Vapaus, August 26, 1971

              Sivu 2 To(rstai, elok. 26 p. — IThiirsday, Aug. 26; 1971
INDEPENDENT LABOR ORGAN
VAPAUS OP FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Bsrtatollahied Nov.«, 1917
mibar: y7.':fiBlXnia} ' , - MJauaser: E. SUKSI
' . TelMuno; Office ^ E d t t i o^
PuUUfllbfid tvTim T ^ ^ ^ ViQpaua PultMiias
Oo. Umilited, 100-102 Ebu St. We8t. Sudlbury, Qntarto, Canada.
HUMog aiddresa: Box 09.
^ Mveitlsliig itpcm appl^
f " ' . >' CANADIAN liiNlUlGa^liigjg^iiM
TILAUSHINNAT;
damadassa: 1 vk. $10.00, 6 kk.i $5.25 USA:n:
3 kk. $3.00 Suoanoen:
1 vk. $11.00, e kk. $6.76
1 vk. $11.50. 6 kk. $8.35
Työnpäivänä 1971
Canadan työväenluokalle uskollisten vanhojen perinteiden
mukaisesti Vapaus ilmestyy nyt syyskuun 6 päivänä vietettävän
työnpäivän kunniaksi vaatimattomassa juhla-asussaan. Oikeammin
sanoen tänään ilmestyy työnpäivän juhlanumeron ensimmäinen osa
ja ensi tiistaina toinen osa. Näin saadaan juhlanumeroon tullut
ainehisto osapuilleen samanaikaisesti lukijoille yleensä ja hyvissä
ajoin ennen varsinaista juhlaa, huolimatta heidän asuinpaikoistaan
Lehtemme toimitus ja hallinto haluavat esittää sulimmat kii­toksensa
kaikille niille.^-jotka ovat kirjoituksillaan, tervehdyksillään
ja ilmoituksillaan auttaneet tämän juhlanumeron valmistamista ja
siten työnpäiväjuhlan viettämistä. Me toivotamme kaikille maan^
miehillemme virkistäviä työnpäiväjuhlia ja hauskaa ''pitkän viikon­lopun"
lomaa, toivoen luonnollisesti, että osallistumme kukin mah­dollisuuksiemme-
mukaan työnpäivän juhlallisuuksiin ja toisaalta
huolehdimme siitä, ettei kukaian kanssaihmisistämine joutuisi min­käänlaisen
tapaturman uhriksi sen paremmin omasta kuin muiden-
• kaan,:syystä.;'''.^ ,
Kuten aikaisempinakin vuosina, nyt järjestettävissä työnpäivä-tilaisuuksissa
kiinnitetään huomiota työtätekevien leipää ja sär­vintä
koskeviin seikkoihin. Paraateissa ja kokouksissa tullaan vaa­timaan
työtä työttömille, mahdollisuuksia nuorille sen sijaan, että
heitä yllytetään peukalokyjrtiläisinä "Canadaa katselemaan"! työ­olosuhteiden
parantamista ja palkkojen korottamista; sosiaali­huollon
tehostamista ja vanhuudeneläkkeellä olevien hädänalaisten
aseman korjaamista; pikkufarmarien plosuhteiden parantamista ja
suuresti uhattuna olevien perhefarmien aseman lujittamista sekä
rauhaa jä ystävyyttä koko maailman laajuisesti. •
Erikoisen huomion kohteeksi tulee kuitenkin tänä työnpäi­vänä"
presidentti Nixonin lähes kaksi viikkoa sitten voimaan julis­tama
talousohjelma, mikä uhkaa USA :n ystävällisiä maita, myös
Canadaa, suurisuuntaisella työttömyyden lisääntymisellä.
Työläisten keskuudessa on kuitenkin ihailtava yksimielisyys
ja päättäväisyys siitä, että näin ei tarvitse olla, jos liittohallitus
huolehtii Canadan eduista. Mikäli Yhdysvallat haluaa aiheuttaa
Canadan teollisuuslaitosten työläisille työttömyyttä, korottamalla
10-prosenttisesti tuontiveroa, Ottawalla on tilaisuus' käyttää sa­manlaisia
"lääkkeitä" Yhdysvalloista tänne virtaaville tuotteille. Ja
jos siitä ei ole riittävästi apua, silloin voidaan verottaa tarpeen
mukaan täältä polkuhinnasta: Yhdysvaltoihin lähetettäviä raaka-aineita,
jol(|ett, saanti on elinehto Yhdysvalloille. Yksistään yllä­mainitut
mahdollisuudet osoittavat, että Canadan edustajat voivat,
jos tahtovat, esittää myös öniia vastaehtojaan, sen sijaan, että
esitetään lakkikädessä katteettomia ja tehottomia anomuksia eri­koisoikeuksien
saamiseksi.
Suurella ilolla on tänä työnpäivänä tervehdittävä unionisti­sen
liikkeen johtavan keskusjärjestönsä, CLC: n johdolla omak­sumaa
kantaa, että Canadaan ei saa soluttaa sitä muodollisesti
tasapuolista, fliiitta käytännön kannalta kokonaan työtätekeviä
vastaan kohdistuvaa hinta-ja-palkkajäädytystä, minkä presidentti
Nixon julisti voimaan rajan eteläpuolella.
Osallistumalla nyt järjestettävien työnpäivä-paraateihin ja -ko­kouksiin,
edistämme osaltamme sekä omaa että kaikkien, työtä­tekevien
yhteisiä etuja.
Vanhainkotiasiasta vidäldn
Lehtenmie tiistaisessa numerossa julkaistiin suunnitelman ta­kana
olevien henkilöiden pyynnöstä maksuton ilmoitus, missä
mainostettiin syyskuun 4 jä 5 p. suomalaisella kirkolla SaultSte.
Manessa pidiettäyää Itä-Canadän lepokoti yhdistyksen kokousta,
missä kesTiustellaan mainitunlaisen laitoksen — suomalaisten van­hojen*
kgdin -n- mahdollisesta peruistamisesta ja siihen liittyvistä
seikoist£tf< Tänään julkaistaan lehdessämme tiedotussihteeri Kusti
Kaarela^ pitkä mairioskirjoitus samasta asiasta.
Ylläbleya s}itä huolimatta, tai ehkä sen vuoksi että asia tulisi
parenuniii jramärretyksi, vaikka Vapaus oh aiemmin ilmaissut har­kitun
mielipiteensä siitä, että suomalaisten vanhainkodin perus­taminen
aiheuttaisi enemmän ongelmia ja huolia mitä se voisi
ratkaista, Meidän lehtemme on edelleenkin sitä mieltä, että sel­laisen
laitoksen rakentamista kannattaa harkita moneen kertaan
vielä sittenkin, Vaikka Soossa perustettaisiin mainitunlainen lepo-kotiyhdistys.
Emme epäile Itä-Canadan lepokodin rakentamista ajavien
henkilöiden ja piirien vilpittömyyttä ja hyvää tahtoa. Mutta kuten
on eräässä toisessa yhteydessä todettu, "tie helvettiin on joskus
peitetty hyvillä aikeilla", kuten "kielisittäin" sanottaisiin. Me us­komme,
että tässä on tällainen kysymys. Siksi olisi asiaa harkit­tava
ilman kiihkoa ja tunteiden ailahtelua.
Syitä meidän epäilyymme on useita, eikä yksinomaan talous-seikkoja,
vaikka nyt myönnetään, toisin kuin esim, Toronton Va­paa
Sana selitti, että"liittymismaksujen" lisäksi tulevat "jäsen­maksut"
ja sitten miiita menoja osapuilleen Vandouverin tapaan.
Tämä siitäkin huolimatta vaikka eläkeikään pääsevät Canadan
suomalaiset ovat maksaneet verojen ja muiden vetojen yhteydessä
täyden hiniran> kuten muutkin ontariolaiset eläketurvan saadak­seen
vanhuuspäiviksieen. Siitä tulisi, kuten sanottu, kaksikertai­nen
eläkeverotus Canadan suomalaisille Ontariossa. Ja kun kes­kinkertainen
ijtä ön osapuilleen siinä rajassa, missä valtion elä­kettä
ruvetaan saamaan, niin tasaluvuissa puhuen toinen puoli
lepQkotiyhdistyksen sisäänkifjoitus-, jäsen- ja muita maksuja suo­rittavista
henkilöistä jäisi kaikenlaisten hyötyjen saannin ulkopuo­lelle.
He saisivat "ftauttia" vain maksamisen ja lahjoittamisen
ilosta. ,
Talousaieiks^t eivät ole kuitenkiin tässä yksin ratkaisevia teki­jöitä,
sillä loppujen lopuksi on kunkin kansalaisemme vapautena
ja oikeutena päättää, ryhtyykö hän kaksinkertaisia vanhuuden-eläkemaksuja
suorittamaan. . -
MIKÄ ON TÄRKEINTÄ?
- "Tässä yhteydessä meidän tulee kysyä itseltämme ja kanssa­ihmisiltämme,
mikä on tärkeintä eläkeikään tulevien henkilöiden
"iohdalta? Eritelkäämme. niistä.pari tunnetuinta:
Tiäi^ osastoma JttUiaistavlen kir­joitusten
el tarvitse väUtämättä
eilasiaa lehtenmie omabsaxaaa
kantaa käsltelt&Tänä olevasta asi­asta.
Kirjeen lähettäjät voivat
häyttää harlilntansil mukaan Joko
omaa nimeään tai iiimlmeriikiään.
Nimettömiä kirjeitä el julkabta.
ITÄ-KANADAN ,
LEPOKOTI
Saadaanko Lepokoti Ontari­oon
? Tähän kysymykseen saam­me
vastaMksen jo vajaan kuu­kauden
sisällä. Me olemme tätä
asiaa pohtineet jo useamman vuo
den ajan.
Mutta jokainen asia ottaa ai­kansa
kypsyäkseen valmiiksi, ja
jonka toteuttamisessa tarvitaan
yhteishenkeä ja uhrautumista
niiltä henkilöiltä, jotka tätä asi­aa
alkavat ajamaan. ,
Haluaisin aluksi kiittää kaik­kia
niitä henkilöitä jotka ovat
kirjoitelleet lehtiin ko. asiasta.
Nyt kun vetää jonkinlaisen yh­teenvedon
näitten kilvoitusten
pohjalta, hupniaa että melkein
kaikilla on voimakashenkinen
aatepierusta saada lepokoti On­tarioon
Mutta haluan huomauttaa muu
tamista hyvistäkih kirjoitus-eh­dotuksista,
nimittäin että kaik­kia
näitä ei voi sisällyttää esi­merkiksi
paikan valinnan suh-
•,teen.' • •
Kauniit . järyenrantamaisemat,
hyljättyjen maatilojen kunnosta­miset
ei ehkä voi tulla kysy­mykseen,
vaikkakin tarkoitus oli­si
mitä asiallisin. Syy tähän vas­taukseen
tulee rakennuskomplek­sin
iainottajalta, Mutta Canadan
ja Ontarion hallitukset ovat ol­leet
myötäinieiisiä lainoitus tie­dusteluumme.
Uskon, että täl­lainen
kaupunkilähiö, joka vas­taa
lainansaanti vaatimuksiin
löytyy siltä paikakkunnalta; joka
tätä asiaa alkaa viemään eteen­päin.
,
Lepökotiyhdistyksen kokouk­sen
esiUetulevista asioista:
Kaikkein polttavimpana kysy­myksenä
on tällä kertaa eläkkei­den
pienuus! Nykyisiliä eläkkeil­lä
ei ;totta totisesti voida säädyl­listä
elämän ehtoopäivää viettää.
Hetken tärkein kysymys on siis
toiminta eläkkeiden korottami­seksi;
eikä sellainen toiminta,
millä on taipumusta sivuuttaa
tämä perusseikka.
Toinen tärkeä seikka on eläke­läisten
ja erilcoisesti erinäisissä
vanhainkpdeissa olevien ihmisten
ystävistään ja tuttavistaan eril^
lään olo. Jos me ryhdymme kes­kittämään
"Itä-Canadassa" asu­via
maanmiehiämme johonkin
suomalaiseen lepokotiin — olkoon
se millä paikkakunnalla tahansa i
— se lisää sadoilla maileilla tätä
eristäytyneisyyttä elon iltapuolel-la
olevien ja heidän sukulaisten
sa ja tuttaviensa välillä.
Parempi siis oliäi mielestämme
toimia niin. että kaikissa suoma­laiskeskuksissa,
missä on vanhain
koteja,, järjestettäisiin yhteisin
voimin veirailuja ja ohjelmnnesi-tyksiä
näissä laitoksissa oleville
kansaihmisillemme; ja että kut­suisimme
heitä haaleille ja muille
toimipaikoille — kesänviettopai­kat
mukaanlukien. Siinä olisi
meille kaikille työtä jar se vähen­täisi
tällaisissa laitoksissa olevien
kanssaihmistemme ikävää ja "hyi
jätyksi tulon" tunnetta.
Rajoitetun tilan vuoksi jätäm­me
asian tällä kertaa tähän. To­dettakoon
siis tämä: Jotakin on
jätetty tekemättä vanhempien
kansalaistemme elämän helpotta­miseksi.
Siinä suhteessa voitai­siin
ja pitäisi tehdä paljon enem­män.
Siinä riittäisi meille kaikille
työtä ja toimintaa. Mutta erikoi­sen
suomalaisten vanhainkodin
perustaminen täällä Itä-Canadas­sa,^
missä matkoista puhuttaessa
on mittana "satoja maileja", ei
olie suinkaan tärkein ja kiireelli­sin
tehtävä. Käsi sydämelle ys­tävät:
Oiiko plekkä sattuma, että
vaikka ko. lepokotisuunnitelmasta
on kirjoitettu aika paljon, siinä
yhteydessä ei ole puhuttu halais­tua
sanaa vaatimuksesta esim.
eläkkeiden itorottamisesta, val-tiiskuntien
ja päätöslauselmien
lähettäniisestä jne?
Nähtäväksi jää, lähetetäänkö
Sault Ste. Marien kokouksesta
liitto- ja maakuntahallitukselle
päätöslauselmia ja/tai valtuus-kiintia
vaatimaan esim. perus­eläkkeiden
korottamista 80 dol­larista
150 dollariin kuukaudes­sa,
vanhuudeneläketulojen vapaut
tamista tuloverosta jne., mitkä
ovat Ontarion eläkeläisten yleisiä
ja yhteisiä vaatimuksia heidän
poliittisista - uisikönnollislsta ja
niuista katsomuksistaan huoli­matta.
Me toivomme, että niin
moneteltäifliln.
fÄuaritai-illan kokoukselle, on
vatattu isaljon aikÄft, joösä 'Mj^-
dään keskusteluja ifekäytfeään
puhsenvnoroja valmistellen koko^
naJaOutta Seuraaville aaioille: ' r
i»eru8tetaanko lepokötiyhdistya
ja mille paikkakunnalle lanHeaä
työn eteenpäin vieminen. Sunnun
taiaamuna jatkuu kokdus jo klo
8.00 ensimmäiselle vuosikokouk­sella
jossa tulemme valitsemaan
yhdistykselle virallisesti toimi­henkilöt.
Tutustumme sääntöeh­dotukseen,
jonka perustana käy­tetään
Vancouverin Lepökotiyh­distyksen
Sääntöjä. Saamme
kuulla ennakkoselostuksen mah­dollisen
rakennuskompleksin suu­ruudesta,
kustannusarvioista ym.
Päätetään myöskin liittymis-tai
jäsenmaksun suuruudesta.
Valtakirja äänestys:
Kyseessäolevan kokouksen jär­jestelykomitea
päätyi ehdotuk­seen,
että sellaiset henkilöt joil­la
ei ole tilaisuutta osallistua
kokoukseen, voivat valtuuttaa ni­meämänsä
henkilön ääniestämään
heidän puolestaan. Jokaisen val­takirjan
mukana on oltava $10
sekä jokaisen virallisen äänestä;
jän on suoritettava sama osan­ottomaksu
Raha on perusmaksu
joka, jää yhdistykselle, ja joka
huomioidaan jäsenmaksua mak­settaessa
myöhemmässä vaihees­sa.
Tämä on toimenpide jolla an­netaan
jokaiselle kaupungille sa­manlainen
äänestysvoimakkuus.
Rahaa ei tietysti oteta vastaan
jos yhdistyksen perustamisesta
ei virallisesti tule mitään. Halu­an
huomauttaa että kokpukseen
ovat kaikki tervetulleita vaikka-
I kaan eivät suorita osanottomak­sua.
Muutama sana majoituksesta:
Henkilöitä jotka haluavat että
varaamme majoituksen, .hotellista
tai motellista, pyydetään anta­maan
pikainen tiedonanto alle­kirjoittaneelle.
Mukaan liitettävä
$5.00 majoitus varausta varten,
Thmneasioista ja lepokodin tar-peellisuiidesta,
puolesta ja vas­taan
on kirjoitettu ja vaihdettu
ajatuksia monia kertoja. Allekir­joittanutta
huvittaa monesti mei­dän
Canadan suomalaisten iäh-aikainen
jossittelu politiikasta,
että vielä jaksetaan muistella
Suomen poliittisia suuntia ja ta­pahtumia
vuosikymmenien takaa.
Uskon, että nämä eivät hyödytä
hyttysen vertaa taälläolevia ca-r
nadan suomalaisia. Vai olenko
väärässä? Sanon tämän siksi,
että kiin nyt olemme tärkeän
kokouksen kynnyksellä -toivon sy
dämestäni että: kaikki olemme
vain Canadan suomalaisia jotka
tarvitsemme lepokodin, ja saa­vumme
kokpukseen yksimielisinä
ja pidämme mottona Vancouver­in
lepokodin sääntöjen pykälää:
"Tämä yhdistys on voittoa tuot­tamaton,
ei pdiiittinen ja ei us­konnollinen.
Tähfiä yhdistys ei
tule koskaan painostamaan mil­lään
tavalla ketään henkilöä tai
henkilöryhmää poliittisten tai us­konnollisten
näkökantojensa
vuoksi"
Nämä ovat pääpiirteet ja tältä
pohjalta on aloitettava lepokoti-yhdistyksen
eteenpäin vieminen»
.To ennakolta uskallan toivoa ko­koukselle
runsasta osanottoa, ko­koukselle
joka pidetään Sault
Ste Marien Suomalaisella kir­kolla,
355 Wenington Street W.,
Syyskuun 4 ja .5 päivä, alkaen
ra
III m.
Oslossa kokoontui hiljattain
kanBainvälinen komitea, joka
tutkii Yhdysvaltain Indokiinas-^
sa suorittamia ' sotarikoksia.^
Mitä uutta tämä istunto paljas"
ti Amerikan imperialismin ri­kostenluonteesta?
Tähän kysy­myksen
vastaa Venäjän SFN-T:
A ft;orkeImniian oibeudeii ptl'
heenjohiaja, Neuvotitollitoti 1^-
kimieslUtoil presidentti Ja Viet­namin
. avustuskomitean Vara­puheenjohtaja
L. N; Smirnov.
SOtÄftlkoSKÖMITEA
— Kerrottakoon aluksi lyhyesti
kansainvälisestä komiteasta. Ko­miteamme
perustettiin maalis­kuussa
vuonna 1970 Tukholmassa
pidetyssä V kansainvälisessä kon­ferenssissa-
eikä sillä ole lain-»
käyttövaltaa. Komitean työsken­telyyn
osallistuu huomattavia
laklmiehiä, kirjailijoita, pappeja,
jotka edustavat erilaisia poliitti­sia
katsantokantoja ja vakaumuk­sia.
Heitä kaikkia yhdistää kui­tenkin
yksi asia — pyrkimys pal­jastaa
kokonaisuudessaan ame­rikkalaisten
rikokset Indokiinas­sa'ja
lopettaa ne viivyttelemättä
'VIETNAMISOINTI"
Oslon komitean istunnoissa pal­jastetut
tosiasiat antoivat tarkan
käsityksen siitä, kuinka Yhdys­vallat
rikkoo kansainvälisen oi­keuden
sääntöjä ja sodankäynnin
lakeja ja tapoja. Istunnon osan^
ottajat tulivat siihen johtopäätök­seen,
että Yhdysvaltojen politiik­ka
tähtää hyökkäyssodan laajen­tamiseen
Kaakkois-Aasiassa.
ta.' Ekologinen tasapaino häiriin­tyy.
Ihmiselimistössä tapahtuu
va^cavia geneettisiä muutoksia,
millä /on vaaralliset vaeuraukset
tuleville sukupolville. /'
KIDUTUKSET
Lisäksi on saatu todisteita sii­tä^
,että> vanhiloiesa; kidutetaan
ihmllsiai Etölil-«Vietnarain vanki­loissa
' riutuu 100,000 ihmistä.
mm dikeudelllaella perusteella ?
Jo helmikuussa vuonna 1666 Sai­gonissa
hyväksjrttiin ns. asetus
004. Sen {ierustefellä henkilö voi­daan
teljetä vankilaan kahdeksi
vuodeksi pelkästään siksi, että
häntä pidetään "vaarallisena".
Tämän määräajan kuluttua um­peen
vankilassaoloaikaa voidaan
jatkaa vielä kahdella vuodella
jne; Jö komitean enslnunälsessä
Istunnossa puhui Trang Tang, jo­ka
oli viettänyt ristikoiden taka­na
ilman oikeudenkäyntiä ja tut­kimusta
14 vuotta, joista 6 vuotta
Pulo-Kundorin hirvittävissä "tii-kerinhäkeissä".
JOUKKOMURHAT
Komitea tuli johtopäätökseen,
että Etelä-Vietnamin rauhallisten
asukkaiden joukkomurhat ovat
laajempia kuin aiemmin tiedet-tilnkään.
Istunnossa puhui 23-
vuotias Bui Thi Thah, Kuangna-min
provinssin erään kylän 300:n
asukkaan hävityksen todistaja.
Noin 3p raivaustraktoria peitti
ruumiit ja tasoitti maaii, Kuin ih­meen
kautta tyttö säilyi hengis­sä.
Myöhemmin hän joutui ame­rikkalaisten
sotilaiden käsiin.
Oodi USA:n
f.
"Viethamisointi"-ohjelmaan8a to- i Kymmenen päivän ajan he kidut-teuttaessaan
Yhdysvallat puuttuu
avoimesti Etelä-Vietnamin, Kam­bodzhan
ja Laosin asioihin ja tur­vautuu
Vietnamin demokraatti­sen
tasavallan pommittamiseen.
Komitean istunnpieaa korostet­tiin,
että Etelä-Vietnamin väes­tön"
rauhPitusohjelma" on osa
vietnamisointipPlitlikkaa. Suorit­taessaan
"väestöpuhdistuksia",
amerikkalaiset ja heidän säigoni-laiset
käskyläisensä karkottavat
väkivalloin miljoonia rauhallisia
asukkaita "strategisiin kyliin",
heittävät heitä vankiloihin ja kes­kitysleireihin
sekä hävittävät
asuntoja ja viljelyksiä.
TAPPAMISEN TEKNOLOGIA
L. N. Smirnov toteaa kansain­välisen
komitean panneen merkil­le,
että Yhdysvalloissa on kehir
tetty todellinen tappamisen tek­nologia.
Näimme Oslossa omin
silmin erilaisia joukkotuhoaseita.
Korostan vielä, että niitä käytet­tään
väiittörhästi rauhallista väes
töä vastaan. Näimme 12-vyotiaan
Nguen van Vinin. Poika oli löy­tänyt
kaksi kirkkaankeltaista ap­pelsiinia.
Hän ei tiennyt, että itse
asiassa nämä olivat pommeja jä
että niissä pii leima Made in USA
Kuinka Nguenin käy? "Appelsii­nin"
räjähdettyä pojan alyolhin
takertui kuusi, palloa ja vatsaan
yhdeksän. Näimme myös ananak-tlvat
Buita sähköllä ja suolave­dellä
/yrittäen kiristää hänerltä
tunnustuksen "yhteistyöstä parti­saanien
kanssa". Näin toimies­saan
Yhdysvallat rikkoo vuonna
1907 pidetyn Haagin rauhankönfe
renssin viittä sopimusta, 43eneven
pöytäkirjaa vuodelta 1925 sekä
Geneven yleissopimusta vuodelta
1929 ja 1949. Kansainvälisen ko­mitean
päätöslauselmassa tode­taan:
"Kaikki nämä rikokset voi-
.;A • • • f-
01, (USA:n) doUari |
elämän arvoista arvokkain.
Kuinka sun kävi näin?
Sim valtasi
ei ollutkaan horiumaton.
olit vihreää paperia vain.
Tästä päivästä ^ \
unta mä näin. '
SUB horjuvat askeleesi - -j
onko vapauden enteitä nuo. i
YeJtö voimasi
Vietnamin soo. !;
Vai kuulitko sorretun huudot^
: ja päätit —
Jö riittää riisto tuo.
Sun vibreytes
verellä kaunistettu,
joka pailduian kauhua tuo.
Nyt vapiset —
kun totuus —
poistaa Idiltosi tuon.
Ja entiset — j;
joudut korjaamaan v
r jälkesi nuo.
Tämän runon
valtasi muistoksi suon. ., , J
Ilomielin kukkia
haudalles tuon. V
Eino Olavij
Lukutaidottomuus!
-ssai
lyasbington. — YhdysvaUat,
myfimsi vuosina 1971—72 78 miljar-d%
' dcfJiasna. siotilaaHIisiin t a r p e ö ^,
on keJ:;i!tyneiden kapiitaM^sten mai­den
JGoifesa ensiimnäiseililä sijalla:
väestön ihikuiteidctUm^ äuh-tem.
Harr!s-"ih toimisten suorittama
kimus ospiitti, että ngräi 13 pros.
kji(l'a Yhdysväftaitn aikuisista k;
laisBstia on min lukutaidottomia,
se muodostaa vakavan esteen
dän «toMivis^iae osaillistumfeeBöen
Aim»ri:te:in jokapäiväiseen e l ä m ^ .
Sdor.i';sciSsa korostetaan, että jolp)-
pää'ökset perustuvat hyvin "adi-teeUisiiin
luikuihin", sillä tosiasiifli-sedi
noin 24 prosenjtia fcaikfiita
hoastaiteCuirtä ei kyennyti-i täji
mään heflle e^iitefttyjä hyvaii y i
tyjeri rikosten ryhmään Nurnber-gin
ja Tokion kansainvälisten tuo
mioistuinten pieriaatteiden mukai­sesti."
Jp komitean ensimmäises­sä
istunnossa tehtiin johtopäätös
että amerikkalaisten Indokiinassa
harjoittama sota on tyypillistä
kansanmurhaa.
Lopullisessa yhteenvedossa ko­mitea
toteaa, etteivät Vietnamis­sa,
Laosissa ja Kambodzhassa
tehdyt rikokset, ole vain muuta-'
mien sotilaiden ja upseerien toi­minnan
tulosta. On täysin selvää,
että nämä rikokset ovat seuraus
Yhdysvaltojen Kaakkpis-Aasian
politiikasta ja että suurin vastuu
lankeaa niille, jotka suunnittele­vat
tämän politiikan.
INDOKUNAN KANSOJEN
TAISTELU
. Indokiinan kansat eivät ole yk-seen^
suklaaseen ym. kätkettyjä j^inbmaan Jiyökkäyksen uhreja.
daan katsoa kuuluvan sotarikois-|k;iriaisia kaavafckeäta, „
ten ja ihmiskuntaa vastaan teh-' Sadcrila lyAiamsEe amerikfca^-
. 6—IS-vuotialla lapsilla j-pääasrassa
intiaanireseirvaatio^
— ei ole lamkaain mahdollisuutta
opiskella. 6 nuUjoonaa köyhien lajsta
Gpäslfeeilee hironciiiti varä§fcetuj^a
miaag&ufhBkouIuissa, joissa <m vein
yksi opettaja. Noin 700,000 yli 25-
vuotiaäta ed ole kaskaan käynyt iaou-hja.'
••.'.[ •
Vuosi vundeKa maassa kasfaa
'icäytännöittiisesti k^ltso^ hikutaidc^
tornien" m ä ä r ä . Hecldän kielenkäytp
tönsä on niiin puutteeBisita, että | he
voivat vaim vaivoin löytää t^Stä
nyky-yiAmkaaaassa. Kasvava työt­tömyys
riistää näiltä ihmisiltä nfth-da?
liaiuden löytää työtä, jofca tuTr
vaisi eJintasomdnimin.
pommeja,
Kansainvälisen komitean vii­meksi
kuluneessa istunnossa oli
käsiteltävänä 85 sivua sisältävä
Pentagonin salainen asiakirja
(TC 3—16) kemiallisten aseiden
käytöstä Indokiinassa. Nyt Oslos­sa
esitetyt tosiasiat todistavat,
että amerikkalalBet aikovat jatkaa
kemiallista sotaa. Pellot ovat jo
hedelmättömiä, vesi on myrkyt-^
tynyt, ja valtavat alueet ovat mel
kein kokonaan vailla kasvIUIsuut-
X
lauantaina kello 7.00 pm.
Jäi*jestelykomitean puolesta.
Tiedotus Siht. Kusti Kaarlela,
OS. Hiawatha Parik Lodge,
Sault Ste. Marie, Ont.
Smirnov tähdiensl. Ne ovat ur­hoollisia
kansoja, jotka käyvät pe
lotonta taistelua vapautensa ja
kansallisen riippumattomuutensa
puolesta. Niillä on puolellaan so-siarististen
maiden tuki sekä mo­raalinen
ja aineellinen avunanto
ja koko edistyksellisen ihmiskun­nan
myötätunto.
Näinä päivinä Neuvostoliitossa
vietetään solidaarisuuskuukautta
Vietnamin kansan taistelun tuke­miseksi.
Koko maassa järjestcr
tään joukkokokouksia. Niissä
vaaditaan; että Yhdysvaltojen In­dokiinassa
harjoittaman rikolli­sen
toiminnan on loputtava, kaik­ki
maahan tunkeutuneet joukot
min kansalle annettava ~oikeus
ratkaista itse kohtalostaanJ-NQU-vostoliittolalset
kannattavat sät-semän
kohtaa käsittävää polllttiis-ta
ohjelmaa, jonka Etelä-Viet4a-mih
väliaikainen vallankumo^-
hallitus jokin: aika sitten esittil
Juuri nyt kun amerikkalaiset
harjoittavat kaksinaamaista pdli-tlikkaa
— hokevat rauhanpyrjd-myksiään,
mutta samanaikaiset!
lähettävät. kuitenkin panssarivau­nuja
ja lentokoneita Kambodz­haan
ja Laosiin Neuvostoliiton
Vietnamin tukikpmitea tekee kaik
kensa paijaataakseen Yhdysvalto­jen
valheelliset ja katalat sotari­kokset,
sen vietnamisointipolltll-kan
ja lisätäkseen avustusta V|et
namille. Mielestämme juuri flyt
on tärkeätä hyväksyä yksimieli­nen
tpiminta muissa maissa toi­mivien
järjestöjen kansisa Vipt-on
poistettava sieltä ja Vietna-1 namin tukemiseksi.
±
PÄIVÄN PAKINA
Siitä on vierinyt jp vuosia
paljon kun allekirjoittanut har­rasti
ja ihaili Mynchhausenin
juttuja, jotka nostivat tukan
pystyyn ja saivat herkästi vas­taanottavan
poikariulikan mie-likuvitukseh
lentämään ihmeel­listen
arabien maille. Ne olivat
ainakin tämän klopin mielestä
voittamattomia juttuja alallaan.
Samantapaisia . vaikutelmia
kuuluu joillakin olevan tai ai­nakin
olleen supi-supmalaisen
jätkän, Lapato-ssun jutuista.
Mutta väärässä olemme ehkä
olleet me, jotka olemme epäil­leet,
ettei Mynchhausenin ja
muihin sellaisiin vanhoihin jut-.
tuihin verrattavaa voi enää löy­tyä
^— jokapäiväinen elämä uh­kuu
yleensä pelkkää harmaut­ta
» ; '
Ihmeellisintä on kuitenkin se,
että sellaisia jymyjuttuja löy­tyy
kuitenkin nykyäänkin ja
ennenkaikkea poliitjtisen elämän
piiristä.
£^me nyt taricoita sellaisia
maailmaa mullistavia asioita
kuin oli presidentti Richard
Nixonin viikko sitten sunnuntai­na
antajna jylistus, ettfl Yhdys-_
valtaln. hallituspiirien, vikapis-tot
on maksettavia, y^ftjpvoimlu
Yhdysvaltain tavallisten kansa­laisten
ja USAn omien liitto­laisten
toimesta — Canada mu­kaanlukien
.
Kuka hyvähsä voi sillä ta­valla
esiintyen pitää kiinni "joh
taja-aaemasta!', mihin mr Nix­on
on tässä yhteydessä viitan'
nut
Emme tarkoittanut edes sitä,
kun eräs amerikkalainen ken­raalimajuri
— Ellis W. William
son vapautettiin viime vii­kolla
julkisesti esitetystä syy­töksestä,
että hän kohdisti vii­me
heinäkussa tietäen tahtoen
tukistötulituksen erästä kam-bodzhalaista
sairaalaa kohti.
Toiset korkeat amerikkalaiset
sotäviskaalit ovat nyt "toden­neet"
sadunomaisesti,. että ar­von
kenraali on sotfirlkoksista
puhdas kuin pulmunen, vaikka
hänen omassa esikunnassaan
palvellut kapteeni Greg Hay-
\yard oH ilmoittanut mahiitufi-ta
kenttäsairaalan tulltamises-
Sen sijaan meitä kiinnostaa
Mexico Citystä viime perjan­taina
tullut Äeuterin uutlstle-to,
jossa kerrottiin, että Yhdys­valtain
keskustledustelulaltoB
(CIA) oli auttanut helikopte­rillaan
murtiasta tuomitun Joel
Kaplan-nlmlsen amerikkalaisen
ja erään toisen vangin karkaa­mista
Mexico Cityn vankilasta
viime keskiviikkona.
Amerikkalaiset ovat kauan ai
kaa, halunneet näyttää, että he
tekevät mitä tahtovat. Heidän
johtajansa ovat lähettäneet len­täjiä
tuhoamaan Pohjois-Viet­namin
kyliä, kaupunkeja, sai­raaloita
ja muita laitoksia. Ja
kun näillä tuhotyömatkoilla on
joutunut amerikkalaisia lentäjiä
vangiksi, niin Etelä-Vietnamis­sa
olevat amerikkalaisjoukot
järjestivät hyvin suuniiltellun'
operaation näiden lentäjien
"vapauttamiseksi". Siitä tuli
kuitenkin vesiperä. Mutta suu­rena
urötyöyrltyksenä sitä tun­keutumista
toisten maahan kui­tenkin
maihostettiin.
Nyt sen sijaan näyttää siltä,
että CIA onnistui yritylksessään
ja sai kun saikin miehensä kul­jetetuksi
pois mexlcolaisvanki-lasta.
Mainitun uutistiedoU; mukaan
Kaplan ja hänen kumpipanfaisa
olivat ilmeisesti etukäteen tie­toisia
mitä tuleman pitää..
Juuri vankien iltahuudon jäl­keen
oli satakunta vartijaa kat
somassa jotakin salapoliisl^jän-näri-
fiilnilä Vankilan pihaan
laski tällöin vlrallisUn v&relhin
"puettu" helikopteri. Kaplan
hyppäsi kump;)aneinecn hellkop
teriin, muka sai lähteä kaikessa
rauhassa "pakomatkalleen", l^o-lilseille
annettiin tieto tapahtu­masta
vasta 30 minuutin kuljit-tua
paon jälkeen!
Mainitun uutistiedon mukaan
Kaplan oli tuomittu 30 vuodek­si
vankilaari Luis Melchlor Vi­dalla
murhasta. Kaplanin puo-lustuslakimies
Victor Valazq^ien
selityksen mukaan "ei ole .ini-tään
epäilyä siitä etteikö Kap­lan
ollut silloin (murhatyön
aikana) CIA:n asiamiehenä.)j
Juttu kietoutui kansainväli­siin
juonitteluihin, hän saqoi.
Oh myös väitetty, että murha­tuksi
tullut inies ei ollutkaan
Puerto Ricossa syntynyt liike-miea
Vidal, vaan joku muu,i|' ja
että loppujen lopuksi Vidal elää
yhä. . • .i:
Reuterin uutistiedon mukaan
Kaplan-Vidal juttu on eri yai-heissa
yhdistetty kanSaInvj|Lli-seen
aseiden salakuljetuksen,
huumausaineiden salakuljetjok-seen
ja yrityksiin Fidel dias-tron-^
hallituksen kukistamiseksi
Kuubassa. !
Tämä vain päällisin puolin
asiasta. Mutta kuten näkyy,
kyllä niitä juttujen aiheita'ion
nykyäänkin — tarvitsemtikta
kovinkaan paljoa vilkkaan mie­likuvituksen
höystettä.
KänHäkourt||,