Vapaus, April 21, 1953

              Sivu 2 Tiistaina, huhtikuun 2J p. — Tuesday, April 21, 1953
(tJBESnr) — Independent la3)0T
OiVBS of jPinnisb Canadians, E s -
taläUbed N07. e, mi, Autborlzed
as seeond class siaU by the Post
Office Department. Ottava. Pui>-
Ufltbed tbrlce «reddy: Tueedays
Itiundays and Saturdays by Vapaus
Publisliine Company Z.td.. at 100-102
£!m 8 t , W , Sudbniy, O n t , Canada.
Telephones: guslness Office
Editoria! Office 4>42$5. Manager
E, Sui!:i;i. Editor Vi. Eiclund. M a t l l n^
address: Box <>9. Sudbury. Ontar io.
Advenising rates upon ttj^licstion.
Translation free of change.
TILAUSHINNAT;
Canadassa: 1 vk. 7:00 6 kk. 3.75
3 kk. 2.29
Yhdysvalloissa: 1 vk. SUO G fek. 4.30
Suomessa l vk. 8.S0 6 kk, 4.75
Mitä mrnt ianovatj
'1
SOiTAJAUmS RVKHA
Niin uskomattomalta kuin se mo­nesta
amerikkalaisesta tuntuneekin. Canadan Ford^yhtiön presidentti
ipitos, asiamiehet ja uudet tilaajat
'»Kiitos asiamiehet j a -naiset l ^ v in suorittamastanne työstä Vä­li
pauden levittämisek.si. Juuri päättyneen levitysryntäyksen aikana
i .V'apaus sat 271 uutta tilausta mikä ylitti 21 tilauksella alkuperäisen
' t a v o i t t e e n . Kuinka suurimerkityksellinen tämä tulos on, se näkyy
6 ehiä parhaiten siitä jos muistetaan, että Vapauden jokaista numeroa
V lufeee l - r 4 henkilöä, mutta monessa tapauksessa paljon useammatkin,
' r a i i c ä tarkoittaa athaisimmankin arvion mukaan sitä^ että Vapaus sai
nyt'ooin tuhat uutta lukijaa.
; : : ;Kii ei niinkään paljoa tilausmaksusta,
^ mi|lSrtosin on hyvin tervetullut lisä tällaisen köyhän kansan omilla
. vaf^^ ja toimitettavan lehden rahastoon, vaan en-
[. : neAkailckea siitä luottamuksesta, jonka olette. tilauksenne muodossa
i : ; Vapaudelle antaneet. Lausuessamme teidät uudet lukijat tervetulleiksi;
:: mc^hal^ seikkaa, että huolimatta käikis-
^ Ä to ja aika-ajottaisista virheistäkin, mitä
>r tulette ehkä lehdessämme havaitsemaan, VafMus ei tule koskaan pet-
:^inaän luottamustanne sii^^^^ se toimii työkansan taloudellisten
' j a sosiaalisten — ja siten koko kansakunnan hyvinvoinnin ja
paremman elämän puolesta. Vapaus tulee tinkimältä edistämään
raulian asiaa,\mikä on perusehtona sille, että voidaan kohottaa työ-
Iäisten, keskiluokkalaistcn elintasoa sekä vaalia kuole­mattomia
kulttuuriperinteitämme.
Meidän lehtemme Vapaus ei hjrväksy minkäänlaista ryhmäkiih-
; koilua vaan toivoo, että maltillisen keskustelun j a jokapäiväisen elä­män
kokemusten perusteella muodostuu vielä tilanne jnissä kaikki
täkäläiset ftiaänmiehemme — jotka eivät koskaan pääse rikastumaan
niin: paljoa, että pois tavallisen kansan kirjoista — mah-
:tuistvat kuvaannoH alle,
Ä^^^^ s Canadan suomalaisten
• työläin itsenäinen työväenlehti, joka 'edistää täkäläis-
' Tien m ; yhteishyvää tarkoittavia rientoja ja ponniste-n
; J u j a . ; Täten tehdessM A*apauden sydämellä on koko Canadan kan-i
san ja valtion edut, .sillä me voimme edistyä taloudellisesti ja sosiaali­sesti
vain kiinteänä osana Canadan kansasta.
Tässä mielessä me, suosittelemme uusille lukijoillemme: Tutkikaa
tavallista huoiellisemmin Vapautta. \'ertailkaa lehtemme kannan-s
tilaamiinne lehtiini Keskus­poliisia
Yapauden kannattajain ja vastustajain kanssa lehdestämme,
^- K^ lehteämme hyväksenne rauhantahtonne julkituomiseksi
^: kannan tässä asiassa ko­konaan
tai vain osittain. Mikäli te havaitsette heikkouksia, puut-i
f*teellisuuksia tai virh niistä toimitukselle, sillä '*pu-
• on ollut^ on, ja
täytyji o)ia t^ omat mielipiteensä ja toivomuksensa
* lehden toimituspolitiikan suhteen, sillä työkansan yhteisenä äänen-f
: kaiti\attajäna muuta niin tärkeätä asiaa kuin ovat
•työllisten, farmarien ja muiden pikkuihmiston mielipiteet, toivomuk­set
ja ehdotukset. - . .
k i i t o s vieläkin asiamiehet, ja -naiset sekä Vapauden uudet tilaa­jat
ja lukijat.
itmiisellä on vissejä etul8uuks:a siinä [ ro»"- Hhys M . Sale antoi meille toista
' viikkoa sitten hyvin painavia neuvo­ja
siinä pimeessaan, Jotika hän p i ti
Torontossa mainostajain j a n^Jäin
klubin kokouksessa.
Hänen neuvonsa eivät tietenkään
kun hän e i ole Yhdysvaltain kansa­lainen.
Yksi niistä eeikol«ta' on se.
ettei tarvitse olla peloissaan senaat-toxl
J o s ^ iiicCatiäiyn edessä...
Mc-Carthyisni-tauti l u i v a a maanpe- i
r ä ä ^ k Esenhbw«rih koko «ralUttik-1 }«>hdistuneet>saäpuvilla olleisiin tosr-
«en a l t a . . . ^ a t t a (Eisenbowerin> ( rasmiehSln. Ne ilmeisesti oli tarkoi-hallitus
näyttää olevan kytoiemätön j t^^^u koko kansalle ja erikoisesti työ-tätä
tautia paxahtamaan >- osittain! tätekcville. Seuraava lainaus hänen
siksi k u n «e pelkää JkfeCarthya; osit­tain
siksi kun se pelkää pelkoa/Pelär
ten ^-htä paljon ant^komxaunisteja
kuin komn^unistejakrn yhdysvallat
edustaa roleltiimmih katäieastl pe­lästynyttä
vanhaa naista ktiin elin­voimaista
risthretkeilijää... — Olobe
and Mail, foronto.
Etelä-Afrikan «vaalit"
'Jelä-.Airikassa suoritettiin keskiviikkona "valkoihoisten vaalit
rmustien kansallistunnon vaaran uhatessa" kuten eräs porvarillisen
• u u t i s t o i n K s t o n kirjeenvaihtJija asiaa selost^^^
• ifulokset ovat luonnollisesti myös samanlaisia. Kourallinen val­koihoisia
omistajia Iciisteli siitä, kuka saa olla kukkona '•pomojen"
joukossa varsinaisen kansan ollessa estettynä mitenkään vaikutta­masta'maansit
asioihin. ,
On arvioitu, että Etelä-Afrikassa on noin 1.647,000 äänioikeutet­tua
Valkoihoista, joiden ratkaisusta, mikäli siitäkään voidaan sanan
varsinaisessa mielessä puhua, riippuu 10 miljoonan afrikkalaisen, in­tialainen
ja puolverisen kohtalo ja elämisen malidollisuus.
; diktaattoriMalanin johtama Republi-
; kaani^en eli kansallismielinen ja kenraali Smuts-vainajan Vhdisty-
V nyt puolue olivat yksimielisiä peruskysymyksessä, nimittäin siinä, että
"valkoihoisten täytyy olla pomona" ja maan varsinaisen väestön ko­mennettavana
joukkona. V'aaleissa ci siis ollyt mitään varsinaista vaih­toehtoa^
Kysymys oli ennakolta ratkaistu, huolimatta siitä mikä
puoIu§ olisi^päässyt valtaan, sillä ne ovat molemmat rotudiskrimina-t
i on pjuolueita, joiden ohjelmaan.kuuluu valkoihoisen yliherruus vaik­ka
heitä ei ole muuta kuin 2,500,000 verrattuna kymmeneen miljoo-
;naan alkuasukkaaseen.
Kaikesta huolimatta näiden puolueiden ohjelmassa on vähän
taktillista eroa. Malanin hallitus on osoittanut, että se ei välitä vä-
Mäkään maan perustuslaista j a muista moraalisista seikoista. Hän
jttKstaa'Olevansa valtio valtiossa, jonka ei tarvitse viilittää mistään
perustuslaillisista^ muodollisuuksista silloin kuin on kysymys kansan-
Joukkojen oikeuksien, vapauksien ja elinmahdollisuuksien riistämi-sestä..
: f .; Smuts-vainajan puolue, vaikka se perusolemukseltaan tukeekin
/Malanih rotudiskriminointia, haluaisi kuitenkin sitä, että ''lusikkaa
Tndettäisiin kauniimmassa kädessä', t.s.. että tätä "valkoisen mie­hen''
ylivaltaa ylläpidettäisiin jossakin lakivoimaLsessa järjestyksessä.
Tämän puolueen "huono onni" oli vain siinä, että sen vastapeluri^
Malanin puolue, on maan ajurin pukilla ja niinmuodoin sen oli hel-pompisaada
yliotteen tällaisissa ''vaaleissa". Odotusten mukaan M a -
lanin hallitus tulikin uudelleen "valituksi" — ja maassa tulee edel­leen
jatkumaan epävarmuus ja terroristinen komento.
Tällaisia asioita ja tapahtumia seuratessa tulee pakostakin mie­leen
kysymys väkivallasta. Mikäli on kysymys Vapaudesta, me toi-
' vonune, että yhteiskunnallisia parannuksia ja uudistuksia voitaisiin
tehdä rauhallista tietä, kansanjoukkojen suuren enemmistön demok­raattisten
päätösten mukaisesti, v
'Mutta \oimmeko me, tai kukaan muu syyttää niitä älaspainiet-tuja
siirtoniaakansoja, joita hallitaan vieraitten maiden vfrkailijain
j^ vieiraitten rotujen toimesta siten, ettei heille anneta minkäänlaista
nsahdoliisuutta toi\'omustensa j a tavoitteidensa ilmilausumiseen.' Kun
fcansanjoukpilta kielletään vieraitten toimesta puhe-, kokoontumis^ ja
äänioikeus heidän omissa maissaan, n i in onko sitten ihme, jos histo-iianJpasa
aikana patoutunut tyytymä*lo-myj^
s pur^^^ vihan myrskyksi niitä vastaan, jotka
ovat sjryrpäitä tällaiseen epäluonnolliseen ja epäinhimilliseen lilantee-iicen?
•:: '
esim. se kun Yhdys\'altcin pirsidcntti
i]SSsitäitidyret vaatii nyt yksipuolisesti, että Vietnamii. kansanarmeijan
l a y t y y laskea aseensa alas. Me tietysti toivoisimme, että Indo-Kiinan
1iaist«lu(- voitaisiin hetikohtaisesti lopettaa. Mutta missä ofi silloin
Suomalainen kulttuuri­valtuuskunta
matkusti
Kiinaan tk. 17 pnä
Helsinki. .-. (DLP> — EttBim-itiätiien
iralttoiulvattinukantji
Suomesta Kflnaan matkiutf tk. 17
p:n3 Helslngktä. Kutsun on saa­nut
Suoml-<Kilna-Seurs Kiinan
Kansan ulkomaanasiain Instituu­tilta.
Knlttuarlvalinoskunnan Job-diim.
toimii pääministerin puo­liso
rouva Sylvi Kekkonen Ja kuu­luvat'
valtuuskuntaan, seuraavat
henkilöt:
Näyttelijä Ritva Arvelo-Oravis-to,
kiriaUfja FjfcaKf Haanpää, yU-iarkastaja
Alten JärveniKiä, maa­talousneuvoja
Matti Järvenpää,
neiti TiOM JoMfaen» taiteUiJa A i ­mo
Kanerva, maisteri Kalevi Kil­lui,
maisteri Aira Kolula, i^lnbt-tamusmies
Tauno Korhonen, kir-
JalUJa Bfatti Knrjensaarl, toimM-taja
Aune Xaurlkalnen, maisteri
Matti Bautio, päätoimittaja Mau­ri
Byömä. tohtori Heikki Savolai-nen,:
professori Kustaa Vilkuna,
Valtuuskunnan tulkkina on toi­mittaja
G. BacklanO.'
Matka tapahtuu lentoteitse
Helslnfistä Moskovan—Onukin—
Irkutskin kautta Peklnffiin, Jonne
valtuuskunta saapuu tk. 21 p:nä.
Matka kestää n. 6 viikkoa.
kirjoitetusta puheestaan on lukemi­sen
Ja tutkimisen arvoinen. Lainaam­me
sen j u u r i sellaisena, mitä Olobe
and Mail sen julkaisi huhtikuun 11
pnä:
' "Canadan Ford-yhtiön .presidentti
Rhys M . Sale sanoi eilen illalla pitä­mänsä
puheen yht^'dessä, että " c a -
nadalaiset näyttävät olevan tukehtu­maisillaan
liiallisesta •varovaisuudes­ta
Ja luottavat suuresti käsittä.mättö-mään
— Ja saavuttamattomissa ole-'
vaan — turvallisuuden Icainalosau-vaan."
:
"Mikä vaivaa näitä nuoria ihmi­siä?'
hän sanoi. "Ovatko meidän poi­kamme
tulossa .pehmeiksi?"
"Tämä taisteluhaaste on osa tule­vaisuudenkuvasta,
hänen toivomas­taan
suuimitellusta suuruuden mat­kasta.
Jonka mr. Sale kuvaili iMainos-tajam
ja Myyjäin Clubin 25-vuoti8-
itöivä.Uisillä, mikä pidettiin Toron­tossa
Royal York hotellissa. '
"Hän varoitti, että ehdoton turval­lisuus
miehelle. Jonka tulisi huoleh­t
ia itse itsestään, on unelma Ja har­hakuva.
Jä ehdoton kansallinen t u r -
Kirj. George Harris
vallisuus, hän sanoi o n vieläkin enem­män
saavuttamattomissa.- 'Juuri k u ­ten
mielien täytyy turvata oman tule­vaisuutensa
omilla votmillaan. niin
myds Icansaktinnan täytyy hankkia o-mat
turvaketnonsa'."
' Va^rokaamme turvallisuusmielialan
olotilaa" hän varoitti, joka voi tuho­ta
meidät «yksilöinä Ja kansakuntana.
•^Hän sanoi Venäjän j a K i i n a n v i i ­meisiä
esityksiä 'petollisiksi (phony i
rauhan siinfoiksi' j a korosti ettähuo-limatta
siitä mitä muut maat voivat
tehdä, Canada ei saa langeta, n i i l i in
' H e (venäläiset) ovat kiinnittäneet
ahneet icatseeniBa meidän suuriin u-raniumivarastoihiinme
atomisotaa
varten. He himbitsevat iheidäh rau­taamme,
nikkeliämme Ja Inipariamme
" M e icanadalaisst', hän sanoi, "em.r
me saa^iellittää puolustusponniistuk-sissamme..."
::\c
•Mr. Salen puheen ytimenä ' o li
luormoilisesti pomojen "yiisilöllisyys-teorian-'
mainostaminen, teorian. Jon­ka
mukaan kunkin tiilee huolehtia i t ­sestään
Ja muut menkööt helvettiin.
Tätä linjaa kaupust^evat aina po­mot
oikeuttaakseen kielteisen kan­tansa
työväen turvallisuusvaatimuk­siin.
••' ^ J\
Ne ovat työhantajaluokah sanoja,
joiden tarkoituksena on salata se kun
työtätekeviltä ristetään Ja ryöstetään
heidän työnsä tuotteita.
On mielenkiintoista todeta, että mr.
Safe teki suuren kysymyksen varus-taatumisponnistelujen
Jatkumisen
"tarpeellisnudesta" samalla ktih Siän
arvosteli aiikarastl kansan turvalli­suusvaatimuksia.
^
Mr. Sals vaati työnantajille takeita
pikaisista voitoista hallituksen sota-tar/
etilaust^ kautta^ m i ^ makse­taan
kansan veiroista. • "Ykälölliig^
on hyvää prppag:andaa kansanjou­koille
mutta pomot vaativat voittojen
takeita.
T&s^qn syy miksi mr; Sale kaltat-^
sineen "varoittavat rauhaa vastaan".
•YksilöilisyysajätUksad" edustaja on
p a h o i ^ ^ n siitä sopimuksesta, xninkä
mukaan vaihdetaan.sairaita sotavan­keja
Ja siitä mahdollisiiadestä, että se
ei., vohtaa vihollisuuksien «päättymi­seen
Koreassa ja "sotajoukkojen ko-'
tiuttamiseen,
Mr. Salen puhe tulkitsee työnanta­j
a in katsantokantoja ny^ii^ydestä
j a tulevaisuudesta. Se on täydellinen
vastakohta sille .mitä meidän kan­samme
todellisuudessa tarvitsee jos
mielitään päästä onnellisuuteen ja
turvallisuuteen nykyisen epätoivon ja
epävarmuuden asemesta.
Ihmiskunta ei voi eikä hyväksykään
sitä Icatsantokantaa,. että rajoitetun
turvallisuuden ja työllisyyden täytyy
perustua sotavarusteluun tai sotaan
niissä teinastetaan joukk<»nitassa B i -
nUsJä.
"Salesmin" vastaebtona, on xauba
Ja turvallisuus. E i toyväntekeväl-ey^
sjäirjestöjen almuifaln perustuva
turvallisuus, vaan todellinen turvalli­suus,
mbskä perustana on työllisyys
j a kansallinen sosiaalinen turvalli­suus
jonka perusteella voidaan tyy­dyttää
kaikk-en työläisten tarpeet.
Jos heidän työmalidollisuutensa lop-purat
vastoin omaa tahtoaan.
:. Bbys Sale puhuu venäläisten " a h ­neista
katseista"' uraniumimme,, n i k ­kelimme
j a kuparimme suhteen. M u t ­ta
hän ei sano sanaakaan Amerikan
suurpääoman ahneista käsistä, joiden
otteessa oh jo suuri ^sa luonnonrik­kauksistamme
. . , Täniä on kuten p i ­tääkin
olla mr. Salen mielestä Joka
edustaa amerikkalaista suurpääomaa,
mikä kaivaa maaperää pois Canadan;
työläisten työmahdollisuuksien alta.
;Sen «ijaan että levitetään, epätoi­von
ja perikadon sanomaa, hallituk­sen
puhemiesten tulisi käyttää hjrväk-seen
kaikkia rauhan mahdollisuuksia
. . . lauttaa m;tä varsinaiseen rauhan­sopimukseen
kehittämisessä... ja
huoleäta siitä, että todella rauhano­maisen-
ekonomian avulla varataan
töitä ja turvallisuutta kansalle.
Tätä täytyy tyäväen yhteisen, voi­min
hallitukselta vaatia. Se kohtaa
katkeraa •vastarintaa Rhys Salen ja
hänen luokkansa taholta. Mutta työ-
•väienluokan yhtenäisyyden avulla se
on voitettavissa. .
SITA
- J A —
ITÄTÄ
SAIVAT SELVnnCSESl
Ravintolassa fiyftnässä ollut «
ryhmä havaitsi, että «xdoaamS
esittänyt soittaja esitti S S t e S
kappaleen mutta kukaan ei « oS
nut mikä se kappale lopuitaSTS
He kutsuivat tarjoilijan luokseen u
kysyivät, että mitä k.o.
soittaa? Tarjoilija katsoi eaäaS
tajaan. sitten keikarimaislih
kaUijolhin. Ja vastasi: " v i u l u a -^
•, . .« .:.••'..,•.!
MIKÄ NCMEBO?
Eräässä maaseutupitäjässä w
vanhuudenpäiviään viettämSoä nS
an professori. Kerran hän soitu tel
kukseen Ja sanoi vain:
— Saanko vaimolleni! ' '
— lifikä numero, tiedusteli kötei.
neiti. ^*
— Numero . . . n o , mikä nimiöo:
Luuletteko minua sidttaaniksil
Suomessa vieraile­via
koskevat
se»
Suomi-Seuxa oh ulkomaisten Suo­men
matktmtaJien valuut^määräyk-sistä/
saanut tiedbitettaväkä^ seu^
raavaa:
Ulkomailla vakituisesti asuvan
matkustajan tulee Suomeen saapues­saan
antaa erityisellä' lomakkeella
kahtena kappaileoia valuuttaibnoftus,
jossa >hänen on.Cilmoitettava kaikki
hallussaan olevat -maksuvälineet (ra­hat,
shekit, ipoätaähetysveksellt Ja
matkakreditiivit) sekä saamistotodis-teet
Ja arvopaperit (velkakirjat, vek­selit,
talletustodistukset, parJckikirjät,
osakkeet, obligatiot y.m.s.> Toinen
kappale valOuttailmoitusta annetaan
leimattuna matkustajalle takaisin Ja
tulee hänen säilyttää se lähtöön asti
Ja luovuttaa se tällöin tulliviranomai­selle.
, •
Edellä mainittu matkustaja saa
maahan tuoda koti- Ja Ulkomaisia
maksuvälineitä seuraavasti: a) Suo­men
rahaa en ntaän 20,000 mk. ja b)
rajoituksetta ulkolaisen pankin suo­malaisen
pankin maksettavaksi aset­tamia
markkamääräisiä shekkejä ja
roatkakreditiivejä, sekä c) rajoituk­setta
ulkomaisia maksuvälineitä.
Matkustaja ei siis saa tuoda ulko­maisia,
eikä kotimaisia saamistodis­teita
eikä arvopapereita.
Edellämainittu matkustaja saa
maasta viedä seuraavat maksuväli­neet;
a) suomen rahaa enintään
10,000 inL», ija' b) jos maahantulopäi-väiiä
ci ole Ikulunut y l i 3 kuukaut­ta,
enintään sen määrän ulkomaisia
maksuvälineitä, jotka hän valuutta-ilmoituksensa
mukaan on maahan
tuonut. Hänen tulee myös tällöin
tulliviranomaiselle esittää pankin tai
vaihtoon oikeutetun vaihtokassan a n ­tamat
todisteet ulkomaan valuutan
vaihdosta maassa.
Jos maahantulon ja lähdön välUlä
on kulunut pitempi kuin 3 k k : n a i ­ka.,
on matkustajan saatava "valuutan
vientiin Suomen pankin lupa.
Äsken pidetystä veljeslehtenime
Työmies-Eteenpäin vuosikokouk­sesta
kirjoitettiin mainitun leh­den
tolmltuspalstalla t.k. 17 pnä
seuraavaa:
in\e sa- |
i-tässä II
— Helmlk. lopulla oli Canadassa
388.50 henkilöä, jotka vaativat työt-töm\-
ysvakuutusta.
•Lehtiemme kustannusyhtiön. A, -T^.
Publishers, Inc. vuosikokous pidefliin
noin viikJko-sitten täällä Superiorissa.
Vaikkalkaan se ei mucxlostunut mik­sikään
suureksi Joukkokokoukseksi,
se oli kuitenkin' kokoonpanoltaan
huomattavasti edustavampi kuin
vuosUn Ja sisällöltään-ja tekemiensä
päätöksien valossa katsottuna mei­dän
tavallisia vuosikckouksiammc
paljon tärieämpi. Edustajia o l i saa-'
puvilla maamme äärimmäisestä
idästä j a lännestä j a paijöa run­saammin
näistä -kotoisista valtioista
kiltti monena edellisenä vuotena. Ja
elihän tämän. JLUkouksen erikoisteh­tävänä
lehdistömme SO-vuotisJuhlin-nan
suunnitteleminen, jonka tehtä­vän
se suorittikin mitä suurlnimaUa
mno5tuk3ella ja ilmeisellä mielihy­vällä.
.
Tä.-nä vuos^okous pani merkille,
. että vaiiickakin meidän lehtienune
moih kuin ka:<kklen muiden-maassa
ilniestyvien suomet^ielisten
sanomalehtien tuloissa on havaitta­vissa
pientä, jatkuvaa laskua, hiin
hyvillä Jäiijestclyillä menopuolta oli
voitu siinä määrin supistaa, että vii­me
vuoden tilinpäätös osoitti meidän
kustannustoimintamme olevan it­sensä
"lunnattavan. joskin karaiatta-jiemme
runsaat ilahjoitukset pitkin
vuotta olivat suuresta. Jopa aivan
raukaisevasta merkityksestä. Näin
siitä huolimatta^ että jo viime syk­synä
tehtiin ihuomattava rahallinen
sijoitus sen SO-vuotlshlstorlatecksen,
"50 vuoden varrelta" yalniistamtsek-si,
jota näinä päivinä aletaan lähet­tää
karkHIe asiamiehiUe j a -naisille
siinä toivossa, että se saisi mahdolli-
.«imman • nopean 'käsittelyn Ja olisi
lukijoittensa käsissä jo emien mei­dän
50-vuotlsduhUemme pitoa.
Olemme vakuutettuja siitä, että tämä
runsaasti kuvitettu j a enemmän 'kuin
250 sivua Lasittava historiateos t u ­lee
suuresti lisäämään iiäidcn pidet­tävien
julHien, sekä alueellisten että
paikallisten Juhlien, sisältöä ja arvoa,
tämä kokous kun päätti antaa ke­hoituksen,
että Jokaisessa pienem­mässäkin
kylässä. Jossa on pienem­pikin
i-yhmä lehtieinaie lukijoita,
toimeenpantaisiin ieud.stönxme 50-.
vuotisjuhla.
Koska päivälohtcnime vuotuinen
kevätlevity3rynnäk'iö, j^nj.u yleista-voitleeicsi
tä;nä kckjus asetti 1.700
tilausta, on jum-i alkanut ja kestää,
kciiäcuuji alkupäiviin saakka, jonka
kuluessa taaskin vieraillaan monen'
l u i ' j a i i kcdissa. qiih seiridn luulisi
suurenti helpottavan sekä tämä^ his-i.
toriateoksen myyntiä että lehteinme
levitystehtävää.
Lehdistömme kultavuoden juhli­minen
btt nousemassa korkelmmil-leen
juuri sUloin kuin meidän! vup-tutaen
liäastevyörymme alkaa. Vuo-siickous
hiiomibl tämän seilcart, ja
nimpä se .päättikin, että tämän t u ­levan
kesän haastevyöry järjestetään
"syntymäpäivälahjavyöryksi,. Jonka
yleistavoitteeksi asetettiin 10,000 dol-l
a i l n summaV Tämä tavallista suU-re.
Tipl yleistavoite uskallettiin aset­taa
siL«3i. että oletettiin jokaisella
paälBkakunnalla noudatettavan vuo­sikokouksen
kehoitusta ja tohneen-pantavan
50-vuotisjuhla jöko pikne-kin,
chjelmailtaman tai kahviaisten
muodossa,: tarkoituksella kartuttaa
pieni syntymäpäivälahja. Joka sitten
luovutetaan tähän lahjayyöi-yyn.
Tällaisia ovat:'ne päätökset, joita
tehtiin tässä lehdistömme historialli­sessa
vupsitokouksessa. Niiden tö-teuLtamihen
kaipaa -mitä läheisintä
yhteisymmäiTystä ja innokasta y h ­teistyötä
koko lukijaperheemme ta­holta.
Bridges asetettu
taas ehdokkaaksi
San Francisco. — Huolimatta hal­lituksen
valnotoimenplteistä. on sata­matyöläisten
kansainvälinen unio
konventsioriissaan asettanut presi­dentin
ehdokkaaksi Harry Bridgesin.
r;-isLmmäinen varapresidentin ehdok-kaaiksi
nimitettiin J R. Robertson.
.—....^ ———* • :
— Noin 12 plosenttia Canadan
vasukkaista puhui-englantia ja rans­kaa,
vuoima 1951 toimitetussa väen-laskussa
saatujen tietojen mukaan.
etturit
AamuvaraWn maaliskuun 11 pnä,
j kuukausia kestäneiden väittelyiden ja
kokousten Jälkeen, Ranskan Kansal­liskokous
Jiyväksji lain, joka armah-fjtaa;
J a antaa täydet kansalaisoikeu­det
niille maanpettureille, jotka o l i -
<^t. sokdan aikana, yhteistoiminnassa
natsi^vihollisen . kanssa.' Ranskan
lehdistö, - . virallinen uutistoimisto ja
'Pariisin lehdistö arvioi, että tämän
l a in perusteella armahdetaan ja uu­delleen
asutetaan:
11,000 hallituksen toimenhaltijaa,
23,000 kollaboraattoria, jotka tuomit­t
i in vankilaan maan vapautuksen
Jälkeen; 400 senaattoria, pailamentin
jäsentä j a hamtusm;nisteriä, jotka
Petainin "ja Lavahn kanssa pettivät
Ranskan Ja antautuivat Hitlerin pal­velukseen
miehityksen, aikana.
"Tämä l a k i peruuttaa kaikki toimes­ta
eroittamrset. virka-alennukset, e-läkkeiden
poistot ja muut sellaiset
rarJtaisut, Jotka vapautuksen jälkeen
tuomittiin niille, mitkä olivat miehi­tyksen
aikana yhteistoiminnassa v i ­hollisen
kanssa.
' Vichyn nukkehallituksen jäsenet ja
ne parlamentin jäsenet, jotka, äänes­tivät
vallan luovuttamiseksi Petalnille
j a hänen kanssarikollisilleen, voivat
nyt ryhtyä Kansalliskokouksen : ja
kunnanhallintojen ehdokkaiksi vaa­leissa.
•
Täten palautetaan täydet oikeudet
natsien viidennen kolonnan Johtajis­tolle,
joka toimi Ranskassa sodan a i ­kana
Ja sitä ennen j a -Ranskan pettu­r
i t voivat jälleen astua poliittiselle
näyttämölle. Ranskan lehdistö mai­nitsee
punastumatta joltain johtavia
nimiä, joiden uskotaan tulevan.eh­dokkaiksi
hallituksen toimiin- Hei­dän
joukossaan on myncheläihen
Pelrre-Etieniie Flandin joka oU mi­nisterinä
Vichyn hallituksessa; enti­set
iiallitusmlnisterit CSeorges Bonnet
j a Jean Ibarnegaray sekä Paul F a u -
re, joka e^heh sotaa oli sosialistipuo-lueen
pääsihteerin virassa.
Mikä aiiieutti tämän Ranskan pet­täneen
fasistien ja faslstimielisten
vapauttamisen? Maaliskuuri U .p:n
l a in tarkoitus ja päämäärä "^pn iselvä.
Ranskan hallitseva luokka, .joka myy
maataan dollareista, pitää petainllai-s.
a sellaisina yksilöinä, joita tarvitaan
taistelussa -Ranskan kansaa vastaan,
mikä pi^;u§^fiÄ maansa yapautta Ja
itsenäisyyttä.Amerikan imperialismia
vastaan. Kun hallituksen palveluk­seen
otetaan ksmmeniätuhahsia eri
aryoasteen pettureita, joilla on koke­musta
saksalaisten palveluksessa, se
voi auttaa Amerikan imperialstien
valtäpyyteltä.
Että täihä on. tarkoituksena se on
paljastunut Pariisin kapitalistisesta
lehdistöstä. Toimituskirjoitusten laa­tija
M i d i Iilbre iloitsee tosiasiasta kun
kollaboraattorien "kaikki rikokset"
on pyyhitty pois ja esittää armahde­tuille
pettureille, jotta kun "anteeksi­annon
verho on pantu heidän men­neisyytensä
päälle'*, heidän tulisi olla
valmiina "nykyisiin tehtäviin ja tule­vaisuudessa
heitä odottavien ongel­mien
ratkaisuun".
Tämä laki osoittaa, että Ranskan
hallitseva luokka on -palaamassa
maanpetoksen, fasistisoitumisen ja
sodan ohjelmaan mitä seurattiin vuo­sia
ennen natsien miehitystä. Näin
tähän suhtautuvat Ranskan demok­raattiset
voimat.
Ranska ei katso
voivansa jatkaa
sotapalvelusaikaa
P a r i i s i — Vastaukseksi Pohjbli:
Atlantin sotaliiton sotilasviranomais.
ten esitykseen, ett^ Ranska jattai
pakollista sotapalvelusaikaansa 18:sta
kuukaudesta kahteen vuoteen, m
Ranskan hallitus vastannut, että "«
ei ole tadpeelista. eikä edes mah,
doHistakaan".
Myöskin on hallitus NATOrn eks­perteille
tiedottanut, että "edeliä.
päin nähtävissä olevassa tulevaisuus
dessa ei Ranska voi käyttää enem­pää
varoja puolustukseen tänä vuon­na'kuin
mitä on myönnetty
000,000,000 frangia, eli nota $3^.
000.000."
Nämä lausunnot on annettu iäällä
äskeisissä t'j^ustcauissa, Joissa on
tai'kistettu : jäflieenaseistautumista
ennen iNATOrn Neuvoston kdiMiBta,
jc&a alkaa Pariisissa huhtik. 23 pä
Ranskan eksperttien mukaan ä
NATO .voi odottaa Ranökalta «nra*-
pää raihallisla lÖiratilQäia, ellei tli-:
dysvaUat lisää Ranskan ayiisfiis-summaa.
.
Ranska näyttää .taai^in Joutuneen
finanssikriisin kouristufcseeri, jonlti
ilmaisuna On inflatoörinen ja kitt*
teetön rahojen lainaaminen bidli-tu&
sen tyhjään kassaan.
Tässä
eng
kir
muc
>lieen k
lACS
taipeel
öääBä
on
lulcien,
ien. K
ääneei
sanojen
h
kielen o
ifjiarjoitu]
nls is a:
oh liuc
U is a dl
on ovi
!us is tue
[he floor £
aeen latti
tese are tj
iisaar dh«
<)vat h
s windo)j
it) Tzmii
windovi
apn) Täini
door i
Tämä c
is a wa
af dhe
seinä,
man wil
I vii gou tl
:tal<
is going
tu his h
Neuvostoliitto on
palauttanut
norjalaiset iiiihtäjät
Oslo, T- Neuvostoliitto on luovut­tanut
viisi norjailaista hiaitäjää, Jot­ka
olivat menneet Neuvostoliiton ra­j
a a yli, takaisin .iiorjalaisllle viraa-omaisille
pidätettyään .niitä kahdek­san
päivää. Hiih^&dät tuotiin pienel­le
asemalle lähellä rajaa Kirkenesin
läheisyydessä. H n n m a ^ maakun­nassa,
missä Norjan poliisi aMcoi kuu-lustelun
tapaiiksesta.
at h:s d
on ovellaa
is at the
naaukäy
uvdttelu^
iser
— Bl
raltain ec
läöellä ;
iiaton
uudellee
länsi-Sak
hämäärv
istoliitto
että nyt or
iMiaili^
mailin 1<
iurkea, sillä
m
60
Laivat kuljettavat
Iranin öljyä
kielloista huolimatta
Sydämellir
• minua sairas
Isairaskomite
|Waters Towi
Teheran. — Ol j yn^ul j e tus Japa-n
i in j a Italiaan Jatkuu Britamiian
kielloista j a varoituksista huolimatta.
Japaiiilalnen^q|n!ldciilaiva J7iGho Maru
3ähti viimeksi Abadanista lastinaan
18.000 toimia gasollinla ja poltto­öljyä.
Laivari <Hnlstaa Idemitus Ko-san
yhtiö. Joka ibnoittaa allekirjoit­taneensa
sopimuksen rajattoman öl­jymäärän
ostamisesta Iranista.
ampuu
oikeus, inhimillisyys ja demokraattiset periaatteet, jos vietnamilai­sia
vaaditaan antautumaan tahdottoman karjan asemaan omas.sa
maassaan? Jos Viet Namin kansaa vaaditaan laskemaan aseensa
alas, silloin on oikeuden nimissä vaadittava myös sitä, että sille an­netaan
ehdoton itsemääräämisoikeus omassa maassaan. Jos Viet
Xamin armeija tunkeutuu omien rajojensa ulkopuolelle, silloin on
täysi syy ja oikeus siihen, että rauhaarakastavat ihmiset Y K : n väli­tyksellä
tekevät pikaisen lopun sen hyökkäyksestä. Jos Viet Namin
kansanarmeija esim. laskee joukkoja maihin Ranskan rannikolla, sil­loin
se syyllistyy hyökkäykseen toista kansaa vastaan. Mutta niin
kauan kuin se taistelee omassa maassaan oman kansallisen vapautensa
puolesta, muun maailman täytyy tukea sen oikeutettua taistelua.
Kuten sanottu, me toivoisimme, että maailman kaikki kysymyk­set
voitaisiin ratkaista rauhanomaisella tavalla pisaraakaan verUi
vuodattamatta. Mutta jos valiap|irit kieltävät alaisiltaan ihmisiltä
ja kokonaisilta kansakunnilta kaikki demokraattiset mahdollisuudet
epäkohtien korjaamiseen, kuten on asia esim. Etelä-Afrikassa ja kai-kissa
siirtomai.ssa, silloin saavat vastuunalaiset valtapiirit syyttää it­seään,
jos heidän tuulen kylvöni tuottaa sadoksi myrskyn.
Kuluvan huhtikuun 14 pnä komeili
Industriälistin .etusivulla huvittava,
tai elikä paremminkin kmnmallinen
uutinen.
Sivumennen sanoen mainitun leh­den
etusivu onkhi sälameu) että s i l ­aa
tavallisten uutisten rinnalla ser-veerataan
kansaUe — lehden lukija-l..;
tmMae —^! eräänlaisia pehmeitä jut-tijjäV
.Qtäänkuin päänupin pehmittä-miseksi.
y '.itryt jkysymjÄksessä olevassa jutussa
kerrottiin meidänkm lehdessämme
samoihin a ^ i h i n päivänvalon näh-
<^ n y t juttu, että Jugoslavian jalkapaN
kijoukkueen viisi jäsentä eivät halun­neet
palata 'takaisin Titon- maahan,
vaan. pyysivät ItftvaHassa englantUai-sUta
viranomaisilta tiurvapaikkaa.
^ Siihen asti juttu olikin niinkuin
o l la pitää, mutta sitten seurasi hei-k
im keik<cua.
- JTäin selitetään Industrialismin u u -
tlsessa: • ' ^
'^än^ viisi atleettia selitUvät
olleensa 'jatkuvan urkinnan Ja
vainon alaisinaV sen vuoksi kun
he Udtäytyivät yhtymästä kom-mnnlstipnoliieeseen
Kremlln-vos-talscssa
Jugoslaviassa . . . "
Jos tuollaista puheUsl joku 'pienes­sä
k a l j a s i oleva henkilö, n i m ' s i l le
; e l kannattaisi kuin hymähtää, t a i
korkeintaan päästää naurunhöräh-dys.
mutta : ^ u n se kerrotaan "el po-lUttlsen
työväeniehden" etusivulla.
muuttaa se hitdcan asiaa.
iHjsbJa k t ^ a n liäcoo, että Indtis-t
i i a l i s t in tcimittajati ovat aivan niin
köllöja. etteivät tietäisi minkälainen
järjestelmä Jugoslaviassa , vallitsee,
että Jugoäayian diktaattoii Tito - ra
Dullesin Ja "muidieti I J S A i Ja;
tannia n suurkapitalistien edustajain
lempilapsi Ja kommunismin kiiv:is
vihollinen.
Juuri äskettäinhän Tito vieraili
Britanniassa sikäläisen tory-halli-ituksen
vieraana, Ja tiskaisi kuiiileinma
kuHkea lyhyenlaisien kivenheUtomat-kan
ilman, ,eti^ stuirilukuinen p o l i i s i -
vartiosto cosi oUut jrmpiärillä.
Kauan ei ole siltäkään, Jcun Tito
solmi sotilaallisen sopimuksen Tur-^
k i n j a K r e i k an kanssa, j a pian hä-n
« i pitäisi tavata taas korkeita y h ­dysvaltalaisia
poliittisen j a sotilaal­lisen
elämän napamiehiä.
K u n Industriallsti sitten täräyttää
lukijoittensa kurkkuun sellaisen lutra
k u i n edellämainittu uutinen, niin
moni varmasti kakistelee. Siinä täy­tyy
oUa myös JckJii määrätty tarkoi­tus.;
' J a h i in siinä, onkin. >
Tarkoituksena ^ on hämätä lukija-
»antaa. Uskottaa sille, että T i t o on
"olkea" kcanmunistrja että Ameri­kan
kapitalistit, vaikka käyvätkin
Eivät ne isot pojat "oikeita kom­munisteja"
vihaa ja vainoa, vain n i i ­tä
jotka tunnustavat Kremlin halli­tuksen
Jä haluavat että annetaan
venäläisien ja muiden hansojen elää
omalla tavallaan ja pitää sellaisen
h a l l i t i ^ e n kuin itse haluavat, h a ­luaa
Indtistrialisti lukijoilleen seUt-tää.,
Toiselta puolelta halutaan löydä
löylyjä lisää sille samalle kiukaalle,
jolle keko kapitalistisen maailman
propagandistit ovat viime aikoina k u ­ravettään
kaataneet oikein poryoon
mitalla, j Nimittäin selittää, kuinka
kansand^okraattisista maista suu-kaonolaa
naltavaujuia kalkkia edistys­mielisiä
ihmisiä vastaan ''kommimis-tisyytteen"
varjolla, ovat hyviä poi­kia.
ret ihmisjoukot imuka haluavat pae­ta
toisiin maihin.'
Mitäs siitä, pannaan Jugoslavian
äärimm^en Imrjuus j a Julma mie­lipide
sqrto kommunismin niskoille,
tuumiva t Industriälistin toimittajat.
Jos kysymyksessä oleva Industriä­l
i s t in uutinen olisi totuuden mukai­nen,
n i in merkitsisi se sitä, että itse
John ^ f opter Dulles pitäisi asettaa
kommimiismin suosijana noitavaino-komitean
tutkittavaksi j a karkoitet-tava
maasta. '
oyceastaan asiat kääntyisivät pää­laelleen,
j Kapitalistisesta maailmas­ta.
Turkit, Kreikat. Jugoslaviat ja
muut olisivat Yhdysvaltain tukemi­na
eturivissä taistelemassa kommu­nismin
puolesta. Tietenkin Neuvosf-toliitto.
kansandemokraattiset maat.
Kiinaa Ja Koreaa myöten, jäisivät
silloin kapitalismin puoltajiksi.
J a kuitjerikm kaikki tietävät, että
ensiksi mainituissa maissa on kom­munistit
Ja kaikki jotka ovat Johta­neet
taistelua rauhan Ja kansan de-mc&
raottisten öikeulijicn puolesta,
vedetty hirteen tai ahiakin sullottu
vankiloihin j a pakkotyöleireille. l o ­put
pantu Julman terrorin alaisuu­teen.
.
Kyllä industriälistin toimituädn
sen tietää, ettei s i j a i s t a komnröna-mia
— e l oikeaa eikä väärää — voi
ollakaan, joiöca kapitalismi hyvä^.
sillä kommunismin päämääränä on
yhteiskrmnallisten rikkaidcsien saat­taminen
tohsan omaisuudeksi, pois
kapitalisteilta.
Sanotaanhan Industriälistin sivuil­l
a usein julkaistussa rwW:n es^u-heessäMn,
että työväehJuiÄalla j»
työnantajaiuckaHa ei ole mitään yh­teistä.
Kommunistipuolueet Jokai­sessa
maassa ovat työväen puolueita!
j a myöskin kapltalJstlMi pääviholli-sia,
kuten (kapitailisl^t Itsekin selita-vät
päivästä päivään.
Asiat halki sanoen Juttu onkin se,
että Industrialisthi toimitus, Joka Jo
kauan sitten kumartui nahkansa
turvaamiseksi edistfaiiään Yhdysval­tain
suuilupitalistien pyrkimyteiä,
tekee tällaista iiämäystyötä tahtoa»
jä tarkoittdcsellisesti.
Se tietää lukijakuntansa suuren
enemmistön olevan hajuttoman kul­kemaan
samassa tatodisM Amerflctn
sotaisten suurkopltalistiea kanssa. Ja
siksi se karmatuksen menettämisen
TIIV
Perjj
huhtiku
alkaen kel
^okis ohj(
uorolaulua,
iityksiä.
teläpään ]
>n hauskaa
NUORISON
pelosta ei, usfkalla kaikkein ruokotto-mampia
lupitalismin yOistyksiään J«
puolustelujaan suorittaa tohnitus yo.
artikkeleissaan.
Niitä varten on etusivu, jossa uu­tisten
mimeasä; voi ^ ö t t ä ä Itddja-kunnalle
v ^ k k a k u i i & a paksua P^-
tm-la, kuten ^tiseih tapahtuukin. y %
meksi nyt (Jutussa Jota olemme seo-loneet.
•
Sellainen klerb kapistus on «e In­dustrialisthi
tohnitus, (Etusivun ta­kana
se saattaa paikMa k>P^
talistia vastaankin ajoskin harvdn
— mutta etusivulla sJ«ttäÄ kSydo»-
pätkää kapltolistien «yväksl,
— Kunrort -
CSJ:n Sault
"NISI
Stei
Sunnuntai
Heta, NiskaÄio
*kusti, hänen r.
Jaakko, nuoren
Jaakko, vanhen
Kerttu
Aliina
Juhani, Niskavi
Niskavx
KD^ v a , Heta:
^teri Lammei
Suplrikko
JaDeananm ...
•allesmanska .
^asti ...
jutaunna
Tohtori ..
l i i t e r i n iite"
Jokilan emäntJ
»aaha Mari . ..
jorppari Sahnh
fotppari Jokine
[•»Pparl Niemh:
•Hjamie ...
'Ukko " " "
^ j k a i i i ^ ' ; ; ; ; ; ;
Tapahtum