Vapaus, November 20, 1924

              ^ oiPt kaivos- t a i metisäkämpaiä, kaukana varsinaisista asta-
"'^^ Ta kävtä tätä lippua tämän vuotista joulutervehdystäsi
* * ^ f ^ ' f f v ^ ja tuttavasi kautta maan, lukevat lehteäm-
Iss**^^ ciinä julkaistu tervehdyksesi ulottuu kaikille. Uimesi
^«!«r tässä julkaisemalla, saat tilaisuuden saada tietoja su-i
»,*^!tadkin heiltä tulevien kirjeiden muodossa. .
nimi osotteen kanssa julkaistaan 15c j a perheen
• - niote 25c maksusta j a erikoisen raamin sisällä dollarilla,
j r f c a kerää 10 nimeä tai enemmän, pidättäköön vaivois-
*^10 pros. asiamiespalkkioksi
tMSBi» y Toverillisesti
VAPAUDEN KONTTORL
Täien lausumme Joulutervehdyksemme l o i k i l l e tyoläistovereil-cnkulaisille
ja tuttaville kautta maani vuotena 1924, j a t o i -
reijppautta j a tarmoa tulevan vuoden taisteluissa.
Kimi ja osote, jonka julkaisemisesta maksuksi. j ? ' c
Torstaina, mairask 20 p.~-Thur^ Nov. 20Hi, 1^
sa kiitettävässä tarkotuksessa "suo-1 että kontroUeeraavat 18,000 tehdas-j
d l a j a edistää sähkö- j a siihen l i i t -
ftFviä teollisuuksia Suur-Britannias-sa."
Näitä kahta suljettua korpo-ratsionia
hallitsee tuo voimakas
' . . • • • • • • • • • • • • • • • • * • • * * * * * * • * * ' * * * * * * * * * * * ' * * * * * * * * * * * * * ' * * * *^**** * * " * * * *
,.*>t>t<>**>>****«***'*** **"•**"**********************'**'***** ********'***
•««<•••«••••
.....>....
••«••••«••*• M
Yhteensä
Jatkakaa listaa tarpeen mukaan j a paluttakaa meille ennen
joulukuun 1 päivää rahojen j a selvästi kirjotettujen nimien kanssa.
Siellä missä ei ole varsinaisia asiamiehiä, jokainen lehdien
lukija katsokoon, että työ tulee suoritetuksi.
V A P A U S ,
Box 69, SUDBURY, Ont.
Vapauden konttorille lähetetään j a tuodaan rahasummia t a l -
' ietetavaksi siitä huolimatta että konttorin puolesta on erikoisesti
pyydetty ettei niitä tuotaisi, sillä Vapauden liike ei tarvitse raha-tooja.
Tämän seikan huomioon ottaen on Vapauden konttorin
puolesta tehty sopimus yhden Canadan suurimman pankkiliikkeen
Sndburyn konttorih kanssa"", siitä etta Vapauden liike voi tuon
pankin konttoriin tallettaa suomalaisten rahoja tavallisella säästö-tilin
korolla. AsiaA voivat Sudburysta ulkona asuvat sekä kieltä-taitamattomat
sudburylaiset toimittaa seuraavalla tavalla:
Ulkona asuvat lähettävät rahan joko posti- taikka express
Money Orderina tai pienemmät summat registeöratussa kirjeessä
Vapauden konttoriin, lyhyesti mainitein että rahat ovat talletetta­vat
pankkiin lähettäjän omalle, tilille.
Sudburylaiset voivat' itse tuoda rahat Vapauden konttoriin.
Lähetyksen matkassa on lähetettävä noin 1 tuuman korkea
ja 3.tuumaa leveä valkea paperilappu, johon on kirjetuttava tal­lettajan
täysi nimi, siltä varalta, että käsialaa voidaan vertailla
rahaa pankista pois otettaessa. ^. :^
Pankin antama vastakirja rahasta lähetetään heti talletta­jalle,
tai jos tallettaja n i i n haluaa, säilytetään Vpauden konttorissa.
Rahoja pankista pois otettaessa; jos tallettaja ei silloin ole
•Sudburyssa, voidaan ne lähettää panldn antamalla nmksuosotuk-sella
postissa. Postimaksu vedetään rahasta.
, Korvausta on Vapauden liikkeelle maksettava SO senttiä jo­kaiselta
kerralta kun pankissa pitää käydä tällaista laina asiaa
hoitamassa, •:
Lopuksi olkoon sanottuna että Vapauden liike ei Jialua tästä
tehdä mitään erikoista liikebaäraa, vaan on tämä yhdistetty liik­keen
konttorin tehtäviin pelkästään tarkotuksella auttaa henki­löitä,
jotka asuvat ulkona kaupungeista, joissa on pankki j a myös-km
henkilöitä joöca eivät osaa englanninkieltä, sekä samalla va­pauttaakseen
Vapauden liikkeen ottamasta rahaa talletettavaksi.
Ennenkuin teette lähteyksen lukekaa tarkoin ylläbleva se­lostus.
...
Box 69, Sudbu^y, Ont.
brittiläinen teräsyhtiö, Vickers, IA
mited.
Vieläkin voimakkaampi oli ae
Britannian tehtailijoiden liittoutu­minen,
jonka järjestelmän ohjaksis*
3a oli Barclay pankki j a Vickers,
Ltd., ja jota kutsuttiin nimeltä The
British Empire Producers Associa­tion.
Sellaisten miesten johdetta­vana
kuin olivat Lord Milner, Lord
Lonsdale j a W. M . Hughes Austra-:
liasta, tämä liitto kokosi siipiensä
suojaan lähes neljäkymmentä teh­taili
jaliittoa kaikissa osissa britti­läistä
kuningaskuntaa. Indian ja
Australian kauppakamarit; Canadan
tehtailijat j a Uuden Seelannin lam­paankasvattajat
— nämä ovat joi­takin
niistä jotka järjestettiin tä­hän
kauppayhtiöön tarkotuksella et­tä
teollisuuspomot voisivat lujittaa
maansa ja samalla lujittaa britti­läisen
•imperiaUsmin ketjua.
Tuo mahtava kauppiaitten, maan­omistajien,
osakekaupan välittäjäin
j a tehtaili jäin joukko joka mobili­soitiin
ruokatarpeita hankkiniaan
Britannialle tekevät tehtävänsä yhä
suuremmilla ja suuremmilla voitoil­la,
ja he myöskin ovat päättäneet
käyttää valtaansa pakottaakseen
•VVall-kadun rahaparoonit pois brit­tiläisestä
kuningaskunnasta. Seik­ka
joka canadalaisille on , mielen­kiintoinen
erikoisesti on se, että
Canadian Manufacturers Associa­tion
kuuluu myöskin tähän suureen
liikemiesten yhdistelmään.
Mutta tärkein ja vaikutukseltaan
laajakantoisin toimenpide, johon
tuo kuolemaan haluton brittiläinen
imperialismi ryhtyi oli Federation
of British Industries'in (brittiläisen
teollisuusliiton) muodostaminen,
jonka ohjeita kaikki muut liitot ja
yhdistelmät seuraavat.
Tässä liitossa, jota johti tuo te­räksen,
öljyn ja kullan kolmiyhteys,
Vickers, englantilais-persialainen öl­j
y - ja Barclayn pankkilaitos, ilmeni
yritys yhdistää kaikki teollisuudet
teollisten neuvoskuntien kontrollin
alaiseksi, joita taas yhdistäisi ylei­nen
neuvoskunta. Toisin sanoen,
siinä ilmeni Suur-Britannian raha-kuninkaiden
taholta yritys saattaa
kontrollinsa alaiseksi Britannian ko­ko
kaupan ja siten koko poliittisen
elämän ja poistaa Wall-kadun häi­ritsijät.
Heidän työnsä edistyi niin nopeas­t
i että he voivat piankin kerskailla,
ts, joiden pääoma on ylitse kakä-k)-
mmentä biljoozuui dollaria j a et­tä
niillä on sananvaltaa sadassa ja
kahdeksassassa kymmenessä tehtai-lijain
kauppayfatiössä ympäri maa­ilman.
.
Kun sitä niin loistavasti johti
Vickers Ltd. yhtiön asioissa hyvin
tunnettu Vincent Caillard, tukivat
älykkäät diplomaatit ja viekkaat
finanssimiehet, laajensi brittiläinen
teollisuusliitto nopeasti toiminta-alaansa.
Se perusti British Trade
Corporatsionin, otti haltuunsa Tur­kin
National pankin, käytti kunin­kaan
lähetyskuntia itämailla kauppa
aseminaan ja työntyi Mesopotami­aan.
Se soti American Internatio­nal
Banking Corporationia vastaan
itämailla. Austraaliaan se meni
tuon maan teräspatruunien avulla,
tuon ovelan politikoitsijan, kenraa­limajuri-
Newton Mooren johtama­na
Etelä-Afrikassa sen asioista piti
huolen kauppakamari j a myös Etelä-
A f r i k a n kansallispankki.
Brittiläisen teollisuusliiton pää­miehet
voivat olla huolettomana
siitä että parlamentissa pidettäisiin
sen puolta. Sillä oli lukuisia ystä-viä
parlamentissa ja kohta julis­tettiin
tuon liiton jäsenille sejuraa-vaa:
^ "Jäsenemme tulevat huomaamaan
että monet niistä ehdoista, joita tä­mä
liitto laati joulukuulla päämi­nisterille
j a muille brittiläisille e-dustajille,
voi löytää päätettynä v i ­rallisessa
sopimuksessa."
Suunnattoman mahtava voima, jo­ka
liitolla oli kuningaskunnan jo­kaisessa
osassa, pankkiirien kont­rollivalta
yhdistettynä teräs- j a öl-jymagnaatien
voimaan, älykkäitten
diplomaattien apu, jotka olivat tot­tuneet
kaikkiin valheen j a petoksen
taitoihin, niiden "expertti"-neuvon-antajien
apu, joita liitto oli hankki­nut
— nämä^ liittouituivat tekemään
Lloyd Georgesta,v tuosta ovelasta
Walesin tietäjästä, brittiläisen ini-perialismin
taitavan edustajan nois­sa
diplomaatisissa kaupoissa ,Wall-kadun
edustajan, entisen president­ti
WiIsonin kanssa ; Versaillesissa.
Jbhtuu tästä voimasta, joka oli sil­lä
takana, että brittiläinen imperia-liarai
voi iskeä imperialistisen Ame­rikan
pankkiparoöneja. Se näytti
kaikkia näitä keinoja^ yhdistettynä
Morganin rahamahtiin, pakottaak­seen
• amerikalaisia imperialisteja
perääntymään vallatakseen vaikutus
alaa useissa osissa maailmaa ja l u -
jittaäkseen valtaansa < k a i k i l l a ta­voilla.'
-
osaksi siitäkin, naitea kaivaminen
teknillisesti saadaan järjestetyksi.
Mahdollisuuksia kullankaivamiseen
Lapissa suuressa mittakaavassa
näyttää kuitenkin olevan j a vaikka
siis kannattavaisuutta ei vielä voida­kaan
pitää aivan taattuna, on kui­tenkin
toiveita siitä, että kaivami­nen
voidaan saada kannattavaksi
Lisätutkimuksia on kuitenkin luon­nollisesti
vielä tehtävä paljon laa-jemmalta
alalU. Heti kun maa
jäätyy aletaankin jälleen talvitutki-mus,
jonka tulokset voivat paljon­kin
vaikuttaa asian ratkaisuun.
HYVIÄ KIRJOJA SAATAVANA VAPAUDEN
KIRJAKAUPASTA
Ralaoiaailinan sisäisiä virtauksia
Turhaan ei puhuta amerikalaisen
bpitalismin vaikutusvallan • lisään­tymisestä
maailman finanssiosiois-
*a viimeisinä vuosina. Se alkoi
rientomarssinsa varsinaisesti jo so-
«Jah aikana. Valtaustehsa kautta
«iitoivat amerikalaiset rahamiehet
ikäänkuin taisteluhaasteen englanti-
Jaisine rahakuninkaille. Englanti-
Jaiiien tavaralähetys, laivarafcennua,
teräs, kivihiili sekä puuvilla j a mo-aet
muut tuotteet joutuivat uhat-
*m asemaan. Jollei vaikuttaviin
jgmenpiteisiin ryhdyttäisi, voisi
;WttiIäistä imperialismia uhata hä^
y^oja englantilaiset kauppiaat saisi-
•'at sulkea ovensa.
Kun vanhan kapitalistisen järjes­tymän
perinnäistapoja omaavat y l ­ität
pohatat joutuivat tämän pui-
< ^ kanssa vastatusten päättivät
*e aiobiliaoida kaikki voimansa yh­tenäiseen
j a päättäväiseen ryntayk-
**en maailman ylivallan 'saavnttami-^^
*«H Nuo brittiläisen imperialis-
Jto rakentajien ylpeät perilliset —
»ollisnuskapteenit,' kauppiaat, f i -
"aosamiehet,vjekkaat diplomaatit,
g_ eivät nuTloinkaan. antaisi perään
™ taistelua. Liian Sanan olivat
g^Ileet noiden lukuisien rotujen
;f?ffitsijoina tuossa suuressa kunin­gaskunnassa
"jossa aurinko « kos-
«»n laske", l i i a n kauan oUvat he
J^eet mahtaflem^n "seitsemil-
«nereltäl* anastetuDa" gyalHIl;»,
«ntaakseen nyt valtansa j a r i k k a a -
tensa Wall-kadun rahaiparooneille
käsittämättä kaikkia . diplomaatian
taitoja ja kaikkia heidän kaskettä-vänään
olevia voimia. He kyllä hy­vin
käsittivät, että . f inanssiasiain
ohjakset olivat joutuneet Wall-ka-dun
rahamiesten käsiin ja että
Rockefeller, 'Mellon ja Co. olivat
tämän maailman vallan muuttuneen
suhteen päätekijöitä. Heille oli
täydellisesti selvillä, että Amerika,
«ikä Saksa, oli - heidän tuleva kil­paili
jansa maailman kaupan saa'
cvuttamisessa. Toisin sanoen, Ama-rikan
pankkiparooneissa oli britti-
Iäisen imperialismin vihollinen —
j a hyvin voimakas' vihollinen.
Englantilaisen teollisuuden voi
mat mobilisoitiin > hyvin nopeastL
E n s i n ' järjestettiin Englannin konie-teollisuuden
päämiehet British E n -
gineers-:'Associationiin. Sen oman
lausunnon mukaan perustettiin se
"senvuoksi" että oliri olemassa kes­kusjärjestö,
brittiläisen koneteolli-suuden/^
edist^miseksi'', ja nyt on
sDlä- y l i kuusisataa .jäsentä j a on
sen ..pääoma sataviidkymmentä mil­joonaa
puntaa.
Läheisesti tämän yhtejrdessä on
B r i t i s h Electrieal and A U i e d ' M a n u ­facturers
Association, joka muodos-fettiin
'sananvallan"; hankkimiseksi
|}li^l^{»q^^fnt}IlmTlni^nM»,, : ^^^alfitaks^SSa,'
inaaknntafaalUtnkBessa j a p^Ocallis-ten
^nktoriteettuof edessä yhdisty­neitten
teolfisuidcsienedQka^, tuos-:
PIETARISSA VANGITUT SUO-MALAISET
Pietarissa on vangittu ja karkoi-teltu
Solovetskin vankisiirtolaan
suomalainen liikemies Antero Hal­kio.
Toistaiseksi ei öle täyttä sel­vyyttä
mainitun karkoituksen syis-
.tä. Sen lisäksi on Pietarissa v i i ­me
toukokuussa vangittu liikemies
Mikko Kuokkanen, Terijoelta, lu­vattomasta
rajan yli kulkemisesta.
Samoihin aikoihin pidätettiin ina
Boris <I!ederhplin, joka nyt ön van­gittuna
Pietarissa, Viime kuuri 15
p:nä karkoitettiin liikemies A, K o ­ponen
niinikään Solovetskiin ja 23
p:nä liikemies Amias Edward Kyy­tiä
Kivennavalta Novo-Nikoläjevs-kiin,
Siperiassa. Jo viime vuoden
helmikuussa pidätettiin liikemies
Pekka Pukkila, joka siitä pitäen on
istunut vangittuna Pietarissa.
Sikäli kuin venäläisten taholta
on ilmoitettu, lienee tuomioiden ja
karkoitusmääräysten syynä kaikis­sa
näissä- tapauksissa luvaton r a ­jan
; yli kulkeminen, salakuljetus,
keinottelu tai joku muu sellainen
rikos. Lisäksi on vangittuna vielä
joukko Suomen kansalaisia; jotka
aikanaan pidätettiin vakoilusta syy­tettyinä.
Yleensä on karkoitus- ja
vankeusaika ensimainitunlaatuisissa
rikostapauksissa 3 vuotta. Vakoi­lusta
tuomittujeri kohtalo on vielä
paljon ankarampi.
— o-—'• —— ^'^••'••..•r
RAUTATIETYÖT TAMPEREEN
YMPÄRISTÖLLÄ
' Kuluvaa - vuotta varten on^rauta-tiehalHtus
myöntänyt Porin radan
Tampereen j a Nokian väliin uudellen
kiskoittamista varten 3,655,000
markan suuruisen määrärahan.
Uusi kiskoitns tullaan toimittamaan
30 kiipn kiskoilla. Vanha rata oli
rakennettu 25 kgn kiskoista.
Kiskoitustöibin ryhdyttiin viime
keväänä j a on tähän mennessä • eh­ditty
kiskottaa pienen matkaa E p i -
län pysäkin ohi.
T ö i s » öh parhaillaan noin 30
miestä. Epätietoista on kuitenkin,
milloiii koko väli saadaan valmiiksi,
sillä ön puute sidekiskojsta j a alus­levyistä.'
/
Muista Tampereen ympäristöllä
suoritettavista töistä mainittakoon
uuden tavaramakasiinin j a sivurai­teen
rakentaminen N o k i a l l a . N i i ­den*
rakentamiseen ryhdyttiin joku
riä pitkä,-tiilee sivuraiteineen malt-sapiaan
175,000 markkaa. Viime
kuussa ryhdyttiin Alaviftlen ase­malla
rakentamaan uutta vesitornia.
Siitä aiheutuvat kustannukset
arvioitu 200,000 markaksi.
on
aik^ ntten j a saadaan ne jfen»es
Ws tämän qrksyn aikana valmiik- tulee hyrin kalliiksi,
jo. Uusi taTaTfrma>a«T'"V 25 met- käytännöllinen - ratkaisu
J O K E L A I S E T HARRASTAVAT
RAAMATUNTUTKIMISTA
Jokelasta kirjoitetaan, että siellä
työläiset ovat hyvin haluttomia
käymään työväen puhujia kuule­massa.
Eräälläkin kerralla ei ol­lut
Ammattijärjestön luennoitsijaa
kuulemassa kuin jokunen henkilö.
Mutta olisipa ollut ilmoitettu puhu­jaksi
joku, raamatun tutkimisseuran
tai muun humpuukiseui-an puhuja,
niin kyllä kuulijoita olisi ollut. E l i
jos pelastusarmeijalaiset olisivat
järjestäneet . "hei-ätyskokouksensa"
(joita kyllä halusta näyttää työ­väentalollakin
suosittavan); niin t u ­pa
^olisi ollut täysi kuin Turusen
pyssy. — E i näytä Jokelan työläi­set
"vielä ymmärtävän "etsikkoai-kaansa".
huomauttaa Työväenjärjes­töjen
Tiedonantajan kirjeenvaihta­j
a - • : ^
— — - — o
LAPISTA LÖYDETTY: KULTAA
Professori Pentti Eskola, joka on
viime kesänä ollut tutkimassa ko­neellisen
. kullanhuuhdahnan edelly­tyksiä
, Lapin kulta-alueella, on siel­lä
tekemistään havainnoista kerto­nut
seuraavaa:
Kesällä toimitettavia tutkimuksia
varten valittiin alue Sotajoen suul­ta,
koska sitä pidettiin . edustavim-
,pana kulta-alueena. Kaikkiaan k a i .
vettiin jokilaaksossa 62 kuoppaa^
joista syvimmät/olivat noin 8 met­riä.
Sitäpaitsi tutkittiin; joen poh­jaa
patoamalla. Kerrallaan otet­tiin
1—3 tonnin suuruinen maa-määrä
ja pestiin siitä erikoisella
koneella kulta. Päällimmäisissä ker­roksista
oli 0.2-—0.3 gr. kultaa kuu­tiometriä
kohden. Alemmissa ker­roksissa,
joiden vahvuus oli .1—3
metriä, saatiin suurempi keskiarvo,
4.1 gr- kultaa kuutiometriä koh­den.
Tutkimuksen antama keski­määräinen
tulos on 1,;39 gr, kultaa
kuutiometriä kohden; Tämä tulo»
on minimiarvo.-
Prof. Eskola on huomauttanut,
että käynnissä on kultakaivoksia,
joissa kultapitoisuus ei ole näinkään
suuri. On kuitenkin otettava huo­mioon,
että työ j a knljetuB Lapissa
nmtta asian
PERÄ-POHJOLAN RATA.
SUUNNITELMAT ^
Karungin—Aavasaksan linjalla
ovat tutkimukset nyttemmin päät­tyneet,
ja on Mikk. S. saanut tutki­mustöitä-
suorittamassa olleelta in-sin.
H . Valjakalta asiasta seuraa­via
tietoja:
Karungin rata, joka sota-aikana
rakennettiin Torniosta Karunkiin
on nyt suunniteltu jatkettavaksi ai­na
Aavasaksalle saakka. Jatko-radan
pituus tulee olemaan 43 km.
ia tulee se kulkemaan pitkin Tor­nionjokilaaksoa,
asuttuja seutuja ja
tasaisia maita pitkin niin, että suu­rimpia
töitä tulee vain Ylitornion
kirkolla, jossa tulee rioin 10 metrin
leikkaus ja poistettava maamääärä
lähes 100,000 kuutiometriä sekä 40
m. pituinen silta Martimojoen y l i.
Rata on tutkittu paikallisrataria
j a pysäkkejä suunniteltu kokonaista
kuusi kappaletta ja lisäksi Aavasak­san
pääteasema, joka tulee sijait­semaan
aivan samannimisen vaaran
juurellai joten matkailuliikenne, jo­ka
kesätyön auringon aikana on ny­kyään
suuntautunut Ounasvaaralle,
tulee nyt varmasti suuntautumaan
jälleen Aavasaksalle.
Mitä taasen tavaraliikenteeseen
tulee, niin on siinä huomattava
Lappiin tuotavat tarveaineet ja puu-tavajran
alaskuljetus, joka Tornion­joen
suupuolella olevien koskien ta­kia
tulee halvemmaksi rautatietä
pitkin. Samoin voi radan varrelle
syntyä" uusia saha- ja t«olU8Uuslai-toksia
ja nykyään • toimessaoleva
Oy. Aavasaksan massatehdas, jonka
vuosituotanto on noin 3,000 tonnia,
tulee käyttämään rataa hyväkseen,
sen sijaan että se nykyään on ol­lut
pakotettu viemään tavaransia
Ruotsin kautta.
Rajaseutuolojen kohottajana tu­lee
radalla olemaan suuri merki­tys
ja varmaankin Ruotsin puolei­nen
suomalaisasutus tulee käyttä­mään
rataa hyväkseen, varsinkin
kun rahti- j a kuljetuskustannukset
tulevat kurssin takia kolme kertaa
halvemmiksi.
Ensi vuoden menoarvioon on
otettu 5 milj, markan määräraha
radan rakentamista varten ja jos
Perä-Pohjolan edustajat saavat
määrärahan eduskunnassa vielä
nousemaan, aloitetaan rakennustyöt
jo kevättalvella.
.L—^——o • — . ' .•
4,000 TONNIA ROMURAUTAA
VENÄJÄLTÄ SUOMEEN
Kuten tunnettua, on Venäjältä
kuluvan vuoden aikana ostettu pie
nemmlssä erissä rautaromua metal­liteollisuuttamme
varten. Noin kuu-kausi
sitten ryhdyttiin neuvottelui­hin
suuremman rautaromumäärän
hankkimiseksi yenäjältä. Tämä
kauppa ön nyttemmin saatu lopul­lisesti
päätetyksi. Kauppa käsittää
kaikkiaan 4,000 tonnia rautaromua,
jonka kokonaishinta on toista mil­joonaa
markkaa. Rautaromu on
kuitenkin »seJalista, ; etteivät meta
litehtaat voi sitä sellaisenaan käy
tää, vaan siitä on ensin sähköuuneis­sa
valmistettava takkirautaa. Ra-jan
yli saapui ensimäinen rautaro-mulähetys,
joita tulee jatkumaan
pari kuukautta.
Muiden tevarain tuonti Venäjältä
on nykyään jotenkin vähäistä ollen
kuitenkin jonkun verran suurempi
kuin varemmin syksyllä.
Vietimme Venäjälle on syksyn
kuluessa pysynyt jotenkin entisel­lään;
suurimman osan sitä muodos­tavat
paperi, selluloosa ja lanka-rullat.
• ——o—~—-—
a i . » * »
AlaatMB Saaakirja » .
AmrikaUiMa TröviealiikkiMn Vararikko
Brackca Enyl«nainkiel«n Opmkirja .»
Ihmisra Httrra, k i r j . H a l l Caine, 2 osaa, sid. yhteensä
Jiittuiio ' HiKciAA .••••.•,••.....**.'
Jirjcstclmiai, Mueller
KaäanluudeB opaa, k i r j . Musikka, nid.
KaMakouIaa kartasto, toim. Jotuni, sid.
KemmaBistiaeii M«aif»sti
Kasriskeittolurja ...,.„.
KritkiBukoa Alkaoeri
KoImkaaeB lateraaUoBalea Teesit is Ssännöt
Kaksiakertaisea Idrjaaptdoa opas
KIoadykaB Iraaiacas, Jack London
KadotolucB kaasa, Jack London
LvmiksattisB tytär, Jack London
Laakeissa, romasai SuomeB luokkasodatU ..........
LriMjrkarJaB Hoito
Laula tuUpuaaisesta kakasta, kirj. J . Linnankoski, sid
MUaa WalliB KaittokirJ»
Nabrtevaa Saaaktrja
Merilasi, Jack London
Maailmaa rakeaae, E, Becber ......
Otavaa kaasakoulakartasto
Oksassa Eaclaaaiakielea OoDikiria
Pakkopaita* Jack London
Perastaslaia Olemvs
Perheea. Yksitvisomaisaudea ja ValtSon Alkuperä
Puasiaea Vaara
SosialistiseB Filosofiau Juuret
Suomea TvSviea Tulikoe
Seikkailuji» Tibetlssa. k i r j . S«^en Hcdin. sid,
Sairas lapsi, k i r j . Ruotsalainen, sid.
Tarttuvista sukupuoliUudeista, kirj. Pirilä, nid
TeoUisuusualoaismi AtBerlkassa . . . . . . i '.
Tyhiiea JPaikkojea Matkuskajat
Tiede ia VaUaakumöus • •
TyoväeB Laulukirjs . , >., .v...
Voimisteluohjelmta I • • ••—•
Voimisteluohlelmi* II ,.
Voima Ja Aiae
Vaino joaka mieulle aaaoit, H a l l Caine, 2 osaa, sid. yht.
Valkolaea profetia, k i r j . Hall Caine, 2 osaa, sid. y h t
Ylos helvetisti, kirj. Konrad Lehtimäki, sid.
Ylelnea Historia, aleanettu hinta ,...r,.„
Biologian Peruskysymyksiä, sid. .,.,M..
Kannattava Karjatalous, sid. .•.•....,...t..,...i.,,,..,,,,,,..,.,..,....,.
Koditon, sid* •.» • *.
Danicla, eld
Amerikalainch Nuorisotasavulta. nid. .,....,....,.,......'....,...„.,..,
Kommunistinen Manifesti, sid. ......
Geologian Perusteet, sid.
iaaremin ruusu
Ilias, sid.
hmissyöjäin saarella
Ikuinen Linna, std.
Ihminen, sid
Juurikasvien Viljelys, sid. .„ „....
.iapincn, sid.
Kuun Lakaso , ., ....„„„..,....,.,.
Kolme Musketti Soturia
Kuningatar Hanhenjalan ravintola
Kodin lääkärikirja .......„,...,.....„,....
Kymmenen sokeaa johtajaa, riid. ..
Lemmenjuoma, sid >.......
Lasten kirja, sid,
Mansaaren Tyttö ,
Marlanela, sid. ....
Mailman Vallankumoukset, sid.
Miksi puollan yhteiskunnallista vallankumousta, nid. .,
Seisten Sukuelo
<••••
• f* iss*»«*
.......
•«»•••S(«S«S»««#«
4f•••••••••«•»#•
f*t«s«*sa««*«*
Naisen terveyden hbito .....
Natsäretin Kirvesmies, sid.
Parisin Notre Dame
Peloponneesolaissota, nid, ........
Palvelusnalsen poika, sid ......
Perustuslain olemus, nid.
Penikkatauti, nid.
Rakentaja Solness, nid, .,.„,.„.,.,.
Ranskan Viimeinen Keisari, nid.
Rakentaian Opas, sid. ,..„....'.....
Ranskan Kansalaissota, nid.
Sosialistisen filosofian juuret, nid,
Sadan prosentin patriotti
setalan kielioppi
Sotamuistelmia, Ludendorff
Sydänveri, sid. „.,.,...„..,.,....
Sosialidemokratia ja Sosialismi, nid.
Sosialistisen filosofian juuret, nid,
Sadan prosentin patriootti, sid.
ruhlaajapoika, k i r j . Hai Caine ............
rahdon kasvattaminen, k i r j . Jule Payot ..
Tähtien Kohtalot, sid.
Tähtitiede, «id. .,...,„i,„...,.,..,.„„.,..
Työmiehen talousoppia, nid.
Tiede ja työväenluokka, nid.
1'yöväen urheilulehden sidottuja vuosikertoja y. 1921-22-23
Työväenluokka maailmaa uudelleen rakientamassa, nid.
Terrorismi ja kommunismi, nid.
Uuden Ajan Filosofian Historia, sid. „.'.,„.„..„.„.,..,.,„..,.
Tusi lääketiede, sid.
Wardin Eden ,.
Valtio j a Vallanktimous •
Vanhanajan Kaupunki Valtio, sid.
Voima jä aine. sid.
Äidinkielen Oppikirja, sid.
Watermannin fountaiakynlii erikoSsca bjrvä valikoima, kynien bia-aat
ovat $2.75, S4.S0. Sd.OO ia ST.OO.Kymmenkuataa eri nallia. Lähete*
taan postivapaaiti kaikkialle Caaadaan.
Kaikkia rllaoleria kirjoja seka kynii O B niin runsaasti atti el ola
pelkoa pikaisesta toppumisestat Joten voitte lilaujksla labettäa surkeile*
matta.-• r ' V-',- ^-v'; '••^'••V--•'•••.•'••V^:
f ••l*a>*«'«.st«'««>ss
• »»»»«••««•sss,
J5S
1.50
.18
$2.50
1.25
.35
1.00
1.00
.30
2.10
.25
.75
»1.25
1.00
1.25
.55
1.25
2.80
2.00
3.00
1.50
1.76
1.00
2.00
1.75
.30
1.00
.26
.40
.85
1.50
1.25
.50
.15
1.00
.60
.45
1.00
1.00
.....2.25
... 2.50
... 2.50
.;. 1.7»
.....10.00
. 1.25
. 1.00
. .85
. 1.00
. 1.25
1.00
. 2.25
1.00
. 4.50
. 1.00
. 1.50
. 1 . 7 6
. .75
. .55
. 2 . 0 0
1.00
1.25
6.00
.70
1.2B
I.IB
1.00
1.00
.55
, .25
1.00
1.25
1.60
.75
1.86
1.76
.30
.60
1.26
2.40
.76
.86
.40
.88
.76
2.00
1.26
.60
.30
' 1 . 0 0
1.00
-.60
2JM
.36
.60
3.00
2.28
1.80
.78
3.00
.. 2,16
.76
Tov. VAPAUDEN KIRJAKAUPPA, Box 69, Sudbury, Ont.
Ita
SOUTH PORCUPINE, ÖNT.
Ei tarvitse p e l j a t i . Näin talven
tultua ei kenenkään tarvitse peljä­tä
kylmää, voitte käyttäytyä vaikka
kuinka ohkasissa kesävaatteissa ja
pikkulapsetkin hikoilevat väljissä
mekoissaan, niin on haalimme saa­tu
lämpöiseksi. Joka tätä ei usko
•niin voi käydä kokeilemassa, sillä
joka lauantai on aina" jotain :haa-
Iflla, . ette tule hukkaan kotskaan.
'Olen kuullut monen sanovan - että
menisin haaiille vaan siellä oh kyl­mä.
Nyt on kylmyys poistettu, hy-yät
lämmityslaitteiet on saatu kuri-toon.
Osaston toimikontien e i myös­kään
tarvitse pelätä kylmää sillä
kaUdssa osaistoisBa on omat "stou-vinsa*'
j a lämpöä >riittää Niinpä
käykäämme tarmokkaasti talven
toimintaan, johon tilaisuutta aiitaa
nurin lämmin haalimme.
Osaston tySkbkooksct olemme pa^
]riJppQa 'koitetut toistajsdoä pitämään joka
toinen sunnuntai kello 2 j . pp. E n ­si
työkokous on 23 p. marraskuuta.
Tehkää velvollisuutenne saapumalla
kokoukseen, niin uudet kuin vanhat­kin
jäsenet.
Lausun kiitokset Pottsvillen to­vereille
kun avustivat meidän osas­tomme
haalirahastoa $22.50.
Uutistenkirjöttaja,
• ' V - - ; ' ' • - ' — O - — ' ,
WANUP, ONT.
Viime kuun 31 p:na eli niin kut­suttuna
"Haloween" iltana löivät
meidän kylämme naiset kaikki mies­puoliset
henkilöt kerrassaan häm-mästytyksellä.
He nimittäin pani
vat toimeksi pikein onnistuneen ja
ohjelmarikkaan iltaman. Ken van­hoista
miespuolisista toimihenkilöis­tä
olisi vonut uskoa sitä että nai
set yksistään voivat järjestää ilta-matilaisuuden
niin monipuol^ksi
mitä. ee oli. Suomenkielinen ohjel*
ma ei nyt kylläkään ollut kovin
nautintorikasta, mutta kuitenkin
tyydyttävää, syystä että hekään ei­vät
voineet luoda tilaisuuteen mi­tään
erikoisia kykyjä kun ei niitä
kerran ollut saatavissa. Mutta eng­lanninkielistä
ohjelmaa suoritta­maan
he olivat onnistuneet saa«
maan oikein ammattimiehiä. Osan­otto
' myöskin oli niin runsas että
ei sitten Wannp!n osaston perusta­misen
jälkeen ole moista oliot.—^
Kuulin jö kuiskeita että meidät jo
kerrassaan tukehdutetaan henkisel­la
kuin myös ruumiillisella ravin­nolla,
Itsepuolestani kuitenkin. ha­luan
lausua naisillemme runsaim­mat
kiitokset heidän toimeliaisuu­destansa.
Vietimme myös Venäjän vallan­kumouksen
7:ttä vuosijuhlaa, jos­kaan
emme siinä oikein onnistu­neet,
syystä kuin satoi koko päivän
taivaan täydeltä j a ilma oli kylmän
kolea., Mutta siitä huolimatta ker­tyi
koulullemme jonkun verran vä­keä
j a niin juhlimme kaikilla ollen
mieliala hilpeä j a rattoisa.
„ Osi(st,9fi,, huvit^lpikt^
päätti' panna^ toimeksi, kukkailtamat
t. '6 'Izi V^'^trskpn että .silloin 'taas
saamme''jlltänuififamme :yhden'haus­kimman,
koska naiset olivat taasen
tekemässä päätöksiä oikein innolla.
Ei ollut heidän keskuudessaan puu­tetta
toimihenkilöistä' kuten on
miesten kanssa '''feitfcy-f"-kö ' n i i n,
näyttää- ainakin^ « I t ä ^ ^ t ä housut
he vieväti-miehllt&JTieli^«utta i v i e - :
kööt jo»'ttJlehet^'vielä edelleenkin
ovat ilahjuksiB. Kirjeenvaihtaja.
IPKTAKAA
mAUKSENNE!
^•V.••-^'/c--'^-;'^'
•mmi,
mm
mm&
i Ä
. •"•1' '".iiii/i
m.
mm