Vapaus, September 20, 1955

              Sivu2 Tiistaina,' syyskuun 20 p. -rTuesday, Sept. 20,19551
Telepbones: S » . Office 06.44204:
mtorlalOfflce OS. 4 ^ 5 . Manager
B. iSutort. Bdltor W. » l u n d . MaJMng
address: Box €9. Sudbury. Ontario.
OiEan ot fiaxOeh Cana<}ian8. Es»
t^disbed NoT. «; 1917. Authorlzed
as eecond claiES mail by the Post
Office Department, Ottawa; 'Pub-l
i d U d tbrice weekly: TUcsäay»,
Tbundays and SatnrdayB by Vapau»
Publisbing Company Ltd., at 100-102
d m 6t. W.» Sudbury, Ont., Canada:
Advertiaing raUa vpon^a^
Tyanalatton free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadaasa: X ilk. 7JD0 6 kk. 8.75
• ••3kk,2.25'
Yhdyavallolasa: l vk. 8 M 6 kk. 4.30
Suomessa; 1 vfc 8*0 e kk. 4.7&
mm
m
^^^^^^
: V Ötta\y
tcwiistulK ai-
]&Äansaanut kansallisen kaasuputkilinjäh fakentamissiiunni-telmien
toteuttamisen hyväksi — ja mitä se voi edelleen saada
toimeksi, jos aktiivinen painostus kasvaa ja voimistuu.
Kuten on meidänkin lehtemme uutisosastolla kerrottu,
Ontarion maakuntahallitus ja liittohallituis ovat tehneet peri­aatesopimuksen,
jonka perusteella muodostetaan kruunun yh­tiö,
mikä rakentaa luonnonkaasuputkilihjan Manitobari rajalta
Kapuskasingiin asti, hoin 700 mailia pitkän .kallioisen ja har­vaanasutun
taipaleen, missä kaasun 'kysynnän ehtona on teol­lisuuden
kehittäminen — ja missä taas ei voida nykyaikaista
teollisuutta kehittää ilman halvan luohnonkaasun apua. ;
Kuten muistetaan, yhdysvaltalaisten rahamiesten kon­trolloima
Trans-Canada Pipeline yhtiö julkaisi muutama
viikko sitten "ohjelman", jonka mukaan Albertan luonnon-kaasu
johdettaisiin rajan yli Yhdysvaltoihin ja Itä-Canadaan
tuotettaisiin Niagaran kautta yhdysvaltalaista luonnonkaa-siia.
Tätä suunnitelmaa puolusteltiin sillä, että sen toteutta-.
.minen tulee "halvemmaksi".
y > Kukaan ei kiellä, etteikö se olisi halvempi suunnitelma
toteutettavaksi. Mutta lapsetkin tietävät, että se antaisi men­nen
tullen Canadan luonnönkaasun käytön avaimet yhdysval-
, talaisten rahamiesten käsiin — he voisivat päättää, kuinka
paljon ja millä ehdoilla he osaavat Albertan luonnonkaasua
lännellä — ja samalla päättää siitä, millä ehdoilla ja missä
määrin myydään yhdysvaltalaista luonnonkaasua Itä-Cana-
\ daan.
Juuri tämän onnettomuuden ehkäisemiseksi nousi Cana-
. dan yleinen mielipide entistä päättävähnmin vaatimaan, että
kaasuputkilinja on rakennettava canadalaiseha ,laftoksena
yksinomaan canadalaisten alueiden läpi niin, että emme joudu
kansakuntana ulkomaasta riippuvaan asemaan, luonnonkaa-summe
myynnin ja käytön suhteen. /
r Vaikka "yksityisyrittelijöillä" pitäisi olla kaikki talou­dellisen
onnistumisen avaimet ja keinot, hiin tässä yhteydessä
on kuitenkin osoittautunut, että mainittu Trans-Canada Pipe­line
yhtiö — joka pn saanut oikeuden rakentaa k.o. kaasuput­kilinjan,
ei kuitenkaan voinut rahavaikeuksien takia raken­nuttaa
Pohjois-Ontarion läpi kulkevaa, noin 700 mailin pi­tuista
ja $12,000,000 maksavaa kaasuputkilinjan -osaa.: Juuri,.
tämän osan rakentamista varten jsuunniteilaan liitto- ja maa­kuntahallitusten
yhteisesti rahoittamaa kruunun yhtiötä,
mikä nykyisten suunnitelmien imukaan rakennutta^ tämän
Väikeiniman jä' kalliimman 'osan Ikaasuputkilinjästa ja s^liteh
• "vuokraa" sen Trans-Canada Pipelinesin käytettäväksi ilmei-^.
sesti sellaisilla ehdoilla, että kun PohjoisrOntariossa kasvaa
iuonnohkaasun kysyntä — kuten se tulee kasvamaan — ja yh- ;
,tiö voi maksaa k.o. hallituksille sen sunim^h,-mikä nyt 1^ /
putkilinjaan sijoitetaan, koko kaasuputkilinja^ijää-cmainitun
yhtiön omaisuudeksi,
Vaikka kruunun yhtiön perustaminen edustaa meidän
jjftiele^tämme suurta edistysaskelta ja auttaa, tämän tuiki tär­keän
'kansallisen suunnitelman toteuttamisen jouduttamista,
niin nykyisten suunnitelmien heikkoutena on juuri se, että
valtion varoja aiotaan käyttää yksityisyhtiön - r - kaiken lisäksi
ulkomaalaisen pääoman kontrolloiman suuryhtiön hyväksi,
jos on kerran siten, kuten on ayoimesti rhyönnetty, että Trans-r
Canada Pipe:lines ei pysty rakentamaan tämän kaasuputkilin-
' jan vaikeinta, kalleinta ja toistaiseksi epätaloudellisinta osaa,
niin eikö silloin ole johdonmukaista ajatella, että se on kyke­nemätön
koko yritykseen? Jos hallituselinten täytyy suorit­taa
kaasuputkilinjan epätaloudellisen osan rakientäminen, niin
miksei saman tien rakenneta valtiovallan toimesta myös kaa-
V suputkilinjan taloudellisia osia? < '
Tämä on sitäkin tärkeämpi seikka jos muiistetaah, että
valtiovallan toimesta ja sen varoilla rakennettava kaasuput­kilinja
voisi välittää teollisuuslaitoksille ja asunnoille hal­vinta
kaasua — kuten Ontarion Hydro välittää tuotantokus-
; tannuksilla sähköä Ontarion asukkaille ja teollisuuslaitoksille.
Ja mitä halvemmalla tätä luonnohkaasua saataisiin Canadan
ekonomian palvelukseen, sitä halvemmaksi tulevat ne "tuo-
.taritokustannukset", mistä eräissä piireissä pidetään niin ko­vaa
melua — ja sitä paremmin voisivat canadalaiset kilpailla
maailman markkinoilla yhdysvaltalaisten rinnalla, Meistä
tuntuu, että vieläkin olisi vaadittava Canadan luonnonkaasu-putkilinjan
rakentamista valtion varoilla, kokonaan kansallis­tettuna
laitoksena, joka jakaisi luonnonkaasua niin kotien
omistajille kuin teollisuuslaitoksillekin tuotantokustannuksia
vastaavilla hinnoilla, kuten nyt menettelee esim. Ontarion
Hydro.
1 Uituna. Ifelnooesi/ Sault Ste. Ma-riesta,
täytti maanantaina, «yyskuun
\ 19-pnä 83 vuotU- \-
I hitguai Basanen. Port Artbuxista.
täytti torstaina, »yysSt, 15 pälvänii 75
viiöttä. •
I Mr. John Orobs, Vancouverista,
täyttää perjantaina, syyskuun 23 pnä
I 70 vuotia.
Kalle .Myilyl», Sault Ste. Mariesta,
täyttää perjantaina, «yyakuuii 23 pnä
: 50 '.Tjotta.
• yhdynune sukulaisten j a tuttavain
onnentoivotuksiin. : .
la ja
r i ä n alaan kuuluvien kyiymysten alis­tamisesta!
Y K : n tehokkaaseen val­vontaan
Ja tarkkailuun, tutkiakseen
n;enetelmiä ja keinoja atomiaseiden
k i y t ö n ja valmistuksen kieltämi­seksi",
• ' • '• ;; hV'"
P»irlaJDent|leD iri^ Uiton
työjärjestykseaaft oli myöskin ky-uymy
» "Kansainvälinen tortaUi-soits
J a ssdstitfiiiUDta
Kafuan)ediista|a^£^
jolto lanomalfbtien edustajat tie-dustelivaft
: mitä aseistariisunta
vaikuttaisi Suomen puolustusky­symykseen,
vastasi kysymykseen
seuraavalls tavalla:
Mitä ensinnäkin tulee 'Parlament­tien
välisen liiton konferenssin työ-
Järjestyksessä olevaan kysymykseen, , j ,, .
voidaan todeta, ettei suinkaan ole en- Ja kuten varmaan jokaiiien Suo-
£i kerta, kun äseistariisumiskysymys: men sanomalehtiä seuranniit kan-on
pohdittavana mainitussa Uitossa.
vailsen'
toimUUaa : jobtävsä, pofv^lliset •
: edusto|9^'f^t^le>fe|m(^^
sanpittn pä^itöksien'' iJoHdosta; •
TESTAMENTISTA
Kysymys: Kun avioliitossa oleva
JT.ies kuolee j ä t t ä e n Jälkeensä vaimon
ja aikuisia lapsia miten jälelle jäänyt
kuolinpesä jaetaan sellaisessa tapauk­sessa
kun kuollut ei ole j ä t t ä n y t jäl­keensä
testamenttia, —. Omaiset,
Vastaus: Kun kuollut mies ei ole
tehnyt testamenttia saa leski ensim­mäisen
• 5.000 dollaria. Jos on enem­män
kuin yksi lapsi, saa leski jälelle
jäämästä kolmasosan Ja lapset jakavat
keskenään kaksi kolmasosaa kaikesta
mitä on yli 5.000 dollarin.
salainen on voinut todeta, ei porva-
Kysymys oli pohdittavana viimeksi rillislssä eikä sosialimedokräattisissa
konfe- lehdissä ole päätöksen johdosta mi­t
ä ä n kirjoitettukaan. En ainakaan;
liiton 43. ts; liiton edellisessä konfe
rehsslssa. Asiasta yksimielisesti hyväk-
.'ytyssä päätöslauselmxissa viita':.au
aluksi liiton Jatkuvaan työhöh rau­han
hyväksi 'ja sen piirissä aikaisem­min
käytyihin keskusteluihin yleises­tä
asteettaisesta samanaikaisesta Ja
vahroniianalalsena tapahtuvasta aseis­tariisumisesta.
Tältä pohjalta konfe­renssi
"vetoaa maailman parlament­t
i Ihln. että- nämä käyttäisivät vaiku­tusvaltaansa
saadakseen kalkki hal­litukset
Ja erityisesti ne. Joita asla lä­hinnä
koskee, ottamaan yhteyden toi­siinsa
soplakseen yleisen aseistavaa
hennysohjelman puitteissa kalkkien
atomiaseiden j a kaikkien ydlnener-
KOKOUS
muista, että 'päätöslauselmaa olisi
hiissä edes Julkaistu. Samoin on suh­tauduttu
yleensä aseistarlisumlsky-symykseen.
Kokoomuksen painostamana meil­lä
on viime vuosina jälleen Jatku­vasti
pyritty voimakkaasti tehosta-niaan
aseistamista..-Viittaan y&in vii.-
me vuosien valtion tulo- ja menoar­vioon
otettuihin ylimääräisiin miljarr
dlmääi-ärahoihiri ; armeijan , perus-hanklntaohjeiman
toteuttamiseksi,
suihkuhävittäjien, h^^^ jne.
Kokoomuksen taholta on leimantu jo­kainen,
joka Oli uskaltanut puhua t ä l ­laista
aseistuksen tehostamista vas­taan,
suorastaan isänmaan petturik­si.
Ja kokoomuksen painostus on myös
'ehonnut, vieläpä niinltin,- ettei ole
i uskallettu kajota edes Parlamenttien-
I välisen liiton asiasta tekemiin pää-
UODgkong. •—: Pekingin tieäolUik^
sessa «anotaan, että tjseit» «UUito,
»StoUin mellB . n viime vuoäna m-^^^^^lJ^^J^"^^
l ^ l ^ S ^ a ^ t ^ v ^ /^t^iLt, ^ Fengman voimalaitos tulee tuotta
'^«än 507:000: kilowattia sähkövoimaa
:lä 6«x..e$tamlse?n. OnkP se todellista (.^h sen^jköeehrakentaminen on suo-sanotaan
Ssia-tiedoituksessa.
8 i i -
tämä tulee olemaan
ja,; kansajhme kaksi kertaa enemmän mitä tämi
laitos' tilottl- Jäfjanin miehityksen ai­kana.
Sen Japanilaiset rakensivat Ja
se tuotti noin 280,000 kilowattia v.
1945.' • • r . • •• •
uutistoimiston tiedoituksessa sanot­tiin,
että Neuvostoliitto on avustanut
tämän laitoksen Jälleenrakentamlses-
/.SM siitä iäiiUen. kun Kiinan punaiset
suivat sen haltuunsa maaliskuussa v.
1943.. Tiedoituksessa sanottiin, että
Chiang Kai-shekln Joukot tuhosivat
fä raän laitoksen pahasti poistuessaan
Manshui-iasta.
i Jokainen maamme
. tilvmea .turvällisutisjär jiBstelmä ;Jä- peA
perustalla taiiähtjuva aseistarlisuHis^h
häisinkta: pyrkimys sen edistämiseksi
ch todella isänmaallinen teko. Parla-
Lienttienvällsen liiton Suomen ryh­män
edustajien pitäisi tämä vihdoin­kin
tajuta ja asettua tukemaan • t ä ­h
ä n tähtäävän päätöksen aikaan-^
saamisen toteuttamista.
myksiä ja vastau a
sta
. Canadan Rauhan Kongressi on
päättänyt kutsua kaiisalllsen rauhan
kokouksen .joka tullaan pitämään To-
I ontossa Massey Hallissa lokakuun
22.-23.' pnä. Virallisessa kokouskut-iussa
sanotaan eitraavasti:
"Maalimassa on olemassa liilsl luot­tamuksen
ja hyväntahdon henki. Nel­j
ä n suurvallan johtajat Genevessä
antoivat kunnioituksensa yleiselle
mielipiteelle yqlmiaiia. Joka oli jphta-lan
odotetaan kasvavan
i l !
nut neuvotteluihin. Tässä yalossa me j ^löksiin.
kutsumme teitä osallistumaan Cana-j
«?an Rauhan Kokoukseen. Joka pide­t
ä ä n ennen neljän suurvallan kokous­ta,
siinä ymmärryksessä, että se tulee
auttamaan sen menestymistä.
Tämän kokouksen kautta huomat­tava'
osa canadalaisten mielipiteistä
liileeheuvottelijain huomioon. Jos tä- I
Katkerat kokemukset ovat kuiten­kin
Suomen kansalle osoittaneet, mi­hin
tällainen aseiden kalskintaan no­jaava
kokoomuslainen 'isäiimaälliT
suus" on maamme j a kansamme Joh­tanut.
Kuinka paljon se onkaan kan­sallemme
maksanut. Varmaa myös on.
I 0
Oikein, pääministeri Frost!
Puhuessaan siitä kun County-tuomari Henry E. Grosch
kumosi dresdeniläisten Morley McKayn ja Anne Emersonin
sakkotuomiot, pääministeri Frost sanoi viikon lopulla, että
mainittu tuomari käytti "naurettavia" perusteluja kö. tuo­mioiden
peruuttamisessa. V
Kuten on uutistiedoissa kerrottu, Hugh Burnette ja Brom-ley
Armstrong nostivat Ontarion diskrimihatiovastaisen lain ;
perusteella syytteen McKayta ja Emersonia vastaan siitä, että
viimeksimainitut kieltäytyivät tarjoilemasta heille ravintolas­saan
syyttäjäin ihonvärin perusteella^ mikä .on sattumalta
musta.
Tämä syytös herätti silloin suurta huomiota, ei vain Dres-denissä
vaan kaikkialla maakunnassa, sillä Ontarion työmi­nisteri,
joka huolehtii Ontarion diskriminatiovastaisen lain
täytäntöönpanosta, tarttui tähän kysymykseen vasta yleisen
mielipiteen painostuksen johdosta. Alempi oikeus havaitsi
silloin McKayn Ja Emersonin syyllistyneen rotusyfjintään
ja tuomitsi heidät kummatkin $50 sakkoon.
Mutta nyt County-tuomari Grosch — jolla autotyöläisten
union edustajain syytösten mukaan on rotudiskriminatioon
hyviä taipumuksia — kumosi koko tuomion selittämällä teko-pyhästi,
ettei ko, neekereille "sanottu, että heille ei tarjota
heidän ihonvärinsä takia",
^ Tuomari Grosch ei yrittänytkään kieltää sitä tosiasiaa,
etteikö näiltä neekereiltä oltu evätty palvelua dresdeniläi-
:ssa
New York. — Tämän vuosisadan
loppuun mennessä ^' maailma tulee
käyttämään energiaa ; neljä kertaa
hiinrpaljon k i i l n nykyään — atomi­energian
'varatessa noin neijännes-csän
kaikesta voimasta, sanoo Bocony
Mobil Oil-yhtiön Johtava taloustietei­lijä
Albert J.McIritosh.
. Hän ennustaa samalla, että maail­man
öljynkysyntä itulee vuoteen 2,000
mennessä olemaan noin 40 tai 45 m i l ­joonan
tynnyrin välillä päivässä, ol­len
se kolme kertaa suurempi nykyis­tä
kysjmtää. •
•'Tulevaisuus tulee olemaan öljy-leollisuudelle
yhtä hyvä ja parempi
kuin menneisyys", sanoi hän.
Maailman, energian -kysyntä tulee
clemaan kaksi kertaa suurempi seu­raavan
kahdenkymmenen vuoden ku­luessa
ja mahdollisesti kaksinker­taistuu
uudelleen vuosien 1980 j a 200O
\ älillä: Vuosisadan päättyessä atomi­energia
tulee olemaan kaikkein tär­kein
Uusi energian lähde, sanoi hän.
Kun. häneltä kysyttiin, mikä vaiku­tus
atomivoimalla tulee olemaan öl­jyteollisuuteen,
niin hän sanoi sen
vähentävän öljyn käyttöä. "Atomi­energia
tulee poistamaan joltakin
meidän nykyisiä markkinoitamme Ja
me tulemme keskittSmään toimin­tamme
enemmän niille aloille. Joissa
öljyllä on erikoisia etulsuiaksla".
Atomienergiaa tullaan käyttämään
sähkön valmistamisessa teollisuuksil­le,
kotien lämmittämiseen Ja rauta­teillä,
sanoi hän j a arveli öljyn ky­synnän
niillä aloilla tulevan heiken­tymään.
Toisaalta taas h ä n arvelee atomi­energian
lisäävän. uusia aloja teolli-iuudelle.
joka taas puolestaan tar­vitsee
enemmän öljytuotteita kuin
Diitä teollisuus voi varata,"Atomista
saattaa tulla yhtä hyvin kumppani
kuin kilpailijakin", lisäsi hän. .
millään tavoin muo­dostu
kansamme eduksi j a onneksi,
vaan turmioksi. :
Keskenään '•toisenlaiset näköalat-avaa
Suomen puolustuskysymyksenkin
l:annalta yleinen aseistariisuminen,
mihin; Parlamenttien v ä l i s e n : -m
Iconferenssi Jälleen puuttuu! Ajatel­kaamme
vairl ininää inahtavan vöi-'
Diäii muodostaisi' Euroopan.'köllektii-j
i n ä n turväiliSuusjarjekelniä. Sub
r i i r i k u in kaikkien kansojen turvalli-
Euudelle ja vastaisells •kehitykselle.
Kuinka oikeassa onkaan sumien i t ä i ­sen
näajjurimme pääministeri laii-siiessaan:'
_.,
varmin tie Euroopan tur-
; vaillsuuden takaamiseen olisi koi- :
lektiivisen. turvalllsuusjärjestel-
,.. män luominen kalkkien Euroopan
valtioiden j a Amerikan Yhdysval­tojen
siihen osallistuessa." ; v
ettfei yastaisuudessakaan tuollainen
mä tulee auttamaan neuvottelijoitaj "isänmaallisuus'' "^iiiaan t.«.-
pienimmässäkiii määrässä ratkaisujen
löytämiseksi, niin kaikki ponriistuk-sc-
mme tulevat korvatuiksi, ; • * ' ' '
• Neljän suurvallan ulkoministerit
tulevat kokoontumaan lokakuun 27,
pnä ja keskustelemaan Saksasta, K i i -
roopan turvallisuudesta ja Idä^ ja
ilännen välisten yhteyksien lujittami-jsesta
(sisältyen siihen taloudellinen
•ja kulttuurillinen vuorövaikutus.xpei-;
idän huomioonsa on myös tuotu ijri^-
tilllnen aseistai-lisumiskysymys var­sinkin
mikäli se koskee. Y K ; n ala-;,
komiteaa. Canada, yhdessä neljän
suurvallan kanssa On tämän komitean
jäsen. Kaikki nämä kysymykset ovat
elintärkeitä, canadalaisille,
; Meihin vaikuttaa myöskin sellaiset
kysymykset kuin Kiinan tunnustaml-gen,
rauhansopimusten rioiidattami-nen
Indo-Kllnassa. teknillisesti taka­pajuisten
maiden avustaminen ym.
kysymykset,
Canada voi ratkaista omat taloudel­liset
j a yhteiskunnalliset ongelmansa
1 auhallisen finnakkalnolon Vallitessa.
Vaikka valmistelut atomisotaan ovat
edelleen täydessä käynnissä, olemme
nähneet välähdyksen luvatusta kul­taisesta
ajasta. Jos sotien sijasta ato^
mivoima voidaan panna täydellisesti
rauhan palvelukseen.
Canadan Rauhan Kokous alkaa lo­kakuun
22, pnä kello 9.30 aamulla
Massey Hallissa Torontossa j a kokous
jatkuu seuraavan päivän ajan. K a l ­k
i l l a on tilaisuus osallistua keskuste­luun
ja esittää vapaasti ajatuksensa
rauhasta. • ', '••
Kalkki hyväntahdoh Ihmiset etsivät
pysyvää rauhaa. MIe keholtamme tei­t
ä osallistumaan sellaisiin tilaisuuk­siin
kuten Canadan Rauhan Kokouk­seen,
sillä se on yksi tärkeimpiä muo­toja,
millä voitte auttaa rauhan saa­vuttamisessa."
Seuraavassa julkaisemme työttö-hiyysvakuutustoiiniston
laatimia usein
esitettyjä kysymyksiä työttömyysva­kuutuksen
suhteen ja samalla toimis­ton
laatimat vastaukset kysymyksiin.
Koska kysymykset ja vastaukset
saattavat olla apuna monille luki j o i l ­le
julkaisemme he oleellisena: :
, Kysymys: Viime keväästä'lähtien
olen ollut Quebecin , maantiedepart-mentin
palveluksessa ja ennen sitä
elin talven työttömänä; Mikä. siinä
on. etten voi nauttia työttömyysva-:
kutituksen turvasta kun olen ollut hal-l:
tuksen palveluksessa? Kun lähetän
vakuutiisklrjani työttömyysvakuutus-'
tcimistoon, panevatko he siihen merk­kiä
tulevaa,talvea varten, kun joudun
olemaan työttömänä? Silloin ei ole
tietöitä tarjolla,
: Vastaus: Maakuntahallitus voi
•hankkia, työläisilleen työttömyysva-.
ku.utuksen; hautta sen ei ole pakko si­tä
tehdä. Hallituksen on hyväksyttä-
\ ä / työ.ttömyysvakuutukseii niaksam
r.en' ennenkuin . sen typläiset ypivat :
tulla, vakuutukseh alaiseksi ja VQue-j
tecin hallitus ei ole hyvä'<csynyt ty^tT
iömyysvakuutuksen maksamista . geh
tvöläisten kohdalta. Tämän johdosta
onmahdotonta saada työttömyysva- -s^iunnifcelmäs^^ paikalliseen työt-
• kuutusmerkkejä kirjaanne siltä: ajäir^pömyysvakyaum^ olette
t;t -kun, olette, ollut hallituksen, pai-^^elle^n^^valmis^^_ostamaan vastaan
veluksessa. • . ^ ö p ^ ^ ^ n ^ .4^^^^^^ tarjouk­sesta'
ja siihen iUftyvistä seikoista ja
iuissa!'öijhteessa t ä anrlolilttoon
Hienon kanssa. Katsokaa edellistä ky-synifstal'-
, Kysymys: Miksi sairaalatyölälset
Quebecissäj; Ontariossa Ja muissa
inäaicunnissä eivät voi tiauttlä työt-tftiiiyysVakuutusta?
Olen Saint Johnini
saifaaläri palveluksessa Ja olisin k i i ­tollinen.;
jos voisitte tämän asian se-
Icstaa. , '
. Vastaus: Työttömjrysvakuutuslakl
ci velvoita sairaaloita, jotka eivät toi­mi
voittoa, tuottavina laitoksina; tai
hyväntskeväisjryslaitoksia maksama
työttömyysvakuutusta,; Mutta säiraa-lr.
t ja hyväntekevälsyyslaitoliaet voi­vat
vakuuttaa työläisensä. Useimmat
sairaalat ovat vakuuttaneet osan työ­läisistään.
•• ' . ^
Kysymys: Nautin työttömyysyakuu-tiis);
a. ^kotika^pun|!issani. Minulla on
t;e^(jis|ä * tj>'^paikj^: toiseSsa kaiipun-
•gissa, miitta en ole 'varma saisinko
serij I ^pisinkp käydä t ä t ä työpaikkaa
•k:a"t£öm'as|a jja s i f ^ j tapauksessa.- 'eX-
'teri saa työpaikkaa, voinkb edelleen
• i-aada vakuutusta? '
V^ ^ f ^ ^ ^ e i d ä n p i t ^ l ! ' ilmoittaa;
seh;; ^älkeeh^^^^^^^^ nauttia
\akiititusta.' Teidän tulisi' ensin .tie­dustella*
' paiicallisesta • toimistosta
NL:n uimahyppääjiä
Meksikkoon
Neuvostoliittolainen uintijoukkue,
johon kuuluvat mm. ponnahduslau­tahyppyjen
EM:t Roman Brener Ja
Valentina Tshymltsheva sekä Tat­jana
Karakashjants Ja Mihail Tshas-ba,
matkusti äskettäin Meksikkpon
kilpailumatkalle. Kilpailut tapahtui­vat
15—18 päivien välisenä aikana, ,
.sessä ravintolassa — häh turvautui vain siihen naurettavaan
väitökseen — pääministeri Frostin sanoja käyttääksemme,
ettei heille muka "sanottu", että tarjoilun kieltämisen syynä
on asiaikkaiden ihonväri?
Kuinka naurettava ja tuomittava tuomari Gröschin väitös
todellisuudessa on, se näkyy seuraavasta ajatuskokeesta: Maa­kunnan
diskriminatiovastaisesta laista huolimatta Dresdenin
ravintoloitsijat voisivat tämän perusteella kieltää tarjoilun
kaikilta neekereiltä — kunhan he eivät vain sano, että tarjoilu
kielletään heidän ihonvärinsä takia!
Työväenliikkeen taholta on useita kertoja esitetty syy­töksiä,
ettei Ontarion maakuntahallitus ole lainkaan innos­tunut
maakuntamme diskriminatiovastaisen lain täytäntöön
toteuttamisessa, sillä se voisi ehkä aiheuttaa sen, että jotkut
vaikutusvaltaiset rotusyrjijät voivat äänestää torypuoluetta
vastaan seuraavissa vaaleissa.
Mutta jos pääministeri Frostin ajankohtainen lausunto
on merkkinä siitä, että maakuntahallitus todella tarkoittaa,
mitä sen laatimassa diskriminatiovastaisessa laissa sanotaan,
niin sitä" on tervehdittävä Jämpimästi. Dresdenin tapaus on
kuitenkin varoituksena siitä, että hallituksen täytyy ryhtyä
päättäviin toimenpiteisiin rotusyrjintää vastaan, tai muussa
tapauksessa sen omat lait joutuvat ivan ja pilkan alaisiksi -
rotusyrjintää harjoittavissa piireissä. ' '
,- Mitä- ovatkaan sen rinnalla kokoo­muksen
sotasankareitten tänne kan­san
varoilla hankkimat suihkuhävit­t
ä j ä t ja muut perushanklntaohjelman
mukaiset lyhyet ja pitkät, isokallbe-riset
aseet. Neljän vallan^ hallituksen
pääministereiden ohjeissa ulkominis-terikonferenssille
ollaan "vakuuttu­neita
siitä, että ihmiskunnan rauhan
hyyinvoinnin turvaamiseksi on
välttämätöntä luoda kaiken aseistuk­sen
j a kaikkien aseyoimien valyonta-j
a supistamlsjärjestelmä ja sille te­hokkaat,
takeet . . .
T ä t ä taustaa vastaan avautuu suu­ret
tulevaisuuden näköalat nilnktaln
neljän vallan hallitusten päämiesten
ohjeissa sattuvasti luonnehditaan:; tu-loksena
tästä vapautuisi tavattoman
runsaasti aineellisia voimavaroja, jot­ka'
voitaisiin käyttää, k a ^ rau­hanomaisen
talouden kehittämiseen,
n; iden hyvinvoinnin kohottamiseen
sekä myös heikosti kehittyneiden
maiden auttamiseen."
Kokoomuslaiset sotaklihkoilljat tie­tysti
väittävät, ettei.tuollaista tiurval-.
hEuusjärjestelmää saada aikaan ja
siitä johtuen Suomen ei kannata mi­t
ä ä n sen eteen tehdä, vaan jatkaa
vain edelleenkin aseistamisen tietä.
Kysymys: Kolmen . viikon kuluttua
lopiBtän työn - ja meneiv ayipliittopn-.
Mitä minua ot> tehtävä, että' voin
rauttia, työttörayysvakuutusmaksiiis- työpaikoista:' omassa
ta? Onko minun täytettävä hakemus- kaupungissanne.' ^. ^ V ^ . ' ' . • ' . 7
kaavakkeet ennen tai jälkeen työn.f ; kysymys
lopettamista?.' Ohko sairaalla ihrnir- i a i a i s e § , 5 £ j ' , äsken;
f-eliä'oikeus iiauitia työttomyysvakuii-' ,i.'iu^tijt^.J^-ö^^^
tuksesta? Olen ollut töissä kolme ja ole vakuutuksenaläisessä työiiaikaK
puoli vuotta. y . j Mitä tapahtuu minun oikeudelleni
Vastaus: Nainen, joka jää vapaa-! r.auctia- työttö-myysvakuutustä? ;
ehtoisesti pois työstä avioliittoon
mentyään, ei ole oikeutettu saamaan
työttömyysvakuutusta 2. vuoteen
avioliittoon menonsa jälkeen, paitsi
sana tapauksessa, että hän on ollut
.töissä 60 Päivää avioliittobn menonsa
jälkeen.; Työttömyysvakuutusta mak­setaan
vain siinä tapauksessa', että
clette työtön, mutta kykenevä ja ha­lukas
ottamaan vastaan työpaikan jos
sopivaa työtä tarjotaan.
Jos henkilö sairastuu tai loukkaan^
tuu työttömyysvakuutusta nautties-saan.
niin hän on oikeutettu edelleen
nauttimaan vakuutuksesta, .vaikka
h ä n on jonkun; aikaa työkyvytön.
Mutta toisaalta, jos sairauden ja louk­kaantumisen
johdosta menettää työ­paikan,
ei ole oikeutta naiittia työttö­myysvakuutuksesta.
Kysymys: Nautin työttömyysvakuu­tusta
ja menen pian naimisiin. Voin­ko
nauttia edelleen työttömj-ysvakuu-tusta;
Vaikka, menen naimisiin? Olen
halukas palaamaan työhön, koska
vain. ^ ;•;
Suuri komei
tytön kanssa.
pyi sanoi miet
-rSeolilhax
sitä unobtama
— Minä usk(
uholida koskaa
, • ' • • •
KXVI
: — Ajatteiehj
paljon tyttöjä,
nä naimisiin!
' aiistä tlei
Jon?
; — Olen kysy
n
• V.astaus: Teidän maksamastanne
t^öttöjnyysvakuutuksestä on tilastot,
jotka voidaan tutkia. • jos joudutte
lyöttömäksi ja esitätte työttömyysva-kuutusanoinuksen.
Jonkun aikaa sen
.j!i Ikeen kun j ä t i t t e vakuutuksen alalj
sen. typpalkan. olette oikeutettu naut­timaan
työttömyysvakuutusta entis­ten
.maksujenne. perusteella. Kuinka
pitkän ajan voitte nauttia t ä t ä mak­samaanne
vakuutusta, riippuu siltä
mitä tapahtuu sillä aikaa, kun muu­titte
työpaikkaa ja Jouduitte avusttfe-fen
.tarpeeseen. ;Mutta missään ta-paiiksessä;
et ette olisi oikeutettu
saamaan' vakuutusta. Jos teidän t i l l l -
l ä i i i i e e l ö l e lain edellyttämiä makset­tuja
, vakuutuspälvlä neljän yiibden
f.jaftä ehnenkuin Jouduitte työttö­mäksi:"
"•••...•j.':'; •
Kysymys: Voinko matktistella sinä
aikana"ictin saan työttömyysvakuu­tusta?
' •.•;;•••;;;-
valtaus: Teidän on osoitettava, e t tä
c:ette edelleen valmis ottamaan vas­taan
työpaikan, jos niitä tarjotaan.
Vastaus: Ennenkuin kysymykseen ja oltava sellaisessa paikassa mi-voidaan
vastata olisi teidän tehtävä f hln teille voi viipymättä lähettää tieto
täydeuinen selostus työstä eroami-j tarjolla olevista työpalkoista. Jokai-
;lyienin Oopp
den vieraskirja
tjrvät; .tänä ; ^
k&ammassa tai
vian Airlines
marraskuussa. (
rikkalalsUle asl
pera- ja kona
paan, Tavallist
Olemaan suuri
saa kirjoittaa n
kirjaan Jossa 1^
jessään komellt
massa tunnetu
Ja taiteellisessa
maton kokemus
kuuluisan • oop;
oopperan, jojia
dan runtelehia
ralsestä lähtien
Marraskuun 3
cnnellisten Jo
S - A - S : n turvall
neella kohti Eu
sisältyy el aine
raii avajaiset, v
kuten esimerkU
nan Kuninkaall
tys Berliinin bo;
ti, jonka antaa
ninen orkesteri
ra, Pariisin Öoj
orkesterin koiiS(
kä Wienissä esi
bergin Mestaril
uin yhdeksäs s
ole sUs. oikeasta:
ka. vaan ikäänk
kat, muisilkln ys
tj^laan järjestä
tylsiä vastaanot
t ö s t e n ' j i i ikeen
lajia jä muusiko
dän kan-saan, :
kuuluisissa, ensi
pteriat eräissä
missä ravlntöloli
\at puolestaan
josta fetkeläinei
nien kuuluisien <
rikkalalsteh Ja
Joiden, valtlöm
taiteilijoiden,
muiden nimiä, .
tyytyväisyyttä t
sä, olkoonpa se
tai ttmtematon
jo aikaisemmin
mdtlEat kaUpuni
navlan Airlines
Glöbetrotter-kon
takaisin New Yc
päivä,
Entä sitten !
otamme huomio
hintaan slsältyvi
marahoista aina
partyyn asti. n
esitykset ja >nlld
Iit, ateriat, aut
muut ohjelmat,
pidettävä kallilm
saa nimittäin $14
raavaita saman
$1295. JoUa siis
vannoutunut mu
odottavat kaikk
nautinnot Ja ui
mykäet Euroopas
ilsessä j a huoleh
r e n tällätoen ta
yksityiskohtaiseni
teellä.
Varkaillakin on "ammaflivaaroja"
, Varkaiden "työ" tai "ammatti" on
ainakin siitä hyvä, ettei tarvitse mak­saa
sen paremmin tulo- kuin multa­kaan
veroja, jotka meitä miiita kuole­vaisia
painavat maan rakohon.
Mutta varkaitakin "klvestää" aina­kin
toisinaan. Meidän mielessämme
el ole se. e t t ä pienet varkaat joutuvat
teoksistaan tiilenpäitä lukemaan. Tä­mä
on sen alan "ammattivaara" —
kuten on vaaransa n i i n monissa muis-
Fakin ammateissa. Varkaat pitävät
kaiketi Itsestään selvänä asiana että
siitä hommasta voi Joutua kiinnikin.
Muissa ammateissa, kuten esimer­kiksi
rakennuksilla, metsätöissä, kai­voksissa,
maanvlljelykseasä jne, am­mattivaara
voi aiheuttaa vakavaa ruu
millistä kipua, siltä Johtuvaa tulojen
tjTehdystä ja pahimmassa tapauk­sessa
kuolemankin. Varkaiden •^am­mattivaara"
vie, kuten sanottu tiilen­päitä
lukemaan, mutta se "ei kul-
Mr. 'Hiscock on Dlstillers Co. of
Canadan edustaja pohjoisessa ja ku­ten
sopii odottaakin, iiäneh toimis­tossaan
. oH kauniissa järjestyksessä
ylitiapulloja. jplssa oli tavanmukal-ief,
etiketit ja axinqkset. ., .
Nämä varkaat olivat ilmeisesti pul­lotetun
ilon tarpeessa ja niin he te­kivät
valintansa, ihastuivat ikihy-västi
ja .yeivät parhaat pullot men­nessään.
Mutta, sehttl mr. Hiscock
tenkaan vie leipää suusta". Jos koh­takin
leipä kapenee Ja huononee huo­mattavasti.
Mutta tämän "ammattivaaran" 11-
säiksi .voi käydä niinkin, kuin tässä
päivänä tai yönä ..muutamaila kävi •,. Kuteiiinäkyy, varkaiden "ammatis-eräälle
hamiltonllaiselle varkaalle, jo- sa on'muun ohella sieilaisiakih vaa­ka
vei Delta Tabernaclesta "tape re-| ro ja,, e t t ä myytäväksi aiotuissa "tape-cord"
nauhoja, joista yksi oU jo käy- j recordeisSa" on pappien saarnoja —'
„ cn„a pas- ja vettä klelelienostaviss^^ viinapul-varkauden;
tapahtuttua, .ko. m.alUpul-loissa
on' vain "värjättyä vettä".
tetty — siinä oll "kaimutettuha
tori William Morelandin saarna ai­heesta
synnin rangaistus! Sellaista
tavaraa on vaikea vaihtaa rahaksi!
Paljon paremmin el käynyt niille
Sudburylalsille varkaille — 'meillä
Sudburyssa on Jumala paratkoon
varkaitakin omiksi tarpeiksi — jotka
tunkeutuivat Joseph Hiscockin toi­mistoon
ja epäonnistuttuaan kassa­kaapin
miurtamlsyrltyksissä, katsoivat
parhaaksi poistua Ja viedä mennes­sään
kymmenkunta pulloa "Imported
Scotch" viinaa.
loissa vain värjättyä vettä J .
Mutta kuten sanottu, kalklci var­kaat,
niin suuret kuiri pienetkin, sääs­tyvät
kuitenkin verojen maksulta. Jotr
kä laulun sanojen mukaan "kansien
verta juovat".
Pienet -irarkaat. mikäli he onnistu­vat,
selviytyvät kokonaan ycrovapai-na;
miittä' suurten varkaiden täytyy
tavallisesti ahtaa Jonkinlaista maasua
Joillekin sUmäntekevllle, että pääse­vät
kirjoittamaan esim. hallitutrselle
veloituksia maantiesilloista. Joita el
ole rakennettu, m
misestä, mitä ei
sorasta, Jota ei oi
valklca suurvarka
samaan "maasun
laista .veroa, he»<
suhteessa pikkux
paremmassa aser
voin he Joutuva
maan. Toisinaan
mattomla. he jo
takaism osan sai
p ä jotkut heistä
tai pahimmassa t
ken vankilassa, n
asia niin, että sUi
maine kasvaa sits
dän pankkitlllnsä
vastoin pienet va
motta iusimaan.
. .Tarkoitus el kt
hua varkaudesta
Ulttyvistä selkolst
siitä, että varka
pUdcuvarkaltten,
muun lisäksi "a
nimittäin mahda
sellaista tavaraa,
kään kaupaksi, tai
n a u t t a t o a , K ä n
uij*%>H r^U'>>•v•