Vapaus, July 30, 1964

              glvtt 2' Torstaina, heinäk. 30 p. — Thursday, July 30, 1964
V A P A D S
(LIBERTY)
l^tor: W. Ekluna
INDEPENDENT LABOR OROAN ^
< OF FINNISH CANADIANS \
. Established Noy. 6. 1017
Manager: E. Sukal
Telephone: Office 674-4264 — E d l t o r ^ 674-42^5
Pilbll&ed thMce weeUy: Tuesdays. Thursdays and Satunlftys by ^VtCpaiis
Publiatyiiig Co. Ltd.. 100-102 ; S lm f S t WeBt, Sudbury. Ontario. OatLMla
-j» Mailing eddirestc Box 69 ' v,
^ - upon application. ^nsIatlons'freei',or ^harge.
Anihänsedas seoond daas mall by th^ Post Office Department, Ottawa,
as and for payment of postage in caah
iCANADJÄNiLANGUÄ^^^
TILAUSHINNA.T
(Tuull&ssa: 1 Vk. $9.00. 6 Uc. «4.75 USA:ssa t vk. $10.00 6 kk; |SJ»
3 kk. .2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50 6 kk. 6.76
Kokoni^ hyljättävä ajatus
')&[drit Gabriel-nimisellä paikkakuiUialla Quebecissa pide-tys^<"
Ganadian-Ainencan Assemblyssa'' oli lauantaisten uu-
; tistifttojen m u k a ^ hyväksytty hirveä ajatus, että Yhdysval­l
a t ^ ! raahatf^ Canadan sotaan ilmoittamatta aikeistaan en­nakolta
edes Canadan hallitukselle!
^ ^ i a a ei sanottu aivan näin suoraan, mutta tarkoitus on
sdvä, sillä uutistiedoissa kerrottiin sanatarkasti näin:
V'Ganada^ voi odottaa, että Canadan kanssa neuvotel­laan..
«nnakoltaUSAnedesottamisista sellaisista nopeasti ke­hittyvistä
sotilaskriiseistä kuin oli Kuuban kriisi.
.^äma kylmä todellisuus (stark reality) minkä hyväksyi
ryHma vailcutusvaltaisia edustajia perjantaina "Canadian-
Amei^huui; Assemblyn" ensimmäisessä kokouksessa. Canada^
l a i | ^ täytyy ymmärtää ja hyväksyä tämä todellisuus sanoi­vat
kokoukseen osallistujat
Toisin sanoen, eanadalaisten täytyy mennä sokeasti ja
vastaansanomatta Washingtonin talutusnuorassa seitaan, k u -
ten.^nenevät lampaat teurastettaviksi.
' Sitä asennetta eivät canadalaiset koskaan "hyväksy" e i ­vätkä
"ymmärrä", huolimatta lainkaan siitä, mitä mainittuun
eanadalaisten ja amerikkalaisten "silmäntekeväin" kokouk­seen
osallistuneet sanovat. Eikä eanadalaisten tarvitsekaan
moista asennetta hyväksyä, sillä tosiasiat esimerkiksi Kuu­ban
kriisistä ovat tarua kummemmat.
•Mutta palatkaamme yllämainitun uutistiedon pariin het­kiseksi,
sillä se antaa hieman lisävaloa asioihin. Meille ker-roffuh,
^ttä k.o. enaadalaisten ja amerikkalaisten kokoukseen
osallistui noin 70 henkilöä, edustaen he liikemiehiä, unionis-tejä^
hallitusta, yliopistoja ja journalisteja molemmista mais­ta.;
kokouksessa käsiteltiin talouskysymyksiä, sekä ulkopo-l
i i t ^ l a asioita ja puolustuskysymyksiä.
Istunnot olivat avoinna sanomalehtien edustajille, jotka
saivat oikeuden kirjoittaa kokouksen päätöksistä, mutta e i ­vät
siitä ketä yksilöitä tähän kokoukseen osallistui ja min­kälaisen
asenteen eri henkilöt näistä asioista omaksuivat.
i'Sanotaan, että "valkeus nauraa pimeyden töille". Niin
on lasia tässäkin tapauksessa, sillä vaikka meille kerrotaan,
ettö-mainittuun kokoukseen osallistuneet canadalaiset ovat
antaneet siunauksensa Washingtonin sanelemalle pöyristyi-täyälle.
ajatukselle, ^ttä eanadalaisten täytyy lähtea soitel­len,
sotahan, milloin ja jos Pentagonista tulee komennus, niin
me emme kuitenkaan tiedä ketä moiset"canadalaiset" ovat.
SefTftae kuitenkin tiedämme, etät he eivät puhuneet eivätJtä
toiUrliheet yhdenkään poliittisesti valveutuneen canadalaisen
puöl^^ta j a toivomusten mukaisesti! Yhdysvalloille ei ole
annettu oikeutta julistaa sotaa Canadan puolesta, kuten j u -
listivo.joidenkin väitösten mukaan, omavaltaisesti aikoinaan
Hitlar Suomen puolesta. Canadalaiset haluavat olla isäntinä
omassa maassaan ja erikoisesti varmoina siitä, että sodan ja
rajdian asioista — koko kansakunnan elämää koskevista ky-syjn^
sistä päätetään Canadassa, eikä missään muualla.
KpTTBAN ESIMERKKI PUHUU TOISTA
I Mont Gabrielin Gabrielin vuoren — kokoukseen
oaillistuneet perustelevat Kuuban kriisiin vetoamalla hirveä-tä^
kantaansa siitä, että Washingtonilla on muka "kiireen
vuoksi" oikeus raahata canadalaiset sotaan ilmoittamatta
a s ^ t a edes hallituksellemme.
] Mutta mikä on totuus?
J Totta on, että Yhdysvaltain hallitus ei neuvotellut Kuu^
bgn kriisin kehittymisestä ja kehittämisestä sen paremmin
Canadan kuin muidenkaan liittolaismaiden hallitusten kans­sa.
Muille "tiedoitettiih" vasta silloin kun sormi oli jo liipa-simella
j a paukkuminen oli enää "minuuttia vailla kaksi­toista"!
- MMm\
Mutta tämä ei johtunut mistään "polttavasta kriisistä".
Tosiasiji on, että Yhdysvalloissa valmisteltiin pitkän aikaa
hyökkl^stä Kuubaa vastaan ja koottiin asevoimia mainitun
hyökkäyksen tekoa varte^. Tämä oli julkinen "salaisuus"
kautta ^ a i l m a n . Juuri tämän hyökkäysvaaran torjumiseksi,
niin on esim. Moskovasta selitetty, Neuvostoliitto ' lähetti
ohjuksensa ydinkärkineen Kuubaan.
Mutta olkoon edelläkerrottujen asiain kanssa niin tai
näin —r-historia selvittää ne aikanaan — Yhdysvalloista on
myönnetty, että ^atuaan tietää Neuvostoliiton ohjusten
tuonnista Kuubaan, Washington painiskeli kokonaisen viikon
sen kanssa, että mitä pitäisi nyt tehdä ja mihin toimenpitei­siin
olisi ryhdyttävä. Mutta siitä asiasta ei neuvoteltu, eikä
meinattukaan neuvotella sen paremmin Canadan kuin Y h ­dysvaltain
muidenkaan liittolaisten kanssa. Washington teki
yksipuolisesti päätöksensä ja kun sormi oli pantu liipasimel-le,
d l l o in suvaittiin ilmoittaa Ottawalle, että nyt voi pian
ruveta paukkumaan j a että Canadan pitäisi osallistuäTeik-kiinl
^
KUUBAN VAROITUS
Kuten ylläolevat tosiasiat osoittavafT Kuuban kriisi el
suinkaan puhu etukäteen suoritettavia neuvotteluja vastaan
tai sen puolesta, että Washingtonilla täytyy olla "kiireellis­ten
tapahtumien sattuessa" oikeus yksipuolisesti päättää, m i l ­loin
se raahaa Canadankin sotaan. Päinvastoin Kuuban t a ­pahtumien
opetukset osoittavat, että Canadan pitää saada
suuremmat — tosiasiassa täydelliset itsemääräämisoikeudet
siitä, ryhtyykö maamme sotaseikkailuihin vai eikö ryhdy.
Kuuban kriisi oli käytännöllisenä esimerkkinä siitä suu­resta
varaasta, minkä ns. strategisten ilmavoimien integrointi
eli yhteensulattaminen' on Canadalle jo aiheuttanut. Meillä
ei ole kansakuntana varaa siihen, että Washington päättää
Canadan puolesta sodan ja rauhan kysymyksistä. Eikä ole
Yhdysvalloillakaan siihen varaa. -
Tosiasia nimittäin on niin että Kuuban kriisi kuten kym­meneen
vuotta sitten ollut Indo-Kiinan (Dien Bien Phun) kriir
sUda- opettaa meille, että Washingtonim vaikuttaa järkiiii-
S A N A K A N S A L L I S E S T A .
SAIBASHUOLLOSTA J A V A H A N
M U U S T A K IN
TamKn lehden palstoilla' on jo
puhuttu.paljon kansallisesta sairas-huollosta,
mutta ei luultavasti vie>
ojaan, jos puhumme vielS vähSn
lisäSkin, sllIS se on niin tärkeä asia,
ettS siitä kannattaa; ^ puhua enem­mänkin.
Nyt on j o - a i k a saada kan­sallinen
sairiashuolto näin rikkaassa
maassa mitä on Canada ja sitä sä:
maa ajatusta ilmenee Kuninkaalli\
sen komitean raportista, jonka jä­senet
antoivat julki siitä tutkinto-työstään
minkä olivat suorittaneet
kansallisen sairashuoUon hyväksi.
Raportin hyväksymisen jälkeen
loppuisivat sellaiset tapaukset, että
jos ihmisellä ei ole taskussa kym­mentä
dollaria rahaa niin häntä ei
oteta vastaan sairaalaan ennenkuin
tämän kympin on hakeneet hyvät
sairaalaan saattajat, sillä sairas voi
olla jo tunnottomassa tilassa, eikä
vcf puolustaa itseään.
Tapahtui kerran kun eräitä vasta
y l i kuusitoista vuotiaita poikia o l i
"palloruumassa" pelaamassa palloa
niin yksi heidän joukostaan sai
pyörtymiskohtauksen. Pelitoverit
veivät hänet sairaalaan, joka ei ollut
kuin parin katuneliön päässä "pal-loruumasta".
Mutta sjellä asettui­kin
seinä pystyyn, sillä nuorilla po
j i l l a ei ollut kymppiä taskussa. E i
auttanut muu kuin poikien piti tuo­da
kaveri ulos portaille ja juosta
hakemassa pojan äidiltä kymppi,
että saivat toverinsa sairaalaan.
Siellä lääkäri tarkasti hänet ja huo­masi,
että umpisuoli oli puhjennut.
Mitä o l i s i voinut tapahtua tälle nuo­relle,
vasta mieheksi tulevalle po­jalle,
jos hänen äitinsä olisi asunut
kauempana ja pojat eivät olisi saa­neet
rahaa niin pikaisesti.
E i ole k u i n pari kuukautta siitä
kun seitsemänkymmentä vuotta
vanha nainen sairastui eikä ollut
rahaa ottaa lääkäriä ja hän kuoli.
Kuolemansyyn tutkija antoi lausun­non,
että tämä vaimo on kuollut
lääkärin puutteessa. Siitä kyllä on
suoritettu tutkimus, mutta tuloksia
ei ole annettu ilmi vielä tähän päi­vään
mennessä. Näitä tällaisia ta­pauksia
voisi luetella vaikka kuinka
paljon, joidenka uhreiksi ovat Jou­tuneet
monet työläiset. -
Nyt on suurena kysymyksenä mis­tä
saadaan rahaa tähän tärkeään so-siaalihuotoon.
Rahoja ei löydy mis-tääui
ei ainakaan meidän hallitus
herrojen ajatusten perusteella, en­nen
kuin vasta vuonna 1971 voitai­siin
ehkä järjestää tämä tuiki tär­keä
sosiaalihuolto (tähän ei enää
naurun luulisi sopivan). Siihen on
aikaa vielä kuusi vuotta ja sinä
aikana on j o moni joutunut suuriin
kärsimyksiin sairaudessaan.
En tahdo sanoa, että varakkaat i h ­miset
olisivatkaan kansallista halli­tuksen
sairashuoltoa vailla. Heillä­hän
on rahaa vaikka kuinka paljon
maksaa yksityisille vakuutusyhtiöil­le
sairausvakuutuksensa ~ ja sitä
kautta saada itselleen vapaa sai-rashuolto.
Ja kuitenkin kuninkaal­lisen
komitean raportista ilmeni,
että tulisi halvemmaksi hallituksen
alainen sairashuolto kuin yksityis­ten
vakuutusyhtiöiden välityksellä.
Puhutaanpa köyhien maiden sai-,
rashuoUosta, ja otetaan ensin vaik'
ka Suomen sairashuolto keskustelun
alaiseksi. Mistä siellä on löytynyt
rahaa melkein vapaaseen sairashuol-toon?
Ainoastaan kaksi dollaria päi­vältä
Canadan rahassa on maksu,
siihen kuuluvat leikkaukset, lääk­keet
ja kaikki hoito mitä yleensä
ihminen tarvitsee parantuakseen.
Kerron tässä yhden tapauksen.
Eräs nainen menetti kuulonsa täällä
Canadassa ja korvalääkäri määräsi
leikkauksen. Se olisi tullut hänelle
maksamaan seitsemänsataa dollaria
ja vielä lääkkeet "pesuksi" leikkauk­sen
lisäksi. Naiselle tuli Suomi-nyttävästi
liittolaisten vastaan-hangoittelu
silloin kun Penta­gonin
herrat lähtisivät soitel­len
sotahan.-Kuten muistetta--
nee, edesmennyt valtiosihteeri
John Foster Dulles oli valmis
lähettämään 360 amerikkalais­ta
pommituskonetta Dien Bien
Phuun, mutta kun-Britannian
Anthony Eden ja erikoisesti
Intian pääministeri Nehru se­kä
lopuksi koko Ranskan hal­l
i t u s . asettuivat vastustamaan
tätä rhielettömyyttä, niin uh­kaamassa
olleen yleissodan
asemesta saatiin silloin heinä­kuun
21 pnä 1954 allekirjoitet­tu
Geneven sopimus, mikä olisi
vakiinnuttanut rauhan siellä,
ellei Washington olisi myöhem­min
ryhtynyt nakertamaan Ge­neven
sopimusta rikki.
Meidän lehtemme liittyy siis
varauksitta niihin hyvää tar­koittaviin
canadalaispiireihin
jotka katsovat ja sanovat sen
avoimesti, että Canada ei lähde
automaattisesti sotaan Wash-ingtonin
komennusten tahdissa.
matka j a siellä oU tehtävä leikkaus.
Suomessa maksoi koko touhu hänel­le
viisisataa dollaria ja hän on asu­nut
täällä Canadan mantereella y l i
kolmekymmentä vuotta, eikä ole
maksanut -veroa Suomeen tältä ajal­ta.
Mistä tällaisissa tapauksissa ra­ha
löytyy Suomessa? K u n täällä r ik
kaassa Canadassa ei löydy rahaa
muualla kuin vain Saskatchewanisr
6a, jossa oh tSydellineii sairausva­kuutus
omille kansalaisille.
On hyvin Juultavaa, että Saskat-chewanissa
ihmiset ovat äänestä­mään
mennessään ajatelleet, jotta
meidän pitää äänestää sellainen hal­litus
tänne, joka katsoo kansan etu­ja.
Minä uskon, että siinä onkin
perimmäinen syy, mistä raha löy
tyisi täydelliseen sairashuoltoon.
Käydessäni Amerikan puolellr
satuin tapaaihaan Suomesta tulleen
erään 77 henkisen seurueen, joka
oli tullut Amerikkaa katsomaan
omilla varoillaan nähdäkseen täkä-;
Iäisten suomalaisten Ja samalla kan­san
elintasoa kuinka täällä rikkaas­sa
Amerikassa ihmiset elävät.'
Keskustelu alkoi erään miehen
kanssa sosiaalihuollosta.
— 'Minkälainen kansan sa^as-huolto
täällä on?
— E i ole vielä hallituksen sai­rashuoltoa
ollenkaan, ainoastaan
yksityiset vakuutusyhtiöt huolehti
vat siitä, jos henkilöllä on varaa
maksaa vakuutuksensa.
Siinäpä on yksi huono puoli tääl­lä
rikkaassa Amerikassa. Täällä
luultavasti on hyvät vanhainkodit?
— Niitäkään ei ole minun tietääk­seni
hallituksen järjestämiä. Yksi­tyiset
pitävät vanhain kotia täällä
sopimuksilla, hoidokeilta, vedetään
maksu heidän vanhuudeneläke mak­sustaan
j a jos se ei ole riittävä, niin
hallitus maksaa lisää. E n ole kos
kaan käynyt niissä, joten en tiedä
minkälainen hoito siellä on. mutta
useammat pelkäävät sinne joutumis­taan,
en tiedä minkä takia.
— Täällähän luulisi olevan hy^
vät sosiaalihuollot kun maa on niin
kuulu suurista rikkauksistaan.
Mutta täällä on sillä kohtaa
suuri rahan puute, ei löydy rahaa
mistään. Hallituksen alaiset sosiaali­huollot
ovat laitoksia, joista ei suuri
GIZEHGAN YAPÄUnAMINfN f 1
A
(B. Ptijatdcin ~ APN)
— i ^ ^ ^ u n 17.' ifitvähä Moisel
TBhomti^ ;Ja : | ^ v ä ä ) e ^^
W -väpa'ätuneto^ 1 ^ Olzcmgan
aJeUeasa avoautossa pariii -tunnin
ajan I^eopoIdvUlen katuja eräät län­simaiset
lehdet kih^tivät Julista­maan,
että o n ' päästy '""täydelliseen
sopuun" Kongon uuden päämlniste-
Uikemies saa viittoa. Uskon., että;päämatka onnea ja paljon
siinä on pohjimmalneh sjry kun i^-iMfllednSlsltll/^^^ Vhik
rln Ja hänen poliittisen päävastusta­jansa
kesken.
Yleensä Kongon tapahtumista on
haa ei löydy mistään. Täällä ei ole
kansallista tuotantolaitosta juuri
ollenkaan, yksityisyhtiöt omistavat
kaiken.
—-Mutta nyt minä haluaisin tie­tää
mistä Suomessa saadaan rahaa
niin paljon kun siellä on melkein
vapaa~sairashuoIto ja kouluissa an
netaan koululaisille ilmaiseksi läm
pöinen päivällinen. Asuipa oppilas
kuinka lähellä koulua hyvänsä, niin
kaikki saavat ilmaisen päivällisen.
— Sehän on aivan yksinkertainen
asia kaikkien ymihärtää. Me emme
osta pommituskoneita. Jos ostam
me pommituskoneen tänä päivänä
ja se putoaa huomenna alas, niin
silloin /me. menetämme siinä koi
men koulun hinnan, eli'kahden sai­raalan
hinnan. Toisekseen."'me em­me
tarvitse pommituskoneita, me
emme halua ^otaa. Tällä tavalla
meille jää rahaa sosiaalihuoltoon
Eikös tämä ole oikeata valtiomies
taitoa?
— Kyllä varmasti on. sen minä
myönnän, vaikka olenkin suuriin
man osaii ikääni asunut rikkaass^i
Amerikan mantereella.
— Mutta vielä^ haluaisin tietää
miksi täällä ihmiset ovat yleensä
arkoja keskustelemaan tällaisista
asioista. He eivät halua avoimesti
keskustella.
— Luultavasti se riippuu paljon
ihmisen luonteesta. Näin sosiaali
huollosta keskusteltaessa, ihmiset
ovat sen verran itsestään pitäviä,
että eivät halua lompsan sisäistä
arvoa alentaa, vaikka se olisi toisi
naan eduksikin. Voi olla monia mui­takin
syitä hiljaisuuteen.
— K i i t o s vain, kun meidän kes­kustelu
oli näinkin vapaata, jota
olen toivonut tällä matkalla katsel
lessani tätä rikasta Amerikan man­nerta.
Tulehan käymään Suomessa,
niin Saadaan taas vapaasti keskustel­la
kaikista asioista.
Suomeen tulosta en ole enää
ihan v^rma. Toivon teille kaikille
uutta
^ tehty lilanr pikaisia yhteenvetoja ja.
jkomm^ttieja. B&ä nytkään ole-^mln-i
Maanlaista p o h j ^ puhua Jostakiri
"^sovusta'! kätangalalsen hajoittäjan
Tshomben Ja Lumumban työn uskol­lisen
Jatkajan, oman kansansa etu­jen,
Kongon yhtenäsiyyden Ja itsc-nälsyjrden
puolustajan Antoine G i -
zengan. välillä,
Kongon tilanteessa pn edelleen- pal­jon
epäselvää. Siksi tulee ihmetel­leeksi
Antoine Glzengan vapautta­mista
Juuri nyt elka silloin, kun ta­savallan
parlamentti viime marras­kuussa
teki päätöksen hänen vapaut­tamisestaan.
Tästä pää^ksestä huo­limatta
Patrlce Lumumban työn jat­kaja
Joutui vhrUmaan syyttömänä Bo-labemban
autiolla saarella Ja vaikka
hänen vapauttamistaan vaati kon­golaisten,
_ohella maailman jrlelnen
mielipide.
Antoine Gizegan : vapauttaminen
vankilasta, ei sattumalta tapahtunut
juuri Kongon uuden pääministerin
astuessa valtaan. Tshomben takana
olevat piirit halusivat näin puhdis­taa
oman mivihensä nimen siitä hä­peästä.
Johon se Joutui Patrice L u ­mumban
murhan,; yhteydessä. Mutta
Jo se seikka, että Afrikan itsenäisten
valtioiden edustajat eivät Kairon
konferenssissa" suostuneet päästä­mään
T.ihombea saman pöydän ää­reen,
osoittaa selvästi, ettei tätä hä­peää
ole helppo pestä pois.
Ei voida myöskään sanoa, että
Tfhombelle kuuluisi kunnia Gizen-gan
vapauttamisesta. BraWvillessä
ilmestyvä viikkolehti Di Panda kir­joitti:
"Tshombe haluaa muuttaa
Antoine Gizengan vapautumisen
vankilasta omaksi voitokseen: Mutta
Siina hän vi tule onnistumaan eikä
pettämään ketään. Maan kansallis­sankarin
vapauttaminen vankilasta
on Kongon kansan voitto, kansalh-sen
vapautusrintaman voitto."
Tshombe vakuuttaa pää.sseensa so­vintoon
kansallisen vapautusrinta­man
Johdon kanssa. Mutta osa tä­män
rintaman Johtajista on kieltä­nyt
asian. Mm. Gaston Sumitalo, Jo­ka
Johtaa Kivun maakunnassa kan­sannousua,
on Jyrkästi kumonnut
Tshomben kerskailevan. lausunnon.
imnn
l|äromyko) sa-shillihgiS
^jl^&ongon kan-innian
ulkmni-
NL:n laivaston perus­voimana
a-sukellus veneet
Moskova. — Neuvostoliiton apu-laispuolustusministeri
ja laivaston
komentaja amiraali Sergei Gorskov
sanoi Moskovassa laivaston päivän
kunniaksi järjestetyssä tilaisuudes­sa,
että Neuvostoliiton laivaston
voima perustuu atomisukellusvenei­siin,
ilmolttiuutistoimisto T A S S .
Mita mml smOTat
E I P E N k ( N i^tflifölTÄ L A l l ^ MI
IHTosktiva. — S . Groniyko (NL:n ulkominliW i
hoJ,j«ttä^NeuvMltbUitto el maksa '^opeekkaakänn.!
eikä airioatakaan seilttiälflittomistä^^öt^eratioiäta'^ rau^
sallista itsenäisyyttä vastaan. — Reutersin uutistieto-nistreri
Richard A , Butlerin Moskovan matkasta.
F O M M I - B A R R T N I C A K S I N A A H A I S U U S . . .
San Francisco, heinäk. 15 p .— Senaattori Barry GoIdwater sanoi
tänään, että presidentti Johnson ''on siiurin'fäk]{rif Yhdysvalloissa" fa
että"hän(pres. Johnson) on kehnoin (phoniest) yksilö mitä on koskaan
nähty." „ {I . - ' • ' -
. . . Mr Goldwater sanoi tietävänsä, että mr.^J0hnln>nin vaaUtaistelun
perustana tulee kysymykset, Tcuten hänen omankin taistelunsa perustana,
eikä henkilökohtaiset s e i k a t . . - — New York Tihies, heinäk. 16 pnä.'
. . . J A HÄNEN I H A I L I J A N S A T A A L L A 7 /
.Ottawa. — Social Creditin johtaja Rohert Thompson on pienen " c"
konservatiivi (conservative)
"Goldwaterin konservatiivi."
Ja ylpeä siitä. - ' ^
. Canadalaiset, jotka saattavat olla huolissaan GoIdwaterin nimi^
tyksestä ovat saaneet väärennetyn kuvan senaattorista' katsoo mr Thomp­son
. . "Vasemman siiven räikeys (Goldwateria vastaan) huolestuttaa
minua, sillä Goldwaterin liike, kuten meidänkin liikkeemme (Social Cre­dit),
on yksinkertaisesti pienen " c : n " konservattsmia. . ."
Ja hän sanoi, nämä samalla tapaa konservatiivi^ieliset ihmiset alka­vat
liikehtiä Canadassakin. Tähän mennessä heillä e i ole ollut paikkaa,
minne mennä —-monet liberaalit ovat olleet miltei yhtä kaukana vasem­malla
uusien demokraattien kanssa ja muutamat konservatiivit vieläkin
kauempana vasemmalla kuin liberaalit. ' ^
Nyt heillä on (menopaikka) he voivat mennä Social Creditin
johtajan Robert Thompsonin luo joka on julistanut Itsensä Goldwaterin
pienen " c : n " konservatiiviksi, poliittiseksi johtajaksi, jolla ei ole "peh­meä
nenä." — Richard Jacksonin O•ttaw an ki r j e heinäk. 26 pnä. T O I N E N K I N H E P P U "YMMÄRTÄÄ" G O L D W A T E R I A
. . . Olemme nimittäin seuranneet Yhdysvaltain repumblikaanipuo-lueen
edustajakokouksen kulkua.
. . V a i k k a sanottu San Franciscon kokouksessa hyväksytty republi­kaanien
vaaliohjelma eroaakin huomattavasti demokraattipuolueen poli­tiikasta,
on sentään aika tavalla häpeämätöntä mennä sanomaan,'että jos
republikaanit voittaisivat Yhdysvaltain marraskuun vaaleissa, se tietäisi
atomisodan syttymistä Yhdysvaltain aloitteesta Venäjää vastaan.
Mitä republikaanien vaaliohjelma merkitsee . . on, että eräisiin
kysymyksiin nähden Yhdysvaltain ulokopolitiikka tulisi "jäykistymään"
jos niin voisi sanoa ja tämä luonnollisesti merkitseisi.vaikeuksia Mos­kovan
politiikalle.
. Yhdysvaltoja tuntevat ihmiset kuitenkin saavat nukkua yön^ä*
täysin rauhassa vaikkapa republikaanit voittaisivatkin . . .
— Kiviperän Pekka Vapaa Sana, heinäk. 18 p.
Tshomben seppele LumumbaUe!
Stanley ville. — Kongon uusi pää­ministeri
Moise Tshombe laski sun­nuntaina
seppeleen entisen vastusta­jansa
Patrice Lumumban muisto­merkille.
Tshombea. joka oli Katangan pre­sidentti
Lumumban saadessa sur­mansa
salamurhaajien käsissä vuon­na-
1961, o n usein syytetty sekaantu­misesta
Lumuml)an murhaan. K a ­tangan
viranomaiset ilmoittavat et­tä
Katangassa "turvasäilössä" ollut
Lumumba ammuttiin hänen yritet­tyään
paeta.
Isäntäpaikan, Eteläpään, Sointu-kuoro, joka ei kyllä tällä kertaa ole toiminnassa. Keskellä edessä kuoron tykätty johtaja R.
Vuorimäki.--
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Niko Piispanen, Beaver Laice,
Ont., täyttää lauantaina elokuun 1
pnä 65 vuotta.
Emil Wilen, Vancouver, B . a , täyt­tää
sunnuntaina, elokuun 2 pnä 78
vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Teidän ja meidän!
«
L i e k i n " P a a r i " ^ porvarilliselta
nimeltään Frank Hakala. Sioux
Lookoutista. O n t , tuli viikon vaih­teessa
vierailemaan veljensä Tobyn
ja hänen vaimonsa Ester Hakalan
luo " P i k k u Penagejärvelle". mistä
matka jatkuu. Kulta-alueelle "suur­j
u h l i l l e " , sekä sieltä takaisin tänne
Sudhuryyn j a lopuksi kotiin. Toivo­taan
lomalaiselle hyvää purjetuulta!
PÄIVÄN PAKINA
HÄNEN MAJESTEETTINSA ÄÄNI 'VALLOISTA'
Canadan koti- ja koulu- j a opet­tajaliiton
— Canadian Home and
School and Parent—Teacher Fede­ration
— tarkoitus o l i järjestää Ca­nadan
100-vuotisjuhlan kunniaksi
(Ottawassa pidettävä^ konferens­si,
mihin o l i s i kutsuttu lasten van-
„ hempia ja opettajia kaikkialta
maailmasta. Tämän vuonna'1967
pidettäväksi aiotun ~konferenssin
tarkoituksena oli edistää kansain­välistä
rauhaa ja yhteisymmärrys­tä,
erityisesti länsi- j a koiifimunis-timaiden
välillä, kirjoitti Richard
J . Needham viime lauantaina to-rontolaisessa
Globe and Mail-leh-dessä.
mutta totesi mlelipahak-seen,
että Yhdysvaltain taantumus-voimien
sekaantumineh asiaan löi
kuitenkin myttyyn koko homman.
Erään torontolaisen lukijamme
kiinnitettyä allekirjoittaneen huo­miota
tähän Needhamin kirjoituk­seen
j a : pyydettyä, nimenomaan,
että sitä asiaa käsiteltäisin hiyös
Vapauden palstoilla, lainaamme
hänen kirjoituksestaan, välittömäs­ti
ylläesitetyn jälkeen mm. seu­raavaa:
Mutta USAn koti- j a kouluihmi­set
tiedoittivat sen jälkeen (saa­tuaan
tietää, että Canadaan suun­nitellaan
^sellaista rauhanasiaa
edistävää mäailipanlaajuista opet­tajain
ja lasten -vanhempien ko­kousta
— K ) että jos mikään niis­tä
ateistisista kommunisteista tu­lee
Ottawan konferenssiin, ame­rikkalaiset
tulevat boikottamaan
sitä. Canadan Koti- ja kouluihmi­set
antautuivat heidän edessään.
Sen johdostzt v. 1967 pidettäväksi
suunniteltuun maailmanlaajuiseen
konferenssiin kutsutaan vain i h ­miskunnan
kahden kolmanneksen
edustajat sillä Venäjän, Kiinan,
Puolan ja muiden edustajia ei
kutsuta.
Juuri miten tämä edistää rau­haa
ja yhteisymmärrystä, se ei ole
erittäin selvää. Mutta se selittää
minkälaisia lausahduksia maail­man
kahden kolmanneksen hyveis­tä
kuullaan Ottawassa 1967 ko­koontuvasta
konferenssista:
(1). Oli sangen kaunista että
yhdysvaltalaiset antoivat Canadan
viettää 100-vuotispäiväänsä. He ei­vät
pyytäneet meiltä mitään muu­ta
kuin sitä, että se ei tapah­tuisi
toistamiseen.
(2)Uusi lippuluonnos on mieles­täni
mainio. Mutta mistä johtuu
että siinä on 51 tähteä?
; (3) Kyllä meidän koulujemme
oppikirjoissa oli ennen maininta
sellaisista paikoista kuin Venäjä,
Kiina ja Kuuba. Nyt ne on kui­tenkin
karsittu pois ja niistä kir­joittaneet
henkilöt palvelevat pit­käaikaisia
vankilatuomioita.
(4) Oh todella^mainio asia, että
Canadan lOOvuotisjuhlan pääpu-hujaksi
kutsuttiin sen. Barry
Goldwater. Ja tykkäsittekö siitä
tavasta millä kuvernööri George
Wallace hänen esitteli?
(5) Albret kadulla on eräs länsi-saksalainen
ravintola, missä tar­joillaan
mainioita rapuannoksin.
Se on aivan vastapäätä Formosa-pesulaa.
(6) Aivan niin, atomipommin
pudottaminen heidän niskaansa
olisi suurin askel maailmanrauhaa
ja yhteisymmärrystä kohti.
(7) Kyllä Aasian pohjoispuolis-kolla
asuu vain Jakki härkiä, jätti-läiskokoisia
pandan-pentuja ja
lumimiehiä. Kyllä Euroopan itä­osassa
on vain karhuja, susia ja
pianisteja. Se Floridan rannikko-saari
oji^ tosiasiassa merihirviö,
mikä tulee näkyville aina silloin
tällöin peittääkseen sikaaria ja
leikatakseen pahtaansa.
(8) Eikö olekin erinomaista k u n .
saa olla puhtaasti elävien, oikein
ajattelevien ihmisten keskuudessa,
jotka sotilaallisesti vastustavat
ateistista kommunismivefikeilyä
jonka tarkoituksena on ottaa meil­tä
pois perinteelliset vapautemme
(TV mainokset ja sähköhammas­harjat).
(9) Hei, miten tuo neekeri pää­si
tänne? Jumala varjelkoon mei­tä,:
hän istuu aivan meidän pöy­dässämme.
Auttakaa! Auttakaa!
Vakavasti puhuen 'tuohon ei
kannattaisi lisätä yhtään sanaa.
Mutta kyllä on jo aikoihin elet­ty
kun sellainen "ei poliittinen"
järjestö kuin Home and School
järjestö voi Yhdysvalloista määrä­tä
mitä canadalaiset saavat poliit­tisten
tavoitteidensa hyväksi tehdä
ja mitä on tekemättä jätettävä!
Canadan Koti, Koulu j a Opetta-jainyhdistys
n n tehnyt paljon hyö­dyllisiä
aloitteita j a auttanut mo­nen
takapajuisuuden voittamista.
Sitä suurempi syy on ihmetellS,
miten se saattoi niin helposti tässä
asiassa antaa periksi? Tuhannesti
parempi olisi ollut, jos se olisi
sanonut Washingtönille. että min­kään
maan ei ole pakko lähettää
edustajiaan Ottawassa, Canadan
satavuotispäivän kunniaksi pidet­tävään
rauhan ja hyväntahdon
konferenssiin. Kaikilla mailla on
oikeus jäädä pois. Mutta mikäli
on kysymys tästä alkuperäisestä
suunnitelmasta, niin se p y ^ voi­massa,
j a että kaikkien maiden
edustajat, mukaanlukien Yhdys­valtain
edustajat, ovat tervetullei­ta
sinne. Toivottavasti Canadan
koti- ja koulujärjestö harkitsee
uudelleen asiaa ja päättää toteut­taa
alkuperäisen suunnitelmansa
Washington^|[i jsännänäänen kar-jahteluista
välittämättä.
— Känsäkoura.