1954-02-09-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
..J m Tiistaina, helmik. 9 p. — Tuesday, Feb/^ 1S54 • j i B i i i ^ UUmed Vov. e, 1917. Autbor]24^ «Mcpbones: BosUMpi Oflle» 4-4304 BOitorial Ottlce 4HU09. Masager •&£uksL £ditcirW.EUttiid.MaUb]g addreae:>Box «9. SiMlbury, Ontario. Atfvertising rates upon appUOiUoD. Translation free of cbacge. Qfilce Department, Ottava. Pub* 'IlÄ6d ••• t > llion(Ss bjriV&paus Publisbln? Company Ltd.^ at 100-102 Klm St. W.. fiudbmy. Oat., Canada. . TILAUSHINNAT: Canadaaaa: l vlc 7iW « kk. 3.75 3 kk. 3.25 YhäysvaUoiau: t vk. BM 6 kk. 430 Suomessa 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75 'Ma, Canadan*-NL:n ystävyyskuukausi Uudet tuulet puhaltavat kautta maan, ja ne lupaavat hyvää Ca-radalle. «Me tarkoitamme sitä, että kaikkialla Canadassa suhtaudutaan uijiiella, yslävällisemmällä tavalla Neuvostoliittoon. Maan johtavat valtiomiehet puhuvat, että Canada,on valmiina aloittamaan "kaupankäynnin Neuvostoliiton kanssa, .Surullisen kuuluisan Gousenkon ju-iun' jälkeen on jälleen vaihdettu diplomaattiedustajia Canadan ja /Neuvostoliiton välillä. Ja mikä tärkeintä, Xeuvo-stoliitossa on pitkäs-täraikaa CI';n kirjeenvaihtaja, joka lähettää päivittäisiä uutisia .siitä, miiä tapahtuu tai paremminltin, mitä hän henkilökoTitaisesti havaitsee ])^hjoisessa naapurfmaassamme tapahtuvan. Tämä on äärettömän mielenkiintoinen seikka, ja kuten sanottu, • se lupaa hyvää Canadalle, .sillä pulakauden kehittyessä Yhdysvallois- "Sa,';Canadaa uhkaa suuri ulkomaakaupan krii.si, mitä ei voida ratkaisulta muuten kuin järjestämällä kauppasuhteet Neuvostoliiton, sekä Kii- " nan ja muiden kansandemokraattisten maiden kanssa. Tassd tilanteensa on erittäin lämpimästi tervehdittävä Canadan- •'Neuvostoliiton Ystävyysseuran helmikuun ajaksi järjestämää ystä- "vyyskuukautta, jonka aikana ja, avitlla edistetään ystävällisten suhteiden edelleen kehittämistä Canadan ja Neuvostoliiton,' kahden "naapurimaan välillä. Kaikki merkit viittaavat, siihen, että miljoonat canadalaiset ru- ' peavat vähitellen näkemään <j^ oivaltamaan, kuinlia tärkeätä on maallemme ja Canadan kansalle, sekä koko'maailmalle se, että järjestettiin -ystävälliset suhteet Canadan ja Neuvostoliiton välille. Kysymys ei ole "ainoastaan" maittemme välisistä suhteista eikä "vain" rauhanasian - edistämisestä, vaan myös oman arvomme säilyttämisestä. On nimit-' iäin muistettava, että ihanimmatkin pilvilinnat häviävät tosiasiain _>(i£ltä kuin ^ippuakuplat tuulessa. Ottakaamme esimerkiksi Torontjssa ilmestyvä Vapaa Sana, joka liiittoa vastaan. Sen'"tolniitaskirjoiiuksen otsikkona komeili: "Puute tyhä jatkuu Neuvostoliitos.sa'\ Ja varsinaisessa toimituskirjoituksessa lainataan "argumentin" perustaksi erästä uutistietoa seuraavasti: '}i • "^oviettivaltion talpudcllisen elämän koneisto on tullut yläosasta '{niin raskaaksi, ettei/s4»'^lapsat Jaksa kannattaa sitä. Se tuottaa vuo- \ ' J^sittain 35 miljoonaa tonnia terästä ja 300 miljoonaa tonnia kivihiiltä, jmutta ei kylliksi vehnää, perunoita^ lihaa, ja maitoa». Raskaan teolljT ^uuden tuotanto on fncmntan J;uin Ixaksinkertaistunut^sitten yuoden g 9 4 0 . . . " ^ ' I I [• "'\ ' \ * ,r..5. 'Mainittu Vapaa"5äfia^on vuosikausia hekutnoinut^itsepetoksen ' ^urmiotilassa ja väittänyt kiven kovaan, ettei Neuvostoliitossa ole mi- ;;Jään eikä voikaan ojlaljfi. -Mutta/^nyt se^jqutuu myöntäiTipö;,| kuteh ^< ^'euvostoliitossa'bn'"'seUt«tty'ja myös Vapaiidessa keffott"u,1että siellU ' >:. ' ^ n tähän asti pantu^pääpaino "raskaan teollisuuden" kehittämiseen ja ^'-cfttä siinä on saatu huimaavan suuria saavutuksia, srllä "raskaan teol- Ilisuuden tuotanto on eh^m^än kuin kaksinkertaistunut sitten vuoden ; 1940 . . Kun öikeih-kovalle ottaa, niin koiranenkin potkii — ja ;JVapaa Sana myöntää'totuuden! ' ' ~ Vapaa Sana yrittää kuitenkin vieläkin pettää itseään puhumalla ^palturia kuluttjistaryikk^idpn tilanteesta.Vaikka mainittu lehti, kir- > joittaa aivan pötyä vehniin "suhteen — sillä Neuvostoliitossa on vilja-ftkysymys "lopullisesti^^^^kaistu'' — niin tunnettua tietysti jpn, etta "siellä «f ole voitu tähän" iriennessä kiinnittää riittävästi huomiota kulutustavarain tuottamiseen. 'Mutta tosiasia on, että ^rakentamalla raskitaan teollisuutensa sellaiseksi voimatekijäksi, mikä se nyt oi?,' Neu-c- vostoliitto voi lyhyen kolmen vuoden aikan^ kohottaa kulutustavarain viuotantoa siinä määrin^ etta siellä tulee vallitsemaan "yltäkylläisyyden ' '^aikakausi", kuten sen nykviset suunnitelmat edellyttävät. "" Canada on luonnollisesti "vapaa maa" missä Vapaa Sana ja sii- "hen verrattavat lehdet voivat tuudittaa itseään uniuskoon, millä ei ole «-mitään tosipohjaa Neuvostoliitossa. Mutta kansakuntana Canadan velvollisuus on hankkia tositietoja siitä, mitä on tapahtunut muutaman ^ °%hyen vuoden aikana,Neuvostoliitossa, jnitä on siellä tapahtumassa , , ^jamitä on nyt odotettavissa.- Kaikkein ajankohtaisimpana muistutuksena tästä on viime per- "jantaina 'Moskotvasta saatu tieto, että Neuvostoliitto on tarjonnut Britannialle 1,200 miljoonan dollarin jättiläistilausta koneiden, lai- 'vojen ja muiden tavarain suhteen, mistä brittiläiset liikemiehet saisivat suuret tulot ja työläiset luovaa työtä pitkäksi ajaksj. . , ' Canadalla on myös tilaisuus saada suuria tavaratilauksia Neu- -vostoliitosta, Kiinasta ja 'Euroopan kansandemokraattisista ipaista. ''Talouspulan kehittyessä Yhdysvalloissa ja täällä, Canadan täytyy löy-j l ä ä uusia markkinoita ulkomailta. Mutta näiden uusien markkinain "^saannin "'ehtona" on se, että suhtaudumme asioihin sellaisina kuin ;^e ovat, eikä sellaisina, mitä toivoisimme niiden olevan. Ja tosiasia , ^ on, että sosialistinen järjestelmä on olemassa, että se pysyy ja voi- -mistuuj ja että kapitalistisen maailman täytyy oppia elämään sen rin- /nalla. , Juuri tässä yhteydessä on lämpimästi tervehdittävä nyt täällä -vietettävää Canadan-Neuvostoliiton ystävyyskuukautta. . \ : Se antaa tuhansille canadalaisille-mälidollisuuden tutustua siihen, mitä on Neuvostoliitossa tapahtunut kuluneen 35 vuoden aikana — ' ^-että tsaarinaikaisesta takapajuisesta maatalousmaasta on tämän lyh- , , käisen ajan kuluessa kehittynyt valtavan suuri ja voimakas teqllisuus- ,jma, joka kykenee esim. tarjoamaan Britannialle yli miljaardin dollarin ^ arvoista* kauppasopimusta, kuten tapahtui'viikon lopulla. ' , \ Kun Vapaa Sanan toimittajat vaikeroivat, ettei '''Neuvostoliitossa" de muka imirään edistystä tapahtunut muualla kuin raskaan teolli- =^^uuden alalla, niin heille 'muistutetaan joistakin tunnetuista tosi-lasioista seuraavaan tapaan: 'Esimerkiksi jalkineteollisuuden,tuotanto " / , ?oH Venäjällä vuonna 1913 ainoastaan 8.3 miljoonaa Sparia, mutta / / ^ 9 5 4 yksinomaan liittoteollisuuden tuotantolaitokset tuottavat nahka-jalkineita 200 miljoonaa paria. Neuvostoliitossa on' viljaa yltä- .'* kyllin. Viljan tuotanto vuosina 1952—53 oli.^40.4 miljoonaa tonnia :A3^itävastoin kuin vuosina 1926rr—27 10.3-miljoonaa tonnia.: :'ilut- '-"ta kevytteollisuus"on sittenkin jäänyt jälkeen raskaan teollisuuden, ' l"äärettömän suuresta kehityksestä, ja siksi on siellä tarkoitus no- Lihan tuotanto on vuonna 1956 noin 2.4 kertaa suurempi kuin 4 j y , 1950^ voin tuotanto 2 kertaa suurempi, kalatuotteiden imäärä 2.1 keuurempi, sokerin tuotanto 2;I kertaa suurempi, säilykkeiden tuotanto,; SYNTYAAA-PÄIVIÄ Nestor J.Vick) Uätiaen Torontosta saavuttaa huomenna t't. «JO pnä 50 vuoden iän, Mrs. 5IarJ3 Miettfnen C^b^ltista täj-ttää huomenna t.t. 10 pnä 75 vuotta. Edla Marttinen Long LakeHa saavuttaa t k . 11 pnä 84 vuoden Iän. Gusti Lehtinen Port Arthurista saa-m u a t k. n pnä 78 vuoden fan. Yhdymme omaisten ja:y|Uvien onnitteluihin. St. Lawrencen syvän meritien rakentaminen Canadan edut ja Yhdysvaltain isuhtautiiminen yritykseen vaativat, että Canadan on yksinään ryhdyttävä tämän yrityksen toteifttamiseen Viime vuosisadan -ajoilta; saakka vir«Iä olleen St. Lawrencen syvän meritien rakentaminen on tällä,erää; ehkä pite.-nmalläkuinkoskaanennen. Ainoana tä.Tiän yrityksen: toteuttaminen enteenä on tällä kertaa, n i i n sa^^ nDtaan hallituksen taholla,, asian lo-: puUinen ratkaiseminen yhdysvaltain kongressissa. Tokaalta on kuitenkin selitetty, «ttä ellei Yhdysvaltain h a l - <\it\js: osallistu tähän' hankkeeseen, ryhtyy.Canadä yksinään tämän suurtyön spr.tta-niseen. Viimeisimmät tiedot Ybdysvaltairi kongressissa .tapahtuneesta r asian Icäsittelysta osoittavat, että-Canadalla ei olermitään syytä Jäädä odotta-. maan kongressin: päätöksiä asiassa vaan että Canadan' on ^pikaisessa jar- Jestylisessä ryhdyttävä rakennnstöi - den aloittamiseen. Kirjoittaessaan: tästä asiasta i muutama paiva sitten, totesi Toronto Työväeii yuotuirien basaari pid^ään Vancouverissa ' Vancouver. ^ ^ V a ^ ^ ' K u n AaUmi kyntää Ja »EeVa kehrää ncln kuka cn silloin jouten" vaihdetaan täällä helmik. 28 Ja 27 pnä toiseen sananparteen: ' ' K u n Eeva ke.', tää ja Aatami palstaa niin kuka silloin saa' ensimmäisen .palkinnon?'' Se saadaan nähdä perjantaina hei- Daily Star, että Yhdysvaltain ,kon-miki 26 pnä klo 8 illalla «astings A u - dltorlumissa. alkavassa Vancouverin työväen toisessa vuotuisessa basaarissa, jonka kohokohtana on omenapiirakan valmistuskilpailu niin miehille kuin naisillekin; Kummankin kilpal-, lun voittajalle .annetaan ; ^erikoinen palkinto. Ta;hän mennessä tehdyt valmistelut osoittavat, että tilaisuudesta muodostuu erikoisen kiinnostava kummaller kln sukupuolelle. Sinne järjestetään silloin mitä erllaatuisempien tavarain myyntikojuja, kaikenlaatuiset kotitekoiset ruoat, Teivokset,: makeiset ym. mukaaii i luettuna, clemäah myöskin lasten ja pienokaisten vaatetusta, kotitaloustarvikkeita, vaatetuksen koristeita, käytännöllisiä leikkikaluja, kirjoja ja paljon-muuta- kauppatavaraa, minkä pitäisi • kiinnostaa jokaista, joka haluaa tehdä edullisia kauppoja. Kaiken Tsäksi varustetaan tilaisuuteen erilaatuisia pelejä Ja lyhyt "mutta hnivlttava'ohjelma, jossa.suh-, teessä JfirjF^stävällä komitealla on y h tä' Ja ttlsttf hiai^'äan, niistä se ei h a - IJlkttelidä paljastuksia etukäteen. B a - , sl^krl piföttyy öittfen Idudntal-lllan ko-j melslin tansseihin. , Kilpailuista ,Ja iinuista tilaisuutta «koskycisli'asioilta *vbl saada yksityiskohtaisia tietoja soittamalla mrs. C. Evansille. ^ Pa'jrmount 1471L, 4274 , S : p h i a St. Va-.couver, B . C. gres3:ssa oh asetettu .Yhdysvaltain osallistumisen ehdoksi sellaisia vaatimuksia; joihin Canadan taholta ei voida : missään tapauksessa suostua. »Canada on entuudestaan sijoittanut valtavat * pääomat; Wellandln. kanavan rakentamiseen; ja koska .tämä kanava muodostaa tärkeän renkaan suunnitellustameritiestä, j a koska Canada on yksinään rahoittanut na-r ma kustannukset min viitaa se s i i hen mitä' on; edelleen .tehtävä,, etta Canadan on / ryhdyttävä vykslnäan tämän yrityksen toteuttamiseen.';;.Se Oh tehtävä sitä- suuremmalla; syyllä koska tästä ;yrityksesta saattaa- muodostua: Canadan valtiolle vakituinen tulolähde, mikä riippuu tietenkin siitä minkälaisiksi taman meritiennka-nava- i; j a käyttömaksut maarataan. Esimerkiksi;;Suezin kanava;on.eras maailman eniten voittoa tuottavista li.keyrltykslstä. ; -Nykyiset suunnitelmat ja laskelmat edellyttävät tämän; syvän meritien tulevan maksamaan yli 300. miljoor naa dollaria. Mutta Yhdysvaltain senaatti on acettanat Yfadysvaltain osallistttmisen ehdoksi, : e t t » , siihen sijoitettaieiinainoastaan. 105 mlljQO-. naa dollaria: eli ainoastaan kolmasosa arvioidolsta kustannultsista Ja s i l ta huoL'mat(a on :£en&atiUa;jaUieptta Vaatia, että^ YhdysvalUin pitäisi päästä Canadan . kanssa tasavertaiseksi osakkaaksi tähän yritykseen..'Canadan^ pitäisi sen v mukaan sijoitaa mainit uista 300 m il Joonasta kaksi kolmas-osaa tämän hankkeen toteuttamiseen siitäkin huolimatta; että Canada-on entuudestaan aivan yksinään rahoittanut Wellandin Icanavan rakentamia sen. Jos julkeat jänkit olisivat o l leet ~ ehdotuksissaan' jossain; määrin säädyUi&iä nUn olisivat he ehdottaneet; että: Setä Samuli malcsaa kalisi kolmasosaa kustannuksista. : Koslca on ilmeistä; että Yhdysvaltain senaatin asettamat ehdot jäävät kongressin ; päätöksiksi tässä kysyr myksessa, pitäisi jokaisen vähänkään-oil. oamleljsen Ihmisen käsittää, että Canadan on lähdettävä toteuttamaaxj tata; yritystä puhtaasti ;canadalalse-na hankkeena; V J a alati lisääntyvän työttömyyden.; johdosta ollsi raken-r nustoihin ryhdyttävä.niin pian kuin se suihkin on mahdollista. Fräana tärkeänä seikkana tämän hankkeen yhteydessä on Yhdysvaltain senaatin vaat;mus silta, että "Yhdysvallat pääsisi tasavertaiseksi ; osakr kaaksi tähän yritykseen — tai o i keastaan määräävään asemaan. Sillä USA:n senaatissa sanottiin; että ellei Yhdysvallat pääse; Canadan, kanssa sopimukseen meritien käyttömaksuista, olsi nämä malaut määrättävä si:na;tapauksessa Yhdysvaltain;; o i keuden.' päätöksellä , — . j a tietenkin Yhdysvaltain kapitalistien etujen mu-.; kaisesti. . K u k a a n kunniallinen cana-: dala:nen ei varmaankaan, halua alistaa maansa etuja'ratkaistavaksi Y h dysvaltain oikeudessa - ^ i j a siinä tapauksessa tietenkin maansa ja sen asukkaiden vahingoksi. Tämä meritien käyttömaksujen määrääminen on varsin tärkeä selto-ka ja se velvoittaa Canadan hallituksen ryhtymään yksinään meritien rakennustöihin. Asla on siten, että jois Yhdysvallat pääsisi osalliseksi t ä män meritien' hallintoon edeUamai-nitullla ehdoilla, saattaisi se Johtaa siilien; että canadalaiset joutuisivat maksamaan meritiestä aiheutuvat tappiot jcs ja kun Yhdysvaltain t a holta .maaräittäisiin meritien Ijjiytto-maksut nun 'alhaisiksi; että se johtaisi vuotuisiin tappioihin; .Ja koska Yhdysvaltain kapitalistit omistavat valtaosan Suurten; jai-vien: liikenteessä olevista laivoista ja koska sen maan; kaiippalai vasto; o n ; valtavasti paljon: suurempi kuin Canadan. kaup-' palaivasto n i in olisi yhdysvaltain :etu- Jen mutaista — ja varsinlcin laiva-kapitalistien etujen mukaista -—että maksut asetettaisiin mahdollisimman alhaisiksi. Se merkitsisi sitten sitä, että. Canadan veronmaksajat joutui- Sivat^ näiden tappioiden i maksam'sen kautta maksamaan tukirahaa yhdysvaltalaisille kapitalisteille. : Koska Yhdysvaltain konsressi esiintyy näin julkealla: tavalla ta«sä me-; ritien rakentamisasiassa; pitaisi nyt olla kaikille selvänä, etta Canadan hallituksen, - on: luovutta\ a :kailijlsta aikeista'^ ryhtyä minkäänlaiseen y h teistoimintaan: Yhdysvaltain kanssa tämän- yrityksen toteuttamisen: suhr. teen. Edelleen pitäisi olla selviönä myöskin se, että kun tama yritys on saatu valmiiksi,;;etta; sen käyttämisestä perittäisiin: niin riittävät maksut, että sen käyttämisestä perittäi-; sun niin riittävät: maksut, että; C a nadan ; veronmaksajat -eivät .joutuisi mDlaan tavoin suorittamaan min-: käanlaisia tukimaksuja sen paremmin; yhdysvaltalaisille ;kuin. canada-; Iäisillekään ;laiväkapitalistellle;; Pain-vastoin olisi m aksut määnteltavä niin runsaiksi,; että; niistä jäisi voittoakin; Sillä onhan :valtio; yhtä :oikeutettu saamaan yrityksestään voittoa kuin kaiken maailman yksityisyrittäjätkin. . Canadalaisten kärsivällisyys Yhdys-valtain; taholta harjoitettuun vehkeir lyyn j a viivästelyyn tässä .tärkeässä asiassa on päättynyt. : Canadalaisten -Jean-Jules; Richard, ;;hyvin:tunnettu que^ecllainen; kirjaili ja:; vetosi^Toronr tossa pidetyssä vkongressissa neuvotellun rauhan puolesta Canadan;kansal-' lisen yhtenäisyyden puolesta julistaen, että "maantieteelUset seikat ja! kleU-kysymys et ole yhtenäisyyden vihollinen. ; Sota on kansallisen yhtenäisyyr deii: pahin ^vihollinen?.;; Hän; keholtti kansakuntaa ^työskentelemään: :f'rau-han,: vamrauden, kaupan, terveyden ja kulttuurin hyväksi". SITÄ N L :h luohiips Saksan rauhah^opirnu varten Yhtenäinen. Saksa, mieliitysvoimat pois; kansalliset asevoimat,jftttvelat^ pyyhitään '•ml Mli ;:i®Ä tärkeintä on /kuitenkin tämä: /Sosialistisen järjestelmän r tulla mitäiintalauspulia; vaan kansan ostOf, jatku%'asti. Selvästikin meidän velvollisuutemme kansakuntana itseamrtie ja r.;f,{^^litessa ei ole, eikä vof iM^S^fe^vaa ja kehittyy ji Kapitalismin anarkia lääkintähuollon alalla Länsi-Saksassa </?"Ei ole mikään salaisuus, että l i i t totasavallassa on nykyään jo y l i 4,000 'lääkäriä:työttömänä. Samoin ei-ole mikään/sala's'uus «ttä lilttotasaval-la.= i3a pian tulee olemaan.; 19,000, laär käriä, joilla el ole mitään toiveita säädä lähiaikoina toimeentuloa omassa ammatissaan"; kirjoittaa tohtori Nagel Pranbhirt am Mainisat " V l r k a - lääfcäri"-lehden joulukuun numerossa lääketieteen opiskelijain asemaa käsittelevässä artikkelissa. < T r i Nagel selvittelee tämän epänormaalin tilanteen syitä ja .tekee seuraavan johtopäätöksen: "Syytä näln-suiuinattoman laäkäriyUJaämän muodostumiseen on usein pyritty etsimään lääkärien .ammatitkuhnasta^ iählnnäiUelääkcUeteen opiskelijoista kun todellisuudessa kuitenkin on ky-: symys - vain valtiovallan laiminlyönnistä." Han katsoo Adenauerin hallituksen olevan vastuussa siitä, että tuhansia länsisalualaisia lääkäreitä on työttömänä. Terveydenhoito-olot on uudistettava, hän vaaUi. koska lääkärien lukumäärä ei ole Ulan suun. vaan koska lääkärien ammattitaitoa el käytetä riittävässä määrin hyväksi; Pää vaatimuksena esittää t ri Nagel:"Jälkikasvusta on huolehdittava^ paremmin.: Salraalain ; ja;, terv.eyr denholtolaitostsn - - työntekijöille. on maksettava kohtuullista palkkaa." (PV) Saksan aseistamista kehoitetaan vastustamaan Tanskassa . Kööpenhamina. — Radikaalisen kaiisankäräjäryhinänii puheenjohtaja Jörgen Jörgensen. vjoka monet kerrat on omaksunut poliittista avainasemaa merkitsevän ; kaiman.-; on(lausunnossaan Jydsruplssa ••• voimakkaasti :^vasT tustanut Saksan jälleenvarustamista. "Tanskan kannalta on lyhytnä-kysymyksessä V i ' yenstre Ja konseiTvatiiyi;t ovat pettävällä, poKjaUa.^^^ M mukaan olisi • nykyisessä- tilanteessa tärkeätä, että sosialidemokraatit äsetuisivat ^'uusien lippujen alle" samalla tavalla kuin vi&raiden lento*- Joukkojen sijoittamisessa Tanskaan rauhanaikana",:;Jörgensen sanoi: ; Canadän^-J 1952 paperi- ; Ja puumassatuotanto, jonka arvo oli 14238 miljoonaa. dollaria. Tuotannossa työskenteli 57,291 henkeä. koisia sallia-tilapäisen :;voimaryhmlt . - . , t d y n m ä ä r ä t l s e n kfentä. :^aksalals^'tunraamaanSaksan kansalle raabdol- ' Moskova. 2. 2. (SIB) — Neuvosto-hiallituksen luonnoksessa Saksan rauhansopimukseksi - lausutaan mm. •:;• : vSaksaa vastaan käydyn sodan:päättymisestä: o n kulunut lähes yhdeksän vuotta, mutta Saksalla: el: vieläkään ole rauhansopimusta; maa. on .jakaantuneena ;i j a yha edelleenkin • epat^ga-arvoisessa asemassa muihin valtiolhan nähden. Tästä': epänormaalista;.tilasta on; tehtävä loppu. Se vastaa kaikkien i rauhantahtoisten ; kansojen pyrkimyksiä, - Solmimatta pikaisesti Saksan- kanssa rauhansopimusta' ei voida • turvata oikeudenmukaista suhtautumista Saksan kansan laillisiin kansallisiin etuihin. ; Saksan rauhansopimuksen.solmimisella on tärkeä merkitys rauhan lujittamiselle Euroopassa; Saksan rauhansopimus tekee mahdolliseksi toisen maailmansodan * seurauksena nousseiden kysjonysten lopullisen ratkaiseminen. Näiden kysymysten'xat-. kaisemistä vaativat hitleriläisten agg-recSiostavkärsimaanjoutunelden.- Eu-rocpan valtioiden, varsinkin .Saksan naapureiden :ellnedut.; Kauhansopl-muksen solmiminen Saksan kanssa tulee myötävaikuttamaan ikansainvä-lisen tilanteen parantamiseen kokonaisuudessaan ja siten edistämään kestävän rauhan aikaansaanusta. Saksan rauhansopimuksen solmimisen Jouduttaminen on välttämätöntä siltä syystä, että jo kaksi-kertaa maa-' ilmansodan aloittaneen Saksan: m i l i tarismin uudelleensyntymisen vaaraa el ole poistettu.:. Kcska; Potsdamin konferenssin asianomaiset'päätökset ovat: yhä ;vielä;:täyttamätta. Saksan rauhansopimuksen ; . , on Saksan militarismin ja Saksan ;agg- . ression; ; uudistumismahdollisuuden hävittäminen. ^Rauhansopimuksen solmiminen Saksan kanssa,; antaa Saksanjikan-: salle kestävät rauhanolc"c .tulee ^edis-. tamään Saksan kehittymistä yhtenäl-. senä riippumattomana demokraatti-: sena ja rauhaarakas ta vana valtiona .Potsdmin päätösten mukaisestL. Ja sopimuksen pohjalEsi on asetettava seuraaivat perusteet: SAKSAN RAUHANSOPIMUKSENv'^ PERUSTEET ••^^^v7;'^:-;'-=;;.v^':. ^;^;r:i^:;-^- . Osanottajat Iso-Britannia; Neuvostoliitto, USA; RaTiska,'Puola, Tshekkoslovakia,-Belgia; Hollanti j a muut valtiot; jotka a - sevoimlneen osallistuivat sotaan Sak^ saa vastaan. FoUittiset määräykset ;1. Saksa palautetaan ; yhtenäiseksi valtioksi. .Täten tehdään; loppu Saksan hajaannuksesta, ja: yhtenäinen Saksa saa mahdollisuuden: kehittyä riippumattomana^;;; demokraattisena, rauhaarakastavana valtiona. 2. Kaikki, miehittäjävaltlon asevoimat on ptistettava Saksasta :vlimeis-tadn ;;vuoden - kuluttua ; rauhansopimuksen voimaanastumispäivästä. S a manaikaisesti: tämän?: kanssa" hävite-taän. r; k a i k k i : ulkomaiset ;.sotilaalliset tukikohdat Saksan alueelta. ; 3.. • Saksan kansalle - on turvattava demokraattiset oikeudet, niin että kaikki Saksan oikeudenkäytön: piirissä olevat henkilöt rotuun, sukupuoleen, kieleen tai;uskcntoon katsomatta voivat nauttia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia; joihin; sisältyvät; sanavapaus, painovapaus, uskonnon vapaus, vapaus poliittisiin mielipiteisiin sekä kokcontumisvapaus. 4. \ Saksassa on «ttUTrattava demokraattisten- puolueiden ja järjestöjen vapaa toiminta j a annettava niille o i keus vapaasti päättää sisäisistä- asioistaan,' pitaa: edustajakokouksia ja. jnuita ; kokouksia ja :käyttää hyväk-. seen -paino- ja julkaisuvapauttä.; V: % 5. Saksan alueella el saa sallia demokratialle ja rauhansällyttämisen a- :sialle;vAamIelisten järjestöjen oler massaoloa. " ^ 6. Kaikille entisille; Saksan, armeijassa palvelleille henkilöille, heidän joukossaan- upseereille Ja kenraaleille, ja kaikille entisillenatseille, lukuunottamatta niitä. Jotka ovat kärsimässä oikeuden langettamaa rangaistusta te kernistään ;rikoksista, on; annettava samat kansalais- ja poliittiset oikeudet kuin kaikillfe muillekin ; Saksan kansalaisille, jotta :>he .voisivat osallistua rauhaarakastavan demokraattisen Saksan rakentamiseen, 7. Saksa sitoutuu olemaan yhyttämättä mihinkään llSttoutumiin t a i so-tilalllsiin liittoihn, jotka on suunnattu: Jotakin sellaista-valtiota vastaan, joka on osallistunut; asevoimlneen Saksaa -vastaan käytyyn sotaan. i itsenäisyys j a edut vaativat, että t ä män hankkeen toteuttamiseen ryhdytään puhtaasti canadalaisena;yrityfc-senä ja mahdollisimman pian. Ca-f nadalaiset,kykehevät^rakentamaan ja rahoittamaan tämän yrityksen täysin canadalajsena yrityksenä.;; <Ytadysval-tain;; samoinkuin;;muidenkin; maiden laivat voivat sitten käyttää tätä reittiä kohtuullista korvausta; vastaan... ^ 8. Saksalle ei aseteta m.täan poliittis-:, tai sotilallisluontoisla velvoituksia,; jotka aiheutuvat; niistä; sopimuksista tai Välipuheista jctka Saksan liittotasavallan Ja-Saksaan demokraattisen- tasavallan hallitukset ovat SOIT mlneet; ennen .: Saksan rauhansopimuksen solmimista j a . Saksan yhdistämistä yi-'tenäiseksi ivaltioksl. ^ . Aluemääräykset Saksan alueen määräävät ne rajat, jotka.. vahvistettiin .' suurvaltojen Potsdamin .konferenssin päätöksissä. Taloudelliset määräykset 1. Saksall^ ei aseteta mitaan rajoituksia sen kehittäessä rauhanomaista talcutta;;jonka::tulee palvella Saksan; kansan hyvinvoinnin;; lisääntymistä; = . Saksalle; el •myös .tule rolemaanml-r: .jisiil i i i KELTXOLI VABAST^TTU : ^ k s i nuorta ^«äveltäjäa olivat joskus ennen vanliaan 'haastaneet' toisensa oikeuteen, Isoska he syytöräi toisiaan erään sävelmän varastaml-s sesta. O.keuden mielestä savelmli" mu:stut.rvai paljon tols.aan, muttat he" eivät millaan voineet ratkalsta.r kumpi puoli b l i oikeassa; Varmuiidö' vuoksi kutsuttiin Franz Lehar räi^ kaisemaan asia. — Herra Lehar, keneltä on vaisc-- tettu? — Offenbachilca, vastasi' Lelufi rauhallisesti. - ' '- ^yÄAKXRVLhE TpLI K H R E ' ' Ruotsin eräällä:: paikkakunnalla •ijli sotilailla .tavanomaiset; ;;harjoitulcse^^^^^ :Yksl/autonkulJettajista turisi •itsenä'^ huorisvointiseksi j a meni • ambulai»is siautoon. • ' — Tässä, sanoi lääkäri, on \eille pari tablettia; Ne auttavat kaaikkeeit: - — Aah. Sepä hienoa, sanoi auto»> mies. Antakaa sitt;en viejjä muuta-t mia, että yoinv; pistäävkenklini.sillä': jalkojani paleltaa n i i n ' vietävästi,.''i Lääkäri po.stul paikalta kiireestL'" tään rajoiluksia muihin-malhin suuifi' tautuvaan: kaupankäyntiin, merenkid>^'i| kuun ;ja maailmanmarkkinoille päa-!!^ s j j n nähden. ' ' .T 2. Saksa^ vapautetaan täydellisesti^j maksamasta "USAlle,; lso-Britannialle,-= j Ranskalle ja SNTLlle sodan. jalkeisS: valtiovelkoja, lukuunottamatta kaiR" pallisia sitoumuksista johtuneita vei-*, koja. ' r i Sotilaalliset määräykset 1; Saksan sallitaan pitää maan puo*3J lustukseen tarpeelliset kansalliset ase< voimat (maar; ilma- ja merivoimat). : ; Näitten as^-voimien; määrää, rajoitetaan s;sä:stä luonnetta olevan, ra-;: jojen palkalhsen. puolustuksen ja ;il-]:j mavoimapuLlustuksen-tehtäviä vas-"^! lääviksi. .: 2. Saksan sklHtaan tuottaa sotama-'! teriaalejä ja teknillisiä sodankaynti-i valmejta,: joiden maaraja mallit eivit saa ylittää; sen puitteita:mikä:on rau-v hansopimuksessa Saksalle säadetyilie. asevoimille tarpeen. Saksa ja yhdistyneet kansakunnat'^ )' ' S a k s a n - kanssa rauhansopimuksen;| solmineet valtiot tukevat Saksan a-nomustasen ottamisesta Yhdislynei-| den Kansakuntien jäseneksi. VHyväksyköön-iCanadan parlamentti ja halUtuspäätösIausdman^^^^ Canada:;el tule koskaan; ensimmäiseksi käyttämään atomiaseita;-ja että ;tämä maa on valmlsriiittymään kaikkiin muihin maihip tällaisen julis-< tuksen; antamisessa", lausui tri James' Endicottjiuhuessaan Torontossa. toista viikkoa sittenpidetyssäkonjgressissa neuvotellun; rauhan Kuka haluaa vapaita vaaleja? lisuuden .: raiihalliseen: yhteistoimin-, taan muiden kansojen kanssa. . .Ottaen.«tämän pohjaksi Neuvosto-: liiton, Amerikan Yhdysvaltain, Iso- Britannian Ja Ranskan halIitukset\o- -vat päättäneet viipymättä ryhtyä, laar timaan Saksan rauhansopimustaV:' SNTLn, USAn, Iso-Britannian-Ja Ranskan halUtukset ovat sitä mieltä, että Saksan tulee osallistua rauhansopimuksen valmisteluun yleissaksalai-i-sen hallituksen kautta Ja että Saksan tulee; ; osallistua: rauhansopimuksen valmisteluun yleissaksalaisen '^hallituksen kautta Ja e t t ä Saksan rauhanr Neljänsuuren neuvottelut ovat par-haillaan- käynnissä;Berliinissä. ^ : Jos olette; tlukeneet kapitalistien turvattava-Päivälehtiä :taikka itcrontolaisen K i v i - Vperän r JPekan I;'-niakulätuuriä", n to varmaankin Jo tiedätte, että 'fryasät" siellä; taas :Juonittelevat;.ja-panevat .?:yiattomlen" ja niin i o v a s t i lammasnahkaisten länsimaiden -^pääasiassa yhdysvaltain ^ esitykset;piiallev/if:^ : 'Ajatelkaa, ensin ne venäläiset kehf-ta^ ivat esittää, että l ö i n a n ^ K^ tasavalta, jossa ei ole':kuin vaivaiset 500,000,COOWihmistä. otettaisiin-tasa- !vertaiseijav.';kuroppaninav^ keskustelemaan;; maailman asioiden järjestelemisestä. Olihan selvää, että "oikeamieliset" länsivallat^ Puuesine johdolla, torjuivat päättävästi tuollaisen ."kokonaan sopimattoman" esitykseni; $ehän olisi ohut .'^sivistyneelle: lännelle"'murhaava v; loukkaus, jos tuollainen, mitätön aasialainen valta ;* olisi .* hyväksytty neuvottelukaveriksi. ^ * Varsinkin kun siellä Aasiassa ön sellainenkin. kuin PormosanisaM amerikkalaisten tyklöenvarä^^^ röttävä; Chiang; Kal-shekin •'suurvalta";; Jonka: puoleen voidaan kääntö alita silloin^: kun \Aasian aälbisÄ ^CMS vvaltiplamniej^anfoiv l^^pilB^SlSSI^P maamme »Neuvostoliiton Jtanssa.' • , ' lainen iänsiinaisen sivistyskäsitteen iä(MMKil'iS;«Sri^ i:;;::::;:^-;::;.-:: ';:.:fc--;;;:,:^ loukkaus;torjutuksi> kiitos mr.;I>ulle-sin päättävän esiintymisen.^ :iMutta Molotbv.rja M n e n tonssaan Berliinin kokoukseen osallistuvat toit set bolshevikit (tekisi mieli sanoa pitkäpartaiset) ryhtyivät yrittämään uutta::klkkaa länsimaisen "sivistyksen elämäntavan pään menoksi. Tämä tapahtuu nyt Saksan kysy- "myksen käsittelyn ylrteydessä. . •; . Isäntämaan puhemiehen mr.DuUe-sin; toimesta kuuluu olevan esitetty ja etukäteen .annetun.niääräyksen ^mukaan ovat Ranskanja Britannian ,e-dustajat sitä kannattaneet, että Saksassa nyt alkutuimaan Suoritettaisiin 'vapaat vaalit", jotka „myöskin rat- Icaisislvat minkälaisen poliittisen h a l - Jinnan alaisena Saksa yhdistettäisiin: Nyt kuuluu tuokin ''jalo" ehdotus kilpistyneeni kommunistisen'ja »sydämettömän" Venäjän vastarintkan. Sen sijaan, että oli siiiu-esti iloiden hyväksynyt: OuUesln: lämmUfeydämi-senesltyksen. tekeekin Molotov vastaesityksen ..Ja sanoo, että ensiksi on kaikki vieraat Joukot,'amerikkalaiset, englantilaiset, ranskalaiset ja myöskin venäläiset, kuskattava pois Sak-sasta j a sitten vasta toimitettava vää- Moltovilla ja.bslshevikieilla yleensä kun.kuiUuu olevan seilaillen läntiselle elämäntavalle kokonaan vieras käsitys, että \apaat vaalit voidaan toimittaa parhaiten silloin, kun el jotakin määrättyä puoluetta tukevat, vieraan maan pistimet; ole kutittelemassa takamuksia ;vaalikokouksissa eikä 'vaaliuurnilla. Mutta ihyvät ilroiiset — huutavat meidän, suuret tietovälineemme 4-^ mitä tulisi "vapaista vaaleista", jcs amerlkKäla-iset, englantilaiset ja: ranskalaiset : pistimet ::vietaisin /^pog Saksasta. Kuka voisi silloin taata, että kansa •äänestää oikein", jos eivät amerikkalaiset politiikot ole sotavoimiensa 'tukemana katsomassa, että kaikki tapahtuu "sääntöjen mukaan". Olisi ehkä hiukan toinen asia, jcs Länsl-^aksalla olisi jo voimakas a r meija, silloin : amerikkalaisten'käski-iEikä Saksanl^an -kansan enem-|l mistö kaimata amerikkalaisten kapini talistien ja^ valtiomiesten • viisaitajl suunnitelmia. Heillä kun cn liianJl läheisessä: mustossa. — aivomet haa-jl vat vieläkin, kirvelevät — minkalai'|j seen onnettomuuteen asefistautummen|j Ja suuret armeijat johtavat. |l Yleisesti näyttää, että kansat usko-J . vat paremmin: ;Moltovin ohjeltnaan,'j että, Saksalle :samöln > kuin koko Ea-jj roopalleclisi; paljon suuremmaksi; neksl se, jos Saksan isuhteen menetd";! täisiin.vllmei^maailman.sodan: lopiHl»! j kolmen :;suuren -tekemien sopimustöMJ mukaisesti. ^ J Tässä mielessä . h än suositteleeld»;| amerikkalaisille a i v a n vierasta menet^;f telyä, että ka&kl ulkomaiset mielii-' tysjoukot viedään pois Saksasta M jäinsä kanssa sydämellisessä yhteis- sitten suoritetaan vaaUt siten, ettill ymmärryksessä .toimiva kansleri Ade-nauer voisi taata, ettei "vapaissa vaa-leissä"'. äänestettäii5l väärin, että "länl vsimaiselle. elämäntavalle" annettäl^n enemmistö äänistä. , Mutta sitä Saksan armeijaa ei vielä ole,ja;sen pystyttäminen näyttää käy-i vän ^ yhä, vaikeammaksi. Varsinkin ranskalaisia; on vaikea; saada käsittämään kuinka tärkeä se ollsi "läntisen sivistyksen"' iturvaainiseksl. v . 'Ranskalaiset muistavat vielä niin peijakkaan 'hyvin, minkälaiset' olivat seuraukset, kun ensimmäisen maailman sodan haavojen vasta Vähän a r - jeennuttua aseistettiin Saksan uudel-leen lännen suojaksi Idan barbarismia vastaari. ' ' ' i 'Pahuoksen- ranskalaiset epäilevät, että nyt''saattalsi käydä samoin kuin ^ ö i h k i n ^ t ^ kaikki ihmiset saisivat osallistua, M äänestää täysin vapaak' *harkintanO^ mukaisesti;- (Edelleen, että s a k ^ n asetstautuiä'| nen rajoitettaisiin vain järjestyi ylläpltovolmiin, 'jotta „ sUlä ei mahdollisuus i- muodostua i^naapu taan.;Ja .-koko. maailman rauhaa ui-? kaavakslvolmaksi. Nyt .kuitenkin näyttää, ' että tox-i Dulles, 'Brltannian.ja Ranskan balli-l Jtusten tukemaiÄ, saa - torjutukstj tuollaisen i:'amerikkalaistaielä,mänta-;^ paa'^:'vaaranltavän sopimuksen synty-| misen.*! Mutta sittenkin pn Euroopan «r*^ meij[an muodostaminen j a Saksan seistaminen V idinnl • k a j i ^ ^ kin se silta enää Dulleshi kiskoo suuntaan...lähteekaä»; heillä mferkit viittaavat «iihen. e t t ä '" on kääntymässä etelään^. —,ÄulkMrf;| yhtiöt "fa jiiättömäsjl Bmglay, Alta oJtiin Siina luii ;• komcn Albert» 'Kiin.ajan rata: ;}:uun poulivalU pois. Kolmait-ts n totisesti 20^ nollan ja-lunta Olen ruokkii •••• nelisenkymmen -'kerran näin sei :i{a haukkasi ro rautalapio sen sian juostessai, se hirvxttävi :]ii}±unut; paikl ;uhriksi joutui;'; :.i3a- minunkin; tapausta aheut '.-•'.'••'•••.:.;-:.;• '':••;:•.:•:•;*'-' •' Aivan •vanTiln asukkaista kuol jola. ;Hän o l in Eteedareia" jok nut suuren laj -••alkuisik£i;;:kans, .-hassa, Smä hyv . Myös . aivan Lauri Hella ku Han oh vasta - ;äi hänen puoli ]ua:kaj'vaä lasta dallesi, kaikkier •Kyllä meitä:': •'Kunkkakymmc •jotka, joutaisimi mm kuin n äm va'i:ka askel ;or selkä koukistxm la aika jäykkä.: * Rocky Mount borkm ympärist kampat ovat käynnissä, :mutt vasti laskettu •( I maisemat;-ovat;' i Iäisten kulufri;-!! Iolevan- miltei:-;: I vanhaa kaartia; |si HakalmJflkk Ennen täällä I ruotsalaisilla/sa [ollut -JO.pari;vii jpo-wer-sahat;;En het' tullessaan;^ a ja", mutta;se:ru teille Kapuslkj sani 60.vuotta siihen: tosiylla Kiitos^^Tahjc "Minä kum jolloin koko , i mansa kimnii •maailman Joi
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 9, 1954 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1954-02-09 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus540209 |
Description
Title | 1954-02-09-02 |
OCR text |
..J
m
Tiistaina, helmik. 9 p. — Tuesday, Feb/^ 1S54
• j i B i i i ^
UUmed Vov. e, 1917. Autbor]24^
«Mcpbones: BosUMpi Oflle» 4-4304
BOitorial Ottlce 4HU09. Masager
•&£uksL £ditcirW.EUttiid.MaUb]g
addreae:>Box «9. SiMlbury, Ontario. Atfvertising rates upon appUOiUoD.
Translation free of cbacge.
Qfilce Department, Ottava. Pub*
'IlÄ6d ••• t
> llion(Ss bjriV&paus
Publisbln? Company Ltd.^ at 100-102
Klm St. W.. fiudbmy. Oat., Canada.
. TILAUSHINNAT:
Canadaaaa: l vlc 7iW « kk. 3.75
3 kk. 3.25
YhäysvaUoiau: t vk. BM 6 kk. 430
Suomessa 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
'Ma, Canadan*-NL:n ystävyyskuukausi
Uudet tuulet puhaltavat kautta maan, ja ne lupaavat hyvää Ca-radalle.
«Me tarkoitamme sitä, että kaikkialla Canadassa suhtaudutaan
uijiiella, yslävällisemmällä tavalla Neuvostoliittoon. Maan johtavat
valtiomiehet puhuvat, että Canada,on valmiina aloittamaan "kaupankäynnin
Neuvostoliiton kanssa, .Surullisen kuuluisan Gousenkon ju-iun'
jälkeen on jälleen vaihdettu diplomaattiedustajia Canadan ja
/Neuvostoliiton välillä. Ja mikä tärkeintä, Xeuvo-stoliitossa on pitkäs-täraikaa
CI';n kirjeenvaihtaja, joka lähettää päivittäisiä uutisia .siitä,
miiä tapahtuu tai paremminltin, mitä hän henkilökoTitaisesti havaitsee
])^hjoisessa naapurfmaassamme tapahtuvan.
Tämä on äärettömän mielenkiintoinen seikka, ja kuten sanottu,
• se lupaa hyvää Canadalle, .sillä pulakauden kehittyessä Yhdysvallois-
"Sa,';Canadaa uhkaa suuri ulkomaakaupan krii.si, mitä ei voida ratkaisulta
muuten kuin järjestämällä kauppasuhteet Neuvostoliiton, sekä Kii-
" nan ja muiden kansandemokraattisten maiden kanssa.
Tassd tilanteensa on erittäin lämpimästi tervehdittävä Canadan-
•'Neuvostoliiton Ystävyysseuran helmikuun ajaksi järjestämää ystä-
"vyyskuukautta, jonka aikana ja, avitlla edistetään ystävällisten suhteiden
edelleen kehittämistä Canadan ja Neuvostoliiton,' kahden
"naapurimaan välillä.
Kaikki merkit viittaavat, siihen, että miljoonat canadalaiset ru-
' peavat vähitellen näkemään |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-02-09-02