Vapaus, October 2, 1951

              M i i i i P l i i l
UXBEtmn ImtependeotlflJjor
Annun. >jvf • JPfnnfkH #*fina#1taria'
Tete][^ODes: Sostoe» O O ^ 4M2aM,
£Uitorial Office 4*<269, iCaaascr
S. SiOcrJ, Edltor W. Ekttmtl Ua3i&i9 nMxem Bo* €9s Baäbarr» Ontano,
tmubta wo9, e, mt jmtariaA
M. eecasd da» maJl by ibe Post
OfUc» ] ] q n ^ ^ Pub-
JldbuBd ibrice «eekJy: Tuesdays,
jnmreday» and Eaturdsy» t«y Vapaufl
ram 1^ W., Auttmry, Ont., Canada.
Trajui&tion fxee «t Ouage.
Canadam; i vk, IM »kk. 3.75
"Srhdyavalloissa: lirk.8XK»0Idc420
euoDoessa: 1 vIc. £.60 e kk, 4.75
Työttömyys uhkaa levitä
{Cuinlta hataralla pohjalla-ja vaarallisen heikolla jäällä maamme
nykyinen "talousboonii" on, se näkyy nmi, seuraavista seikoista,
4ibaisenuninAVindsorissa Fordin tehtailta'työttömäksi joutune!-;
den lisäksi erotettiin sikäläisistä Chryslerin tehtaista lokakuun alussa
-800 työläistä Työstä vähentämisen syyksi ihnoitettiin-autojen ky-
; synnan tyrehtyminen.
/' , Saimaa, päivänä (syysk. 26) ilmoitettiin Ottawasta,,että" kulu-
:&/:'neen kahdeksan A k u u ^ sille kun Canadan miltei
koko vlkomaakauppa on keskitetty Yhdysvaltoihin —^Canadan EPU-
' CDUmiNEN KAUPPATASE nousi ennätysmäärään,, eli $537,100,-
000. .'Sivumennen sanoen Voidaan mainita, että tätä edeltäneen epä>
' edullisen kauppataseen "ennätys" oli v. 1913, jolloin se oli'12 kuukau-den
äaana ^294,l00,00a ' '
Kun tähän vielä lisätään rahaministeri Abbottin tällä viikolla an-
, t a m a lausunto, että ''hetkellinen elintason alentaminen" on se/'todelIi-
> sen' hinta" minkä canadalaisten täytyy maksaa sotavarusteluohjel-masta
— ja että tätä "väliaikaista elintason laskua" voi jatkua ''10
^"7-15 vuotta tai^vieläpä koko sukupolven ajan", niin silloin on edes-isämme
koko boomikauden kuva — paitsi ei monopoliyhtymien ennä-
X^' tysmälset voitot., ' -
Chryslerin tiedoitettua, että se heittää 'Wind£oris^ 800 autotyö-f^^
Iäistä työttömien armeijaan, autotyöläisten union (No. 195) täantu-nniksellinen
piesidentti Earl Watson kiirehti antamaan seuraavan lau-
/.rsunnon: "Abbdtt ja Howe ovat tahallisesti, jostakin salatusta mo-
' tiivistä, sabotoineet autoteollisuutta. Työttömyys ei pysähdy tähän.
\ \< Se leviää .kaikkialle, Ontariossa ja Canadai«>a. Ainoa ratkaisu tälle
ongelmalle on se, että lasketaan hinnat alas."
- .. ' Tuossa ristiriitaisessa lausunnossa on "totta toinen puoli". Se ori
:/risUriitainen sikäli, ettämainisterejä Abbottia ja Hoiroa syytetään
. vain autoteoiusuuden sabotoinnista mutta heti seuraavassa hengenve­dossa
sanotaan, että sabotaasia on harjoitettu niin suuressa mittakaa-
' jVassa, että työttömyys leviää sen johdosta kautta Canadan. Hänen ;
'lausuntonsa on vain osittain totta siksi, ^ttä oikeistolaiset työväen-
-johtajat ovat myös syyllistyneet nykyiseen tilanteeseen, sillä he ovat
'antaneet aktiivisen kannatuksen hallituksen sotaiselle ulkopolitiikalle,
-,mikä riistää maaltamme elintärkeitä »ulkomaamarkklnoita jä alistaa
^ sen Wall Streetin tunnottomien rahakuninkaiden armoille.
- . , Liittohallituksen nykyisen ulkopolitiikan johdostS — mitä sosiali-demokraattiset
oikeistojohtajat ovat ikuiseksi hapeakseen kannatta-
, ,neet, aiheuttaa yhä selvemmin sen, että Canadasta tehdään halpoja
pstraaka-aineita Yh
' inaanr kalliita tehdastuotteita rajan eteläpuolelta samalla kuh meidän
' omat työläisemme joutuvat työttömien anneijaan. On käynyt juuri
siten, kuin esimerkiksi tämä pieni ja vaatimaton Vapaus-lehtenime
/ on selittänyt. Niinpä esimerkiksi General Steel Ware3 Limitedin liik-ÄsiMenhoitajamr.
W. F. Holding sanoi nyt Londonissa; Ontariossa syys-kuun
16 pnä pitämässään puheessa:
' ' ;^["Mikään maa ei voi menetellä kuten me menettelemme. Me kai-
^miystmaeCanadaa. avovaunuihin ja laivoihin, my3mime sitä ja sitten os-tamme
sen muista maista takaisin valmisteina. Se tarkoittaa^ että me
;\ elämme pääomastamme — raaka-aineistamme. "Vuoden 1950 alku­puoliskolla
tuotettiin rajan takaa $56,000 arvosta jääkaappeja. Vuo-
/ denNl951 ensimmäisellä puoliskolla niitä tuotettiin ^12,250^000 ar­vosta.
- '
'//Vhdysvaltalaiset jääkaappien valmistajat ovat kehittäneet yli-
' tuotjintoa ja Canada on mukava ja saatavissa oleva vientimaa."^
\ ' ;Tämä sillä seurauksella, että canadalaiset jääkaappiteollisuuk-i
^ i d ^ kuten joutuvat autotyöläisetkin.
. ' Canadan pitäisi sanoutua jrti tästä Wall Streetin rahamiesten hy-
Si&^äksi suunnitellusta'uiko- ja kauppapolitiikasta ja ryhtyä kaupan-
^ käyntiin KAIKKIEN MAIDEN KANSSA. T
"Periaatteellinen'' hyväksyminen "jos"
'k Pääministeri St. Laurent vieraili viikon lopulla anomassa pre-i;
sidäjtti Trumanilta lupaa, että Canada saisi yksinään rakentaa St
' Lawrencen vesitien, ja sai siihen presidentti Trumanin jalomielisen
/'periaatteiellisen" hyväksymisen "jos" Yhdysvaltain kongressi ei hy-
. . väksy vesitien yhteistä rakentamista. Toisin sanoen presidentti
yeTruhian sanoi diplomaattisella kieleirä pääminkteri St. ' I^
©tenille, että odottakaa te canadalaiset toistaiseksi hyvin kiltisti.
^ Kuten tiedetään Canadan ja Yhdysvaltain hallitusten välillä a\le>
s kirjoitettiin kymmenen vuotta sitten, v. 1941, sopimus St. La^jrrence-vvesitien
yhteisestä kehittämisestä. Sen jälkeen on,asiasta puhuttu
F aj^ljonj mutta yhdysvaltalaiset rautatieka^italistit ja muut suuren
i »ähan miehet, jotka pelkäävät siitä koituvan heille taloudellista tap-
;sniota, ovat tähän ^^n^ huolehtineet siitä, että Yhdysvaltain
tätä sopimusta. Nain on St. Lawrence-vesitiesuunnitelma
ollut kymmen vuotta ilmassa.
^^^^^^ ' N^ siitä, että Canadan tulisi rakentaa
tämän vesitien itse, koska Yhdysvaltain vallanpitäjät oVat siihen ha­luttomia,
ja koska kysymyksessä on loppujen lopuksi verrattain pieni
menoerä, eli noin $300,000,000. * -
' C a n a d a l l a onkin kuulemma oikeus tämän vesitien rakentamiseen,
jos Yhdysvallat sen hyväksyy ja suosittelee sitä Kansainväliselle Yh­teiselle
Komissionille.' Tässä mielessä pääminiteri St. Laurentin sa-hnottiin
nyt vierailleen Washingtonissa. Hän esitti presidentti Truma-
% niUe^^ viimeksimainittu antaisi Kansainväliselle Yhteiselle Komis­t
i sionllle suosituksen, että Canada saa yksin rakentaa St. Lawrence-
' vesitiesuunnitelman,;mikä tarkoittaa samaa kuin sitä, että pi4sidentti
Truman antaisi ko. luvan.
' K^ kerrottiin olleen hyvin myö­tämielisen
tätä asiaa kohtaan ja hyväksyneen pääministeri St. Lau-
>rentm esityksen periaatteessa"jos" Yhdysvaltain kongressi ei hy­väksy
St. Lawrence-vesitiesuun yhteistä toteuttamista. Ca-na
että odottakaa, kunnes Yhdysvaltain kongressi
jauhaa asiaa uudelleenl Ja Canada odottaa.
St. Lwrence vesitiesuunnitelman; toteuttaminen, vaikka siitä ny-
; kyään puhutaankin pääasiassa sotilaallisten näköalojen puitteissa, oli­si
kuitenkin meidän käsittääksemme tärkeä taloudellisen kdiityksen
svipusm tälle maalle. Huomioonottaen sen, että tämä vesiväylä tulee
suurinmialta osalta Canadan alueelle ja että huomattava osa k.o.
suunnitelmasta on jo Canadan puolella toteutettu (Wellandin kana-ehkä
olisi, että Canada rakentaisivtämän vesitien ,
yksinään: Siten Canada saisi kansalliseen kontrolliin oman alueensa
f läpi kulkevan vesitien ja mahdollisuuden käyttää sitä siten kuin tä-
I snkn maan omat edut vaativat, huolimatta lainkaan siitä, mitä raaka-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Mn, A, BaaUsJnen. Wood8. Ont.
iäytm 75 vuotta huomenna lokakuun
3 pnS. &
yiidymme onnitteluihin;
Mitä muut sanovat
H l M i i i i B m i
KJri. M. Pirosko,
Vjuiamnr» 1^
lutUfo «rfiöltt VsneoBrnfo kadolb
LIIKE nVTES TAVALLISTA
Huhtikuun'21 liäiyänä 1950, kaksi
kuukautta ennen Korean sodan alka­mista,
suktoriteettinen U. S. Nevrs
and Wrld'8 Beport sanoi:
) ^rrtidysvallat ei missään tapaukses­sa
liiovu taistelutta puolen biljoonan
dollarin sijoituksIstaan^^^Kuinka kau­an
tämä taistelu kestää, sitä ei ku­kaan
voi arvata." ^ Steelvorker &
Ifiner, Sydney, N . S.
• * •
SINXPX SEN SANOIT
"He ("JUaailman hallitsijat" kuten
hän aikaisenunin selitti) rakastavat
vapautta; muttei toIsille'MausuiMos-sadegh
(Iranin pääministeri( radiopu­heessaan.
iv<^He tunnustavat omlstus-oilceudet,
mutta vain siinä mielessä,
että voivat sen avulla anastaa hei­kommilta."
— AP:n uutistieto Tehe­ranista
syysk. 30 4):nä.
HINTA
'Mitä maksoi toinen niaailmansota
teille? (Niin. te olette vain yksi tä­män
maailman kahdesta ja puolesta
'^iljponasta ihmisestä. Se maksoi teil-le
<1,708 Ja saman verran kaikille
muille ihmisiUe., Kaiken kaikkiaan se
maksoi 400 biljoonaa dollaria. Sievoi­nen
sumina maailmassa missä ilmiislä
on nälkäisenä. "
- ;Sodatiovat yksistään Tnidysvalloine
maksaneet 400 biljoonaa. Be aa riit­tävän
suuri summa Jolla saataisiin
kaikille perheiUe $8,000 koti, $1^
aUtö Ja lisäksi $2.000 psinkkiin.
Ja kuka voi laskea tämän viu>slsa-dan
sodissa kuolleen 100,000.000 ihmis­hengen
arvon? Vochenblatt, To­ronto.
Ahti Vesterback
kertoo festivaali-sfstaan
Port Arthurin tilaisuus
on ensi sunnuntaina
Port Arthur. — "Itä-Saksan tasa­vallan
Ja muiden kansandemokraat­tisten
maiden kansat haluavat vain
rauhaa Ja olla ystäviämme", sanoi
Arnold Westerback palattuaan tänne
kotikaupunkUnsa Albert Kuuselan
kanssa.
Kun poikamme astuivat alas idästä
tulevasta Junasta viikko sitten maa-nantai-
iltana, oli heitä vastassa NFL
Y : n klubin Jäsenet, kantaen toista­kymmentä
^uhantunnusta, useiden
kymmenien muiden nuorten Ja van­hempien
kanssa. Poliisiviranomaiset
pysäiuiy ttivät marssijat, mutta mi­tään
häiriöltä ei tällöin tapahtunut;
Joten Jo samojen vastaanottotuntien
käyttämistä varten mentiin OSJ :n
haalllle. Jossa Ahti Ja Albert kertoivat
havaitmoistaan Ja keskiistelulstaan
Berliinin juhlien yhteydessä. Kuten dn
ilmoitettu, vierailee Albert Kuusela
parhaillaan keski- Ja.-pohjois-Onta-rlossa.
,
' Tällä alueella tulee Vesterback käy­mään
ensin TarmoIassaCSJ:n 40-
vuotisjuhlavieraana ensi torstaina.
Karsdlskaupungeissa on yleinen tilai­suus
Järjestetty SSJ:n haalllle Port
Arthuriin. Vesterbackan selostuksen
ohella tulee tilaisuudessa\ ^olemaan
konserttiohjelmaa. V Ahti sanoo myös,
että kysymyksiä saa esittää sekä eng­lannin
että suomenkieieiut
Tarkoituksena on myähemmin Jär­jestää
Vesterbackalle vierailut? Into-laan,
KaminisUquiaan, Nolaluun. So.
GillisUn, Hurkettiin Ja Oeraldtoniin.
Lähipaikkakuntien nuoret Ja myöskin
luo olkomaablslcs kleUil «->' ati »•>-
maa kieliä. Jota ptfbolirat «wrf Ko-^
tenSau» Cbofibh Slaibiewta» Vtuie
Vorie, iPaderetrakif, yJD.'"
Kun Stanley I>eren' puhui eräälle
naiqnstävälleen puolankielellä, omalla
äidinkielellään, hyökättiin hänen^
kimppuunsa Ja kiistettiin; "Miksi et
pUhu englantia!" Hyökkääjän. John
Dillanen hyvin - tähdätty isku kaatoi
uhrin sementtlkäytäväUe,^ Jossa'>hän
makasi kuolleena.
Ollessaan oikeudessa tunnusti John
Dillane: "Minun ei olisi pitänyt se­kaantua
asiaan. Olen tehnyt väärin.
Minulla ei ole mitään selitystä'miksi
tein sen. Sanoin sen pelkästään lei--
Un vuoksi."
Tämä toniuuiantit mnrbaaja pääd
pois oifcendesta vapaana miehenä, pel-:
Icällä $250 sakolla. Oikeus oU tehnyt
tehtävänsä — Joten rikollisuus el me­nesty?
l^inun mielessäni ei ole lainkaan
epäilystä siitä, etteikö J o h n DUlane
poistunut oikeudesta syvällisesti ulko­maalaisia
(Vihaten — koska hän ei
saanut mitään opetusta tulevaa esiin^.
tyrnistään varten.
Siitä ei ole pitkä aika kun eräs toi-nen
kiihtynyt mies hyökkäsi minun
kimppuuni Ja vaati tietää: "Miksi et
puhu hyvää englantia tuon sinun koi­rien
kleltesl asemesta?" Ainoastaan
vaikeneminen ehkäisi hyökkäyksen
tapahtiunJsen. Tämä tapahtui työ.^.
paikalla. Jossa oli saapuvilla kymme­nen
muuta miestä.
'Eräs kolmas raivopää raakamaisesti
pieksi uhrinsa. Kun tuomari kysyi
häneltä: "Miksi teitte sen?'Vei hyök­kääjällä
ollut muuta selitystä kuin tä.:.
mä: "Tämän miehen parta näytti niin
venäläisen bolshevikin p a r r a l t a . " K y ­symyksessä
oli irlantilaisen katolilais-
I hittyxtjt mte» ja omasta mlelegtSfin
, Uicläkln «nempj&o. lOtoen lähin Joh*
Eri»ok*«wir-ltaj8jjaa ^HaitfonJ canol oikeudessa,
ett» kjrsymykges^ ^a0|n^:ix^ott luja.
luonteinen, vakava,, tunnollinen ja
luotettava.'
Miten on sitten mahdollista, että
sellainen heiJkUösc^
niin helpolla vtavalla.
Dillase cl ole nlkäan pelkkä y l o^
— hän on tyyppU usein ottaa
lain omiin käsUnsä |s ^tten — vala-ehtolsesff
-1. selittää kaiken vlatto-maksi
"leikiksi";
papin parta. ' ,
John Dillanen tapaus ei ole siis mi­kään
yksinkertaisen: ja vähäjärkisen
henkilön "lelkin"-asia, kysymys sel­laisesta
henkilöstä. Joka ei todella tie­dä
mitä Ja minkä vuoksi hän 'Jotakin^
tekee. Hän on SS-vuotias täysin ke­onko
tämä oikeuden pilkkaa vaiko
murbeelUsta komediaa?
Se on J tdma varoitus kaikille,yJotka,
lorkenevät^tUhiimaan useampaa kuin
yhtä kieltä. Vaarallisten raivopäiden
Juostessa vapaina yleisissä paikoissa ja
ollen milloin tahonsa ialmiit väkival­taisuuksiin,
ei- kielten taitaminen ole
turvallista.
•y Minun synnyinmaassani tavattiin
suhtautua: kateellisen'kunxiiolttavasti
kalkkiin ihmisUn, Jotka osasivat^pu-hua
tai hallita useamman kuin yhden
kielen, mutta täällä fhän Joutuu hen­genvaaraan,
on salat^va:alkuperän8ä
tai vieläpä muutettava nimensä pelä-:
tessä väkivaltaa Ja loukkauksia, seikd-sia
nimityksiä kuin fbohunk, wop, da-go,
coon. dirty chink, dlrty Jew" Jji.e,i
Jotka ovat varsin yleisiä.
Oikeuden tuomarilla oli mainio t l ^
lalsuus antaa: terveellisiä ja rakenta­via
neuvoja tai Ideiuiolda tämän maan
kielistä Ja kansallisuuksista Ja osoit­taa
ettei ole häpeällistä 'osata puhua
useampaa kuin' yhtä kieltä.
Jos tuomarilla olisi'ollut lainkaan
Järjen tajua, olisi hän kyennyt muis­tuttamaan
näille ahdaänielisiile, että
Canada muodostuu sadoista eri kan­sallisuuksista
Ja että kieli ei ole mi­nään
kiinteän; yhtenäisyyden esteenä
vat aamanvärisiä,
iOmi «rt vix», puvut, «ulot Ja vi*
vshdofeset muätiostsnt ' maailman
paljon kaimlfmmaksl ja vlehääftväm-nlk&
kaikki on varsin luon.
noUisto Ja normaalista.
Ainoastaan sellaiset hyökkääjät ja
sortajat^ Jotka haiskahtavat rheira-kansalta"'
eivät voi sietää sitä Ja.vi-haavat
sitä.
Jos tuomarilla olisi ollut taipeeksi
Järjen kipinää olisi hän voinut tehdä
suuren palveluksen Canadan yhdistä­miseksi
^deksi perheeksi'palftutta-maila
mieliin entisen vcanadalaisen
valtiomiäien, loordi : Tnreedsmuirlii
sanat: ,
"JUä koskaan unohda alknperääsL
Me skotlantilaiset emme unholta van­hoja
skottilaisia tapoja Ja aina mols-
(ammi sen^plenenmaan. Josta olem­me
kotoisin.'^
fit» pit^a pnfkkpnsn kalkkiin kansal­lisuuksiin
Ja niiden perinteisiin näh­den.
Me kaikki olemme parempia cana-;
dalaisia olemalla, parempia ukraina­laisia.
Se pitää myös paikkansa puo­lalaisiin;
: ruotsalaisiin, :-suomalaisiin;
^jllage Teadhe/"
tideo Torontoon
ITonato, Ont, —> "ViUsf» UtafSu,
, *r'<mwtp peavostofBailn Jo-
' f^if ifitftififiSn ftoff-lmiSiffnii fffMPfff-tain
» lofcafc; 7 v&fM» m X «1.
fcamt kello neljän heaäaka» Uta-läUviOä.
AInss» MijteaSn JoAii
«Ik» vapaaseen seininrtclvinn, naii-tilaan
naisten lalttanssfa tavin-tolasi
» J» |ridst9»D senrapdejä. Ja
kon lUa pimenee aletaan filmin e-
^lUage Teacber" on '^yslmlt-ialnenr^
altafllml Ja yksi partaal­ta
Neuvostoliiton uusimmista III-
, mltoottelsta. TUalsnuden JärjM-tää
LPP;n suomalainen klubi Ja
tulot siitä käytetään Tribnne-lebV
den tukemiseen. — e.
Suomella oh-^ela
suorittamatta $15,2
milj. sotakorvauksia
Helsinki, Sotevanjohdoä taholta
tiedotetaan, että Suomi on tähän
iMiii
sillä orkesterikin käsittää 'konia eri­laatuisia
soittimia Ja ääniä; Jotka tai­tavan
Johtajan avulla muodostavat
kauniin sopusoinnun.
Maailma olisi todella perin tylsä Ja
mielenkiiimoton; paikka ^ asua, Jos
kalkki puhiiisivat^maa kieltä, tans-sislvat
samaa tanssia, laulaisivat Ja
soittaisivat ainoastaan: saman 'säve­leen
mukaan Ja kaikki kukat ollsi-tshekkelhin,
venäläisiin, irlantilaisiin,
ranskalaisiin, saksalaisiin Ja lukuisiin
muihin kansallisuuksiin, perinteisiin,
keliin Ja kulttuureitiin nähden.
•Meidän tnomarimme Jätti knlten-kih
kurjasti velvolllsnntensa täyttä­mättä.
vHän el edes pysähtynyt har­kitsemaan
pääasiaa, että murha oli
ta^ihtnnnt ulkomäalais- Ja klelivi-han
takia, ellcä antanut »dassa^ oikei­ta
ehjeita Ja vakavaa varoitusta. Hän
todisti kristaUI» kirkkaasti olevansa
kelvoton oikeuden/ rauhan Ja yhtenäi­syyden
tofeSttamlseen. '
, (Puhuessani täten omasta puolestani
olen samalla varma siitä, että ilpoaisen
niiden ttihansien mielipiteen. Jotka a -
Jattelevat Ja käsittävät'asiat samalla
tavalla kuin minäkin.
Wasliingtpn.-r-aitinen Yhdysval­tain
varapresidentti. Henry ,Wallace
saatetaan kutsua kuulusteluun. Jota
edelleen' toimitetaan hänen vuonna
1044 Kiinaan tekemänsä matkan Joh­dosta.
Kuulustelua: suoritettavan se­naatin
. komitean lakimies Morrisin
sanotaan ilmoittaneen siitä. i i i i l i i i i i i i i^
vanhemmat voivat saapua ensi sun­nuntaina
Port Arthurissa pidettävään
Ulaisuuteen. — A. T. H .
Satamatyöläiset
voittivat
Englannissa
Lontoo. — Viime .viikon vaihteessa
palasivat työhön, takaisin hinaajissa
palvelleet 4.500 työläistä. Jotka oUvat
olleet lakossa kleltäydyttyään ylityös­tä.
Lisäksi oli vaatimuksena palkan­korotus.
Samaten lopettivat samaan
aikaan lakkonsa 2.500 satamatyönteki-
Jää Manchesterissa. Ite olivat lopet­taneet
työnsä sen Johdosta, että työs­tä
oli erotettu 39 työläistä, ylityöstä
kieltäytymisen vuoksi.' Lakkolaisten
vaatimuksiin on suostuttu.
Mutta Lontoon Tilburyn satamassa
Jatkuu 2.000 satamatyöläisten lakko.
Satamassa oli viikko sitten 22 alusta
purkamatton^ana.
— Canadan ensimmäinen purjeh-di^
skUpailu pldettihi .1S26 Halifaxissa.
Kirj. Charles Sims
Ensi maanantaina^ lokäkonn; i
päivänä, tulee kuluneeksi kaksi
vuotta historiallisesta suiu^pänk;^'
sesta,'Jonka merkitys ilimiskunnän'
kehityksessä tallaan luokittelemaan
- tärkeimmäksi tapaukseksi SnUren
: - Lokakaan : Vallankamonksen Jäl-^
keen. Me tarkoitamme kaksi Tuit­ta
sitten perustettua Kiinan kan-'
santasavaltaa. ' ^
- Korostaaksemme sitä kuinka
tärkeätä bnCanadaUe KiinaU
Kansantasavallan hetikohtalnen
tunnustaminen^ 'mikä tarkoittaa
Yhdysvaltain Imperialistisesta Aa-^
sian ohjelmasta eroamista, Julkai.
semme 'Canadian Tribune-Iehden
toimittajan Cliarles Simsin oheel-lisen
artikkelin Jossa sanotaan:
Senaat^ri Beveridge nousi YJjdys-valtain
senaatissa v, 1900 puhumaan
Ja pauhasi: "Mr. presidentti, aika vaa­tii
ennakkoluulottomuutta. Filippii­nit
kuuluvat meille Ikuisesti! Ja Juu­ri
Filippiinien takana on Kiinan eh­tymättömät
markkinat. Me emme pe­räänny
kummastakaan."
Imperialistien Jänkkijulkaisia Brooks.
Adams kirjoitti . samana vuonna:
'Maksakoon se mitä tahansa, mutta
Shansin Ja Honanin mineraalialueet
kaapataan ennenmnjin tai myöhem-^
min eurooppalaisten tohnesta Ja se.
Joka voi menestyksellisesti kehittää
näitä suunnattoman suuria rauta- Ja
kivihiiliresxu-sseja Kiinan työvohnan
avulla, v6i hyvinkin uhmata kaikkia
kilpailijoita.
"Meidän CYhdysvaltain) maantle-teelUnen
asemamme, meidän rikkau­temme
Ja meidän voijinamme k e ^ l s -
tuttaa meidät erikolsesU Itä-Aasian
kehittämiseen Ja sen alistamiseen 0 -
saksi talousjärjestelmästämme".
Yhdysvaltain imperialistit kiinnit­tivät
SO vuotta sitten katseensa K i i ­nan
valtaamiseen; .
Beveridge Ja Adams esittivät tämän
avoimesti Ja peittelemättä: Xli mitään
ystävyyden eleitä, ei "mitään »tekopy-hyyttä
edistyksestä tai kilnalalsls-ta
käsitteistä.
Beveridge Ja Adams esittivät Y h ­dysvaltain
imperialismin Kiinan oh­jelman
Jo kauan ennen kuin Neuvos­toliitto
Ja Kiinan Kansantasavalta oli
penistettu! '
Tnunanin Neljän ohjelmakohdan
laatijakomitean nUlJoneeriJäsen Nel­son
A : Hockefellerkhrjoitti heinä­kuussa
1951: "Yksilöllisen Ja koUektii-vlsen
tuotantonsa niukkuudesta huo-'
limatta, kehittymättömien alueiden
ekonomia on erittäin tärkeä Yhdys­valloille
Ja Länsi-Euroopalle.;. Niis­tä
tulee 57 prosenttia Yhdysvaltain
tuontitavaroista Ja 65 prosenttia Län-sl-
Euroopan tuontitavaroista. Tär­keistä
strategisista materiaaleista.
joista aseistuminen on riippuvainen,
nämä alueet antavat Yhdysvalloille
kolme neljännettä osaa Ja vieläkin
suuremman .prosenttimäärän (Euroo­pan
liittolaisme. Pohjois-Atlantin so­pimusvaltojen
teollisuuden moblllsoin-tisuuxmitelmat
riippuvat siis selvästi
6il|ä. että: nälst& ke&ittsimättömistä
alueista saadaan keskeytymättä Ja l i -:
sääntyvässä määrässä sellaisia strate­gisia
malmeja kuin paiiksiittia, kro­mia,
kuparia, lyijyä, manganiisla, t i ­naa,
uraniumia Ja sinkkiä. Sama pi^
tää paikkansa luonnonkumin suh­teen."
Elokuun 13 päivänä yhdysvaltalai­nen
Julkaisu Newsweek, sanoi suoraan:
"Yksi syy, miksi Yhdysvallat on vasta:
hakolnen... tulemaan takaishi 38 le­veyspiirille
Koreassa on se, kun kiis­tanalaisella
alueella on' huomattu
tungsten-kaivanto. Eräässä 'vaihees­sa
Korea oli tämän erittäin kovan
metallin huomattu tuottajamaa ' Ja
tätä metallia tarvitaan (valmistettaes-sa
konetyökaluja. elektroonlsia väli­neitä
Ja Jet-koneita.» « .
;,1tockefeller Ja •Newsweek puhuvat
iBeveridgen Ja Adamsin kieltä, jänkki-imperialismin
ohjelma Kiinan suhteen
ei ole muuttunut 50 vuoden kuluessa.
Tässä on syy, miksi MacArthurin
kuulustelujen miljoona sanan todis-tusainehistossa
ei ole ainoatakaan sa­naa
rauhan suhteen Kiinan kanssa.
Wall Street Journal sanoi aivan oi­kein:
>-Presidentti Truman ei ehdota
•MacArthurille vastakkaista ohjel­maa."
Jänkki-imperialistitpyrkivlt repi­mään
Kiinan alas Ja hallitE^maän Aa^
siaa. Tässä on syy miksi Jänkki-im-perialistit
keskeyttivät provokatiojen-sa.
avuuä Käesöngih välirauhaneuvot-ielut;
tniki3i kenraali iRidgeway puh'uu
nyt tulevasta talvikampanjasta K o ­reassa;
miksi Koreaan on lähetetty
100,000 Jänkkisotilasta lisää; miksi St.
Laurentin hallitus lähettää lisää ea-nadalaisia
poikia Koreaan.
• « ^ «
. Tällaisella ohjelmalla ei ole mitään
yhteyttä Canadan kansallisetujen
kanssa; Canadalaiset eivät halua .osal­listua
imperialistlseen''sotaan Kiinaa
mennessä täyttänyt sotakorvaustoimi­tuksia
211:3 mllj. sotakorvausdollaria.
Syysk. 19 pnä tuli kuluneeksi täs­mälleen
seitsemän vuotta sotalcorvaus-suoritisten
aloittamisesta. rTänäi ai-,
kana on Suomesta*viety Neuvostoliit--
toon erilaista tavaraa sotakorvaus­suorituksina
yhteensä 211 $• miljoonan
so^korvausdollarin arvosta Ja: Jäljellä
on -vielä viimeisen korvausvuoden k u ­luessa
suoritettavat 152 milJ; dollaria,
kerr^aan Sotevan Johdon taholta.
LAKIMIEHEN ETUISUCfi
Jani: -Kövöiän juurt JatenieL'
luon» ottaoassa neuvoja mouS
«enetelJä riitakysyaykdssäöl.'' •
Tomi: -Mutta snlksi sinä D S M , ..
»ahaalaklmlto. YbtäbyvtoS
voinut sleUä JstuessasikatsoaitJif
kikirjolsta joita siellä on. «Stäli*
kln katsoo.'r ^
Jani: "Niinpä kyllä, mutujjänie
tää, mUtä sivulta katsoo."
* • - •
KOSTO ONJBULOISTA
Kalle: — Sanoitko sinä siskosi M'
la^'ajaneen sinut ulos oleskeiuC
neesta?
Mallti: - Kyllä . . . Nilnaniola
teki, mutta lähti hänkin sieltä Z
minä sekoitin salaa siskon puuteun
Jotakto, .Joka pam hänet suutelemisen
Jälkeen irvistämään niin pahastu^
Sisko enää halunnut nähdä '
otusta.' koko
H E L P P O S E L I T T ;U
Nuori rouva ilmoittaa polllsiUe, että
heillä on käynyt vatas noin
sitten. Poliisi saapuu tarkastamaajj
ja kysyy:
—Miksi ette ilmoittanut tästä heu
kotiin saavuttuanne?
• — Luulta" silloin; että kalkki oU sei
kaista siksi, että mieheni on etsinyt
itselleen puhdasta paitaa, vastasi
rouva.
Suome
Toronton kunnallisvaalit
pidetään jouluk. 3 p:nä
Toronto. — Maanantaina Joulukuun <s»
3 pnä suoritetaan Toronton kunnallis­vaalit.
Kaikki merkit vUttaavatsU-hen,
että vaalikamppailusta muodos­tuu
erikoisen tärkeä kamppailu.
Stewart Smith, enttaen kontrolli-lautakuiman
Jäsen, on Julkaissut lau­sunnon.
Jossa hän kehoittaa äänestä­jiä
- vakuuttautumaan siltä; että hei­dän
. nimensä on äänestysluettelossa.
Lausunnossa sanotaan: VKun äänes­tyspäivä
tulee, nita aina' estetään t u ­hansia
työmisiä äänestämästä sillä
jvastaan.:: Kiina ei ole koskaan loukan­nut
tai uhannut Canadaa; eikä kos-kaan
tee sitä.
Canadalaisilla on ^ Ikutaen kiitolli­suudenvelka
Kitaan kansalle sen
sutmnattoman suurista uhrauksista,
Joiden - avulla murskattita ' Japanta
imperialismta selkäranka — Canadan
turvallisuuden Ja /itsenäisyyden vihol­lisen
voimat.
.Tästä Johtuu vaatimus: Canadan
pitäisi tunnustaa Kiinan Kansanta­savalta!
St. Laurentta hallitus on pakotet­tava
kuulemaan kansan vaatimusta
Ja tunnustamaan Kiinan Kansanta­savalta.
-
penisteella, että heidän' nimensä: on
Jätetty pois äänestysluetteloista. Es­täkäämme
tämä nyt."
Smith' selittää, että Toronton ää-nest^
ysluettelot ovat nyt äänestäjäta
nähtävissä. Yhdeksän äänestysalueen
äänestysluettelot ovat nähtävänä pos­titoimistoissa,
-^yleisissäkirjastoissa,
palokimtien haaleissa, kouluissa -Ja
kaupungta kirjiuin konttorissa kau-pungtatalollav
.Voidaksenne äänestää Toronton
.kunnallisvaaleissa täytyy nimenne o l ­la
äänestysluettelossa. Ellei se ole
siellä ette myöskään voi äänestää.
Smith kehoittaa työläisiä Ja kaikkia
edistysmielisiä ihmisiä tarkastamaan
Ja -varmisttunaan siitä, että heidän ni­mensä
on luettelossa. Lokakmm 11
pnä loppuu aika jollota vielä voitte
saada nimenne liitetyksi luetteloon. ,
KUINKA TULEE MENETEXLX
* Te voitte soittaa puhelimella kau­pungta
;kirjurta konttorita 'PL8451
kaikkina aikoina 9 ap. Ja 9 lp. välillä
kaikkina mutaa päivinä mutta 'ei
lauantaina Jä sunnuntaina. Teidän
tulee ky^ä onko nimeime luettelossa.
Jos se ei ole, nita kirjuri: ottaa vali­tuksenne
Vastaan puhelimitse.
Jos haluatte .voitte soittaa 6tewart
Smithta konttoriin MI9831. Siellä
hoidetaan tarkistus Ja Jos nimenne
puuttuu nita tehdään'valitus puoles­tanne.
Varmistukaa siitä, että nimenne Ja
kaikkien' paheenne Jäsenten 5 nimet
ovat "asianmukaisesti' äänestysluette­loissa.
Jos te haluatte äänestää rau­han
puolesta, demokratian'Ja edlstyk-
15 miljoonaa
turkkilaista ^^'^
nälkiintyy
Ankara. — Turkissa. Jota Yhdysval­lat
on (Viime vuosina aseistanut Ja
järjestänyt taistelemaan "k^nmiml!-
mia vastaan", elää noin 15 mHldohaa.;
ihmistä suunnattomassa kurjuudessa,
kertoi äskettäin sanomalehti Kudret.
"Ei vato maaseudulla mutta myös-kin
suurissa kaupungeissa, kuten An-kara
Ja Istanbul, näkevät suuret
misjoukot suoranaista nälkää jä oy»fc?w
vailla asuntoja", sanoo lehti.
Miten Turkin viranomaiset suhtaii-'
tuvat kurjuuteen osoittaa se. että esim.^'
Istanbulta • laitaosiin on järjestetty?
kerjäläfslehejä. tarkoituksella esm
kaupungta näyttämästä liian kul'jalta.';^l
kuten Aksliam kertoo. Lehti Esäia>;iä
että näillä leireiUä on myöskin suurf^''
Joukko lapsia, jotka joutuvat nukku­maan
paljaan maan päällä.
Vata nota 40 pros. työkykyisillä
turkkilaisilla on työpaikka. kirjQinas
turkkilainen lehti Zafer. Seurauksen^.
laajasta nälistymisestä ja alkeeIUsan4
mankta lääkärinhoidon puutteesta, on
kuolevaisuus suhteettoman suuri.
Tällaisesta hälyyttävästä tilantees­ta
huolimatta "aviistää" Yhdysvallat >
Turkkia uusilla ja uusilla aseläbet^-;
sillä.
STI
Mauki
hieno
palan
lais
kau
lutava
OXE
• «•Cl
BTOftUl
ipäi iltalsta
llin(
ME
YU USAvi ulottuva
näköradiolähetys
New York. — Toissa lauantaina
annettiin New Yorkin, HoUywoodm ja
Washtagtonin näköradloasemien yb-teisponnistiiksella
ensimmäinen yli
maan ukittuva näköradiolähetys.. Sen
esitys kesti 6 tuntia.
Välitys suoritettiin CBS:n toimesta;
käyttämällä AT&T:n uutta $40,000.000
maksavaa mikroaaltojen lähetysjä^j:
jestjBlmää. Toiset verkostot yhtyivStr'
osittata lähetykseen.
[äytetääi
i ole Ml
los- ja 1
sen puolesta, nita vakuuttautukaa. tU*
tä että nimenne on luetteloissa.
<S>-
Lyö niinkuin vierasta siltaa . . .
\KIvlperä-Pekan torontolataen "so­tahuuto"
oli nähnyt (viime' torstata
numerossaan tarpeelliseksi antaa Ca­nadan
Suomalaiselle Järjestölle ja sen
kaniiättajille oikein isällisen kurituk-i
sen. niataltun järjestön suuresti syn­nillisten
ja "yhtei^unnalle vaarallis­ten"
toimtatojen johdosta.
.'Nyt ei riittäneet tavaiunukaiset Pe­kan
ropinat, JoUita kansa on opptaut
suhtautumaan niinkuta siihen tava­raan
Joka: kaadetaan pienen putkan
nurkassa reikään, mutta asialle oli
oniistettu oikein puolen sivim' mittal-
Tien epistola.
-'^Koko suuri vaiva oli kuulemma näh­ty
Suomesta äskettäta tähän maahan
saapuneiden ihmisten pelastamiseksi
Joutumasta: kaikkialla vaanivien Suo­malaisen
Järjestön Jäsenten saaliiksi)
ainelähteitä VVall Streetin miehet himoitsevat. Kysymys $^\0O,OOO,OOO
määrärahastakaan ei ole voittamaton kun otetaan huomioon, että pal­jon
suurempia rahamääriä käytetääji nyt suoranaiseen sotavaruste­luun.
Parempi oasi, että ne rahat käytettäisiin St. Lawrence-vesitien
kehittämiseen, missä ei kaiketi Yhdysvaltain "apua" tarvitakaaa
Joka «vaivautuu tutkimaan tuon
"syvämietteisen" tekeleenkokonai­suudessaan,
hän ivaimaankta havait-jsee
kuinka "vaarallisia Ja peloittavla"
SJ:n Jäsenet ovat Ja kuinka hirmui­sen
"pahoja". pyTkimykslä, heillä on.
Niinollen ei ole ollenkaan ihme, että.
sellataen suuri "ilunlsystäivä", kuta
Kivlpertl-Peikka, tekee parhaansa, et­tei
yksikäkn •^pienimmistä" Joutuisi
heidän uhrikseen.
'Mai ' n 1 tussa ivaröltuskirjoituksessa
kyllä moneen kertaa^ vakuutetaan,'et^
tä SJ:n Jäsenten ja kannattajata
Joukko on hyvta, pieni, vain kouralli­nen,:
tuskta muuta kuta 5 i tai korketa-!
taan 10. prosenttia tämän maan suo­malaisista.
Mutta pahuuksen vaaralltaen ."se
saikki kuitenkta 01^.
Sen vaarallisuuden osoitukseksi tuo­daan
kirjoituksessa esille esimerkki
menneisyydestä. Jonka mukaan se ei
"nostanut ääntään Suomen puolesta,
sillota' kun se Joutui Venäjän hyök-käysen
kohteeksi 1939 Ja > sudestaan
sotaan Venäjää vastaan 1941*^ (tum­mennus
aUek.)
Mitä sanotte nyt? Eikö olekta Jul­kea
Järjestö kim ei nostanut ääntään
Suomen puolesta . edes siUota.v kun
Mannerheim-Bytl-Tanner^ yhteisrin
tama Johti Suomen Aatu-vainaan
kanssa f iemurynnistykseen-' Neuvosto­liittoa.,
Canadaa, Britanniaa Ja koko
demokraattista maailmaa vastaan.
Pata vastota se teki Ja sai kiitokset,
Canadan hallitukselta Canadan Ja
muiden Aatun akselia vastaan taiste-lelden
aviistamisesta. Siitä Johtui
tietenkta sekin, että pamuTjohon SJ,
p^tita -sodan alussa, peruutettlta
1943. • ^
Ja entäs sitten tänä päivänä? ^
Kirjoituksen mukaan,SJ:llä^on pal­jon
haaleja Ja kaikenlaista kulttuuri-toimintaa
"aina urheilua inyöten.'.Tätä
toimintaansa se kuulemma: harjoittaa
nita sanomattoman riettaalla tavalla,
että ilman minkäänlaisia, ehtoja sallii
Jokaisen suomalaisen osallistua nilhta.
Eivät pahuuksen pakanat kuulu
asettavan .minkäänlaisia <vaatknuksia
1 Tuollataen' kurfttomuus nyt tieten­kta
panee sapen purkaantunen vä-hemmänkin
tuliselta Akuta' miksi on
tuimettu Pekka Ja hänen ^'sotahuu­tonsa".
' ' .
Mutta Jos (kaiken edelläkerrotun vol-sikta
sulattaa, nita tulee vieläkta pa­hempaa.
Joka ei enää sula kenenkään
kuvussa.
: Kirjoituksessa nimittäin - i todetaan
niin hyvta kuta mustalla valkoiselle
voidaan panna,' että kaikkein hävyt-tömlntä
on se, kun SJ Ja sen kannat­tajat
puhuvat lauhan'puolesta Ja ke-riävät:
nimiä "rauhan-adressta alle".
Kuuluvat vielä onnistuneenkin saa­maan
niitä aika runsaasti. /
Vofko auUeään olla suurempi "rikos"
kuta ptihuminen rauhan'puolesta!. —
sillä mitä nyt on.rauha sodan rin­nalla,
esim. sellaisen kuta oli se Aatu-vainaan
Johdolla suoritettu salama­ja
rieinusota. Jonka tuloksena ainakin
SO milj. ihmistä lähetetUipi ai;tuaitten
metsästysmaille, puhumattakaan niis­tä
muista suunnattomista kärsimyk­sistä
Joilla se ihmiskuntaa "onnellis-tuttl"-
"
imyty todeUa ihmetellä miksi Pekka;
"sotahuuto" Ja muut siihej^ sakkita
kuuluvat pelkäävät ziiin kauheasti s i ;
tä,'että viime aikoina, Suomesta tulleet
Joutuisivat kosketuksita SJ:n, työväen
urheiluseurojen ym'. demokraattisten
ryhmien, kanssa. ' '
Tuntevatko he. että heidän oma asi­ansa
on nita huono ja mätä, «ttJ ?
kaikki mitä heillä itsellä on tarjotta-vana
on nita pahanmakuista ettei .ti j
kelpaa keneUekään, joka vain pä2««
kosketuksiin demokratian Ja rauhan-säilyttämisen
puolesta tolmivleo lie­mien
kanssa.
Niin alriakta tuntuu. Siksi he lyiS-;
vät rumpua ettei toisten ääni kuulua :
Ja syytävät -vaiheita ja törlttjW4
maalaavat .vanhan rienecjan tavi».
setaäDe ihmisiä peloltellakseea.
Me demokraattiset ihmiset emme
tarvitse sellaista ihmisten peloltt^:
Me emme kiellä ketään menanästt;
stane tai tänne, mutta me sanomme
esim; suomesta saapunelUe uusille tn-lokkaille:
'
Tutustukaa kaikkita Järjcstöffla
kaikkita suomalaisiin ryhmiin JaJ»:
mtahohta mikäli siihen on maM«- ,
lista Ja tehkää johtopäätökset haxk»^,
tänne mukaan.
Jos te uskotte rauhan Ja IhmM»
veljellisen suhtautumisen t o l i^
olevan onneksi Ja siunaukseksi b » " ,
soine, teille itseUenne ja kansötofr
sinenne. sUlota te myöskin
paikanne SJ:n.Ja muiden demotxs»'
tisten ryhmien toiminnoissa., ^
Jos te taas uskotte sotaan,
taan. ihmisten murhaamiseen jara»
käämlseen J? yleensä riitaan j » ^
puraisuuteen. «ailota tietenkin o n p ^
kamie Pekan Ja hänto seunitoi^
Joukossa. Joka uskollisesU vaalii
totuudet tulokkaat, kstriä»
ymVäriUenne. tutustukaa <««2Stt''
tisten iiyhmlen toimintaan J» ««Jj;
kaa mlssä.teldän palkkamie tulee « f ^
maan.'— Kulkuri. ^,
IBATl
CSJ
CSJ:n 1
slkoko
kuuka
talna
Slhtee
Wanui
CSJ:n f
kokoul
kaude]
a lp.