Vapaus, January 15, 1966

              V A P A U S INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
EstabUshed Nov. 6. 1917 • l L I B E R T Y »
EDITOH: W. E K L U N D %*/1ANAGER: E. SUKSI
T E L E P H O N E : OFFICE A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 64
Pttbllahed thrlce weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturday» by Vapaus
PuWlshii« O) liimitedi 100-102 lani St. West, SiJdb Ontario. Canada.
Mailing Address: Box 69'
Advertlsing rates upon application, translatlon tree of cbarge.
Auihorized as seconddass mail by the Post Office Department, Ottawa,
and fbr payment of postage in cash.
Momber of ihe' CANADIANl^NGUAGEPRESS
TILAVSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. S9.00. 6 kk. $4.75 USA.ssa 1 vk. $10.00, 8 kk. $5J6
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50, »kk. 5.7S
^
Mtiaanien avuistusohjelmasta
Viikon lopulla tiedoitettiin Torontosta, että Ontarion
hallitus ön allekirjoittanut sopimuksen, minkä mukaan in­tiaanien
asiain hallintokysymykset siirtyvät Ontariossa maa­kuntahallituksen
tehtäviksi. Tämän lisäksi sopimus sisältää
pitkän tähtäimen ohjelman intiaanien opetus- eli kasvatus­työn
hyväksi ja intiaaniyhdyskuntien kehittämiseksi tässä
maakunnassa asuvien intiaanien elintason kohottamistarkoi-tuksessa.
Saatujen tietojen mukaan liittohallitus maksaa noin 80
prosenttia tämän sopimuksen kuluista ja maakuntahallitus
loput. Kaiken kaikkiaan on arvioitu, että liittohallitus tulee
varaamaan seuraavan 50 vuoden aikana noin $10,000,000 On­tarion
intiaanien avustamiseksi.
Tämän sopimuksen allekirjoittajana on toistaiseksi vain
Ontarion maakuntahallitus. Sopimus perustuu lokakuussa
1964 pidettyyn liitto- ja maakuntahallitusten intiaanien asiain
konferenssiin^ jonka laatimista suunnitelmista on jatkuvasti,
neuvoteltu. Vaikka liittohallitus ei olekaan vielä tätä sopi­musta
allekirjoittanut, niin mahdollista on, että Ontarion
maakuntahallituksen. nyt allekirjoittamasta sopimuksesta tu­lee:
"edeltäkävijä" monelle samantapaiselle sopimukselle
maakuntahallitusten ja liittohallitusten välillä.
Kukaan ei kiellä sitä, etteikö intiaanien koulutusmahdol­lisuuksien
tehostaminen ja asunto-olojen parantaminen ole
välttämätön ja tarpeellinen tehtävä, mikäli tosimielessä aio­taan
intiaanien asemaa parantaa.
Mutta intiaanit ovat kaikkein ankarimmin tämän suun­nitelman
tähän mennessä tuominneet. Viitaten siihen, että
sopimuksen tarkoituksena on lopulta intiaanireservaatioiden
hävittäminen, (minkä Oltawa on kieltänyt), Caughnavvaga-intiaanien
nuorekas puhemies, miss Kahn-Tiheta Horn on
leimannut sen "häpeälliseksi, petokseksi". Toiset intiaanien
piihemiehet ovat viitanneet siihen tosiasiaan, että "viimeksi,
kuluneen sadan vuoden aikana on paljon puhuttu" intiaa­nien
aseman parantamisesta, mutta kovin vähän tfhty mi­tään
käytännöllistä asian edistämiseksi. Ontarion maakun­nan
intiaaniasiain neuvonantokomitean puheenjohtaja Omer
Peters, joka on myös Ontarion intiaanien union presidentti,
oli epäilemättä oikeassa saoessaan, että intiaanit '-uskovat
tähän suunnitelman vasta sitten, kun näkevät sen tuottavan
tuloksia, ei yhtään sitä ennen". Asia onkin epäilemättä näin,
sillä valkoihoiset ovat pettäneet intiaaneja niin lukematto-man-
inonta kertaa, että he eivät voi mitenkään uskoa valko-ihoiste;!
asiakirjoista*'muuta kuin pahaa.
Tuntematta vielä yksityiskohtaisemmin tämän sopimuk­sen
sisältöä, me liitymme niihin hyvää tarkoittaviin ontario-laisiin
jotka toivovat, että tällä kertaa olisi todella etualalla
intiaanien avustaminen.
Intiaanilapsille on varattava koulu-ja opiskelumahdolli­suuksia
samalla tavalla kuin muillekin ontariolaisille. Työt.
töminä oleville intiaaneille pitäisi järjestää ammattikoulu^
tusta ja työmahdollisuuksia. Intiaaneja pitäisi avustaa jouk­komitassa
säädyllisten "asuintalojen rakentamiseksi, viemä­rien
ja vesijohtojen hankkimiseksi asutuskeskuksiin jne.
Asia ei kuitenkaan, tule korjatuksi sillä, että allekirjoi­tetaan
joitakin kaunissisältöisiä sopimuksia ja palkataan nii­den
perusteella joitakin hyväpalkkaisia virkailijoita pyhän
byrokratian ikuistuttamiseksi. Mitä tarvitaan on se, että roh­kaistaan
itse intiaaneja ryhtymään tämän ohjelman toteut­tajiksi
pätevien neuvonantajain johdolla. Jos näin ei mene­tellä—
jos sopimuksen mukaan järjestettävät korjaukset ei­vät
perustu intiaanien vapaaehtoiseen kannatukseen, tämä
sopimus ei ole sen paperin arvoinen, mille se on kirjoitettu.
Mutta jos tarkoituksena on intiaanien todellinen avustami­nen
eikä heidän kulttuuriperinteidensä hävittäminen ja re-servialueittensa
anastaminen, silloin voidaan odottaa myön­teisiä
tuloksia tästä sopimuksesta — ja juuri myönteisiä tu­loksia
tarvitaan intiaanien aseman korjaamiseksi.
Afrikassa epävakaata
Viime viikolla saatiin kuulla, että armeijan johto oli
suorittanut vallankaappauksen Ylä-Voltassa. Samanlaisia oi­keistosiiven
vallankaappauksia on suoritettu muissakin Rans.
kan siirtomaina ol-eissa, hiljan itsenäistyneissä Afrikan
•maissa. • •
Ensimmäinen tieto Ylä-Voitan poliitlisesta kuohunnasta
saatiin viikko sitten sunnuntaina, jolloin presidentti Maurice
Yameogo julisti hätätilalait voimaan selittäen "paljastetuk­si",
että maassa oli tekeillä vallankaappausyritys..Tämä ei
kuitenkaan estänyt armeijan oikeistojohtoa A^allankaappauk-sen
suorittamisesta, ja mikä ihmeellisintä, presidentti Yame­ogo
ilmaisi kiitojlisuutensa vallankaappauksen suorituksesta.
"Toisin kuin ehkä luultaisiin", hän sanoi radiopuheessaan,
minä ja minun ministerini olemme ensimmäisenä iloitsemas­sa
siitä tavasta, millä asia tuli ratkaistuksi." Vallankaappauk­sen
,suoritti everstiluutnantti Sangoule Lamizana.
Sitä aikaisemmin on Ranskan kahdessa entisessä siirto­maassa,
Keski-Afrikan Tasavallassa ja Dahomeyssa suoritettu
vallankaappaukset. Keski-Afrikan "Tasavallan vallankaappa­uksen
suoritti eversti John Bodel Bokassa vähän toista viik­koa
sitten. Armeijan johto sivuutti presidentti David Dac-kon
toimestaan, julisti maan perustuslain mitättömäksi ja
hajoitti kansailiskokouksen (parlamentinj.
Väittäen, että Peking on seklfetunut niiden sisäisiin
asioihin, Keski-Afrikan Tasavallan ja Dahömeyn sotilasjun­tat
katkaisivat diplomaattiset suhteensa Kiinaan. Kenraali
.Christophe Soglo suoritti Dahomeyssa joulukuun 22 pnä kol­mannen
Vallankaappauksensa viimeksikuluheen 2 vuoden ai-
'kana. ••
Ranskan alaisuudesta vapautuneen 13 maan hallitusjoh-
Sivu2 Lauantaina, tammik. 15 p. — Saturday, Jan. 15,1966 l^-LJ ITOlLiLE JA
MYÖS lOJSYÖr^
Moskova. — Tashkentin julistus
on riemuvoitto Neuvostoliiton
diplomatialle ja sen seuraukset
tulevat tuntumaan WasUngtonls<
ta Pekingiin saakka.
Se on myös henkilökohtainen
voitto Neuvostoliiton pääministe­rille
Alexei Kosyginille, joka
moskovalaisten piirien käsityksen
mukaan vastaa pääasiallisesti k»-
ko julistuksesta. Nämä ovat tosin
ensivaikutelmia, mutta ne näyttä*
yVät vahvistuvan. Tashkentin kb-
/kouksen vaikutus on sitäkin suu-
Vempi, koska kahden viime päi­vän
jalkana kaikki onnistumisen
mahdollisuudet vaikuttivat hei­koilta.
Kosygin ansaitsee todella kiitok­sen.
Hän työskenteli erittäin tiiviis:
ti saadakseen Intian pääministeri
Shastrin ja Pakistanin presidentin
Ajubin sopimaan keskenään. Sekä
Kosyginillä että Neuvostoliitolla oli
suuri panos pelissä. Tämä oli Kosy-ginin
ensimmäinen yritys diploma­tian
alalla pääministerin ominaisuu­dessa,
ja konferenssi oli ensimmäi­nen
laatuaan Neuvostoliiton maape­rällä.
Maksutasetappio
noin $1 miljardi
Toronto. — Puhuessaan maa­nantaina
laitoksen osakkeen­omistajien
vuosikokouksessa^ To­ronto
Dominion pankin puheen­johtaja
ja presidentti A. T. Lam-bert
esitti arvion, että kauppa-tasetappio
vuonna 1965 oli $1,-
000,000,000 ja että se tämä ulko-maakaupasta
koituva tappio voi
kuluvan vuoden aikana nousta
sitäkin suuremmaksi^
Virallisten päätösehdotusten
esittäjien lisäksi pankin vuosiko­kouksessa
käytti ainoastaan yksi
osakkeenomistaja puheenvuoroa.
Hän oli valkotukkainen vakuu-tusasiamieiTi
^ R. Sc-lby, joka ha­lusi
t'?tää, mitä pankki aikoo
tehdä suurta huomiota osakseen
saaneen Atlantic Acceptance
Corp. Lld:n vararikkokysymyk-sen
johdosta.
Kahden viime vuorokauden aika­na
Kosygin neuvotteli yhtäjaksoi­sesti
vuoron perään seka iShastrin
e t t ä Ajubin kanssa. Myöhään sun-nuntai-
iltanf; hän sai molemmat al­lekirjoittamaan
saman julistuksen,
t a i tarkemmin sanottuna kaksi jäl­jennöstä
samasta julistuksesta.
Moskovalaiset huomioitsijat arve­levat
Kiinan saaneen takaiskun.
Kosygin viittasi itse todennäköises­ti
kiinalaisiin sanoessaan konferens­sin
päättäjäisissä, että "tietyt sotai­set
piirit tietyissä maissa koettivat
tehdä parhaansa saadakseen Intian
j a Pakistanin kiistaan keskenään".
Vaikuttaa myös siltä, että Yhdys­vallatkin
on kärsinyt takaiskun,
joskin epäsuorasti. Yhdysvallat var­masti
tahtoi ratkaisua,— mieluim­min
jonkun länsimaisen välittäjän:
avulla — mutta Tashkentin kon­kreettiset
tulokset, todelliset saavu­tukset
rauhan alalta, ovat hyvin
verrattavissa mihin tahansa Yhdys­valtain
Vietnamia koskevien rau­hantunnustelujen
tuloksiin.
Kotimaassaan Kosygin. on varmas­ti
lisännyt arvovaltaansa. Kahden
j a puolen kuukauden kuluttua hän
voi esiintyä 23. puoluekongressissa
sekä talouskysymysten asiantuntija­na
että menestystä saavuttaneena
välittäjänä, jonka palveluksia muut
kuin kommunistimaat käyttävät hy­väkseen.
Debre Ra^-' . .A
hallitukseen
Pariisi. — Ran.skan entinen.pää­ministeri
Michale Debre nimitetään
taious- ja sosiaaliministeriksi pre­sidentti
de. Gaullen hallitukseen, ja
vraltiovarainministeri Valery Gis-
-•ard d'E.staing eroaa hallituksesta,
kirjoittavat ranskalaiset .lehdet.
Tämä on tulos kulissien takaises­sa
dramaattisesta valtataistelusta.
GiHcard d'EstainKin ero saattaa
riistää gaullisteilta enemmistön
parlamentissa, koska hän johtaa
3-jäsenistä riippumatonta ryhmäii.
F A U R E HAL1JTUK.SEEN
Ranskan entinen pääministeri Ed­gar
Faure ilmoitti perjantai-iltana,
että hän on ottanut vastaan maa-talousmtnisteiin
tehtävät Ranskan
uudellee ijärje.5ti'lyiisä hallitukses­sa-.
. . ••,
Shelepin tapasi
Ho Tshi-miiihin
Moskova^ — Aleksander Shele-pinin
johtaman neuvostoliittolai­sen
valtuuskunnan Vietnam-vie­railusta
annetut tiedot osoittavat,
että Neuvostoliitto tukee täysin
Vietnamin demokraattisen tasa­vallan
ja Etelä-Vietnamin kansal-
Jisen rintaman esittämiä rauhan­ehtoja.
Se pitää Vietnamin demo­kraattisen
tasavallan hallitusta ja
Etelä-Vietnamin kansallista - va­pautusrintamaa
ainoina eliminä,
joiden kanssa Yhdysvaltojen on
käytävä rauhanneuvotteluihin.
Vierailusta maanantaihin men­nessä
annetut tiedot osoittavat
myös, että Neuvostoliitto lisää ta­loudellista
ja sotilaallista apuaan
Vietnamin demokraattiselle tasa­vallalle.
Maanantaina annetussa neuvotte­luja
koskevassa virallisessa lausun­nossa
kerrotaan keskustelujen su­juneen
ystävällisessä, j a sydämelli­sessä
ilmapiirissä. Niihin ovat osal­listuneet
kaikki Vietnamin demo­kraattisen
tasavallan johtohenkilöt
presidentti Ho Tshi-minh mukaan
luettuna. Valtuuskunta vieraili
myös Hanoin teknisessä korkeakou-lu.
ssa j a kaupungin lähellä sijaitse-valla
osuustoimintatilalla.
Sunnuntaina pitämässään suures­sa
puheessa Shelepin kehotti
USA. n johtoa lopultakin ymmärtä­mään;
että tilanteen järjestely
Vietnamissa ei ole mahdollista i l -
.nan Etelä-Vietnamin kansallisen
/apautusrmlaman mukana oloa;
i i än sanoi, ellä Vietnamissa on tar­peen
rauha, jonka vallitessa sen
maaperää eivät tule tallaamaan im­perialististen
valloittajien saappaat
jonka vallitessa • amerikkalaiset
aseet poistetaan maasta ja jolloin
Vietnamin kan.sa itse piiättää asi'
oistaan. Vietnamin demokraattisen
tasavallan h:<!!ilus ja Etelä-Vietna-
M i i n kansallinen vapautusrintama
Ovat esilläneet nimenomaan nämä
vaatimukjet ja Neuvostoliiton halli­tus
on tukenut ja tukee niitä, She­lepin.
lausui.
Puheesr,>en sisältyi ilmoitus, että
Neuvo.stoliitto jatkaa Vietnamin de-mokiaatti;
sen tasavallan avustamis­ia
ja pyrkii jatkuvasti siihen, että
kaikkJLMi .•josialististcn valtioiden
voini.-it yluli.steltäisiin Vietnamin
tukemiseksi. Se tukee jokaista aloi­tetta,
joka tässä suhteessa tehdään.
Mitä muut sanovat
•MSnsnsBniiiiiiiiii
PATftlOnSMIN KORKEIN HUIPPU - *i
Pääomasijoitysta sellaiseen sodan raatelemaan maahan kuin Etelä-
Vietnamiin? "Sellainen. ajatuskin tuntuu suurelta epäkäytännöllisyydel-tä"
kirioitti Takashi Oka, Christian Science Monitorin kirjeenvaihtaja
Saigonista joulukuun 1 pnä. "Mutta niille amerikkalaisille, joilla on oikea ;
yhdistelmä patrioottisuutta, uskaliaisuutta ja kovapäistä voittojen etsintä-halua,
pääomasijoitus Vietnamiin voi osoittautua sekä moraalisesti että
rahallisesti edulliseksi.
Oka oli keskustellut Kansainvälisen kehityshallinnon (Agency for*
International Development — AIO) aloitteesta Vietnamissa;vierailleen'
USAn pikkuliikemiesvaltuuskunnan eräitten jäsenten kanssa. "Me liike-miehet
emme ole vain kultakaloja", hän kertoo yhden heistä säilöneen.
"Tämä on patrioottinen toimenpide." . _
AID. sanoo hän, on kauan aikaa yrittänyt saada amerikkalaisia liike-'
miehiä yhteisiin yrityksiin paikallisten yrittäjäin kanssa. Hän kirjoitti:^
"AID takaa EteläVietnamissa amerikkalaisten sijoitukset aina sataan
prosenttiin asti sotaa, kansallistamista, kapinavahinkoja ja myyntivai-keuksia
vastaan. Se takaa aina 75:een prosenttiin-asti muita riskejä vas­taan.,
sisältyen siihen_myös kaupalliset riskit. Lisäksi on voitto voimak­kaana
vaikuttimena. Kahdenkymmenen prosentin ja sitäkin suuremmat
voitot sijoitetusta pääomasta eivät ole lainkaan harvinaisia Etelä-Viet­namissa.",
. • ••• • • •
Sijoittamalla nyt (Etelä-Vietnamiin), sanotaan Monitorin julkaise­massa
kirjoituksessa, "amerikkalaiset pääsevät päälattialle talouslaajen-nuksessa,
minkä perusteella Saigon voi epäilemättä seurata Hongkongia,
Singaporen, Taiwanin ja Etelä-Korean jalanjälkiä." — National Guardian- '
lehden uutistieto tammik. 8 pnä.
AVARUUSLENNOT OVAT KUIN NEUtANRSIO ÄVAftUUIIEN
LINNUNRATA KAAVAMAISESTI ESfrEnYNÄ(ylhöölta päin)
radioastronomisten hoR/olntojenmuköan
Avaruuslentojen töhön
,—Inf^nnessö köslttömö alue
' 'Tömön pisteen sisöllö on
ourinko, moapollo ja muut
planeetat.
•5-
' % u \\
m*
90.000 votovuoden etäisyys
(yksi valovuosi on 9,5 blljoonoo
km)
SUOMEN RAUTATIELÄISTEN LIIHO SUURLAKON LAPSI
Helsinki. — Suomen suurim­man
rautatieläisjärjestön, Rauta­tieläisten
Liiton perustamisesta
on tammikuun 8—9 päivänä kulu­nut
60 vuotta. Liitto perustettiin
Tampereella, multa alustavia toi-,
menpiteitä kaikkien rautatieläis­ten
yhteistoiminnan aikaansaami­seksi
oli tehty tätä ennen mm.
Riihimäellä ja Helsingissä.
Vielä 1800-luvun viimeisinä vuo­sikymmeninä
oli ammattiyhdistys­toiminta
Suomessa: vähäistä. Histo­riallisten
olosuhteiden valossa oli
odotettua ettei varsinainen ammat­tiyhdistysliike
päässyt Suomessa
1800-luvun puolella juurtumaan
rautateiden henkilökunnan keskuu­teen.
Tämän ammattikunnan yhdis­tystoiminta
on tosin varhain synty­nyttä,
j o muutamia vuosia ensim­mäisen
rautatien — Helsinki^Hä-meeolinna
vuonna 1862 — avaami­sen
jälkeen, mutta ammattiyhdistyk
sen tehtäviä nämä järjestöt eivät
täyttäneet.
Varsinaisen ammattiyhdisty.sliik-keen
kannalta ' rautatielaitos oli | soilla, .samat yhteiskuntaa muutta-hankala
järjestäytymi.skenttä.. Am- vat aatteelliset virtaukset ja histo-mattiyhdistystoiminnan
esteenä oli
ennen k a i k k e a T a u t a t i e l ä i s t e n oma
asennoituminen. ,. .Järjestäytyminen
oli vaikeaa senkin vuok.si. että rau­tatieläiset
olivat siroteltuina pitkin
ratalinjoja: Vain muutamalla suu-riallisct
tapahtumat.
Nykyisen Rautatieläisten Liiton
kehityskuva onkin suuresti erilai­nen
kuin aikaisemmin. Vaatimatto-ma.
sta pikkuyhdLstyksestä On kehit­tynyt
valtakunnallinen ammattiliit-aurinkOimS^
S
ja muut
"ploneetot.
LINNUNRATA KAAVAMAISESTI ESITETTYNÄ (sivukuva)
rella asemalla rautatieläinen pääsi to, jonknjä.-^enislö.stä puolet on työ-kosketuksiin
virka- ja työtovereit-' sopimussuhlee.ssa olevia toisen puo-tensa
ja muiden palkan.saajien kan.s- ien ollessa valtion viran ja toimen
sa. Lisäksi on muistettava, että yh-|halti)oita. Rautatieläisten Liitto on
distysmisvajJaus oli tällöin Suomes^! SAKn, Suomen Virkamiesjärjestöt
s a— Venäjän tsaarin hallitsemassa i ry:n SV.Jn ja Valtion työntekijäin
suuriruhtinaskunna.ssa — rajoitettu j neuvottelukunnan (VTN) jä.sen-
Kuvaavaa liiton kehitykselle on,! liitto- ja perustajajäseniä. Liiton
että valtionrautateiden palvelukses-! kan.sainväli.sessä toiminnassa ovat
sa olevista henkilöryhmistä y r i t t i v ä t ' etualalla Kansainvälinen kuljetus-tajilla
pitäisi olla sunnuntaina,
tammikuun 16 päivänä "huippuko­kous",
mutta näiden vaiiankaappa-u.
sten perusteella näyttää siltä, et­tei
siitä kokouksesta tule nyt mi­tään.
Näitä Afrikan maiden sotilasval­lankaappauksia
on yritelty selit-.
tää sillä, että ne maat itsenäistyi-y
ä t . " l i i an nopeasti", ja niiden kan­sat
eivät olleet vielä "kypsiä itse-näistymiiitä
varten". Tällaisessa
väitteessä ei ole tietenkään perää
muuta kuin ehkä .siteeksi. Jos ääri-oikei.
stoa edustavien .sotilaspiirien
vallankaappaukset ovat merkkinä
siitä, että nämä Afrikan kansat ei­vät
muka olleet vielj_ "kypsiä" it­senäistymistä
varten, silloin olisi
meidän omaksuttava myös .sellainen
käsitys, että Suomenkin kansa oli
1918 "'epäkypsä" itsenäistymistä
varten, koska siellä nousi Manner­heimin
johdolla äärioikeisto niskan
päälle.
Tosiasia tietenkin on vallan toi­senlainen.
Mainituis.sa Afrikan
mai.ssa suoritetut oikcistopiiricn
vallankaappauk.set heijastavat nii­den
maiden poliittisen aseman epä'
vakaisuutla ja ennenkaikkea sitä,
että oikeistopiirit haluavat voimaa
ja väkivaltaa hyväkseen käyttäen
pitää valtiovallan tiukasti omassa
kontrollissaan, Tilanteen epävakai­suus
ci liioin johdu näiden kanso­jen
^'liian pikaisesta itsenäistymi­sestä",,
vaan niiden itsenäi.stymisen
rajoittuneisuudesta, eli, siitä, että
vierasmaalainen, pääasiassa ranska­lainen
suurpääoma on siellä edel­leen
sellainen mahtitekijä, että .se
voi vielä toteuttaa hajoita ja hal­litse
ohjelmaansa.
ensimmäisinä varsinaista ammatil­lista
järjestäytymistä rautatielai-toksen
konepajojen työntekijät: he
näet helpoimmin samaistuivat am­mattiyhdistysliikkeen
jä.senistöön.
Varsinaiset toimenpiteet Rautatie­läisten
Liiton perustamiselisi aloi­tettiin
suurlakko vuonna 1905. Täy­dellä
syyllä voidaan sanoa, että liit­to
on suurlakon lapsi. Ei ole myös
sattuma, että Rautatieläisten Liitto
on jokseenkin yhtä vanha kuin Suo­men
yksikamarinen eduskunta: mo­lempien
instituutioiden .syntymisen
taustalla vaikuttavat, joskin ori ta-työväcn
liitto (ITF- ja Pohjoismai­den
rautatieläisten yhteisjärjestö
(N.IU).
.Alkuaikojen puolustustaistelusta
— jäsenistön reaaliansioiden puo­lesta
1930-luvun alun syvää yleis­maailmallista
lamaa vastaan — on
Liitto vähitellen pystynyt, siirty­mään
aktiivisempaan palkkapoli­tiikkaan:
päämääräksi on asetettu
rautatieläisten elintason kohottami­nen.
.
Rautatieläisten Liitto viettää
kuusikymmenvuotisla matkataival­taan
työn merkeissä.
Maapallomme, mout planeetat sekä aurinko kuuluvat kaikki Lin­nunrataan,
joka käsittää miljardeja tähtiä. Oma aurinkokuntamme
on vain pieni ja merkityksetön piste kunnioitusta berättSi^Bsä
Linnunradassa. Jos 100,000 km:n tuntmopeudella etenevä raketti
lentäisi Linnunradan poikki, kestäisi se suunnilleen miljardi vuot­ta,
vuotta. Suotta ei vanha ja viisas sananparsi keholta meitä kat­somaan
taivaalle ja laskeman tähtien määrän jos uskomme .siihen^
kykenevämme. Matkat, joita niin ylpeästi kutsumme avamuslen-.
noiksi, ovat vain kuin neulanpisto avaruuteen. Piirroksemme antaa
jonkinlaisen käsityksen avaruuslentojen käsittämästä mitättömäs­tä
alasta avaruudessa. Vaikka pystyisimmekin pidentämään ava­ruusmatkat
kaksinkertaisiksi mikä muuten on vielä tnlevaismi-den
asia — olisi avaruuden "valloituksemme" silloinkin varsin mf-nimaalista.
Avaruuslennot tekevät meihin luonnollisesti valtavan
vaikutuksen, koska arvostelemme niitä "maisten" mittojen ma­kaan.
Ne merkitsevät meille samaa tutkimus- ja seikkailanhalnn
tyydyttämistä, mikä aikoinaan sai Marco Polon, Kolnmbnksen yn­nä
monet muut lähtemään kaukaisille matkoilleen, vaikkakin mo­nia
heistä innoittivat myöskin hyötynäkökohdat. Näin ei ole kniten-kaan
avaruuslentojen laita, jotka palvelevat tiedettä tieteen itsen­sä
vuoksi. Avaruuden olemassaolo sinänsä innoittaa tutkimaan sitä
Avaruuslennot saattavat tuoda selvitystä luomiskuvaan. Enune
esim. vielä tiedä mitään vannaa alkuaineen synnjrstä ja sitä kos­kevan
teoriamme paikkansapitävyydestä. Kosmisten säteiden, au­rinkotuulien,
kosmisten aineiden ym. parempi tunteminen voisi
lisätä ja täydentää tarkkaa materian tuntemustamme. Toisiin pla­neettoihin
kohdistuvat tutkimukset vorvat kertoa meille enemmän
tai vähemmän maapallon elämää muistuttavasta elämästä. Marsiin
ja Venukseen kohdistuneet tutkimukset ovat muuten niiden suh­teen
osoittaneet viimeksimainitun seikan mahdottomuuden, aina­kin
mitä tulee "korkeampaan elämään". Avarunslentojen ansiosta
tiedämme nykyään, että Marsin ikä on luultavasti 4—5 miljardia
vuotta, mikä lienee myöskin jotakuinkin oman planettamme ikä.
PÄIVÄN PAKINA
MIKÄ ON PATRIOOTTISUUTTA?
Äärioikeiston ja mustan taantu­muksen
vastu.stajista on kautta ai­kojen
yritetty leimata poliittisen
poltinraudan avulla "isänmaanpet-tureita"
tai lievemmissä tapauk-sLssa
ainakin lain ja järjestyksen
vihollisia;
Näin tapahtui esiinerkiksi Bri­tannian
imperialismin vaitakau-,
della Tashkenti.s.sa juuri kuolleen
Intian presidentti Lal Bahadur
Shastrin kohdalla.
Hänkin oli "kapinallinen" ja
"vallankumoiisniies', joka suuren
"vaarallisuutensa" vuoksi joutui
poliittisena vankina kulkemaan
vieraitten vallanpitäjien vankilas­ta
toiseen.
Mutta historia on kuitenkin
osoittanut, että Shastri oli sitten­kin
suuri isänmaanystävä, Intian
kansan kunnioittama lodellinon
vapaustaistelija — pati-ioottis|en ,
kansanjuokkojeit uskottu luotta­musmies.
Shastri ei .suinkaan ollut, työ-väenniies,
ei sosialisti, ci kommU^
nisti, eikä ammattiyhriistysmies-kään.
Mutta hän lukeutui porva­riston
siihen osaan, jöllc isän-maallisiuis
tarkoittaa työtä ja toi­mintaa
maan itsenäisyyden^ rau­han
ja edistyksen hyväksi. Täl­lainen
porvarillinen patriootti oli
edesmennyt Sha.stri.
Tätä Shastrin historian taustaa
vasta¥n katsottuna voidaan myös
puntaroida sitä kun esim. Geor­gian
osavaltiossa Yhdysvalloissa
kiellettiin nuorella Julian Bond-nimiseltä
kansanedustajalta virka­valan
teko-oikeus sen vuoksi, kun
hän vastustaa Yhtlysvaltain .sotaa
Vietnami.s.sa.
Ajatellaanpa asiaa; Samaan ai­kaan
kun Yhdysvaltain johtavat
diplomaatit lentävät pääkaupun­gista
toiseen edistääkseen presi­dentti
.Johnsonin "rauhanhyökkä-ystä"
— Vietnamin rauhasta pu­huminen
on kuitenkin Yhdysval­loissa
niin suuri rikos ja synti,
eltii osavaltion lainlaadinnallisecn
elimeen valitsijain lähettämältä
kansanedustajalta kielletään edus­tusoikeus
sillä perusteella, kun
hiin ön puhunut Vietnamin raii-ha.
sta. niihin Washini{ton väittää
nyt pyrkivänsä?
Onko tällainen mielettömyys
mahdollista? . ^ .
Ahtakaamme APin Atlantan uu-tistiedon
(tammikuun 11 päivältä)
selittää asiaa noin nimeensä:
"Edustajaksi valitulta Julian
Bondilta, kansalaisvapausliikkee-seen
osallistuvalta neekeriltä, kiel­lettiin
maanantaina Georgian osa­valtion
lainUtatijakunnassa edus­tusoikeus
sen vuoksi kun hän on
arvostellut Yhdysvaltain sotaa
Vietnamissa.
"Mitään muuta syytöstä ei ole
esitetty kuin se, että. minä olen
puhunut ajatuskantani mukaan",
sanoi hintelä, sileäkasvoinen 25-
vuotias mr. Bond, jokii vaikuttaa
ikäistään paljon nuoremmalta:
Hänet valittiin viime kc!;äkuus>5a
Atlantan vaalipiiristä.
"Lainlaatijakunnan puhemies
George T. Smith nimitti 27-henki-sen
komitean, lukeutuen siihen
myös kaksi neekeriä, tutkimaan
mr Bondin lojaalisuutta vastaan
tehtyä syytöstä.
"Sanomjilehticn edustajain haas­tattelutilaisuudessa
mr. Bond sa­noi
edelleen tukevansa opiskeli­j
a in ei-väkivaltaisen yhteistoimin-:
takomitean kantaa, että Yhdysval­lat
käy hyökkäyssotaa Vietnamis- ,
sa '':
Tällainen qn kansalaisvapauk­sien
lila rajan eieläpuolella; Siellä
on "vapau.s" pauhata niin paljon ;
kuin ilkeää VVashingtonin hyök- '
käävän ulkopolitiikan puolesta j a •
hyväksi — mutta auta armias, jos '.\
joku ajattele että siellä on myös :
vapaus arvostella jenkkien sota- .
ohjelmaa. '-
Ja kuitenkin, niin uskomme va- l
kaasti. historia tulee osoittamaan, /
että Vi(;lnamin sodan vastustajat ;
ovat S^hdysvalloissa todellisia pat- -.
rioottcia jn isänmaanystäviä, jot- r.
ka yrittävät-pelastaa maansa mai- :
neen ia samalla estää ihmiskun- .
taa — heidän oma maansa mu- ;
k a a n l u k i e n— ajautumasta histo- •
rian suurimpaan onnettomuuteen, "
kolmanteen maailmansotaan.
Mikä voisi olla sen patriootti-sempaa
kuin on työskentely rau- •
han säilyttämi.seksi varsinkin ny-,
kyaikana, jolloin kaikkikäsittävä
ydinasesota voisi tuhota koko ih­miskunnan?
Mutta Georgian osavaltiossa Yh- =
dysvallois.sa, estetään kansan va- ;
litscma edustaja täyttämästä edus­ta
jatehtäviään vain sen vuoksi,
.kun jotkut sotahaUkat leimaavat
hänet isänmaanpetturlksi Vietna- .*
min sodan lopettamista koskevis­ta
puheista! ' '
Ja s«unatuk.si lopuksi: Minkä­laista
"rauhanhyökkäystä" harjoi- V
tetaah silloin^kunrahhdsttf'puhu­minen
on muka jsänmaanpetok-seen,
verrattava teko?
— Känsäkoura.