Vapaus, January 22, 1953

              Sivu 2 Torstaina, tammikuun 22 p. — Thursday, Jan. 22,1953
QtfBfl of Tinaisi) Canadians, Es-tobllabetJ
Nov, 0, 1917. Authorlzcd
« s e ^ Q d Claes mail by tbe Post
Office XMpaifnent, Ott0V3. Pub»
msted tbrlce veOäy: TaesOaya
.t^UdUotr Company Xtd, at ioo«102
Elm St. W., fiudbiuy, Ont., Canada.
Tclephones: Business Ofllce 4»42M
^ditorial O/fice <M269^ .Itfanager
B.6ufc5L BditorW.aiawd,MaUJng
address: Box €9, Sudbtny. Ontario.
Advertjsing rates upon a)q>IicattoD
•nanslatlon free oi charee.
TlliAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vlt. 7X)0 6 kk. 3.79
2^225
Yhdysvalloissat 1 vk. 8 « 0 « kk. 4.30
Suomessa 1 vk. 8J50 6 kk. 4.75
Nuon Mki pan^
Vapauden «Club Xev.s'' osaston lukijoilta: t^^^
i i Mf^SÄ.o lausuttuna ''noin s i ^ huomautus lukiessaaii viime
? VJ ;.^i';.iorstaina nimimerlcki ' ' k^ että Toronton hMpret
; . . , r H > harjoittelevat »filjä tai ehk^ viisi yksinäytöksistä liäytelr^^
| i l l l i^'^'^*ö'Ä^ önhistuValla osallistuvat SudburysÄ maalis
, " topulk pidettävään suomalaisten nuorten näyte
^.r/w ^ Torortolaisten nuorten tarkoitus on esittää nämä nelp
- v - i ' vifei) näytelmään» ensiksi Torontossa. Se 00^ ^te^^^
I . - -«Kärsintak
mii
rrpy^^^ mistä kaiken lisäksi saa-
't'^t''^n sievoiset tulot matkakulujen {jeittämiseksi. Samalla toron-tplaisdt
nuoret huolehtivat siitä, että Sudburyn näytelmäkilpailuun
laistetaan ' p » h a a i T^
valmistelut edistyneet
tprontolaiset nuoret Voivat jär-näytelmää
yhdeksi illaksi; ;niin sel-portarthui^
ilaiset, timminsiläiset, beaver-
^ « lakdaiset.ja muut nuoret voivat myös harjoitella yhden ja useam-
: maininneet,-/tästäy-nuorison '
" 2- teiimäkilpaaosutmnitelmasta voi hyvinkin l-ehittyä eras^hyvm
osa Canadan Suomalaisten kulttuutljärjes;:
iofm vakituisessa touhinnassa. "Alku on tosin hankalaa" ja niin-muSiipli
» on cpäi-seuräavien;
; Sik^^^ tulisi ktill^kia
/ tolais
' j i '^ma»6^^ -Ste emme tiedä kuinka pitkälle ovat '
. . ^ muilla paikkakunnilla. Mutta jos tprontolais
; i ; ; SS jestäa 4 tai S yksinäytöksistä riäj
» vää ön, että sudburylaiset^ portart
V r . ; . , * i . muodou) ensunmäisten naytelmj
lplS§?l;§il«Ä^ ^: kuin:: sitä;:
K i 2 paikkakunnalla rohkaista ja auttaa nuorta väkeä tähätt nä;
,5 * ' * ikilpailuun osallistumisessa. Vjelä on riittävästi aikaa, jos toimi-i
*. päättävästi. Kilpailuun ilmoittautuminen on t^^
; 31 päivään mennessä, joten siinä suhteessa ei ole aikaa •
, {^kattavissa,. <Mutta harjoitusaikaa on kyllä 'vieläkinvrii^^
i ; ^ ; ; : jos ryhddy)t ään hetikohtaisesti toimimaan.
; ^ * JImolttautumineri tulee lähettää CSJn tpk:lle Torontoon tam-
• mikuun 31:een paivaan mn ennessä. Kilpailuun voivat osallistua
suomalaiset nuoret järjestöyhteyksistään huoU-iKatta^
mutta CSJ:n ja S C A U L : n ulkopuolelta mahdollisesti (ja
Ti t * ' « tpivottavastikin) tulevien ryhmien tulee maksaa itse matkakustan-
•'!;' Z Otuksensa. 'Kilpailuun voi osallistua joi;o suomen- tai engranm'nkie-
1'!. ^ 'HijKUä l^iäytoksisellä näytelmällä ja eri paikkakunnilta voi tulla
r useampiakin kilpanäytelmiä, kUlen on asia esimerkiksi Toronton
SS
li
taas käpä^^ I
^ *Torpnlpn VapaatSanaion taaSijjoutunut fuyjresiajeifiäiralheesta ,
kapalälautaan. Tämä sellaisenaan ci ole mitään uiitta, sillä läh- I
detty^an^suurehjrs^^ joutu­nut
^tufirauttimaah j^yhä ^eneinmäri Vaiheiiiral' 'Va^ktyfyyh ja pa­hempaankin.
Mutta Vapaa Sanan yhtiökokouksen lähestyessä on
kaiketivpaikailaan sen johdosta kysyä: Minkä arvoinen on sellai­nen
asia ja "aate", jota täytyy jatkuvasti puolustaa suuremmilla'
, lal pienemmillä valheilla? Eikö ole johdonmukaista ajatella, i t ta
• CJ^^A suurien rahan suuria valheita on lukija^tunnalle tyrk);tett|yä,
^ niin suuren rahan pitäisi maksaa kaikki siitä koituvaitikustannuk-
' J ^ t (osittäismaksun asemesta), ettei tarvitse suunnitella tilaus-^ ja
•^'it^uiden 'hihtojeh kohottamista, kuten tulevassa yhtiökokouksessan-ilmeisesti
aiotte tehdä?
Todistuksiako? Kaikin mokomin! •
Kuten tiedetään, viikko sitten tiistaina tiedoitetliin Neuvosto­liitosta;
että siellä on pidätetty eräitä lääkkreitä, joitä syytetään ja
joiden sanotaan tunnustaneen, että he ovat "Joint"-nimisen ulko-
- nijp^alaisen järjestön palkkalaisina vääriä hoitomenetelmiä noudattaen
'^jsuheuttaneet m.m. A . A . Zhdanovin ennenaikaisen kuoleman. 'Niissä
-'^^uren rahan piireissä, jotka epäilemättä tunte\'atpaitahsa\J olevan
. "jt^ssakin määrin tässä likaisessa pyykissä, aloitettiin kiivas propagan-vn^
4i^ampanjä Neuvostoliittoa vastaan julistamalla summamutikassa,
että pidätetyt lääkärit — joiden joukossa on sattumalta myös juuta­laisia
lääkäreitä — ovat ehdottomasti "syyttömiä".
Toronton Vapaa Sana ei liioin malttanut odottaa ko. öikeuskuu*
lustelun päätöstä syytettyjen lääkärien syyllisyydestä tai syyttö-
«-Tf.pxydestä. Mitä huutia sellaisista muodollisuuksista, kun syytetty-
* .'S^j^ö omat lausunnot ja oikeuden päätös. Suuri raha on sanonut, että
.^JSTjfuvostoliitossa vangitaan syyttömiä ihmisiä ja niin täyiyy Vapaa
-aiiSanankin sanoa. Suuressa palveluinnossaan se julkaisi lauantaina,
^<4ammikuun 17 pnä tavanmukaisen jorinan Neuvostoliittoa vastaan.
rAiheena oli yllämainittujen lääkärien pidätys ja Vapaa Sanan toimi-tu'ksen
itse lämmittämässä tarinassa veisteltiin näin voimallisesti:
"No, Stalin siis aikoo nitistyttää . . . muutamia juutalaisia lää­käreitä.
"Ovat kuulemma 'salaliittoutunect' hoitelemaan suurten bolshe-vikiherrojen
sairauksia väärällä tavalla . . .
' "Moskovan radio ja moskovalaiset lehdet ovat ilmoittaneet, että
nämä n^t hirtettäväksi joutuvat lääkärilurjukset ovat aiheuttaneet
mm. Andrei Zhdanovin kuoleman . . .
''Ruotsalainen lääkärispesialisti professori Elis Ber\'en: kylläkin
.: heitti lantaa Stalinin ihanaan lettutaikinaan . . . selittämällä, että hä-
.';;:i|fet kutsuttiin vuonna 1948 salaisesti Moskovaan tutkimaan ken-f^
iraali Andrei Zhdanovia, ja tutkittuaan sairaan, huomasi, että Zhdanov
sairasti parantumatonta syöpää . . . Lähtiessään hän oli venäläisten
viranomaisten pyynnöstä allekirjoittanut lausunnon, jossa todisti, et­tä
Zhdanovin sairaus oli parantumaton, ja ettei yksikään venäläinen
lääkäri . . .ollut tehnyt mitään virhettä hänen hoitamisessaan,
j ' "Mutta mitähän nyt /Moskovassa sanotaan Ber\'en lausunnos-
'ta . .
' Voimallista puhetta ja vielä voimallisempaa "todistilsainehis-toa."
Vika on vain siinä, että se on pötyä — silkkaa .valhetta!
Ottakaamme todistajaksi Suomen virallinen (ja taatusti porvaril-
'Tfinen) tietotoimisto STT, joka Reuterin välityksellä julkaisi kaksi
V , päivää ennen yllälainattua Vapaa Sanan sielunvuodalusta, (tammi-
. .kuun 15 pnä) Madrasista lähetetyn uutisticdon, missä professori Elis
Berven selittää pelkäksi mielikuvituksellisuudeksi ne jutut, joiden
mukaan hän olisi^nonut Zhdano\'in kuolleen parantumattomaan syö­pään.
" E h ole kenellekään ilmoittanut potilaani nimeä, enkä aio
tehdä sitä vastaisuudessakaan'' sanoi professori Berven. (Viittaam­me
asiaa koskevaan uutistietoon tämänpäiväisessä lehdessämme.
Vapaa Sana selittänee n);t valheen käpälälautaan jouduttuaan,
iuten sebn joskus ennenkin tehnyt, että tuo ei ollut sen ''oma' valhe.
* varaan että se joutui tietämättään le\'ittämään valheellista juttua. Jos
_ ^ näin olisi, silloin Vapaa Sana tietysti antaisi yhtä huomattaan tilan
professori Berven todelliselle lausunnolle ja vetäisi siitä johdonmu­kaisen
päätöksen että koko tarina Neuvostoliiton "juutalaisvai-
YLEISdN
KIRJEITÄ
[«AVtVKUOBOISTA JA
Luonnosta saa Ihminen paljon hy-
/ää oppiakin. jQS csaa sitä ottaa.
'Kerran i jokin mainostaja sanoi
3J:h kulta-alueen kuorosta: Pobjol-jen
parhain, laulukuoro (sanoja ei
?llut suomalainen), l Mieleeni • pisti
ijatus, että mistä tuo mainostaja on
tietensä saanut.. Olin kuullut mo-lastl
« J : n kulta-alueen kuoron lau­lavan
radioon Ja mielestäni oli toao-
•on parhaat laulut "Finlandia" Ja
•suomen laulu". Jotka kuulin myös
radiosta. '
Vapaudesta luin Siiömen rädiolä-letysohjclman
Ja siinä pyydettiin ar-:
-ostelemaan lähetyksiä. Kuuntelin
Suomen lähetyksiä Ja löysin sieltä
myöskin "Finlandian" ja "Suomen
•aulun". Siinä minuUe selviö, että
ulkomailla olevat Ja kokoonpannut
cuorot eivät voi esittää Sellaista mitä
luuiee Sujjnesta, sellaisten kuorojen
jsittämanä, jotka hipovat ammatti­laisuutta.
Sekä laulsijat joh­tajat
tuntevat fö^yällisestl sen mitä
oh "Finlandlassa^ K i m kuulee ra­diosta
Suomessa ja tääUä lauletut
'^PinländiaVV »Min voi tarkota kuun­nellen
jä arvostellen sanoa, että onko
esim. kulta-alueen Kuoro: hyvä.
/Kerran esitin tplvoinuksen kulta-alueen
kuoren Johtajalle, ettö kun
Wlllä on nyt hjrVät bassot, n i i n mik­si
c^te teula ."Volgan venemlchlä".
Sahi västauks^. että kasakkaisuoro
lauloi <5en täällä nlltt hyvin, ja. sen
tunnetaan, ettei köimata lähteä sitä
esittämään. 'Tosiaan, kun kasakka-kuoro
lauloi sen Mcihtyre areenalla,
n i i n mmäkin 'luulin erottavani he­vosten
invioidten äänen, mitä sitten
kuulivatkaan musiikin tuntijat.
Radio-ohjelman kuAhtelusta Ja
mistä nyt kirjoitan tuli mieleeni eräs
luttu "Volgan yehfemlehlstä''.. F,let-
Uin kiihkomielistä aikaa. Suomalai­set
olivat hommanneet tänne Suo­mesta
tulleen laulajan. Jolla oli opet­tajanaan
eräs venäläinen musiikki­mies.
Oli tilaisuus, missä haukut­tiin
Ja "tapettiin ryssiä", eikä huo­mattu
"ryssän" kuuntelevan Jä irm-rtiärtävän.
.'Samaäjti ailaaan kasalika-kuörd
vlatUU^Aji^^ai^lpu^^ tFtio
iäbmäläi^n ' lattlaidiit "opVttaJa oli
lauh^vaJn kasa|£k)»ln 'tuttava. Japtihe-
.^ii|l4|5k^WkM«3ä. I IhejdÄhj ilijalt^saan.:
Hän kysji. mjksl laufatte vallanku­mouksellista;
jyjDte^. ^v^nie^^f t^" J a
sai vastaiÄw'n:*V3feinnre''latausta,
saamme siitä tulpnune. - Elät liian
kaukana menneisyydessä ja et huo­maa
.mitä -kehitys tuo. ihmisten vaa-tlmiÄsUn.'
— MalnarL '
aunan ressin
m$sm$mM
:ytsuu
us
lä ja
• • *
•Äysymys: Ukko on nyt ruvennut
saamaan 65-vuotia!den työkyvyttö-my}'
seläkettä Ontarion maakunnalta.
Eläke oli vielä haussa kun eukko sai­rastui.
Maksaako maakunhallitus eu­kon
lääkärit, leikkauksen, sairaalan
ja hoidon, vai pitääkö se maksaa s i i ­tä
kiiukaus:eläkkeestä, jota ukko nyt
saa. AsuinpaikkalEin on sellainen,
että alueella c l ole.mitään järjestet­tyä
kunnallishallintoa niin että kun­naltakaan
ei -voi saada apua. Olen
välttänyt, että ukon 'ja eukon pitäisi
saada haminaslääkäriiilcln apu va­paasti,
entiset hampaat pois ja uudet
tilalle maakunnan laskuim. Onko
tässä perää — Väittelijä.
Vastaus: Maakunnäh-painattamas­sa
kirjasessa sanotaan, että 6ö-vuotl-alden
eläkkeellä oleva' henkilö "on
oikeutettu saamaan välttämättömän
lääkärinhoidon jä vissit lääkkeet
maksutta;: Sitä varten on tehty sopi­mus
Ontarion hallituksen ja Onta­rion
lääkärien yhdistyksen kesken."
Meillä c l ole tiedossa mitä kaikkea
tämä sopimus edellyttää. Näistä
asioista on tehtävä pyyntö niille v i ­ranomaisille,
joille on esitetty pij-yntö
eläkkeen saannistakin. O n itsestään
selvää, että enintään 40 dollarin kuu­kausieläkkeestä
ei tai^vltse eikä voida
maksaa eläkeläisen vaimon lääkärl-ja
säiraalakuluja. Joten ne jäävät t a ­valla
tai toisella maakunnan makset-
.taviksi. .Parasta olisi kuitenkin Jär­jestää
asiat selviksi viranomaisten
'kanssa. jotka. antavat eläkeläisille
sellaiset todistukset tai määräykset.
Jotka osoittavat hänen olevan oikeu­tetun
vapaaseen lääkärinhoitoon y.
m. s.
Otlaw3. — Canadan Bauhankong-resshi
kansallisen komitean kokous
pdettiin täällä viikon vaihteessa.
Kokoukseen osallistui komitean jäse­niä
melkein kalkista maakunnista
idästä aina äärimmäiseen lanteen
asti ja sen lisäksi Joitam ulltopuo-lelta
komitean,'Jotka ol.vat edustaji­na
äskeisessä kansojen rauhankcng-*
ressissa /Wlenissä.
(Kokoukselle esitettiin laaja selostus
Wienin kongressin menosta ja sen
saavutulcslsta. Osoittaen nämä selos­tukset
Wienin kongressin merkitse­vän
uutta vaihetta. rauhanl;ikkeessa,
niin kansainvälisesti kuin täällä C a -
nadassakin. Tämä siksi, että kong-
Tcssin valmistelujen yhteydessä kyet­t
i i n rakentamaan uusia yhteyksiä l u ­kuisten
arvovaltaisten j a edustavassa
asemassa olev.en henkilöiden kanssa,
.Jotka eivät alkasemmin ole missään
muodossa osallistuneet rauhanluk-keeseen.
Kongressi muodostui näin
laajlmmaksi Ja edustavimmaksi > k o ­koukseksi
mitä lienee koskaan nähty,
edustaen melkein kaikkia tuimettuja
uskoimollisia ja poliittisia virtauksia.
Mutta sen rvarsl^men saavutus k u i -
-tenkin -oli siinä, etta sen. tekemät
päätökset hyväksyttiin siitä huoli­matta
yksimielisesti, yhtään Trästa-ääntä
ei annettu j a vain jotkut har­vat
pidättyivät äänestämästä.
Tässä onkin kongressin tärkein or
-petus, joka osoittaa, että todelliset
t^uhanystävät, huoLmatta pöllittir
sista, uskonnollisista ja muista eri­mielisyyksistään,
voivat keskustele­malla
päästä yhteisyminäTrylsseen
rauhaa j a sen puolustamista koske?
•vista kysymyksistä. Jos vaan on to­dellista
halua rauhan puolustamiseen.
Tämä raul:anl.ikkeen laajeneminen
vaihtelee tietenkin eri maissa huo­mattavastikin,
mutta jossain määrin
sxta ilmenee kaildtialla. Ja Canada
ei Siina suhteessa suinkaan ole ^ m i ­kään
po.Ickeus. Tätä osoittaa-jd se-km,
että zuistä .32 catudalaisesta,
jotica osallistuivat Wienin bi^igres-siln,
vain 19 edusti Jarjesiynyttä f a u -
hanlUkettä j a 13 oU sellaisia JoUIa ei
ollut, aikaisemmin mitään yhteyksiä
rauhanliikkeen kanssa. .Käidenj y h ­teyksien
säilyttäminen, uusien I y h ­teyksien
rakentammen ja Wl^nln
kongressin paatosten tunnetiukslj te­keminen
mahdoUisinuiiän 'iaajohle*
jcukoille, cvat* Canadan feäuhanliöni'
gressin tarkeimniäl hetikohtaiset
tehtävät. -
Juuri tältä pohjalta kokous fcäsitte-l
l k ; n «dessa olevia prgbleemejai ^ a
käksl phiyäa Jatkuneldei^ keskustelu?
jen tuloksena ensinnäkin antoi "hy­väksymisensä
Wienin kongressin h y -
vaksym.lle asiakirjoille •—' Kirjfefinä
viiden suurvallan liallituksllle ja
Kansojen kongressin vetoomus — ja"
sen lisäksi hyväksyi kaksi yleisluon­toista
paatoslauselihaa — Korean so­dan
hctikohtaisen lopettamisen puo­lesta
ja Kutsu vapaaseen keskuste­luun
rauhan; puolesta, jotka tullaan
julkaiisemaan erikseen.
Kokous teki myöskin erinäisiä j ä ^
jestelyjä rauhanliikkeen -sisäistä ^ toi­mintaa
varten, joista tullaan aika­naan
tiedottamaan asianomaisille o r ­gaaneille.
Tässä yhteydessä lienee
vain paikallaan mainita, että tänä
keväänä ei tulla pitämään yleistä,
koko maata käsittävää rauhankonfe­renssia,
kuten joinakin edellisinä
vuosina on tehty. Sensijaan tullaan
Järjestämään sarja alueellisia ja
maakunnallisia konferensseja. Tämä
muutos katsottiin tarpeeUIseksl pää­asiassa
s ksi. että' siten saadaan -laa­jemmat
Joukot osaU;stumaan konfe-reheselbin
Ja niiden keskusteluihin.
Näiden konferenssien ajoista Ja ko­koontumispaikoista
tuyaan tiedotta­maan
a)kanaan.
Kokous valitsi myöskin lähetystön
käymään hallituksen puheilla esittä­mässä-
ni'lholll8uuk6icn hetikohtalsta
lopettamista Koreassa. Minkälaisen
vastaanoton tämä löhetysto sai, ei
tätä kirJolttaissÄ ole ylelä tiedossa.
Mutta meillä oU j o Torontosta lähe­teissä
kirje pääministerin, sihteeriltä
jossa tiedotettiin, että sikäli kun h a ­luamme
tehdä kirjeeli:slä esityksiä,
niin niille tullaan antamaan tarkka
huomio. — O . S. •.
Ampumisen lopettamiseksi Koreassa
mtyxKSVTrv CANADAN RAUHANKONGBESSIN KANSALLISEN S
KOMITEAN KOKOUKSESSA OTTAIVASSA TAMMIKUUN 18
PÄIVÄNÄ 1953.)
Sodan Jatkuminen Koreassa vaarantaa maailman rauhaa ja aiheuttaa
kiirjfautla miljoonine ihmisille. On olemassa vaara, että tämä soU voi laa­jentua.
Me keholtamme kaikkia canadalalslä; fattOUtnatta slifä mitkä heidän mie-lipiieensä
ovat iä kuka heidän käsityksensä mukaan on syyllinen Korean
sodan alkamiseen ja sen Jatkumiseen, vaatimaan -hetikohtalsta ammunnan
lopeffamtsta Koreassa Ja kannattamaan seuraavaa anomusta Canadan hal-
Utnkselle:
''M<^ keholtamme telU esittämään asiaan Jmulaville rilt^vuoune, että
ampuminen Koreassa lopetetaan hetlkohialsestL Me uskomme, että kun
taistelu päättyy, niin Jälellä oleva kiistanalainen kysymys voidaan ratkaista
neuvottelemalla asianomaisten kesken." ' ^
SähkeitäSuomesta
pres. Trum^BiiUe
llelsinbl. ^ (V6) Snomm Ba-fceima^
yölälsten Uitto on labettä'
•nyt 15. l . «äbkee» presldeottl t r u -
inanlUe, vaatien iMsenberer-pfloll-
' 6ofden trapaiittamlsta.
— Jtosenbers-pooUsoiden va-päättämisen
puolesta ovat ^iresl-denttl
TramanlUe lähettäneet säb-
U€en Tiiaenmaän tänlidlrfältCöIS.
ttn > iyölälsten neavotteUikokonil
- ''Hd8lDgitt'-iimmatllIinen'PalkaIlls-
•Jäir^Mtdi- Kiven Itäinen rauhan-
~ ' komitea |s Oulunkylän • Vanhaln-
' kodin rikennnstydmaan työläiset.
- '£te1ä^&meen'' l^nbanneuvosto
on''laMe'tBriyl piiesldentir^^l^^
liiUe sähkeeni^' Jossa- «pyydetään
p r ^ c l ^ i i ä käyttäinääii armah-dosoikenttaan
EtUel Ja JuUnfe Ro­senbergin
pelastamlseksL.
SITÄ
maämm"
VIBDOINKIN
Kaksl.slsanista, toinen 98 Ja toljit!
9G vuoden vanha, asuivat yhd«5ä
K u o l i sitten vanhempi ja lääkäri «
Iitti varovasti tapausta Jällteea jö
neelle. Tämä vastasi:
" K a i k k i hyvin, nyt kai minä vii
melnkih saan valmistaa teen oma:
mieleni mukaisesti."
PÄÄSTI KISSAN PUSSISTA
puöiaspolka ei tuntenut moniaa
ta. mutta häatUalsuudessa hän e8lt<
teli itsetiSä Ja sanoi: .
i"011essamme meren takana. Johi
el voinut vastustaa halua lukea ml
nulla rakastettunsa Bettyn lurjeitä.
"Niinkö'', vastasi morsian iyi
masti. "mhiun nimeni muuten sat
tuu olemaan Joan."
ECH<
KILP
VIES
Mestaruu
vähintäii
Round Lä
uj-lieilua h a i
maankin lu
haastekirjoit
Laken Echo
jvmyn osall
— Wisconsin, joka johtaa Yhdj-s-valtain
juustotuotannossa, tuottaa
vuosittain n . 415,000,000 paunaa juus­toa.
Seuraavalla tilalla on Illinois,
jonka vuosituotanto on n. 7530,000.
Mitä ihuiit sanovat
RAAPAISKAA PUNAKAUIIUN
LIETSäJAA . . .
Yhdysvaltain suuriömmt punaisten
jahtaajat ovat, senaattorit Joseph
McCarthy (republikaani) Ja Pat M c -
Carran (demokraatti). Hyppivä Joe
McCarthy näkee "punaista" kaikkial­la
— hallituksessa, sängyn alla — ja
ahia. Senaattori McCarran on yksi
Smith-McCarran lain laatijoista ja
se on yksi viimeksi laadituista nolta-j
.ihtUaeista Yhdysvalloissa. Epäame­rikkalaisen
komitean entinen jäsen
J . Pamell Thomas (joka äskettäin
vapautettiin vankilasta missä hän oli
valtion varain Luvalluksesta) on
myös ammattimies punaisten vai­nossa.
_
o o *
. . . J A VASTAANNE
TULEE MITÄ?
Washington. — Senaatin vaaliasi-ain
alivaliokunnassa paljastui, että
senaattori Joe McCarthy on neljän
vuoden aikana sijoittanut panklclhx
$172.623.18. tänä aikana hänen se­naattorin
virasta saamansa palkka ja
palkkio oli $15,000 ^Tiodessa.
— U E News.
Hän on uskomattoman ällöttävä.
Liukas, öljyinen, tekopjrhä kUIn piru
it£8 kun n i i n tarvitaan. Jumalakin
mehettää arvonsa, kun hän lokaput-kellaan
paiskaa kunniallisia u i m i a
rapaan. Jumala Ja omatunto, hyve
j a The Founding Pathers of America.
.Televisiossa kuidin j a näin läheltä
hänen puhuvan vaälitoampanjan a i ­kana..
Televisiolla on se etu, etta
katsoja, saa kasvot aivan eteensä, nä­kee
,ilmeet^ j a voi seurata sihnlä. ja:
tämä koskee, erikoisesti senaattori
Joe McCarthya . myös lihakasta..
juhnaa suuta .paljastavtae l ^ m y i -
j;^en.,j Sellainen.,hän oli: pitäessään
teaevisiopuheensa A d l a i , S t e v j ^ o n ia
vastaan, j , . i
-p. .pellow: Americans! Tänä- dlfcana
;kfirrpäi .'.telllei-itarinap; jdemokraa(;tien
presIdenttiehdQJi^asta,- Joka ^kannat­t
a a - j a -joka tahtoo edelleen. Jatkaa
'Moskovan Johtamaa .^itsemurhapoll-tilkLMaimaassamme.
'
A i t o - H i t l e r ? Göbbels? Hän c i
.^^rp^tann .muistuta 'kumpaakaan
fiem.'^tfcQar6ij^Jef imuda j a elehdi
Ipuln Hitler,, hän e l ^ole yhta brutaali
«tfl!l|TKibbels 'saattoi oua, bSn on
iavalampi " j a eraäiilalnen vihjailu­ja
lisäKäl mineUä
Hän on
sitkeä.' Rangaistusta edellyttävät r i ­kossyytteet
esitetään senaatissa. Siel­lä
senaattori voi sanoa mitä hyvän­sä,
ilman että häntä voitaisiin .silti
asettaa syytteeseen. Useita kertoja
häntä c n pyydetty esittämään syy­töksensä
senaatin ulkopuolella. Jotta
asianomaiset voisivat puhdistautua-oikeudessa.
Silloin McCarthy on
joko väistänyt asian tai vastannut
uusilla vihjailuilla, mutta niin, että
oikeus ei pääse puuttiimaan asiaan.
jtaidon mestari!
on-vielä eras ominaisuus.
Uusi kdngresgi järjestyy parhail­laan.;
^ f t l ä t a on tuilut republikaa-rden
- parlamentaarinen Johtaja se­naatissa
— t ö i ^ ^ valta-asema. On
-ilmeistä, että hänen k<annattajansa
miehittävät avainasemat siellä ja
edustajahuoneensa.. .
McCarthy ^^aa toivetehtävän. Jos
kalklcl menee piirustusten mukaan.
Varsin monet ovat sanoneet tai .kuis­kailleet,
että hänen käyttämänsä
menettelytavat " ovat • sopimattomia,
mutta harvat ovat; tehneet Jotakin
estääkseen häntä, se aiheuttaa var­masti
vaikeuksia . . . '
•Demokraatldnen senaattori Benton
uskalsi. Se maksoi hänelle senaatto-.
ripalkan vihne vaaleissa, samoin de­mokraattinen
isenaattori Tydings heir
tettiin y l i laidan v i i m e ' . v a a l e i n sen
Jälkeen kun hänblnoli uskaltanut
hyökätä . wisconsinilaista senaattoria
vastaan.
Benton c«•.tti-, ett&McCarthya kuu­lusteltaisiin,
niini «ttä häneltä Jopa
rilstettäijsiin senaatU^rinpaikka, eräi­den
korruptiojuttujen ' perusteella.
Jotka Benton^sanoivolvamia^odi&taa.
McCarthy vastasi, että juuri-fiellai-set
Johtajat kuin >Benton tekivät T>-tt-manin
puolueesta ."'kelmien ja kom­munistien
puolueen". Ne olivat sitä­paitsi
lieviä ^ n o j a verrattuna niihin;
Joita senaattori sanoi eshn. kenraali
MarshalHpta j a Marshall-suunnitel­masta:
iMarshall. hä,n sanoi. On osal­listunut
xiilh likaiseen Ja mustaan
sälailittbbh, että se tekee kaikki vas-,
taavat tapaiduet ihmiskunnanhisto-riassä
pellrfksl tögatellelksf. (Alvan
oikein — mutta .pähivastalsessa mie­lessä
kUih McCarthy tarkoitti. —
Suoirientaja).
. Tammikuun 3 pnä Julkaisi McCar-
USA;n Pariisin lähetystön lehtiattashea
kiitsuttu Washmgtoniin selostamaan tilannetta,
— sosialistien rivijäsenet mukana liikkeessä
^ParasL — Kansanliike kuole­maantuomittujen
Rosenberg-puo-llsoidcfn
pelastamiseksi !on stanut
Hauskassa niin valtavat mittasuh­teet,
että Yhdysvaltojen ParUshi-lähetyStön
lehtiattasea Benjamin
Bri^dlee kutsuttiin WashingtonUn
selosCamaan tilannetta. Bradleen
matkan Jälkeen Washln£:tonista
alkoi - sataa. Ranskan sanomaleh­dille
saostuksia, joissa puolustel­laan,
«ikeusmnrhaa. "Olemme jo
useita .päiviä olleet hukkumassa
thyn juttua tutkinut senaatinkomi-tea
400 sivua käsittävän senöatiomal-sen
selonteon. Siinä syytetään se­naattoria
siltä, etta hän on käyttä­nyt
kongressin myöntämiä varoja
pörssikeuiotteluun sen sijaan, etta
hän olisi - käyttänyt niitä kongressin
määräämään tarkoitukseen, joka —
Ironista kyllä ^ oli "epäamerikka­laisten"
tutkimusten rahoittaminen.
M ^ J a r t h y l l a , ön J5.D00 d o U a^
palkka isenaatbrlnä, lisäksi hän on:
"saanut ,172,000 dollaria neljän v i i -
mei^n' vuoden ^'ailtaha, 'ilmoittavat'
dokumentit. * ;.-.•
Arvöh Settaattoflllsfoii ollut suuria-pbrssikeiUbttfelujä
• riliden ' - s a l a t en
tiedonanlöjen pohjaila; jotka- jhan
sai senl^aiKorma;''mm. -liäri'-!!^
35.000 'äonäilä"ratitatreosakk'3llla. ;
iKöhgressin tutkimuksiin my*dntämä
10,000 d&ilaritt ••summa -on'itaHetjettu'
'erääseerf'-pänklhWlilkkeeseen,' Jossa
se o n väärällä iihnellä. -'Tällä :s]um-malla
senaattori 'hankki •17;000 jdol^'
larik keinottelemalla teoijapavuilläj -
. 41än,ön'6aaa5ait. 10,000.dollaria p a i -
nattaakseen mainoslehtisiä Eräälle
liikkeelle, joka oli vararikon par-
•taalla. .Ja osoittautuu, etta M c -
. Carthy 11a samoin kuhi varapresident­t
i Nixonillakin on ollut salainen "po­liittinen
rahasto". Sitä ovat muo-
•nlttaneet rikLuat poliittiset veijarit.
Jotka haluavat saada "piihdistetun
iUnapilrin" USA:han.
.Mitä ^5^^^ nyt republikaaniset
johtajat. Jotka tutkivat McCarthya
vaalitaistelun aikana?
r j R. y . (Dagbladet (Dslo)
Helsingin Vapaa - iSanan
• suomennos.
virallisiin'amerikkalaisiin asiakii
;. joitain, joissa koetetaan.todistdh
. että 'Rosenborgien.. kuolemanfai»
mlo olisi laininen", kirjoittaa . _
äUstipnolneeh päälehti 'Popidii Nykyisen Ea
re" näid«|n selostusten johdosta. youngiSiroir
•• V raliansijoitul
Populaire. joka noudattaa politii jjgän elämä
kassaan, yleensä amerlkkalaisUnjaiJI
vastusti ensin IBosenbei^ien puolusti
Griffith TTe
h^stääm. Jo
syntynyttä kansahUikettä. Mutta kii| Sen^vijo
soslallstipuolueen rivijäsenet alkoiva vat Walesi^
yhtyä siihen Joukottäm, muutti Po • maailmansot
HYVl
MIES
SE
Kh-J.
200 :Sivu
Toivo Peld
vounalskaan
tohimon, to<3
lun leimama.
. jatkuvasti p
hepilriaan ..J
vellikokoetoi!
heiTat" o n ti
mionanvoisin
saavutuksia.
Nykyaika
TALO
K i r J . F
Suomei
489 sivu
ptil£^e kantansa j a totesi, että
liset amerikkalaiset ^selostukset ei
todista Kosenbergien syyll;syyti
vaan niissä on paljon sellaista,
on todistuksena heidän syyttömn^
destäan;
"L^Huihamle" puolestaan toi
että "Populaure" on muuttanut
tansa 'Ranskassa syntsmeen
hiickeen pain^titksesta ja ryh
myöhästyneenä puolustamaan
bergeja. Lehti pltaäsitäkta su
•voittona j a korostaa, että kansanUHj
keen.' voimistaminen saattaa - p
syyttömien Rosenbergien hengen.
'Ranskasta Valkoiseen taloon ja
menkan . lähetystöön viime . päiv:
'lähetetyt sähkeet J^: postikortit, joi
sa vaaditaan teloitusten estämisti
kohoavat lukumäärältään useisiin
ihansliir.
tumarikas. n
SATI
K i r J
Kaksi
Molen
Sateet tulivi
röckalaisen
fleldin paat(
kana on Ra
liassa ]a pai
tanut, länsi
lantilainen
joka likaank]
raa kffjaivaf
elamaa. Ti
lom mahara
taalassa,, jo
passa opink
milloin eur
.najien j a k
ien virkami
luokkien pat
Canadan kansalaiset
eivät tarvitse USA:n
l^piknlkuviisumiai
Toronto. — Cimard 'Linjan täkä
laisesta toimistcsta on Ilmoitettu lul
killc linjan asiamlehllle. että Cans
dan lunsalaiset. olivatpa he
syntyneitä tai muissa maissa
jieitä ja myöhemmin kansalaistunei'
ta. eivät tarvitse enää kaul
viisumia matkustaissaan ,Yh<
t a i n Icautta muihin malbin.
L i n j a n taholta korostetaan
että Icauttäkulim ehtona on se.
maticustajalla on kelvollinen Can»'
da-n passi j a että hänen ,äsuiniöft'
kansa on Canadassa.
— Ontariossa' o l i v. 1951 1.378
kösanomatoimlstoa ja Quebecissa
noista" on tuulesta temmattu, sillä Xeu\-ostoliitossa ei ole eikä voi
olla rotuvainoa, sillä sosialistisessa maassa venäläiset, juutalaiset,
karjalaiset, kirgiisit ja muut o\'at täysin tasa-arvoisia muiden kansal-lisuusryhmien
kanssa. Mutta juutalaisuus, kirgiisiläisyys tai muut
.sellaiset seikat ei\^t liioin ole puolustuksena niille, jotka rikoksia
tekevät.
Mitä taas tulee Nemostoliitossa pidätettyjen lääkärien syylH-syyteen
tai syyttömyyteen, niin Vapaa Sanallakin luulisi olevan riit­tävästi
aikaa oman korkean juriidisen mielipiteensä ilmaisemiseen
sitten kun se on saanut -tutustua tulevan oikeudenkäynnin asiakirjoi­hin,
syytöksiin, todistuksiin ja s>7tettyjen omiin lausunnoihin.
Vanha tuttavamme " R i k u " Istui
saunan lauteella, hieroskeli työstä
kangistuneita, mutta' vielä jykeviä
Jäseniään, blskaisl hiljaa mUtta har­taasti
löylynantonuorästa, sekä l a u ­sui
allekirjoittaneen inuiitenkin m i ­tättömän
Ja vielä pesemättömän k e ­hon
henkineen päivineen tervetul­leeksi
''Juhlaan" ja lolhe lausumaan:
"Nouse vain täime ylimmälle lau­teelle
asti."
"iMutta jos sentään'Jäisin vähän
aiemmaksi, ettei polta", koetimme
vastustella.
^"JElkä polta" vakuutti " R i k u " se-littäte;-;
ettei hän ole eiiää sellainen
lÖi^iirftiies hxitä Oli nuorempana Ja
Sltälpait^ hän sanoi, "olen ahia pitä-l
i y f heikompien puolta — löyljräkiri
otettansa."
' i r a i a siinä juttelimme leppoisan j a
hyvin hiottavan löylyn hyväiliessä
pTni^antme. • "Tuntui aivan kuin o l l -
sönnie viettäneet jouluaattoa van­hassa
maassa. Siellä suortui selkä
ja Jäsenet tuntuivat norjilta kuin
ennen' muinoin vihrrässä nuoruu^
dessa, " /
• Seuriajän sivusilmäyksellä "Riknm"
«»liikkeitä. Paljon oU hänkiti viimek-sikuluneen
25 vuoden aikana muut­tunut.'
keski-iästään j a hyvästä ter­veydestään
huolimatta "Rikukin" ori
"äijiintynyt" ja tullut Ulkkelssään
vakavammaksi. ,
'Mutta puhuessaan hän on edel­leenkin
sama " R i k u " , äkkiä hobjaa-va,
vaikka ei puhukaan s6n hopeam-i
n i n Iculn me muutkaan hämäläiset.
Hetlcen aikaa kylvettyämme ja
"näitä kauniita talvi-ihnoja" ihme­teltyämme,
siirtyi keskustelu jälleen
sauna-asioihin.
"Suomalaisen ori vaikea tulla toi­meen
Hmari saunaa", sanoi Riku.
"Onhan se."
"Mahtaisiko elääkään, ellei saur
naan i ^ s i s l " . sanoi Bilcu kohnan-nen
kerran kllkuttuaan "löylynuo-rassa".
• '
Mlekh-jöittänutta ihaUutti se t a i ­teellisen
varma tapa miten ystä­vämme
kuroittl .taakseen vUkaise-riia^
ta "iöylynuoraari" ja sitten veti
kerran pitempään ja heti toisen kerr
raii lyhyempään, ikäänkuin sanoak­seen,
että "ei tullut vielä tarpeeksi
löylyä". - .
. . kyllä tämä meidän Saimam­me
on kerrassaan mainio laitos —
se ori piiras mahdollinen kirfcko,
minne työmies voi liauaritai-iltana
mennä."
"Hyvä se on saunaksi'*, myörite-limme
me.
"Olen käynyt eläi^ni' morieissa
saunassa", jatkoi " R i k u " J[utu3tehia.
(Ennen -vuosikausia sitteii, Jollom'o-
Umme siellä Torontossa, kokeilin y h ­tä
jos toistakin saunaa j a myöntää
täytyy, että siellä oli hyviäkm sau­noja.
Sen jälkeen olen käynyt kym­menissä
muiden kaupunkien ja k y ­lien
saunoissa, mirtta tämä on paras
sauna missä olen koskaan bäynyt"
sanoi "Riku".
"Rntäs ne yanhanmaan sau­nat?"
kysyimme näe ikäänkuhi kepil­lä
jäätä kokemaksemme.
"No, kotlmökta saimalla on oma
tunteelUnen viehätyksensä" sapol
" R i k u " jatkaen: "Mutta nähv puh­dasta,
käytännöllistä saunaa eh ole
missään Ontarion kaupungissa -tai
kauppalassa tavinriut". «
Hetban aikaa omien sanojensa
-merlcitystä harkiten " R i k u " kaiketi
tunsi. etM jota'idri olisi vielä "sanot­tava.
Ja n i i n hän teki "varauksen"
Canadan niUiäen' siaUriöjen suhteen
kuten hän n i i n "söpösti" sivuutti
SuOmenlcin saunat jä selitti: -"Saat­taa
olla, parempia saunoja joissakin
muissa^ maiakunnissa. ' Olen myös
kuullut, että CSaiii: Joinakin .toicillä-k
i n osastoilla .ori hyviä saiinoja,
esim, JTprontossa. Soossa, jiie. mutta
"niinä eii^olB vahtettaväsliniissä käy­nyt.
Sanon vain. että tämä ori paras
sauna,.;.missä riirnä olen Canadassa
Ollessaril saanut kylpeä."
Kuten arvataan, tämä kesk^ustelu
tapahtiil C S J : n Subduryn osaston
Työn Puiston uUdessa saunassa, jota
on JcnkiÄ aikaa "kokeiltu" ja kokei­den
perusteella tehty tarvlttavat"pa-rannukset,
j a on nyt koko suuren
yleisön icäiytettavlissä:- - .. ' •
Tämä yli^^0,0pp maksan^^^ komea
sauna on todella paikka, jota voi­daan
sämfiäkSi sanos Ja.mitme kehtaa
kutsiia Vä^tivariii^laltn saunavierai­ta.
SieUä ei ole. "y^^tylso^kstoja'',
mutta niitä el tosln''|:aiya^kaah täl­laisessa
tila]i»ssav jar hyitinV^Ärjeste-tyssä
saunasi'.
T e j t i M l l i ^ j ^ ' pieixl- täs-
• "^•'ijesSa!'i^UIläs^:^: V.'.,
Siellä on kak.sl san^änlaista osas­toa,
yksi naisille j a toinen osasto
niiehille j a molemmat saunat läm­penevät
samasta kiukaasta. Puku-hucneiden
välissä on saunan isännän
l^uons, mlistä saadaan pyyhel0nat ja
"popit". Slnrie myös maksetaan
"laskut". Alakerrassa on nykyaikai­set
.mukavuuslaitokset naisille ja
mieliilie.,
"Pyhistä pyhin" on tietenkto sau­na:
Avara ja korkea saimahuone,
missä kiuas on lattian tasossa nihi.
että-SSäfia cn lämhUn lattiasta a l ­kaen
lavan korkeimpaan osaan as­ti.
Saunan r kylpyhuoneen seinät- ja
k a t t o o n laudoilla vuorattu n i i n , että
"kivisaunassa" saadaan "puusaimän
löylyt",- missä eivät kuumat vesi]
sarat putoile katosta onnettoman
pian niskaan. Täniie:
sauna- j a kylpyhuoneeseen el ole
pä viedä ollenkaan, saippuaa, jota
lautoilla j a lattialla e l ole liubaÄn
inisen vaaraa. Löylyvetenä el liioin
käytetä mitään saippuavesiä, sllB
kilikään päälle johdetusta sllviläinJl
lisesta vesiputkesta tulee puhdasti
vettä kuumille kiville kun vähän ny­käisee
"löylynarusta".
Kummassakin pesuhuoneessa c«
myös tilaa kymmenkunnalle henli
lölle sekä riittävästi ktiumaa ja Iffi'
mää vettä kylpijöiile. Suihkut ora
vielä putkityön suorittaneen liMefi
vh-hesn vuoksi epäkäytännöllisös
paikassa, mutta tämäkin epäiolitt
korjätaäri aikanaan.
Pukiiiuoneissa on hyvin
valkoiset seinät Ja tUaa psapuffleo
yhtä paljon kuta saunassa ja pesu­huoneessa
yhteensä. Pukuhuoneis-sa
on kuumavesilämmitys ja voimalt'
kaat ;ihnanvaihtovällneet, että «ai
itserisä kuivaksi vaiktsi olisi, enem­mänkin
kylpiöitä, jos vain huoleW^"
Leo 1
Joka i l
kansasi
ulkonäl
piileväi
ylimykJ
kanssa,
dessaai
on Johl
Nehl.
hänen
räämin
lista t i l
VAPi
taan iimanvalhtoväUnelden käytmi*
tänilsestä. Pukuhiiöiielden lattiaa
ön vaiivat niinimatot, joiden päi»
kävelee' mielikseen. Kesäisenä lisä­mukavuutena
on se, että kylpijäf
pääsevät välittömästi saunast»
Trout Laken tunnettuun uimaveteen
SanaUa sanoen, Työn Poiston
uusi sauna on nykyaikainen 1 » ^
joka täyttää hyvän saunan 1M»J
vaatimukset. Kymmenet kaDsal»*
semms käyvät siellä säännöllisesti^
he kaikto ovat yksimielisiä sUtSiC»
se on yliveto abiakin Sudburyn «n*
dun Saimoista. J a saunamalBU^
vain 60 senttiä aikuisilta ja siti*"
vähemmän Rapsilta.
Työn Puiston uutta saunaa V»
nattaa suositella kaikille maaon»'*'
hiilemme J ä m i ^ saunaxi S***;
ville. — Känsäkoura.
hä
E.
N.
V.
A.
E.
S(
Ei
Ai
M
Si
K a u
syntyn
täväjo
to Y o i
tettu i
KUt<
kaikin
TUm
seen a
WELL