Vapaus, November 14, 1957

              Sivu 2 Torstaina, marrask. 14 p. — Thursday, Nov. 14,1957
VAPAUS
CLBBKftTV) — Hjdependent Xabor
QrgBn of I^nnlsh- Canadlatu, Bs-täblUbed
Kov. $; 19U, ^nlhorlzed
BS secontf clasi znaU b7 Post
Office Department, Ottawa. Pub-lUhed
tlurice wee]cl3r: Tnesdays,
^nrandajv asd Saturdayx Vapaus
PublUMng Ckmtpany Lt<L. at 10Q«10Z
Slm St. W.. Sodbury, Ont, Canada.
T^hones: Bns. Offlee 06. 4-4264;
Editorial Office 06.4-42^. Manager
B.SoksL EditorW.!admid. acailing
eddress: Box 69, Sodbnry, Ontario.
Advertislng rates tQMn appUcatkm.
Tranalatkm free of cbarge.
T U J A U Ö U I N N A T :
Canadaasa: l vk. 7.00 6 kk. 8.75
8 kk. 2.25
ThdTSvalloisss: 1 vk. 8JOO 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 8.60 6 kk. 4.75
1917 — Juhlavuosi — 4Ö. vuosikerta —1957 * * •
"Pelon kaupustelusta''
• Suurten päivälehtien palstoilla on viimeaikoina "varoi­tettu
meitä pahaa-aavistamattomia canadalaisia "pelon kau-
. pustelijoita" vastaan! Onpa asian johdolta kirjoitettu oikein
toimituskirjoituksiakin ja itse pääministeri Diefenlaaker viit­tasi
äskeisessä puheessaan siihen suureen vaaraan, mitä "pe­lon
k^aupustelijat" muka maallemme aiheuttavat.
Pauhatessaan "pelon kaupustelijoita" vastaan Suuren Ra­han
lehdet ja propagandistit osoittivat tietysti syyttävällä
sormella työväenliikettä kohti ja selittävät kuten paholai­nen
raamattua,'että työväenliikkeen puheet uhkaavasta työt­tömyystilanteesta
aiheuttavat "pelkoa" niin kuluttajain kuin
teollisuusporvarienkin keskuudessa, ja niinmuodofn, ken hy­vänsä
puhuu työttömyydestä ja niistä toimenpiteistä, mitä
uhkaava työttömyystilanne "vaatii, hän asiallisesti auttaa työt­tömyyden
kehittymistä tässä maassa? Näiden omahyväisten
apostolien mielestä olisi talouselämässämme kaikki mitä par­haiten^
jos ei kukaan kiinnittäisi huomiota siihen, miten
: elää se noin puolimiljoonainen työläisjoukko perheineen
yhteenlaskien noin pari miljoonaa canadalaista, kun se jou­tuu
työttömäksi ensi talvena. Tällaisista asioista ei saa puhua,
sillä se on "pelon kaupustelua", joka saa pääomapiirit sel­laisen
kauhi^n valtaan, että ne sulkevat tehtaansa ja jäävät
töllistelemään, mitä tuleman pitää.
, * *
Olkoon meistä kaukana kaikenlaisten kauhukuvien maa­laaminen.
Mutta mikään hyötyä ei liioin ole siitä, jos suljem­me
silmämme todellisuudelta. Suuren Rahan miehille ja
-lehdille on tietenkin helppo olla vaiteliaana työttöminä- ple-^
vien ja työttömiksi joutuvien tuhansien kohtalosta, sillä eir
hän se koske heitä. Mutta meitä pikku-ihmisiä, työläisiä ja
osaty9?sä käypiä farmareita tämä asia koskee niin läheisesti,
ettei sitä voida mitenkään vaitiololla sivuuttaa.
Sitäpaitsi näyttää siltä, että isoistenkin piireissä kiin­nitetään
asiaan huomiota, vaikka siitä eivät kuulema sain­kaan
työväenlehdet ja ^järjestöt mitään puhua.
• Standard and Poor's Corporation on Yhdysvalloissa suo­rittanut
tutkimuksen Canadan taloustilanteesta ja tullut sii­hen
johtopäätökseen, että monta kuukautta lupailtu uusi ta-sloiidellinennqusukausi
on vielä ainakin seuraavat 6 kuukaut­ta
"nurkan takaha'^ kuten entinen toryhallituksemme .ta­pasi
selittää 30-luvun nälkävuosina. ^ Tosiasiassa mainitun
amerikkajfeisyhtiönfsuorittaman; tutTcimuksen perusteella Ca­nadan
talouselämässä tulee ödelleen tapahtumaan' "tasaan­tumista*'-^
millä sanalla) tarkoitetaan tuotarthon: laskua sii­nä
mielessä, että visseillä. "ylitiiotantoaloillä"' tulfee tapahtu­maan'suurempi
lasku^iitulln eräillä muilla aloilla/ Aleille siis
selitetään torypuölueen 'lehtien ja muiden silmäntekevien
vastaväitteistä huolimatta että tuotanto tulee seuraavan 6
kuukauden aikana laskemaan, ja työttömien lukumäärä l i ­sääntymään.
^
Mainitun raportin mukaan oli maamme toisen vuosinel­jänneksen
tuotanto osapuilleen samassa tasossa, missä se oli
ensimmäisenkin neljänneksen aikana, mutta jos huomioitai­siin
hintojen nousut, niin silloin havaittaisiin tuotannossa
suoranaista laskua, ja tämä aikana jolloin väkiluku lisään-t
j ^ sekä normaalisesti että uusien, siirtolaisten tuottamisen
autta!
; Meitä Canadan suomalaisia kiinnosjtaa erikoisesti tieto,
ttä rakennusalalla on. odotettavissa entistä suurempaa työt­tömyyttä.
Tähän asti on ei-asuinräkennusten kohdalla ollut
suhteellisen vilkasta ja se on korvannut asuinrakennusalan
lamakautta ainakin jossakin määrin. Mutta nyt meille ker­rotaan,
että näiden ei-asuinrakennustenkin valmistaminen
vähentyy ja niin tapahtuu rakennusalallakin lisää "tasaan­tumista",
sillä parhaassakaan tapauksessa ei saada asuin-rakennustöitä
nousemaan muualla tapahtuvaa vähennystä
vastaavasti.
Tällaiset ovat tosiasiat ja niiden perusteella on ammatti­yhdistysliikkeen
toimesta ennusteltu, että ensi talvena nou­see
työttömien lukumäärä ainakin puoleen miljoonaan — tai
ehkä 750,000:een!
Joissakin piireissä on pantu "suuria toiveita" siihen, että
jos varustelukampanjäa kiihdytetään edelleen,, niin siten voi- •
daan pahin työttömyysvaara torjua. Totta kaiketi onkin, että
Yhdysvalloissa ja Canadassa on voitu tähän mennessä pitää
yllä suhteellisen hyvää työllisyystilannetta varustelukam-panjan
avulla. Varustelun edelleen kiihdyttämisen avulla
voidaan nytkin tietenkin hankkia hieman lisätöitä a* nakin
vähäksi ajaksi. Mutta tällainen keihotekoinen työttömyys­tilanteen
paikkaaminen ei suinkaan tautia paranna vaan pa­hentaa
sitä edelleen. Tämän vuoksi, ja samalla huomioiden
ne inhimilliset kärsimykset ja puutteet mitä työttömyys ai­heuttaa,
työväenliikkeen toimesta tullaan entistä enenmiän
puhumaan ja kirjoittamaan nyt kehittyvästä joukkotyöttö­myydestä
ja* vaatimaan rakentavia toimenpiteitä työllisyys­tilanteen
parantamisen hvväksi. Ja loppujen lopuksi tais­telu
työttömyyden torjumiseksi ei ole mitään "pelon kau­pustelua",
vaan tosi patrioottista toimintz^a tämän maan ja
valtion parhaitten etujen puolesta.
Järjen aanta
- Kuten on uutistiedoissa kerrottu, Neuvostoliitossa kuji-
,: kauden vierailumatkalla ollut amerikkalainen senaattori A l ­len
J . Ellender (D. Louisiana) on esittänyt havaintojensa
perusteella presidentti Eisenhowerille eräitä äjanköhtaisia ja
järkeviä ehdotuksia.
^^^^^^^^^^^^^^^^^ : I rauhallinen rinnakkaiselo
: sosialistisen ja kapitalistisen maailmanosan välillä on mah­dollista,
ja että tätä periaatetta olisi kokeiltava käytännössä
~/Siina mielessä/ jotta maailman kansat voisivat omien koke-
-inustensa perusteella tehdä ratkaisunsa puoleen tai toiseen,
, isenaattori Ellender kiinnitti huomiota myös Euroopassa toi-iir
inivaan?^^A^ radioaseman ohjelmistoon.
Kutän tiedetään, tämä amerikkalaisten rahoittama ja kont­rolloima
radioverkosto — Amerikan ääni — vei erittäin ky^^
seeäalafsta osaa esimerkiksi Unkarin vastavallankumoidcsen
päivinä noin vuosi sitten. Sen jatkuvan propagandan yti-
Mitä muul sanovat
KAIKKI mW ON VAARAIXISTA
Syönti ja jupDti' on vaarallista,
^Ilä ne kohottavat verenpainetta ja
Usäävät painoa. Kadun yli kulke­minen
on vaarallista liikenteen ta-,
kiai Hengittäminen on vaarallista
moottorikäryn ja muun ilmalian ta­kia.
Tupakoiminen tämän vaaralli­sen
elämän puitteissa on myös vaa­rallista.
Ainoa seikka, mikä puolus-tajainsa
mielestä ei ole vaarallista,
on vetypommien radioaktiivinen
sade. '
—Peacemonger (rauhanlietsoja).
Daily Express.
KENEN LEHMÄ SATTUU
OJASSA OLEMAAN
Texasilaiset sanomalehdet, kuten
kaikki ^nomalehdet, suurentelevat
joissakin ammattiyhdistyksissä pal­jastettuja
mädännäisyystapauksia,
mutta hautasivat uutisen missä ker­rottiin,
että texasilaiset^ työnanta
jat ovat huiputtaneet työläisiltään
miljoonia dollareita.
Ilmoitusten joukkoon haudattuna
oli Yhdysvaltain hallituksen työde-partmentih
raportti^ että 3,245 teh­dasta
yksinomaan Texasissa on rik­konut
palkka- ja työaikalakia niin,
^että työläiset menettivät siitä $2.5
miljoonaa palkoistaan.
—U,A.W Local 300 Bulletin.
Ih minen avaruuade ssa
Eiikoispuvuty henneettiset kammiot/suojalevjrt elävän olennon suoj^jana
avaruudessa; toisille planeetoille kuljettavia raketteja rakennetaan jo
Jo tSHa hetkellä rakennetaan avamosmatkoihlii lUityviä prob- KOSBIISET SATEET
sellaisia raketteja, jotka voivat
siirtyä toisille piatoeetoille^ toteaa
neuvostoliittolaisessa "Sovetskaja
Ross'ja" lehdessä A. , Nikoläjev.
Hän huomauttaa, että niiden ra­kenteen
määrää painovoima sillä
planeetalla, jolle ne on aiottu lä­hettää.
Jos tuolla tähdellä ei esi­merkiksi
ole lainkaan Ilmakehää,
tulee raketti laskeutumaan sen
pinnalle aivan pystysuoraan eri­koisten
laskulaittetden ja reaktio-jarru
je^iS avulla. Jos taas planee-^
talla on riittävä ilmakehä, laskeu­tuu
raketti siipien avulla. Siirty­minen
toisille planeetoille ei ole
kuitenkaan yksinomaan teknilll-
Aen. kysymys, vaan siihen liittyy
monia bioloogisia ja lääketieteelli
siä kysymyk lä, joita tällS hetkel­lä
erikoisesti tutkitaan. Tässä aut­tavat
ne tiedot, joita saadaan toi­sessa
Neuvostoliiton avaruuteen
lähettämässä tekokuussa matkus­tavasta
Laika-koirasta. A. Niko
lajev käsittelee kirjoUuk::essaan
erikoisesti näitä elävien olentojen
Mitä Riel voftti lännelle
Kiri. NELSON CLARKE
Marraskuun 16 päivänä tulee ku­luneeksi
72 vuotta siitä kun Louis
Riel kuoli hirttolavalla Reginassa.
Vuosien kuluessa, jolloin häipyi sil­mitön
rotu-- ja uskonnollinen eng­lanninkieltä
puhuvaa ja protestant­tista
Ontariota ottees3aan pitänyt
ennakkoluuloisuus, on käynyt mah­dolliseksi
canadalaisille saada sel­vempi
kuva Rielin todellisesta suu-'
ruudesta.
Hän johti Manitoban väliaikaista
hallitusta 295 päivää — hallitusta,
joka oli Red-joen alueen uutisasuk-kaiden
demokraattinen luomus. Sen
muodostan^isen yhteydessä päättyi
Hudsons Bay-yhtiön kaksi vuosisa­taa
kestänyt yksinvaltius, jonka
kestäessä kaukana Ottawassa oie-
Valla Canadan hallituksella ei ollut
mihkäänlaista käsitystä Canadan
luoteisosan asukkaiden ongelmista
sen enempää kuin kiinnostusta
kaan.i' iniihin.< Tämä /Assiniboinen
lainlaatijakuntaan valittu hallitus
yhdisti niin englanninkieltä puhu
vat kin mestitsitkin; Se loi perus­ta,
Manitoban liittymiselle Canadan
liittovaltioon täysin maakunnallisin
oikeuksin, jota toimenpidettä ei oltu
mitenkään harkittu sir John A. Mac
Donaldin liittohallituksen taholla.
SAAVUTUS
Calgary Albertan-lehden perus­taja
ja pai^haan Rielin elämäkerran
kirjoittaja William McCartney Da-vison
kertoo tästä ajatuksesta: .
"Vuonna 1870 hyväksytyn Ma-nitoba-
lain vertaaminen vuoden
den 1869 lakiin osoittaa mitä oli
saavutettu vain yhden vuoden ko:
luessa Red-joen alueen agitation
kautta. Vuoden 1869 lain mukai­sesti
Canadan liittovaltio oli. yrit­tänyt
syöstä luoteis-Canadan kruu­nun
siirtomaa-asemaan, jota olisi
hallittu Canadan toimesta eh­dottomalla
despotismilla antaen
paikalliselle väestölle vähemmän
äänivaltaa kuin Britannia oli sal­linut
vanhempien maakuntien
uudisasukkaille tai asevoimin ku­kistetuille
Quebecin alkuasukkail­l
e . . . Vuonna 1870 hyväksytyn
lain nojalla ei ainoastaan annettu
asutusalueelle täydelliset maakun­nalliset
oikeudet — Manitoban
maakuntana — vaan .luotiin vissi'
suuntaus ja toteutettiin ennakko­tapaus
laajojen Kalliovuorille asti
ulottuvien \alueiden järjestämi­seksi
samanarvoisiksi , maakun­niksi.
,> '
"Se oli Louis Rielin lyhyen, hy­vin
järjestetyn, -järkevän vastus­tuksen
saavutus." 1 <
Tähän kunnioituksenosoitukseen
teemoja ja kirjoittaa niistä nun.:
f
VAUHDIN KiraTYVYYDEN
AIHEUTTAMAT PROBLEEMAT
Avaruusrak'tti syöksyy ylös. Jot­ta
se voisi voittaa maan painovoi­man,
sen täytyy kehittää valtava no­peus.
Tämä 4aas johtaa siihen, että
ihnusen paino aluksi, nopeasti l i ­sääntyy.
Niinpä esimerkiksi ava
ruusmatkailijan, joka kiitää maan
vetovoimapiirin läpi. kahdessa ml
nuutissa, paino lisääntyy aluksi yh­deksää
kertaiseksi maan pinnalla
olleesta.
On voitu todeta, että suurin osa
ihmisistä kykenee kestämään sellai
sen kiihtyvyyden joka voittaa maan
vetovoiman 3—5 kertaisesti, ilman
että se aiheuttaisi huomattavia fy­siologisia
muutoksia. Vauhdin -kas
vaessa tätä nopeammin murtuu ai­vojen
verisuonisto.
Nykyisin on olemassa pukuja,
jotka suojelevat ihmistä liian suu-,
ren vauhdin kihtymisen'aiheutta­milta
vaurioilta. Sen lisäksi ovat
tutkimukret osoittaneet, että tä­män
kiihtymisen vaikutus ihmisen
organ:smiin riippuu suuressa mää­rin
tapahtuvan ^mekaanisen liik­keen
suunnasta. Vähiten vahinkoa
tapahtuu silloin, jös avaruusmat
kairja Istuu erikoisessa tuolissa,
jo<aka .selkänoja kääntyy auto­maattisesti
liikkeen mukana.
PAINOTTOMAN TILAN
ONGELMAT
Kun. raketti irtautuu maapallon
vetovoiman piiristä, organismi jou­tuu
painottomaan tilaan. Kokemus
osoittaa, että tällöin saattaa syntyä
epäselvyyttä liikkeen suuntaan näh
den ja eräissä tapauksissa se luo
harhakuvia. Kuitenkin kun orga­nismi
totutetaan' vähitellen painot
tomaan tilaan, se sopeutuu siihen.
On oletettu, että planeettojen vä­lisen
raketin matkustajalle tuotta­vat
vaikeuksia mielivaltaiset liik­keet.
Tämä vodaan välttää, jos luoilaan
keinotekoinen painovoima panemal­la
avaruusmatkailijain kammio pyö­rimään
pitkittäisakselinsa ympäri.
; -Painottomutiden^ vaikutusta orga
nismi n on. viel^ varsin vähän tutkita
tu. TässS suhteessa toisessa . teko-voiäimme
lisätä myös Mahitobkn j kuussa matkaavan koiran prganis
» m i n fnririranii antaa erinömaiisia
menä on vieläkin hyökkäily
sosialismia ja kommunismia
vastaan samalla kun sosialis­min
tifelle lähteneiden maiden
kansoja kehoitetaan nouse­maan
taisteluun kapitalistien
ja tilanherrojen vallan palaut­tamisen
hyväksi. Yleensä tie­detään,
että Amerikan Ääni jsf
sen ohjelma on huonossa huu­dossa
varsinkin Itä-Euroopas-sa,
joiden kansojen "valistami­seksi"
sen pitäisi muka toimia
Kokemustensa perusteella se­naattori
Ellender ehdottaa nyt
että Ameri kan Äänen propa-gandaohjelman
olemusta muo­kattaisiin
siten, että kommu-nismivastaisen
jatkuvan hyök­käilyn
asemesta ryhdyttäisiin
ylistämään ja kiittämään ame­rikkalaista
elämäntapaa, mikä
hänen arvionsa mukaan saisi
paremman vastaanoton näiden
"valistettavien" kansojen kes­kuudessa.
Senaattori Ellender pitää hy­vin
tärkeänä sitä että Neuvos­toliiton
ja Yhdysvaltain välille
järjestettäisiin mahdollisim­man
paljon molemminpuolisia
vierailuja ja hän sanoi presi­dentti
Eisenhowerin suhtautu­neen
myönteisesti -tähän ehdo­tukseen
— vaikka samanaikai­sesti
- Ilmoitettiin, että esimer­kiksi
Daily Workerin toimitta­jalta
oli evätty passi Mosko­vaan
matkustamista varten sii­nä
mielessä, ettei hän voisi tie­doilta
lukijakunnalleen Neu­vostoliiton
40-vuotisjuhlista.'
^ Senaattori Ellender lausui:
järjen sanoja ^amerikkalaisille
viranomaisille kun hän sanoi:
Jos kiunmalläkin -puolen lo^
petetään sapelin fcilistelu ja
pyn^aan luottamuksen palaut­tamiseen
" S ^ ä pelon hävittää,
nnseenrluin minä i;äkon edis­tyksen
mahdollisuuksiin.*'
ensimmäisen luutnantti-kuvemöö-^;
rin, A, G. Archibaldin, sanat: "Jos
puolet sekarotuisista olisivat omak­suneet
erilaisen suunnan, maakun­ta
ei olisi tällä hetkellä hallussam­me.''
Sillä sillä hetkellä kiikkui ta
sapainossa koko kysymys Canadan
muodostamisesta "rannasta ran­taan"
ulottuvaksi maaksi. Tämän
väliaikaisen hallituksen vallassaolo-aikana
jotkut voimakkaat intressit
Yhdysvalloissa yrittivät käyttää
uudisasukkaiden todellisia valituk­sia
Canadan hallitusta vastaan edis­tääkseen
omia suunnitelmiaan. "sil­minnähtävästä
kohtalosta", jolla
nä'mä tarkoittivat Canadan koko
länsi-osan liittämistä Yhdysvaltoi­hin.
Joitakin vuosia myöhemmin
postimestari Bannantyne kertoi mi­ten,
"eräs hyvässä'maineessa ole­va
herra oli tarjonnut Rielille
$5D,000 rahassa ja $100,000 lu­pauksina
sekä korkeapalkkaisen
viran jos hän olisi työskennellyt'
Uittamisen toteuttamiseksi. Riel
oli vastannut, "Pidä rahasi, pidä
apusi. Minä en niitä ha(ua. E n
koskaan työskentele liittämisen
puolesta ja uskon, että se päivä
ei koskaan saaVn, jolloin Canada
liitetään Yhdysvaltoihin. Jätin
farmini kun sain kuulla, että mei­dät
tultaisiin siirtämään toiseUe
vallalle ilman meidän lupaamme.
Tulen taistelemaan viimeiseen
asti kunnes olemme saavuttaneet
vastuuvelvollisen hallituksen. En
halua rahaa. Kun tarkoitu^emme
on saavutettu, menen takaisin
farmilleni."
Useita vuosia myöhemmin kun
Riel ja j seuralaisensa olivat asettu­neet
viimeisiin asemiinsa Saskatche-:
Avanissa, jotkut hänen seuraajistaan
herättivät kysymyksen Yhdysval­tain
avun tavoittelemisesta. Vas­tauksena
han huudahti: "Yhdysval­tain
avun anominen on vaarallista.
Varokaa Yhdysvaltain seikkailuja,
sillä nutä on pelättävä. Heillä ei ole
sen paremmin hyvää käyttäytymistä
kuin uskoa ja sydäntäkään. He ovat
likaisia koiria, saastaisia sakaaleja,-
raatelevia susia ja, raivokkaita tii­kereitä.
Suojelkoon Jumala meitä
sellaiselta onnettomuudelta kuin se^
kaantumisesta Yhdysvaltoihin mis^
sään asiassa.
mm tarkkailu
vihjeitä. •
YHTENÄISYYDEN RAKENTAJA
Rielin kaukonäköinen patnootU-j'
tyksen jonka johdosta kaksi ihmis­tä.
kuoli, joista toinen eräs hidas­järkinen
mestitsi-nuorukainen, jon
ka Scott oli piessyt kuoliaaksi. Scot­tin
teloittaminen ei herättänyt mi­tään
suuttumusta Manitobassa eikä
lainlaatijakunnassa tehty siitä mi­tään
mainintaa. Mutta Tprotestantit
Ontariossa kykenivät kiihoittamaan
sen verran katolilais- ja ranskalais-vastaista
hysteriaa, että se johti Ca­nadan
suuren rakentajan, Louis
Rielin kuolemaan 15 vuotta myö­hemmin.
Jo 9,000 metrin. korkeudessa on
kosmisia säteitä 12 kertaa enemmän
kuin maan pinnalla ja luku kasvaia
jatkuvasti korkeuden lisääntyessä.
Miten voi avaruusmatkailija mene-^
teliä?
On varsin vaikeata suojautua kos
misia säteitä vastaan.
On voitu todeta, että ne lävistär
vät 30 sentimetrin paksuisen lyijy-levyn.
Planeettojen välistä avaruus­laivaa
' ei' taas voida peittää kovin
paksulla teräslevyllä, aillä se kohot­taa
aluksen. painoa valtavasti. On
suunniteltu, että avaruuslaivan sei­nät
suojoellaan sellaisesta aineesta
valmistetuilla suojalevyillä, jonka
atomipaino on vähäinei).
ILMAN/KOKOONTANON
MUUTOKSET
Avaruuslaivan kohotessa korkeuk­siin
harvenee ilma huomattavasti,
erikoisesti vähenee ilman happipi­toisuus.
Tämä aiheuttaa sairauden,,
ioka tuntufi jo lentokoneiden koho-t'ssa
suurempiin korkeuksiin. Jotta
voitaisiin välttyä tältä sairaudelta
on avaruuslaivan matkustajien olta­va
ehdottomasti suljetussa kammi'
ossa, jossa säilytetään normaali pai-ne
ja hapen määrä.
Ilmanpaineen säil3^täminen nor
maalina voidaan suorittaa kompres-
:olrin eli ilmapuristimen avulla, -jos
3i ole kysymys huomattavista kor­keuksista.
Kuitenkin Jo 30 kilometrin kor­keudella
osoittautuu kompressori
hyödyttömäksi. Sen vuoksi on
suunniteltu rakennettavaksi ns.
regeneraattori — eli palautus-kammio.
Kammioon asennetut eri­koislaitteet
imevät ihmisten hen-gittämää
hiilihappokaasua ja sa­maan
aikaan erittävät happea.
On vaik-a ennakolta arvioida
kaikkia tekijöitä, jotka vaikuttavat
hapen erittämiseen, mutta useita te­kijöitä
on tutkittu ja niiden seu­rauksia
vastaan on suunniteltu eri
koisratkaisuja.
YHTEENTÖRMÄYS
AVARUUDESSA
Olettakaamme, että meteori syök­syy
jättiläismäisellä^ vauhdilla ava
niuslaivaa vastaan ja^^rikkoo sen her­meettisen
kammion. Jos avaruus-matkailijalla
ei tällöin ole suojapu­kua,
kadottaa hän tajuntansa 15-30
sekunnissa. Yli 10,000 metrin kor
keudessa :47 millimetriin"^ alentunut
ilmapaine ja 37 asteen kylmyys
saattavat veren kiehumaan ja orga­nismi
saa surmansa.
Avaruusmatkailijat puetaan täl^
laisten tapausten varalta erikoisva­rusteisiin,
joissa he voivat joko kor­jata
hermeettiseen kammioon tul
leet.viat tai si;rtyä'sen .toiseen eris­tettyyn
osastoon. Laskelmien mu
kaan nämä varusteet suojelevat mat­kailijaa
paineen alentumiselta ja
huomattavalta hapen puuttumiselta.
Uusia vaikeuksia tuottaa vihdoin
liikkuminen toisilla planeetoilla,
joilla ^makehä on erilainen kuin
Ylläolevissa Neuvostoliitosta saa­puneissa
kuvissa esitetään se val­tava
laite, jolla maailman en-simmänen
keinokuu typnnettiin
avaruuteen; Ylimmäisessä kuvassa -
on työntöraketti kokonaisuudes­saan.
Lentokonetta muistuttava ja
siivillä varustettu raketti nousi
maasta kantaen pienempää raket­tia.
Kun se oli käyttänyt loppuun
polttoaineensa raketti irtaantui ja
jatkoi matkaansa kuten keskimmäi­sessä
kuvassa osoitetaan. Jonkun
ajan killuttua siitäkin putosi pois
peräosa ja vain. kärki, mihin oli
sijoitettu keinokuu jatkoi matkaa
560 mailin korkeuteen. Tiedemiehet
ovat selostaneet^ että raketin kärki
myös kiertää avaruudessa. Toisessa
kuvassa esitetään raketin eri osat:
1) keinokuu, 2) laukaisumekanismi,
joka sinkosi keinokuun avaruuteen,
3) sähkövoiman. lähde, 4) helium-säiliö,
5) polttoainesäiliö, 6)^ hapet-taja,
7) raketin kolmannen osan
moottori, 8)'^sähkövoiman lähde, 9)
polttoainesäiliö, 10) hapettaja, 11)
pumppi)turbiinit, 12) raketin toi­sen
osan moottori.
maapallolla tai sitä ei ole lainkaan.
On arvioitu, että painottomassa ti­lassa
. voi ' liikkua = rakettipistoolien
avulla.
A. Nikolajev toteaa artikkelinsa
lopussa^ että, useissa, maissa tiede-,
miesten suorittama intensiivinen
työ * avaruusmatkoihin liittyvien
probleemojen ratkaisemiseksi antaa
aiheen odottaa, että läKeisessä tule­vaisuudessa
ihmisen avaruusmatkoi
hin liittyvät bioloogisJääk': tieteelli­set
.ongelmat' saadaan ratkaistua.
Tätä tarkoitusta palvelee -myös Neu­vostoliiton
suuressa sputnikissa ava­ruuteen
lähetetty Laika koira.
8
10
l i
12
Neuvostoliitto myöntää apua Syyrialle
Moskova.—T- Täällä ilmestyvässä
Pravda^ehdessä kerrottiin kuluvan
viikon alussa, että Neuvostoliiton
korkeimman neuvoston puhemiehis­tö,
on hyväksynyt sopimuksen talou­dellisen
ja teknillisen avun myön­tämisestä
Syyrialle.
PÄIVÄN PAKINA
Meisäsiyksen ja "hunttauksen" ero
Joka päivä tässä vähän viisastu­taan,
-vaikka toisinaan tuntuu, että
^•ikää karttuu, muttei järkiintymi-sestä
ole: vielä merkkiäkään.
Tässä päivänä muutamana tul
vanha ystävämme Pietilä tämän
hetken polttavimmista kysymyksis­tä
keskustelemaan.
Ja kuten hänen tapansa on, Pie­tilä
istui toimituksen ainoalle "vie-rastuolille"
löi lakkinsa mukavasti
polvelleen, sytytti rauhallisesti vää-rävartisensa,
ja sitten, ikäänkuin
olisi jotakin unhoittanut, lausahti
"halloo".^pojat tervehdyksensä.
Emme häirinneet miestä, sillä ko­kemuksesta
tunnemme kaverin. E i
hän tule vieraskäynnille noin vain,
ettei ole mitään erikoista hampaan
kolossa.
Niinpä nytkin, hetken aikaa väS-rävartistaan
hyväiltyä -Pietilä ky­säisi,
että ."kuulitteko koiran hau­kuntaa
tänä aamuna"? :?
-Ihmeia kumma, muistelimme me,
tänä aamuna ei taitanut kuulua
lainkaan rakkien rähinää".
"Sattuu, ettei se Iso-Sputnik men­nytkään
tänä aamuna Sudburyn yli'
lausahti Pietilä luoman pettyneesti.
Mutta' sitten-'hänelostul ja ky­säisi,
että ' voinimekb me .selittää;
mikä on ei-o "metsästyksellä" ja
suus perustui selvään käsitykseen
tarpeesta rakentaa ranskan- ja.eng-^
Janniniaeltä ;^uhuvien uudisasiik-caiden
'yhtenäisyyttä. Se ~ yhtenäi­syys
sSIyi horjumattomana kun
maakuntahallituksen sotaoikeus tuor
mitsi : Thomas' 'Scottin- teloitettä-
-vaksL Kansa tunsi hänet fniioreiia
retteloitsijäna. joka hallitusta ^h•
matessaanöli järjestänyt kapinayri-liunttauksella'
Meinasimme jo ryhtyä nältäT tie-likysymyksia'
selvittelemään, \ mutta
PietOä keskeytti jiitun. alkuunsa ja.
sanoi: ' . \ ^ •
*^as, ero on tämäl^Taällä kana-'
toissa "hunttaa" vähän,ukko Inun
ukko ja jotkut eukotkin.... Teittä­kin
täältä t o i m i t u k s i pantiin
huonoin mies matkalle, ja lDiit8':bh
pahtui? Hänen 'heikompi*,
sai kuulema otuksen. T3m§ pn sitä
bunttanksen hunttausta^' xblnkl^
teen ei voi olla mitään -epäilystä. Se
on: yksi niistä syistä, miksi .esim.
me suomalaiset kiinnymme ja miel­lymme
niin helposti tähän uuteen
kotimaahamme, vaikka elämä'el
aina olisikaan kukkien päällä tans
simista."
"Hyvin haastettu vanha..."
"Älähän keskeytä" sanoi Pietilä
ja ojensi meille eräästä: tunnetusta
suomalaisesta työväenlehdestä ssk-simansa
"Taavetin" pakinan. "Lue
tuo^niin silloin näet, miten hanka­laksi
on^metsisfys tullut rakkaassa
syntil^ämaassamme' ^ niiden yuosi-kymmenien
jälkeen, jolloin^olemme
täällä näitä Canadan korpunaita
.raivanneet"':!
" M e s i i s luimme:
"Vielä joitakuita vuosikymmeniä
sitten..' maaseudulla, -asuva rmökin
mies löi luodlkon olalleen ja pai­nui-
metsään, jossa ipamantti pataan
pantavaksi teeren tai ^ukko^metson-kiny
rparhaassa I :tapauksessa: jopa
hirven tai karhun...
^ " J a vielä vanhempina aikoina oli
kuuluja metsSimiehiS, joiden'tappo-iilillä
oli jkärinija kyinmenittain ja
samoin v susia ja ^ ilveksiä,' t>ienem-inistä
pedoista' ei kukaan viitsinyt
pitääedes Ittkoa. ^
"Riitta paljon on vettä Virrois-sanune;
juossut itiiaien:^^
keeh, jolloin Marttf^faiiien hanl&
^tseUe^kinatoeian:karhiinkaataja^
^ y t j[o^'jn6kin mies' eOkott metsäOe
inennIC sMiiä plGSl odä lupa 'met-j^
btaniistS var^h/,~^rähoiuaisilta,
tupakilleen kan^^&iseett; lu'pa met­sän
ött^stEqät» iäliata hätien varik-senvazpiiijaan.
niudniostolapa ja
IdShtä^ästi vielä lukuisa joukko
ttidb luilla, Joista'jpkieenkin kai­kista
önimk^ttava^^leimayeroa.
"Knnsliten sattuu t^rfia tai jä­niksen
tai vaikkapa pyynkin saa­maan,
niin eipä sitä syödä kannata.
Mieluimmin on pantava pystyyn enr
sin näyttely, jossa tuota ihme elä­vää
jokainen saa pientä maksua vas­taan
käydä katsomassa ja: sen jäl­keen
eläin onkin jo täytettävä pii­rongin
päälle pysyväksi muistoksi.
"Suurempia riistaeläimiä, sellai­sia
kuin karhut ja hirvet, ei taval­linen
- kuolevainen voi haaveilla­kaan
kaatavansa. Lait ja asetukset
kun ovat niin taitavia ja monipuo­lisia
: hirven kohdalla ja karhuim
nähden taas muut seikat tekevät
sen tappamisen täysin kannatta­mattomaksi.
Jos mökiji mies syksyllä tai tai
vella... löytää karhun makauksen,
hän ehkä hetkisen veren perinnön
vetämänä, haaveilee hakevansa ko
toaan tai ng^-purista lainaksi pys­syn,
jolla saisi petoa possahuttaa,
mutta tarkemmin ajateltuaan hän
tuosta haaveesta luopuu: panee leh­teen;
ilmoitulcsen karhun kierrok­sesta
ja myy kierroksen enemmän
tarjoavalle eräsankarille, jollaisia
nykyäänovat johtajat ja neuvokset
koti- Ja ulkomailta.
;"Jajsitten jonakin keväisenä päi­vänä
nän:^opastaa suuren seurueen
karhun pesälle, ällistynyt kontio so­hitaan^
hereille; elokuvakamerat
ovat valmiina ja kaikki mahdolliset
aseet aina kenttäkanuunaa myöten
Junnatut otson pään menoksi. Ja
kuoleehan karhu. tav£^esti tuolliai-sillai
aseilla, kuolee. ennenkuin edes
kuniioUa herää...
-'Jamitä hirvenmetsästykseen tu­lee^
siitä, saa jonkmlaisen käsityk­sen
tapauksesta,' joka sattui tänä
syksynä; Hartolan: puolessa.
seurue,-jonka johdossa oli tohtori
miesi oU hankkmut 8,000 markan
hintaisen'hirvenkaatoluvan (hirvieh
eli muusin kaatolupa maksaa täällä
$10^ ehätti Pietilä''huomauttaa vä­liin).
Sen jälkeen oli hankittu viie-l
ä l u p a . ..
"Ihme ja kumma, tuolla alueäla
oli hirvi; ja ihme sekin, seuirae myös
ihme, että ampujan käsi vapisi
hirvi ei kuollutkaan laukauksesta
tai laukauksista, vaan juoksi haa­voittuneena
sen alueen ulkopuolel­le,
mihin kaatolupa oli hankittu.
Eikä: se tullut sieltä - pois minkään­laisella
. peloittelulla ... Ja vielä
pahempaa teki hirven ryötäs, se ni­mittäin
otti ja kuoli haavoibinsa
tuolle vieraalle alueelle.
, "Paikan päällä oli- tietenkin po­liisi,
kuinkas muuten, pelin sään­töjä
valvomassa; Se takavarikoi
oitis hirven, joka oli vain 100 met­rin
päässä luvalliselta alueelta ja
pani toimeen huutokaupan elikon
lihoista ja taljasta.
"Mutta tällä'hirviseurueella oli
sekä sisua että rahaa. Se otti ja
huusi hirven 5,100 markalla ja
pääsi kuin pääsikin pitämään pei-jaisia
ja maistamaan hirventurpa-paistia,
jota sanotaan suureksi her­kuksi.
"No,, eihän hirvi hiton kalUiksi
tullut.-Kalliinunaksi olisi tullut, jos
jossakin ensiluokan ravintolassa
olisi hhrvipaistintykötarpeinecn
nauttinut, \ mutta nim kalliiksi se
kuitenkin tuli,' ettei siihen mo^.
miehenrkukkaron nauhat yllä. • "v
"Siinäpä jutun ydin" keskeytti
taas Pietilä — "ja se seUttaSkm
jnikä on ero hunttauksella ja met­sästyksellä.
Me olemme täällä Ca­nadassa
Vielä siinä onnellisessa ase­massa,
että voimme, jos siitämr^
heUumuoddsta pidämme ja tiav^
me, mennä suurimmitta vaikcoteit-ta.
korpimaille Tapiolan kart»
tavoittelemaan; Huolimatta s « *
onko onni myötä tai ei, "honttans-mahdollisuus"'
on olemassa. _^
"Valitettavasti näin ei ole cnaa
asiantila monessa muussa, «»aassj
kuten tämä Suohienfan kuvaus eh»
hieman värittäen osoittaa.
Mutta psaammeko me.yksi^sjna
ja kansakuntana Mitaa arvon taman
Ue nun, etu
Canadan tuleviUeHii
^eriiiiiBii^^sälly^^
C a ^ Ä ^ Ä i ^ M Ä l s u ^ ^
jäöi;^imttinsmahäpll^^
ti^l^äila ihaa^ ' ^
Ja mitä siihen lisätään. s e w
Kysi hnrven. Se ei kuitenkaan oUutl oikeastaan »rfiasta- — iSnakoBi»-