Vapaus, May 18, 1963

              Sivu2
Uuan.M„a, t o u k o l . 18 p - Saturday, M a y 18, « f ö ^^^^^ pakoliaaSUt
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G A N osajyynä ^^^^
O F F I N N I S H C Ä N A D I A N S
( L I B E R T Y ) Established No,v. 6. 19ir
Editor: W. Eklund Manager: £. Suksi
Telephones: orhce OS 4-4264 — EdilorlalC)S 4-4265
Publlshed thrice weekly: Tuesdays, Thursdäys and Saturääys by VapaUÄ
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69 ;
Advertising rates upon applicatlon, translations free of charge. .
Authorizcd as second c»ass mail by the Post Office Department, Ottawa.
' and for paymfent of postage In cash. '
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USA:ssa
3 kk. 2.75 Suomessa:
1 vk. $10.00 6 kk. $&.25
1 vk. $10.50 6 kk. 5.75
— - CANADIAN LANGUAGE-PRESS
V;
Parlamentin kökoontuiBssa
Luvattuaan vaalikartipanj an loppupuolella moneen ker­taan,
että valituks i tultuaan hänen hallituksensa " t e k e e en­simmäisen
60 päivän kuluessa enemmän kuin mikään m u u
hallitus vastaavana aikana", pääministeri Lester B. Pearso-n
i l l a j a parlamentilla on ilmeisesti paljon tehtävää alahuo­neen
istunnon kokoonnuttua Ottawassa. Torstaina kokoontu-tuneella
Canadan 26, parlamentilla on samalla tilaisuus ja
velvollisuus tämän lupauksen lunastamiseen. >
Mutta kysymys ei ole yksinomaan "mprästa" —r vaan
myös laadusta.
Mitä : enemmän tehdään hallituksen toimesta huonoja
aloitteita, sitä suuremmin joutuu niistä kansakunta kärsi:
maan — j a päinvastoin.
Yksi;tärkein tehtävä on parlamentin arvovallan palaut­taminen,
j a se tarkoittaa ennen muuta sitä, että tärkeät asiat
on alistettava alahuoneen käsiteltäväksi ja päätettäväksi, sen
sijaan, että niistä tehdään ratkaisut suljettujen ovien takana
totilasien ääressä. Parlamentin arvovalta kärsii kerrassaan
suuren kolauksen, jos, kuten on vihjailtu, Canadaan aiotaan
tuö.ttaa pääministeri Pearsonin henkilökohtaisen "sopimuk­sen"
perusteella jenkkien ydinaseita. Uuden Demokraattisen
puolueen johtaja T. C. Douglas oli tuhannesti oikeassa sano­essaan,
että liberaalipuolue e i ole saanut kansalta valtuuksia
ydinaseiden vastaanottamiseksi. V a i n 41 prosenttia canada-laisista
antoi äänensä Pearsonin edustamalle ydinasepolitii­kalle
j a 59 prosenttia canadalaisista äänesti joko päättäväm-nriin
tai heikommin ydinaseita vastustaneita puolueita j a ehr
dokkaita. Kysymys, ydinaseiden vastaanottamisesta tai n i i d en
hylkäämisestä on siis ehdottomasti alistettava alahuoneen
käsiteltäväksi, mikäli halutaan parlamentin arvovaltaa ko­hentaa.
•Maamme monet taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat odot­tavat
nyt ratkaisua ja ne kietoutuvat omalla tavallaan varus-^
telukilpailuun, sillä kansakunnan varat eivät riitä silloin
hyödyllisiin tarkoituksiin^ jos niitä haaskataan ylettömästi,
kuten tähän asti, tai ehkä vieläkin enemmän, kuten on v i h ­j
a i l t u , mitään tuottamattomaan varustelukilpailuun.
- Kansakunta odottaa nopeita toimenpiteitä vanhuuden-eläkkeiden
korottamiseksi j a parantamiseksi, kansallista l a i n -
laadintaa työniaalta työmaalle kulkevien eläkkeiden j a myös
sairausvakuutuksen hyväksi. Maan talouselämän elvyttämi-
.sen yhtenä perusehtona j a tarkoituksena on kirotun työttö­myystilanteen
lopettaminen. Nämä, eikä jenkkien ydinasei-y,
den hyväily,_ ovat -niitä perus kysymyksiä j o i h in kansakunta
• toivoo västakokoontuneen alahuoneen istunnon kiinnittävän
huomiotaan.
Tosi on, kuten sanottu, että kukaan ei halua nyt heti
uusien vaalien järjestämistä. Mutta uusien vaalien "pelko" ei
. saa pidättää oppositiopuolueita kansan tahdon täyttämisestä,
j a kansa ilmaisi huhtikuun 8 päivän vaaleissa selvän kan­tansa
ydinaseiden vastustamiseksi, sekä maamme talouselä­män
elvyttämiseksi, ennenkaikkea työttömyyden lopettami-
. seksi j a sosiaalisen huollon parantamiseksi.
Kööpenhabiiita. — Autojen pako­kaasut
ovat osaltaan myötävaikutta
massa kehkosyöväen syntyyn. Pää­liikenneväylien
varrella keuhkosyö­vän
esiintymistiheys on kaksi ker­taa
niin Suuri kuin kaukana tei-dcnvarsilta,
ja ihmisillä, jotka aja­vat
autolla 20,000 km vuodessa, syö­väni
esiintyminen on yleisempää
kuin keskimäärin miespuolisen vä
eston keskuudessa. 'Keuhkosyöpä on
sitäpaitsi tavallisin syöpätyyppi; hen­kilöillä,
jotka työskentelevät liiken
teen alalla. .
Arhusin yliopiston hygienian lai­toksessa
on paraikaa käynnissä tut­kimus
syövän synnyn yhteyksistä
eri tekijöiden tutkimuksen johtajat
tohtorit J . E. Böck ja B l . Lambert;
ovat selostaneeet tähän mennessä
suoritettujen tutkimusten tuloksia
eräässä lääketieteellisessä aikakaus­lehdessä.
He toteavat, että tupakanpolttoa
-r-, orityiscsti savukkeiden polttoa
— pidetään olennaisen tärkeänä te­kijänä.
Mutta kaupungeissa esiintyy
syöpätapauksia siinä määrin enem­män
kuin maaseudulla, että asiaa ei
voida selittää pelkästään viittaa­malla
-tupakanpolton laajempaan
levinneisyyteen kaupungeissa 'kuih
maalla. Tämä tilanne on todettavis­sa
etenkin tupakoimattomien ryh­mässä,
jossa syöpätapausten esiin­tymistiheys
kaupungeissa on yhdek­sän
kertaa suurempi kuin \ maaseu­dulla.
E r i tupakoimi^ryhmissä kau­punkien
ja maaseudun luvut iähe
nevat toisiaan ja suurpolllajien luo­kassa
suhde on 1:1.
Keuhkosyövän suurempi esiinty­mistiheys
kaupungeissa viittaa sii­hen,
että kaupungeissa on vaikutta­massa
erityinen tekijä keuhkosyö
vän syntyyn, ja tämä tekijä on to­dennäköisesti
löydettävissä niiden
aineiden joukossa, jota kaupunki
laiset joutuvat hengittämään keuh­koihinsa.
Löydetyistä hiilivctypartikkeleista
tehdyt uutteet — sekä bensiini- että
dieselmoottorien pakokaasuisia
saadut — pystyivät aiheuttamaan
ihosyövän hiirillä, sanottiin aika­kauslehdessä.
Punluettomuus
"Pearsonin diplomatia"
Suuren Rahan lehdet, sekä radio- j a TV-kommentaatto-r
i t ovat puhuneet pitkästi j a leveästi "Pearsonin diploma­t
i a n " autuaaksitekevästä voimasta,
« • . x « < «"Pearson lämmittää Lontoota" julisti esimerkiksi eräs
ttorontolainen päivälehti toimituspalstallaan ja korosti mm.,
^seuraavaa:
^ "Mitä on Lester Pearson saavuttanut Lontoossa päämi-
»•niaterikautensa ensimmäisellä ulkomaamatkalla? Hänen neli-
•ipäiväisen keskustelunsa tavoite Britannian johtajien kanssa
* o l i vaikeasti nähtävissä mutta kuitenkin tärkeä . v . Tarkoi-ttuksena
oli yksinkertaisesti lämpimien j a läheisten suhteiden
* palauttaminen, joita oli mr. Diefenbakorin päivinä loukattu
•
K"
- Entäs käytäntö?
" Lehtemme etusivulla torstaina julkaistussa uutisessa k e r -
; rottiin, että Canadan liittohallitus pilää Britannian protes-
J t e i s t a huolimatta edelleen oikeutenaan antaa visseistä cdesta.
; k a i s i s t a Atlantin ylilennoista 10 prosentin alennus, vaikka
• B r i t a n n i a , vaatii näiden alennusten pienentämistä "känsäin-
«välisten sopimusten" mukaisesti viiteen prosenttiin.
• ^eitä ci tässä yhteydessä kiinnosta lainkaan se, mikä on
i oikein tai väärin. Mielessämme on yksinomaan se, kuinka
paljon Pearsonin diplomatia todella "lämmitti" Canadan ja
i;*Britannian välisiä suhteita. --
; Kuten on uutistiedoiäsa kerrottu, Yhdysvaltain hallitus
; perääntyi lopuksi ja suostui "kansainvälisten sopimusten"
^ noudattamiseen, c l i siihen, että i e n l o l i i k c n l c e n ns. "econo-
• my"-luokan edestakaisia hintoja voidaan laskea vain 5 pro-sentillä.
M u l t a samalla kertaa Washington teki täysin tiettä-
: vaksi, että tämä perääntyminen on väliaikaista laatua:
~ Lentoliikenteen alalla on kehittynyt äärettömän köVa
y k i l p a i l u . Lentokoneita on nykyään liikenteessä enemmän
- k u i n välttämättä tarvitaan. Siitä johtuu osittain tämä k i l -
v p a i l u . Selvää myös on, että yhdysvaltalaiset jättiläiskokoiset
- lentoyhtiöt voivat pitkänmatkan lennoissa k i l p a i l l a minkä
' t a h a n s a muun kapitalistisen maan Icntopalvelujen kanssa.
] U S A n ilmeisenä tarkoituksena onkin säilyttää ylivaltansa'
: myös s i v i i l i - i l m a i l un alalla. •
Kenen puolelle linjoittui tässä Canadan liittohallitus?
Englanninko? Selvästi Yhdysvaltain puolelle Britanniaa ja
• muita sopimusmaita vastaan! Ottawa on nimittäin ilmöitta-
• nut, että Yhdysvaltain väliaikaisesta perääntymisestä huo­limatta
Canadalla on vissit teknilliset bikeudet myöntää näitä
i 10^ prosentin alennuksia^lentoyhti kansainvälisistä sopi-i;^^^^^^
ja vaatimuksista huolimatta, j a että ,Canada tulee
k . v i. Hl*^i*,öiään kiinni näistä oikeuksistaan.
[lWv >1 C^l.»'.'^^^ sanottu, meitä, ei tässä yhteydessä kiinnosta se,
pTivVi^>'/;?ltuIw^OT ja k u k a väärässä. Me olemme taipuvaisia
kannattamaan 1 e n t o kyytien
hintojen yleistä alentanlistä
vaikka se tarkoittaisikin sitä,
että ilmailuliikenteessäkin jou­dutaan
heittämään roskakoriin
yksityisyhtiöt j a järjestämään
liikennöiminen valtiojohtoisek­si,'
;
Mutta asettumalla tällä ta­voin
Britanniaa ja muita sopi­musmaita
vastaan ilmeisesti
ensikädessä Washingtonia tyy­dyttääkseen,
Pearsonin l i a l l i t us
menettää melko varmasti kai­ken
sen "hyvän tahdon" eli
"good Avillin", 'mitä hän Lon­toon
matkaltaan mahdollisesti
sai.. ,
Eikä tämä ole ainoa esimerk­ki
alallaan. Saatujen uutistie-tojen
mukaan kauppaministeri
Mitchell Sharp on puhunut
Lontoossa melko terävästi
eräitä brittiläispiirien sydäntä
lähellä olevista talouskysymyk­sistä.
Hän o l i sanonut suoraan,
että Canada e i halua olla mis­sään
tekemisissä Britannian
maailmanyhteisön kauppablo-k
i n kanssa yksinään, sillä C a ­nadan
tavoitteena on, kuten
mr. Sharp sanoi "maailmanlaa­juinen
vapaakauppa".
Tämä kauppaministerimme
jyrkkä puhe, missä tulkitaan
se tosiasia, että Pearsonin hal­litus
haluaa olla läheisemmäs­sä
ja suuremmassa kauppayh-teydessä
Yhdysvaltain kuin
Britannian kanssa, ' aiheutti
eräitten uutistietojen mukaan
"tuskan huudahduksia" Britan­niassa^
Esimerkiksi canadalais-syntyisen
s a n o malehtikunin-kaan,
l o r d i . Beaverbrookin Dai­l
y Express kirjoitti, että mr.
Sharp "hylkäsi asiallisesti" p u ­huen
Britanniah maailmanyh­teisön
kauppakumppanina",
Ylläcsitetyt^tapaukset osoit­tavat,
kuten." olemme aikaisem­min
jo tältäkin palstalta toden­neet,
että hiJhtikuun 8 pn vaa­leissa
ei ratkaista-mitään on­gelmia:
Esim. talous- j a kaup-papulmat
ovat edelleen parla­mentin,
hallituksen' ja koko
kansakunnan ^cäsiteltävinä ja
nämä pulmat pahenevat sitä
mukaan kuin k i l p a i lu markki­noista
kärkevöityy imperialis­tisten
maiden" välillä yhtäällä
j a toisaalla sosialistisen j a k a ­pitalistisen
maailmanosan vä­lillä.
Ne,, jotka uskovat "Pearso­nin
diplomatian" erikoiseen
"hurmurivoimaan", tulevat vie­lä
katkerasti pettymään. Mitä
tarvitaan esimerkiksi kauppa­p
o l i t i i k an alalla, on se, että
omaksutaan täysin itsenäinen
ohjelma ja järjestetään sillä
pohjalla kauppayhteyksiä kaik­kien
maiden kanssa nimen­omaan
j a ensi kädessä Canadan
kansallisten etujen mukaisesti.
Mutta se vaatisi sanomaan
eräisä asioissa " e i k i i t o s " Wash-ingtonille,
ja siihen tuskin
Pearsonin diplomatia ulottuu.
' Viisi Latinalaisen Amerikan val­tiota,
Bolivia, Brasilia, Ecnad^r,
Chile ja Meksiko ilmoittivat Ge-ncven
aseidenriisunlakonferens-sille
olevansa valmiit allekirjoit­tamaan
sopimuksen ydinaseetto­man
vyöhykkeen luomisesta Lati­nalaiseen
Amerikkaan. Nämä
v i i s i valtiota ovat valmiit.sitoutu­maan
siihen, että nc eivät Ilse
valmista tai omista ydinaseita tai
h i i d e n ' kuljettajia.
Tämä tieto antaa'mielenkiintoi­sen
välähdyksen siitä käymistilas­ta,
joka on siirtymässä Aasiasta:
ja Afrikasta- Latinalaiseen Ame­rikkaan,,
tälle valtaavalle alueelle,
joka alkaa Yhdysvaltojen rajoil­ta
Meksikosta ja ulottuu Tuli-maanharvaanasutuille
rannoille
etelässä. Erikoista painavuutta;
ydinaseettoman vyöhykkeen luo­mista
koskeville suunnitelmille
antaa se, että siinä ovat mukana
molemmat latinalaisen Amerikan
poliittiset mielenkiintoisimmat ja
suuntaa-antaviniinat valtoit, nimit­täin
Brasilia ja Meksiko. Näillä
valtioilla on Kuuban' ohella rat­kaiseva
asema Latinalaisen Ame­rikan
siirtyessä vuosikymmeniä
jatkuneesta sivustakatsojan ase­masta
: kansainvälisellä arcnalla
itsenäiseen politiikkaan:
OASrn H A J A A N N U K S EN
OIKEITA
Ehkäpä selkeimmin Amerikan
mantereen käymistila on heijastu­nut
läntisen pallonpuoliskon valtio
la yhdistävän järjestön, Amerikan
valtioiden liiton eli OAS;n vaiheis^
sa. Amerikan valtioilla on ollut yh­teistoimintaa
jo viime vuosisadan
puolella, mutta muodollisesti OSA:n
peruskirja nykyisessä muodossaan
hyväksyttiin vasta vuonna 1948.
21 jäsenvaltoita käsittävän Ui­ton
toiminta ei juuri kiinnosta­nut
nuiuta maailmaa ennen kuin
siinä vaiheessa, jolloin siinä ilme­ni
vahvoja hajoamisen merkkejä.
Runsas, vuosi sitten tammikuussa
1962 Punta del Eslessä pidetyssä
kokouksessa käytettiin järjestöä
taistelussa sen jäsenvaltiota, Kuu­baa
vastaan. Kuuba erotettiin OAS-
.stä 14 äänellä sen omaa yhtä ääntä
vastaan.
Merkittävintä oli, että kuusi jä­senvaltiota,
Argentiina, . Bolivia,
Brasilia, Chile, Ecuador ja Mek­siko
pidättäytyivät äänestyksestä.
Huomattakoon, että pidättäyty­neiden
joukossa oli kolme Latina'
laisen Amerikan voimakkainta val­tiota,
Argentiina, Brasilia ja Mek­siko.-
Näihin valtioihin kohdistui
Punta del esten kokouksen jälkeen
Yhdysvaltain painostus voimakkaa­na
ja eräät niistä saaliinkin perään­tymään.
KÖYHÄ R I K A S MAANOSA ~
Tässä tuli esille Yhd.vsvaltain
tä.vsin siirtomaavaltiuteen verratta­va
asema. Latinalaisessa Amerikas­sa:
kärsiihän itseasiassa koko laaju
ja runsaalla luonnonrikkauksilla
varustettu manner ahdistavasta ta­loudellisesta
heikkoudesta. Kuuban
kehityksen peloitta mana laati Y h ­dysvallat
tosin komealla kalskahta
van . taloudellisen avun 20-vuotis-suunnitelman,
ns. "Edistyksenlii-ton',
mutta toistaiseksi .se ei ole'
kyennyt esittämään kovinkaan mer­kittävää
osaa'. .
Niinpä 300 Latinalaisen Ameri
kan johtavaa taloustieteilijää oli
äskettäin koolla Mexico Cityssä teh­den
eräitä johtopäätöksiä USAn
talousavun tuloksista. Heidän csit
tämänsä johtopäätökset olivat ma­sentavia
ja kertoivat taloudellisesta
rappeutumisesta, poikkeuksellisesta
työttömyydestä ja elinkustannusten
kohoamisesta.
. Pahimmin kolhaisee Latinalai­sen
Amerikan- taloutta raaka-ai­neiden
hintojen lasku maailman­markkinoilla.
Niinpä kahvimaidon
kehityksestä voidaan esittää seu­raava
esimerkki: Vuonna 1956'
kahvin pääostaja USA osti kahvia .
1.3 miljardilla dollarilla, mutta
vuonna 1961 vain-820 miljoonalla
dollarilla.Vähcnnys ei tapahtunut
kuitenkaan kahvimäärän, vaan
hintojen laskun .kustannuksella, >
Vuonna 1961 kahviinaärä oli huo­mattavasti
suurempi kuin .5 vuotta
aikaisemmin.
Samanlaisen kuvan tarjoavat
elinkustannusten kohoamisesta ker­tovat
tilastot, joita on laatinut Pan-amerikkalaisen
Liiton tilastollinen
osasto, joulukuun alussa julkaistu­jen
tietojen mukaan olivat elinkus­tannukset
kohonneet vuoteen 1955
verrattuna eri maissa seuraavasti:
Argentiinassa 644 pros.. Boliviassa
923 pros., Brasiliassa 567 pros.;
Uruguayssa 365 pros,, ja Chilessä
457 pros. Luvut vaikuttaisivat suo­rastaan
vihoUispropagandalta ellei
tietolähde kumoaisi tätä epäilyä.
"KURINPITOPAINOSTUSTA"
Pamostus, jonka Yhdysvallat kCli-disti
Punta del Esten toltelematto
mia" vastaan, kantoi ensinnä tulok­sia
Argentiinassa, jos^a kenraali-juntta
syöksyi_ vallasta, presidentti
frondizin. Esimerkkiä seurasivat
Ecuadorin armeijan päälliköt, jotkai
pakottivat presidentti Arosemehati
katkaisemaan diplomaattiset suhteet
Kuubaan.
Samanlaisia yrityksiä on havaitta­vissa
Boliviassa j a Chilessä, joissa
vaaramomentti piilee pienen raja­joen
Laukan ympärillä, syntynees­sä
kiistassa. Ai-meijapiirit itäiföä
maissa haluavat käyttää hyväkseen
raj£ikiistaa saadakseen enemmäh
yai-oja aseistukseen ja lujittaakseeii
siten omaa asemaansa. Kebraalival-lan
lujittumista Latinalaison/Amcrir
kan maissa seuraa yleensä iähenty^
minen Yhdysvaltoihin ja tähän pe­rustavat
Washingtonin johtajat toi­veensa
ilmeisesti tässäkin tapauk­sessa.
Nimenomaan Chilessä on
kuitenkin vahvoja vasemmistolaisia
voimia, jotka Kansan toimintarinta-massa
ja ammattiliitossa -'ovat saa­neet
kokemusta imperialisminvastai-
.scssa taistelussa.
Näin siis USA:n menestys ':La-tinalaisen
Amerikan "kurittomien
valtioiden" käännyttämisessä on
ainakin toistaiseksi onnisttitiut
vain ositiain ja voimakkairiimin
on vastustus ilmennyt niissä kah­dessa
maassa, joiden viime: vuo­den
kellitystä ei vielä-- tähän
mennessä kosketeltu, nimittäin
Brasiliassa ja Mckslfcossa.v Päin­vastoin
nämä maat ovat lähesty­neet
jatkuvasti toisiaan j a niiden
politiikassa voidaan' selvimmin
nähdä kehitys USAn vasallivalti­oista
itsenäisiksi, kansainvälisesti
lähinnä puolueettomien maiden
ryhmään kuuluvaksi valtioiksi,
Tämä ilmeni mm. viime kevää-näBrasilian
presidentti Joao Goii
lartin suorittaessa virallisen vierai­lun
Meksikoon. Vierailun jälkeen
antamassaan lausunnossa Meksikon
presidentti Adolfo Lopez Mateos to-.,
tesi molempien maiden pyrkimys­ten
yhtäläisyyden mm. kaikkien val­tioiden
tasa-arvoisuuden tunnusta­miseen
sekä jokaisen kansakunnan
itsenäisyyden kunnioittamiseen
nähden.
YHTÄLÄISYYKSIÄ
KEHITYKSESSÄ
Brasilia ja Meksiko eivät muu­ten
laloudclliscs.sa tai kulttuurikchi-t.
vkscssään muodosta mitään poik­keusta
Latinalaisen Amerikan val­tioiden
joukossa.:
.Brasiliaa, joka on suurin Etelä-
Amerikan valtioista on usein nimi­tetty.
"sairaaksi jättiläiseksi". Maan
vaikein sairaus liittyy ikivanhaan
maanomistus järjestelmään, jossa
ovat selvästi näkyvissä feodalismin
jätteet. Suurten ; maanomistajien
hallussa, joiden osuus maan väestös­tä
on vain 2 prosenttia, on peräti
80 prosenttia viljellystä maa-aJasta.
Joidenkin tilanomistajien maat ovat
jopa 200 000 hehtaarinlaajuisct!
Viljelysmaan joutuminen harvojen
käsiin merkitsee luonnollisesti' an
karaa puutetta ja köyhyyttä toi­saalla.
Erikoisen vaikeassa asemas­sa
on maan koillisosan 20-niiljoo-nainen
väestö. :Keskiuäksi tällä alu­eella
lasketaan 27 vuotta.
Toinen yhtä vaikea ongelma on
ulkomaalaisen pääoman mahti.
Maassa arvioidaan olevan 400 pää
asiassa ulkomaalaista suuryhtymää,
jotka vuosittain keräävät v-oittoina
paljon enemmän kuin mitä esim.
USA:n "Edistyksen l i i t o n " ohjel­man
mukaan Brasilialle tulee.
Brasilialle, tyypilliset - ongelmat
koskevat myös Meksikoa. Jo 1930-
luvulla täällä tosin tehtiin eräitä
uudistuksia maanomistusoloissa ja
samoin p y r i t t i in ulkomaalaisten yh­tymien
kansallistamiseen;' mutta
näitä uudistusaskelelta ei viety lop­puun
asti ja siksi ne yhä odottavat
lopullista ratkaisuaan.
B R A S I L I A N — M E K S I K ON
A K S E L I
Brasilian j a Meksikon lähenty­minen
on mennyt niin pitkälle^että
Amerikkalaiset lehdet puhuvat
"Brasilian—Meksikon akselista".
Niinpä \ argentiinalainen lehti " L a
Prensa" kirjoitti molempien maiden
presidenttien kohtaamisen johdosta-seuraavaa:
. "Kansainvälisen diplomatian
alalla Brasilian—Meksikon akse­lin
muodostamisella tulee epäi­lemättä
olemaan vättava merki­tys.
Näiden Inaiden johtajat ovat
jo Ilmaisseet pyrkimyksen itse­näisyytensä
osoittamiseen, oma-aloitteisuuden
ilmaisemiseen se­kä
omien menestysten hedelmiien
nauttimiseen. Huolimatta toistu­vista
koko mannerta koskevan
solidaTisnnden vakuutteluista on
olemassa selviä merkkejä siitä,,
että niin Brasilia kuin Meksiko­kin
suuntautuvat puolueettomien
maiden ryhmiin". -
Meksikolainen lehti "Siampre"
puolestaan esittelee näiden kahden
maan poliittisia päämääriä seuraa­vasti:-
• :
— taistelu rauhan säilyttämiseksi
koko maailmassa sekä yleisen
aseistariisunnan toteultamisek
• si.'.
— kansojen itsemääräämisoikeu­den
sekä toisten kansojen si­säisiin
asioihin puuttumattomuu­den
tukeminen.
— poliittinen riippumattomuus se
kä sotilaspoliittisten liittojen ul­kopuolelle
jääminen:
— kansallisrikkauksicn tasapuoli
sempi jakaminen; >
. •• »•,•
: Kuten näkyy, ohjelma on var-.
sin radikaalinen j a vastaa todella
suurin piirtein ns. puoluecttor
mien maiden ulkopoliittista lin­jaa.
Tämä lin:a ei vastaa Yh­dysvaltojen
toivomuksia,' ei var­sinkaan
tällä hetkellä, jolloin
taistelu Kuuban vallankumousta
ja erikoisesti sen vaikutuksesta
Latinalaisessa Amerikassa on
amerikkalaisen politiikan eräs
keskeinen kyysmys, Brasilia ja
Meksiko ovatkin- tietoisia siitä,
että niiden on edelleen toi-:
mittava yhdessä voidakseen
tehokkaasti vaikuttaa sekä YKssa
että OASrssä, ja ehkäistäkseen
hyökkäykset näiden valtioiden yh­teistoimintaa
vastaan.
TAANTUMUSVOIMAT
V A I K U T T A V A T YHÄ
Kaiken edelläkerrotun ohella on
otettava huomioon, ettäniin Brasili­assa
kuin Meksikossakin on olemas­sa
merkittäviä taantumuksellisia
voimia, joiden edut ovat yhteneväi­set
pohjois-amerikkalaisen pääoman
etujen'kanssa ja jotka tämän vuok­si
tekevät kaikkensa kääntääkseen
näiden maiden suuntaa entisiin uo­m
i i n . ' Taistelu puolueettomuuslin­jan
ja amerikkalaispolitiikan välillä
heijastuu näiden maiden silloin
tällöin ilmaisemassa horjuvaisuu-dessa
ulkopoliittisen linjansa suh
teen. Näin kävi mm. j u u r i maalis-
KODIN
TOIMITTANUT EEVA
Ikkuna ilman yerhoja
Emmeköhän jokainen — esim.
suursiivouksen yhteydessä — ole huo-
.'nanncet kuinka kaunis "alaston" i k ­kuna
saattaa olla. Olemme juuri ot­taneet
alas likaiset verhot, pesseet
ikkunaruudut ja asetamme parhail­laan
pilialla tai kylpyammeessa suih­kutettuja'
huonekasveja ikkunalau­dalle.
Kukkien lehdet kimaltelevat
vihreyttään, vanha piikkinen kaktus
piirtää erämaamaisemaa paljasta
niutua vasten Ja annansilmä ahmii
valoa ja hymyilee pyöreää hymyään.
Katselemme ulos ikkunasta jä huo­maamme,
ehkä hieman yllättyneinä,
että tuo näköala onkin . katsomisen
arvoinen. Maaiaisemäntä näkee kuin­ka
pihalla kasvava puu t a i rehevä
pensas aivankuin jatkaa hänen i k -
kunanlaudalla olevaa kasvikokoel-.
maansa. Ja seitsemännessä kexTok-sessa
asuva kaupunkilaisnainen .huo­maa,
miten elävä alapuolella sijaitse-^
va tori on ja kumka koristeellisia eri­muotoisten
ja -väristen kattojen ää­riviivat;
Huoneessa on enemmän va­loa
kuin aikaisemmin ja me toteam­me:
tuohan se onkin ikkunan pää­tehtävä,
päästää valoa huoneeseen.
Tuossa vaiheessa tapahtuu ehkä uu­si
ratkaisu — verhot joko ripustetaan
ikkunaan, koska ne aina ovat siuiä
riippuneet, tai niitä ci ripusteta. S a ­nottakoon
kuitenkin, ettei valinta a i ­na
ole täysin vapaaehtoinen. Joskus
v»s;hot ovat välttämättömät. — naa-
^p\irin ikkuna on aivan vastapäätä,
tai aurinko paistaa liiaksi jos ikku­napinta
on suuri, tai verhot ovat min
oleellinen/osa kodin sisustuksesta, et­tei,
niitä voi jättää pois rikkomatta
kokonaisuutta. Mutta aina näitä es­teitä
ei ole, ja silloin ennakkoluulo­ton
emäntä jättää ikkunansa ilman
verhoja.
Verhoton ikkuna tuo ruutujen toi­sella
puolella olevan maailman lä­hemmäksi
kotiamme, elintilamme a-vartuu.
Mutta se saattaa myös a i ­heuttaa
uudelleen järjestelyä seini-eminc
sisäpuolella. Huonekasveja oh
-•--•Sä lisättävä, hankittava köynnös­kasvi,
joka antaa ikkunallemme elä­vän
kehyksen. Mutta tämä ei ole aina
välttämätöntä; Jos ikkuna on muo-
^ilmä lepää Sileällä seinällä, että"
vanha pöytä ^pääsee oikeuksiinsa vas-"'
ta ilman liinaa: J a ennakkoluuloton"'
kokeiluhaluinen emäntä tekee tuos^
tilanteessa vielä toisenkin päätöksen; •
hän kiertää yhden plyyshimaton nafr.,.
taliinim ja' panee toisen pöytäliihan '
komeroon j a jättää pari taulua- :pois s
seinältä, koska ikkuna on jo sinänsä''
sumi kaunis taulu. Katsellessaan .tu>->
losta hän • huomaa, e ttä sisustuksen,:
yksinkertaistaminen on tuonut uutta.'
viihtyisyyttä hänen kotiinsa. SenWn.;
vuoksi kannattaa kokeilla verhotonta
ikkunaa. ; . M , A
kuun loppupäivinä, j o l l o in brasilia
lainen Guanabaran maakunnan ku­vernööri
saattoi kieltää latinalais­amerikkalaisen
solidarisuuskongres,
sin järjestämisen Kuuban puolesta
Rio de - Janeirossa, vaikka presi
dentU Goulart oli suhtautunut kon­gressiin
myönteisesti.
Ottaen hu«mioon Latinalaisen
Anveiikan valtiollisen elämän
epävakaisuuden voidaan varautua
myös takaiskuihin mutta joka ta­pauksessa
on nyt ensi kertaa näh­tävissä
uuden itsenäisen : politii­kan
muotoutuminen tähänastisen
USAn sanelujen tilalle alueen
kahdessa tärkeässä valtiossa. II.S.
doltaan kaunis,' kuten pikkuruutuiset
pirtinikkunat, niin ikkunalaudan ko­ristukseksi
riittää vaikkapa pari "pe­lakuuta".
Suuren nykyaikaisen ikku­nan
eteen voidaan taas asettaa väril­lisiä
lasiesineitä, ne ovat erittäin kau­niita
valoa vasten ja luovat jo sinän­sä
tarpeeksi värikkyyttä. Jos kodissa,
on paljon huonekasveja ne voidaan
siirtää tähän yhteen paikkaan, ver-hottoman
ikkunan läheisyyteen, tai
istuttaa pitkiin ikkunalaatikoihin, j o l ­loin
kotiin saadaan oma viheröivä
keidas, joka ei kaipaa taustakseen
mitään muuta kuin valoa ja taivasta
kuten luonnossakin.
Useimmiten on tarpsellista peittää
verhotonkin ikkuna ainakin yöksi.
Tähän tarkoitukseen sopivat vanhan­ajan
kimnon kierrekaihtimet tai
olsi- ja kaislakankaat, jotka vede­tään
ylös päiväksi.; Muodissa olevat
sälsverhot ovat käytännöllisiä. ja
edukseen varsinkin uudentyyppisissä
ikkunoissa.
Tuosta paljaasta ikkunasta saattaa
puhaltaa uusia tuulia koko kotimme
.sisustukseen. Palauttakaamme muis­tiin
vielä tuo suursiivous. Josta aloi­timme.
Emmekö kokeneet eräänlais­ta
helpotusta kun taulut olivat pois
seiniltä ja matot ja ryijyt pihamaalla
tuulettumassa? Huomasimme, että
paljas puulattiamme on kaunis, että
HERRASMAISIA
PERUNA-ATERIOITA '
Tässä olisi kolme peruna-ateriaa,'
jotka antavat mehua-elämäännev' • ':;
— Keittäkää neljä suurta peru­naa
kuorineen suolaisessa vedessä^
kunnes ovat pehmeitä ja jauhoisia;*'
noin 25 minuuttia. Kuorikaa ja l e i - >
katkaa-puolikkaiksi tai neljännek-'
siksi j i r ' puristakaa siivilän läpi.
Pankaa paictinpannuun lisäten"{ia-'
r i ruokalusikallista kananlienta'es-'
tämään pöhjaanpalamista. Kuumen-'
takaa hiljalleen. Lisätkää p u d l i t i e l - -
jäsosa paunaa voita ja sekoittakaa
hyvin. Sitten lisätkää puoli ta^^-I.'
päällistä teelusikallista suolaa^ j a
juuri jauhettua valkopippuria ja s i - '
rotelkaafuhsaasti oreganoa ja rtltrti-tamia
tippoja Worcestershire-kasti< >
Kelta häthmentäen ja iKUvasti. b i i V -"
telkaa päälle liienoksi pienennettyä"
l e h t i s i p u l i a ' '
— Tavallisuudesta poikkeavaai"
t.s. suhteellisen harvoin nähtyä pe-runamuhennoksen
versiota saadak­senne;
jättskää pois lehtisipuli jff
m.uokatkaä • perunankokoisia pullia*
hiukan rasvatun leivinpeltin päälle.^
Sirotelkaa/ Jokaisen perunapullah^
päälle hiukan paprikaa ja ruski^tjp-kaa
keyyesii hyvin lämpöisessä uu-nisso
(375-400 asteessa) kunnes,
kullanruskea kuori muodostuu. •:
Seuraava on oikea herrojen pc-<
runa, kotoisin ranskalaisesta hotel-,,
lista, maaiJmankuulun kokin v a i - ,
mistama:
— Paistakaa uunissa kuorineen
neljä suurta perunaa, hyvin puhdisr.
lettuja, noin yhden tunnin, riippuen
siitä minkä kokoisia perunat ovat:
Kun ovat hyvin paistuneet, ottakaa.
pois uunista. Leikatkaa puolikkaik-.
si pitkittäin, poistakaa sisusta lusi-,
kalla j a niuhentakaa pieneksi haa­rukalla,
.Työskennelkää sekaan, hyr.
vä "annos voita. Lisätkää kaksi ruo-;
kalusikallista keiteltyä kinkkua j a .
keitettyä valkoisia kananlihaa, .piie-,
l u i m m i n r i n l a l i h a a pieniksi neliöik­si
leikattuna. Sekoittakaa sekaan,
noin kolme ruokalusikallista pak­sua
kermaa ja sen jälkeen ruoka-,
lusikallinen pienennettyä cherviliä
ja pienennettyä persiljaa. Mausta­kaa
suolalla, valkopippurilla^ ja
'muskotilla. Kahden lusikan kanssa
muokatkaa kananmunan muotoon
voilla rasvatulla leivinlaudallar s l "
velien päälle runsaasti voita ja pie­neksi
jauhettua Parmesan juustoa^
Kaatakaa päälle vähän sulatettua
voita ja ruskistakaa uunissa kunnes
ovat kullan.''uskeita.
— Sanomalehti on ikkuna ulko­maailmaan.
Siksi se on välttämätön
kaikille ^ -aikaansascuraaville. ihmi­sille.
.,
fätbä Vapaus!
PÄIVÄN PAKINA
Konstit ovat monet
Vaikea on Canadassa kenenkään
avoimesti puolustaa sitä kun rau­hallisia
ihmisiä revitytetään kaaleil­la
vihaisilla koirilla, kun naisia j a
lapsia painetaan katuojaan voimakf
kaiden vesisuihkujen avulla; kun
suuret poliisit painavat maahan
kaadettua naista polvillaan kurk­kuun
ja kun tuhansia perustuslain
takaamia oikeuksia rukouksen voi­malla
itselleen pyytäviä ihmisiä pi­detään
k u i n mitäkin pahantekijöitä.
Mutta konstit on monet, sanoi
entinen eukko , , .
Kun on kysymys Yhdysvaltain
monopolipääoman veriruskeitten
syntien puhtaaksi pesemisestä, niin
s i l l o in tulee oikeuskäsittestäkin tae
ja tuki sille, että valkoihoisilla hur
l i l l a täytyy olla "oikeus" purettaa
ja revityttää mustaihoisia ihmisiä
— ja sillä siisti.
Luonnollisesti tätä asiaa ei voida
niin suorakantalsesti esittää. Siinä
tarvitaan vähän niitä konsteja.
Niinpä eräs Canadan suomenkieli
nenkin lehti havaitsi, että kun ei
mikään muukaan auta, .piin puna-kauhun
lietsonnalla . ehkä voidaan
Valkoisten hurttien likaista pyykkiä
pestä. Se—julkaisi —r tosin toisia
neekerien vihollisiajpatkierf ja lai­naten
propagantauutisen. minkä ot­sikkona
komeili:
."Kommunistit saaneet hyvän-pro-pagandaaiheen.
Venäjällä tehtv
suuri numero Birminghamin rotu-selkkauksista.
Ja varsinaisessa propagandajutussa
lähettää uutisia , L , ennenkuulunfal-tomasta
rotuvihan orgiasta,"
Toisin sanoen, punaista kommu-nistisuutta
on se, jos ihminen ei
hyväksy ainakin välttämättömänä
pahana tummaihoisten revittämistä
vihaisilla p(fliisikoirilla! .
Tosiasia tietenkin on, ettei kom­munisteilla
ole mitään yksinoikeut­ta
inhimillisten tunteidenkaan alal­la
Neuvostoliiton ja ^muiden maiden
kommunistien lisäksi on paljon
muita, ei konununisteja, jos salli­taan
sanoa, jotka ovat sanoja valitse­matta
tuominneet ne eläimelliset
teot, joihin valkoiset hurtat ovat
Alabamassa turvautuneet ncekerei-
'lä vastaan.
Yhdysvaltain noin 20-miljoonai-nen
neekeriväestö on kokonaisuu­dessaan
tuominnut sisariensa ja
veljiensä vainon Alabamassa,,Maa
ilmankuulu baseball tähti, Jackie
Robinson tiedoitti, että hän liittyy
neekerien mielenosoituksiin, jonka
tavoitteena on rotusyrjinnän lopet­taminen.
Entinen raskaansarjan nyrkkeilyn
maailmanmestari Floyd Pallersöin
sanoi, että taistelu rolusyrjintää
vastaan ja neekerien kansalaisva­pauksien
puolesta on nyt paljon
tärkeämpää kuin valmistuminen
taivastellaan: uusintaotteluun Sonny Listonia
"Neuvoslopropagandan harjoitl.a=-Uaslaan
jat räikein värein kuvaavat i ötute Yhdysvaltain neekerilehdistö ko
roria Birminghamissssa , , , Mosk(i- konaisihidessaan on arvostellut Ala­van
radio ja Tassin uutistoimisto baman eläimellisyyksien johdosta
Yhdysvaltain hallituksen keinote­koista
"saamattomuutta". Niinpä
esimerkiksi hyvin vaikutusvaltai­nen
neekerien lehli,^Baltimore Af-ro-
American, kirjoitti parisen Viik­koa
sitten:
"Yhdysvallat pystyy suojaamaan
eteläkorealaiset polijoiskorealaisia
vastaan. Se lähettää sotalaivojaan
taatakseen Chiang Kai-shekin tur­vallisuuden
Formosassa; se voi U K
tenttaa, ammuntasotaa Vietnamissa;
se voi lähettää miljoonien dolladeh
arvosta aseita auttaakseen Intian
puolustusta kiinalaisia vastaail;^ se
voi varata )pakotai\raaii jh rahallista; .tabnUnnclet;^^)^
apua Castron Kuubasta paenneille
tuhansille.
"Mutta se on kokonaan avuton
omien kansalaistensa perustuslainjs-ten
oikeuksien suojaamisessa polii­sien
raskaskälislä sortoa ja Birming­hamin'lotusyrjiöitä
vastaan..
"Näin ainakin meille kertovat
Yhdysvaltain oikeusministeriön ,pu-heniiehet.
Suoraan sanoen, me
emme usko sitä." —
Samaan aikaan lähetti 54 ylidys-valtalaista
fihnitähleä, ammattiyh­distysjohtajaa
jne., presidentti Ken
nedylle siihkeen. missä esitettiin va
l i t l e lu hänen hallituksensa toimetto­muudesta
Birminghamin tapausten
yhteydessä.
Tällainen on mitalin loinen puo­li
—- se puoli mistä cdcUäviitattu
suomenkielinen lehti, joka esiintyy
jenkkimäiscmpänä kuin jenkit itse
—on<>vaitic kuin hauta, voidakseen
l e v i t l ^ seäaista harhakuvaa,, että
ainoastaan punaiset j a kommunistit
sekä sosialistiset maat ovat protes­toineet;
Birminghamin rotusortoa
vastaani . '
. MeiJLlärei ole tietenkään mitään
sitä vastaani; vaikka kommunisteille '
annetaapkin, täysi tunnustus ihmit^''
oikeuksien puolustamisesta :^'<la^^
ta samanlainen' tuQnustus1;^li^iäi;^'V •
läsUtöSkf^
'niiieVeii-komiiiitii]^^
• mi-