Vapaus, December 29, 1959

              flecönd: class niaU ? by • the vPost
Office',Department. Ottavra; ^Pub-/
Ushed: :thrlce^^^^^ w
Adirertltlng • rates upon apjdleaUon:
^ittinalatloplftiM
täyttSS sucinuntaina, tammikuun 3
päivtoä,75.vuotta;' • X " ' .
Gust ^Salminen;' Little Penage,
Ont...(nyt'talvea viettftmfissä Flori-dassa)
täyttää la^^^^
ku^un 2 pnä 74 vuotta. '
Yhdymme ^sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin/' ,
vuoteen. Kylmän, sodan ;musta. ja
uhkaava pilvi on hälvennyt, vähän,
sa . . 1 . Sitä muka kuin tulipallo
jatkuyastr laajenee se rt
J^ääii^|iien|si||^^
tolis|pySä^^Uui^i^^
; k a t i ^ | i i p a g k k ^ ^
deJnkjronq^^
Ei mitään-keinoa '3" kuin sodankäynnissä tarvittavat keinon, puolesta ~ julistamaan
iMniittiaiSeÄiS^ '^^^^^^M^^^^''^^ .^laittomäksif
ratkaise-täasä
kaupungissa, joka on liitpsj^äsUöksen^^^^^
keen kuudenneksi suurin kaupunki Öri^^^
/ i VaikhÄ seudun asukkaat OYatrvuosikausia vaa­tineet
nikicelia^ kuiitien yhdistämistä, niin kukaan, ei voi
kmtenkaan iloita siitä liitospäätöksestä, minkä maakunnan
karmalisiäutäkunta j^^ edellä antoi. Täniä liitospäätös
ei anna nikkelialueen kunnille mahdolli^suutta verottaa tä­män
alueen suurteollisuuksia kuhnallistärkoituksia varten ja
tältä" pohjalta katsoen kuntien liitospäätös on kaikkea muuta,
muttei tyydyttävä. Tosiasia nimittäin on, että Ontarion
kääkki teollisuuskeskukset saavat teollisuuslaitoksilta ,50-70
prosenttia kaikista verotuloistaan. Se huojentaa paljon ko-tienqmistajäih
ja pikkuliikemiesten f verotaakkaa. Mutta
tääliä Sudburyssa pääsevät suurteollisuudet kunnallisesti
miltei verovapaiksi ja siksi on meillä kotienomistajilla (ja
välillisesti vuokralaisilla) sekä pikkuliikemiehillä aiyan liian
raskas verotaakka, vaikka kunnallinen palvelumme laahus-täagpicLhasti
j ^ ^ \
Selvää siis on, että tämänkin alueen suurtepllisuuslai-tbks^
tön saatava kunnallisverotuksen alaisiksi,^ kuten on
asianlaita kaiikissä muissakin Oritarioh kaupungeissa. Ja
tähän päästään vain siten, että vaaditaan sekä Copper Cliffin
että Gonistonin yhdistämistä Sudburyyn — minkä alueella
ne maaritieteellisestikin ovat — ja Ontarion vanhanaikaiseen
kaivosyerolakiin sellaista muutosta, että myös kaivosyhtiöi-
«fenkiinteimistöt tulevat kunnailisverotuksen alaisiksi.
Ilman muuta on selvää, että tätä vaatimusta ei voida
kädenkäänteessä toteuttaa. Mutta tämän ongelmian oikeu-dienmukainen
ratkaisu voi siirtyä vuosikymmeniä tuonnem­maksi,
ellei ryhdytä nyt jo aktiivisesti vaatimaan Popper
Cliffin ja Cbniätpriin liittämistä äiidburyyn ja'seliäisia laki-m
tsSPtc • • •• •
mi. •
l i .
m
mii'-
te
1;
te.:-.
k ään ,aU»a,huk9AWwJ5sa». M JÄOTutä
yleineh raiielipi^ e:,kannättamj an tätä x em(^kraa^ttii?ta,ja;jsi
ainoata oikeämi l|istä ratkaisi a,- silä'pik«niiiin ve^ortmöksa-j
it saavat huojllnritista asema msa. ' '
I T<oieaalW^<^4cosk8>G^t-arion<!i^
kunta, mink4 ejdespttamisista maiakuntahaUitus on vastuussa,
h^iimteli^enemmä^^ itsekkaisiä etu-dntaripn
hallitukselta on vaadittava hetikohtaisesti Sudbu-r|
n käupungil^^^ siipä raaat^ =apii|rah!^^^ veronmaksa­j
i in taakkaa voidaärf* mk Kilinän haij^kfaa.^^^^^^^^T^
dcssä on nähty eräitä huolestuttavia seikkoja. Meille on esim.
5 . "yakuutettu", 'että uusi- kauptirifci ei tule "kärsimään" McKi- -
min apurjahojen vähenemisestä seuraava viiden \aioden ai-loiiia?
Mutia mitään tilastoti annettu tämän epä-ifiäaräisen
ja tekopyhän "vakuutuksen" tueksi! Miksi ei?
Toisaalta on puhuttu epämääräisellä tavalla, että Sudburyn
Iraupunki tulee saamaan $150,000 suuruisen avustusmäärän
maakuntahallitukselta — mikä sellaisenaan olisi kuin pisara
: meressä. ••
; Kaiken tämän johdosta on vaadittava päättävästi maa­kunnallisten
apurahojen (grants) tuntuvaa lisäämistä ja en-ntnkaikkeajsitäi
että-Ontarion maakuntahallitus antaa eruien
ykalipäivääjtäkäläisiile:valitsijoille luotettavia tietoja siitä,
niitä on odotettavissa dollareissa ja senteissä tästä liitospää­töksestä.
Olemme esittäneet tässä vain kaksi pääkysymystä, jpiden
ratkaisu'*iOnÄvaakalatldalla äänestyspaikalle mennessänne.
Mutta johtuen nimenomaan siitä kun Sudburyn kaupunki
saanut oikeutta Verottaa suuryhtiöiden miljoonaomaisiiuk-sia
GopperGliffissa jä Gonistonissai tämä liitospäätös tulee
aiheuttamaan ija kehittämään myös monta uutta ja samalla
hyvinkin kärkevää probleemia.
r Valitsijat ovat tietoisia näistä seikoista. Mahdollisesti
eivät r läheskään kaikki valitsijat osaa vielä vetää oikeata
johtopäätöstä tilanteesta, mutta vaistomaisesti hekin oival­tavat,
että jotakin on vinossa, ja että jotakin pitäisi tehdä.
Työväenliikkeen miesten ja naisten kunnia-asia on valaista
tätä kysymystä vointinsa mukaan ja tehdä itse valintansa
vaaliuurnalle mennessä ensikädessä sillä perusteella, mite
•kukinvehdokas suhtautuu näihin tärkeimpiin kunnalliskysyr
myksiin.
ilmeisestikään ole' mitään oikeuk­sia
vaatia - ambulanssien omistajil;:
ta nutaän; erikoista ^^^H^
"Minun 'ftietääksäir ei
ole^mitään yleistä oikeutta vaatia
lisenssimaksuja. ambulansseista",
sanoi" kunhallisasiäin apulaisminis-teri;
Carter eilea kUn Win!dsörii]i
kaupungin - valtuuston lainopillinen
neuvonantaja pii tiedustellut hä­neltä
asiasta. Canadian korkein oi­keus
oli kieltäytynyt vahvistamasta
kunnan vetoomusta Ontariori kor­keimman
oikeuden päätöksestä,
jblla kiellettiin kunnalta oikeus
vaatia lisenssimaksuja ambulans­seista.
Winds6rin asiaa koskevassa kun­nallisessa
säädöksessä oli luokiteltu
myös ambulanssit taxiautoiksi ja
sillä perusteella yritettiin saada
niiäen omistajilta .ylimääräisiä l i ­senssimaksuja.
Kunnallisasiain apulatsministeri
kuitenkin sanoi, että hänen tie­tääkseen
kunnallisasiain laissa ei
missään kohdassa säädetty, että
ambulanssit voitaisiin luokitella sa­maan
luokkaan taxiautojen kanssa.
välineetirlisääntyvätRkansojen; aser
varastoissa;. Varustelukilpailu saat­taa
ihmiskunnan niin: suuren yaa-.
ran^eteenj, että sitä on melkein
mahdoton kuvitella;^
Vaara on niin suuria;että.ihmis­ten
j a itaikk^n elolli^ olioiden
olemassaolo da kysyroyksessäi-^Täs-tä
ei ole epäilystäkään:
Tunnettu yhdysvaltäiainen teo­reetikko
ja fyysikko William C.
Davidson kuvaia kauhistuttavaa
ydinasetta seuraavalla tavalla:
"JSriVmmäisen vetypoihmin rä­jäyttämisestä
oh kulunut 14 vuotta,
vain harvat käsittävät mikä ääre­tön
vallankumous on tapahtunut
aseideii alalla sen jälkeen . . . yh­den
iiraahikuutiojaian ketjuräjäh-dys,
joka on siten toteutettu yh­dellä
räjähdyksellä, vapauttaa sa­man
määrän voimaa kuin kaikki
pommit ja kranaatit ovat vapautta­neet
kaikissa maissa ja kaikissa so­dissa.
. '
". . . Kolmekymmentäviisi pro^
senttiä vetypommin energistä ai­heuttaa
valoa ja kuumuutta laaje­nevan
tulipallon muodossa. Ikään­kuin
salaman välähdys se leviää
mailien etäisyyteen ennenkuin rä­jähdyksen
kuulee. Kauhistuttava
sinivalkoinen valo kärventää ihmi-
Miltäkö-saadaan rahat?
V Joka,kerta kun työväen edustajat esittävät ehdotuksia
-^'inierkifcsi klinnallispalvelun parantamiseksi — kuten ta-^
^ p^ihluU esim. kunnallisvaalien yhteydessä — pulleavatsaiset
porvarisedät kysyvät mahdollisimman viattömän%äköisinä,
yefctä näistä,, saatte tarvittavat ^ahat siihen tarkoitukseen?
Z ' Meidän ..tiedossanime on ainakin yksi hyvä tulolähde,
mikä ei koske kenenkään kukkaroa. Kaikkialla maailmassa
djotetaan' nyt yleistä aseistariisumissopimusta, mikä yähen-taisi
tuntuvasti kaikkien maiden, myös Ganadan valrustelu-menoja.
, J a jos yleisen mielipiteen vaatimus nousee kyllin
voimakkaaksi, niin kunnallishallinnoilla on mahdollisuus
saada käyttöönsä osan tästä säästöstä.
X Kuinka suorista rahasummista on tässä yhteydessä puhe,
' se"nfiky;^ebkä parhaiten^euraavjasta: Jos kaikki se rahai, mi||
' läl Cfättaäa on käyttänyt aseyoimiensä hyväksi viirrieksikulu-itj^
en'is vuoden aikana olisi käytetty hyödylliseen tarkoitukUI
^' s(^n, niin me olisimme voineet rakentaa kaksikertaa enem-,
män kouluja, mitä on tänä aikana rakennettu ja sittenkin
' oltti";jSanyt• vielä^auuri'ylijäämä? ' > f. t . ...,, • . r ;S*J'Vuodeötft vuotaen J946-58, Ganadan 'puolustusmenot^olL-,
-"v, vji $Äl;O48iÖ83,0O0.^- Samaati-aikäan'rakennettiin*Cänadassa"
döilisessa historiassa. Tammikuus­sa
tapasivat presidentti Kekkonen
ja pääministeri Hrushtshev toisen­sa
Leningradissa ja samassa yhtey­dessä
tapasivat mmisterit,, Karja­lainen!
j a ; PMÖlitsh^j' «bMI-Hniafe-liskuussa
sovittiin Moskovassa vuo-m
SUOMI SAI SUUREN
HALVALLA p O L t Ä ^ M ^
Taloudellinen yhteistyö edistyy ja voimistuu
naapurimaiden kesken
Moskova. _ (KU—JP) — Joulu­kuun
22 pnä allekirjoitettiin täällä
Suometi ja Neuvostoliiton tavaran-vaihtbsopimus
toisen viisivuotisso-pimukseh
viimeiselle vuodelle 1960
ja tavaralubttosopimus,' jonka niu-kiaan
Suomi ^aa I^euvöstbliitolta
a}na 500 miljoonan' riiplah, ts. 40
miljardiin Suomen markkaan nou­sevan
tavaraluoton.' Siten vuosi
1959 tulee olemaan ennätysvuosi
suomalais-neuvostoliittolaistert ta­loudellisten
suhteiden historiassa,
kuten lausui ministeri A. Kaf jalai-
'iiin allekirjoitustilaisUddässa' pitä­mässään
puheessa,' ja merkitykself
Isieni maittemme välisten taloudel­listen
suhteiden rakentamisessa,
iditen sanoi ulkomaankaupan minis^
teri Patolitshev.
Tänään neuvottelivat vielä klo
12.30 kauppanuhisteri Karjalainen
ja ulkoinaankaupan ministeri Pato-litshev
ja * klo 15 kävi ministeri
Karjalainen tervehdyskäynnillä en­simmäisen
varapääministerin Miko-
Janin luona. Vasta illalla kokoon­nuttiin
allekirjoitustilaisuuteen ja
saatiin vielä jonkin aikaa odotella
asiakirjojen valmistumista.
Kauppasopimuksen allekirjoitus­tilaisuudessa
oli läsnä myös suur
lähettiläs Eero A. Wuori ym. lähe­tystön
edustajia. Ministerit Karja­lainen
ja Patolitshev allekirjoitti­vat
molemmat sopimukset. AUev
kirjoittamisen jälkeen ulkomaan­kaupan
ministeri Patolitshev puhui
kahdesta tärkeästä sopimuksesta,
jotka oli allekirjoitettu. Neuvotte­lut
on suoritettu—^ kuten ennenkin
--. yhtesiymmärryksen ja molem­pien
osapuolten etujen kunnioitta­misen
merkeissä. V. 1959 on merk­kivuosi
maittemme välisessä talou-
'1;288,440 asuntoyksikköä^ joi­den
yhteenlaskettu arvo on $1,-
814,650,000. Koulujen raken­nukseen
on käytetty 12 vuoden
aikana $1,814,650,000. Samaan
aikaan oli canadalaisten sai­raala-,
lääkäri- ja hammashoi­don
yhteishinta $6,544,000,000.
Yhteenlaskien tästä kertyy
$21,417,650,000 — - e l i - osapuil­leen
sama summa^- minkä
olemme haaskanneet sodan
Molokille. Käytimme "-^sanaa
haaskanneet harkiten sillä juu­ri
siitä on kysymys koska kaik­ki
korkeat upseerit ja politii"
kot selittävät, että maanpuo-lustuslaitpksellemme
ei ole
juuri mitään^ kättäpidempää ja
mitä sillä onkin, se on vanhan­aikaista
ja käyttökelvotonta
kamaa.
Rahaa on siis satavissa, jos
on Vain hyvää tahtoa, ja mei­dän
, sietää korostaa kaikilla
paikkakunnilla sitä, että aseis-tariisumissopimukseen
p i t ää
pyrkiä, ja.että osa,täten saata­vista
svursäästöistä pitää käy t-^
tää kuiinallishallintojen talous-taakan
huojentamiseksi. •
den 1959 taVarwJVfii
suoritettiin I^^li nlgii^^'iieliv^tt^lAtl
kolmannesta 5-vuotisesta runko-sopimuksesta
' vubsikäi 1961-i-
1965. Syksyllä . ensimmäinen vara­pääministeri
Mikojan vieraili Suo­meni
hallituksen kutsumana Heisin^
•gissä avaten Neuvostoliiton IV teol-'
lisuusnäyttelyn ja ollen läsnä 5-
vuotissopimuksen allekirjoittamis-tilaisuiidessa.
Marras^joulukuussa
meillä oli miellyttävä tilaisUus
neuvotella Moskovassa Suomen hal^
lituksen valtuuskunnan kanssa en­si
vuoden tavaravaihtosopimukses-ta.
Ilman liioittelua voidaan sanoa,
että tänään allekirjoitetut sopimuk­set
merkitsevät uutta rakennus­kautta
Neuvostoliiton ja Suomen
taloudellisissa suhteissa. Neuvosto­liitto
on myöntänyt huomattavan
luptbn Suomen tuotannon kehittä­miseen
ja työllisyyden turvaami­seen
täydellisten tehdaslaitosten,
koneiden ym. tuotteiden toimitta­misella
Suomeen. Myöskin lainan
takaisinmaksu tapahtuu suomalai­sina
tavaratoimituksina Neuvosto^
liiton ottaessa vastaan suomalaisia
teollisuustuotteita. Siten lisää
myöskin tavaraluottosopimus mait­temme
välistä kauppavaihtoa.
Vuoden 1960 sopimus taas jatkaa
suomen ja Neuvostoliiton: välistä
kauppaa entisellä korkealla tasolla;
Neuvostoliittolais-suomalaiset ta­loudelliset
suhteet perustuvat ystä­vällisiin
j a hyviin naapuruussuhtei-siiii
ja lujittavat maittemme; välistä
ystävyyttä. _^
Kauppaministeri Karjalainen puo­lestaan
sanoi yhtyvänsä ministeri
Patölitshevin ajatuksiin. Suomi vie
NL:oon metalli- j a laivanrakennusr,
mutta myös puunjalostusteollisuu­den
tuotteita. Suomi ostaa elintar­peita,
raaka-aineita, puolivalmistei­ta
ja teollisuustuotteita. Hän totesi
että toisen 5-vuötissopimuksen aika­na
kauppa on kehittynyt erittäin
suotuisasti. Vuosi 1959 on ennätys­vuosi
maittemme välisissä kaupi^a-suhtessa,
sillä milloinkaan aikäT-semmin
ei maittemme välillä ole
solmittu yhtä monta taloudellista
sopimusta.
—Tavaraluotto on kuoletettava 12
vuodessa, sanoo edustajallenne min.
Karjalainen — sen jälkeen seuraa
vielä yksi vapaa vuosi, i Lainasopi­mukset,
jotka jokainen lainanotta­ja
nyt tekee erikseen, on tehtävä
viiden vuoden kuluessa. Lainan
korko on 2 ^ %.
Mainittakoon vertailun vuoksi;
että halvimman amerikkalaiseiTlai-nan
korko on Z %, seuraavaksi
halvimman 3,75.
Tavaraluoton puitteissa rautatiet
aikovat^ hankkia lisää vaunukalus-toaja
suuren hiilenlajittelijan Vai­nikkalaan,
edelleen on mainittu
kaasuputkien toimittaminen, teräs­tehtaan
rakentaminen ym. Kaikki
yksityiskohdat jäävät kuitenkin
vastaisten neuvottelujen varaan.
laittomaksi sellaiset aseet, [ joilla
tuteva' sota käytäisiin. Yleinen
aseistariisunta :ÖriO-y^
ten mielet'.
JBritannian,! Ranskan; "Neuvosta-liiton
ia^Vhdy^
rien kolcoukäen';^älkei^
maan tehtäväksi jätettiin tutkia
monien kansojen välisen aseistarii-suntasppimuksen
kaikkia ongelmia.
Canada ön yksi näistä maista.
Tästä syystä Canada bn ^ ottanut
vastaan äärettömän suuren vastuun
ja siksi Canadan känsin on tehtä­vä
hallitukselle selväksi mitä se
haluaa.
Samalla kun kymmenen vallan
hallituksen korkeat johtajat ja tek­nilliset
asiantuntijat käyvät neu­votteluja
olisi kallis erehdys, jos
istuttaisiin kädet ristissä ja yksin-kertaisestV
odottaisimme tulosta.
Jos koskaan on tarve saada kan­sanjoukkojen
ääni kuuluviin niin
se on nyt kun kansat valmistuvat
kaikkein ratkaisevimpiin neuvotte­luihin
— joiden tuloksesta riippuu
tulemmeko me elämään rauhassa
vaiko kuolemaan atomisodan sini­valkoisissa
liekeissä.
Kansanjoukkojen painostus rau­han
puolesta on elintärkeä tällä
hetkellä. Kansan vaatimukset ydin­pommien
kokeilun lopettamisen,
ydinpommien laittomaksi julistami-seh
ja yleisen aseistariisunnan puo­lesta
kaikukoot Canadan edustajien
korvissa kun he työskentelevät
neuvottelupöydän ääressä.
Kahden kaikkein voimakkaim­man
vallan johtajat, jotka edusta­vat
kahta eri ideologiaa j a talou-dellis-
poliittista järjestelmää, Yh­dysvaltain
presidentti ja Neuvosto­liiton
pääministeri, ovat tunnusta­neet
ja' puhuneet siitä mikä rat­kaiseva
osa ihmisillä on tärkeään
aseistariisuntaan: Pääministeri Hru-
|^l^sh€v ^i\Öj f K ^ ' y eisistunnosS^-
s^ryskubn iis ^näi Mm se'ura?avaai
suistumaan sotaan kauheine .seu­rauksineen
taikka tuleeko rauhan­tila
jatkumaan . Ihmiset janoa-yät^
raiulia^
jhäneÄ-yväto
;wissa viime lokakiiussa.'Tämä tulee
olemaan' ensimmäinen ' kerta ^ kun'
on plmessa yksi
'Jo\i< Ijcai^kieijlfjiäl^dnl, M??' SMurtajr
feu n pientenkin,'' kansat odottavat
ratkaisu,
ti Eisenhower sanoi:
"Kontrolloitu yleinen aseistarii­suminen
on välttämätön aikanani-;
me. Koska,sitä vaativat sadat mil­joonat;
joiden päähuolenaroijvpitkä
tuleväisiius^ itselleen ijä' lapsilleen^'
niinuminä-toivon, että ? siitä: tulee
niin yleisniaailmailinen ettei ku­kaan
ihminen eikä mikään hallitus
voi sitä estää." —
Yhä kasvavassa, määrässä cana-dalaiset
puhuvat niistä toinienpi-teistä,
joista rauha on riippuvainen.
Tärkeä esimerkki on se allekirjoi­tettu
vaatimus, jonka Toronton
yliopiston: oppilaat ovat tehneet
vaatimalla lopettamaan ydinasei­den
kokeilun ensimmäisenä aske-^
leena aseistariisumiseen. Tämä al­lekirjoitettu
vaatimus esitettiin Ot-tawassa
- äskettäin kuusi henkilöä
käsittävän lähetystön toimesta ja
sen allekirjoittajina oli kolmetu­hatta
professoria ja opiskelijaa.
Sähkötyöläisten unio on jatki^-
vasti työskennellyt maailmanrau--
han puolesta. Meidän 23. vubsiko-kouksemme
päätti alkaa uuden
kampanjan.
Meidän jäsenemme ovat tähän
mennessä lähettäneet tuhansia jou­lukirjeitä,
joiden takaosaan on
kiinnitetty merkki, atomipommin
räjähdyksestä ja kirjoitettu sanat:
"Lopettakaamme kokeilut — pan­naan
pommit."
Erikoisia lentolehtisiä on jaettu
tehtaissa ja niissä korostetaan nii­tä
pääkysymyksiä joista rauha on
riippuvainen. Tamhiikuun alussa
jaetaan union toimesta kortteja
rauhanvetoomuksen • puolesta ja ne
tullaan jättämään hallitukselle Ot­tavassa.
Näissä korteissa kehoite-taan
Canadan hallitusta tekemään
aloitteen atomipommin kokeilun
(E;stämiseksi ja yleisen aseistariisu­misen
saamiseksi.
, Ei- ole mitään niin tärkeää Jcuin
< >
asettaa rauhantyö kaikkien muiden
tehtävien' edelle.
Sakkaamaan, sillä hänen on oltava
ritannian~ .ksmsojenyl^teisöri pää­ministerien
konferehssissai Lohtoos-sa
toukokuun ,3; päivänä.
: — kuliivaJa vuoden yhdieksän en­simmäisen
kuukauden aikana on
Canadassa liikenneonnettomuuksis­sa
kuollut 2,246 ja viime vuoden
vastaavalla^ ajalla 2,277 henkilöä.
^A^??: Vbisin :'kertoä.,;teiUe,Ä*uii»käf|?^|
saisitte menekkinne kasvamSaii'^ ; ^^^^l
puolella. ^ '"'^^':''--..:''\;;-•'•>/'"':'^^^llil^l
— 200 litraan? Mahdotonta.
-r- Se on helppoa, jos vaan kaa^Qgpj
datte lasit täyteen. ' - W , : W J J |
USA:n pidättäydyttävä
yhtä kauan kuin NL:n
WashingtoB. — Thdysvaltojen de
mokraattisen puolueen neuvosto on
hyväksynyt suosituksen, jonka mu­kaan
Yhdysvaltojen on pidättäydyt:
tävä ydinasekokeista yhtä kauan
kuin Neuvostoliitonkin.
Lauantaina pitämässään kbkouk-sessaneuvostblausuui
pitävänsä e^
rittäin tärkeänä, että Yhdysvallat
määrittelee ydinasepolitiikkansa.
Neu<vbston mielestä kokeita ei ole a-loitettava
uudelleen, kun Yhdysval-
:5'ii
• \
ilmoittaina:,,;iS||sl
määräaika kuluu umpeen vuodeh'(i^ifti
tojen omien kokeittensa keskeyttä- i
misestä aikaisempiin
vaihtee:sa koska neuvottelut val^^i./^^^t^l
vontajärjestelmästä jatkuvat lujpaar4gf|^
vina. .; •• . V
Neuvosto toteaa olevan edellytyfc-,J..
siä valvoa Unlakehässä suoritettavia • :
räjäytyksiä. Maanalaisista kokeista'
luopumista on jatkeItaya, mikäli n i i -
den kiellon valvonnasta saadaan-a^-:^-):^
kaan tyydyttävä kansainväl inen*so^t:^'?Äst
pimus.
Ei OIE SYm E iMAllilSIIN
a on ihana seikkailu
sanotaan Saksan nuorille
'Kirj. George Lohr
Yksi kaikkein vaarallisin ja on- tasta eikä mihin onnettomuuteen ne
nettomin puoli Länsi-Saksan uudel­leen
aseistamisessa on militaristien
yritys saada puolelleen nuoret k a r
nuunanruuaksi. Tässä pyrkimyk^
£essä julkaistaan kirjoja, joissa
ylistetään yleensä sotaa, erikoises­ti
Hitlerin sotaa erittäin kiihkeästi.
Marraskuun 24 päivän numeros­sa
Sueddeutsche Zeitungissa, joka
on Mynchenin johtavin lehti, la-portteerataan
10 Länsi-Saksan
opettajan ja lakimiehen suoritta­masta
tutkimuksesta nouorisll. ETI
masta tutkimuksesta nuorisolle
tarkoitettujen kirjojen sisällöstä;
Tämä ryhmä on Sueddeutsche
Zeitungin mukaan tullut sellaiseen
tulokseen, että: näissä (kiriojssa) ei
anneta. selitystä sodan yhteiskuur
nallisesta ja historiallisesta taus^
ovat vieneet.
Useimmiten seikkailua käytetään
syöttinä näissä kirjoissa. Tutkijat
mainitsevat kuinka kirja, jonka
nimi oh "Huolimatta kaikesta" ja
jonka on kirjoittanut natsien ilma­voimien
eversti Hans-Ulrich Rudel,
sanotaan mm. seuraavasti: "Sota on
ihanaa seikkailua. Se antaa ilon
tuhota ja katsoa mitä on tuhottu
. Sota on ei^äänlaista urheilua.
Ihmisiä pitää tappaa koetellulla
tekniikalla ja kylmän rauhallisesti
. V sota oh ammattia . . . sota on
ihmisen sisun suurinta koetta . . .
sota ei ole kriitillisen harkinnan ja
tuomion alainen. Ei ole tarpeel­lista
kysyä mistä se johtuu, sen
tarkoitusperää' ja lopullista seu­rausta
. . . "
•. . •'•-•.•rläT;',
le. kuuluvat
tehtävät, jjoii^ä}
3& ]
^hdötoiita V'asta'usta.'- • ' l' ' 1;
Niin käuah kun ei ole olemässä^'!H
varhiiiuttä Mä; öttä^"karisaii'infeh(»^^!'-^
;tys 'i<ä ^itiÄi' fetii;'•• laiiiälafcseÄi'''#
^rään '
• :: : m
Helsinki. —Tasavallan president- Kieltämättä ^ on ytodktav^;^^
ti lausui valtiopäivien päättäjäispu- eduskiiiirisin' jä" hallitiiksen vätisfet"
heessaan seuraavaa: _ ^ >. ^
Eduskunta fejaäÄ JilHuJusiisli
määräaikaan sidotut
tulo- ja menoarvio seuraavalle^ vuo­delle.
Vuoden 1Q5^ • jv^tipiiahrje»i
päättäminen voi sii^UbpsOitUdi feän-'
;nonmukaiseen aikaan. Kun kahte­na
edellisenä vuoteiiä tulo^jk nieno^
arvion käsittely 'siirtyi SeäräaVaii
vuoden puolelle bn eddskunnsf]^ tä­mänvuotista
työsaävUtiisfa sHtk'kan­nalta
pidettävä .;|>alaamisenä h6t-maaliseen
käytäntöön.
Vaikka kesällä' 1958 suofcitetuistti
ediiskuntäväaleistsi ei ole'yi^lä
lUniit kuin puoUtöista viibtltä', 'on ta
nä aikana ehditty jo Useaan ottee­seen
esittää vaatimuksia eduskun­nan
hajoittamisesta ja Uusien vaa­lien
toimittamisesta. Eduskunnan
hajoittamisoikeus on meillä yhtä
olennainen: osa / parlamentaarista
hallitustapaa kuin eduskunnan oi­keus
vaihtaa hallitusta kieltämällä
siltä parlamentaarinen luottamus.
Eduskunnan hajoittamista on kui­tenkin
pidetty aina varsin poikkeuk­sellisena
toimenpiteenä. Kokemus
meillä Suomessa on lisäksi osoitta­nut,
että milloin hajoittaminen on
suoritettu ilman erityisen pakotta­vaa
valtakunnallista tarvetta, se t i
ole tuonut odotettua ratkaisua nti^
hin ongelmiin, joiden poistamine.n
oli ollut hajoitusta kannattaneiden
päämääränä.
• —-—--, r- -oiinehpiteei
seeri ole syytä' tiirväiitubv ''
•\: Avatesiani' nyt päättyvän v3'li95&'-'''V
yaitiopäiyät lausuin: "Tyydytsfeel-"
lä qn todettava, että maamme suh-'-" '
teet kaikkiin maihin, erityisesti'>
Neuvostoliittoon, tätä nykyä ovat-hyvät
ja luottamukselliset." KulUry*'
nut vuosi, jonka aikana kansainväli­sessä
politiikassa on ollut havaifta^"'^i
vissa monia rohkaisevia merkkejä'"'^
jännityksen laukeamisesta, on van-' ;
vistanut vuoden alussa esittämaanjL^.-^
käsitystä maamme hyvistä suhteis-' <v
ta vieraisiin valtioihin. - Eräänä
osoituksena tästä on 22 päivänä lä-kakuuta
1959 allekirjoitettu., uusi,
viisivuotinen kauppasopimus Sup- -f•
men ja Neuvostoliiton välillä, o./i ^.'
Kiitän eduskuntaa rsen maan hy-/;i
vaksi suorittamasta työstä ja julis--,-'
tan vuoden 1959 valtiopäivät päät,-ij,
tyneiksi. . .
PÄIVÄN PÄKINÄ
Miten pifhintykseksi pääsee?
Pyhimyksistä puhuttaessa pitää
paikkansa sanonta, että suomalaiset
eivät, palvele kuvia.
Tosiasiassa meidän pitää pinnis­tää
-muistikomeroitamme saadak­semme
: itsellemmeedes kuvaa-sii-tä,
mitä pyhimysten palvonnalla
loppujen lopuksi tarkoitetaan.
—Yleisesti omaksuttu käsitys on,
että pVhimys' on henkilö, joka on
Itillut tunnetuksi erikoisen hurs­kaasta
elämästään. Krist^iuskon-^al-kuvaiheella
pyhimyksiksi julistet­tiin
:marttyyreita ja suuria- uskon:
asiain opettajia. Mutta pyhimysten
lukumäärä:: kasvoi äärettömän
peasti. Paitsi Neitsyt Mariaa, jon­ka
puoleen voitiin kääntyä kaikissa
asioissa oli' sekä paikallisia että
muita pyhimyksiä, jotka auttoivat
jossakin erikoisessa tarpeessa,'
(esimerkiksi meri- ja muissa hä­dissä).
Oli myös eri alojen omia
nimikkopyhimyksiä jne.
Alkuaikoina voivat piispat leipoa
näitä pyhimyksiä mielensä mukaan;
mutta nykyään'— aina kahdeksan­nentoista
vuosisadan alusta alkaen
pyhimysten teko on ollut paavin
yksinoikeutena. ^ <
Mutta-kun uskonpuhdistajat hyl­käsivät
ja tuomitsivat pyhimysten
valvonnan, niin ; siitä johtuu, että
esimerkiksi Suomen valtiokirkko ei
tunnusta enää pyhimyksiä juuri: sen
paremmin kuin noitiakaan.
Pyhimysten palvonnasta ei ole
kuitenkaan kaikkialla luovuttu.
Päinvastoin, se vie erittäin huo­mattua
osaa katolisen kirkon toi­minnassa
ja elämässä — ja mä
rauhalliseen rinnakkaiseloon luotta-,
yat pidätymme: arvostelemasta sitä
sen käsityskannan mukaan, että
"jokainen uskollaan autuaaksi tul­koon".
Kysymys pyhmiyksistä ja heihin
suhtautumisesta tuli mieleemme
joulun tienoissa lukiessamme uutis-tietoja
eräästä amerikkalaisesta
naisesta, josta on kuulema tarkoi­tus
tehdä uUsi pyhimys.
Joulun aluspäivinä tiili Vatikaa­nista
tieto, että paavi Johannes
XXIII on "autuuttanut" ("beatifi-cation")
(ensimmäinen aste pyhi­mykseksi
julistamisprosesslssa) Ho-ly
,Child Jesusnlmisen järjestön
perustajan, Äiti (nunna) Cbrnelia
Connellyn.
The. Times-lehden Lontoon toi­miston
julkalsemari. sälostuksen
mukaan CorHelia Connelly, syntyi
Philadelphiassa 1800 ja .avioitui 22-
vuotiaana Rev. Pierce Connellyn
kanssa; joka oli Episkopaalikirkon
pappina Mississippissä. - Vuonna
1835 mr. Connelly kiintyi rooma­laiskatoliseen
'kirkkoon. Samana
vuonna roomalaiskatolinen kirkko
vastaanotti: hänen vaimonsa ja^ mies
liittyi katoliseen kirkkoon seuraa^
vana vuonna. Siihen mennessä hei­dän
kaksi lastaan oli saapunut Eu­rooppaan.
Vuonna 1837 he palasi­vat
takaisbi Yhdysvaltoihin ja mr.
Pierce sai professorin toimen je-suiittakorkeakoufussa
Louisianassa.
Hänen vaimonsa sai musiikin opet­tajan
toimen luostarikoulussa.
Kolme vuotta myöheinmin mr.
Pierce' säi papillisin^ kutsumukseh
ja niin hän matkusti 1842 Euroop­paan
kokeillakseen eleillään elämisr
tä perheestäänt.<vHeiIlä ' oli oUiit
viisi lasta Cornelian kanssa — kol­me
lapsista oli elossa. Vuonna 1843
Corneliä matkusti Europppaan ja
seuraavana vuonna paavi myönsi
pariskunnalle pysyvän avioeron. ,
Vuonna 1845 mr. Pierce vihit­tiin
papiksi ja Cornelia antoi chas-tity-
eli puhtauslupauksensa. Seu­raavana
vuonna Cornelia, nyt Äiti
Connelly, saapui Englantiin ja pe­rusti
; ensimmäisen; nunnakoulunsa
Derbyssä. .
Vuonna 1848 alkoivat Aiti Con­nellyn
, valkeiidSt ja" onnettomuu­det.
Pierce ryösti lapsensa as^unto-koulusta
ja; meni Roomaan, missä
hän esiintyi Vaimonsa järjestön pe­rustajana.
Hän vieraili vainionsa
luostarissa,: mutta a v i i m e k s i i i^
kieltäytyi takaamasta , miestään.
Seuraavana vuorina'mies a l o i t t i ^ ^ ^ |
keudenkäynnin aviollisten oikeuk-?
siensa palauttamisen puolesta^-^^ja ^ ^
Archesin oikeuslaitos antoi hänelle
myönteisen päätöksen.
Mutta Äiti Connelly .vetosi * l i - ^ ,
ninkaalliseen salaneuvokseen ' ja "
vuonna-1851 salaneuvos muutti Ar­chesin
oikeuden päätöksen. Seuraa.-
vat kaksi vuotta mr. Pierce, joka
oli jättänyt roomalaiskatolisen kirn
kon, kirjoitti rivoja kirjasia vai- - /
mestaan ja myös Roomalaiskatolis* * >^ -
ta kirkkoa vastaan. |
Hän asui Ranskassa, missä, mr,-^
Pierce toimi yhdysvaltalaisen_Epis-kopaalikirkon-
pappina ja kasvatti- •
kaksi, lastan, protestanttiuskossa.
Kolmas lapsista oli kuollut-kelta-kuumeeseen
New-Orleansissa 18S3-. '
Näiden sensatiomaisten ja mjrrs- .
kyisten'vuosien jälkeen. Äiti Con- i.
nellyteli nunnaelämää ja toimi e^i•^
näissisä, opettajatehtävissä nunna-, -
kouluissa jne. Hätf kuoli St, Leo-^ l-j
nardissa, Sussexissa 1879 ja ^hau-.v* 1
dattiin Mayfieldiin. , • ..^ ' . J
Nyt vajaan sadan. vuoden. kul,ut:;;^ ;
tua paavi Johannes XXIII otti', k u - ' - -
ten ylempänä on kerrottu, ensini- ^
maiset viralliset askeleet julistaak- '
seen äiti Connellyn pyhimykseksi. ; , ^
Maallikkona; näitä katolisen kir- l
.kori; "tuonpuoleisia*' tuntemattöma- V
na henkilönä meistä tuntuu,;että, '\
hänen miehensä,oli suuri hunsvotti/'Jii
joka tahtomattaan auttoi kuitenkin - Ti
entisen vaimonsa pyhimykseksi p&ä- ^
syä sata vuotta myöhemmin. E i sU$>^ '
mitään:niin pahaa.,ettei^siitli 16^^^ fr.
tyrsi
mfmä
m • sl
-'I
"ii
II
t
t l