Vapaus, October 19, 1968

              Sivu 2 Lauiabtai, loNk. 19 p. ~ Saturday, Oct. 19, 1968 KESKIVIIKON Kl^TSADllTTA
- KINNUNEN HOPp^LE I T A TS \ T T O INDEPENDENT U A f l O R O R G AN
Y A X A U O FINNISH C A N A D I A NS
<LIBERTY) . Q^tal)l^he(i Nov. 6, 1017
EDITORI W. EKLUND " MANAOER. K. SUKOI
Tpa.p»tfQW>C? P F I ^ B Ä^ip B P I T p ^ l A l j ^ 7 4 - 4 2 64
Publlshed thrlce weeldy: Tuesäays, Thursdayfl and Saturday» by VapaiM
E»ubU5WD«. eo/IJflUted. lOQ-102 EUR Stv W^t» Su
Mailing addxessr Spa; 68-
AditfrtlsiiJg rat«s u]?(m appllcafioiu.ltftne^
Auöiorized aa second class maU.by
and for payinent pf postage In caah. ' Ä
C A N A DIA NiL A N G U AG t • P R t SS 'CLUB
OanadaBsa: 1 vk: $10i)0, 61*. $5.25 UQA:»:
S kk: 3.00 Suosöeen:
lvk.Wl.0O,ekk.H».'7ö
Ivk. 11.60, 6 kk. 6.25
Mexico City. — NeiivpstolUtoii J^nis
Lusis teki keskiviikkona- olympiaennä-tyksen
keihäänheitossa, korjateja omj^
s^en lajin k^tanpit^iip:. $ U ( ^ ^ Joitqa
Kinnunen' korjasi Hopean.'
1) Janis Lusis, NL, 89.92 - metriä, 2)
Jornia I&nnUneo, Suomi 85.58, 3). Ger-gely
Kulcsar, Unkari -86.96, 4) Wla-dy;
slawNikuciukiPutrfa 85.66, 5) Man­fred
Stoile, L-Saksa 84.43, 6) Karl-
Ake Nilsson Ruotsi 83.47.
Naisen 400 m; 1) Colette Besson,
Ranska 52.0, 2) Lillian Boacd, Englan­ti
52.1i 3) Natalia Peöhenkina NL 52.2
4) Janet Simpson, USA 52,2, 5) Aurelia
Renton, Kuuba, 52,7, 6) Jarvis Scott
U§A 52.7.
3,000 ineUrin esteet; 1) Aroos Biwott^
Kenia 8.51,0,-2) Benjamin Kogo, Kenia
8.51,6, 3) George Young USA 8.51,8,
4) Kerry 0'Brien Australia- 8.52,0, 5)
Alexander Mprozov, NL 8.55,8, 6) Je-lev
Mihail, Bulgaria: 8.58,4.
Miesten 200 m: 1) Tbmmie Smith,
USA 19,8, joka on olympia j ^ maail­manennätys.
2) Peter Norman Aus­tralia
20.0. 3) John Carlos USA 20,0,
4) Edwin Robert TrinidadTobago 20,3,
5) Roger Bambuck, Ranska 20,5, 6)'
Larry Questad, USA 20.6. USAn Tolm-mie
Smith ja John Carlos seisoivat
palkinnon .jakcpaikalla asennossa toi­nen
mustan hansikkaan peittämä; käsi
ylhäällä kun soitettiin heidän maansa
kansallishymniä ennen -mitalien jako­tilaisuutta.
Garloselta jqylsyttiin myi)-
hemmin mitä tämä toimeppi^etarkoir
Urheilun 3wrjullina
Kaikista vaiikeiillflsiste ja epäilyistä ^^h^
olympialaiset Mexico Citj-ssaperiintteeUisinijuM
ainaildn pininalliisesti ra(^^ mitä, vielä
miuutaim päivä aikaisemimin iJskaUettidin odoiitaa
Toivokaamme yhdessä mjaailmam uariheilevan nuorison
kamssa, että olympialaiset voitadsiin vdiedä läpi kaikella kim-niaflla
ja raodiallisissa olosuhteissa.
Eräässä niielessä M.e3cicon idympialaisia viiatietään erikois-läaituisessa,
etteimim;e sanoisi poikkeuksellisessa tilainjteessa. Yli­oppilaiden,
ilmfiisesti oikeuteJ^u liikeihtifnainen 'hallitusvaltaa
vastaan, on tästä erikoistidanne'ikhivalsta vain yksi osa. Samoin
se, eitjtä Mexicon, kaduilla amn^iuttiin juoksevia oppilaita sel­kään,"
ja mihiöfciflloiinkin^s^ osumaan. Lisäksi
on maustettava ae, että uiftieilijat, varsinkin kestävyyttä vaa­tiviin
lajeiihin' osallitetuvat urfie^jait, ju'dksiijat,vpainijat, nyrk­keili
jätjsouftajaitj pyöräMijät jnp, ovat oUeet huolissaan kisa-pailkan
"oihiiesitia ilmasrt suuresta kor-
'keuidfista meren pilnnan yläpu^ella. Kun sellainenkin mies
fcuiin Australian Rion Glarke 'menetti »tajuntansa"'kympin"
j U l ö s t u a a n hapen puutteen johdosta, vain yhden esimerkin mo­nista
niainilaksemme, niin tämiä "osoittaa, että urheilijain pel­ko
ei ole suinkaan ollut aiheeton. Vaikuttavana seikkana on
tietenkin myös kansainväliiseni tilanteen jännitystila, mikä on
edelleen pahentunut.
^^^^^^^^^^^^ W vaikeuttavialt olympialaisia, mutta siitä,
huolimatta toivotaan urheilurauhaa, jotta 119 maan edustus-uiiheilDjait
voisivat rauhan olosuhteissa -kilpailla kullasta ja.
kunniasta urheilun eri saroilla.
Laipkaan liioittelematta voidaan sainioa,e)ttä nykyoloissa
ei voitaisi millään muuUa kuin urheilun alalla saada a i k a an
niin jättiläissuuria yhteisjuhlia-mitä olympialaiset edustavat.
Kaikista ulkonaisista vastuksilta ja vaikeuksista huolimatta
olympialaiset osoittavat voimakasta kasvua ja kehitystä. Muis­tettakoon
vadn että esim. Helsingin Ikisoissa v. 1952 oli m u k a na
"vain" 69 osariottajamiaaita ja Tokion kisoissa neljä vuotta sit­ten
93 osanottajamaata, miutta nyt Mexico Cityssä peräti 119.
Nämä yhä kasvavat osanottajaluivut heijastavalt olympia^
laiislten elinvoimaa. Vaikifca olympialaisia, hallitaan epädemo-kraalttisesti
ja iltsevaltaisesti, mukaan on aina pyrkimässä lisää
kansoja ja uusia edustajaurheiHijoita.
Vaikka olympialaisten yhtenä perusmottona pitäisi ole­man,
että "kaikkein tärkeintä ed ole voittaminen, vaan kil-pailuilhin
osallistuiminen", niin tämä ei -kuitenkaan estä sen
paremmin pieniä kuin suiuvaltorjiakaan käyttämästä olympia-
•kisofja.urheilullisenmahtinsa ja samalla kansallisen iteetun- •
tonsa barostanliseen. TäUäkin keittaa jännätään esimerkiksi
sitä, miten käy kahden suuren, Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton
epävirallisessa pistekilvassa. Huamioimaltta ei liioin jää se,
miten mmestyvät canadalaisuitelijat ja minfeäiaäsia tuloksia
saavat Sulomen edustajat.
, Tässä yhteydessä haluaisimme kiinnittää - huomiota: n i ­menomaan
, Canadan 'ja samalla Suomen mahdolUsuuiksiin
"pröndkoiden" tiimoilta. Selvää on Jeromen ja eräitten toisten
urheilijain epäonnistumisen jälkeen, dttä Ganadalla' on kovin
vähän mahdollisuiuksia mirifcäänlaiisten mitalien saanJtiin näis­tä
kisoista. Vaikka Suomi on itsenäisyytensä alkiuvulosina niit­tää:^
mainetta j a kunniaa kansainvälisillä urheUukentUlä,
ja vaikka onkin totta, että Suomella on vielä pairempiamah-doiUisuaiksia
kulltamitaliinkin saantiin kuin monella muulla sitä
suuiremmaila maalla, niin mitään entisten "hyvien aikojen"
suurta prenikkatasoa ei ole odötelttavissa.
Toisin ifcuin toisinaan väitettään, tämän ei kuitenkaan tar­vitse
merkitä sen paremmin uiiheilutasan laskua näissä mais­sa
kuin edustusurheiUjahi laadun heikkene
Päinvastoin on muistetltava e^simerkiksi Canadan kohdalta,
että varsinkin rata- 'ja kentltäuiriheiki on viimevixosiin» edisty-nytt
happpa-askelin, vaikka ei tietenkään läheskään siinä m ä ä ­rässä
kuin urheilun ystävät toivovat ja mitä mahdodlisuuksia
Cainadalla olisi. Toisaalta on kuiitenkiin totta, että niin Gana-dassa
kuin Suomessakin on. täUälkertaa useita sellaisia henki­löitä,
jotka 10T-15 vuottta säitten olisivat nykyisillä tuloksillaan
oUeet ettmiaisia kultamitaliin taivoilitielijoita!
Toisin sanioen on syytä muistaa, että olympiakisojen kil­pailut
on yleismaadimallisen urheilultaQon kohoamisen vuoksi 'Me tiedä'mme sanomattaOdn,
tuUeet niin tiukoiksi, että eUeible kysymys harvinaisen poik- e t t ä canadalaiselt mies- ja nai s-keuksellissesta
kyvystä ja Iqihjakllfluudiesta, voiton saaviittami- urheilijat ovat Mexico Gityssa
nm vaatii äärimmäisen suuren taidon ja tekniikan lisäksi vie- kilpailemassa maailman par­ia
onnistumistakin- On siis aiheeltonita syytellä muitta mut- häitten kanssa. Yhtenä fcuvaa-kifita
urheilijoita silloin kun he parihaansa yritettyään — ko- vana esimierkkinä tästä on Har-vaslti
harjoitellen jai tosissaan kilpailiuum ossdlistumalla — voi- ry J e r o m e n tapatus, Hyväkun-vait
fepäoinnistua pafliästikin. '™' toisena miehenä hän jäi 100
Ennätyksiä lyödään ja rikotaan jialtkuvasti ja suuretkin metrin kilpailussa seitsemän-nifmet
saavat luvan siirtyä Mstiofriaan — muitta rehti uirheilu-aatö
elää ja voittaa, jos'sLIle annetaan tilaisuus voittaa. Se
myös ravitsee jialkasvalttaa. kansojen välistä ystävyyden ja
r a u h a n aatetta.
Kuluvan kaftidlen viikon aiikana nähdään eri maiden ja
siinä y!hteydessä oman maammie uffflieiUjain ominaisuuspainö
urheilumaailniassa. Me toivolnmie kokille ijrheiU^ ja eri­koisesti;
meitä lälhellä oleville «ilhedllijiolle hyvää menetystä
j a oinniea näissä kisoissa.'
Mutlta sen sijaan että syyttelisimime urheilijoita mahdolli­sina
©päonnistuimiisista — ja niiltä tulee aina — meidän on
syytä kansakuntana kysyä itseMmnne, olemmiefco sittenkään
Mmeet läheskään kaikkea sditä- mitä voitaisiipi jj^ tuiisi tehdä
almatööriurheilun edistäimiseksi Ganadaissa,? 6 l , e ^^ varan- merkitystä. Kaukana siitä!
Aeet uriheilevaltei nwQEis;0Ufi riittävästi nykyadkaisia, vapaita Muitta siinäkin on hyväpitää
ijydheiikikeinttiä, uimapaikkoja, vodmiJBtelusalej a, jääkiekkohal- kiinni suh/tfeiellisuusajatusta.
l€(ja j a muita tuiki tarpeellisia paikkoja? Olietmmeko varan- Tässä mielessä seuraamme jän-njeet'UiF'heiUjaiU'e(
n3intj;e.rii(ttäivä^ jakan- nittäviä öilympiakilpailuja'' ja
sainväMsesti? Olemmeko yieläkui taipuvaisia pitälmään- amar toivotamme hyvää menestystä
tööriuriieilua lapsipuöleri asemassa rMian hankinnassa kiin- ikaikille relhelliisiiHe uriieilijoille:
riostaiutuivaan 'annmiattiurheiluam verraten? ''omamime" mjuikaiainlu
ti: ja hän vastasi: "Se oli sanoma
amerikkalaisille. Valkoiset eivät sitä
ymmärrä, mutta mustat kylläkin. Mus
tahansikkaisen käden näyttäminen oli
osoituksena siitä, että Amerikan .mus­tat
ovat yhtenäisiä."
Naisten viisiottelu: 1) Ingrid Becker
L-Saksa 5,098 pistettä, 2) Liese Pro-kop,
Itävalta 4,966 p., 3) Anna Toth
Kovacs, Unkari 4,959, 4) Valentina
Tikhomirova, NL 4,927, 5) Manon Born
holdt,' LSaksq 4,890, 6) Pat Winslow
USA 4,877. Canadan Jenny Wingerson
Meldrum (Torontosta) selviytyi 11.
4,774 pisteellä.
Keskisarjan Painonnosto: 1) Victqr
Kurentsov, NL 1,046% paunaa, mikä
on myös olympiaennätys, 2) Masachi
Ohuchil, Japani 1,002%, 3) Karoly
Bakcs Unkari 969%, 4) Russel Knipp,
USA 964, 5) Chun Lee, EJKorea 964,
6) WemerDittrich, L-Saksa 958% pau­naa.
Miesten seiväshypyn voitti USAn Ro
bertSeagren tehden Saimalla uuden
oliympia- ja maailmanermätyksen. Sea:
gren julistettiin voittajaksi, koska
hänellä oli vähemmän pudotuksia kuin
saman korkeuden ylittäneet Itä- ja
Länsi-Saksan edustaljat. 1) Robert Sea-gren
USA 539.5, 2) Claus Schiprowski
L-Säksa 539.5, 3) Wolfgang Nordvvig
Itä-Saksa 539.5, 4) Christos Papanico-laou,
Kreikka 535, 5) John Pennel
USA 535, 6) Gennady Bliznetsov NL
530.
MIKÄ ON TARKOTUS?
Mikä lopullinen tarkoitus on tuol­la
Vietnamin sodalla. Minun ym­märtääkseni
se on kem-aaliharjoi-tusta
tulevaan sotaan, jo.ssa. kapi-talistiluokka
aikoo asevoimin kukis­taa
sosialistisen järjestelmän.
Nyt kokeillaan uusia aseita joita
rauhan aikana on mahdoton käyttää,
ja samalla koetetaan saada tietoa,
e'ttä miten maailman kansat siihen
suhtutuvat. Olemme saaneet huoma­ta
että Englanti, ja Canadakin ovat
tukeneet tuota Amerikan sotaa,
Austialia ja monta muuta maata
on siinä mukana. Kiina ei ole vielä
ottanut selvää kantaa ja jää sellai­senaan
kysymyksen alaiseksi. Län­si-
Saksaa käytetään aloittajana, jon­ka
nyt jo huomaa tuossa Tshekko­slovakian
kysymyksessä. Myijsikin
KeskL-idässä aseitetaan juutalaisia
arabeja vastaan. Japani tietenkin
tulee olemaan mukana ja Espanjas­sa
pyritään nyt jo saamaan tuki­asemia
Amerikan laivastolle.
Kuten muistamme, samoin käytiin
aseharjoituksia viime sodan edellä
Espanjassa, joten tilanne viittaa
samoihin suhteisiin, joka silloin oli
kohdistettu Neuvostoliittoa vastaan.
Saksalle hyväksyttiin läpikulkuoi-keus
toisten maiden läpi, mutta
Saksa petti sopimuksensa kun se
luuli jo yksin voittavansa nuo sodat.
Mutta hyvin hitaasti vielä sitten­kin
lähdettiin Saksaa vastaan, vaan
kun tuli ilmi, että Saksa oli teh^
nyt sopimuksen Japanin kanssa,
joka jo varusteli sotaa Amerikkaa
vastaan, niin jopa muuttui sodan
luonne.- Ja silloin tuo maailman
huomattu valtiomies Roosevelt näki
miihin tilanne oli menossa ja sai
aikaan että yhdyttiin Neuvostoliiton
kanssa yhteisvoimin voittamaan tuo
sota, jossa onnistuttiinkin, mutta
paljon se vaati uhreja.
Mutta rauhansopimukset jotka
tehtiin tuon sodan loputtua, tarkoi­tuksella
taata maailman rauha, ei­vät
olekaan tuottaneet tuloksia.
Perustettiin myös Yhdistyneiden
Kansakuntien Järjestö jonka piti
neksi. Mutta ajat dUAnalt loista­via.
Voittoaika 9.9., kaksi, seu­raavaa
tasan 10.00 'ja neljän
se^uiraavan (myös Jeromen) aika
10.1! Osanottajia oli erään tie­don
mulkaan 66 ja kun siinä
"kovassa seurassa tulete Jeromen
lailla "vain" seitsemänneksi,
niin seikin on hieno siijoilttumi-nen
vaikka ei prenikoita tule­kaan.
Me emme tietenkään aliar­vioi
dlympiavoJttojen arvoQ) ja
olla ylin valvoja rauhan asiassa,
mutta Amerikan suuren rahan omis
tajat, jotka hyötj^vät suuresti tuon
sodan aikaisesta varustelusta jä
jälleenrakeiiitamisesta, tulivatkin
niin ahneeksi että eivät ole nou­dattaneet
noita sopimuksia r vaan
niistä on tullut suurin riistäjä. Se
on määritellyt että kuka saa kuulua
tuohon Kansojen Järjestöön ja tuol­la
Vietnamin sodassa se on rikkonut
nuo sodan jälkeiset sopimukset ja
harjoittanut raainta sotaa mitä tun­netaan
ihmiskunnan hislori:issa: Ja
joS' maailman kansat eivät aikanaan
ota huomioon tuota Amerikan yli­valtaa,
niin siitä, voi tulla koko ih­miskunnan
tuho:
Tiedämme jo että Amerikan suur-rahamiehet
ovat sijoittaneet noita
pääomiaan koko maailman rikkauk­sien
valloittamiseen, ja siitä on -tuN
lut suurin vaara maailman rauhal­le.
,
Nyt jo huomaamme. Amerikassa:
noissa presidentin vaaleissakin, etlä
nuo sodan kannattajat ovat saaneet
sodan kannattajat ehdokkaikseen-kin.
Kennedy, joka oli i;nemmän
rauhan kannalla, piti murhattaman;
ja Amerikka, jota on pidetty ylei-
«jesti rauhan mauna, on muodostu­nut
poliisivaltioksi; Se rauhanpaf-saskin
on kääntänyt selkänsä kan­sansa
puoleen ja itkee.
Amerikasta, niin rikas ja voima­kas
kuin se on ollutkin, on ihmi­syys
häviämässä ja raakalaisuus as­tuu
tilalle.
Jeesuksenkin sanottiin sanoneen
ottä helpompi on kamelin käydä
neulansilmän läpi kuin rikkaan
päästä taivaaseen. -^I.S.
nyi*Mce%kultaa
Mexico. — USA:n .nyrkkeilyjoiJik;
ifcue on tällä kertaa paremipi kuin
moneen vuoteen. Hyvätl» arpajaisr
onoejlä voionimQ voittaa' vaikikapa
kyÄunenen kultamitalia kaikissa pai:
noiluiolkissa, sanoi Yhdysvaltain
nyrikikeilyjouikkiueen valmentaja Ro­bert
"Pa)ppy" Gault viikko sitten
torstaina.
"Papipy". joka on neekeri ja ai­emmin
nyrflökeilyt ihöyhensarjassa,
mutta On nyt itse painoltaan keski-saiija
» luokkaa, e l epäröi' ilmoittaa;
että heidän joukkueessaan on neljä
Floydia ja neljä Cassiusta. — Valr
mennuksessani on ainoastaan hyviä
nyrMeHijöLtä ja suurin osa.Jieistä
on ainoastaan 20^otiaita, jatkaa
Gault.
— Ennenjfcuin saavuimme tänne
Mexicoon^ ihärjoittelimone Santa
Fessä, joka on I^hes yhtä (korkealla
meren pinnalta kuin Mexico, joten
meillä ei ole ollut mitään vaikeuk­sia
sopeutua ilmastoon. L i s ^ i mie­lestäni
harjoitteluolot Mexicossa
ovat parhaat mahdiolliset, ilmoitti
Gault
Pahimipinä uiblkaajina amerilkka-laisvalmentaija
pitää neuvostoliitto­laisia,
puolalaisia ja argentiinalai-^
sia nyrfckeilijöitä. Mutta mitään em­me
anna ilmaiseksi ja joikaises4a
pisteestä saavat vastustajamme tais­tella
tosissaan, lupaa silmälasijpäi-nen
ja hyväntuulinen ameriikflcalais-valmentaja.
Erityisinä suosikikeinaan Gault pi-tää
raskassarjalaista George Fore-mania
ja raskaassa keskisarjassa
mukana olevaa Art Reddenia. Näis^
tä Foreman on otelhit 21 ottelua ja
joukkueen vanhin SO-vuotias Red-den
on esiintynyt kehässä kaikki­aan
70 keilaa. Otteluistaan Redden
on hävinnyt ainoastaan viisi.
ARMlf#öSUURHJ3LU JÄTTÄÄ .
AMiV&^TimAföUUDEM VARJOON
Päivän KOK pila:
Formosa on
1972 "Kiina"
Mexico. — Formosan olympialais-komilea
onnistui viikko sitten tors­taina
Mexicossa ipyrkimyksissään
muuttaa maansa nimi tulevissa ur­heilukilpailuissa
Kiinaksi. Vaikka
Formosa osallistuukin vielä Mexi­con
kisoihin omalla nimellään, niin
jo vuoden 1972 Munthenin kisoissa
formosalaisedustajia kutsutaan KO-K:
n päätöksen mukaan kiinalaisiksi.
Asiasta ilmoitti Mexicossa KOK:n
hallituksen edustaja. '
Hän lisäsi kuitenkin^ että samas­sa
kokouksessa ei käsitelty lainkaan
Saksojen nimikysymystä; Ratkaisu
asiasta siirrettiin seua-aavaan KOK:n
kokouksctn.
Mexico. : Amatööriurheilu.
voittaa epäilemättä ammattimai­sen
urheilun; sanot Neuvostolii­ton
olympiaioukkueen johtaja
Sergei Pavlov Mexicossa torstai­na.
Neuvostoliitossa ei ole eikä
voikaan olla ammattiurheilijoita^
Urheilun on oltava vain lepoa
naprlsplle eikä työtä; Ammatti-laisuuit
Qn periii: pphjin risti­riidassa
neuvostouKheilun järjes.
tys- ja kehitysperiaatiteiden kans-sa-
Olympialkisat tulevat epäilemättä
kehittymään. Pierre de Couberti-nin
esittämät olymipia-aatteet ovai
kauniit ^ja humaanit; Olympiakisat
oiva(t suureoanoinen väljkapipaile kan
sojen ylhteistyön ja ystävyyden lu
jijjtamiseiksi.
Eiikö synny joitalkin hankaluuksia,
kun Mexicon kisoissa kohtaava".
Nepvostoiiiton- ja Tshekkoslovakiar
urheiliöat, kysyi Reuterin edustaja
Tapasianme Tshekkoslovakian jouk
kueen 9. lokakuuta. Tapaajninen oli
yKtäväUishenkinen ja miellyttävä.
Moiillä ei ole mitään pelkoa väli-kohtauiksista,
vastasi Pavlov.
Neuivostoihi^itus pyrkii tekemään
urheilusta kahsan omaisi^uden, jot­ta
udieilu auttaisi ihmisen harmoni-tlimaiiit
saainat
AmrOkilllitaJlli^
Mexico. — Maailman uintimes-taruuskilpailut:
pidetään vuodesta
1971 lähtien joka toinen vuosi,
päätettiin Mexicossa viikko sit­ten
torstaiqa jatkuneessa kansain­välisen
uintiliiton kongressissa.
Se, että MM-Idsat pidetään näin
ollen vuosina 1971, 1973 ja niin
edelleen joka toinen vuosi johtuu
yksinomaan siitä, että tällä menet­telyllä
voidaan välttyä useiden eri
'arvokilpailujen samanaikaiselta
tapahtumiselta. Muita vastaavin
lähes koko maailmaa käsittäviä
uintikilpailuja ovat nun. EM-kisat
ja Pan American kilpailut.
Torstaina tehdyn päätöksen pe
rusteella MM-kisojen ohjelmaan
kuuluvat kaikki uinti- ja h.Yppyla-jit,
vesipallo sekä kuviokellunnaU
linen vesipaletti.
Sveitsi on ilmoittanut alusta­vasti
olevansa halukas järjestä­mään
kaikkien aikojen ensimmäi­set
MM-uinnit Genevessä elokuun
loppupuolella.
MM-uintien ohjelma olisi sama
kuin olympialaisissa ja joka maas­ta,
kisoihin voisi osallistua kor­keintaan
kaksi edustajaa samaan
lajiin;
sessa kehityksessä." Neuvostovaltio
on peiruistanut paljon uarheilulaitok-;
sia, joita nuoriso saa maksutta
käyttää. On perustettu valmentaja'^
kouluja ja -opistoja. Ananattiyhdis-tysgäirjestöt
sijoittavat vuosittain
satoja mHgoonia ruplia uiiheilun ke-,
hittämiseen. Esimerkiksi purjehti­joiden
olympiajoulbkueessa oh insi;
nöörejä, teknikkoja ja lääkäreitä,
joille valtio on hanMcimit kalliit
veneet.
Vuoden aikana kilpailee 2Q,000
neuvostourheilijaa noin 90 maas­sa.
Neuvostoliitolla on kaikki
mahdollisuudet toimia^ sdiätaivi-että
kesäolympialaisten isäntä­maana.
Maallamme on kaikki tar­peellinen
näiden kilpailu]en~pltä<
miseksi, saooi~Pavlov. Kansamme
tervehtii luonnollisesti h)rvin vie^
raanvaraisesti vieraita. Yritämme
käyttää tätä malidollisuutta lähji-i
aikoina. •.. •
Pavlov ilmaisi täyden solidaari-uutensa
niitä Afrikan maita koh-aan,
jotlka vaativat Etelä-Afrikan
pois . sulkemista Ocansainvälisestä
olympiakomiteasta ja muista kan-cainvälisistä
urheilujärjestöistä. .
KIRJOITUKSIA "JOULUUN"
Kuten ennenkin, Canadan ja Yhdysvaltain suomalaisten
yhteisesti valmistama "JOULU" julkaisu ilmestyy siksi hyvissä
ajoissa ennen pyhiä, että se ehtii kaukaisempienkin lukijain
käsiin jouluksi.
Julkaisu ottaa kiitollisuudella julkaistavakseen kertomuk­sia,
lyhyitä novelleja ja muita kirjoituksia, mukaanlukien mie­lenkiintoisia
suomennoksia (alkuperäinen lähetettävä mukana)
sekä runoja ja niiden yhteyteen sopivia kuvia jne.
Työvoimavaikeuksien vuoksi on sitä parempL mitä pikem^
min aiotut kirjoitukset ja kuvat saapuvat. Ne pitäisi tulla jul­kaisun
toimitukselle viimeistään man-askuun 1 päivään men­nessä.
Kaikki kuvat palautetaan pyydettäessä.
"JOULUN" ainehisto tulisi lähettää osoitteeUa:
Joulu, Box 69
Sudbury, Ontario
Figuieroila lopettaia
Mexicon jälkeen'
Mexico, -r- Kuuban nopein pikas;
juoksija Enrique Figuerola päättää
kansainvälisen urheilu-uransa Mexi­con
kisojen jälkeen.
Figuerola juoksee Mexicon olym­piakisoissa
maansa 4x100 metrin
viestijoukkueen ankkurina jouk­kueessa,
joka alitti voimassa olevan
olympiakisaennältyksen 39,0 yleis­urheilukilpailuissa
ajallaan 38,8. :
30-vuotias Figuerola katsoo ole-'
vansa liian vanha jatkaakseen juok­semista
kansainvälisillä kentillä. —
Olen osallistunut kelmiin olympia-.
kisoihin ja se riittää. Hän lisäsi ole­vansa
väsynyt urheiluun yhteensä
kahdeksan vuoden baseball- ja: 12
vuoden yleism-heiluuurastuksen jäl­keen.'
•
— Olen seuraavissa olympiakisois­sa
mukana, mutta katsomossa sanoi
tummahipiäinen juoksija.
Figuerola, joka vei hopeaa Tokion
kisojen 100 metrillä, kertoi, että
26. ja 27. lokakuuta —- olympiaki-
.sojen viimeisinä päivinä — pidetään
Kuubassa suuret kansainväliset
vleisurheilukilpailut maan vallanku­mouksen
vuosijuhlien yhteydessä.
Osallistuttuani niihin vetäydyn
aktiiviurheilusta j a siirryn valmen­tamaan
nuoria kupubalaisia urhei-.
lijoita. kertoi Figuerola.
Hän uskoi joukkueensa pystyvän
sivuamaan tai parantamaan 4x100 :
metrin juoksun maailmanennätystä
38,6 Mexicon olympiakisoissa, mutta
silti on vaikeata voittaa USAn jouk­kue,
jossa on kolme 9.9 juossutta.
Figuerolan paras aika 100 metrillä
on 10,0, mutta hän toivoo alittavan-sa
ajan ennen lähtöään Mexicosta.
Biafran posti­merkki
kelvoton
Canadassa
Ottawa. — Nigeriasta lähetettyjä kir
jeitä, missä on Biafran postimerkki,
pidetään Canadassa kirjeinä, missä ei;
ole.mitään postimerkkiä.
Mikäli canadalaisille tulee ns. Biaf­ran
tasavallan postimerkeillä varus­tettuja
kirjeitä, nämä kirjeitten saajat
joutuvat maksamaan kaksinkertaisen
postimaksun niistä.
PÄIVÄN PAKINA
M E N E S T Y K S E L L I N E N K A L A S T U S M A T KA
Neuvostoliiton pääministeri A,
N. Kosyginin yllättävä kalastus-vierailu
Suomen presidentti Urho
Kekkosen kutsusta herätti laajalti
mielenkiintoa ja myös si>ekulatioa
Suomessa ja Suomen rajojen ul­kopuolellakin.
Esimerkiksi Uusi Suomi julmis­teli
siitä, kun Suomen televisiolle
ja radiolle suotiin mahdollisuus
presidentti Kekkosen haastatte­luun.
Lehdon vihoittelu perustui
siihen, kun sen edustajia ei oltu
kutsuttu haastattelutilaisuuteen.,,
Ja kun Aamulehti ei löytänyt
•mitään muuta .sopivaa lähtökohtaa
epäluulojen lietsomisessa, niin se
kysyi puolestaan, että miksi ei
kalastusmatkalle kutsuttu vieras,
pääministeri Kosygin järjestänyt
itse pressikonferenssia.
Tämän maan eräät oikeistolaiset
•lehdet olivat "huolissaan" Kosygin­in
Suomi-vierailun "merkitykses­t
ä " ja mahdollisista, "vaaroista".
Myös Toronton Vapaa Sana ha­lusi
painaa pukinsorkan tähän jut­tuun
jotenkin samaan tapaan kuin
Nummisuutarien Esko oman puu­merkkinsä.
Ihmetellä vain täytyy, kuinka
tietämättöminä ja poliittisesti lu­kutaidottomina
Vapaa Sana pitää
omia lukijoitaan puhumattakaan
nyt sellaisista,"ylelliyyksistä' kuin
totuudesta kiinni pitämisestä.
Mainittu lehti "informoi" luki­joitaan
pakinapalstallaan noin ni­meensä:
"Kosygin tuli heti vaalien jäl­keen
Suomeen, mikä panee epäi­lemään,
että Kosygin luotailee
hieman myös Suomen poliittista
ilmapiiriä, joka ei ole kehittynyt
toiveiden mukaisesti. Kommunis­tit
hävisivät roimasti ja samon kä­vi
sosialidemokraateille Ja keskus­tapuolueelle"
Olemme turhaan yrittäneet tut­kimalla
löytää virallisista lausun­noista
ja muista tiedonannoista
mitään sellaista, missä vihjattai­siin
kalastusmatkan "tupakkapu=-"
heena" edes sivunneen Suomen:
jkunnallisvaaleja.
Sensijaan on ilmeisesti Tshek­koslovakian
tapahtumiin viitaten
erikoisesti alleviivattu,j_ että
Suomen ja NL:n hyvät naapuri­suhteet
"eivät perustu suhdanne-tekijöihin".
Viitaten Kekkosen ja Kosyginin
keskusteluihin, Vapaa Sana um-mislaa_
silmänsä ja laukoo: '^Kes­kustelujen
sanotaan olleen 'suo­ria',
millä sanalla on venäläises­sä
diplomatiassa ivaarallincn kai­ku
. . ."
Jollakin tavalla me olemme läl-laisia"
vaarallisia kaikuja" kuul­leet
muualta kuin äärioikeiston'
piireistä. "Suoria" keskusteluja
on käyty vain unimaailmassa mut­ta
sen sijaan virallisessa tiedoit-teessa
sanotaan keskustelujen käy
dyn "ystävällisessä ja avomielises­sä
hengessä,"
Kaiken kukkuraksi on saatu
Suomesta tietää, että nämä ka­lastusmatkat
eivät lopu tähän.
Tasavallan presidentti Kekkonen
kertoi vierailun päättymisvaihees­sa,
että hän on kutsunut päämi­nisteri
Kosyginin kahden viikon
ikalastusmatkalle Suomeen ensi ke­sänä.
Pääministeri Kosygin puo­lestaan
viittasi presidentti Kekko­sen
odottavaan NL:n matkaan ja
sanoi: '^Ensi kerralla menemme
yhdessä Kaukaasian yli."
Päälministeri Mauno Koivisto
sanoo puolestaan Kosyginia saatta-massa_
ollessaan, että hänenkin
tarkoituksenaan on tehdä matka
Neuvostoliittoon. Koivisto sanoi
kuitenkin vaatimattomasti, että
hän on "huono kalastaja ja myös
huono onkija."'
Kun pääministeri Kosygin ih­metteli
lentokentälle (hänen lähtö-tilaisuuteensa)
tulleen väen pal­joutta,
niin Kekkonen sanoi, että
hän "haluaa aina •ympärilleen hy­viä
ihmisiä."
Kun pääministeri Kosygin oli
kiitellyt pres. Kekkosia kutsusta
tulla Suomeen, niin Koivisto jou­tui
väkijoukon painostamana jat­kamaan
kesiltustelua sanoen:
"•Näin siinä sitten käiy, fcun '•
korkeat henkilöt yrittävät päästä
ulos puristuksesta sanoen, "täytyy
antaa Kosyginin lähteä pois maas­ta.
Mutta sekään ci auttanut. Hä­nen
oli taas vastattava kyselyihin
(joita sivumennen tehtiin-hänelle
Suomen' ja ruotsin' kielcl!'i ja hän
vastasi kummallakin kielellä).
"Matka oli antoisa paitsi kalastus-mielessä
myös keskustelumielessä.
Keskusteltiin kansainvälisistä ky­symyksistä
ja kanainvälisistä suh­teista.
Suomen ja Neuvostoliiton
välillä ei ole selvittämättömiä suh­teita
.suhteemme eivät ole tilapäi­siä
(ei siis "vaaleista johtuvia)
ai-v. Vapaa Sana), vaan pysyviä."
Suomen lehdet kertoivat pitkäl­ti
ja leveältl tästä kahden maan
tunnetuimman valtiomiehen kalas­tusmatkasta
ja sen yhteydessä "ys­tävällisessä
ja avomielisessä hen­gessä"
käydyistä keskusteluista.
Jonkinlaisena "valtiosalaisuute-.
na" näyttää kuitenkin .olevan_ se
kuinka suuria haukia sen- kalas­tusmatkan
aikana saatiin ja kum­man
uistimeen suurempia hirmuja
tarttui kiinni mutta "työtä tehtiin
kovasti ja kalaa myös tuli', va­kuutti
pres. Kekkonen.
Mutta sellainenkin lehti kuin
Helsingin Sanomat, "tulipunaisis-ita"
työväenlehdistä ja joidenkin
mielestä ehkä viUiän jo "puner­tavista"
keskustapuolueen lehdis­tä
puhumattakaan kirjoitti "suo-.:
rista' keskusteluista johtopäätök­siä
tehneUle:
"Se että valtiomiehillä tänä päi­vänä
on syytä vaihtaa mielipiteitä
Eurooppaa ja maailmaa askarrutta
visla turvallisuuskysymyksistä, on
tietenkin kiistatonta, ja että täl­laisesta
mielipidevaihdosta on hyö"
tyä puolin ja toisin . . . Puolin
ja toisin vaihdetut kalasluskutsut,
jotka nyt koskevat myös pääminis­teri
Mimno Koivistoa, merkitsevät
sitä, että keskustelut, vavan var­ressa
jatkuvat,
Se siitä. — Känsäkoura.