Vapaus, November 29, 1962

              S i v u 2 Torstaina, marrask. 29 p. — Thursday, Nov. 2Q, 1962
V A P A U S INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANIS
(LIBERTY) '^ Establiahed Nov. 6. 1917
Edltor: W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephones: Office OS 4-4264 — Edltorial OS 4-4265
Publlshed thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaitt
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario. Canada.
Mailing address: Box 69
AdjVertising rates upon application, translations free of charge.
Authorized as second c^ass mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for paymenit of postage in cash. .
~ TILAUSHINNAT
Cdnadassä: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25 USA:ssa: 1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
3 kk. 2,50 Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
: i M f * n i b t ,T of th e CANADIAN LANGUAGEPRESS
Ranskan vaaleista
' Ranskan vaalien tulosta on täkäläisen äärioikeiston leh­distön
toimesta tervehditty maan "yhtenäisyyttä "edistänee­nä'*''
tapahtumana, joka vakiinnuttaa Ranskan poliittisen elä-iinän
ainakin seuraavan kolmen vuoden ajaksi — e l i kenraali
de Gaullen lopuksi presidenttikaudeksi.
Tosiasia tietenkin on, että "haulikkohäistäkin" voi t u l la
joko pitemmän tai lyhemmän aikaa kestäväliitto, mutta k y ­symys
onkin vallan muusta, e l i siitä, olemmeko me ihmis­kunnan
yleisetujen vuoksi vapaaehtoisen, eli asianomaisten
omaan valintan perustuvan avioliiton, tai pakollisen. avio­l
i i t on kannalla.
, J a tosiasia Ranskan vaaleista on se, että ranskalaiset me-
„,nivät n i in viime sunnuntaina k u i n v i i k k o a sitä ennenkin (vaa-
Iit suoritettiin kahdessa vaiheessa) vaaliuurnalle "pistoolin
• p i i p p u ohimolle painettuna". Heidän korvissan humisi presi­dentti
de Gaullen uhkaus: "Änestäkää minua tai muussa ta­pauksessa
minä eroan" — j a de G a u l l e n eroa on vallassaole-
' vien piirien kontrollissa olevan suurenmoisen propägandako-
. neiston avulla kuvattu sellaiseksi kansalliseksi onnettomuu­deksi,
mikä johtaisi kansakunnan yleiseen kaaokseen. Selän
•'kääntäminen de G a u l l e l l e voi johtaa "aavistamattomiin koh-ta[
10ihin", pauhasivat lehdet, radiot, televisiot j a muut pro-pagandalaitokset
j a tulokseksi saatiin koko oikeistosiiven y h ­teisrintama
de G a u l l e n puolesta. Juuri tällä pohjalla de
Gaullea tukeva U N R sai porvariston enemmistön presidentin
tueksi kansalliskokoukseen. Kuvaavaa muuten on, että koko
porvarillinen rintama saatiin tämän epädemokraattisen k i ­ristyksen
avulla painostetuksi de G a u l l en tahtoon. Ainoas­taan
kommunistit ja sosiahdemokraatit, v a r s i n k i n ensinmai-nitut,
pitivät paikkansa tämän kiristyksen edessä;
"YHTENÄISYYDEN" HINTA
Kenraali de Gaullen saavuttamaa enemmistöä on, kuten
sanottu, tervehditty täkäläisissä oikeistopiireissä Ranskan ,
kansallisen yhtenäisyyden saavutuksena.
Ja sitä se kieltämättä onkin — äärioikeiston hyväksi.
Mutta mitä se Ranskan kansalle ja v a l t i o l l e tarkoittaa?
Mikä oli esim. de Gaullen-vaaliohjelman ytimenä?
Hänellä ei ollut mitään vaaliohjelmaa! Hän vetosi välit-;
sijain kannatukseen vain "Ranskan suuruuden" hyväksi;—
minkä perusehtona on de Gaullen tai hänen seuraajansa kan -
.. natus!,•
. K u n kaiken lisäksi de Gaulle sai noin kuukausi sitten
samanlaisen poliittisen kiristyksen a v u l l a maan perustusla^
kiin-yleisäänestyksen perusteella sellaisen muutoksen, että
presidentin ei. tarvitse kunnella ketään — ei edes parlamen­t
in mielipidettä, n i in tämä tarkoittaa, että ranskalaiset, v a l i t ­sijat
on saatju kiristyksen avulla ostamaan "sika säkissä".
Asiallisesti puhuen maan kohtaloista määrää yksi herra ja
• suuruus — suurpääoman tahtia seuraten. :
Tällainen "yhtenäisyys" ei luonnollisestikaan voi Rans­kan
kansallisia ongelmia ratkaista eikä Ranskan kansan s u u r r
ta enemmistöä palvella.
UUDET TUULET PUHALTAVAT
Kaikesta huolimatta on syytä todeta, että Ranskan vaa­leissa
o l i tällä kertaa uusien tuulten ensi makua.
Erikoisen mielenkiintoista on todeta sosialidemokraat­tien
ja kommunistien yhteistoiminnan kehitys. K u t e n muis-tettanee,
kenraali de Gaulle nousi vuonna 1958 valtaan Rans­kan
sosialidemokraattisen puolueen oikeistojohdon taktillisen
• tuen j a kannatuksen varassa. Mutta sosialidemokraattisen
puolueen pääsihteeri Guy Mollet, joka l i i t t y i de GauUeen
vuoiina 1958, joutui nyt sekä omien kokemustensa että jäsen-joukkojensa
yleisen mielipiteen vaatimuksesta asettumaan
poikkiteloin de Gaullen yksilödiktatuurin tielle. Ennakkotie­dot
osoittivat, että mr. M o l l e t i l l a ei ollut mitään valinnan
mahdollisuuksia ilman kommunistien tukea. Toisaalta ker­rotaan,
että linjoittautuessaan de Gaullea vastaan mr. Mollet
sai ja vastaanotti nyt kommunistien tuen j a t u l i ipyös vali­tuksi.
Samanlaisia syvien kansanjoukkojen yhteisrintamata-pauksia
kehittyi l u k u i s i l l a paikkakunnilla; joissakin tapauk-
"sissa vetäytyi kilpailusta pois kommunistien ehdokas j a toi­sissa
tapauksissa sosialidemokraattien ehdokas ja n i i n saa­t
i in viime tingassa valituksi työväenmies monelta sellaisel-
^ takin alueelta, missä keskitetty oikeisto olisi lyönyt työläis-
•-ten hajanaiset rivit.
Erikoisen mielenkiintoinen on roomalaiskatolisen - k i r k on
huomatun papin, F e l i x K i r ' i n tapaus. Hänen valintansa tuli
'""mahdolliseksi vain kommunistien tuon perusteella ja K i r o l i
.puolestaan valmis vastaanottamaan kommunistien tuen,
V&lkka hän e i heidän apuunsa henkilökohtaisesti vedonnut-kaan.•
, • • •
• Kaikki tämä on merkkinä siitä, että de G a u l l en henkilö­kohtaisen
diktatuurin lujittaminen on jo nostattanut vasta­liikkeen
— syvien kansanjoukkojen riveistä nousevan demo-k;
rattisten voimien yhtenäistymisprosessin, mikä on meidän
"käsittääksemme ainoa pelastus Ranskan demokratialle/Rans­kan
yhteiskunnalliselle edistykselle j a siis myös Ranskan
tulevalle suuruudelle, mistä de Gaulle j a kumppanit niin
demagogisesti puhuvat. ^ ;.
Ankara isku - torypuolueelle
Englannin työväenpuolue antoi kannattajineen vallassa-olevalle
konservatiivipuolueelle kaksinkertaisen shokin v i i k ­ko
sitten torstaina valtaamalla haltuunsa kaksi aikaisemmin
torypuolueelle kuulunutta parlamenttipaikkaa Glasgowin
Woodsiden j a Etelä-Dorsetin v a a l i p i i r in täytevaaleissa.
Samaan aikaan onni.stui hiallitus vain hädintuskin pelas-
Pakistan huolis­saan
infian-USAn
suhteista
Rawalpindi. — Pakistanin ul­koministeri
lUohammed A l i sanoi
torstaina kansalliskokouksen yli­määräisessä
istunnossa Pakista­nin
olevan erittäin huolestunut
havaittuaan Intian ja Yhdysval­tain
sopimuksen vuodelta 1951
edellyttävän, että amerikkalaisia
aseita voitaisiin toimittaa Intiaan
sen alueeh puolustamiseksi, josta
Pakistaan on osa.
~iO minuuttia -kestäneessä puhees­saan
kansalliskokouksessa Moham­med
A l i sanoi Intian jatkuvasti
rikkovan lupauksensa Pakistanille.
Hän huomautti englantilaisten ja
amerikkalaisten aseiden kuljetuksen
Intiaan vain tekevän vakavammak­si
Intian ja K i i n a n välisen selkka­uksen.
Mohammed A l i , joka useaan ot­teeseen
sai suosionosoitukset kan­salliskokouksen
jäseniltä, : kannatti
lämpimästi Kiinan aselepotarjous-ta.
Hän sanoi tämän tarjouk.sen sel­västi
osoittavan, ettei Kiina tah­tonut
sotaa.
Hän lisäsi, että muutamat Pakis­tanin
liittolaisista painostjvat Pa­kistania
"jäädyttämään" Kashmirin
kysymyksen. Hän sanoi, ettei tätä
tule tapahtumaan, ja ettei Pakistan I
koskaan voi hyväksyä sellaista pai-nosjtusta.
Sisäisissä asioissa' e i ole
olemassa mitään "ulkopuolisia ys­täviä
tai. vihollisia", hän huomautti
jä lisäsi, että Pakistaan voi vaikka
heti luopua GENTO:sta- ja SEA-TO:
sta, jos se haluaa sen tehdä.
MATS 1 «Äi s<Blv'r^nyt
2:sta säteilyvyökykki^stä
YKn yleisl(ol(ous-l(
iirehti aseista-riisuntakonferenssia
M o s k o v a . — Automaattinen
planeettojenvälinen Mars-1 ase­ma,
joka laukaistiin Neuvostolii­tosta
marraskuun 1 päivänä ras­kaasta
tekokuusta, on nyt taitta­nut'
taivalta kolmen viikon ajan
j a on tähän mennessä lentänyt
y l i 7 miljoonaa kilometriä.
Tänä aikana tiedemiehet ovat
olleet lukuisia kertoja radioyh­teydessä
asemaan. Telemetrisiä
kanavia myöten on saatu tietoja'
sen laitteiden toiminnasta^ saatu
tieteellisiä havaintoja sekä suori­tettu
sen lentoradan mittauksia.
Asemalta on Maahan hyVä radio­yhteys.
Radioyhteyden järjestäminen on
erittäin vaikea tehtävä ottaen huo­mioon,
että tämän kosmisen labora­torion
on seitsemän kuukauden ai­kana
lennettävä satojen miljoonien
kilometrien matka, ja radiomerk-kicn
voimakkuus vähenee suhtees­sa
kuljetun etäisyyden neliöön;
Merkkien lähettäminen asemalta
turvataan ennen muuta neuvosto­liittolaisten
tiedemiesten • kehittä­män
tehostajajärjestelmän avulla.
Nämä äänentehostajat eivät muo­dosta
juuri lainkaan sisäistä hälyä.
Avaruudesta saapuvat merkit o
tetaan vastaan maassa avaruusradio-yhteyksien
asemalle, jota varten on
rakennettu jättiläismäisiä 12-ker-roksisen
talon korkuisia antenneja:
Radioyhteyksien avulla saadut
tiedot osoittavat sen suuren tark­kuuden,
jolla Mars-l:n laukaisemia
nen suoritettiin.
Jotta saisi käsityksen siitä, mil­lainen
tarkkuus Marsiin suoritetus­sa
lennossa on taattava, riittää huo-j
-nautus, että sama virhe aTkunopeii-i
(Ics.sa johtaa 2,.') kertaa suurempaan
j poikkeamaan kuin jos kohde olisi
•lähetetty Venukseen. |
; Mars-1 painaa 89.3.5 kf2.. Se' on j
i 250 kg painavampi kuin Venusta •
j kohti helmikuun 12 päivänä 1961
j lähetetty asema.
; Neuvostoliiton tiedemiehet välit j
sivat Mars-l:n lennolle noin 500 j
miljoonan kilometrin pituisen ellip-
New York, — Y K : n yleiskokous
kehoitti viikko sitten keskiviikkona
Geneven aseistariisuntakonferens-sia,
joka aloitti työskentelynsä
maanantaina, pyrkimään aikaansaa- i
maan yleistä ja täydellistä aseista ;
riisuntaa koskevan sopimuksen niin
pian kuin mahdollista. j
Ranska: oli ainoa joka pidättäy^ |
tyi äänestämästä, kun yleiskokous j
hyväksyi päätöslauselman 84 äänel-1
lä O va.staan. 25 valtuuskuntaa oli j . « « ^ M I « M ^ • • . • H M W
poissa ivieraiiuma
Yleiskokous suositteli, että Gene-!
sinmuotölsen radan. Se valittiin
mm. polttoaineen säästämiseksi.
Voidakseen lentää Marsiin auto­maattisen
aseman täytyy ylittää
Auringon vetovoima ja l i i k k u a suu­remmalla
nopeudella kuin mikä
Maan nopeus on Aurinkoon verrat­tuna,
suunnilleen, 3—-4 km/sek.
Tällainen ° nopeuden lisääntymihcn
saadaan aikaan siten, että asemaa
mukanaan kuljettavan avaruusra­ketin
laukaiseminen Maan tekokuun
kiertoradalta suoritetaan suuntaan,
joka -on sama kuin Maan Auringon
ympäri suorittaman liikkeen suun­ta
— ' n o i n 30 km/sek.
Asema jatkaa matkaansa. Se on
selviytynyt onnellisesti Allenin
ja Vernovin vyöhykkeistä^ joka
on täynnä tavattomalla energia­määrällä
varautuneita hiukkasia,
ja kulkee tähän saakka tutkima­tonta
tietää jolla luonnollisesti
saattaa sattua kaikenlaista.
Mitä tulee esim. siihen, että ase­ma
kohtaisi meteoriitteja, on sanot­tava,
että mitä kauemmaksi Aurin­gosta
mennään, sitä pienemmäksi
tulee meteoriittien suhteellinen
vauhti, ja siten myös niiden tuhoa-misvoima
yhteentörmäyksen mah­dollisesti
sattuessa.
Kuten jo on ilmoitettu, planeet­tojen
välisen aseman on määrä
valokuvata Marsin pinta ja lähet­tää
valokuva radioteitse Maahan.
Siten .se auttaa a.stronomeja voit­tamaan
ikuisen vihollisensa —
Maan ilmakehän, joka estää etääl­lä
sijaitsevien planeettojen tutki­misen
optillisin välinein.
Tehtävänsä suoritettuaan auto­maattinen
asema jatkaa matkaan­sa
planeettojen väliseen avaruu­teen
muuttuen keinotekoiseksi
planeetaksi. Mutta se auttaa ih­mistä
ensi kertaa tarkastelemahan
läheltä Marsia ja sen oletettuja
lumen peittämiä napoja^ kanavia,
joiden alkuperää ei ole vieläkään
saatu selville, sekä arvoitukselli­sia
tummia täpliä, jotka ilmesty
vät sinne Marsin kesän aikana.
'mä oli oikein
eilen, ei tuota
rr
Moskova. — Kommunistisen puo­lueen
origiamsaation siirtämistä a l ­haalta
ylös tuotannolliselle pohjal­le
käsiteltiin ennen täysistuntoa
pitkään puolueen puhemiehistössä
yhdessä keskuskomitean jäsenten
ja paikallisjärjestön edustajan
kanssa, kertoo Pravda pääkirjoituk.
sessaan tarkastellessaan päättyneen
keskuskomitean täysistunnon pää­töksiä.
Tähänastiset puolueen kansanta.
louden johtotyön muodot ovat osoit­taneet
myönteisen merkityksensä
talouden kehityksessä, mutta elämä
kulkee nopeasti eteenpäin ja se
mikä oli oikein eilen, ei tänään
enää ajina mahdollisuutta suunni­telmalliseen
ja käytännölliseen ta­loudenhoitoon,
lehti korostaa. Se
kuten kaikki Moskovan päälehdet
jotka omistavat keskuskomitean
päätöksille pääkirjoituksensa, i l ­maisee
vakaumuksensa siitä, että
uudistuksia .seuraa tuotannon nou­su
kaikilla talouselämän aloilla.
Presidentti Urho Kekkosen
ilumatkat juhlakirjana
Tärkeitä henkilö­vaihdoksia
NLssa
Moskova. — Neuvostoliiton kom­munistisen
puolueen keskuskomi­tean
istunnossa suoritettiin f)erjan-taina
joukko merkittäviä henkilö-nimityksiä.
Keskuskomitean puhe­miehistöön
varajäseneksi valittiin
L. Jefremov ja keskuskomitealle
neljä uutla sihteeriä: A. Rudakov.
V, Poljakov, .1. Andropov ja V : Ti-tov,
joista Rudakov nimitettiin kes­kuskomitean
teollisuus- ja raken­nustoimiston
pääksj ja Poljakov
maataloustoimiston pääksi sekä T i -
tov järjcstöasioiden toimiston pu­heenjohtajaksi.
• K e s k u s komitean tähänastinen
sihteeristön jäsen P. Demitsheov
nimitettiin keskuskomitean yhte.v-teen
perustetun kemian ja kev.vcn
teoIiisuude:i komitean puheenjoh­tajaksi.
Sihteeristön jäsen L. lljit-
V^toomustiike 1id1ias$a
USAn tukiasemia vastaan
Rooma. — Sanomalehti Unita jul­kaisi
lauantaina jälleen 40 tunmj-tun
henkilön nimet, jotka ovat alle­kirjoittaneet
vetoomuksen USAn
tukikohtien poistamisesta Italiasta.
Heidän joukossaan ovat mm. Mila­non
Piccoloteatterin-johtaja Paolo
Grassi, tunnetut elokuvaohjaajat
Michel-Angelo Antonioni ja Glauco
Pellegrini, Parman konservatorion
johtaja ^Lino Liviabella, kirjailija
Vasco- Prätolini, senaattori Ambro-gio
Donini, Salermon oikeustieteen
laitoksen johtaja Roberto Battaglia,
Nicola Badaloni, Lucio Lombardo-
Radice ja monet muut.
""Vetoomukseen ; ovat liittyneet
-myös useiden kaupunkien-kaupun­ginjohtajat,
Rooman liikennetyö-läisten
ammattiliiton jäsenet, sa­moin
liiketyöntekijäin liiton jäse­net,
Rooman tupakkatehtaan työläi­set,
Italian Ylioppilasliitto ym. jär­jestöt;
Vetoomuksen pani alulle 12-
henkinen kulttuurielämän tunnettu­jen
edustajien ryhmä.
SAMA VAATIMUS MYÖS
JAPANISSA
Ulos Reischauer — huudoin otti­vat
Kioton yliopiston opiskelijat
vastaan USAn uuden Tokion suiir-lähettilään
Edwin Reischauerin,
jonka tarkoituksena oli pitää luento:
ylioppilasnuorisolle. Lähettiläs joii-tui
kuitenkin itse kuulemaan yliop­pilaiden
hänelle varsin epämiellyt­tävän
"luennon". Kolmatta sataa-ylioppilasta
piiritti—hänet lähellä
yliopistorakennusta. Akahata-lehti
kertoo, että hänelle luettiin ja ojen­nettiin
vastalausekirje, jossa tuomi-
-taan Japanin amerikkalaismiehitys.
MYÖS NLn AMMATTI
YHDISTYSLIIKE
UUDELLE POHJALLE
Halsti selvitteli
suomalaisten
suhdetta NL:oon
Moskova. — Ehdotus Neuvostoliir, tuotannollisten komiteoiden perusta-ton
tuotantolaitosten henkilökunnan misen avulla, saa Neuvostoliiton am-saamisesta
entistä paremmin mu- mattiyhdistysliikkeen kannatuksen,
kaan tuotantolaitosten johtoon ns. Neuvostoliiton ammattiyhdistysten
keskusneuyoston puheenjohtaja Vik­tor
Grishin, joka ; pUhui keskiviikko­na
Neuvostoliiton kommunistisen
puolueen keskuskomitean laajenne­tussa
täy.sist.unnossa, sanoi 64,000 tuo- ,
I tantolaitoksessa toimiyaan ns. tuo­tannolliseen
neuvottelukokoukseen
(Osallistuvan noin viisi miljoonaa
työntekijää. Tuotannollisten komite-
Moskova. - "Haluan näyttää ker- f^'"" perustaminen tulisi entisestään
rankin koko taloa enkä vain vie- hohottamaan tuotannon johtoon
rashuonetta". sanoi Paasikivi-seu- «^^ll^stuvien määrää,
ran puheenjohtaja eversti e v p W . Gnshm sanoi puolueen kansanta-
Hal-sti esitelmöidessään äskettäin Jo^^^^yön muuttamista kos-
Moskovan vstävvystalossa näkemvk- h?^^«" esitysten tulevan vaikutta-sistä.
jotka ohjaavat seuran toimin- " ^ ^ n . myös ammattiyhdistysliikkeen
Hän tarkoitti "koko talolla" osuuden kasvamiseen kansantalou-
•|•
i niitä seikkoja, joiden hän katsoi den Johdossa. Lääneihin j a alueille
! Vaikuttavan suomalaisten erään ilmeisesti, perustettava kaksi am^
I osan neuvostovastaisiin reaktioihin ^ ^ ^ ^ keskusneuvostoa vastaavi-
, 1 joka kerta, kun Neuvostoliitto jota. komiteoineen sekä vastaavasti ta-shov
idcolo;j;isen komi.ssion puheen-i ^.^jjjg^ Isavaltojen ammattiliittokomiteaan
johtajaksi. Sihteeristön jä.sen.'\. ; :. ... . . . . .. . j kak.si toimistoa, toinen teollisuuden
Shelepin nimitettiin vasta peruste- i ^'"''"^"^ ^^^'"^ han pjti tahan Pie-1 t^jnen ihaataloudeh johtamiseen,
lun puolueen ja valtion kontrolli-1 "'^^ . ' " f " . . ^''''«tonvaraista^ pelkoa ^j^^j^
komi.s.sion puheenjohtajaksi ja myö- j f " " ' ; ' .'^«'l^aan ja toisaalta niitä ^^.^^.^^^
hemmin korkeimman neuvoston pu-l^='P''"'^^'«;.J«t.»^«'""y'^^.^^«'^«•^^^^ vien työntekijöiden määrä ylittää
nykyään 25 miljoonaa, hän ilmoitti.
i tsaarin Venäjän viimeisnn vuosi»
varapuheenjohta-
LAAJA SELOSTUS USA:n JA
CANADAN MATKOISTA
ven konferenssi kinnittäisi erityis
tä huomiota rinnakkaisiin toimen­piteisiin,
jotka tähtäävät jännityk­sen
iieventämi-seen ja aseistariisun.
nan helpottamiseen. Näistä toimen- , . •
piteistä mainittakoon ydinaseiden' '^^^y^^^ Canadaan ja Yh
Suomen tasavallan presidentti, toh­tori
Urho Kaleva Kekkosen viime
dy.svaltoihin .suorittama laaja vie
! railumätka selostetaan monipuoli-
I sesti uudessa;juhlakirjassa, joka i l -
j mestyy näihin aikoihin Suomessa,
j Toimittaja Erkki Savolaisen kir-j
joittamaanrun.saaseen: tekstiin liit-
, tyy lukuisia harvinaisia valoku-
I via. Kuten tunnettua, toimittaja
' Savolainen seurasi presidentti Kek-
New York. — Venusta kohti , kosen vierailua länti.sellä pallon
singottu amerikkalainen Mariner-2 puoliskolla alusta loppuun saakka.
levittämisen kieltäminen, ydin-asettomien
vyöhykkeiden muodos­taminen
ja sattumalta syttyvän so­dan
vaaran vähentäminen:
Vika USAn Venus-raketissa
nisterineuvoston
San Franciscossa, missä Pohjois-; Jaksi.
Kaliforniassa ja luoteis-Yhdy.sval-i Keskuskomitean päätöksen mu-l
o i s ia asuvat maanmiehet juhlivat! kaisesti puolueen tähänastinen puo-presidenttiä:
Hawaiin "loma", jos j Uieen kontrollikomitea lopetettiin
ta ei aivan oikeata lomaa tullutkaan i ja sen tilalle muodostettiin puoUie-j
a - juhlavaksi lopuksi vielä suuri! !<omitea. Tämän puheenjohtajaksi
heniiehistön päätöksellä hänet ni .
miteltiin mvös Neuvostoliiton mi-i
! vaikka snhen sen monista erin
Halstin esitelmä —
omaisista oivalluksista huolimatta
ei voikaan täysin yhtyä — oli erit-|
täin mielenkiintoinen ja selvensi;
lähinnä keskiluokan ajattelutapaa. |
on lakannut saamasta sähkövoimaa
toisesta aurinkoparistostaan. Lisäk­si
kohoaa lämpötila epänormaalisti
avaruusaseman sisäpuolella. Asias­ta
ilmoitti USAn avaruushallinnon
edustaja: Hän sanoi kutenkin ole
Tämä kaikkia amerikansuomalaisia
kiinnostava juhlakirja on nimeltään
"Urho Kekkonen idä.ssä ja lännes
sä" j a siinä selostetaan mukanaol­leiden
silmin myös matkoja Engr
läntiin. Islantiin, Itävaltaan ja Neu-van
toivoa edelleenkin, siitä, että j vo.stoliittoon.
avaruusraketti täyttää tehtävänsä.! Lokakuun 10 päivänä 1961 alka-koska
toisesta aurinkoparistosta ; niit j a mar raskuun 2 päivänä päät-saadaan
edelleenkin sähkövoimaa.
tamaan paikkansa Chippen-hamissa
Wiltshiressä missä
hallitusta uhkasi liberaalien
ehdokas. Konservatiivien enem­mistö
supistui siellä vain 1,-
588 ääneen.
Ennen täytevaaleja uskoi dämcllisi.stä
hallitseva konservatiivipuolue,
että se voi pitää hallussaan nä­mä
vaalipiirit ehkä Glasgowia
lukuunottamatta, i
Ratkaisevana avainkysy­myksenä
oli vaaleissa Englan­nin
liittyminen EEGrhen ja
j u u r i tämän seikan uskotaan
aiheuttaneen konservatiiveille
vaalihäviön Etelä-Dorsetissa.
Työväenpuolueen kansalli­nen
johtaja Hugh Gaitskell on
epäilemättä oikeassa koros­taessaan,
että nämä äänestys­tulokset
kolmessa vaalipiirissä kuyhdyskuntien,
osoittavat jatkuvaa ja ratkai-1 Franciscon, Havvaiin ja Los Ange-tynyt
valtiovierailu länteen on saa­nut
arvokkaassa teoksessa huomat'
tavan sijan. Kirjoittaja selostaa vä­rikkäästi
kaikki tilaisuudet, joissa
"vanhan maan" päämies kohtasi
USA:n ja Canadan johtomiehiä Suo­mensukuisia
ja muuten suomalaisia
lähellä olevia lukijoita kiinno.stavat
tietysti myös selostukset niistä sy-kosketuksista,
joita
presidentillä oli amerikansuoma­laisten
kanssa. Kirjoittaja mainit­see
monia old timereita, ja nuorem­piakin,^
joiden kanssa presidentti
vaihtoi tervehdyksiä.
Ensiksi kuvataan kuusipäiväinen
vierailu Canadaan, missä kohokoh­tia
o v a t— pääkaupungin Ottawan
.seremonioiden ohella — esimerkik­si
valtavat suomalaisjuhlat Port
Arthurissa ja_Jl'orontossa. Unohtu­matta
myöskään ikimuistoisia kä-väLsyä
Sudburyssa. '
• Yhdysvalloille omi.stetus.sa osas­sa
selostus alkaa Washingtonista ja
New Yorkista ja kulkee Detroitiin,
Duluthin, Pohjois-MinnesBTan pik-
Chicagön,;; San
. Gruusian kommunistiseri puolueen
ensimmäinen sihteeri Vasili Mzha-vanade
sanoi kansantalousneuvosto-
Jen osoittaneen täyden oikeutuksen^,
sa teollisuuden uutena johtotyön
mjUOtoha. Gruusiassa on teollisuus-
Toisaalta hän puolustr joidenkin i tuotanto niiden muodostarnisen jäl-
..... . . . . suomalaisten-ptörmäilyä:;;-: :eräissä.|.;k-e^„vrions5Ut. enemmän ••kuin 1,5 ker- .
kansalaistilaisuus Los Angelesin i Suli kontrollikomitoan entinen p u ; sillä.^ {^a. "mutta me emme ole vielä lä-
World Affairs Councilin juhlassa, | heenjohtaja N. Slivcrnik ja ensim- i «-'ttä näinä sekoittavat toisiinsa idep-: heskään käyttäneet hyväksemme:
missä sadat Etelä Kalifornian suo-1 maiseksi vaiapulieenjohtajaksi z.; logian ja valtakunnan. Ts. he ha- jjaijjj^ja etuisuuksia,, joita kansanta-malaiset
tervehtivät presidentti Seidjuk. ; hiavat hyökätä ja tuomita ideolo; jousneuvosto johtomuotona tarjoaa",
Kekkosta lämpimästi. Korkeimman neuvoston puhemie- gJan, J o t a Neuvostoliitto, edustaa, ^än lisäsi. Maatalouden tärkeimmil-
Kaikestatästä kertoo "Urho Kek- 1 histön perjantaina tekemällä.pää- ' " " ' t a kun he eiyat osaa erottaa jä^^ saavutettiin Gruusiassa jo
konen idässä ja lännessä".kirja.i (Ök.sollä tähäna.stinen Venäjän fe.;t"'sistaan valtakuntaa valtiokasit-; tänä vuonna vuodelle 1965 tarkoitet-jonka
sisältö pyrkii antamaan luki- j dcraatioh^ pääministeri D. Poljänski ^ ^'^«"^ ideologiaa, hyökkäävätkin im sato.
. . . . . . . . ! . . \M\ \1 cm\rrkci r\\\iiirkn i r i c t f i Q n i r o l f i r k T I Q i r*-.
isä Suomen sodanjälkeinen puo- ! lerineuvoston varapääministeriksi poluton ideologian itsekin julista- ministerin ensi vuodelle esittämää
.'ettomuu.spolitiikka on saanut Hänen lilalleen Venäjän federaa- i alkuaikoina "kansallisuut. valtion viljanhankintatavoitetta 4.2-,
inustu.sta ja ymmärtämystä niin lion pääministei iksi nimitettiin -"^ globalisuuttaan", mika on 14.5 miljardia puutaa viljaa aivan
mos<;ä kuin i H ä « ä k i n Tpokspn Gennadi Voronov aiheuttanut vieläkin määrättyjä; re.ialisena.
j o i l l e yhtenäisen kuvan presidcn-j on vapautettu tehtävästä ja hänet
tin valtiovierailuista, joiden yhtey-, on nimitetty Neuvostoliiton minis-j
dessä
lueettomuu-spolit
tunnustu.st
lännessä idässäkin. Teoksen
muut kirjoittajat ovat valtiotieteen 1 — ^ _ — — _
tohton Ahti Karjalainen?' osasto ! ^ .. _
päällikkö maisteri Leena Hmari. | fi^gJ^^gj^Q, että . . .
toimittaja Margaret Norrmen j a i
mai-steri Eero Saarenheimo. Postimerkkejä alettiin Suomessa
Teoksen kuvituksesta — myös käyttää vuodesta 1856.
Amerikan mantereella otetuista | Porvoonjoki alkaa Hollolasta,
kuvista — mainittakoon vielä, että
he Neuvostoliittoa vastaan valtiona.; Tunnettu ukrainalainen maissin-
Hän sanoi tässä yhteydessä Neuvos- i viljelijä Jevgenija Rolinjuk piti pää-aiheutlanut
vieläkin määrättyjä 1 re.ialisena.
ennakkoluuloja. Vasta 1957 sanoi | Täysistunto päättynee torstaina.
Halsti itsekin kuullensa ensi kerran si"lä kesitiviikkona istunto asetti
eräät niistä ovat presidentti Kek­kosen
omista matkakuvien kokoel­mista
saatuja. Teoksen julkisuuteen
tulo tapahtuu näinä päivinä.
tavaraa". Mar.\ puhui, tästä jo tois­ta
sataa vuotta sitten. — N!)
Esityksen johdosta Halstille esi­tettiin
monia kysymyksiä, mm.
Vahdon pitäjän entinen nimi on Honka-liiton pyrkimyksistä. Tilai-
Puurasko. suutta johtanut entinen Neuvosto-
Joulusaari on Karollisaari T y y - i liiton Suomen suurlähettiläs Lebe-ne.
ssä valtameressä sekä saari In- dev k i i t t i osanottajien puolesta esi-
(!), ellei "vallankumous ole vienti- pääministeri Hrushtshevin johdolla
toimivan päätöslauselmavaliokunnan
valrhistelemaan ehdotusta päätöslau­selmasta
joka koskee piiolueen k a n -
santaiouderi johtotyön uudistamista.
tianvaltamcressä tclmöitsijää.
— Laihduin kahdelJsan kiloa kun.
minulta leikattiin umpisuoli. .
— Kauhistus! Oliko se niin pai-i
nava? •
PÄIVÄN PAKINA
Yriilelijä-kilpaiiun periaate
sevaa poliittista kallistumista
työväenpuolueen eduksi ja
konservatiivien tappioksi.
Poliittiset tarkkailijat ovat
olleet pitkän aikaa sitä mieltä,
että Englannin konservatiivien
asema heikkenee nimenomaan
.siksi kun kansanjoukkojen
keskuudessa kehittyy ja kas­vaa
tyytymättömyys pääminis­teri
Macmillanin hallituksen
sisä- j a u l k o p o l i t i i k an suhteen.
TMaaVamos!
lesin kautta dramaattiseen päätök­seen,
jolloin kuuluisa nootti antoi
vierailutunnelmille . oman säväyk­sensä.
Itärannikon suomalaisten
suurjuhla hotelli Commodoressa
New Yorkissa ön tietenkin selos.
tettu, samoin Detroitin suomalais
ten monet tapaamiset. Minnesotas­sa
kirjoittaja seurasi president;tiä
myös autoretkellfi, joka käsitti mm.
Cloquefn, Eskon. Virginian ja H i b -
bingin sekä muita paikkoja, joiden
tuhannet suomalaiset asukkaat nä­kivät
vieraan keskuuäessaan.
Ja edelleen pikainen pysähdys
Chicagon kentällä ennen nousua
kaukaiseen länteen vievään suihku­koneeseen,
suurenmoiset hetket
Kauppakamarin toimesta on esi­tetty
liittohallitukselle 76 sivua kä­sittävän
kirjasen muodossa vuotui­nen
muistio, mi.ssä tulkitaan maini­tun
laitoksen mielipiteet jä'toivo­mukset
selvästi : ymmärrettävällä
tavalla pienen omistavan luokan hy­väksi.-..
-.,
Toivoa vain pitää, että tulisi ai­ka,
jolloin Canadan, työläiset, far­marit
ja muut pikkueläjät: voisivat
esiintyä yhtä selväpiirteisesti kan­sakunnan
enemmistöä hyödyttävän
ohjelman perusteella.
Lukiessamme mainittua asiakir­jaa
meidän täytyy myöntää, että
veremme ei kuitenkaan tullut siitä
rahtuakaan kuumemmaksi Suuren
rahan puolesta.
Seuraavassa on eräitä esimerkke­jä
miksi meidän on niin vaikea in­nostua
kauppakamarin esitysten
puolesta.
Kirjasen ensimmäisellä sivulla
puhutaan Canadan talousjärjestel­mästä
yleensä ja sanotaan kauppa-;
kamarin uskovan 'kilpailevaan yrit-läjäjärjestelmääo"
(competitive cn-terprise)
"mikä pohjautuu yksilön
valinnan mahdollisuuteen, persoo-nakoiitaisocn
itsoaloil(eisuutoen ja
vastuunalaisuuteen."
Asiaa selitetään edelleen: . _ .
"Canadan kauppakamari katsoo,
että yleisen ohjelman perustana on
yksilövapauden säilyttäminen. Täs­sä
ilmapiirissä on kuluttaja vapaa
tekemään oman valintansa miten,
koska tai mihin hän tulonsa käyt­tää
. . . Tästä sanonta 'ynflclijä-kilpäiluun,-
perustuva yhteiskun­ta'
. . . "
Tummennus on ylläolevassa alle­kirjoittaneen,
mutta teksti ja henki
kauppakamarin.
Mutta mitä on näiden lennokkai­den
sanojen takana ja tukena?
Kuinka ' vapaita" ovat canadalai-set
"kuluttajat" tehdessään päätök­siä
"koska, miten ja mihin" he tu­lonsa
kä.vttävät?
Tilastotiedot osoittavat, että val­taosa
canadalaisista elää kädestä
suuhun; heiltä menee tuloista (ol­koon
kotien omistajia tai vuokra­laisia)
asuntonsa maksuun yksi
neljännes, toinen erinäisten verojen
maksuun ja loppu ruokaan, juo­maan
ja vaatetukseen.
Suuri osa canadalaisi.sla on "kor­viaan
myöten" velassa; heillä on
asuiinöslii - kiinnityslaina: autosta
kuukausimaksut; h u o n e k a l u i s t a niin hän tietenkin ostaa canadalai-kuuk.
iusimaksut ja monet heisiä OS- sen ajokin.
tavat ruokatavaraiLsakin velaksi niin Mutta hänellä ei ole siinä min-että
voivat pitää sielunsa ja ruu-l käänlaisia " v a l i n n a n " mahdolli-aiiinsa
yhdessä seuraavaan lilipäi-[suuksia. Huolimalla siitä minkä
vään saakka:
Koko maatalous
• canadalaisen" auton hän ostaa,
erikoisesti-pliän saa kuitenkin Yhdysvaltain 0-
sen ns. perhefarmicn sektori on oi-j mistaman ja kontrolloiman laitok­sen
valmistaman auton, josta me­nee
voitto-osinkoina vissi, huomat­tava
niäärä Wall Streetin kassahpl-veihin..,
.-.^v;.,
p a i n o i n tapahtuu silloin jos tämä
ä ostaa uuteen au-hit
kriisissä toistakymmentä vuotta
—ja työttömyys on k / i i l t y n y t kroo-nilliseksi
vitsaukseksi, jonka joh­dosta
joutuu satojatuhansia työläi­siä
elämään joko työttömyysvakuu­tuksen
ja tai -avustuksen varassa.
Hyvin vähän on siis näillä kulut­tajilla
'"valinnan mahdollisuutta"
siitä, miten, minne ja milloin he
tulonsa käyttävät!
N i i l l e on_ olosuhteiden pakosta
etukälecn määrätty menopaikat —
ja heidän tulojensa valtaosa menee
niille, jotka eivät kynnä eivätkä
kylvä, vaan elävät toisten työn tu­loksilla.
Ja entäs sittoen se canadalaisten
suhteellisen pieni ryhmä.: jonka ei
tarvitse elää kädestä suuhun. Sano­kaamme
ke.skiluokkalaisel, 'joiden
tulot vaihtelevat $5.Ö00-r-$ 10.000
välissä vuode.ssa?
Onko heillä ostoksiaan tehdessä
täydellinen "valinnan vapaus"?
Katsotaanpa. Olettakaamme, että
taloudellisesti vähän paremmassa
asemassa oleva canadalainen päät­tää
ostaa itselleen auton: Ja kun
nyt on vihdoinkin tullut muotiin
se. että pitfii.si ostaa mahdollisim­man
paljon oanadaiaisia tuotteita,
asiakas
toonsa Öljyä, gasoliinia tai muita
välineitä.
Hänellä ei ole mahdollisuutta
välttää yhdysvaltalaisia riistäjiä
silloinkaan kun hän ostaa sellaisia
canadaluisia tuotteita kun nikkeliä,
alumiinia, paperia, asfalttia, luon-nonkaasua,
terästä jne.
Kun kauppakamarin esityksissä
näistä tosiasioista huolimatta lei­mataan
tällaisen olotilan aiTOSte-lijat
ja kaikki vähänkin suurempia
sosiaalisia uudistuksia vaativat ca-nadalaiset
miltei isänmaan pettu­r
e i k s i — kun kauppakamarilla ei
ole asiallisesti mitään sanottavaa
työttömyystilanteen korjaamiseksi,
mutta kuitenkin otsaa puhua ' h a ­luttujen
siirtolaisten tuottamisesta
Canadan kotimaisten markkiilain _
laajentamiseksi" — n i in meille suo-tanee
anteeksi, vaikka emme voi­kaan
saada tunnelmaamme nouse­maan
sen ' yrittäjäkilpailun" tii­moilla.
,— Kiinsiikourn.