Vapaus, April 30, 1966

              . » I l
Sivu 2 Lauantai, huhtik. 30 p. 1966 — Saturday, April 30,1966
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A N S :
( L I B E R T Y ) Establlshed Nov. 6, 1917
EDITOR: W. E K L U N D MANAGER; E . S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A U 6 7 4 - 4 2 6 4 .
Publidied tlirlce week]y: Tuesdays, lliursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-102 £lm$t. W«st, Sudbui7> Ontario. Canada.
Mailing Address: Box 69
Advertising rates upon appllcation,. translation tice of charge.
Authorized as second class mail by tbe Post Office Department, Ottawa,
and Ibr payment of poetage in oasb.
M c n > b * ' r : o f - t h i e CANADIAN LANGUAGE PRESS CLUB;
TILAUSHI^A- r :
Canadassa: 1 vk. $9.00. 6 klt. $4.75 USA:ssa
3 kk. 2.75
1 vk. $10.00. 6 kk. 15.25
Suomessa: 1 vk. 10.50, 6 kk. 6.75
Saksan yhtenäisyyspuolueen tie
Kevätkauden tärkeä tehtävä
Näinä päivinä vietetään Salisan demolcraattlsessa tasavallassa Sak­san
sosialistisen yhtenäisyyspuolueen (SED) 20*VHoti8Juhlia. Huhtikuun
21—22. pnä 1946 yhtyivät silloisella Neuvostoliiton mlehitysvyöhykkeellä
toimineet Saksan kommunistinen puolue ja Saksan sosialidemokraatti­nen
puolue. Länsivaltojen miehitysvyöhykkeillä sen &ijäan Iholemmat
puolueet jatkoivat toimintaansa erillään. Yhteensattuma - i ^ " joskaan ei
kovin sattumanvarainen — on, että näinä päivinä näyttää pääsevän al­kuun
SEDn ja Länsi-Saksan sosialidemokraattisen puolueen eiisimmäi-nen
ystävällismielinen kosketus kahteenkymmeneen vuoteen. Molem­mat
puelueet ovat näet sopineet, että SEDn edustaja mene puhumaan
Länsi-Saksaan Hannoveriin ja sos.dem. puolueen edustaja taas Karl-
Marx-Stadtiin, entiseen Chemnitziin, Itä-Saksan tekstiiliteollisuuden kes­kukseen.;.
Saksan työväenliike hajaantui v.
1914 jolloin suuri osa sosialidemo­kraattisista
valtiopäiväedustajista
asettui sodan j a keisari Vilhelmin
Kesää odoteltaessa suoritetaan monenlaisia tehtäviä. Far-=.
mariri pitää muokata peltonsa, korjata aitansa ja suorittaa
satoja muita töitä jos hän mielii korjata sadon syksyllä/
Kaupunkilaisilla ön leipätyönsä lisäksi kukkapenkkien -j-aj
kunnostamista, aitojen ja muiden paikkojen maalaamista ja
monia muita erikoistehtäviä, puhumattakaan nyt kesämök­kien
omistajista, joilla on veneitten korjaamista ja muiden
välineittensä kohentamista.
Työväen sanomalehtien levittämiseen ja edistämiseen
kiintyneillä työläisillä, farmareilla ja muilla pikkueläjillä on
muiden erikoistehtävien lisäksi huoli lehtensä toimeentulosta
jä levikistä. Toisinaan sanotaan ja se pitää paikkansakin vis­siin
rajaan saakka, että 'työväenliike, mistä työväen sanoma­lehdet
muodostavat eroittamattoman osan, "ei voi mitään
kesälomaa pitää". Mutta toisaalta tiedetään kuitenkin omien
kokemustemme perusteella, että kesällä, varsinkin kesälo­mien
aikana on kaikkein helpointa unhoittaa lehtitilausten
uusiminen. Ja jos tilauksen uusiminen jää kesällä tekemättä,
niin sitten tuumitaan, että eihän tässä loma-aikana ole paljon
aikaakaan lehden lukemiseen, että annetaan tilauksen uudis-tainisen
siirtyä syksyyn., Niin menettää lehti taloudellista
tukeaan ja lukija yhtä ja toista sellaista, mitä hän voi saada
vain työväenlehden välityksellä.
Kun lisäksi muistetaan, että huomattava osa Vapauden
tilauksista tulee uudistettavaksi juuri tässä kevätkorvalla,
niin mikä onkaan sen johdonmukaisempaa kuin se, että suo­ritetaan
Vapauden levityskampanja ennen varsinaisten "kesä-kiireitten"
alkamista siten, että kaikki katkeamassa olevat
tilaukset tulevat uusituiksi, ja että samalla kertaa saadaan
lisää lukijoita uusien tilausten hankinnan avulla.
Uudet tilajat ovat aina lämpimästi tervetulleita ja niin
on asia nytkin. Kuinka tärkeätä tämä on — jättämällä hetkek­si
huomioonottamatta se kuinka tärkeä työväen sanomalehti
nykyaikana on tiedonvälittäjänä ja nopeasti toinen toistaan
seuraavien tapahtumien tulkitsijana —se näkyy yksinomaan
siitä tosiasiasta, että joka päivä siirtyy Vapauden vanhempia
lukijoita sinne, mistä ei paluuta ole. Heidän palkkojensa täyt­tämiseksi
tarvitaan jatkuvasti liusia tilaajia.
Tässä mielessä on järjestetty toukokuun 1 pnä alkava ja
kesäkuun 15 pnä päättyvä Vapauden levityskampanja jonka
aikana ja avulla on tarkoitus hankkia 75 uutta tilausta ja
217 uudistusta. Onnistuaksemme tässä tehtävässä, lehden
kaikki lukijat voivat antaa apuaan asiamiehille ja -naisille,
joko hankkimalla tuttavaltaan uuden tilauksen tai puhumalla
naapuripiirissään yleensä' työväenlehtien ja erikoisesti Va­pauden
tarpeellisuudesta.
.' Sanomalehdillä yleensä on nykyaikana 'erittäin vastuun­alainen
tehtävä. Mutta vain työväenlehdet pitävät pyhänä
velvollisuutenaan etsiä korutonta totuutta niin kansallisista
kuin kansainvälisistäkin asioista. ,
Vapaus on lehti mikä pienuudestaan ja kaikista puutteel­lisuuksistaan
huolimatta on ainä pyrkinyt ja pyrkii edelleen­kin
täyttämään työväenlehden velvollisuudet lukijakuntaan­sa;
yleensä työväestöä ja siis kansan valtavan suurta enem­mistöä
kohtaan. Vapaus on kaikissa tilanteissa puolustanut
työtätekevien taloudellisia ja sosiaalisia etuja. Vapaus on tu­kenut
ja tukee edelleen rauhanpuolustajain työtä esimerkiksi
Vietnamin sodan lopettamiseksi sekä maailmanlaajuisen
aseistariisunnan saavuttamiseksi.
Taistelu rauhan, aseistariisunnan ja paremman huomisen
saavuttamiseksi on toimintaa koko kansakunnan parhaitten
etujen puolesta. Mutta työväenlehtien avulla, tilaamalla ja
tukemalla niitä, voivat hyväntahdon ihmiset edistää parhaalla
mahdollisella tavalla näitä yleviä ja todella inhimillisiä ta­voitteita.
Tukemalla ja tilaamalla Vapautta voidaan auttaa myös
ryhmäriitojen vähentämistä ja rakentavan yhteisymmärryk­sen
saavuttamista täkäläisten kansalaistemme yhteiseksi hy­väksi
ja erikoisesti kansallisten kulttuuriperinteidemme vaa­limiseksi.
Tosiasia on, että työväenlehtien avulla saamme parem­man
ja totuudenmukaisemman kuvan siitä maailmasta jossa
elämme ja josta olemme erottamaton osa.
Tehkäämme siis kukin voitavamme siinä mielessä, että
toukokuun alussa alkavan Vapauden levityskampanjan ta­voitteet
tulevat täytetyiksi ja ylitetyiksi.
Se on tähdellistä ja samalla tuloksellista valmistelua tu­levien
kesäkuukausien varalta.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Eino Lehtola, Sudbury, Ont., täyt­tää
sunnuntaina, toukokuun Ipnä.
80 vuotta.
Heikki Ström, Sudbury, Ont, täyt­tää
tiistaina, toukokuun 3 pnä. 70
vuotta.
Yhdymme sukuiai.slen ja tutta-,
vain onnentoivotuksiin.
nff a • • B an
Kirjeitä
YHTEISTÄ KUORMAA
KANTAMAAN
Vapaudessa torontolainen nimimerk­ki
" N " aivan oikein sanoi näytelmän
onnistumisesta. ja yleisökannatukses-ta
kertoessaan: "Jos esimerkiksi vi-lämainittua
näytelmää ei olisi voiiu
mainostaa lehtiemme avulla, niin eipä
siitä olisi mitään ' tullut. Se on va n.
yksi esimerkki sii'ä kuinka tarpeellis-sia
lehtemme ovat.
Oikein sanottu. Mutta samalla luh-e
mieleen, . että lehtemme tarvitsevat
myöskin rahallista kannalustn e.sim
ilmoitusten muodossa. — Missä viipyi
toröntolaisten vapputervehdy.i? Siui
ei ainakaan lehtiemme palstoilla näky­nyt
kuin vain muutamien yksityisten
taholta? Moni on kysynyt, eikö Toron
ton suuruisesta kaupungista ole löytv:
nyt nimien kerääjiä, sillä varmasti­kin
sieltä olisi, saatu komeat • tervch-dyslistat
kuin mitä pienimmiltäkin
paikkakunnilta hankittiin. Tämä on
vain kaikessa ystävyydessä annettu
hoksautus toronfolaisten huomaam.Tt..
tcmuudesta^ Lehtemme tarvitsevat ki­peästi
kaiken sen avun mitä sille kan-rattajiemme
taholla kyetään anta­maan.
Siksi toivommekin, kun lehti­emme
levitysryntäys alkaa, niin to
rontolaiset näyttävät, että ei siellä­kään
nukuta, vaikka vapputervchdy.s-ten
kerääminen jäi kesannolle.
. — Voitto on meidän.
Kysymys: Jos henkilö, joka saa
65-vuotiaitten. avustuseläkettä, sat­tuu
kuolemaan ennen kuin hän täyt­tää
sitä ikärajaa, jolloin ruvetaan
saamaan peiuseläkettä (nyt 69 vuo­tiaille),
niin ottaako Ontarion hal-l
tus omaisuudesta (jos sattuu pit-ni
omaisuus olemaan) takaisin) sen,
minkä on eläkeavustuksena annet­tu?
—• Tiedosta kiitoJlinen
Vastaus: Ei ota. Avusluseläkkeen
saannin ehtona on varallomuus ja
työkyvyttömyys. Toisin sanoen va­rattomaksi
ja työkyvyttömäksi to­dettu
henkilö saa ehdoitta tätä
avustu.seläkettä. Ky.symys saattaa
olla erilainen silloin, jos esimer­kiksi
kuoleman jälkeen lodelium,
että henkilö ei olekaan ollut vara­ton
eikä työkyvytön lain kirjaimen
ja hengen mukaisella tavalla. Mut­ta
sellaisestakaan poikkeustapauk­sesta
emme oJe kuulleet. Läsäksi on
muistettava, että avustuseläkkeen
.maksaa liitto- ja maakuntahallitus
yhdessä 50—50 jaon pohjalla.
Truscottin tapauksen käsittely
Canadalaiset yleensä tervehtivät jokin aika sitten Otta-wassa
annettua lausuntoa, että liittohallitus on päättänyt alis­taa
Steven Truscottin jutun uudelleen tutkittavaksi.
Meidän lehemme Vapaus liittyy osaltaan muihin canada-laispiireihin,
jotka tervehtivät nyt mielihyvällä Torontossa,
liitto- ja maakuntahallituksen oikeusministeriöiden edusta­jain
sopimuksen perusteella annettua lausuntoa, että Trus­cottin
tapaus alistetaan Canadan ylioikeuden tutkittavaksi,
että ylioikeudella on oikeus tutkia asiaa koskevien oikeus-pöytäkirjojen
lisäksi myös uusia todistajalausuntoja, ja että
liittohallitus maksaa tästä tutkimuksesta koituvat kaikki ku-.
lut. Se on meidän käsittääksemme toimenpide mikä nostattaa suhtcis.sa, missä se oikcuskuulusteiun
oikeuslaitoksen arvovaltaa suurten väestökerrosten keskuu- asiakirjojen mukaan piti tapahtuneen,
'dessa ja sellaisenaan se on hyvä ja tervehdittävä toimenpide, ^^^^"'y'' ^'^ '^"'^enkaan yksin-
Kuten on uutistiedoissa palautettu mieleen, Steven Trus-cott
oli V. 1959 vastä-14-vuotias jolloin hänet tuomittiin Gode-richissa
hirtettäväksi 12-vuotiaan Lynne Harperin raiskaus-murhasta.
Nuoren Truscottin kuolemantuomio muutettiin
flayöhemmin elinkautiseksi vankeusrangaistukseksi. Hän on
nyt, 21-^vuotiaanä miehenä kärsimässä sitä Collins Bayn pak­kotyölaitoksella
Kingstonissa.
: Tru.scottin oikeusjutun tutkimuksen
perustana on mrs. Isabel LeBourdai-sin
kirja, mi.ssä esitetään useita vasta
"väitteitä mainitun miehen (tai silloin
pojan) varsinaisesta' oikeuskäynnisl ii
sekä ilmaistaan käsity.skanta, että
Truscott ei sitä raiskaus-murhaa teh­nyt
eikä voinutkaan tehdä niis.säolo^
omaan Tru.scottin syyllisyydestä tai
syyttömyydestä, vaan siitä että teh­tiinkö
hänen oikeu.skuuluslelun.sa yh­teydessä
virhe, ja jos tehtiin, onko oi­keuslaitos
kyllin avarakatseinen vir­heensä
oikaisemiseen.
Truscottin oikeusjutun tutkimista
seurataan varmaan suurella mielen­kiinnolla
kautta maan.
puolelle. - Äänestys sotalainoista
muodostui koetinkiveksi ja puolue­johtoa
vastaan asettui oppositioon
Karl Liebknechtin ja Rosa Luxem­burgin
johtama ryhmä. Siitä kehit­tyi
myöhemmin ns. Spartacus-liitto
ja sittemmin Saksan kommunisti­nen
puolue
YHDISTYMINEN HITLERIN
SODAN RAUNIOILLA
Hitlerin fasismin aika oli tuhoi­saa
niin kommunisteille kuin sosia­lidemokraateillekin.
He joutuivat
vankiloihin ja keskitysleireille tai
pakenivat ulkomaille. Buchen-waldin
leirillä natsit tappoivat kom­munistien
valtiopäiväedustajan
Ernst Thälmannin ja sosialidemo­kraattisen
valtiopäiväedustajan Ru-1
dolf Breitcheidin.
Sodan päätyttyä ja jätettyä jäl­keensä
raunioituneen Saksan, kaa­oksen
kaikilla elämän aloilla, alkoi­vat
kommunistit ja sosialidemokraa­tit
pohtia Saksan työväenliikkeen
hajaannuksen syitä ja seurauksia.
Tulos molemmissa puoluciissa sodan
päättymisestä asti jatkunee.sta kes­kustelusta
oli, eitä yhä useammat
puoluejärjestöt ja yksityiset jä.senet
alkoivat vaatia puolueiden yhtymi.s-tä.
Vaatimus oli yhtä yleinen niin
länsivaltojen mishitysvyöhykkeillä
Hampurissa ja Ruhrin alueella kuin
Neuvostoliiton mlehitysvyöhykkeel­lä
Saksin o.savallion teollisuuskes­kuksissa
ja Mecklenburgin osaval­tion
suurtilojen alustalaiskylissä.
Joulukuussa 1945 asettivat sekä
kommunistinen että sosialidemo-:
kraattinen puolue yhteisen nk. kuu­denkymmenen
toimikunnan, jossa
oli 30 edustajaa kummastakin puo­lueesta
ja jonka tehtäväksi tuli
luonnoksen laatiminen yhteistä oh­jelmajulistusta
varten. Helmikuus­sa
1946 toimikunla sai valmiiksi eh­dotuksensa
yhteisistä periaatteista
ja päänjääristä.
Yhtymisestä suoritettiin jäsenää­nestys
molemmissa puolueissa, jois­sa
oli suunnilleen yhtä paljon jä­seniä.
Yleisesti kaikissa puoluejär:
jestöissä enemmistö oli yhtymisen
puolella, myös Berliinissä, jossa
myöhemmin kuitenkin läntisten
miehitysviranomaisten myötävaiku-^
tuksella muodostui rinnakkaisia
puoluejärjestöjä.
Yhdistysmiskokous kulsulTiin
koolle Huhtikuun 21—22. päiväksi
1946 Berli.^nin T a t i n i o i d t n keskellä
käyttökelpoisena säilyneeseen teat­teritaloon.
Sitä edelsivät molem­pien
puolucidiin erilliset, puolueko­koukset.
Ja niin päätettiin ryhtyä
yhdessä rakentamaan uutta Saksaa.
GROTEVVOIIL JA PIECR
AVAINHAHMOINA
Sosialidemokraattisen puolueen
keskustoimikunnan : (puoluetoimi­kunnan)
puheenjohtaja Otto Grote-wohl
oli sosialidemokraattien joh­tohenkilöistä
johdonmukaisimmin
yhtenäisyyden kannalla. Kerta kaik­kiaan
yhdistymistä vastusti Kurt
Schumaohei, josla sittemmin tuli
länti-slen miohity.svyöhykkeiden
sos.-dem.puolucen puheenjohtaja ja
joka näki kommunistei.s.sa sosialide­mokratian
päävihollisen r — siitä
huolimatta että hän oli Jtse ollut
Hitlerin keskitysleirillä.
Otto Grotevvohl käsitti, ettei nat-silaisuu'
».a voitettaisi eikä demo­kraattista
. yhteiskuntajärjestystä
pystyttäisi rakentamaan fasismin
jättämille henkisille raunioille ellei
työväenluokka yhdistä voimiaan.
Yhä uudestaan ja uudestaan hän
puhui ja kirjoitti yhdistymisen
puolesta.. Kommunistien puolella
yhdistymistä vastustivat vain jotkut
harvat sillä perusteella, että sosia­lidemokraatit'
olivat luopuneet tais­telusta
Hitlerin aikana. Kommunis­tisen
puolueen silloinen puheenjoh­taja
Pieck ja sihteeri Walter Ul-bricht
saivat kuitenkin koko jäsen-joukon
vakuuttumaan yhdistymisen
tarpeellisuudesta.
Yhdis!ymiskokous, samalla SEDn
ensimmäinen puoluekokous teki
yksimielisiä päätöksiä. Uudelle puo­lueelle
valittiin kaksi puheenjohta­jaa,
ja itsestään selvää öli, että hei­dän
nimensä olivat Otto Grotewohl
ja Wilhelm Pieck. Myöhemmin Gro-tevvohlista
tuli Saksan demokraatti­sen
tasavallan ensimmäinen päämi­nisteri
ja Pieckistä sen ensimmäi­nen
presidentti. Nyt ovat molem-ma
jo kuolleet, mutta Saksan työ­läiset
muistavat heitä erittäin suu­rella
lämmöllä. " •
UUDELLE PUOLUEELLE
UUDET TEHTÄV.^T
Sosialistisen yhtenäisyyspuolueen
ensimmäinen ja tärkein tehtävä oli
rasisminvastaisen, demokraattisen
uudistuksen suorittaminen kaikilla
yhteiskunnan aloilla. Sikäli tehtävä
oli helppo, ettei vastassa ollut sota-teollisuuskonserneja
eikä -monopo­leja,
koska ne Neuvostoliiton mie-hitysvyöhykkeellä
oli j-iko otettu
sotakorvauksena Neuvostoliiton tai
osavaltioiden omistukseen mutta
sikäli vaikea, että", koko vanha yh-teiskunra
o l i luhistunut. Mitään te­ollisuuslaitosten
sosialisointia tai
kansallistamista ei suoritettu, mut­ta
sellaiset tehtaaat, joiden omista­jat
olivat olleet aktiivisia fasisteja,
oiettiin myös o.savnltiQiden emistuk-seen.
T.issä suoritettiin ensin kan­sanäänestys,
jossa 779? äänesti fa-:
sistien omistamien tuotantolaito.sten
pakkoluovutuksen puolesta
Yhdessä kommunistit ja sosiali­demokraatit
suorittivat maauudis­tuksen,
toisin sanoen entisten junk­kerien
suurtilat jaettiin niiden alus­talaisille
ja Oder ja Neisse-jokien
takaiselta alueelta tulleille siirtola!*
sille.
Tärkeimpiin ja kiireellisimpiin
uudistuksiin kuului myös Koululai­toksen
puhdistaminen fasistisista
opettajista ja koko koulujärjestel-män
muuttaminen niin, että köyhil­läkin
lapsilla oli mahdollisuus opis­keluun.
^
Uutta demokraattista hallintojär­jestelmää
luotaessa kommunistit ja
sosialidemokraatit miehittivät luon­nollisesti
tärkeimmät paikat, mutta
mukaan otettiin- -jo heti alkuun
niyös fasismille selkänsä kääntänei­tä
porvareita. Porvarillisetkin puo-ueet
olivat päässeet toiminnan a l ­kuun
demokraattisella pohjalla. Y h ­dessä
eräiden joukkojärjestöjen ja
SEDn kanssa ne liittyivät Saksan
kansalliseksi rintamaksi; joka toi­mii
edelleenkin.
" K u n nyt katselemme Saksan so­sialistisen
yhtenäisyyspuolueen ke­hitystä
— kirjoitti puolueen nykyi­nen
ensimmäinen sihteeri Walter
Ulbricht 29. 3. 66 puolueensa pää-äänenkänhatlajassa
— voimme sa­noa,
että kommunistit ja sosialide­mokraatit
ovat antaneet parastaan,
mutta että samalla myös yhteistyö
blokkipuolueiden kanssa on vaikut­tanut
myönteisesti SEDh politiik­kaan.
Tämä yhteistyö kaikkien puo­lueiden
kanssa on säästänyt meidät
monelta virheeltä j a edistänyt ke­hityksemme
tasaista jatkuvuutta."
Samassa artikkelissa Ulbricht
asetaa ky.symyksen, oliko SED
alusta alkaen marxilais-leniniläinen
puolue. Häp vastaa lyhyesti: ''Väin
osittain. Vasta fasisminvastaisen,
demokraattisen muutoksen tapahtu­essa
puolue kehittyi todella marxi-laisleniniläiseksi
puolueeksi ja op­pi
yhä paremmin soveltamaan; luo­vasti
tieteellisen sosialismin oppia
erityisesti Saksalle ominaisiin oloi­h
i n . ' - . - Raili Heino.
T i l a t k aa
Vapaus!
Mosr
PÄIVÄN PAKINA
M A A G I L L I N E N "SANA-HYÖKKÄYS"
Joillakin sanoilla on kautta a i ­kojen
ollut maagillinen taikavoi­ma.,•
Kirkkohistoriasta palautuu täs­sä
yhteydessä mieleen sellaiset sa­nat
kuin "kirkonkirous", "väärä­oppinen"
ja monet muut, joiden
käytön avulla tuhottiin niitä, joita
ei syystä lai toisesta voitu suvai­ta.
Mutta tuskin millään sanalla on
koskaan ollut niin maagillista voi­maa
kuin nyt on kommunismi-ni­mityksellä.
Kun esimerkiksi Yhdy.svallat sai
koko sivistyneen maailmar. tuomi­on
sekaanlumisesta Dominikaani­sen
tasavallan sisäisiin asioihin,
niin Pentagonin ei tarvinnut teh­dä
juuri mitään muuta luun sa­noa,
että "."53 kommunistiksi otak­suttua"
henkilöä oli siellä nähty
valtavan suuren kan.sannpusun
mukana!
Multa niin tunnettuja kuin
"kommunifmi"-sanan aikaans.'ian-nokset
ovatkin, vähemmän on sit­tenkin
kiinnitetty huomiota siihen,
miten läth maagillista sanaa käy­tetään
tarkoituksellisesti ja lak­kaamatta,
yhden ja saman pää­määrän
säavultaniiseksi. Ecuado­rin
kulttuuritalon perustaja, Mek­sikosta
maanpakolaisuudesta h i i -
jattain kotimaahansapalannut op­pi
nti t m ies, licn ja mi il Garrlori jul­kaisi
äskettäin liberaalisessa
Marchr Montevideo-vilkkolehdes-sä
tutkielman siitä, miten Iätä
"sanasotaa" käydään ja johdetaan.
Lainatkaamme hänen pitemmästä
kirjoituksestaan seuraavia kohtia.
Kuka tahans'i ci nykyaikana
kannata käynnissä olevaa verilöy­lyä
hän on isänmaan petturi ja
kommunisti. Kuka tahansa ei kan­nata
raakaa sekaantumista Domi­nikaanisen
tasavallan sisäisiin asi­oihin
h_än oirmaanpelluri ja kom-niunisti.
Kuka tahansa vastusta^
Yhdysvaltain sotilaallista sekaan­tumista
minlfä" hyvänsä maan si­säisiin
asioihin, hän on maanpet­turi
ja kommunisti. Kommunisti
tai ainakin kommunistimielineri
on hän, joka vastusti hyökkäy.stä
Kuuba'.in ja vastustaa yrityksiä
Kuuban kansan nälkiinnyttämi-seksi.
•
Tämä sanahyökkiiys on alista­nut
miltei kaikkien (Latinalaisen
Amerikan) maittemme --isukkaat
mitä suurimpaan alennustilaan . . .
Aikaisemmin ..oli mahdollista
vastustaa Yhdysvaltoja — sen ar­motonta
yliherruutta maissamme
— joutumatta siitä poltinraudalla
leimatuksi. Nykyään on hengen
menetys puhevapauden hmtana.
Ei "läntisen kristinuskon" kuole-manrangafsfus
giljotiinissa (ai am­pumaradalla,
vaari kiristyvän ta-
.loiissilmukan j a inhimillisien saar­ron
ailieuttama hiljainen nälkä­kuolema.
Tällä mantereella, missä
ei ole yhtään merkityksellistä
kommunistista puoluetta, missä on
vaikea viheltää esiin "53 subver-siivista
kommunistia" Dominikaa­niseen
tasavaltaan tehdyn hyökkä­yksen
oikeuttamiseksi, juntat ja
gorillat kieltävät paihailt;i kansa­laisilta
elämän inkvisiitioa-anatee-malla
— kommunismi-sannlla.
Junttien, ja gorillain idioottimai­suus
on mennyt niin pitkälle, että
yhteiskunnan ja lain ulkopuoldle
joutuu siitäkin, jos kansalainen
välittä;) elinkustannusten korkeut­ta,
mikä on kommunismia; on eri
mieltä presidentti Johnsonin
kanssa, mikä on kommunismia;
puhuu . myönteisesti presidentti
Rooseveltista tai vieläpä Kenne­dystä,
mikä on kommunismia. Ja
intellektuaalien kohdalta myöntei­nen
puhe Picassosta on kommu­nismia;
kielteisesti puhuminen
Salvador Dalista, on kommunis­mia;
myönteisesti puhuminen
Jean-Paul Sartresta on kommunis­mia.
Ja nyt, Jumalalle kiitos ja
kunnia, erehtymätön kommunis­min
merkki on se, jos puhutaan
hyvää paavi Johannes X X i l L s t a.
, Ja tämän juhlavan barbarismin,
lavertelun ja kuuliituksen ynipä- .
rjlle on rakennettu kansallisia la­keja
saastuttaen katujamme rut-toiseri
tutfien lailla; Hänen, joka
tavoittelee jotakin virkaa, tarvit­see
vain syyttää viran haltijaa
kommunistiksi — ja niin on paik­ka
avoinna miltei automaattisesti.
Mikä'saa meidät miltei epätoi­von
viitaan on se, että tällainen
lörpöttely ja syyttely on tunkeutu­nut
yliopistoihinkin. Opettajat ja
oppilaat ovat psanäyttelijöitä ja
osauhreja tässä "sanahyökkäyk-se-
ssä". Ja kuka hyvänsä on jou­tunut
sen maaliksi, kantaa tämän
ruton merkkiä Jos hän on vapait­ten
ammattien harjoittaja laki-mies,
lääkäri, insinöön tai arkki­tehti,
nänni asiakkaansa vähene­vät
ja lopulta katoavat kokonaan;
jos hän on liikemies, häneltä lop­puu
luotto; jos hän on työläinen,
työtä ei löydy. Hänet on merkattu
anateema-sanalla eivätkä "Ara­bian
kaikki hajuvedetkään" voi
puhdistaa häntä sen saatanallises-_
ta hajusta.
Pessimismiäkö? E i , vaan huo­mion
kiinnittämistä tähän hyökkä­ykseen,
mikä tulee Pentagonin
huipulta ja mitä tarjoilee CIA ja
FBI maailmanlaajuisessa hyökkä­yksessä.
Etsikäämme riittävän
tappavaa napalmia siitä selviyty-äksemme.
» • ti «
Ajattelemattomat vanhemmat
peloittolivat ennen vanhaan lap­siaan
mörköjutuilla. Mutta kos­kaan
ei ole mörköjutuilla ollut
lapsiin niin maagillista. tenhovoi-maa
kuin on nykyään kommunis-mirsan
lila tällä maritereell}». Tais-telu
tätä paheellista sanahyökkä-ystä
vastaari pn todellisuudessa
taistelua säädyllisyyden, ihmisyy-dcn,
iiuihan ja ihmiskunnan tule­vaisuuden
puolesta.— Känsäkoura