousasiantuntijalcsi hänet n i -
m l t e t t U n 1946; käbinettisihteeriksi
1949, neuvottelevaksi valtloneuvoksek
si 1951. P a r i i s i n konferenssissa hän
t o i m i valtuutettuna vv. 1947—48. O -
E E C : n päävaltuutettuna vuodesta
1948, valtuutettuna neuvotteluissa
pääasiassa E n g l a t m i n j a Y h d y s v a l t a i n
kanssa vv. 1944—48 sekä R u o t s i n U N -
ISCAN^ln valtuuskunnan puheenjoh­t
a j a n a vuodesta 1950 lähUen. HalU-tuksessa
toimii Hanunar^jöld v a r a ­ulkoministerinä,
missä ominaisuudes­sa
hän on: o s a l l i s t u n u t Etm>opan-neu-voston
ministerivaliokuxman Ja Y h ­distyneitten
K a n s a k u n t i e n kokoulcsiln.
Lahjominen kukoistaa
Länsi-Saksassa
•Bonn. — Br;ttiläiset Ja saksalaiset
viranomaiset ovat ryhtyneet tutki­maan
raportteja, joissa paljastettaan
l a a j a l a h j o m i n e n brittiläisten varus­t
e l u - u r a k o i d e n . . antamisessa Länsi-
Saksassa. Yhdeksän saksalaista i l ­moitetaan
pidätetyn.
lenickentitä K a s t r u p o n suurelta osal-;
t a ympäröity p i i k k i l a n g a l l a j a l u o v u ­t
e t t u sotilaskäyttöön, sekä laajen­nettu
entisestään. O n a i v a n selvää,
etteivät N o r j a j a T a n s k a oman maan
puolustusta varten, tarvitse tätä v a l ­tavaa
määrää sotUastUklohtla. E n g -
l a a U l a l n e n sanomalehti "Foreign
R e p o r t " on myös lipsalhtanut sano­maan
suoraan, että suuret t u k i t j h -
dat Norjassa ovat tarpeen "lento-hyökkäysten
tekemiseksi Neuvostolii­t
o n tecllisuuden pääkeskuiksiin."
M A A MYYTÄVÄNÄ
Eräs niistä, jotka limckkalmmlri
ovat olleet myymässä T a n s k a n r i i p -
pumattcmuutta uudelle "herrakan-isaille"
lännessä J a suorastäaii kerjän­neet,
että nämä myös k i r j a i m e l l i s e s ti
polkisivat TansLsjtt m a a n jEdkojensa
a l l e , c n T a n ^ n u&ominlsterl O l e
Björn K r a f t . Tanskalaisen " I n f o r ­m
a t i o n " sanomalehden mukaan s a ­noi
hän viime vuoden kesäflcuun 2S,
päivänä Nakskovissa: " O n t o i v o t t a ­vaa,
että ne, ja1)ka taxpeen v a a t i e^
tulevat auttamaan meitä, useammin
kävisivät lounamme. Tämä on t a r ­poen
nykyhetkellä. Jotta h e o p p i s i ­vat,
tuntemaan lentokentät Ja t o t t u ­vat
laÄeutumaan nilUe." Ja tämä
sama m e r k i l l i n e n aja tus sai vielä
selveirjmän ilmauksen, l u n ulkopo­l
i i t t i n e n keskustcQu a v a t t i i n k a n s a h -
käräjillä cvalticpäivilla) Ickakuuri 30
päivänä 1952. ;
U l k o m i n i s t e r i K r a f t i n mukaan.Vei
olluit puhe Tan:'kan alusen asettami-scrtä
EotilastukjkcV.tla varten, vaan
tanj:calain;en tuli itsensä esittää t o i ­vomus,
että heidän iiittolalsensa
A t l a n t i n - l i i t o s s a asettaisivat mää­rättyjä
t u k i k o h t i a T a a r a n käyttöön.
Se mei:.':tsi t a u l u n kääntämistä: uisA
ei saa s o t i l a s t u k i k o h t i a Tankeasta,
vaan Taruika s a a JoUkkoja s i j o i t t a a k -
seen n e alueelleen . . . '
E l ole thmeeUistä, että useat v a l t l o -
päivämlehet arvostelivat hallitusta
A t l a n t i n - l i i t o n , p o l i t i i k a n tähden.
S o t i l a a l l i s t e n toknenplteltten l a a ­juus
j a l u o n n e Ja t u k i k o h t i e n s i j a i n ­t
i lähellä Neuvostoliittoa osoittavat
selvästi A t l a n t i n - l i i t o n hyökkäys-luonteen.
E r i i o i s e n arvelluttavaa o n
tietysti vieraitten joukkojen s i j o i t t a ­m
i n e n maahan. ,
Nootissa. Jonka Neuvostoliiton s i l ­l
o i n e n lökcminlsteri Vyshlnskl t ä ­män
vuoden tammikuun 28 pnä jätti
Tanskan lähettiläälle, Neuvostoliitto
osoittaa, että Tanskan alueen luo­vuttaminen
v i e r a i l l e sotavoimille o n
uhka T a n s k a n omaa tusvallsuutta Ja
r i i p p i m i a t t o m u u t t a vastaan. Tanidca
tehdään osalliseksi Neuvostoliittoa
vastaan siiunniatuissa sotavalmlste-r
a s t o j en luomiseen, tieteellisiin t u t -
k i m u C u l l n ' a t o m i v o i m a n käyttämisek.^
s l s o t a t a r k o i t u k s i i n Ja m o n i i n m u i ­h
i n toimenpiteisiin, j o l t a el o le tässä
k i r j a s s a m a i n i t t u.
E n g l a i m l n työtätekevät alkavat
yhä selvemmin tajuta t u r m i o l l i s ta
kansanvastaista s o t a - , nälkä- j a k u r -
j u u s p o l i t i l k k a a . Jota C i t y n v a l l a n -
pltäji(l toteuttavat niin uutterasti.
•Työttömyys leviää yhä useammille
r a u h a n o m a i s i l l e teclllsuusaloille. K u ?
tomateolllsuustyöväen k y m m e n i i n t u ­h
a n s i i n työttömiin lisääntyy tuhan-f
s i a työttömiä taikka lyhennettyyn
työviikkoon siirrettyjä auto-, kemial^"
l i s e n . i»nerakennusteoUlsuuden ja
useiden muiden teollisuusalojen työn­tekijöitä.
lEVaglännln 76,000 satama­työläisestä,
j o k a i s e l l a viidennellä s a ­tamatyöläisellä
e i o le työtä j o k a päi­vä.
.Nopeasti , kaisvaa työttömyys
Ekatlannlssa, Waleslasa j a P o h j o ^ -
I r l a n n i s s a , Ruokatavaroiden j ä m u i ­den
, kulutusesineiden hinna tkohoa-
Vat.-V
Sodanlietsojien suunnitelmat ovat
Vieraita Ehg-lannin kansalle. Sitä;
k i i n n o s t a a r a u h a , sillä se tietää, ettei
sota, v a a n r a u h a voi tuoda s i l l e p a -
(remman elämän.; S i k s i e n g l a n n in
työtätekevät, tehostavat taistelua s o -
tapolitlÖJkaa Jat klihkoäseistautumis-ita
vastaan,, r a u h a n säilyttämisen j a
l u j i t t a m i s e n puolesta, kansojen ystä­vyyden
puolesta.
V i i m e vuonna monet a m m a t t l y t i -
dlsty:.'aet j a iEnglaimln.työtätekevien
konferenssit, j o t k a edustivat miljoo­n
i a työntekijöitä^, esittivät' v a a t i m u k ­s
e n r a u h a n l i i t o n solmimisesta viiden
s u u r v a l l a n väliaä.
E n g l a i m i n Ikansa v a a t i i yhä v a l t a -
voimaisemmin i m p e r i a l i s t i e n r i k o l l i ­sen
scdan lopettamista Koreassa.
H i l j a t t a i n Lontoossa pidetty ammatr
t i k u n t a v a n h i m p i e n konferenssi, joka
edusti. 300,000. a u t o - j a konera^en-n
u s t e o l l l s i i u d e n työläistä, L a n c a s h l -
r a u h a n puolustusliMisellä, jonka
keskuksena o n E n g l a i m i n r a u h a n -
p u o l u s t u s k o m i t e a . - - : M a a n ^ monissa
piireissä t o h n l i y l i 200 rauhanpuolus-tuskcmiteaa
j a -ryhmää.
V a s t o i n r a u h a n v i h o l l i s t e n , siinä
luvussa m y & i k i n iäboitristisen p u o -
ueen oikeistojohtajien ponnisteluja
läiglannin rauhanpoltajat ^lähettivät
W i e n i n - r a u h a i i k o n g r e s s l i n melko
suuren j a edustavan valtuuskunnan.
Johon k u u l u i ' 158 henkeä — e r i l a i s t en
p o l i i t t i s t e n v i r t a u s t e n j a u s k o i m o l l i s -
t e n kajtsantokantojen' edustajia. O n
tunnusmerkiaistä,: että puolet tämän
r e n j a Oheshicen ammattiyhdistys^ | v a l t u u s k u n n a n Jäsenistä o l i l a b o u r i s -
t e n liiton vuosikonferenssi, JoEä
e d u s t i 500,000 ammattiyhdistysten
jäsentä, Ja m o n e t m u u t k i n järjestöt
ova)!; esittäneet vaatimuksen K o r e an
sodan pikaisesta lopettamisesta.
K a i k i s s a hyväntahdon- ihmisissä
synnyttää yhä suurempaa suuttu­musta
a m e r i l j i a l a i s t e n i m p e r i a i i s t i en
provokatoorinen politiikka, :^onka
tarkoituksena o n s o d a n l a a j e n t a m i ­nen
Kauko-Idässä. Ammattlyhdis
tykset vastustavat yhä enemmän a i -
kcmuksia käyttää C h i a n g K a i - s h e k ln
sotalaumoja K i i n a n kansantasaval­t
a a vastaan. Lontoon, L i v e r p o o l i n J a
M a n c h e s t e r i n satamatyöäisteh v a l ­tuuskunta
esitti h i l j a t t a i n 50,000 s a ­tamatyöläisen
nimessä Englannin
parlamentille protestin a m e r i k k a l a i s ­t
e n agressorien katalia\ h a n b i e l ta
vastaan. S t a f f o r d l n . sähköteollisuus-työväen
ammattiosasto o n asettanut
vaatimuksen, että E n g l a n n i n h a l l i ­tus
" k i u n o a i s i . k a n s a n hyväksi k a i k ­k
i he sotasopimukset, joilla se ön
s i d o t tu Y h d y s v a l t o i h m ".
E n g l a n n i n kansa v a a t i i yhä v a l t a -
vbimalsemmin myöskin j u l m a n s i h - -
tamaasodani opettamista vapauttara-i
kastavaa M a l a i j i n kansaa vastaan
j a englantilaisten sotajoukkojen ppis-tuomiSta
K e n i a s t a j ä F,3yptlstä.
Tässä jalossa talstielussa rauhan
puolesta ö n e t u s i j a n s a järjestsmeellä
t l s en puolueen Jäseniä.
(Wienlti {kongressina p ä ä t ö ^ ^ rau-^
h a n puolustamisesta tehdään-laajas­t
i tuxmetuksi lESnglannin kansalle.
S e n päätöksiä o n '(käsitelty sadoissa'
kckouksissav OBräänvtätlalsen kofkouk-sen
jälkeen N o t t i n g h a m i n r a u h a n -
puolustuskdmlteä lähetti : k a k s i v a l -
tuiis£.tantaa p a r l a i h e t t t t i i n keböitta-maan
p a r l a m e n t i n jäseniä .tukemaan
kongressin päätöksiä. S a i n a l l a t a v a l ­l
a ovat tehneet: B e d f o r d i n , t H a r t w o r d -
s h i r e n j a monet^nuiut rauhanpuolus-tusTiomlteat.
K n g l a n n i n naisten k a n s a l l i s e n l i i ­t
o n p a & a l i s t e n järjestöjen jäsenet
osallistuvat äktiivisiesti raimanpuo-lustusllifckeeseen.
.Tämän l i i t o n p u ­heenjohtajana
' o h i i m h e t t u yhteis­k
u n n a l l i n e n toimihenkilö, k a n s a i n ­välisen
Staliii-raiäianpälklnnon' s a a ­nut
M o n i c a P e i t o n . . N a i s t e n k a n s a l ­liseen
l i i t t o o n k u u l u u m o n t a k y m ­mentä
tuhatta jäsentäi koreasSa
olevien englantilaisten sotavankien
vaimot j a äidit oyät myöskin a k t i i ­v
i s i a rauhänpuoltajia. Englannta
itäosan neljän k r e i v i k u n n a n N o r -
f o l k i n , S u f f o l k i n , (ESssexIn j a C a m ­bridgen
naiset ovat järjestäneet
n a i s t e n t a i s t e l u l i i t o n r a u h a n jmolus-tukseksi
j a lähettäneet pääminlste-nUe
kirjeeh, joMÄ köioitayat "teke-m
p t t lopiin Iniiioittavasta sodasta
K o r e a s s a " Englannin nuorison ja
laajemmat kerrokset yhtyvät tai^
l u u n rauhan puolesta. Nuoriö
h e h k u v a rauhanpyrkimys tuli tat
!l.'iästl i l m i viime vuDden teukokasä
S h e f f i e l d i n • ympäristössä pidetj^
n u o r i s o n rauhanpuolustusfestivaaii-sa.
Viime vuoden marraskuussa jär
j e s t e t t i i n nuorison viesti viao
••rauhankongressln kunniaksi. & ^
h e l m i k u u n cpussa o l i Lontoossa ktni.
l a 28 englantilaisen kolledgen ja ^
o p i s t o n oppilaiden edustajain nti
. hanpuolustuskonferenssi, jonka m,.
o t t a j a t päättivät perustaa ylioppiin
den rauhanpuolustusneuvoston, i;
E n g l a n n i s s a lisääntyy yhä ese^.
män sivistyneistön sellaisten edts^
J a i n l u k u , j o t k a tietävät, ettei nc-^
h a a v o i d a säilyttää Ja lujittaa ilma
päättävää taistelua sodanlietso^
vastaan. Englannissa ovat alctiin^;
s i a rauhänpuoltajia sellaiset knulgi.^
sat oppineet k u i n Lontoon yli<q)ista
professori D. B e m a l , Bristolin
opiston professori S. Pawil, Cambiiii
gen yliopiston biokemiallisen tiede­k
u n n a n l u e n n o i t s i j a t r i D . Nldhcnji
monet muut. ^
JEräät uskozmollisten piirien edos'
t a j a t taistelevat myö^*ji aktilTisesli
r a u h a n puolesta. : Wiemn rauhan-koflgresslssa
olleeseen englantM^ra
v a l t u u s k u n t a a n k u u l u i useita papfK-:
Ja. - B i r m i i i g h a m l n - p i i s p a Bams £3
sanonut, että W i e n i n kongreai ra;
edistävä . "rauhanpuolustusliikiceQi
l u j i t t u m i s t a lE^uroopassa^
• (ESaglannin tavalliset ihmiset aika-;
i v a t yhä selvemmin oivaltaa, kuka (s
:r&uhan ystävä j a k u k a sen v U - .
nen. Öoventryn . ammatticsaston ji
rauhanpuolustuskomltean puheen­j
o h t a j a D l c k i n s o n o n sanonut:
- " K a n s o i l l e ; tyrkytetään suunnatta-
.mla aselstussutmnltelmia käyttämä!:
lä apuna ilkeää valhetta, että miäi
Vteriäjä -v§lmlstäutuu sotaan meitj
; v a s t a a n . . . Minä, labouristisen pna-i
•lueen Ja'Lonerakennustyöväen yhdu-:
tyneen a m m a t t i l i i t o n lojaaUnen jä-'
sen, l o j a a l i n e n englantilainen, joiih|
k o t i , lapset, lasten lapset ja kaiiii,]
' j o k a m i n u l l e o n k a i k k e i n kalleicta,;|
ovat Coyehtryssa j a ' Englannissa, ta­v
i n x-llme v u o i m a Venäjällä ja pala-;
s i n sieltä varmasti vakuuttuneeni;
8Utä,'että Venäjän kansa-j a Venäjänj
h a l l i t u s tekevät k a i k k e n raidian ä-:
lyttämiseiJii. Ne, jotka ylistävät
kansaamme muiden maiden kansoja
, v a s t a a n , ovat sotarikollisia."
i E i i g l a n n l n tavalliset iiuniset tietä­vät,
että Neuvostoliitto t a i s t e l i ter:
p a a n t u m a t t a r a u h a n puolesta ja yli-telstotmirman
puolesta kaöckienton-s
o j e n kanssa. Suurina surupäirinä,
j o l l o i n kansat Jätivät viimeiset jää-hyväisensä.
J . V . StalihUle, miljoona:
englantilaiset itaiaisivat rakkautensa,
s u u r t a raiöianlipunkantajaa kot-t
a a n J a ystävyytensä Neuvostollitt»
k o h t a a n . .
:, Saneitaan..eikä.:a^^
;;vailitagonilb 0 ^ \
;Trafe^- toäla^ j-tuli : mleieenUne
v a i i h a n ystäväimne Pletlläii tullossa
' opaaaiaotal-äanHnia- - • •tolmitokseen.
Hänen muuten yksitotiset, kasvonsa
l o i s t i v a t - v a h i n g o n i l o i s e s t a ' hjnrätuuli-suudesta
Oyödessään l a k k i n s a ' n a u ­l
a a n j a tapansa mukaan "painaessa
p u u t a " k u i n kotonaan.
. n-nme häirirmeet miestä, v a a n a n ­noimme
hänen rauhassa k a i v a a esiin
r a k a s t e t u n väärävartlsensa, sillä
vaisto, t a i m i t ä se He o l l u t , v a r o i t ti
meitä työntämästä päätämme kiven
j a kovsin rakoon.
T a u o n istuttuaan Ja muutamia
h e n k i s a v u j a k i ^ a i s t u a a n Pietilä rik­k
o i hiljaisuuden Ja s a n o i , että " e i
pitäisi mennä syyhymättä saunaan,
v a i mitäs arvele*?" , ,
niinkään, myönsimme m e k ä ­sittäen,
että Pietilän mielessä oU
v i & o n lopun a i k a n a saatu lumipyry,
sade J a y l e i n e n " k o i r a n i l m a " , v a i k -
l3x tämä l ä t t i " e n n u s t i " toivomaan-
" k a u n i s t a säätä" nuoren väen
näytelmäkilpailujen ajaksi.
"Yhtä epäluotettavia ovat e j ^ v l -
ffiiillset kuln^virallisetkin sääenhiis-^
t e l u t " , - t u i u n i l*ietim kuitehkto , 11-
.'meisenhyyärt tuulen.vailitessa.'
" M i i t t a eipäs v a i n satanut iiiitt p a l ­joa,
että o l i s i telmyt mitään haittaa
näytelmäkilpailulfle". yritimme me
vuorostaimne puolustella.
" T u r h a a puhetta", sanoi Pietilä
väärävartistar.sa uudelleen sytyttäen.
"Nuoren väen näytelmäkilpailuja o l i ­s
i tullut katsomaan salintäyteinen
yleisö s i t t e n k i n v a i k k a o l i s i satanut
kissoja j a koirlaL SeUalsla t i l a i s u u k ­s
i a ö^i meillä aniharvoin j a n i i n ­muodoin
kul.uan talteen ystävä ei
h a l u a slallaJstaysviuuttaa. Nälthän
m i t e n P i n n l s h - h a a l i oli ^ t u p a t en
täynnä kansaa vielä s u n n u n t a i n a k i n,
v a i k k a cli t a n s s i t t u t o r s t a i n a j a per­j
a n t a i n a , sekä katseltu neljä y k s i ­näytöksistä
näytelmää l a u a n t a l - U t a -
rta," , •
, "Nälnliän t o k i " . myöxSsimme me.
"SUtäs näet, että k a i k k e i n tärkein­tä
o n se mitä esitetään, eikä s u i n ­k
a a n sääsuhteet..01isitte v a i n e i m i i s -
!taneet kotC'iatasoista j a m i e l e i d c i i n -
t o b t a näytehnäkilpallua. n i i n olisitte
olleet vankalla, maaperällä, sen s i ­jaan
kuii sÄitte^^^ äse-m
t i s t a : ' ' . - - : - ; " , ' : ; - "i-''•"
mutta,Pietilä j ä ^^
; ; ke^eyfä^ V i ^ s ^ ^
siEmbmaftoih^jilo&ai Siitä; k u n ; t ä -
' 3 ^ : nuoren^
felmäiUpaUu' iiiMaiariaixi. i i y v t o.
kOTkeataspisia' e ä i ^^
l i s en .m^äJli^bif^s^^
pä:ra o l i ^ l^
A i n a k l i r j n ^
mys orii vähi siitä, keneni 'esitys o n -
o^istMi vähemmittä kommelluksitta,
sillä n t o fajFvin o l i v a t nuoret näy­telmänsä
haijo^ttaneet Jä m i n m a i ­n
i o s t i h e n e p o l k k e u k ^ t t a e s i t t i i ^ t.
"Älä luule että, että minä o l i s in
p a l k i n t o t u o m a r i n a , a n t a n u t tasapeliä
k a l k i l l e . Kyllä hyvissäfcin esl^fksissa
m eroa j a k U p a l l u k u n o n J u l i s t e t t u,
s i l l o i n Jöku> v o i t t a a Ja toiset Jäävät
jälkeen. M u t t a s a i u ' m i n u n sanoa,
että p a E n n n o n o l i s i y a t h y v i n a n s a i n ­neet
kaflcki Joukkueet, aillä n i i n täy-s^
pataoisla J a hyviä esityksiä saimme
poUdceuksetta nähdä.''
K u n enune yrittäneetkään panna
,^'No'r, m u r a h t i ystävämme kjsj-j
:västi^::^;••;;,.
•J: r•fEsfanetki^l siinä saunaiysymji- j
sessä.; - T Ä i Sudburyssa vienSl
n y t spesialisteja. Jotka ovat koSe!-
ite(?t.-sauhaa jös"to^ ja tietää
mälbm ovat V hyvässä saunassa, J* |
•käfkto''he .olivÄf y ^ «"'*J
e t b i : a i k 3 c a ' r n e IM 1^
kaujpungissa-^^e^ '""""J
fayvää; niiii^hyyä ajanmukainen
' h a l m e i l l a : o n k u i t e n k i n Työn
'tossa."
" J a mitäs tekemistä'on tällä nuci-j
t e n näytehnäkllpallujen b u o^
sään kanssa'.'? k y s y i Pietilä Ilmeisesi j
paheksuen keskustdualheen vaato-1
mistä. \ ,"
" O n Ja e i o l e " , myönsimme o^-l
" m u t t a eäköhän se itodista. että afi-j
i n e me. a i n a mene syyhymättä ÖS*!
n a a n k u t e n suvaitsit hyväntahtoi-hanttihx.
Pietilä k a t s e l i h e t k e n a i k aa
tohnltukscn sehiiä. Ja s i t t e n t o k a i s i:
" E i taida o l l a p o j a l l a mitään sanot­t
a v a a ? " :• •
Tähän mezmessä Olimme selylnnäet
tyrmäysigcusta Ja sanoimme puoles­tamme
että " o n k o Pietilä huomannut
b r s k a a n mitään «ejlalsta, että m e
olisimme olleet oikeassa?"
sesti 'huomauttaa."
" M u t t a pj^ptOä erillänne sääo-l
nustelusta. <Jos mieUtte kansalais;!
taottamuksenne ' säUyttää". sa^l
Pietilä - J a m u t i s i ulos käveUessä^I
. J o t a k i n s e l l a i s i s t a Ihmisistä j o * * P j
tävät: J o n a k i n erUcolsuutena sitä, k ^ j
aucmalaisten työmiesten, suomalais'!
J a m u i t a k u n n o n ihmisiä varten
k e n t a m a s t a saunasta saaj^kminfj
löyljit. "Mistäs s i t t e n saisi kum»-!
I l s en kylvyn," d l e l meidän omasai
saunastamme*, kuulimme hänen t*"]
l ä oven raossa-sanovan.
Känsäkoura-