Vapaus, November 20, 1924

              / /
Torstaina, marrask, 20 pr-TJmr^ Nov. 20tii, 1924
VAPAUS
soonalaiseD tyHviasan äinenlcaimattais, flmes-l97
Sadbnryssa. Ont^ joka tiistai, torstai j a laaantaL
vastaava. toimitugapnlidnen.
- VAl»AUS (Liberty)
Tbe only organ of Finnish Workers in Canada. Pub*
lUhed in Sodbury, Ont., every Tuesday, Tborsday and
fiatnrday.
vaaroja vastaan ilman etta pakotettaisiin itse faaidcki-maan
elatustaan samaan aikaan muodostuvat prole-taarilapsen
elinehdot aivan päinvastaisiksi-- Usem tulee
Advertising rates 40e per eoL ineh. Minimam ebarge
for single insertion 75e. Discoant on standing advertise'
v-^^enf. The Vapa?^ is the best advertising medium
; sunong the Finni/h People in Canada.
TILAUSHINNAT:
i - Canadaan yksi vk. |4.00, puoli vk. |2.25, kolme kk.
.$1.50 j a yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoiiun ja Suomeen, yksi vk. |5.50, puoli vk.
13.00 j a kolme kk. $1.76.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämMn,
^piitsi asiamiesten joilla on takaukset
m
u
i 1'
i
ms
ilmoitushinta kerran julaistnista ilmoituksista 46c
jAlstatunnmlta. Suurista ilmoituksista sekä ilmoituk-cista,
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta,' annetaan
^ tuntuva alennus. Kuolonilmoitukset |2.00 kerta ja 50c
,1^^ muiotovärssyltä, Nimenmuuttoilmoitnk-
•et, 50c kerta, $1.00 kolme kertaa. Avioeroilmoitukset
S2.00 kerti>; $3.00 kaksi kertaa. Syntymäilmoitukset
fl.OO kerto. Halutaantieto» j a osoteilmoitokset 50e
kerta. 11.00 kolme kertaa, Tilapäisilmoituksista pitää
\rflha jteurata mukana^
Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitäfi olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.
Eegistered at the Post. Office Department, Ottawa,
as second elass matter.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
S t : Puhelin 1038. Postiosote; Box 69, Sudbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa va&tausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.1
persoonallisella nimellä.
J . V. KANNASTO, Liikkeenhoitaja.
Hajottajain uusia otteita
o^v r jäsenet ja toimitsijat
; ovat viime aikoina saaneet* käydä ankaraa taistelua
< I^^ sikäläisen mainarien järjestön eheänä
säiiyttamiseksi. > Hiilenkaivajien järjestön asema alkoi
käydä uhkaavaksi ei sen vuoksi, että sen hajaantumi­nen
olisi ollut niinkään pelättäviss^i hiili- ja teräspa-roonien
vehkeilyjen kautta, vaan «en vuoksi, koska ha-jotusliikettä
käytiin itse tyoväenjoukkojen keskuudessa
; O. B . B : n nimessä ja johdolla. Kun toiset työläiset
;> järjestelmällisesti toimivat toisten työläisten hajottami-vseksi,
silloin on liikkeellä pahin vihollinen mikä työ­väenliikettä
voi milloinkaan kohdata. Hajottajien sin-
-kQaroat myrkkynuolet ovat vaarallisia. Vielä vähem-
'm mukana olleet öVal «angen alt­tiita
lankeamaan sen omiin laitoksiin kohdistuvan tuo-
-mion uhreiksi. Heidän. on sangen Vaikea erottaa vis-v
Bissa tatkotuksessa alettua parjausta todiasiain joukosta;
Siksipä niin usein vastoin parempia tarkotuksiaan jär-jcstynyt
työläinenkin saattaa joutua omien kalliilla uh-rauksilla
ja ankarilla ponnistuksilla hankittujen saa-j^
utustensa häpäisijöiksi ja hävittäjiksi.
Vaikka tällainen hajotutTsen kylvö onkin tehnyt teh-
^ tävänsä muutamiin' Nova Scotian mainarien järjestön
,v jäseniin, on meikäläisten ponnistuksilla kuitenkin saatu
ainakin tällä kertaa suurempi hajaannus vältetyksi.
' Mutta kun O.^B. U;n agenttien ei ole onnistunut voit­on
taa puolelleen työläisjoukkojen luottamusta, ovat he
epätoivoissaan lähteneet nyt porvarillisen oikeuden
kautta ^valtaamaan mainarien union kassaa haltuunsa.
ICtiten ^jndElRipsi^ aa kun British Empire teräsyhtiö
liuloAah^liliirQnion tunnustamisen yhteydessä on pako-
:^a.perii!ai8n jäsenmaksut union jäseniltä yhtiön kont-io^
rbsatjö^a kautta nämäkin vaivat säästyvät uniolta
ja sillä l ^ o i n voidaan työmaa tehoisammin taata täy-
^rdeUisesti union paikaksi. O. K u tiaisten tarkotuksena
V on nyt oikeuslaitoksen kautta efakäii^tä tällainen union
^ ;«iaksu^ niiden luovuttaminen Amerikan
;:|iiilenkaivajain'* järjestön Nova Scotian piirille, kun
muka roainarit ovat nyt perustaneet oman unionsä, O.
B.; U.*n, eivätkä halua enään luovuttaa jäsenmaksujaan
entiselle järjestölle.
« Näin His p . B.,U:n tehtäväksi on yhdessä porvarilli
kanssa tullut käyttää kaikki keinonsa
unionistisen liikkeen murskaamiseksi Nova Scotiassa.
han maailmaan jossakin kurjassa takapihan pesässä, jon
ne eivät edes auringonsateet jaksa tunkeutua. Kun äidin
ja bän jokapäiväisenä huolena on toimeentulon hadiJd-minen,
jätetään lapsi jo varsin varhain omiin hoteisiin­sa.
Kuinka usein nähdaänkaän,jtrarsinkin suurkaupun­kien
syrjäkaduilla, lapsia, jotka työ, sairaus ja kärsi­mykset
ovat mitä hirveimmin runnelleet Kalpeina, la-katuneina
ja likaisina ovat he vaivoin eläviä mutta si^
ta liekditivämpiä syytöksiä yhteiskuntaa vastaan, joka
sallii, että heidän taipumuksensa, kykynsä ja elämän-rohkeutensa
runnellaan ja tuhotaan.
Vuosisataamme on kutsuttu lasten vuosisadaksi arvat­tavasti
sillä perusteella, että virallbta ja yksilöllistä tie­tä
on tehty joitakin alotteita proletaarilasten suojelenu-seksr
kasvuiässä, ilman että tässä «huolenpidossa» kui­tenkaan
juuri olisi päästy kourulausetta pitemmälle, las­ten
asemaa kun ei voida parantaa ilman, etta paranne­taan
koko luokan asemaa. Niin kauan kuin luokkayh­teiskunta
on olemasa, on proletaarilasten olemasaolo
yhtä onneton. Sen vuoksi on todellakin pidettävä huolta,
että lapset syntyvät yhdenarvoisina, että heillä on sa­mat
elinelidot, samat kehitysmahdollisuudet, etta toi­sin
sanoen luodaan uusi, henkisesti ja rumiillisesti puh­taampi
ja terveempi sukupolvi. Mutta tässä ei ole ve­dottava
sääliin vaan oikeudellisuuteen. Ja oikeudellbuut-ta
ei taas voida saavuttaa niin kanvan kuin kapitalisti­nen
yhteiskuntamuoto olemassa. Vain yhteiskunnal­linen
kumous, vain luokaton yhteiskunta voi toteuttaa
lasten tasaarvoisuuden. Mutta tätä tilaa ei Voida saavut­taa
ilman taistelua ja ilman uhreja. Miljoonat maail­man
työläiset ovatkin jo rientomarssissa tätä oikeudel­lisuuden
ja vapahduksen aikaa kohti, ja kerran, kun kaikjcea maan
englanninkieliselle
sen saavuttaminen on tullut kaikkien työtätekeväin us- yäfestolle kuuluvana tehtäyäirä,.kos.
kontunnustukseksi ja proletariaatti astuu ' voittonsa
kautta uuteen' kultturitilaan, ollaan myös astuttu todel­liseen
«lasten vuosisataan.» —; E. H. Tönnesen.
'^Laiäten vuosisata'*
'mm.
Noin 70 vuotta sitten julkaisi kuuluisa englantilainen
f^^^^ (sittemin pääministeri) Benjamin Disraeli
pxkirjan, nimeltä «Kaksi kansallisuutta.» Tässä kirjassa
:^inyonsiliän ilman muuta, että tuleva kehitys oli Johta­va
siihen,, etta lopuksi oli olemasa vain kdcsi kansalli
?v;8uutta: sortajat ja sorretut, ^ porvaristo ja proletariaatti,
yläluokka -ja alaluok^ luokka tuli luomaan
omat ominaiset elimensä, elämään omaa ominaista, olo-
4^suhteideu mäarää|f^ää elämäänsä, saaden omalta omi
^ n ominabet moraalikasitteen-n:
rs&v.ToinenvluoU tuli viettämään elämäänsä vapaina
V kaikista taloudellbista huolista ja tilaisuudessa nautti­maan
bkätesta, mita inhimillinen nero, tekniikka ja
tdlde kykeni luomaan. Toinen luokka taas tuli ikeenalla
>^^/^uuias^i)9^ loputtomassa harmau-
\ deäsi"^ .«l^ina kaikiUe mlh perihnäisille kärsimyk-ineida?
.p^ivle^^ jumala, kapitaalin kyl-tymatidii
l|9ol(^ ifankäisee nijta kurjia, joiden täytyy
jra^BÄaa orjina pi^kseen yllä elämää.
Raikeimtein esiintyy tämä siivoton ero ylä- ja alaluo-k
t ^ n välisissä elinehdoissa: olosuhteina, - jobsa lapset e-
:' lavat Vanha, «anantspa tosin kuuluu, etta lapset synty-
^'Vfitjmasi^^ jl^)9»(ftPHi|ia ja ykta avuttomi­na
tule^'4ie. iiya^ijfln; j ^ l l ^ ' | ^ V^anha sananlas-l^
u, ;jctit«n niin jpypt, ^
V-V^^'^^^ l»P^*y*4yy rahaln, tava-
V . ram jal^äikkienäianmdcsienke^^
l a onnettomuuteen. Samaan aSaamlolp ^yläluokan las-
. f^apset eivät
Mestarin kieltäminen A
Porvarilehtien «Yleisön» osastoissa tapaa tuhkatihe­ään
mielenkiintoisia ajatuksen ilmaisuja syvien rivien
sisimmistä toiveista ja mielipiteistä. Niipä eräässäkin
tällaisessa kansankirjeessä polemisoidaan muutaman
)appismiehen sotakantaa vastaan ja tehdään sen <yhtey-dessä
seuraavanlaisia johtopäätöksiä: ;
«Kristittyinä me olemme velvolliset vihaamaan syn-iäja
murha on synti ja sota on synti. Sota on eläimel­listä,
se on julmaa ja tarpeetonta. Ja ellemme me tunne
ikuista'vihaa sitä> vastaan, niin me tulemme uudelleen
lankeemaan siihen. ,
«Jos me luotamme Natsaretin, kirvesmidhen ppetuk-siin,
niin me emme sano: Sota on ihmeellinen^? vaan
sen sijaan meidän on sanottava, sota on hirvittävä pa­he,
jota on vihattava ja kaihdettava.»
Löytyy paljon krbtittyjä, jotka koko elämänsä palvo­vat
tällaisia rauhan oppeja, mutta kun sitten jonakin
päivänä ne joutuvat käytännöllisen todellisuuden kans­sa
vastakkain, niin he ovat ensimäistä lankeemaan isän­maallisen
sotakiihotuksen uhreiksi ja ryhtyvät tinki­mään
uskostaan militaristisen politiikan hyväksi. Sil­loin
kun tarvittaisiin heidän ufonsa pukeutumbta to­dellisuudeksi,
he kieltävät sen ja lyöttäytyvät intohimoi­sen
sotdciihkon mukaan. He eivät jaksa^'seisoa: niiden
pimeyden voimien painostusta vastaan, joita he omassa
sisimässään ovat vihanneet. He ovat lopultakin yksin­kertaisia,
välinpitämättömiä ihmisiä, eivätkä taistelj<{ita
hyveenpuolesta paheen voimia vastaan.
Mikä surkuteltavinta, tämä lankeemus yleensä tapah­tuu
kaikille uskovaisille; Tämä on omiansa kuvasta­maan
uskonnon sisäistä^ heikkoutta' ja sen surkeaa rap­piotilaa.
- '
ta Huolletaan kaikiira mäfadöllis91it ff^-^dottomflla
; ':^oiiia;.kuB,)ianta viaalttaanjä l l ^ U l j ^ koko kasvu-
; aikansa, ImJi^ i f a aina
miesÄäatosS ^faatteita^ ^
läällerveellisissa blosi£t^S^,}|f fita suojellaan kaikkia
Tieto on voimaa
Harvoin tulevat työläiset todella ajatelleeksi otsi­kossa
olevien sanojen merkitystä ja sitä totuutta, mikä
noihin kolmeen sanaan sbältyy. Ainoastaan 'työ,^, ai­nainen
työ, on se tekijä, mikä kiinnittää pää-asiassa
työiäbten mieltä; Silloin tuntuu kaikki hyvältä, kun
on olemassa työpaikka, missä aamusta iltaan ahkerasti
raataen voi sen verran^ ansaita, että huombpäivän
niukka leipäon jotenkin taattu, eikä ajatella ollenkaan
sitä, kuinka käy, jos ei henkinen minä myöskin saa
vaatimustensa mukabta ravintoa. Kuinka monet ovat­kaan
ne työläiset, joilla on myöskin alituiset huolet
huomisesta! : Tuhansittain on joka.hetki työttömiä, joi­den
ainoa omaisuus, työvoima, kelpaa ainoastaan sil­loin
tällöin vaivaisia kolikoita va^an kapitalisteille.
Ja niitäkin on paljon, joiden raadannan tulos ei vas­taa
edes alkeellisimpiakaan «lämim mahdollisuuksia.
Vaikka näin on asia, Jiiin harvoin syventyvät työ­läiset
ajattelemaan, mitkä syytrtällaiseen olotilaan ovat
johtaneet ja miten saisi ne poistettdcsi; Syitähän tie­tysti
^ n monta. Suurin syy rkaiklaeen kurjuuteeh on
kuitenkin työläisten tietämättömyys, ^ioiden. ymmär-tämättömyys,
sekä suurelta osalta
mättömyys. Eihän työväestö vielä talläään lietkella,
vaikkakin jo vuosikymmenien aikana -ön liereille ra\'b-tettu,^
ole ruvennut; toden teolla tietämättömyyttä vas­taan
t a i s t e l e m a a n , eikä >^Iinpllämättömyydesta
johtuneita kohluja korjaamaan; Luottaen " v ä l i ^
joiden humaanisuuteen uskoo se yhä Iteidän koisaavan
ne epäkohdat, mitkä nykyisessa yhteiskmmassa juuri
työväenluokan osalle ja vartavasten sen eteen <m ase­tettu.
. Suorjni: j a : helpoin tie 'työläisille .^^u^eluss^ ^ids^
W#i.l«jnt»blys^
Canadan Komznanistipaolueen
Suomalaisen järjestön Sudburyn
osasto on pnolaeemme äänenkan­nattajan
.Woikerin laajentamisky-symyksen
johdosta kokouksessaan
hyväksynyt yksimielisesti seuraa­van
lausunnon:
"Canadan ' Kommanbtipnolueen
suomalaisen ja'ostoD Sudburyn' osas­to,
keskustellessaan puolueemme
äänenkannattajan Workerin avus­tamisesta,
. joka avustusryntäys on
järjestetty Workerin laajentamisen
nimessä, päätti osastomme yksimie­lisesti
asettua vastustamaan lehden
laajentamista tällä kertaa. Kun
otamme huomioon, että jo nykjri-sessäkin
kocssaan lehti tuottaa vuo­sittain
melkoisia tappioita, jotka
joudutaan korvaamaan jäsenistöm^
me j a : osastojemme säännölUsillS
verotuksilla j a tilapäisillä keräyksil­lä,
asettaisi lehden laajentaminen
meidät tässä suhteessa yhä tul^a-lampaan
j a luonnottomampaan ase­maan.
Ennenkuin voi tulla kysy­mystäkään
Workerin suurentami­sesta,
täprtyy sen levikkiä saada
huomattavasti entisestään laajenne­tuksi,
koska vain sitä tietä voidaan
ajatella Workerin vakavaraiselle
pohjalle nostattamista. Meidän mie­lestämme
on puolueemme hallinnon
ja englanninkielisen väestön yhä
enemmän ruvettava ajattelemaan
Wbrkerin vakiinnuttamista ennen
ka vain sen kautta voidaan lehti
saada vastaamaan tarkotustaan. Tä-hän'^
mennessä on lehden julkaisemi­sessa
pidetty ennen kaikkea silmäl-lä
sitä, kuinka paljon siihen on mah­dollisuus
kantaa veroja puolueem­me
voimakkaimmalta j a vakaanto-neemmalta
jaostolta, suomalaiselta kaikkien parahiten hyötymään.'
järjestöltä. Tämän yhteydessä on
vielä jäänyt melkoisessa määrässä
lehden tilaaminenkin suomalaisten
;(relvo^lisuudeksi, jotka kieltätaita-mattomina
j a oman suomenkielisen
äänenkannattajammekaan takia ei­vät
lehteä todellisuudessa tarvitse
ja melkoinen osa lehden levikistä
näin ollen on jäänyt minkäänMsta
käytännöllistä merkitystä vaille.
Näin ollen ihnan pitempiä selityk­siä
on selvää, että näissä sohtebsa
ei ole viisasta - lähteä edes kokeile­maan
Workerin laajentamisella. S i ­tä
vastoin me odotamme englannin­kielisiltä
tovereiltamme tehokkaam'
paa työskentelyä äänenkannattajan­sa
tunnetuksi tekemiseksi maan var­sinaisen
työväen ^keskuudessa ja sa-.
maila heidän värväämisekseen leh­den
huoltajiksi ja tukijoiksi. Täs­sä
yhteydessä sopisi myöskin mjet-tiä
lehden sisällön saamista sellai­seksi,
että se entistä enemmän kiin­nittäisi
maan varsinaisten työväen-kerrosten
mieliä ja että se samalla
tulisi yhä tähdellisemmäksi ja tar­peellisemmaksi
orgaaniksi työläbil-le
tämän maan asioiden ja tapahtu­main
seuraajana jo järjestyneille
kuin myöskin vielä' työväenjärjes­töistä
ulkona oleville työläisille.
Näitä lausuntojamme älköön kä­sitettäkö
niin, että puolueemme suo­malaisella
jäsenistöllä olisi pyrki­mystä
vetäytyä syrjään englannin­kielisten
toveriemme' laitosten ja
yritysten-^ takaa. Päinvastoin mei­dän
tarkotuksenamme on 'saada
kaikki niin siveellinen kuin aineel­linenkin
energiamme • ohjattua ja
käytettyä siihen suuntaan, josta
liikkeemme edistäminen englannin-kielben
työväestön keskuudessa tuli
kieln omaisnnden luovuttamisen
mainitulle yhdistykselle, «sottaen
osastolle iähettämässSsn kirjees-
^ n , että «e siten tahallaan .rikkoo
IbiilalisiiM a M
Maailmansota iski kapitalismiin
iskun, jonka vaikutus uhkaa .Icäydä
sille tuhoatnottavaksi^ On^ kyseen­alaista,
pystyykö kapitalismi iios-tamaan
' Enropan siitä alennustilas­ta,
johon^ sen vuosikausia kestänyt
hävitys j a maailmanpalo painoi. ;
-Jälkeen maailmansodan , on sodas.-
ta voittajina selviytyneidenkin mai­den
talous 'ollut'^skngen' surkea ja
kurja. Hyvällä syyllä voimmekin
iEhiropalle nyt huudahtaa: "Voi,
sinua 'Babylon, sinä': mahtava kau­punki,
kun tuomiosi tuli yhdessä
hetkessä r'
Voiko esimerkiksi Ranska sanoa,
että se "on jotain voittanut maail­mansodassa?
— Monet sen mahta­vista
kaupungeista maan tasalle hä­vitettyinä
odottavat nyt rakenta­jaansa.
Mutta näin eiv^^^ole asiat ainoas­taan
Ranskassa, vaan näin ne, ovat
myöskin Belgiassa? ja monessa muus­sa
maassa. Ja missä maassa ^maail­mansota
ei ole tehnyt suoranaista
hävitystyötä, siellä se on ainakin
kylvänyt puutetta ja kurjuutta kan­san
keskuuteen. •
Tätä nykyä on Eurooppa, yhtenä
laajana työmaana. Tarvittaisiin työ-aseita
ja työntekijöitä, mutta kapi­talismi
ei kykene panemaan alkuun­kaan
Europan uudestirakentamista.
Se ei pysty enää järjestämään työ­tä,
ja sen tähden, saavat miljoonat
työläiset kulkea työttömillä, repalei­sina
ja nälkäisinä. '
Mutta liikuttabiko miljoonien
työläisten kurjuus j a puute kapita­listeja,
jotka t epätoivon vimmalla
koettavat kaikin mahdollisin ja
mahdottomin keinoin turvata kapi­talismin
luhbtuvaa yaltaa, nostaa
sen alennustilasta? ' '
Ei liikuta! Häikäilemättöminä
ryöstävät he nälkiintyneen työläisen
kukkarosta viimeisenkin lantin ja
pienviljelijän purtilon pohjalta vii­meisenkin
jyvän, upottaen näin kan-saita
ryöstetyt varat kapitalismin
kaikkinielevään kitaan, ^öläisiä
he ^kehoittavat säästämään,, -.sekä
työtehoa lisäämään,: että rahan : ar­vo
kohoaisi ja sitten kapitalismi t u -
Ibi 'nostettua alennustilasta^ johon
seu' maailmansota syöksi Samalla
kun kapitalistit jatkuvasti kohotta­vat
tarvikkeiden hintoja^ samalla he
(maailmansota), jolla suurkapitalis­tit
koettavat turvata tulevaisuuden
riistoetujansa,: koituva koko kapita­lismin'
surmaniskuksi?
Tämä on kysymys, johon ei voine
tarkkaa vastausta antaa, mutta s i l -
mäillessämme nykyistä taloutta, t u ­lemme
vakuutetuiksi siitä, että ka­pitalismin,
jokav tämän rajattoman
hädän ja hävityksen on aikaansaa­nut,
viimeiset hetket ovat käsissä.
Tulemme toteamaan sen, että kal­lioon
kytketty työnjätti jOn ennem­min
tai myöhemmin katsaiseva kah­leensa
ja kukistava, kapitalismin
herruuden, jota on kansojen hien
ja veren voimalla pystyssä pidetty,
sekä ryhtyvä rakentamaan uutta
yhteiskuntaa, jossa kaikille on suo-iM
mahdollisuus "hyvin elää, jossa
työ on saatettu kunniaan ja työn­tekijä
työnsä tuloksista osalliseksi.
Kapitalismin alennustila ennustaa
uuden yhteiskunnan syntymistä; .ih­miskunnan
vapautumista kapitalis-min
kauheasta orjuudesta, s .
i^oheen ja jär jestöi!
asioita
Pöytäkirja
tehty Canadan K. S. Järjes­tön
toimeenpanevan komite­an
kokouksesta marraskuun
9 p., 1924.
Saapuvilla olivat komitean jäse­net
Ahlqvist, Latva, Jokela, Hill,
Kahila, Kivi ja sihteeri. Puheen-johtaajna
toimi tov. Ahlqvist.
•Luettiin Sault Ste. . Marien osas­ton
valitseman komitean kirje, kos­kien
Vapauden toimituksen periaat­teellista
kantaa. Päätettiin velvot-taa
sihteeri ryhtymään asiassa vai
mistaviin toimenpiteisiin j a pitää
ylimääräinen kokous kysymyksen
käsittelyä varten, jonka kokouksen
koollekutsuminen jätettiin sihteerin
huoleksi.
Laettiin Beaver Lakea osaston
kirje, jolla se ihnotti yksimielisesti
päättäneensä olla noudattamatta s i ­tä
päätöstä, millä toimeenpaneva-järjestön
viimeisen edustajakokouk­sen
päätöstä, jblla kaadri osastot
velvotetaan perustamaan Canadan
Suomalaisen Järjestön osastoja ja
jdirtämääa ^omaisuutensa -niille, jä
koska Beaver I<ake^ osasto päätti
kieltäytyä noudattamasta toimeen­panevan
komitean päätöstä, millä
se vehrotettiin hakemaan Canadan
Suomalaiselta Järjestöltä lupakir­jaa
yhden kuukauden sisällä ja siir­tämään
paikalliselle yhdistykselle
luovutettu osaston omaisuus Suo­malaisen
Järjestön paikalliselle osas-
« n oppilaat kohne v n ^
Yhdysvaltam "*
« h o ^ j a k ^ ^ ^ a ^ S u T S ^ :
vaatetuksen hankkiiaLtT^^
^ t d n t o v e r i j ä r j « ^ ^ S ; J^
taneensa opistoa jollavt *^
joka vuosi, viime 'S^n^-
opbtolle J o u l u I a h i a S r ^ l r l^
Yhdysvaltain i^^dL^^-^'
meenpanevan komCr^!:!-^'- pSätti toimeenoan.v,tL
toUe, niin Beaver* Lake'n osasto eiro-tetaan
heti Canadan Kommunisti-puolueei)
Suomalaisesta Järjestöstä.
Sihteeri velvotettiin .ilmottamaan
päätöksestä puolueen Keskustiji
meenpänevalle Komitealle j a ryhty­mään
kaikkiin niihin toimenpitei­siin
päätöksen täytäntöönpanemisek-st,
joita se edellyttää, yksi nibtä
ollen velvottaa jäijeJrtön l:sen pii­rin
piiritoimikunta erottamaan tupa-agitaattorin
toimesta David Helinin,
joka on Beaver L&ke'n osaston jä­sen.
. . • \. ..-v. '
ManyberriettS^ Alta., saapunut-kirje,
jossa sikäläiset toyerit palaut­tivat
heille lähetetyt' tarpeet j a i l -
mottivat Osaston perustambpuuhan
raxienneen tyhjiin sen johdosta, et­tä
suurin osa ^niistä toverpbta, jot­ka
olivat halukkaitar-liittymään puo­lueeseen..
tulivat huonon vuodentu-lori
. takia pakotetuiksi siirtymään
tietojen hankinnassa, ikuten:kBikessa?mDibsa^^
seensä ja joukkotoimintaan luottaminen. 3env yliteyda»
s3 käy itsensä valistaminen ja : Hetojen %anl%hifinen
mahdolliseksi.
komitea lokakuun 6 päivä pitämäs-myöskin
jatkuvasti • alentavat työ-1 sään kokouksessaan velvotla Beaver
Iäisten palkkoja j a työntävät i hei- ' L ^ e n osaston j^ättämään Canadan
Suomalaiselle J^estöUe,' iaillistet-ta^
hakemuksen JlupaJörjaii saami­seksi
yhden iraU^
^irtamMn paildcakonnaU^ pcrnste-tuUe
t«rne^^^ F Yluii^te^lle
laillistettu/ luovutetun osaton omd-snnden
Canadan Suomala^
jestön paikallisen osaston 7 nimiin,
sen johdosta kun miönitto osasto;
r i i i o i ^ jäijjBiäSn viimfeisen ' ^ l U i i ^ -
kokouksen-v päätös^'
nMden^ per^BS^^
loovTtotnrnfla ! ^
den. : Aäan'rsuhteen. päät6t^in^^«^^
täjlcoska i Beisnrer:
rnsti p a i k i d l^
K «De faalUtakselta lupaiaisan jk
tiff^tti ; ^ m^
matta siiCi, -että jäi«stjo& sihteeri
tä jonkottain työttömyyskurjuuteen^
Kurjaa on tyläisten elämä kapi­talismin
vallitessa silloinkin, kun
on tilaisuus työntekoon, mutta hel-vetikä
se muuttuu silloin, kun saa
kuukausim^riä työttömyydestä kär­siä.
Tätä nykyä ;on m a a i l m a a TOCSU
Joonia lyolaisiä, joiden kannettava­na
on tämäkin taakka, joka on yksi
kapitalismin monista kirouksista,
Kafatalismin idennustila on tätä
nykyä inin suuri; että sen valta^^^^^^^^^^
suuremmassa vaarassa kuin koskaan
ennen.: Siksi emme ihmettele -sitä,'
jos ^kapitalistit ^kynsin ja hampton
koettavatian luhistuvaa Taltaansa-suojella.:
Ifte rvtun Itysymme: tnle-vatko
^kapitalismi j a Europan ikapi-'
talistiset ^vaKiot «Tviytymaän -4Öen-j
nustilasta^ xväi «-oiiko ^ toimenpide
pois paikkafcunna/ta, luettiin. Pää­tettiin
vastata, että heidän tulee lä­hettää
hallussaan olevat osastolle
kootut rahavarat toimeenpanevalle
komitealle.
Tov. A . T. fltU'in toiminta- ja t i -
liraporttix syys- ja lokakuulta tar­kastettiin
ja hyväksyttiin. "Seka­laisten"
menojen suhteen päätettiin
tiedustella.' ;
Kominternin viidennen maailman­kongressin
hyväksymät . menettely-tapateesit
päätettiin lähettää Va­paudessa,
julaistavaksi.
Luettiin 2 :sen piirin piiritoimi­kunnan
kirje, jossa esitettiin tupa-agitaaUorin
lähettämistä Montrea­liin
jpariksi ,;viilfoksi lähitulevaisuu­dessa.
Koska Montrealissa ei ollut
vielä spapuniut vastausta sihteerin
tieduste!Iuun; päätettiin jättää tuon-hemmaksi
toimenpiteisiin .' ryhtymi­nen
miehen sinne lähettämiseksi.
Sihteeri ilmotti tehneensä toveri­en
A. Hautamäen ja A. T. HilFn
matkaohjelmassa pienen muutoksen,
jonka mukaan he lähtevät matkalle
päivää aikaisemmin, kuin V «nsln
määrättiin. Sihteerin toimenpide
hyväksyttiin, ottaen huomioon sen,
että puhujille ei oltu aikaisemmin
varattu tarpeeksi, aikaa Sointuläaii
matkustamista varten. Samalla i l ­motti
hän piiri - 7 :nnen lähettäneen
keskusvirastoon edustajakokouksen
määräämän rahaerän |250.00 luen­tokurssien
j a puhujamatkojen ra-hastamiseksii
•Piirien 1,: 2,'3 ja 7:nhea piintoi-mikuntien
kokouksien pöyt^iirjat
luettiin. Eivät antaneet aihetta toi?
menpiteille.
Luettiin Yhd. W. P. S. J : n toi­meenpane
van komitean kirje, jossa
se pyysi järjestömme toimeenpane­vaa
> komiteaa kehottamaan osastoja
ja yksitybiä tovereita Canadassa
tekemään lahjotuksia siihen avus­tusrahastoon,
jonka he lähettävät
joululahjaksi Petroskoissa, Karja­lassa,
toimivalle opettajaseminaaril­le
j a sen oppilaille. iPj^töön pää­tettiin
suostua ja juläbta Vapau­dessa
kehotus'lahjotuksien antami­sesta.--
•
Yhd. W. P.- S. J:n.. toimeenpane­van
komitean kokouksen pöytäkir­ja
päätettiin "failats."
Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin
O. K. Joltela j a J . Hill.
kokous lopetettiin>>
Vakondeksij
S. G. NEIU-gihteen.
Olemme tarkastaneet edellä ole­van
K. S. J ; n toimeenpanevan ko­mitean
kokouksen pöytäkirjan ja
hyväksymme sen sellaisenaan.
O. K. Jokela J. Hifl.
(Pöytäkirjan tarkastajat.)
"f^: .' ''y^/o;.^.;;\:3.;;v..
Joululahja Karjalan
suomalaiseUe opet-täjaseminaariUe
K. S. Osastot ja yksityiset tovcr
r i t : — „ \
Sosialististen Ncuvostp-Tasavalto^
jen Liittoon kuuluvan Karjalan
Työn Tasavallan pääkatipungissa,
Petroskoissa, toimii suomatmnen
opettajaseminaari, jossa nuoret kar­jalaiset
toverimme h a n l d d v a t i^
leen tietoja, käyttääkseen • niitä
Karjalan nousevan ; polven opetta­misessa.
>- , --f ^
Karjalan : neuvostdhaIUtnS'::;kustan-taa
opistoBe Inkohaoneet; ^opettajat
sekä oppilallk asunnot j « -moan.-
Mutta. :&aIBtttksen - taholta el ^ ole,-
Karjalan .nykyisen/^ ^^aemap 'takia,
vielä kyetty avustamaan opbtoa
nun saui9Ia rahaenllä, «ttä oppi­laat
^tuBavat saamaan tazpeeks op^
pivaiTOhä j a vaatetusta, joita hex-
•iSäxk -on Tslkea lise hankkia. Tä­män
johdosta TetoävaV
paatt, toimeenpanevakomhS'S^
taa osastoja ja 7^t,i^J^'
Can^dassakin tekemään l a S SS
tahan avustusrahasto- T^-^^
- ~ -.«««.ntaasioon, joka kv
tetaan joululahjaksi s e ^ i i , ^
sen oppilaine. "«««fc ^
"Lähettäkää lahjotuksenne iä­tön
keskusvirastoon alla oS^?^
noseoststäe.e lla joulukuun 6 päUBtn^.J,
Kommunistisin tervehdyian
Canadan Kommunistipaolaeeo
Suomalaisen Järjestin Toi. : '
meenpaneva komitea. '
Krtta S. G. NEIL, sihteeri
uutisia
Osast;co n j«.enten lesknudtsta
muodostettu avustuskomitea, joaki
huolena on ollut antaa apua seHä.
sille toverittarille j a tovereille, j«t.
ka .ovat hiljan saapuneet maahaa i
.— on ryhtynyt puuhaamaan paika.
välitystoimiston perustamista, ia-,
taakseen mainitunlaisia benkilKä
palvel I paikan hankkimisessa. ATD- j
tuskomitean tietoon on tullut «uj
useammanlaisia keinottelijoita onil. J
öiaantunut tälläkin alalla, ja otae.
vätpä toiset jo niinkin pttkälk tt.
tä palvelijaa tarvitsevalle sanotat
ettei tarvitse maksaa muuta h i i '
$20.00 kuukaudessa, sillä Suomes.
takin tulee paljon tyttöjä. Toiset
taasen provoseeraavat, kuten
kollisissa piireissä toimivat, tehden
ilmiantoja, sellaisista tytöistä, jo;,
ka kuuluvat järjestyneiden yhtey.
teen, että he muka , ovat bolshevi-keja
y.m, hirveitä ihmisiä, jonh
vuoksi pitää, varoa ottaissaan niitä
pialvelukseen. Kun vielä monen
muunlaisia juonia ; k ä y te täin,
näitä vasta maahan. saapuneita kob.
taaii 'niin päätti avustuskomitea
muodostaa paikanvälitystoi&iston,
jo.ka toimittaa paikkoja niin Icao-nollisia
kuin suinkin on mahdolL=ti ^
ja niin alhaisella palkkiolla, etti
kulut toimiston ylläpitokustannuk­sissa
vaan tuley&t korvatuksi.
Toimisto alkaa toimintansa niin
pian kun • osasto on toimenpiteen \
hyväksynyt ja tarvittavat lupaiir-jat
ynnä muut alkuvalmistulset on
tehty.
Hnomioon ' otettavaa; Osaston
kuoro j a ox*kesteri toimivat ilta­man
lauantaina 22 päivänä mu-raskuuta,
jossa siis ohjelma etupääs-jsä
on laulua ja soittoa, siis lanlnn -;|
ja soiton ystävät luonnollisesti ovat
tilaisuudessa läsnä. Useampia uth
sia lauluja on ku oro harjotellut tä- : j
hän tilaisuuteen esitettä^-äksi ja sa-moin
orkesteri on varannut itselleei::
useita hyviä kappaleita^ joten tils*
suus. muodostuu arvokkaaksi laola:
ja soittoillaksi.
Dodge B t ^ i . aikovat periatM Tfr
rohtoon auto ja ilmalaivatehtait, j
joista tehtaista pitäisi tulla sunie»-
mat tehtaat mitä tällä kertaa on |
Torontossa. Tehtaiden rakentanä-ta
varten tarvittava maa on ostft- j
tu Dufferin St, ollen tehtaiden ar­vo
valmiiksi tultuaan 1,250.000 dol­laria.
Rakennustöiden pitäisi an»]
pikapuolin. —
OveU petkuttaja kuljeskeU Tfr
Töntossa 11 päivä marraskuuta «f- ;j
teflen hienoja kallisan-oisia tart-roita,
ehkä useamman tuh^ö
edestä. Viimeksi osti eräästä jow-likaupasta
yli neljänsadan doUaa
arvosta, maksaen ostoksensa pai!t-,|
kiosoituksella, joka oli kokonai
arvoton. Hän ihnoitti asunnoksee».
King Edward hotellin, joka asnnt»-.
osoite olikin oikea. Mutta ad»
hän ehti lähtemään ilmoittaen a«'-
kustavansa Windsoriin ja
n6t vangittiin Hamiltonin lah«jfe
junassa matkustaessaan. Aik^
hän mennä Windsoriin eli j o n n^
muuaUe on tietämätöntä. ParaiB» -,
tutkii" kaupungin viranomaiset he­ran
kolttosien lukua ja suarn»^
J - L
. Torstaina pidetiin ^
märät-tanssit Vapaustalolla.
LaaUjat. Harjoitukset ontog^:?
tai-atana, sillä haali on v o j ^ ^
kuakirkakini aplaaiiskiallDe e Ptoerrsjatanm.ta^ ^k-e^lSlo" 7 2^
lailla. — V . A .^
kona lavalliseen -aikaan. —
_ JF,iiri humitnina OP ^ ^ ^ ^
iltamat .^jipans-talotla. f ^ !^
sessä on selfainen »»«««P^^säiea
naaraa saa katketakseen.
Vffleveisaai aivan uusia^ i » ^ ^
kupletteja y. m. ohje^"'*?^^ fl S
poksi tietysti ^tanssia. . " ^ ^ ^ ^
Srtyatr imJta olla pois .
iDaata.
IUM0ITAM»!E E T l
Tapaudcn liike ei k
jjota ketään lähetl
nään rahaa Suomee
Mutta jos sitä kera
lähetetään on sen ;
dnllisinta tehdä omi
liikkeensä, Vapaudi
välityksellä.
Sähkösanomalähetykse
tähden että ne nyt-
Vapauäen välitysliikkc
distaa in-m. se että li
finä vuonna nousee j
Jokainen lahety» on
sä»kösanoma ja pan
pyn3^ matkalla.
TAKAUKSENA Vapa
omaisuas
lähetyksistä $60.00—!
snnremmilta lähetyksi
TORONTOSSA ottaa
957 Broadview Ave.,
konttori, 316 Bay S
Lähellä Sudburya tai
panden konttorissa i
sopia paremmasta ku
KIRJEELLÄ TEHDT?
lähettää VAPAUDE^
Money Orderin j a U
Naorito-otaston - tyol
t k. 16 p:nä päätettii n
raavaa:
Hyväksyttiin osastoon
sän uutta jäsentä.
Vdittiin rahastonhoi
samalla johtokunnan jäs
nö Karhunen,
Valittiin viisihenkdnen
valmistamaan joulukuun
dettäviä iltamia
Valistuskokousta ei >
ennenktln kolmen viikon
Sesiraava työkokous p
30 pnä. Kaikkien jäse;
olla sidiä saapuvilla jos
ta. _ S. S.
LiSnux kannella esii
sunnuntaina tbistamiseei
vi niin bhraisesti, että
mahtaneet haaliin viime
Olisi tietysti suuri väi
jotka tavalla taikkai to
olleet tilaisuudessa sitä
Siis nyt on viimeinen til
dä tämä operetti joka sj
Talla yleisön jakamatton
tuksen. Muistakaa, etti
ei ayt saavu, jää sen
korvaamaton aukko. SI
esitetään ehdottomasti
kerran. Ja mitä esitvl
niin älkää uskoko tätä
vaan kysykää niiltä ihn
olivat viime kerralla
Kappale aletaan: täsma
pnpB 9 illalla. Kun
näin jnhlakappale, niin
kaisella olla ehdottomai
, «etti ja maksaa ne vain
kappale. Dman ^rusettis
katsella hyvällä naamalli
önottn, että eihän sitä 1
sikään istuskella j a kuui
poikain reippaita lauluja
lamerkkiä. Siis sunnur
taan.
5^*ton tyokokooksesi
pnä hyväksyttiin osastc
teen täysillä jäsenoiket
ja John Lievonen mi
Whit€ Pishin osastosta;
lio (maksanut jäsenma
ronton osastoon ^^me > fe
ia Erkki Linnala. — Väl
veriluottoa nauttivalle J
selle pyydettiin, täyttä
toa, vann .ikoska hän-e
«aapnvffla siirrettiin aais
niinen toLseen kokoukset
»aärryksellä että henki
neliä saapuvilla.
, Agitatsionitoimikunta
pidettäisiin iltamat joulu
pimn agitatsionirahaa»
«nissksi. Hyväksyttiin.
V Creighton osastolta:^^ tu
hsta osastossa jäsenen
, hyväksi otettiin :hnomi
kerääjäksi lupautui VSiii
^°alla kertaa i ^ t e t t i ii
feionmnttaa <hceijdrton
tä jos' vastmsuudfiss^dn
keräydistoja, mitt pyy
-rastosta.
^ H. Sulan-jäsenoikeiiks
jotta ovat olleet ratkms
^osikauaa, jaotettiin
komitea lakaiseviin-:ioi
julkaisemaan Sooäoen
%Dohieen ioimeaipane^
^Täätacsen -asiasta; jc
4aak!ä asia jatet*a«-i
wmm&