Vapaus, October 30, 1952

              ERO JA JACK LAAKSO j
RmmmiU
AÖG. SUÖNIftiC^
LAURI SILANDER
JOHN KESKINEN
A. HONKARINTA
E. RAAPPANA
M
HEÄRST ©NTA^I©
7EBVEBDVS
VAPAUpiiE
mexldupäivän johdosta.
HUGOMALRl
SU-alaJk. CPÄ.. Ontario
TERVEHDYS
VAPAUDEN
35-v. päivän johdosta!
Raulian puolesta^
sotaa vastaan.
Ella ja Jalmar Luoma
Huntsville, Ontario
T E R V E H D Y S !
P. GELEY Kmkäkorjaamo
NAKINA ONTABIO
ELOKUVAT
Maanantaina, keskiviikkona ja lauantaina
Näkina Ontario
ONNITTELUMME!
AUBREY MOTOil SALiS
• Rautatavaraa
• Urheiluvälineitä
o'Sähkötarpeita
©Polttoaineita
FORD- ja MONARCH-autojen väUttäjä
Nakina Ontario'
Kauan eläköön
rauhan, ja hyymyoinnin
puolustaja!
35.y.
J. P. SAVARD
"Missä kaikki kimnon miehet
tapaavat toisensa"
Kuuma ja kylmä vesi kaikissa huoneissa
NAKINA, ONTARIO
s! ja K. Tähtinen
Chas. Wilson
Lempi, Mari ja Hemmi
Eino Ranta
Lempi ja Oscar Viitanen
Heikki Haanpää
I. Bentti
POOL RÖOM
c6cHRANE
ONTARIO
Jattoa e. «ivult»
vuttl sIxS cncnmSn sS»tfisrlatanifl»
luonnetta jä oSmOU fisj^noisuutta
CCF:B&, V. I69ft iaanttunukeelUsct f*
timvBt mäoAa eea ««csltsemaUa itäu
tsjassnie |fppfnft-*fnn!prytffr
A. E. Smith oU euoxastaaD sijUä'
txyt a^allltusta mstunnalatsuuAesttt
Tim Sudein ^murtiajvi^/luieen. ja
KinssUmin' vankilan kaSiakoista r.
1932. OikeiusUtmti. i<&& seurasi. oU
todellisesti historiallinen. Tim Buck
kirjoittaa kirjassaaii. ribirty Years'':
"JL E. Smith oli todistajan siaikalia
rverrattavlssa CeoiBe > Olmttroviin.*
Hänen dramaattien vapautumisensa
ei ollut lainkaan pieni t ^ ä kommu.
nististen Jflibtajain- «vapauttamisessa.
Bennettin hallituksen häviössä ja 93
pykälän poistamisessa.' '
Smith korosti, että kun kommunis­tia
vainotaah. tasrökkäys muita vas-taan
seuraa. Sen J&lkeen kun oltiin
käytetty 08 psrkälää Tim Buckia ja
muita kommunisteja vastaan, k ^ t -
tyi w: 1 8 3 i - ^ ' väkivaltaisen kau­hun;
ailuAausi,' ^ o i n vtEu^ttiiD Ja
sonrettiin yli 10,000 Bunistä edistys-miellsestä
toiminnasta. Se ön tänä-tin
päivänä: tärirtä oppi:
Tänä päivänä kuteh silloinUn on
yhtä pitävää. :että' kun kapitialismi
Joutuu pbliittlsee^ kiäisihi ee aina
turvautuu faslstniin Jä fasismin lujit..
tamisen pyrkimyksistä on seuraukse-"
na imperfolistlsen. sotaohjelman k i i -
hoitus; ti^öäOn^SO-luvulla Ja 40.1U-vim
alkuvuosina osoitettiin; ettäfcom-munlstisen
puolueen jdMon alaisena
kansa voi menestyksellisesti taistella
fasismiin pyrkimystä vastaap,
Mutta on suuria eroavaisuidcsia
nykyisessä taistelussa', jotka jäbtuvat
muuttuneesta -maailmaa • tilanteesta.
(Maa jnurttttt maailman kaptailsmin
Joillekin harvoille srkfiitjMUe. jotka
pvai omtj-neet hopealusikka euussa,
canQmalehdist& <m käUt^n^ suur-liikkeitä,
joiden vuosivoitot Jask^asn
kymmenissä tiäumsissa dollareissa ja
joiden myyntihintana mainitaan m i i -
jooiuit dollarit.
Selvää siis on. ettei tavallisilla ka­dun
miehillä ja naisilla ole Ulaisuutta
Tervehdyksemme
Vapaudelle!
RS N E'S-P
Aterioita
o Kirjallisuutta
« Patenttilääkkeitä
NAKINA. ONTARIO
^ SYNTYMÄPÄI VÄTERVEHDYS!
MILE 80
Batachewan, Ontario
alta. 900 miljoonaa ihmistä on mur­tautunut
irti Ja kulkee kommunismia
kohti. Kapitalismin tukikohta Vt/h-
JoisrAmerikassa seisoo horjuvalla pe­rustalla.
Sen Joiytajat ovat toivotto­massa
asemassa.
Kuoleva riistäjäluokka voi pelos­saan,
turvautua mihin vain —jos el
sitä ehkäistä.' Tästä c^ystä Yhdys­valloissa,
on noitajahdi^ hydldcäyksBt
kommunistista liikettä vastaan, rotti-vämb
Ja s o i s i a häpeällisiä tapah­tumia
kuten tpyrUmys estää taiteilija
Chaplinin paluun iJThdysvaltoihin.
Canadassa - suurena erona verratr
tuna 30-luvulla:on:nykyishi.se. e t^
nrh^ysvaltain yliote - on määrääjänä
kaikilla aloilla Ja Vhdysvaltahi 'val
tiödepartmentti. * "vaatii" taantumuk­sellisten
lakien käytäntöön ottoa
Nähi ovat syntyneet Garsonln esityk.
set rikoslain muuttamiselui: koskic»
maanpetdstä. - jotka sisältyvät laki­esitykseen
iH-e. samasta syjtatä 6 to-rontolaista
soittajaa - menetti työ­paikkansa
syufönloitkesterissa kun
hieitä ei päästetty Yhdysvaltoihin:
Tosiasia oh. että 98 pykälä, niin fa­sistinen
laki kun se olikin. Jossa suu­rin
vääryys oli se. että henkilöä, jota
vastaan on nostettu syytös, pidetään
sj^llisenä Jos ei hän voi itse todistaa
viattomuuttaan, näyttää lievältä ny­kyiseen
lakiesitykseen H-8 {verrattu­na,
Jossa on poistettu kaikki traditio-nalliset
porvarillisdemokrattiset pro
sessit.
LFP esityksessään senaatin komi­tealle.
jOka lakiesitystä tutkii, huo­mioi
maanpetosta Ja kaplnoitsemista
käsittelevän osan laajaa luonnetta
että muutokset ovat ennen kuulemat­tomia.
lUhataai) syytteeseen asetta­misella
Jopa kuoleman tuomiolla
kansalaisia Jotka vastustavat vallassa
tolevan puolueen uttomaapolitäkkaa;
Se eimustaa vainopolitiikan aikakaut­ta.
(Esityksessä osoitetaan, että uu­dessa
lakiestlyksessä on työläisvastai-sia
kohtia Jotka uhkaavat työläisten
oikeutta lakkoutua Ja kaiickein-tär­keintä
on, että näihin muutoksiin si­sältyy
sellaisia kohtia, Jotka vaaran
tavat Canadan suverenisuutta Ja kan­salaisten
oikeuksia.
Kaikki tämä osoittaa uutta astetta
pyrkimyksis^ alistaa Canadan de­mokratiaa,
kuten IiPP:n uudessa oh­jelmassa
sanotaan: 'Ttlonopolien
palvelemiseksi parlamenttaarista de-m(
AratIaa jatkuvasti syrjäytetään
hallitsemalla Order bi - CouncilelUa,
teemalla salaisia sopimuksia Yhdys,
valtain hallitulcsen kanssa, muutta-analla
maanpetoslakla, munalukkolail-la,
estämällä kommunistit vastaanot­tamasta
virkoja, Jctom heidät on va-
Uttu. Valtion, fasistiflointi on käyn­nissä
osana sotaan valmistelusta."
Ei taantumuksellinen "rautakoT'
ko" Bennett uskaltanut mennä niin
pitkälle kun St. Laurent on mennyt
uhaten parlamentin ylintä valtaa.
B i l l H-8 on ktfmottava.
A. £. Smithin Johtamien taiste­lujen
traditiot ovat meille hyvänä c-slmerkkinä.
U P P : n ehdokkaat tule­vissa
vaaleissa tulevat asettamaan ky­symyksen
demokratiasta etutilalle.
Oikeuksien taistelun liike tänään t u ­lee
omaksua niitä militanttisla koke­muksia
Smithin ajoilta yhdistäen laa­jat
kansanjoukot yhteiseen taiste­luun.
Omaksukaamme A. £L Smithin
sanat kun hän julisti: 'XTanädalainen
mieliala, lähtöisin , uudisraivaajain
rohkeudesta joka Canadan loi, ei sal­l
i matelemista."
Olkoon tämä 81 muistopäivä tilai­suutena.
Jolloin vakuutaaune luotta­muksemme
Canadan kansan tahtoon
taistella zauhan Ja demokratian puo­lesta.
Ja jolloin uusimme lupaukset
^röskennellä niiden päämäärien puo­lesta,
joita A. S. Smith edusti Ja vei
eteenpäin kaikilla voimillaan lopuksi
astuen sivulle jättäen työn nuorem­mille
Ja voImakkaimmiUe käsille.
omistaa suuria päivälehtiä, eikä mää­ritellä
niiden ohjelmaa.
Kaikesta huolimatta voidaan sa­noa,
että suurene enemmistöllä ny­kyajan
ihmisistä on sanomalditi tul­lut
jokapäiväiseksi välttämättömäksi
taipeeksi. Uman sitä ei vähääkään
aikaa seuraava ihminen voi tulla toi­meen.
Sanomalehti uutisten Ja tietojen
välittäjänä pitää ihhiiset "ajan tasal­la".
Toisaalta sanomalehden päi
väntapahtumien luonteesta Ja toi­saalta
elämän eräänlaisesta yhteis-
'kunnallistamisesta Johtuu, että varsi-naiset
sanomalehdet välittävät tieto­j
a pääasiassa juuri yhteiSkimnallisen
elämän aloUta.- Tästä seikasta jo
jdhtuuv että sanomalehdet ovat e
nemmän tai vähemmän poliittisia. On
lapsellinen uskoa, että jotkut tavalli­set
päivälehdet oUsivat vain uutisleh-itiä
tai 'puolueettomia", sellainen on
suorastaan mahdottomuus.
^ Elämän ilmiöitä varsinkin lyhteis-
• kunnallisen elämän^aloilta voidaan
tarkastella vain määrätyn maailman»
katsomtacsen mukaisesti Kysymys
stttä mikä tai mitkä lehdet kertovat^
asioista totuuden mukaisesti huipen­tuu
kysymykseksi mikä maailmankat-
«bmus on totuudmnukahien. Tätä
tosiasiaa ei tee olemattomaksi se seik­ka,
että monilukuisten Ja -vivahtels-ten
tapahtumien rykelmässä sattuu
•Un yksityisiä asioita. Jotka erillisinä
katsoen näyttäisivät vaikeani sovel­tuvan
edeUiseen välttämään.
V (Edellä sanottu saa myös vahvistuk.
sen kun asiaa katselee sanomalehtien
uutisten valossa. Ei tarvitse; olla e-
Onnittelumme
35-vuotiaaile!
Olkoon VAPAUS
edelleenkin raatajien
pyrkimysten tulkitsija!
W. Aho ^
MATTIJÄRVI
Mr. I. Koski
Wilho Perkiö
TUOMAS HERALA
VÄINÖ HAKALA
EINAR HELSTEIN
EINO PERKIÖ
W. Koski
VICTOR NARRI
J. Halkola .
Frank Alstrom
Veli Kautton
Leo Heinonen
Erkki Kinnunen
VÄINÖ NISKANEN
Kalevi Revonkorpi
URHO JUVAKKA
Kalevi Nunimäki
Irma Heinonen
Mrs. E. Heikkilä
M. Mäki
Mr._JA MRS. A.
HEINONEN
MR. JA MRS. A
SAARIMÄKI
rlkoises larkon hufmutak^t». «ttfi
porvarilliset te9)det cncpmto tai vft-hemmän
aamanlalsestl kertovat päi*
vän tapahtumia /»ypffn • |f ftt^p^Tf^fiJ^niy^
mukaisesti. Niiden < uutiSet tiiblnnrat
ilosta jos tapahtuu Jotakin mikä «n
demokraattiselle suuntaukselle epäe­dullista.
Vielä enemmän: Ne paisut,
televat ja jopa suorastaan valehtele­vat
kertoessaan uutisia viuslnkin po>
liittisista tapahtumista. Nildto uuti­set
puolustavat' kalkissa Ikääntelssä
esim. Yhdysvaltain cdesbttamisla.
huolimatta lainkaan ^itä kuinka
mielettBtttiä tai vaarallisia ne ovat; ja
ikäänkuin yhteisestä: '«^Iniuks^Ma
panevat kyseenalaiseksi ja tuomitta*
vaksikän kaiken sen mitä esiib. N«U'
vostolUtto esittää tai tekee. Sun .tä­mä
kaikki dn helposti joka ipäivä to­dettavissa;
niin on suorastaan ihme;
että työläisten jä f amarlen keStau-dessa
on vielä niin paUon;fhmi8iä; joi
den ainoina uutislähteitä ovat nuo
porvarien sanomalehdet.-Yhtenä 8;yy«
nä tähän on'tottumus.' On totuttu
lukemaan sitä tai tätä lehttö ja niin
Torelalna, Idkgikuun SO p. - - ^ m a s y , €d:'SO. m>%
tUXBk vpldaaa iilata «okupotvesta toi-tnasu
^ I^ITSähdytä ejattelemaan eitä.
ctta ^porvarien lähteistä saadut tie­olot
johtavat tahtomattaan ajattele-maan
pixrvarie» laina; toillärceUaise-saan
on suuri taannehtiva vaikutus
/^Ajan tasalla" pjn^ymiseen, milcä tar­koitus
sanomalehden lukemisella on.
Ihmihto el pyi^)«ään>*'ajai]| tasalla.:'
vaan Jää armottoinastl ajasta jälkeen.
Njl^iisenä aikana ^,oa^^
den merkitys en^sestään^^ kasvantit.
Jos koskaan, niin juuri nyt on toi­mittava
ja ponnisteltava demokraat­tisten
lehtien o rauhan asiaa ja edis^
lEräässä' tahtaassa tySsäcantsUjS' •
sUes pyysi iaskettäio palkiu]k{^'j;:3. '
Se» johdosta ^tgri.feuraava tas^xa» "
teltt kotona: ' ^ ^.^^
Vaimo: Mitä tapahtui Iran tses^ *I
pomoltasi tänään palkankorotttsta?
Mies:, JSn. s y l e n t i minui i m t ^ h,
palkkaan lämmlttäjäksL, ' iv/J.
; Vaimo: iaaitä'hänr sitten eanoi9, ^
. JMies: mm helvettiin! | «,i
tystä puolustavien I^tlen tukemlsei^ l i
jfli ja levittämiseksi^ ^ > . ' V i
I
CAMP 14
PAUL SAVO .
ARNE SALO
KALLE PENTTILÄ
J. Halmela
V. LAMPI . - •
MRS. L. W. PUTTONEN
A. Pajala
J. Uljas
Y. Koskela
Teodor Morin
H. Kummu
EMIL OJANEN
MRS. HANNA JA
ONNI SALO
ANTON KOVALUOMA
MATTI KOVALUOMA
NESTORI KOSKI
ARMAS KOSONEN
ERKKI AALTO
ONNI VANHATALO
TANELI PARTANEN
CAMP 18
A. Vähä
I. Mäki
K. MÄKI
Teemu Majamaa
V. LINDQVIST .
EMIL AALTO
T. Männistö
Nestori Viita
M. Myllymaa
HANSEN
ONTARIO
JOHTAKOON VAPAUS
EDELLEENKIN TAISTELUA
RAUHAN PUOLESTA! -I 'M •
WILJAM KIVINIEMI
V. LAAKSO
HELLI HIETALA ^
MARTTI MYLLYNIEip
YRJÖ NORBACKA
E. FRAlbsi
JOHN HOOK
HILJA JA OSCAR FORSELL
H. BACKA
KELTAMÄET JA SIVIÄ
SENJA JA E. MATTILA
OLGA JA M. JAAKKOLA
AINO JA TOIVO KARPPI
AUNE LIIKALA
M. JA A. RISLAKEUS
E. KURKI
ENNE JA KOSTI
VICK AHO
OTTO PAASILA
NICK FRANTSI
J. VARIS, Oba .
D. Tuomi
SANTERI RANTALA
INGRID JA ARNE MILLER
EVA POKELA
ANNA JA J. SUUTALA '
ALMA JA S. KETO
ERIC, ANNA JA H. LAHTI
RASINPERÄT?
mm
illsd
as
li
i f"?
^ li
¥ m
* W'
1 3 - i
-11
I 1
•lii ' ai M rt
I ,
! '
'M iii
» Mii :i
mmsiimSmsmmim