Vapaus, January 3, 1956

              Smt^' Tiistaina, tsmmijcuun 3 p. — Tuesday, Ssnvsry 9,
SS*
1
te
V A P A U S
omee Oepngtmeat, Otta«rs, Palb<^
Usbed tbriee «eddy: Tuodftys,
Patatti)ii»<»«)^ At too-m
JSäa Bt. W^ Bitflnaxy, Oat, Caaads.
TfeftsAoa»; 8 » O«l60 430.44a0C;
£dlli(»lal Qffiee.aa 4^mi. msMgOf
E.«akat Editor W.a:}ta3d, SdUUm;
addim: Box IV« Bndtmry, ODttsio.
CanaOmät l tU. ^JOO 6 kk. tm
3 kk. 225
mftnMM: i«k,exN>«kk.480
Suomea»; j vk.0J6O0J(k.475
Edustajakokoiis ja
Vapauden ykiiökokdtis
'^^^y^uie^ pn yirjes^^^^ määfäamässä, järjestyksessä kai-
' kuukausi sitten,
GSJin-kahdeskyoMnenes edustajakokous pidftään Torontossa lauan-taiuaja
suhatutäina; heln)%uun 18 ja 10 pnä 1956.
f-^', ^"^EdU^l^johjariä tuicfe olemaan yksi edustaja 'jokaista sataa
ja«ntä kohd^iV^
ainatcin yksx> edustaja kultakfn alueelta", sanotaan Järjestön tpk:n
ohjekirjeessä. Tämä tarkoittaa; että kaikilta alueilta, Quebecista
'3riti<^ Columbiaan' asti, tulee suhteellisesti sama onäärä edustajia,
;^Pitkien imätkojm^^j^
. taä pafkosta sen, että edustajakokouksen lukumäärä jää sufhteellisen
pienetei.^^^^^^^M
(v^in .1^
iäten'menetellen voidaan taata se, että mikään yksi mdakunta, mi-
:. 'kään>
ci vdi •'kontrolloida" edustajakokousta.
' * "Joulun ja.uudenfvuodenpyhien takia ei tulevan edustajakokouk-ssen^^
p,po|]SStaatt toivoo, että kaikki alu^toimiktlnnat, kaikki osastot ja
ifcail&r jäsenet {jyh
«a*^ olevista asioista.« Täkäläiset «maanmieheimme tietävät meidän sitä
sanomattakin; että Canadan Suomalainen Järjestö on yhdessä veljes-jär^
tojensä kanssa edustanut sitä "rauhanomaisen rinnakkaiselon"
t/pkgi, mutta mikä nyt voittaa vastustamattomalla voimalla kaikkien
hjrvää tarkoittavien kansankerrosten Icannatuksen ja hyväksymisen.
'^'^IVIe tiedämme, että CSJ on kuluneen kahden vuoden aikana 5UO-rittätiut
jättiläfsmäisiä ponnisteluja täkäläisten (maanmiestemme ktilt-
; Miurielämän rikastuttamisek
SYNTYA*^-
PÄIVIÄ
Mi^, EmiUz Saini, WdJ3terB Cor«
»erista. B, C , täytti tammikuun 1
pnä 76 Vuotta,
yhdymme «ulnJalstcn ja tuttaTato
onnsntoJvotulcsiin. -
Kyspyksiä ja
vastauksia
Miten toimii naailnaa ensiffloiiinen
atomikiyttiliDeii saUoYolfflaiaitos?
KysyBinys: On]so British Ck}lmbias-sa
voimassa olevan peMntölain mu­kaan
veli yhtä hyvä perillinen kuin
fiisköilh, kun ei ole testamenttia teh­ty?
•— Tiedosta klltolllrien.
Vastaus: Meidän käsittääksemme
on.
'••liu'Wni seksiy'^ sekä; p3iheelli3ten ryhmäriitojen lopettaffliseksi ja edis-lyksdlisen
yhtenäisyj'd'en saa\uttamiseksi.
^v','.^Mutta kaikista näistä edullisista ja myönteisistä seikoista huoli-
,^_,Mntamme monilla aloilla.
' .^'io¥^^^^ näm& — ja kymmenet muut seikat, ovat asioita, joista
tulisi edustajakokouksen edellä perusteellisesti keskustella, jotta koko
^jäsenistön taitto ja toivomus tulisi oikein tulkituksi edustajakokoulc-sessa.
Kuten ennenkin, Vapauden palstat ovat «järjestön karkkien
jäk^äten ja orgaanien rajattomassa käytössä koko edustajakokous-
'^^köstelun ajan. ' • ' ,
-'Samaäsa' yhteydessä, tarlcemmin sanoen helmikuun 18 päivänä
p i d e ^ kustannusyhtiön saäntömääräihen
. ' jvuösikokbus.' ' ^ • > . . .
Vapäuä, kustannusyhtiön kokoukselle esitetään johtokimnan tili-jä
toimintakertomus, sekä tilintarkastajain lausunto, ynnä toimituksen
raportti kuluneelta <yuodeIta. Kaikki nämä tulpat edustajain yleisen-kfeskusteluii
jä'ta^lustufelferi Lisäksi kokoukselle esitetään
kaikki ne ehdotukset ja esitykäet, mitä nyt aloitetun keskustelun yh-teyäes^
ä Vapauden lukijat, asiamiehet ja -naiset sekä kirjeenvaihtajat
tullevat mahdollisesti esittämään.
Toinliiiis (iuölestaan toivoo, että, kaikki lehtemme lukijat ja kan-
^ nattajat osallistuisivat tätä yhtiökokousta edeltävään keskusteluun
' ifBtsitikin lehtemme sisällön suhteen. Heikkoudet,^ virheet ja puut-
; ^ti^ellisuud^
hiisk vapaudiittaisiin mahdollisimman pikaisesti. Hyvhtäkin puo­lista,
mikäji ne, havaitaan, sopii mainita simä mielessä^ että tulee
' tunnetuksi mistä,lukijat pitävät ja mistä. ei. Pääasia on kuitenkin
se^' että tätä 'keskustelua käydään rehdin ja pelkäämättömän itsearvos-
' teliin merkeissä^ mikä yksinään takaa lehtemme edistyksen,' ,
Erittäin suotavaa olisi, että keskustelua lehtemme sisällöstä käy­täisiin
mahdollisimman laajassa mittakaavassa myös Vapaudessa jul- '
' . 'kaistavien kirjoitusten,' päätöslauselmaehdotusten ja kirjeiden muo­dossa,
että esitykset, evästykset ja arvostelut tulisivat toistenkin •
lukijain tietooji — jotta hekin voisivat jatkaa keskustelua tai jos
sö on -tarpeellista esittää eriävän mielipiteensä. Jos näin menetel-lä^
iläinkäan-äikäa hukkaamatta; niin silloin voidaan odottaa myön­teisiä
tuloksia tulei^alta' yhtiökokoukselta.
Sanomattakin on selvää, että lehtemme palstat ovat kaikkien
-tilaajaift ja -kannattajäin rajattomassa ikäytössä yhtiökokouksen asi­oista
puhuttaessa.
Kysymys: Onko Suomeen pystytet-:
ty, Mannerheimin patsasta sen jäl­keen
kun sitä .'Tampereelle yritettiin
vastoin kansan tahtoa?
palkkaa muualta Suomesta löydetty?
— Vättelyyn joutunut.
Vastaus: Emme ole tietosla asiasta.
Totta puhuen melTSä on se perisuo-,
malainen pahe <vai Ihyvekö se lie-;
"nee — ettei meitä kiinnosta kuvien
palveleminen.
<Jatkoa)
IHMINEN OHJAA NEUTBOdMEN
LIIKETTX
Kun ydintangot on laskettu atoniir
miiluun ja täten aikaansaatu kuor­mitus,
alkaa miilussa ketjureaktio.
Mutta voidaanko sitä ohjata ja* vof-daanko
reaktorin toimintaa''8äätS|
ihmisen mielen mukaan tehda"latää^-
malla taikka kohottamalla? fSV^
voldaan^ja se on välttämätöntä ^lUä
ilman ohjausta el Aoida Varmistaa
-f ^tonöaseman keskeytykäsetöntä' toi­mintaa,
jota varten ihjiAiisen on ötet^
tava "heutroonlen liike ömliii käsiin­sä"
Ja olijattava ydinjäkaantimilspro-sessiin
netttroonlen. liikettä joko kiihr^
dyttämällä taikka hldastflttamalla
uraanin ytimen jakaantumista. Juuri
täten menetelmänkin atomikäyttöi^
£ellä sähköasemalla. Eräs aseman in-r
sinööreistä selosti reaktorin ohjaus­ta
seuraavasti:
"On olemassa aineosia, jotka ah^
naasti sienen tavoin imevät itseensä
neutrooneja, esimerkiksi boorikarbii-dilla.
on tällainen ominaisuus. Jos s i i ­tä
tehty tanko lasketaan; reaktoriin
Argentiina on
Kaiserili varat
Kaksi suuntaa
" "Rajan eteläpuolella tunnetaan ilmeisesti eräissä piireissä oman-tunnon
tiisfci ticdoitettu että
• Yhdysvalloissa lisätään miljTO
loin-koko maailma, ja ennenkaikkea kaikki säädylliset amerikkalaiset
^ottavat sotamenojen supistamista.
•i^y ^ ne yhdys­valtalaiset
''meriselitykset", mitä viime viikolla,kuultiin Nguvostolii-
SjnKorfeeimmalle 'Neuvostolle esitetystä budjetista.. Selittämällä sitä
pSutSa paholainen selittää raamattua, nämä piirit ovat yrittiineet
^akuuttaa lukijoilleen ja kuulijoilleen, että vaikka Neuvostoliiton
fCorkeimmalle Neuvostolle esitetyssä uudessa budjetissa on varattu
Jf^^^ asevoimia varten kuin edellisenä vuonna, niin jolla­k
i n ihmeellisellä tavalla Neuvostoliiton puolustuslaitoksen menot tu^
«at sitt^jcin kohoamaani „
- * Mutla">^ik'ea • oh "selittää'','että Neuvostoliitto 'iisää" puolus-smenojaan,^
silloin kun sen budjetti osoittaa lähes kymmener» ;
ros^ntin laskua. Prosentuaalisestikin Neuvostoliiton budjetista nie^^
|iyt vaniNl8.2'jpr6s. asevoimille verrattuna 19.9 prosenttiin tältä
uodeltä
Sosiäistisen maan budjetti^^ o^
in4l 'kuin kapitalistimaan budjetti. Ottakaamme esimerkiksi yksi
noa seikka. Korkeimmalle Neuvostolle nyt esitettyyn budjettiin
J^säliyy muun ohella kulutustavarain hinnanalennuksia sikäli, että
v^ulutustavarain hinnat alenevat keskfiriäärin 4.5 prosentilla. Kapi-jgalistisen
maan kulutustavarain hintoja ei määrittele sen paremmin
^lallitus kuin parlamenttikaan, sillä hinnat riippuvat suurpääoman
«deslotiamisista ja kotkotuksista.
Ä : Kapitalistisen maan budjettiin ei sisälly asuntojen, tehtaiden ja
»luiden yleislhyödyllisten laitosten rakentaminen, kuten ne muodos-
^ v a t erottamattoman osan Neuvostoliiton budjetista.
JJi^;- -M^ näistä tärlceistä eroavaisuuksista huolimatta
jg^äistä budjeteista näkyy verrannollisesti se mihin valtiolaivaa ohja­kaan
ja kuljetetaan)
» V Samalla kun Yhdysvalloissa lisätään a^^ menoja — oste-iSiaii
tykl^ejä voin a§emestä — oikeistolaisuudestaan ja kapitalistisen
Buenos Aires. — Väliaikainen Ar-tiirian
hkllltus on Peronin jälkeisessä
pesänselt^ittelyssä Jäädyttänyt ame­rikkalaisen-
teollisuuspohatatt Henry J .
Kalserin ja 97 muun kotimaisen ja
ulkomaisenyhtiön varat suoritettavaa
tiitkimusta Varten. J^äidenyhtöiiden
Joukossa on myöskin Williams Che­mical
Co., jonka omistaa amerikkalais
syntyinen Thomas J . Williams.
Nämä jäädyttämiset tulevat niiden
72 korporatlonjä,242 yfcsUön varo­jen
Jäädyttämisen lisäksi, joka tapah-;
tui joulukuun '9 p. '
trudessa; luettelossa 'ori : myösddn
maailman autokdliräilijamestarin Juan
Manuel Fangion nimi.
' kaiser teki lokakuussa 1954 sopl-miikse
») silloisen Argentiinan- halli­tuksen
kanssa'autojen; Icuorma-autc-
Jenjäjeeiipien Argentiinassa valmis­tamisesta:
> ' Sbplmus' edeUjrttl' 'koneis­toa'
$lÖ,00O,O00',edesiä .tähän < tehtaa­seen
sijoittamista, J ( ^ käsittää noin
kolmannen osan vtämänutiden yhtiön
pääomasta. Tätä tehdasta rakenne­taan
parHaiilaan'^ Öordöbaäri-i»
sessa Argentiinassa.
Rakennuttaminen Jatkuu edelleen­kin,
mutta hallitus MI määrärmyt tut-klmuksehvsuoritettAvaksi
Kalserin Ja
Peronin hallituksen kesken tehtyyn
sopiniukseen nähden-laistensa
om&tamien yhtiöiden vero­jen
jäädyttämisen johdosta. '
"Suomen asema'' .,
Leningradin metroon
-Leningrad. (SIB) — r Leninin nimeä
kantava LeningradinV metro on liir
kennöinyt kuukauden ajan. Tänä a i ­kana
ovat maanalaisen; rautatien Ju-:
nat kuljettaneet 6.5 miljoonaa matr
kustajaa.
Metron rakentajat laajentavat jat­kuvasti
metroa rakentaeri pariiaillaan
uutta, Neva-joen alitse kulkevaa l i n ­jaa,:
Joka: tulee yhdistämään Mosko­van
ja Suomen- psemit. Tällöin tulee
metro yhdistämään Leningradin
kaikki viisi rautatieasemaa. Uusi l i n ­ja
tulee olemaan 3.5 km; pitkä Ja sen
varrelle rakennetaan .Tsihernyshev-skajan
ja Stiomen asemat.
niin se Ikäänkuin vnlelee'' neutrooni-virtaa.
Jota säteilee ydlntankojen vär
Iissä; jolloin ketjureaktio sammuu no­peasti;
Tällaisia tankovarsla me käy­tämme
reaktorin toiminnan tarklstar
miseen. Boorlkarblldilatauksella va­rustetut
'tangot ; ovat niinsanottuja
reaktorin "su&jelemisvarsia",> joita
käytetään .vähäisenimänkin. poikkea­man
ilmaantuessa esimerkiksi leakr,
torissa kiertävän veden paineen nous­tessa
annettua arvoa korkeammalle.
Tällöin nämä tangot laskeutuvat au-tömaattiSB^
l aktiiviseen keskusvyö-hykkeeseen
ja reaktorin toiminta py-;
Bähtyy^ (Lattian alla olevassa erikois-rakentelsessa
huoneessa sijaitsevat
-säftikökäyttölset 'nostolaitteet, 'jotka
nostavat kokonaisia reaktoriin las-
Tsettuja ydintankosarjoja; Nostovipu-jen-
tehtävänä on automaattisesti yl-f
läpitää: reaktoritehoa määrätj'llä ta-r
solia; Neutroonien virta, joka vallitsee
aktiivisen vyöhykkeen ken tässä : on
näkymätön ja käsin koskematon. Kuir
tenkin sen intensiteettiä > valvotaan
jatkuvasti erikoislaitteilla, Ionisoitu-,
miskameroilla, jotka välittäyätvmää-;
räyksiä automaattisiin , säätölaittei­siin,"
, 't,':
Ohjaamiseen käytetään, kohnenr,
laisia tankovarsla. Ensimmäiseen ryhj
mään kuuluvilla ;tapahtuu.kuten:;jp
edellä on mainittu; äkillinen »pysäytp
täminen; Jos kaikki tähän ryhmää^;
kuuluvat . tankovarrfet-laskfitaansaff
nianalkalsestl jreaktoriln .vniin r
kynunenesosäsekunnln ,Lpäästäär:;j:ori,
ketjureakto täysin pysähtynyt. Toly
nen ryhmä yliäpltöä tehoa auto-niaattisestl'
samalla määrätyllä tasolr':
l a Ja kolmanteen rj^ihmään,kuuluvilla
tapahtuu kuluvuuden aiheuttama uur.
siminen; Selittäkäämine tämä toi­menpide
tarkemmin. : Aiomimilluup
asetetaan, huomattavasti eriemmay
uraania kuin mitä ketjureaktion air;
kaansaaminen, edellyttää. Nälriteh-;
dään siksi, että voitaisiin varmistaa
katkeamaton suurtehoinen reaktorin
toiixilhta. Tällöin • muodostuu liikaa:
reaktlvisuutta. Jota tukahduttavat;
kompensoivat boörlkarbiditangot, jot­ka
kuuluvat kolmanteen ryhmään.".
ATÖIULIMIILVN POLTTO­AINETTA
TAYDENNETitÄN
Miten tapahtuu kuluneiden ydln­tankojen
vaihto? Miten "polttoainet­ta"
lisätään reaktoriin? ,
Tämä suoritetaan kuten edellä jo
on esitetty, kerran sadassa päivässä.
Alvan ensimmäiseksi avataan valu-
Tautaisen kiekon keskusluukku; jol­loin
uraanitankojen yläpäät tulevat
näkyviin. Niihin tarttuu erikoisen
nosturin koukku, jöKa.vetää tangot
ylö^ reaktorista; Tämän vaiheen a i ­kana
ei ketään päästetä saliin, sillä.
m vaaraSUsta, oUa reaktorista vasta
nostetun ydintangon lähels>-ydessä,
ketjureaktio on itosin 'pysäytetty.
mutta^jakaantumlsprDsessissa erkaan*:
tunelsta hiukkasista ja tangon terSs^
seinämistä säteUee elimistölle vaaral­lisen
,. gatmna^säteiden voimakasta
virtaa. Tästä syystä supxitetaan ko­ko
tankojen,;vaihto-operaatio meka­nismin
avuila; Joita aseman ienkilö^
kuntaan kuuluva työntekijä ohjaa
erikoishuoneesta, joka sijaitsee, edel­lämainitun
parvekkeen;, korkeudella
seinän takfi^ia. Ohjaamo on varustet­tu
puoli floetriä paksuilla lyljylasl-
IkkunoiUai, Aseman työntekijä ohjaa
siltanosturia. Hän. on juuri nostanut
ydintangon : reaktorista,; ja .siirtänyt
sen vhallin toiseen osaan missä oh.
paljoii pieniä luukkuja: Yhteen täl­laiseen
aukkoon hän laskee "kiehuvan
säteilevän" ydintangon. Aukon poh­jalla
alhaalla olevassa veden ympy­röimässä
putkessa ydlntanko Vjääh-r
tyy" Ja sen radioaktiivisuus vähenee
huomattavasti; Vuoden päästä tämä
tanko siirretään toiseen .luukkuun,
jonka syvällä pohjalla tankovarren
alapäästä irroltetaan kaukoohjatulla
automaattlsäätölsillälaitteilla' uraa-,
nilatai&sen sisältävän - tankovarren
alapää.Tämä .'.flataus" lähetetään y h ­dessä.
muiden samanlaisten kanssa
tehtaalle, missä uraani eroltetaan
kemiallisesti atomimiilun sivutuot­teista,
Saman «Utanosturin avulla
siirrellä päähaiUssa'varalla olevis­ta
ydintangoista uudet tangot vapaur
tunelslin reaktorin kanaviin.
VRAASm IXamOS ASKAAS'
SAAMA HOYBY^AINE
Nyt olemme selvillä siitä, minkä­lainen
on Neuvostoliiton atomisähkö-aseman
reaktori ja mitä siinä tapah­tuu.
Tutkikaamme edelleen miten
käytetään ketjureaktion aikaansaa­maa
lämpöä; Tätä varten ori meidän
laskeuduttava kerrosta alemmaksi Ja
astuttava halliin; jonne oh asennettu
neljä paria turpilnlgeneraattorelta.
joista kolme kaksoisgeneraattoria on
"toiminnassa; ja. ylcsi kaksoisgeneraat-tori
on varalla; Jokainen generaattori
on" asennettu hyvin suojattuun hyt­tiin.
Turbllnlgeneraättorlt muodosta­vat
sähköaseman teknoloogisräi kaa­vion
oleellisen osan,'Me havaitsimme
jo alussa, että reaktorin aikaansaama
lämpö siirtyy jatkuvasti kiertävään
veteen, Joka liikkuu ruostumattomissa
teräsputkissa suljetussa kehässä. Tä­hän
• kiertdptirlin ^ kuuluu reaktori,
painepumput; ja höyrytiupiinit ja tä-
FmUnvsaai 3li
WasblQ(tMi; - ' F o x d Motor Co. tie-doitti
Jt^vjfkkona. että mi vuni-ont^
tS^mssoiA e ^ seapubtsat
liikevoitot vuoden \955 yluSelCfiiltä f » -
slnunSlseitä kuukaudelta olivat $312,-
mjOOOH J c o k o n a l ^ T m l t ^ H^
mm-qjälkeen
toisen naalboansodan on
Ford Co: fiijcättflnut enettfliSn kuin
$1,300,000,000 tebtaittensa laajenta­miseen,
lionelsUma, uudmälkäbtut-^
tamiseen, tuotantonsa Ja kokoomisr
koneistonsa automatisoimiseen.
tä kehää nimitetään ensimmäiseksi
l^rtovaibeeksi. Jossa vallitsee 100
ilmakehän < paine: Ja 270; asteen iaaif>;
Potila. Vesi ei tässä suljetussa k i ^^
topiirissä muutu höyryksi vaan |fe
luovuttaa lämpönsä .toisen kiertovs^-
lieen vedeliei;'joka hjByryyn^.-^
löin pknee ^Uik^eelle löyryturpilnft
sekä sähkögeneraattorit, ^
Ensimmäisrä kiertoväiheen vesi on
radioaktiivista; sillä se kulkee reak­torin
kautta. Toisen kiertopiirln vesi.
Joka m e i ^ turpiineihin o n koko ker-tovalheensa
aikana täysin vapaa r a ­dioaktiivisuudesta,
l^stä syystä el itse
atomlaseman.sähköasema eroai mi-:
tenkään laitteittensa: puolesta taval­lisesta
\: sählBövoima-asonastai: Jossa
käytetään; samanlaisia laitteita ; sähr
köenergian aikaansaamiseksi.
• (Loppu)
Keitä valitaan N-liiton
valtiovallan elimiin
HTK
^mmm
^nmä iOn axM^ampm, josta
puhutaan. Vaimonne «aapnJ «tttollsin
Juuri tänne.
Hyvä nm, Korlaflcaa lifine» aU"
toasa. Kyl^inliAtnakBUs. ^
En. minä sltft/varten «olttasut-'i
itM. Mutf^.lpiks tulee xnaksamaän;"
pajarakennuksen korjauksen?
0 0 0'
KOSTO OS SULOISTA «»«»^
Kaksitoistavuotias polka^^J8(a-palveHessa
r^UEÖisIa^j asiakkaita^
^dta'jbän}i3iUip(^{i^ään luof
nä pääsin tasoihin hänen, kans^an.!;^^
, 'Tiäten?" ' -. '
"Odottaessanl aninä «vedin- kaikki*?
herätyskeUot; siinä kaupassa o n a ^ R
.7.'-«ir;:rsfJ
melu Siinä kahdeksan tienoissa;" •
Isäuniile miljoonia
Neuvostoliiton valtiovallan elimiin
— työtätekevien edustajien neuvostoi­hin
valitaan Neuvostoliiton kansa­laisia.
Omistussuhteet enempää ikuin. am­matti,
alkuperä, aikaisempi toiminta
ja asuinpaikkakaan eivät estä neuvos-
•tokansalalsta, kuuluipa hän mihin ro-,
tuun tai.- kansallisuuteen ' hyvänsä,
osallistumasta vaaleihin Ja tulemasta
valituksi valtiovallan elimiin . aina
Neuvostoliiton. korkeinta neuvostoa
myöten. Vaaleihin eivät voi osallistua
eivätkä myös valituiksi tulla henkilöt,
joilta äänioikeus on evätty oikeuden
päätöksellä tai jotka lain säätämässä
järjestyksessä ikatsotaan mielenvikai­siksi.
Tällaisia henkilöitä on .tieten^
kin sangen vähän.' > '
; NeuvbstoliltoÄ valtiovallan: "elimet
Icyläneuvoälosta'' i^euvostoliiton^lkor-kelnta'neuvo'
5toa'm.yötenvalitaan ylei'
sellä* yhtäläisellä Ja väU'ttömällä vaa­lilla,
äänestyksen;ollessa salaisen.
Kaikki' la^vuottav täyttäneet kansalai­set^
voivat valita* edustajia valtiovallan
kaikkiin elimiin; Ja Neuvostoliiton val­tiovallan
korkeimpaan elimeen H ^, Neu­vostoliiton:
korkeimpaan ;. neuvostoon
•— voi I tulla valituksi kUka neuvosto­kansalainen
hyvänsä^ jos hän on täyt­tänyt
23 .vuotta;. Liitto- j a autonoo-:
misten tasavaltojen korkeimpiin neu­vostoihin
valitaan ?1: vuotta .täyttä­neitä
kansalaisia ja paikallisiin neu-:
vostoihln (kylär,' piiri-,..kaupungin-,
alue- ja alueiyiirlneuvostolhlnl 18
vuotta täyttäneitä kansalaisia.
Neuvostojen edustajisto heijastaa
neuvostoyhteiskunnan rakennetta,. Jo­ka
muodostuu kahdesta"^ toisilleen ysH
tavallisesta luokasta '—työväenluo­kasta
ja työtätekevästä talonpoikais-tÄta
Ja niiden keskuudesta lähte­neestä,
sivistyneistöstä.
Nämä kansankerrokset on edustet­tuna
jokais^sa neuvostossa.
Niinpä kyläneuvostossa, Jonka edus­ta
jien, enemmistön muodostavat talon­pojat,
tapaamme abia kone- ja trak
torlasemien työntekijöitä ja paikallis­ta
sivistyneistöä -^rr insinöörejä, ag-ronoomeja;
lääkäreitä, opettajia, kir­jastonhoitajia
jne.
korkeimmassa neuvostossa päättävät
tärkeimmistä valtidaslöista: ruumiilUr
sen jal henkisen työn tekijät, eri am­mattien
edustajat.
, Kansalaiset; valitsevat neuvostoihin
parhaimmat ja kyvykkäinmiät edus-:
tajansa — rehellisiä Ja tarmokkaita
henkilöitä, jotka : ovat saavuttaneet
arvonantonsa hyvällä työllään ja ym­märtävällä
suhtautmnisella kanssaih­mistensä
tarpeisiin.
Tutustukaamme neiivostotasavalto-jen
liiton valtiovallan korkeimman
elimen; Neuvostoliiton: - koikeimman
neuvoston edustajistoon:
:; Neuvostoliiton : .parlamentilla on
kaksi tasa-arvoista kamaria; Uitto-neuvosto
ja kansallisuuksien neuvosto,
. vuonna 1954 vallttimn liittoneuvos­toon
kuuluu 708 alistajaa; Joiden IJou­kossa
on; 188; .;eri \ amfeiitia, edtjstavaa
työläistä Ja 114 talonpoikaa, kansal­lisuuksien
neuvostossaion;639 edusta-:
jaa, joista 130 iyöläistä' ja/' 106 talon­poikaa.
Loput edustajista ovat^insl-nöörejä,
teknikkoja, ' 'tiedemiehiä,
näyttelljoitä, ammattiliitto-: ja yhteis-kuimaUisten,
järjestöjen .työntekijöitä,,
kirjailljoitai: taiteilijoita,, tuotantolai­tosten.:
johtajia :ym; Monet,mahdolr.
Usestl vallan use^matkin heistä ovat
alkalsenunln olleet työläisiä ja talonT
poikia.
• Naiset mUodostavat, lähfes kolmas-;
osan Neuvostoliiton korkeimman neu'-
voston kummankin kamarin edusta­jista
(384 henkeä) .Neuvostoöiln kuu-'
luu yleensäkin runsaasti naisia; Mai-:
nittakoon, että: liitto- Ja autohoomist
ten tasavaltojen korkeimpiin neuvosr
töihin kuuluu kolmatta tuhatta naista
ja pällcallisUn neuvostoihin yli puoli
miljoonaa: naista. Lisäksi - on vielä
mainittava, että yli 236,000 naista toi­mii
kansantuoinarena ja känsanvala-:
miehinä.
SUiu-in osa: neuvostojen, jäsenistä
suorittaa edustustehtävänsä työnsä
ohella;- vapäa-aikanaan. Muun aikan­sa-
he viettävät työpenl^len ääressä;
rakermustyönikillai i>elloilla Ja viras­toissa.:
Tämä : lähentää edustajia en­tistä
enemmän valitsijoihin, heidän
elämänsä liittyy kiinteästi valitsijöi-klmykset-
kuin valitsijoillakin:
Jokaisesta'-:'^ kansanedustajasta on
tietenkin suorastaan mahdoton kertoa,
sillä tällaisesta kertomuksesta : muo­dostuisi
i. satoja paksuja niteitä / käsit­tävä
'teos. Tässä on maaliäcuun. 14
päivänä 1954 vaalipiireittäin Neuvos-
•tolllton korkeimpaan neuvostoon Vklit-tujen
edustajien luettelo; rl&nsimiiiäl-slnä
siinä ovat ne edustajat; Jotka Sil­loin
valittiin lUttoneuvostoon Mosko­vasta;
Minkälaisia nimiä siitä näein-;
"me? Sinä on:sörvaajai PaveltBykOV^
vetumkuljettaja :. Vasili Blazenov,
muuraaja- Ivan Shbrkov, kutoja;Alek­sandr
Tshutkih,akateem^ot "Alek­sandr
^Nesmejanov,?Aleksaritlr':BakIi-lev,
Nikolai Tsltsto, tunnettu näytteU-jätär
Alla^ Tarasova ym. Heidän n i ­miensä
joukosta: «löydämme: neuvosto-^
hallituksi ja y. kommunistipuolueen
johtajien Nikita Hrustsevln, Vjät-'
sheslav ' Molotovlh ja "Georg! Mälen-kovln
— /nimet. Neuvostoliiton' m i - '
nisterih'euWtori pöheenjohtajä Niko­lai
Bulganin on valittu Neuvostoliiton
korkelmni^ii neuvoston kansallisuuk­sien
neuvostoon'Moskovan kaupungin
vaalipiiristä.'
^Samanlainen ilmiö on havaittavissa
liittotasavaltojen. kotkeimmlssa: neu­vostoissa.
'Neuvoito'irallan-:•valtioelimiin -vali­taan
todellisia ^^^kansanedustajia; työn
Ja jalojen pyrkitoysteri edustajia, jot­ka
todella pitävät kansastaan'.
— työläxsiet ikaduOe
: • JDeiroii. — •Samaan, .aikaan, kun;;'.'
Jouluaaton. aattona maalimaille -tie- ;(t J
doltettiUi, että 11 Pord" Motor C^orn
toimeenpanevalle huippumieihelle lei-kattUn
$3,332,314' piirakkaa heidän;
"palveluksistaan" v. 1955 aikana,!
ajettiin !Pordincanadaiaiselta!Wlrid-.
sorin tehtaalta 7,000 työläistä pal­kattomalle
joululomalle tammikuun
2. päivään asti.
Lisäksi' pantiin kyseellisten 11 toi­meenpanevan
rhuippumiehen pälve-
Itdcsesta: eroamlsrahastoon vanhuu-denpÄlvien
varalle $8,087,500.
> V. 195S yhdelisäii ensimmäisen kuu- :
kauden: aikana «ai Ford; M^tor Co.
puhtaaksi lUkevoitoksi $312,000,000 ja '
10 sodanjälkeisen vuoden aikana $1,- ,
748,1609,000 sen raportin .miikaan jon^- j
ka Pord Motor Cp. antoi Securities & ^;
Exchange Commissionille muutama >.
päivä sitten. ^ - - 1., ^,
Pakolliselle, lomalle lähetetyt iPoi-d-in'työläiset
menettivät Windsorissa
Joulunajan maksunsa. iFord: Bougcn
tebtaallajoutiii useita satoja iFordin
työläisiä pakolliseen : joutilaisuuteenv
kun tehdas saatettiin takaisin viiden
päivän työviikkoa ja 8 tUiuiin työpäi­viä,
tekemään. , Heille JärJestettUn
työstä polspano myöskin siten, että he
menettivät julJäpäiviltäinaksun; Se^r'
oflÄenry Fordin IX vuoden 1955 Jou-' :
lutervehdys' työläisilleen.: Ottamatta
lukuun: Ihänen voittoroslnkojaan,: .oli :
hänen oma palkkansa ajalta $321^000.
' Työstä ppispanemiset alkoivat-<
Fordille kun -'Pord-autojen vmyyj^ejaj ^
käsiin kasaantui: yli 700,000 ,myjmiä-töntä
autoa. ' . , '"
järjestelmän 1 kannattamisesta: tunnetut uniojohtajat valittavat sitä
tosiasiaa, että hallituksen toimesta ei ole lisätty määrärahoja asunto-pulaqiJJeventämiseksij
opetusolojen parantamrseksi, terveyshuollon ja,^
eläkejärjesfehnän tehostamiseksi.
Mutta kun Neuvostoliiton.rahaministeri ArzenyZverev esitti
budjettinsa talousvuotta 1956 varten^ niin hän korosti, että puolus-
Vlusmenoja varten on nyt varattu 102,500,000 ruplaa,''«nikä on vain 18
pro.senttia Irako budjetista ja samalla lähes 10 pros; vähemmän mitä;
tänä vuonna käytettiin puolustusmenojen h3rväksi.
.Edelleen ihän sanoi, että puolustusmenojen vähentämi^^ sääs-::
tetyt varat tullaan käyttämään kansantalouden, opetuksen ja; 'kult­tuurin
hvnräksi; Käytännöllisesti katsoen'Neuvostoliiton uusi budjetti
lisää lähes kymmenellä prosentilla:imäärärahoja opetustoiminnan, ja •
yleisen terveyshuollon hyväksi, sekä lähes kahdeksallatoista ptosen--
tilla niitä määrärahoja mitkä käytetään asuntojen rakentaimiseksil. *
Viimeaikoina on puhuttu paljon rauhanomaisesta rinriakkais-elasta.
Meidän ulkoministerimmej Lester B. -Pearson on tulkinnut, ,•
että ••rauhallisella: rinnakkaiselolla" tarkoitetaan todellisuudessa^
i • rauhallista rinnakkaiskilpailua". '•Rauhalliseen rinnakkaiseloon^^-
sisältyy luonnollisesti myös eri järjestelmien välinen kilpailu':;~-r^ja<ij
rte saamme olla vakuuttuneita siitä, että 'maailman yleinen mielipide
tulee karkista mahdollisista ja imahdottomista meriselityksistä "huoli-imatta
julistamaan puolustusmenoja vähentäneen Neuvostoliitoift bud­jetin
voittajaksi ja asevoimieiisa meffljja lisäävän Yhdysvaltain bud-;i,
jetin hävinneeksi!
'Kätken tämän perusteella ja ottaen huomioon oman maamme:
todelliset edut, me puolestamme toivomme, että Uutta budjettiaani
suunnitellessaan liittohallitus ^artitsisl tarkoin asiaa ja pyrkisi siihen, j
niihin maailman yleinen mielipide Ijacanadalaisten enemmistö pyrkii,::
nimittäin puolustusmenojen tuntuvaan vähennykseen, jotta siten sääs-.-
tyvät,varat voitaisiin käyttää esim. kuntien talousaseman parahtamrJf
sen h\-väksi siten, että liittm-altio maksaisi kaikki opetusmenot. 3:
Neuvostoliiton j a ' liittotasavaltojen den elämään; ja heillä on sämat pyr-
Bautaverhon rakentajat
p^äävät ''tarftiiiitäa?'
New YOA. r-^ltseään "Kansainvä­liseksi
vr Vapaiden > AmmattlUflloideri
Liitoksi'.' , nimittämän järjestön töl-meenpäne^
va neuvosto on pitänyt puö-llvuosikokouksensa:
Commodore-ho-tellissa
tääUä.
Kokouksen tärkein päätös oli —
lähettää alaisilleen JärjestSllle kir­jelmä,
.jossai kielletään lähettämästä
ammattiliittojen edustajia "totalitää­risiin
maihin", joita näiäen oikeisto­johtajien
kirjossa ovat Neuvostoiiitto,
Itä-Euroopan' kansandemokraattiset
maat. Kitaan kansahtasavaltai Ju­goslavia
jne.
EiinätysAiäärä .
kananpoikasia
Wasliington. D. C. — A^aatalousäe-partmenttl::
tledolttaa, että marrias- .
kuulla -haudottiin kaupallisissa hauto-^
moIssakananpoikalsia:suurempi mää­rä
kuin mitä niitä on haudottu 'mil­loinkaan
ennen saman kuukauden a i ­kana.
Yhteensä 109.467,000 poikasia hau­dottiin
verrattuna 86,522,000 edellisen* •
vuoden .iiiarraskuui:ajä vuosien i949-
53 keskimäärään joka oli 81,752,006!'
Aikaisempi riiarraskuun ennätys
saaliin v. 1953 joUoin haudottiin 107i^
456,000 kananpoikasta. '
Raskasrotulsten kalk^iinahi hd^tö-mlnen
on sum-empaaiku^n vuosi ^it- '
ten.: Kevytrotiiisten kalkkunain haiu-_
tomlhen: sensijaan ön pienempää."?
Rasfcasrotulsia ' . kalkkunanpoHtasla "
'haudottiin marraskuulla 372.000 ver- ,
rattuna 179,000' vuosi ai:^aisemmin.
KeiVjyltä laijeja haudottito yhteensä
575,(toa verattuna 1,041,000 viimie vuo­den
marraskuulla. -' '
PÄIVÄH RÄKINÄ
Jääräpäisten joutavaa jorinaa
Lakkireuhkaa korvilleen vetäen har­voja
hampaitaan lujasti purren ja k o r :
ko ^ riidanhaluisen olemuksensa pal­jastaen;
Toronton Vapaa Sanan i k i ­oma
povari Max: Jämberg srittl, py­hien
väliaikana julkaistussa artikke­lissaan
lyödä "Geneven hengen'! maan
rakohon. Julistamalla noin nimeensä:
Näyttää kultenkhi" sUtä nlin^
kuin Hrushtshev ei ole malttanut olla
käyttkm&ttä intialaista^jä burmälals-^
ta nmajferaÄ':- hyväkseen ' avoimiin'
hyökkäy^Iin länsivaltoja vastaan ; :;
-Lännenvastainen kiihotus on useissa
tapauksissa ollut niin voimakasta, niin
jedesvastnutonta, että Jopa eräät intia-
•laisetlehdetkinoVat olleet pakoitettu-ja-
tarttumaan:asiaan.'^«i ykshaomaan
syyttämällä Hrshutshevia Ja Bulga-uinia;
Indialaisen vieraanvaraisuuden
väärinkäytöstä; mutta asettamaan
myöskin pääministeri .Nehrtm puo­lueettomuuden
kyseenalaiseksi. ; V i i ­meksimainittu
käsitys on myöskin
saanut vastakaikua Euro<^assa;..
?Kuten näkyy. ^'Geneven henki" on
miltei kuopattu, kiitos siltä Hrusht-
V - > - ' —.
shevin Ja Bulganinln Intian Ja: Biif-man
(matkan "epäonnistumiselle".
aatä "epäonnistumista" pidetään
Itsestään .selvänä asiaiia: koska^ joku
intiaJaitien lehti . o h - . s a t J o n u t . ja
pannut'Jopa'fjeitrjJn'^uoiuee^^
den kyseenalaiseksi'', mikä käsitys
"voittaa", kuulemma alaa Eiuoopas-sakin.
Mlten.valtavaa syväluotausta pöllit-^
tisen meren avarilla ulapoilla! ,
Mitä onkaan Jokin NehrUj Joihin­kin
intialaisiin lehtiriepuihin verrat­tuna:
r-r pelkkä: pääministeri vainen,
jonka..velvolllsuutöaä on puhua kanr
sakimnan enemmistön ja valtion puo­lesta
! . Toista se on kun näyttämölle
tulee jokin . edesvastuuton lehtlri^u,
mikä todellakin voi saattaa Nehrun
"puolueettomuuden: kyseenalaiseksi":
— intialaisten kobtauttaessa' olkapäi­tään
'koko hourailulle.
Ja entäs sitten näiden Intialaisten
taantumusvoimien suuna olevien 1^-
tierlepujen^ saama "kannatus" Etooo-pasa?
- (Epäilemättä : samanlaisia tuulen-pieksijöitä
ilmestyy Eiuroopassakin,
koska niitä näkyy •. ilmestyvän täällä­kin.
'
Mutta : tosiasia : on tässäkin tarua
kumniempL >
(ESim
Globe and Mail-lehti Julkaisi päivällä
muutamana 'fLondon Observer Ser^
vicen" kirjeenvaiiitajan W. Arthur
Ijewisin Lontoon: kirjeen, minkä ot­sikossa
Ja tek§>tlS5ä - kordstettiih. että
Bulganin. Ja Hrushtshevin'Intian Ja
Burman matkan suuiri "menfestya htio-:
lestuttaa länsivaltoja".
Tila ei SaUl yilämaiäituii kU-JoItuk-sen
yksityiskohtaisempaa > käsittelyä,;
mutta sUnä todetaan, että •• ko. vier.*
railun, erinomaisen onnistumisen yh­tenä
perustekijänä on «? kUn Neu-vostolUttoion
käytännöllisesti osoitta-nut>
että-valkeat talousongelmat voi­daan;
nopeasti ratkasto, J a selittää,
että Aasian Ja: Afrtkan kansat voivat
menetellä samoin.
Toisaalta mainittu , kirjeenvaihtaja
osoittaa miten länsivallat seölttävät
puhuessaan kukkaroonsa päin ettei
mitään voida tehdä Aasian maiden
kansojen kurjuuden Ja takai^ajuisuu-den
poistamiseksi-ilm^n tii^saa SS^-
nytyskontrollla Ja miiltiä samanlaisia
menetelmiä. ,
»Tolsin sanoen, :Neuvostölllion edUs^
tajain puheet sairätsjvääjjälämni^
tä:vastalcäikua Juuri 'sen ^vuoksi, kun
he piihnivat-asioista^ini^ on;ÄasIan
jar Afrikan kansojen sydämellä. Tot
saalta länsivaltojen asennenäissä asi­oissa
vieroittaa-: Jav työntää-pois kan^;
salliseen vapauteen pyrkivät kansat;
.Näin teoriansa. .
Entäs sitten käytännössä?
Samaan aikaan kun herra Jämberg:
ja muut hänen kaltaismsa jääxä]4ät
bääräsiyät ,j hiki : 1^
hengen'T ennenaikaisissa hautajaisissa,
hyväksyttiin •yK:n: jäsenyyteen' .ni-.
menomäan peneven Hengessä 16'uut-ta
JäsennaaätaT "
Valla^ftoJsin kuin jääräpäiset lorui-hjat
kansanedustaja Hertta Kuusinen
korosti Trud lehdelle joui<.inaattoidI-vinä
antamass.taTi haastattelussa mm:
seuraavaa:
"Suomen kansa osaa epäilemättä
antaa arvoa siUe tosiasialle, että rat­kaisu
Suömöri • hyväksynilseäUl Y K :n
Jhsfeneksi on; tapahtimut Netnrostolil-ton
^edustajieni ehdotuksesta ' (Cana­da
olisLsa?.nuti tämän kunnian ellei­vät
eräät toiset Jääräpäät olisi heit­täneet
hlÄkaa rattaisiin — K ) . v.Sä-rimUa
voiDinie iloliä Ja tyydytyksellä'
todeta : Neuvostoliiton ponnistusten
Geneven hengen mukaisen kehityksen
hyväksi tuottavan tuloksia kamojen
välisissä suhteissa.
;;"Suothi on;'Jo tähän mennessä saa- •
vtittanut suuria etttja rauhanomaisen
rinnakkaiselon periaatteeseen Ja mo­lemminpuoliseen
ktmnioitt&£een pe­rustuvasta
ptOItlikasta, Joka öllut
Suoobien ja, Neuvostoliiton^ s u h t ^ ^
• / ti
•f:
1
Yhdistyneet .Kansaktnmat-^järjestSB^
omakohtaisen' 'kokemuksen valoni,
edistää näiden periaatteiden" Juurtu-"^'
mistä kalkkien kansojen välisi^ suh­teisiin.
..- Olkoon nyt' saavutettu Ge­neven
hengen voitto askeleena^Jatku­valle
menestykselle ylelsmaailniallisen
rauhan Ja turvallisuuden saavuttami­s
i i s i ."
Mutta mitäpä niistä< tosiasioista!
Jää)Späisten,;rIUapukaxien2 tavoittee­na
ja toiveena olekaan luuisojen
välinen, söim'Ja räu^, vaaxr ziita,-.,
torajasota.^ ' ' .
/Siksi ne pitävät historian opetUksls- '•'{
ta vhuoUnmtta, ylfaäällä^^^^: , Ja
kuluneeksi Mlynyttä "päin Iidiaa itää"
sotavilriä Ja Juoksevat. Jontavine
Juorulneen tyhmyydestä toiseen, j
KSmSkoura."