Vapaus, October 19, 1954

              mmmmm
rmmmri
m
a Rytmi­si
y^astööinme
lettelo-Msittää ainoastaan
Deccai* ja^Rytmilevytykset.
sn laiUaJlen,
'in ' " '
•JEN
AJOREN ja
[iKON levytykset
i i i i i i i i iHHMiili" pidättyivät äänestyksestä. Emsei ztn^uetMent UirSnitfOssixaau
m u i d e n p o r v a r U l l s t e a r y . f ^ . ^ ^ ^ ^ e S E S S T t a ^
t a j a t ' arvosteUvat ankarasU Lcntoo- ^ "^^IJTl^^ 1»™^ sopimuksia. ' kansanUsavalla» p « w -
B»pimw^. _ ^ laslakia, j o k a äskettäin byvifeyt-
1Lokakuunl2. p n ä £ U o r i t e t i n i ^ kansanvaltnntettojen Tfcis.
tyk«en',tul0k6epa 350 ä^nta k^n^ • jHnalaisen kokouksen cnstmmäi-.
baUItukselle.- luottamuslausetta^la r ^ istunnossa.-' ' N e v b s t o U l t on
edusta pidättyi äänestykse^Ji^jl, jjnomalehdistö y k s i m i e l i s e s t i l a n -
edustajaa äänesti vastaan. fism& etta 'se m e r k i t s e e ' s n u t U ' t a -
s a 3 n äänestyksen- tuloksia l^gjoa . «nsta K i i n a n kansan' elämä««»
y l e i s r a d i o I l m o i t t i : ^ J tärkeätä v i i t t a a KilnAt m o n i -
"KeskUStelU o s o i t t i selvästi k i j . »«»sisataisessa l u s i o i E a s s a . , T e r -
l i d o f t o i i k s e n ainoastaan valtmtta. . wWiessään Uoll» iätä ^tapäiisia
n e e n Ofendes-Francen • jatkatnaa nemrostoliittolaiset leiidet tnlki;«
L o n t o o ^ , aloitettuja neuvotleioja .jerat kalkkien neuvostoilunisten
mutta e i antanut ehdotonta> Iqiät ajatuksia näiden i l o i t e s s i s e n na-svmlstään
siellä t e h d y l l e soplmBl»Tie . 4en voiton johdosta, jönfca K i l -
K e s k u s t e l U i - f ^ monisatandljoonainen liansa •
taniksessa on Jälleen osolttänat/ini. ^iVsaavuttanut uuden elämän r a - -
ten v a a r a l l i s t a o n {Ranskalle jiiidec Jontamisen tiellä.
s " S u s ^ r s : S ä Ä t "iSeTrs-m
a c h t i n uudistamista esiintyen a ^ "^'^^ ^ i T C «neSi'
r o o p a n armeijaa vastaan, muttal K' '^'''''^l f ^ " " ^f
nään ovat jo valmiit toyväk<#| ^ ^"""^ t""""''"^«^ELIS;
länsi-Euroopan lUton, jonka S r^^'^^ p ticaaikaisen
J T o n a i S n saixa: L n s i Ä Ämsen taistelun ulckset. ne pe-uudelleeii-
aseistaminen. nnpohja:3et muutokset. jotJca K i m an
p^^i iacsän elamaaia viime vuosien a i -
Säksalaisenmmtarlsminelvyttämii ^ ovat tapahtuneet ' j a j u l i s t a a,
.4a a j a v a n L o n t o o n suunniteln^nm ^ Kiinan kansantasavalta "turvasi'
tustMninep j a t a i s t e lu R a n s k a n ^ ^ifellen tapahtuvan r i i i t o j a r j e s t e l -
kemistä v a s t a a n sotilashlttoon bpnU ajan-haviamisen.Ja sosialistisen .yh-
' l a l s e n revanshlstien kanssa mm t ^ ^ a n rakentamisen',
hetkellä R a n s k a n kaikkien ter^ji:. iommunistmen puolue on
k l s t e n voimien k e s k e i s m t e h t a y l ^ voittoisaan l o p p u u n ' k a n -
•l-ökio. - Ensi vuoden alussa m ^ Ipnsaliseksl
t a a J a p i n i sotalaivojen r Ä -Pauttam-eksi. K i i n a « n a m ^ e s ti
nxteen^^tr^immälsen kerran 'e6ia iänikuisesta . ' ^ ^ T
maailmansodan päättymisen jältea ^f-^". ? ^r''""
E n s i t e l . t u l l a a n rakentamaan-kaS näärä jonka n t o e s s a K u n a n kanssa
1.600 t o m i i n k a n t o i g t a havittäjälaira «J'?"^^^'^ lukemattomia u h r e j a -
J -^M bnalaiset ovat saaneet itselleen r i l -
11 iumatto.man synnyinmaan".
"Vapauttaan aa onnellista elämää
• • tavoitetuessaan K i i n a n k a n s a o n s a a -
. v- mt kulkea vaikean ija s a n k a r i l l i s en
:|r; t taipaleen. M i k a a n ei k u i t e n k a a n ole
Är.:^:!: romut pysäyttää t a i m u r t a a sitä täs-ä
monivuotisessa t a i s t e l u s s a . " -
:iv ; "Kiinan kansan vuodattama veri
v';;^ i ols mennyt . h u k k a a n " , ' k i r j o i t t aa
Srasnaja Zvezda. " S e n yiLJvuosisa-
••v::i: ainen tai£)ielu päättyr:V,^ {|Ö49 k a n -
y. anvallankumoukäen ' hiäfr^rialliseeri;
v:^ii: olttoon, joka lopfelti maasta? i m p e r i a -
ismin, feodalismlii j a vlrköivaltaisen
!.;.vitii aäoman^tqjädeste^^
T! oman kai]säh!ä^vauah; V i M e h - y i i -'
,-i-:sls neksi kuluneen .vuoden taikaE^^^^
n?s lan kanrii; on; menötykselisesti:,^^^
\:iy: iyt-valtavaia,,taistdua,;-j<^^
tisena on ollut maatalousjäijestel-i!!?;-
nän usimihen, anierikkalaisienj^^^
aon vastustaminen. K o r e a n 'kaiisäh
lÄiv^ ivuataminen >Ja • vastäiviEtUat^
ax dlaieri ainesten kuki^tiaumii«e'Ä:''Ö
amnta:ious jälleenrakehnettU^^
•:; 1' alyhyeminässä ajassa — kolmessa
m?^ uodessa; k a i k k i tämä o n l i l o i n u t ; e -
• ^ i * iellytykset taloudelisen rakeimusty.ön;
iiunnitelmalliselle suoritukselle.-. J a
;;;jj-^csialjsiniin siirtymisekää,:vähitiäleri'%^
Ottaen pohjakseen, v i i d e n vviiöden
a maassa tapahtuneet, p e r i n -
ijalset muutokset j a t u l k i t e n l a a -
i j m ; kansanjoukkojen suuxlmpia
eita K i i n a n - p e r u s t u a l a k l j u l i s t a a ,
Kiinan kansantasavallassa valr
•ä kansanciemokräatto
Istetoiä "tuivaar^^m^
^lihallisin k e i n o i n lopettaa r i i s -,
ja kurjuuden J ä T ^^
j a onnelisen sö*alirtisen
nan." ^
"Penistuslaki tihldtsee TOimiakka^
uuden valtion tosi deihokraattista'
•tta"y kiitK4ttaä::Gu(^ onj
ieniokraattinen valtio, jota
työväenluokkai j ä ; joka, ' p e r u s -
työläisten Ja t a l o n p o i k i e n lUttocm.
valta kuuluu tasavalläsaa kaix-kansalaisllle
oikeuden tyäaön. lepoon
«ivistyifeen Ja alneelhseen tukeen
vanhuuden pälvmä. sairauden oattui
«ssa t a i työkyvyttömiksi tultuaan."
" K i i n a n , kansant&savallan perus­t
u s l a k i antaa tasa-arvolsmiden n a i ­sille,
j o t k a o v a t päässeet orjuudestaan
j a arruneet uuden K i ; n a n rakentajien
r i v e i h i n . Penistuslam mukaisesti
valtio' pitää aivan entyista huolta
K i i n a n nuori.:cn ruumiillisesta ja
henkisestä kehityksestä."
, "Peiuri-uslaissa sanotaan, että m a an
k a i x k l e n kansallisuuksien keikinäis-
.siihteet'perustuvat tasa-arvoisuuteeri,
.ystävyyteen "jä keskinäiseen apuun".
.Perustuslaki avaa uuden K i i n a n j o ­kaiselle
rakentajaUe valoisia j a i l a h ­d
u t t a v i a , mahdollisuuksia. "Vapaan
K i i n a n j o k a i n e n rivijäsen katsoa v a r ­muudella
huomiEpäiväänsä'V k i r j o i t ­t
a a Kcmsocnolskaja Pravda. ^ ' K i i n an
kansantasavallan perustuslaki turvaa
hänelle valoisan tulevaisuuden. Suu­ren
K i i n a n työtätekeville tarjoutiiu
mahdollL'iius antaa k a i k k i voimäiisa
•sosialistisen v a l t i o n rakentamiseksi ja
onnellisen elämän luomiseksi maan
nuorelle sukupolvelle."
VSiellä, missä tycsta on muodostu­nut
k u n n i a n aff a j a jossa kaikkien a -
jatukset ovat rauhanomaisessa raken­nustyössä,
siellä muodostuu jö itse
a j a t u s k i n agressilviseata sodasta jä
muiden kansojen orjuuttamisesta vie­raaksi
Ja oudoksi", k i r j o i t t a a T r u d.
" K i i n a n kansantasavallan perustus­l
a k i j u l i s t a a ; että. K i i n a n kanaahtasa^
v a l l a n hofijtmiattcmana suimtauksena
kansainvälisissä asioissa on taistelu
koko maailman rauhan j a i h m i s k u n ­n
a n edistyksen .Jalojen päämäärien
puoleata."
K o k o edistykselhnen ihmiskunta
tervehtii K i i n a n kansantasavallan pe-rustusÄkia
tärkeänä kansainvälisenä
tapauksena.
"Rauhanomaisessa rakennustyössä
ja Aasian j a koka maailmani t u r v a l l i ­suuden
puolesta käydyssä taistelussa
csoIttamaUaan sankaruudella kan­sanvaltainen
K i i n a on hankkinut i t ­selleen
miljoonien ihmisten r a k k a u ­den
j a myötätunnon kaikissa maissa",
k i r j o i t t a a Izvestija. "Tätä todistaa
Geneven kokouksessa tapahtunut K i i ­n
a n kansantasavallan tunnustaminen
suurvallaksi j a entistä voimakkaam­mat
vaatimukset kanshvaltäiseh K i i ­n
a n , palauttamisesta Sille k u u l u v i in
oikeuksiin Yhdistyneet K a n s a n k u n ­nat-
järjestössä. K i i n a n ; kansantasa­vallasta
c n muodostunut mitä'tärkein
rauhan tekijä Kauko-Idässä jä koko
maaailmassa". * •
Neuvostoliiton sanomalehdistö ko­rostaa,
etta Neuvostolutto on k a n ­sanvaltaisen
K i i n a n veli. • ystävä Jä
liittolainen. Kahden suuren kansan
liitto j a ystävyys o n voimakas r a u h a n ­tekijä
koko maailmassa. "Maamme
on JO solminut murtumattomat ystä-i
l
LennätinteitolEset
Cän$idsim V . 1952
ottava. — caiaädan lennitinyhtiöi'
den rslvehäcsessa ;]i v.iaea Utpvlia,
kakklaai» 11.618 henkilöä Ja niiden
toimesta lähetettiin vuoden isuluessa
kaikkiaan 21522.706 sähköaina?»»*.
Joiden Usäksi väKteUiin perille 2,0«2..
921 kaapelisanomaa. BahansUrtäiaäb»
keitä^ lahetetUln kaikkiaan yU 21.5
miUcsnan dollarin arvosta.
Vucden lopulla ilmoitetaan maassa
toimineen £',307 sähkfisanomatblmis^
toa eli: 51 enemmän kuin edellisen
vuoden lopulla.
vyy. suhteet suuren Sosialististen N e u ­vostotasavaltojen
L u t o n j a kansander
mokratian maiden kanssa", sanotaan
K u n a n kansantasavallan perustuslais­sa.
"Maamme kansan ystävyys koko
maailman:rauhaarakastavia kansoja
kohtaan voimistuu, Joka :päivä. Tämä
ystävyys tulee -vastaisuudessakin k e ­hittymään
Ja l u j i t t u m a a n " . '
'.'Neuvostokansa onnittelee sydämel­lisesti
K i i n a n s u u r t a veljeskansaa K i i ­n
a n kansantasavallan perustuslain
hyväksymisen Johdosta Ja toivottaa
K i i n a n kansalle uusia 'menestyksiä
uuden elämän rakentamisessa Ja tais-:
telussa kansanvaltaisen K i t a a n v a l ­tion
mahdin j a kukoistuksen puo­lesta?',
k i r j o i t t a a Pravda, * ;
Ah, eikö tämä
ole onnea!
L i n Jutang ~ eikö hän v a i n ole
kh-jailija j a fjlosofi ynnä vielä h u ­manisti
J u d , kyllä hän on. Humanisti ja
filosofikin: taatusti, koska hän poh­diskelee
maallista onriea j a t o k a i ­see
aina uuden ihapAiudfen oivallet­tuaan,
efta " a h , eiSö tämä ole o n n e a !"
L i n Jutang, o n ; o i v a l t a n u t Jälleen
— muttai lihme kyllä o n unohtanut
tekaista perään, e t t a " a h . eikö tämä
ole onnea!" Tai ehkä v a i n UP.^jO^
ka on maailmaUe tiedoittanut fUo- '^''?en._eivät e d i s t » » ^ - '
iiiHi l-Wilo tehieet.. U»^ba i:elvultai^
«saiutua JutikkUn «ansa;nväUsiiu töi^
m i m . Joiden tarkfaituksena on m a a i l ­m
a n rauhan turvaaminen» Ja nämä
nallltukset neuvottelevat yhteisesti
k a l k u t a ky?j'myksistä. j o t k a koskevat
HeuvostolUttoa Ja K i i n a a . Nämä maat
ttUevat toimimaan yhdessä taatakseen
y a l t u i t t e n s a turvallisuuden j a , m a a i l -
l i ^ n rauhan Kauko-Idässä Jä k a i k ­k
i a l l a maailmassa.
Geneven konferenssi on osoittanut,
kuinka tärkeää k a i k k i e n suurvaltojen
n n osallistua; tärkeistä kahsalnväUsls^
tä kysymyksistä käytäviin keskuste-:
l u i h m . sanotaan tiedonannossa edel­l
e e n . Se osoitti myös~VSA:n l u i l l l t -
sevien piirien. Jotka e l ä v ä t K i i n an
.jcänsantasavaltaa o t ^ m a s t a .oikeutet­t
u ^ paikkaansa Y K :ssa. harjoittaman
p o l i t i i k a n täydellisen perusteettomuu­den.
'tämä polltUkka; sanotaan tiedon-aniiossa.
i enemijää k u i n (USA:n K i i ­nan;
kansantasavaltaa vastaan suo­rittamat
suoranaiset hyökkäykset, e n ­nen
multa sen Jatkama K i i n a n erään
osan — Taiwantaj5aaren (Pormosan)
•-r: miehlttämtaen Ja K i t a a n kansalle
vihamielisen C h i a n g K a l - s h e k l n kop­l
a n sotilaaUinen j a rahallinenjtijfee-
200-v:n isojakokausi
päattymässi Suomessa
valssi, Henry ibeel ,
•ot, Henry Theel ja Metro-tytöt ,
Martti Suuntala
fcasta .tango, Martti Suuntala
retro-tytöt
Henry O^eel Ja Metro-tytöt
>lavi Virta Ja Metro-tytöt
o, Olavi Virta
lyt. valssi. M6tro-tytöt
3, Metro-tytöt
>lavl V i r ta
tango, Olavi Virta
igo. Olavi Virta
Olavi Virta j a Metro-tytöt
-o. Matti Louhivuori
Matti Louhivuori
o beguine, Olavi Virta
valssi, Olavi V i r ta
a, valssi. Metro-tytöt
Qgo, Metro-tytöt ,
men T i m , fox-trot, Mätti LouhivuoU j
fox-trot. Matti Louhivuori Ja - .
VeikflEO.Sato „ .
Inollla, polklka. Veikko Sato
alssl, Eero Väre
t, valssi, Eero Väre
jenkka Jorma Ikävalko
5t, polkka, Jorma Ikävalko
Rautavaara Ja mieskvartetti
äpio Bautavaara
, firidÖ-Junkkarinen
>. E x k U Junkkarinen
Vefldco Sato
/eikko Sato
lavi Vlztä
tango, Otovl Virta r
inkka/Jukka Lönnqvist
läky. fmt-tiot, JOkka Lonnqvirt
liletco-tytöt
1. M^zo-tytöt
d,.Jeifl^'*»Vi».lkävalkpi»
onna Ikävalko
ilaviiVirta _ ^
syyjÄ KÄIKKIÄU^B
sttavalätetyakulut)
ilee kSBlttftä.vählntäUi kolme
koeoUtedla:
iiig Company lf«l"
^eoyjm tukku- ja vähUtäismyJfi
. 3ota edustavat kansahvaltuutet-:
i yleiskimalainen kokous Ja kanf-i
uutettujen p a i k a l l i s k c i o u k s e ti
valtiovallan e l i m i e n or^ nöri
uttava kansanjoukkoihin, ylläpi-J
Ta nnhm Jatkuvaa yhteyttä,'
ava nuden mielipidettä Ja b l t a - '
»nuden valvonnassa". * ,
[ ^ n kansantaqivallan perustus-
^ jokamen pykälä h e i j a s t a a s u u r ta
'lenpitoa kansan eduista. - r
kaikilla k a n s a l a i s i l l a heidän
sudestaan, rodustaan sidni-:
anunatlstaan, yhteiaämi-^
alkuperästään, uskontun-:
staan, sivistyksestään;^ vaaiÖ-f
an j a asuinpaikan "vakinai4
i h i f ^ ^PP«n»atta o n oikeus v a l i ta
^«iia valituiksi v a l t i o v a l l a n e l i m i i n "
Vbvestija. "Heillä o n s a n a - . p a l -
s-, ammattlUlttofliln-;^hdl*r'
katukulkueiden I j a ' i n J e l e i ^ f
Järjestäxnisvapäua,V'Pelrus^
Julistaa j a takak jäsavallatt
K ^ . : Väinö Seppälä
•IsaJ9,koJen suorittaminen Suomes­s
a aloitettdn aikana joUom maamme
suuren P o h j a n sodan Jälkeen oli r a p -
^iptäl|issal| {Pe]:ti'sta vaa< laatua ole vana
maanjakona, joka on ollut suoritet­tava^^
k a i k k i a l l a maassamme, se on
o l l u i suurtyö, j o k a on vaatinut paljon
aJtaa*. ' i s o j a k o j e n suorittaminen a l o i ­t
e t t i i n Etela-PohJanmaalta, jossa • ve-;
..Tollepanon '• uudistaminen ia . metsä-;
maiden Jakaminen oli erityisen t a r -
^eenista..^lLisäksl s a a t i in isojakoja jo.
1700-luvun .jälkipuoliskolla^ paljon
.kuoritetuksi' Etelä- ja Lounais-Suo-
Imessa, mutta myos:Kuop:on Ja I i s a l ­men
v^euduilla. .'Seuranneen vuosisa^
däti alkupuoliskolla päättyivät isojaot
• yleensä' muualla • p a i t s i Pchjois-Suo-messa
ja sleliäkin Oulun lähiympäris­tössä
Ja siitä Tornioon olevalla r a n ­nikkoalueella
sekä Tornionjoen laak­sossa.
K a j a a n i n ja Rovamemen väli­sen
alueen isojaot ovat yleensä päät­tyneet
1870—^0 l u v u i l l a j a pohjoisim­man
Suomen yleensä vasta t a l l a vuo­sisadalla.
Päättymättä Oli : isojako
vieläkto Kuusamossa ja siihen a i k a i -
semmta kuuluneessa osassa Posion
kuntaa seka P e r a - L a p i s s a ,
Kuusamon isojaon suorittamisen
s l i r t y m t a e n tähän saakka JcJituu eri­tyisistä
syistä. Kuusamo kuuluu ns.
ruotusopimuspitajiin, joita ovat K u u ­samon
lisäksi Kemijärvi j a S a l l a (en.,
ttaeri Kuolajärvi), Nämä pitäjät v a -
pautettUn aikanan isojaon s u p r i t t a m i -
sesta ehdolla, että pitäjäläiset s i t o u ­t
u i v a t asettamaan määrätyn määrän
sotaväkeä r a j a n puolustamiseen. V/
1879 ruotusopimuksien muuttamisesta
annetun julistuksen perusteella, a n -
h e t t i f a sitten asetus isojaon s u o r i t t a ­misesta,
näissä kunnissa. Tilusten
m i t t a u s isojakoa varten aloitettUn v.
1900 seuduiUa, Isojako Sallassa saa­t
i i n päätökseen viCneisim s o t i in men­nessä
Ja KemiJärveUä viime vuonna.
Isojaon suorittamisen - pitkittymiseen
Kuusamossa o n lisäksi ollut useita e r i ­koissyitä,
jotka lopuksi johtivat sU-hen.
että V . 1950 annettiin erUlinen
l a k i isojaon suorittamisesta K u u s a ­mon
kunnassa Ja sUhen aikaisemmin
kuuluneessa osassa Posion kuntaa,
•rainan Iata mukaan o n Kuusamon ja
P o s i o n isojakoa käsitelty keväästä
1951 alkaen. Tehtävään o n ollut k i t a -
nltettynä 20 maanmittausinsinööriä
Jotka ^apulaisineen työskentelevät e r i
J u o l i l ^ tätä l a a j a a lähes Uudenmaan
läänta kokoista isojakoaluetta. T a l o l U -
sille j a e t t a v i e n tiluksien erottamtaeii
valtioUe Jäävästä alueesta pn edisty­nyt
j o . n i i n pitkälle, etta laillisttjmatta
se o n v a i n muutaman j a k o k i u m a n Ja
yhteismetsän osalta^: •Joita koskevat
riitaisuudet pvat maanjako-oikeuden
käsiteltävänä.. • Isojaon toinen jiää-vaihe.
Joka ikäsitt^ä: j a o n . t o i m i t t a m i ­sen
tilojen ke^en^/o;) n i i n -pitkällä,
että Jako on; laillistunutj;.n^,,60:<jako-^.
kunnassa. Onpa j o »tilojen väliset-ra-^
jätkin ehditty avata Ja »pyykittään^
50 jakokunnassa.;-Jakorajaln käypnin
Jälkeen tehtävistä; asianosaisten välir
s i s t a tileistä muodostuvat useimmissa;
tapauksissa suuritoisimmlksi metsa-tilit.
HelpDtui:sena, o n . k u i t e n k i n se,
ettei metsätilia tarvitse tehdä v a l t i on
ja talollisten keskenj vaan -tulee sen
suorittaminen kysymykseen v a i n t i lo
j e n vahsissä Jaoissa.
Kuusamon isojaon yhteydessä tulee
suoritettavaksi huomattavan paljon
kuivatus- Ja tientekctöita. >Maanvilr
jelysinsinöörta asiana on l a a t i a niitä
"koskevat suunnitelmat sekä huolehtia
tehtäviksi määrättyjen töiden toteut­tamisesta..
Toteutettaviksi, määrätyt
kuivatustyöt koskevat • n . 9000 h a : n
l a a j u i s t a aluetta. Kuivatukset teke­vät
mahdolliseksi; ennen kaikkea h y ­vien
soiden ; viljelykseen ottamisen.
Useita teitä on suunmteltu tehtäväksi
y l i 200 km. Näyttää sUtä, että K u u ­samon
isojako saadaaA n y k y i s i n Jär-
JestelymsucTitetuksi lähivuosien ai-«
kana.
• •' • •
Ruotusopimuspitajien ohella ovat
isojaon suorittamiseen nähden e r i ­koisasemassa
maamme pohjoisimmat
kunnat so. I n a r i , U t s j o k i J a Enonte-?
kiö: Olosuhteet naissa kunnissa ovat
siinä määrin toisenlaiset k u t a m u u a l la
ien»*
VÄLITÄMME J{AHAA SUOMEEN
i!^SAMME PJUVJtM gpHKElMMAN gUBSSPf.
^«oin summa SMO Sipk. Sisis jnna läheiyskulut $1.15.
Jokainen seuraava 1^0 markkaa $3^
Jäm^^^^y^o^nne toimitetaaän-vastaanottaJaDe 10--14 pMvän
j ^ ^ j ^ Jokaisene lähettäjälle läÄetetään vastaanottajan allekirjoit-
; VAI^AUS TRAVEL ÄGENCY
»O.B o x e j a ' - BVDVcat.ofnAsio
maassa, että erityisen naita fcfmtia
koskevan Isojakolain antamtaen osoit­tautui
välttämättömäksi. Laki a n ­n
e t t i i n V, 1925. T i l o i l l e annettavien
tiilisten määrä r i l M m u t i l o j e n s l j a t a -
nista siten, että Perä-Laptapcrtijol-simmassa
vyöhykkeessä. Jossa k a s v u l -
l i s u i i s - j a ilmastosuhteet ovat epä-edullisimmat,
t i l o i l l e annetaan enem-s
o fm uuden civalluteen,; o n unohta?.
nut mainita L t a J u t a n g i n p i u u k a a -
man peräkaneetin.
L m Jutang ;(Jonka kanai; saattaa
tietää kiinalaiseksi) otf oivaltanut, et^
ta kommunismi voidaan:; hävittää
K i i n a s t a , Oivalluksensa l i ä n ö n e s l t ^
tanyt New Y o r k i n k u l t t u u r i t o i m i t -
ta;jllle Ja kriitikoille > - v a h v a l l e kaär-tiUe
siis — lähtiessään k o i h m u h i s m i n -
vastalsen risth-etkin pääpapiksl S t o -
gaporeen. Stagaporeen hän matkus-,
taa senvuoksi; että hänestä tulee s t a -
ne rakenteilla olevah4|iuden yliopiston
Johtaja, y Y l i o p i s t o s t a vuorostaan t u ­lee
Kaakkois - A a s i a n henkisen elämän
ke:»':us Ja s en a v u l l a L i n J u t a n g uskoo
pystyvänsä hävittämään kommunis­m
i n K i i n a s t a kolmen kuukauden
aikana.
Tämmöisen uskomisen Jälkeen olisi
hänen pitänyt ehdottomasti tokais­ta,
että " a h eikö tämä ole onnea!"
Sillä lähes neljäkymmentä v u o t t a o-vat
;monet papat, tässä , maailmasaa
hieroneet päänuppejaan voidakseen
hävittää kommunismin Ja monet
miljoonat Joutuneet: luovuttamaan
päänuppinsa «kommunisteja vastaan:
komennetuissa'*.80dl8sa; mutta aina
v a i n hävitys rpyqyy haaveena J a L i n
Jutang meinaa ^ suoriutua K i i n a s sa
kommunismista kolmeäsa kuukaudes­sa.
- Hän vakuuttaa, ' e t t ä " k o m m u n i s ­t
e i l l a e i siellä (Kiinassa) ole k a h n a -
t u f f^ kansan keskuudessa".
; Samiassa hengenvedossa h än selitää,
että K i i n a a n menee' v u o s i t t a in nota
5.000 tadonesialaista ''Ja 300 singapore­l
a i s t a :~.yUoppila8ta^^^;<^
" K u n kerran menetänune nuoret I h ­misemme
iKunbuesiripun taakan, e i ­vät
he enää tule t a k a i s i n " .
Selvyyden vuoksi vielä k e r r a n : K i i ­nassa
ei ole:kommunisteilla?kanha-r
tusta, K i i n a a h menee Ihmisiä m u u a l ­t
a k i n n a a i ^ m a l s t a J a h e eivät h a l ua
t u l l a takaipta sanokaamme v a i k k a pa
singaporelaiseen vapauteen.
Johdonmtdceiata, eikö totta?
Täytyy; oQa: L i n J u t a n g i n täpataen
humanisti voidakseen sanoa, että K i i ­n
a voidaan nujertaa Joko kolmannen
maailmansodan a v u l l a t a i ' u s u t t a m a l -
l a ^ K a a k k o l s - A a s i a n ' v a l t i o t K i t a an
lumppuun: . T ä l l a i s t a hän neuvoi
mainitussa Jäähyväistllalsuudessa;
Maailmaosa on. I ^ l l a i s i a k t a humar
nistejal A h onko.tämä onnea?. I r i n a i -
nen.
i
moittaa. että ne tulevat edelleexxUn
ylläpltäbMlän «uhteitaan A a s i a n Ja
TVynen valtameren maihta kuten
m u i h i n k t a v a l t i o i h i n noudattaen t i u ­kasti
Buvereenisuuden. alueellisen k o s ­kemattomuuden
> kunnioittamisen,
hyökkäämättömyyden, sisäisiin a s l c i -
l U n puuttumattomuuden, tasa-arvol-suuden,
keskinäisten etujen Ja r a u ­hanomaisen
rinnakkaisolon periaat­teita,
mikä suo laajat mahdollisuudet
tuloksellljsen kansatavi^isen yhteis­työn
kehittämiselle.
Molemmat hallitukset ovat s>%sti
vakuuttuneita siitä, että tällainen po-
; l i t u k k a vastaa k a i k k i e n k a n s o j e n pe­rusetuja,
myös ^Aasian kansojen. Joi­den
turvallisuus:: Ja • h y v t a v o l n t l . v o i ­daan
turvata v a i h valtioiden y h t e i ­sesti
ponnistellessa r a u h a n t u r v a a m i ­seksi.
Neuvostohallitus J a K i i n a n k a n s a n ­tasavallan
hallitus puolestaan: teke­vät:
kaikkensa edistääkseen ratkaise­matta
olevien kansainvälisten ongel­mien
Järjestelyä -Aasiaa koskevat onr
geimat mukaan l u k i e n .
J a p a n i a koskevassa osassa osoite­taan
: U1SA : n loukanneen - P c t s d a m in
sopimuksen sitä määräystä, että J a ­panille
annetaan täydelUnen k a n s a l -
- --..•^^
Himiulnyislqf teki
tuhoisaa jälkeä
täjiä sisudulla
mmim mm :ja M
l i l a.
män t i l u k s i a k u i n keskisessä vyöhyk­keessä
oleville j a viimeksi m a i n i t u i l l e
enenunän k u t a eteläisen vyöhykkeen
tUbiUe. Yksltyidtäyttöön t u l e v i e n t i ­lusten
lisäksi saavat t i l a t tääUäkta-r
tosta erinäisin poikkeuksta — osuudet
muodostettavita yhteismetslto.; M e t ­sävarojen
niukuuden vuoksi tulee
Utsjoen tlloIUe annettava yhteismetsä
sijoitettavaksi I n a r i n k u n n a n alueelle,
Kolmisen vuotta s i t t en s a a t i i n isojaot
Inarissa suoritetuiksi lukuunottamat­ta
yhteismetsän muodostamista. Joka
tehtävä Jatkuu. Utsjoen Isojaoista on
suorittamatta enää muutamia p i e n e h ­köjä
toimituksia j a yhtetonetsä tääl-läkta
muodcstamatta. Enemmän, on
työtä jäljellä Enontdtlöllä, Jonka Iso­jaoista
ovat merkitykseHlsimmät P a -
lojensuuta, Hettaa Ja Peltovuomaa
koskevat. Tarkoituksena «n, että
Kuusamosta vapautuva» työvoimaa
käytetään lähinnä Enontekiön Jsoja-kbjen
lopettamiseen. Tofvö*) sopii.
että#lsojakotoimlnta Soome«6a v i b^
doihkta saadaan tällä vucslkynune-nellä
lon>uun saatetuksL
• • •
Isojaolla on tärkeä metki^s.tnya»
ratkaistaessa fcy«ymystä omlstosoaceu-desta
veteen. V e s M o d t a e i kyDäkiäö
ole jaettu Isojakojen ybteydesi».
Sähkötyöiäiset
aiittaväf lakkolaisia
Toronto.' Viime perjantaina neu­vottelivat
UAIW:h valtuutetut Ja Mas-^
sey-Harrlsta tehtaan edustajat Onta­rion
pääsovitteUJan Louis <Finen Jchr
dolla. Tehtaan' työläiset ovat olleet
kuukauden lakossa; Työläiset vaativat
12 «entta: tuntqpalkankorotusta;
Viime keskiviikkona yhtiö j a unlo
Ilmoittivat: että ne ovat valmiit neu­vottelemaan.
^
United Electrlcal; Badlo and Mae-hine
Worker8 unio i ^ t t l viime lauan­taina
16. vuosikokouksessaan, että se
antaa Mässey-Harrlsta tylöläisiUe lak-koavustusta.
Kokouksessa' kehoiteUUn kalkkia
.UE:n Jäseniä kannattamaan Miassey-tiarrls^
lakossa olevia työläisiä. '
vauksen järjestämiseksi.
H e t i kansälalissodan päätyttyä jär-^
jestettin v a l t i o n taholta n a valkois­ten'
puolella taistelleiden Ja tämän
Johdosta tavalla t a i k k a toisella kär­simään
joutuneiden vahinkojen kor­vaaminen,
lausutaan aloitteen perus­teluissa.
Nyt Jo yleisesti tunnustetaan, että
vuoden 1918 tapahtumat olivat h i s -
toi'lallir«ten 6ylden Ja maassa silloin
vallinneen; t i l a n t e en seuraus. V i r a l l i ­sesti
o n tunnustettu, että punakaar­t
i l a i s e t . taistelivat vakaumuksensa
puolesta. M u t t a he taistelivat samal­la
Suomen Itsenäisyyden, riippumat­tomuuden,
kansanvallan Ja rauhan
puolesta, sen on historian kulku
osoittanut. Vaikka punaisella puolel­la
v. 1918 taistelleet Joutuivat mo­nenlaisten
suurten vahinkojen Ja kär­simysten
kohteeksi, ei vielä 36 vuo-oen
kuluttuakaan ole näitä vahinko­j
a heille korvattu. Olisi j o vihdoinkta
aika heitä kohtaan ajoitettu epäol-jkeudenmidcaisuus
korjata.
»onnTtmrcBlT
Ilen kesken riippuu m a a t l l u t ^ ; s l -
Jaihnista siten; että kullekin kyläUe
kuuluu se osa vedestä. Joka on lähem­pänä
sen kylän rantaa kutatolsen
kylän rantaa, so; Järven keskiviivaan
saakka. Kylälle; kuuluuvaan veteen
Brasilia on saanut
YhdysvaUoUta 160
miljoonan lainan
K e i r T o r k . Senjälkeen kun B r a ­s
i l i a n hallltusasiat on saatu Järjeste­tyksi
Y h y d s v a l t a i n hallitusta tyydyt­tävällä
tavalla, o n Federal Reserve
Bank täällä antanut BrasUlale u u ­den.
1 6 0 m i l j o o n a n d o l l a r i n suuruisen
lainan. Puolet tästä lainasta käyte­tään
viime heinäkuussa myönnetyn
lyhytaikaisen lainan maksamiseen.
BrasUIao h a l l i t u s o n antanut Ybdys^
valloHt? lupauksen, että se el rupea
myymään k u l t a a ennenkuin tämä l a i ­na
o n nMOcsettu. Mitä m u i t a ^ t o ja
on o l l u t l a i n a n saantia varten, e i ole
tällä k e r i a a tiedossa, '
ovat taas tilat osallisia kyläostiutensa
mukaan riippumatta siitä ulottuvatko
niiden tilukset rantaan vai eL- 27äta
tulee KuusainonUn isojaossa maatl-lustensiJoIttaniiBien
mukaisesti mää­räytymään
kylille tulevat Ja vaKIoUe
Jäävät vesialueet. Ferft-Lappla kos­kevassa
Isojakolalsea on erikoismaa^
räys koskien erottamisesta valtiolle;
Jos ;:valtIOtoa^m
Isojakojen taloudellista merkitystä
osolttftitet ennen kaikkeiK'ne tyyt, Joir
den edellä nulnlttiinaiitaneen»
i«oJaUcofen|totmIttftm!sfm^maa^
me.: iltojako on 1 ollut iakmdelllsen
tooitsun'«deny^. .SIltlCettil'n|Lin t u ­lee
olemaan TftimMmomakln, m'^jo
HyvMä työstä
mypkhyvä palkka
PetroskoL — Frääsän metsäteolU-suudaltoksen
Matroosan metsätyö­maan
koUcktUvI tekee työtä aika hy­vin.
Sunnitelmat puutavaran valmis-tSeeeua,
Ja ajossa ie on ylittänyt
huomattavasti J» parhaillaan valmis­taa
puutavaraa marraskuun laskuun.
Hyvästä t y < ^ on m y Ö « ^ hyvä
paScka. roeakboxiati Veikkolainen
Juonsi Srult» 22 pUviaai, yU 1300 kuu-tiometxlä
Ja. adsaltsi kuukaudessa
2^4 nq>laa; autonkuljettaja H. M u l ­lonen
lansaitsi 2,190 xupUoi. \
Aufamnosturlniatyttäjä L Makslmov
kuormasi «lokuun'20 päivän kuluessa
puuf»ifB»a 2g05i kttotiometriä Ja a n "
luenläftbkoneen yhteentörmäyk­sen
Johdosta' v a a d i t a a n h a l l i t u k s e l ta
korvauksina kaHdEiaan 3,632,000 d o l ­l
a r i a . Tässä Icntorikossa k u o l i k a i k ­k
i a a n 37 henkilöä k u n T r a n s ^ C a n a da
A i r L i n e s l n matkustajakone Ja. I l m a -
volmJen harjoittclukone Iskivät y h ­teen.
K a i k k i a a n 19 korvaus vaatimus­ta
o n esitetty tähän mennessä leskien,
lasten Ja kuolinpesien puolesta. S u u ­r
i n korvausvaatimus o n 300.000 d o l l a -:
ria, joka o n .esitetty Imperial O l l - y h -
tiön palveluksessa olleen P a t ' R c i d i n
omaisten puolesta. Onnettomuudessa
k u o l i myösidn parlamentin konserva­t
i i v i n e n jäsen « o d n e y Adamson, j o n ­k
a leski vaatii 2I0X)00 d o l l a r i n kor­vausta
miehensä menettämisen Joh
dosta.
Yhtiöiden voitot
entistä suuremmat
Toronfo. — Täkäläinen osakekaup-plaslilke
J . B . T i m m l n s & COi I l m o i t ­taa,
että canadalalset yhtiöt Jakavat
lokakuun aikana osakkailleen; voitto-osinkoina
k a i k k i a a n 414!87,093 d o l l a r ia
eli 1,659/(S5 d o l l a r i a enemmän kuin
minkäin. edellisent lokakuun aikana.
S i t e n tulevat canadalal»et yhtiöt Jalca-neeksi
osakkaileen kuluvan vuoden
kymmenen ensimmäisen kuukauden
a i k a n a k a i k k i a a n 'tölfiSlABl dollaria,
mUcä o n uusi ennätysmäärä edellisten
vuosien vastaavaan aikaan verrattu
na ja yU 17 miljoonaa dollaria enem­män
kuta edellisen vuoden vastaava­na
aOcaaa,
Kaksi lentäjää
sai sumiansa
-OtUK». — Kaksi lentäjää sai sur­mansa
viime perjantaina kun lento­kone
syöksyi maahan 20 mallia Itään
täältä.
* Surmansa saaneiden nimet Ilmoi­tetaan
vasta senjälkeen kun heidän
sukulaisilleen ilmoitetaan onnetto­muudesta.
' '
Hir.mumyrsky Ha?;el caapul Sudbu-r
y n seudulle p e r j a n t a i n Ja l a u a n t a in
vällfenä yönä J a t e kL tuhoisaa jälkeä
. k u n vettä m : i k u t a saavista kaataen
j a l u u l i saavutti n o ; n 6 5 m a i l i n , t u n t i ­nopeuden.
M y r s k y n Johdosta Joutui,
vat tiet. rautatiet, puheita Ja iennäl
tin:aUok8ct epäkuntoon Ja I l m a l i i k e n ­ne
Sudburyyn hälrUntyI myöakliiu:
J s l s s a k l n p a i k o t a : t a p a h t u i vahinkoja
myöskta sähköjohdolUe. Otautatielil-kenne
hälritatyl altaä määrin että
lauantaiaamun Junat saapuivat To­rontosta
vasta myöhään lauantai-i
l t a n a . , ,
E n i t e n vahinkoa lienee Sudburyssa
aiheutunut veden tulvaamisesta-iNolin
C r e e k i n yläjuoksun v a r r e l l a P l k k u -
B r i t a n n i a s s a JaJunctlonCreekinylä­juoksun
v a i h e i l l a j a u h o m y l l y n olueel-l
a sekä saman p u r o n alajuoksun v a r|
r e l l a RIverside iDrlven v a l h e i l l a . M o ­n
i e n satojen osuntojen kellarit Jou­tuivat
veden v a l t a a n j a vesi vei m u ­kanaan
u s d t a s i l t o j a . ^ . ; M
o l i v a t myöskin peilotyveden vallassa.
P a i k a l l i s e l t a säätletoasemalta l l m o i -
tctaan, että n i i d e n 48 t u n n t a . a i k a na
mitkä päättyivät l o u a n t a l a a r o u u n k lo
7.30 o l i Sudburyssa saatu vettä' 4.32
tuumaa elL enemmän k u i n minkään: 48
t u n n i n a i k a n a n i i d e n seitsemän vuo­den
kuluessa mitä säätletoasema. on
o l l u t täällä >olmtanassa, Per|antal|
Ja lauantaiaamun välisen 24; t u n n in
aikana tuU vettä 2,87 tuumaa.
V a i k k a m y r s k y n Ilmcltetaan a i l i e u t -
taneen EteläfOntarlossa k a i k k i a a n a i
n a k i n ' 5 7 ihmishengen menetystä ei
sen t i l i i n ole tällä seudälla ilmoitettu
mitään vahinkoja ihmisille, kuolc-mahtapaukBista>
puhumattakaan.
Myrsky k u l k i täältä pohjoista koh
den Ja a r v e l l a a n menettäneen päivän­tasaajan
^'eudulla kokoamansa voimat
pohjoisilla a l u e i l l a.
te^liisuuäultaniitl I
laskenut Tf^.^f,
• United NaUons, jr. Y. * - 4ui»l flr^
mestynecssä "V. N. 3aUetIn of St^tlsi^ ^ / •.
Ucs''-hlmlsen julkaisun aokakoon m^''' '
mcrossa sanotaan, 'että Caoadan^iJ^"
Ybdysvaltota teolUsuustuotatttolaidKiC c
8 prosentUIa kuluvan vuoden tmiA' •
mäUen puolen vuoden aikana, f" u
Monien Euroopan maiden teoUl-V '
suurtuotanto sensijaan nottsl.; iNät-' '
den maiden Joukossa^ ovat',euäijH,
Länsi-Saksa, Kreikka,^ Itävalta. Jugoi''^ '
slavia ja Etalla. '' v ." .Jj , . .
Kysymyksessä olevassa Julkaisussa.
el ole tilastotietoja NeuvostplUfosta;''
Kiinasta eikä kansandemokraatUslsta^'
maista. '''•Ir-^V-''^
i i i
12 fuomiihi
kuolemaan IräAisia
Teheran. —, Iranin sotabtkeus\oi|
tuomtaut kuolemaan vakoilusta Jat
maanpetoksesta; 12 armeijan v^ateifai
Viikko sitten tuomlttUn <lO'.ansel|
Jan lipseerla kiiolemaon maanpdt»fc<.'
sesta." Tuomitut upseerit ovat'vedon»
neet tuomioistaan Ja shahin' täytyit
allekb-jolttaa he cnnehkuln tuomiof;
voidaan panna täytäntöön. ; i ; ' " - . " '^
'Ml "
High^koulua varten
ostet^aii noiij 15 -
eekke#yi^a^^^^
• b l t t flmoltfl vUk(te jopulla; etiU
| K i m ' - j a Neelön-Oarson k u n t i e n y h ­teistä
H i g h - k o u l u a vaften o n ostettu
ehdollisesti ^ I s l t o i s t a eekkeriä^nJaata
Neelon kunnan'alueelta, 6econ'd A v e ­nuen
läheisyydestä; K u m m o n k i n k u n -
rian valtuustot ovat hyväksyneet
m a i n i t u n kaupan,- jonka mukaan
maasta maksetaan t u h a t d o l l a r i a eek<^
keriltä, ^ u p a n lopullinen päättämi­nen
jää k u i t e n k i n sille k u n t i e n y h t e i ­selle
koululautakunnalle, i J o k a ryhtyy;
6 amerikkalaista J, T:
opiskelijaa sai surinansa
st. ciond, Mimi. Vita» pelrJftii^ \
talna sai kuusi amerikkalaista ^dbU-;
kelljoa surmansa kun Juna' aJoF hei*
dän äutonsa päälle täällä/ Oplskeltp
Jat oUvat palaamassa" Winnipeglstä
Jalkapallopelistä. Kaks^, oidskelijaa
loukkaantui valtavasti' onnöttotnuu-dcssa.
' " .»rt
— N-lUtossa oU 1052 T/XijBX» auitrta
ntadionia Ja kyaunenl& tidxäiisla pie­nempiä.
> , ' '"^..'^
m
tm
toimimaan vasta tulevan vtlodeit |
alusta. Ostoehdotuksen oli välttiäs- 4
töille tehnyt kuntien yhteinen erikols-
'komltea. Joka oli valittu koulun jjai-kän
inäärltteiemistä vartan.' 'Köbii- I
tea oli ehdottänutkaiklclaan kolmed) g
eri paikkaa mutta oli asettamit'SUd« |
tniy 'fiand and Oravel Coin omista- f
man moanetutltalle. ' • \ ^ |
Koulun, palkka Ja sitä varten oste-tun
maan ->lojpulUnen hyv^y^lAaen , ;i
rUppuu^kuItehkln niaakuniwat <4>etii»- I
aslataVlnMerIto'i)äätöksestä;'~ ^
Nykyiset suunnitelmat edeUyttttvät; l
että uusi koulu pitäisi saada ya)-<'
mliksi vasta -vuoden 1956 äksyyn men-f
e s ? ä i | i i t e S i i i ^ ^
Ostetun maan väItetään|sljat£Bevan'
kuivalta paikalla Ja kysymyksejuä
vien kuptlen tlhelmniän asutukset! ,
keskuksessa, ' ,
Ehdollisesta kaupasta on maltettu
käsirahaa tuhot dsllaria, Josta kum*'"
pikin kunta maSäaa |iuoIet. m
Kulta-alueen ja ympäristön huomioon!,
OLEN AVANNUT KELLO-j a KULTASEPPÄLIIKKEEi?
74 BRUCE AVE. (Entinen Mäkisen vaatekauppa)
South Porcupine, Ontario
o t a n vastaan kellojen korjausta k o h t u u l l i s i n h i n n o i n . Työ taataan.''
Postitilaukset täytetää» nopeasti Ja n u o l e l l a : ^ , ,
* • Postiosoite; . '
P. o, Box 657
ANTERO NISSINEN
South Porcupine, Ontario
ÄÄNILEVYJÄ
.AINOASTAAN
(Ostajan nukseiUva lähetysknlat) 73' KPt,
S » '
r 508 8nzy, pieni neekerityttö, foxtrot, Metrotytöt
>i AurlagonrusuJa, valssi, Eero Väre Ja Metrotytöt
T 502 Kuansätelden laulu, 81ow-Fox, Olavi Virta
. Amor Holi valssi, Birgit Kronström
T 509 ' Kadun aurinkoisella puolella, foxtrot, Eero Väre
Kaatamoilta AuIanfoUa, valssi. Teppo Raikko ,
T 4042, Ennen nolnofn, fox-trot. Kipparikvartetti
Voin tavallinen tytiö, slow-/ox, "Hertta"
T 4044 Bfaasts se pienikin ponnistaa. Jenkka, V..yflrtlalneii
Tee näin — älä näin, valssi, VUho Vartiainen
7 4040^ Karfcaitsvtiosi, Jenkka, Arvo Ukkola
^ BcnpaUae^ Jenkka,' Veikko Tuomi '
T 4050 Ensimmäisenä Ulana, Olavi Virta
TafTaall» loistcU kaltainen knolinl, ballaadJ,
. ' , i Kauko Käyhkii
T 4657 Ahkera Aatu, Jenkka, Olavi Virta ' '
Nuori ttumieeut, tango, Olavi Virta
i T 4073 Kaikki «Ikanaan, valssi. Veikko Tuomi
Onnen yö,.tsafö. Veikko Tuomi
T4079 Bakae petturiaisn8X>, Olavi Virta' , ^
Kolme pienii hlirtf, fcntrot, Henry Tbeel
TS42S Stm lempccBl i«u>ltal valssi. Sinikka
Pienet täbdlei Jofslasi, slov-fox, Sinikka Tunturi
KautamoUa. kahden, Slov-fox, Metrotytöt, ' '\
V::;V;>^iT.:5054?^;iI«afieilii8;^^^
LÄHETÄMME LEVYJÄ KAIKKUUULE C^A^
• Postitilausten tulee käsittää vähintäin,kolme levyltr^ti'''
TUatkaa (»oltteellAi'
'••^'rf-'*' VAPAUS PMlSHINt^C^
wM,........
mf f m M-im