Vapaus, June 2, 1951

              immmM
Sivu 4 Lauantaina, kesäkuun 2 p. — Saturday, June 2,1951
mi •S.
; S » n saa
bäydä kirkossa
mi
m
:''.'^Ji;':V;... '
|; Bale Ck>ineatt. <tae.
. * - mftakuntahaUitus ci eaJJi ottaa sun-
^'lv>'C''^-'*^^^^^ papcrlteh-,
V • •;'"7".''taJssa, jsanol maakunnao päämiolcteri
: Ouplessis täällä viikon vaihteessa,
•p;^-' ; ; Pä&minlsteri sanoi "Jumalan lain
f olevan ensinenäisen lain'^ja e t t ä klrk-kaplnälllM
ajatufcilä vastä^^
te
is
Hm
xjs ;^ ^l^ÖmldiUtä saa niinollen riistää t l l a l -
suutta ia harractaVta kirkossa käyn-
! uin.
, < rryömiehiuä piW^
. ir-A^ttää afnaUn yksi päivä — sunnun-
» " t a i — p c r h e e m ä parl3sa% s^^^
, . t Duplessls.
$0:^0'.:^^S''T''A RKY'S GÄEÄGE
J. A* NISULA. omlxL
SaUicetlUiita. autojen yiei«korjaus-ta
ammattitaidolla Ja kobtuhlnr
noilla. ^ 24 tumiin vetöpalvelu.80it-lakatf
|mh.:WA. 0612^^^^^^^
me^aObxi^^AveM-^ 757»
;.<Siaäänlt, Cedl St, puolelta)
m
m mi
im
FDOllSH StEAH BATHS
: 66-68 Widmer Street
/.A..'.,,...r.Toronto^-Ontario, JJO
-:'^-0'T'^^^^^^^^^
KesklTiikkdiia j a torstaina 3-12 Lp.
Perjantaina 1-12 I.p.
Lauantaina l!.p.^2 a.p.^
Sunnuntaina « a . p . - l Lp.
Keskiviikkona Jä torstaina 3-12 i.p;
P e r j ä n t a i i u Jailauahtalna 1-12 Lp.
M; ' FOflELlN EL. 2CT1 .
^1
IM
,B.A.
X Barilstinr; Sölleltor, Nafai7
SUOMALAINEN
GE. 3392
1028 Danforili Avo., Toronto
pm
l i i
.^^^^ ; 3,aA. MeiluUIton
ituc yfrkaiUJolden oooitteeit
u«w / Pahecnjohtaja: Ake Bmuiakko
»O NcvUlc Park Blvd. .
« r v Puhelin H.O. 6185
"^Honntq , Ontario
; ' Ö i h t M r t : Vaurio
3» Bt^ Patrick St. Toronto, Ont.
: Puhelin Elgln 8596
AahutoniiiBifo Allan lUbury.
488 Brock. Ave.. Toronto, Ont.
li: i: Puhelin-LL. 1054 ; , ;
EUrJeenvalhtQ sihteerille. ^ Biue-miolkaa
sihteerin uusi osoite.
''AnfakMi^meidän, huoltaa Teidän
iÖHViiPAKETTIENNE
lähetys SUOMEENl
4 IJM. Voimakasta vihreää kahvia,
pakattuna l&hetyskulUineen . .$6.00
8 Ibs. voimakasta vihreää kahvia,
tuikattuna lähetyskuluineen $10.75
i nämä paketit sisältävät parasta
vihreää kahvia.
Urt-Postikonttorin virallinen kuitti
-lähetetään.kaikille lähettäjille.
People's Tea & Coffee Co.
Puhelin Em-4-7832
266 Queen SL West
Toronto • ^ Ostario
Neuvostotaiteilijat
ystävyyssuhteita
Helsingin Vapaa s ä n ä kirjoitti tou-kok,
5 p n ä :
Neuvostoliittolainen taiteilijaryhmä
valloitti Jälleen cilcq illalla Messuhal-i
n yleisön sataprosenttissstl, MessUhä-
11 oli ä ä r i ä ä n niyöten täynnä ylei-
£öä, jonka sucsionoscitukset vaativat
esiintyjiä yhä uusiin toistoihin. .
'Punainen Armeijan kuoron. Moise-jevln
tahssiryhmän, Berjoohkan Ja
monien muiden ryhmien Jälkeen ör
dotti yleisö jännityksellä, mlnkälalr
nen olisi täysin amatöörlvolmista ko­koonpantu
tanssi- Ja musliCtklryhmä.
Edellisten esiintymisten arvostelujen
Jälkeen Jo tiesi, e t t ä ohjelma on täyjl-paincijcn
taiteellista. Mutta ss "ve-räjät-
auki"-turinelma. Joka on ollut
ominaista kaikille edellisillekin ryh­mille,
se valloittaa aitoudellaan y hä
uudiflcen suomalaisen, jäykäksi nimi-tetyn
yleisön.
, Suurimman riemun herättivät tie­tenkin
tälläkin kertaa viheltäjät. Jot­ka
aivan suurenmoisella tavalla jäl­jittelivät
satakielen liverrystä Ja kalk­kia
mahdollisia lintujen kujemösla
kukon kiekunaan j ä kanan huolestu­neeseen
kotkotukseen asti.
; Yksityiset musiikkinumerot lämmit­tivät
slaavilaisella lämmöllään mutta
kansantanssien aluksi patoutunut tyy­neys
Ja elämän riemun purkautumi­nen
täydellä voimalla sai yleisön suo­ranaisiin
ricmiöiuutolhln. Yleisö seu­rasi
esitystä niin tarkkaavaisesti, et­t
ä Jcikainen taidokas hyppy sai osakr
seen kohahduksen. '
Se paino, millä esiintyjien tittelit
lausuttiin: — sähköasentaja-rautatie­läinen
— kutomatehtaan työläinen —r
ylloppilas — osoitti, millä ylpeydellä
j a arvonannolla Neuvostoliitossa suh­taudutaan
työhön. Suomessa, missä
"t3ltellija"-nlmitys heti ensiesiinty­misessä
heittää Icaikki muut tittelit
pois; oli tämä uutta J ä ihastuttavaa.
Lopuksi tämä-taiteilijaryhmä Ja y -
leLsÖ taputtivat toisilleen niin sydä­mellisen
lämpimästi, e t t ä parrasvalo­jen
muodollinen erottava seinä katosi
j a molemmin puolin tunnettiin, että
vierailun tarkoitus lähentää Suomen
Ja Neuvostoliiton kansojen välistä ys­tävyyttä
oli todella toteutunut. Ja
varmaa on, että tämä ryhmä lähties­sään
nyt kiertomatkalle eri puolille
Suomea päfisee yhlä läheiseen Ja läm­pimään
kosketukseen yleisön kanssa
ikuin täälläkin.
cis ja fz
Mahtava Mus
Heikki Karvonen
TYÖVÄEN MVSIIKKILEHDESSA
T I L A T K A A V A P A U BI
Simms & Pickering
Vakuutuksia Ja kllntelmlstöjä
Klinteimistölalnoja ja bondeja •
20 Plne St. N. timmins, Ont.
Puhelin 112 . :
— 8 KAUPPAA —
Saalt Ste. Marie Ostuto
RCA Victor Radioita
NyaMääkkeitä
TftydelllneD WrMto lUkkelta.
Postitilaukset täytetään
huoleUisesti.
HALUATTEKO OSTAA TALON
TAI MYYDÄ OMANNE?
ANTAKAA MEIDÄN AUTTAA TEITÄ NÄISSÄ ASIOISSA
ARTHUR H. KIVINEN
TORONTO R E A L ESTATE BOARDIN JÄSEN
S3 Esgore Drive Fohelln MO. 5464 Toronto 12. Ontario
USKO OLLIKKALA. myyjä. PnheUn HY. 1314
HELSINGIN OLYMPIALAISET 1952!
NYT on aika tehdä lipputilauksenne. jos haluatte matkustaa SUO­MEEN
ensi vuonna OLYMPIAKISOJEN aikana.
Me voimme j ä r j e s t ä ä Teidän matkanne Ganadasta täi YhdysvalloiEta
Ruotsin, Englannin tai mannermaan kautta.
Ruotsin Amerikan Linjan moottorllaiva "Gripsholm" lähtee New
Yorkista suoraan Helsinkiin toukokuun 10 päivänä 1932.
Olympiakomitean jäsen Mr. Taisto Salo tulee johtamaan meidän
Lentohuvimätkamme suoraan Helsinkiin, lähtien New Yorkista kesä­kuussa.
1952..
Olkaa hyvä Ja ilmoittakaa meille heti miten haluatte matkustaa, niin
tulemme tekemään kaiken voitavamme järjtstääksemme teille haus-kan
matkan.
K I R J O I T T A K AA
Vakuutus-ja
matkailu­toimisto
697 Bay Street
SOITTAKAA
0. K. Johnson & Co.
KÄYKÄÄ TAPAAMASSA
Puhelimet:
WA. 1403 Ja
WA. 1588
Toronto 2, Ontario
\\\\\\
- Di \\AJ li!
1 f- -
PYSÄYTTÄKÄÄ KYLMÄN
AIHEUTTAMA YSKÄ
Pysäyttäkää se heti eurooppalaisilla
DIANA-TIPOILLA, eurooppalaisen reseptin
mukaan tehdyllä lääkkeellä, minkä jokainen
henkilö kaikkialla Euroopassa on tuntenut
vuosia ja jota on nyt myytävänä teille pai­kallisessa
rohdoskaupassanne.
Muutama tippa DIANAA otettuna joko
sokeripalassa tai kuumassa vedessä 4 kertaa
päivässä, helpottaa heti KYLMÄN aiheut­tamassa
itsepintaisessa YSKÄSSÄ, nenä-katarrissa,
auttaa parantamaan kipeää kurk­kua,
kylmää rinnasta, auttaa asthmassa ja
henkitorven tulehduksessa, korvakivussa,
hammassäryssä ja on erikoisen hyvä kurkun
huuhteluaine. Sopii myöskin muihin tar­koituksiin
taloudessa. Huomaatte, että eu­rooppalaiset
DIANA-TIPAT ovat löytäneet
tiensä useihin koteihin kaikkialla Ganadassa
erikoisen auttavana lääkkeenä talvella ja
kesällä. Ganadassa oi ole toista tämänkal­taista
lääkettä. Hinta $1.25.
Maaliskuun toisella yilkolla sai Hel­singissä
ensl-Utansa eräs mahtava
niusUkklejokuva, Kaiken Texasin
paukkeen Ja pin-up-rihkaman keskel­lä
kohosi NeuvostolUtossa tehty sävel-j
t ä j ä Modest Musorgskin elämää t u l -
Utseva "Ikuisia sävellä" ylväänä uh­maten
tämän hetken elokuvamaail­man
alhaista henkeä.- •JMusIikkia r a ­kastavalle
yleisölle elokuva muodos­tut
suureksi elämykseksi, mutta on Ih­meteltävä
sitä suuren pääkaupunkl-lalslehden
elokuva-arvostelijaa. Joka
riosti kyseisen ensI-Utaviikon "eittä­m
ä t t ä arvokkaimmaiksi elokuvaksi"
vakpiluelokuvan edes matnltsematta
Musorgski-elokuvasta. Mutta loppu­jen
lopuksi ei t ä s s ä olekaan kovhi pal­jon
ihmettelemistä, se yain todistaa,
e t t ä se halpaniainen henki. Joka kal­k
i n keinoin koetti estää'MusorgskIn Ja
hänen aateveljlensä sävelkielen hei­dän
aika/kautenaan pääsemästä kuu­luviin
elää vielä porvarillisessa maail­massa
usealla taholla tiukassa, Sil­täkin
huolimatta, e t t ä koko musllkkl-inaailman
on täytynyt antautua näi­den
suurten venäläisten^ säveltäjien
teoksia kuunnellessaan. Mutta ehkä­pä
ei katsota suopein silmin sitä. että
Neuvostoliitto, josta porvarimaailmas-sa
— meilläkin — on vuosikymmeniä
kerrottu hurjia ryövärijuttuja, tim-nustaa
nämä suuret säveltäjät cdel-täjikseen
sekä vaalii ja Tikastuttaa
heidän jättämäänsä sävelperintöä.
"Ikuisia säveliä" ei ole elämäkerta-elokuva
siinä mielessä ,että se kuvaisi
Musörgskin elämän kehdosta hautaan
takertuen paisutellen jokaiseen ulko­naisen
toiminnan mahdollisesti tar­joamaan
dramaattisuuteen. Tämän­kaltaisia
"musiikkielokuvia" olemme
tottuneet näkemään Hollywoodin o l ­lessa
tavaramerkkinä. El — "Ikuisia
sävellä" on voimakkaasti aatteellinen,
mahtava elökuvaluomus, joka tuo Il­mielävänä
esteemme luovan säveltä­jän,
avaa meidän silmämme j a kor­vamme
kuulemaan taiteilijan sydä­menlyönnin
Juuri sillä hetkellä, kun
Ikuiset sävelet ovat. alkaneet hänen
sisimmässään soida. . Musorgskl kuu­l
u i n « . "Venäläisen viisikon" säveltä-
Järyhmään, jotka tajusivat suuren
tehtävänsä j a seuraten Glhikan v i i ­toittamaa
suuntaa n(»tivat kansalU-,
sen venäläisen musiikin siihen ase­maan,
mikä sillä on. koko tämän
ryhmän näemme elokuvassa. Musorgs-kin
rinnalla näemme Ilmielävinä Ba-laklrevln,
Rlmaikl-Korsakovln, Borp-dlnln
Ja Culn. Jo ulkonaisesti ovat
nämä elokuvan säveltäjät niin eslku-
„vlensa näköiset, e t t ä eräässä ruotsin­kielisessä
pälvälehdessämme elokuvan
arvostellut henkilö, joka mainitsi hen­kilökohtaisesti
tavanneensa ryhmän
muut j äsenet Musorgskla lukuunotta­matta
heidän vielä eläessään, sanoi
yhdennäköisyyden olevan täydelli­sen.
Heidän rinnalleen kohoaa kril
tlkko Stasovin mubkea hahmo. Roh­keasti
taittoi Stasov peistä sanoma­lehtien
palstoilla tämän säveltäjäryh-män
puolesta j a elokuvassa on erittäin
vaikuttava kohtaus, missä Stasov puo­lustautuu
oikeuden edessä, kun v i i ­sikkoa
vastaan Juonitteleva säveltäjä-xyhmä
on haastanut hänet solvauk­sesta
oikeuteen.
Elokuvassa on herkkää huumoria Ja
valoisaa elämänmyöntelsyyttä. I ^ I n io
on kohtaus Stasovin huvilla kriitikon
voitoksi kääntyneen oikeusjutun jäl­keen.
Taiteilija HJa Repln, joka tnyös
esiintyy elokuvassa, on valmistanut
solvauskanteen nostaneista musiikki-miehistä
karrikoidut nuket. Repln
hoitelee nukkeja verhon takana j a sen
edessä esittää Musorgskl satiirisen
laulelman jokaisesta nukesta. Mutta
syvällä taiteilijan rinnassa kytee pa­lava
halu (Säveltää jotakin suurta; ku­vata
sävelkielln Venäjän kansan kär­simystä.
Aloitettu sävellystyö toi­sensa
jälkeen jää'kesken, kunnes tai­teilija
on kypsä luomaan mahtavan.
Puthklniri tekstiin pohjautuvan oop­peransa
Boris Godunov. Elokuvan
katsoja saa olla Musorgskin luona
yön pitkinä listkinä, jolloin säveltäjä
palaakaan haukkaamatta kuuntelee
mahtavia sisällään riehuvia sävelku-via
ja piirtää ne nuottikuvioina elä­mään
tuon hclScen J ä l k e e n vuosikym­meniä.
Ja -satoja.' Nautinnollista oh
seurata elokuvassa olevia kohtauksia
Boris Godunovista. sillä niiden esit-häjlnä
ovat Möskoväl Ooi^jeran laltei-
UJat. Antakaa meille tällaista%>op-peraa,
n i i n puheet oopperassa nukku­misesta,
jäävät ikiajoiksi, ei voi olla
Elokuva on valmistunut -vuonna
1950 Lenlnfilmin studiossa ja on^.se
tietääksemme tämän studion ensim­mäinen
!väiielokuva. Tässä elokuvas­sa
värit eivät ole siinä määrin luon-m^
iset kuin useissa miiissa näkräils-sämme
neuvostoliittolaisissa elokuvis­sa.
Ne ovat hillityn maalaul^lliset
saaden ihmeen selvästi esCle/ viime
vuosisadan hehkun. Elokuvan^ oh­jaaja
Or. Roshal, .Joka. mainitaan
myös toiseksi käsikirjoituksen laati­jaksi,
on noudattanut siiurtä ; ylevää
linjaa välttäen kaikkea helppobintais-ta
ja. siirappimaista. Hänen oikeana
kätenään on ollut musiikin sovittaja­na
j a täydentäjänä Dm. Käbalevskij,
Jonka ansiosta Musorgskin sävelkiell
tuoreena Ja saumattomana yhtyy ku-varytmlin.
Elokuvan orkesterimusii­k
i n esittää Leningradin akateemisen
ooppera- Ja balettiteatterin sinfonia­orkesteri.
Näyttelijäkunta on lukuisa,
jossa Aleksandr Borlsovln Musorgskl
kohoaa etualalle.' Kriitikko Stasoyia
esittää NIkolaj Tsherkasov, B^aklre-via
y . B ä l ä ^ o v j a RImski-KorsakovIa
A. Popov. Nalsosät ovat j ä ä n e e t juo­nessa
vähemmälle. Platovonaa, Mu­sorgskin
ystävää, tulkitsee meillä use­asta
aikaisemmasta elokuvasta tuttu
Ljubov Orlova.
"Ikuisia sävellä" on mahtava mu-si&
klelökuva, jonka esittämistä kai­ken
kaupallisessa mielessä markki­noille
työnnetyn tingeltangelin kes­kellä
on tervehdittävä riemulla. Jo
aikaisemmin on Neuvostoliitto lähet­tänyt
mainioita musilkkleldkiivla, m.
m. säveltäjä Glinka. Baletin solisti,
Säveltäjä suuttuu ym. Nämä musiik­kielokuvat
hcuvostoliittolaisten "proo­sa-
elokuvien" ' ohella antavat' uutta
uskoa Hollywoodin myrkytyksestä im­muuneina
pysyneille elokuvan ystävil­le.
US:n kttlttuttrin
rä uneisms
Mitä c n tapahtunut Amerikan kult­tuurille?
Tähän vastataan äskettäin
Neuvostpilitdn nuorisolehden» Komso-mölskaja
Pravdan julkaisemassa kult-tUtuitolmintakatsauksessa,
;misi0Ei ar­vostellaan
kirjauutuuksia, näytelmiä,
filmejä Järadloeslty&siä.
Katsauksessa sanotaan, että "ame­rikkalaisen
kirjallisuuden, näytelmien
j a filmien erikoisena piirteenä on rap­peutuneisuus,
mielikuvituksettomuus,
henkinen raakuus Ja seksuaalinen
turmeltunelsuus": : •
"Sellaiset kuuluisuudet kuin Stehi-toack
Ja Pearl Buck ovat omistautu­neet
— kuten Ernest •Hemmingway-k
l n — mystillisyydelle, psykolooglsten
probleemien vatkaamiseen omien mi­tättömien
ikpkemustensa perusteella."
Henry. Morton Robinsonin novelli
"The Cardinal" ei ole mitään muuta
kuin amerikkalaisen kardinaali Spell-manin
ylistystä j a Amerikan ja I t a ­lian
kirkkpylimystön loistavan elämän
toteamista.
New Yorkin teatteriesitykset vuoden
ensimmäisinä kuukausina sisälsivät
Pääasiassa musikaalisia esityksiä, k u ­ten
"Gentlemen Prefer Blondes",
"South Pacific". "Call Me Madam" Ja
"Guys and Dolls"; Nämä' ovat sisäl­lyksettömiä,
Icistavine pu('iuineen ja
nä]rttämöasetuksineen.
Kaksi epäonnistunutta yritystä teh­tiin
kahden klassilUsen draaman esit­tämiseksi
Broadwaylla. Harjoitelta­vaksi
otettiin Ibsenin "Enemy of. the
People" j a "Peer Ghynt". Edellisen
esittämisestä oli luovuttava, kim sitä
vastaan hyökättiin "kommunistista
prapagandaa" syytöksellä ja "Peer
Ohytlstä" tuli täysi pannukakku, k un
se korjattiin uudenaikaiseksi. -
Hollywoodln filmituotanto on t ä nä
vuonna ollut yhtä alhaisella tasolla
kuin jo ennemminkin. Huomattavasi
t l suurin csa filmeistä ^palvelee sota­propagandaa
ja ylistää amerikkalai­sia
hyökkääjiä (kuten "Steel- Hel­met").
Toiset Hollywoodin filmit,
kuten "lännen" filmit ennen, ovat
tjihjlä rakkaus- ja gängsterikertö-muksia.
, f-' .-•'
Ainoa poikkeus cn "Born .Yester-day*
(Eilen syntynyt), joka; kuvaa
Wasfilrigtönln turmeltroietsuuttsr.- Se
Kondrat Kondrattovich Krapivä, «ai Stalin pafklnnon v. 1950 UrjotttanaUaan
näytelmänä «Xeivot 'Uolavat". Valok. O. Sholomovlch.
Hyvin harvoin, Jcs lainkaan, huo­mioidaan
e. m. säveltäjien Ja musii­k
i n hyväksi tyikkennellciden saan­noksia,
tckijänrä eläessä. Huomattu-jenUh
säveltäjien työtä vuolain sa­noin
ylistellään vuosikymmeniä Jopa
vuosisatojakin Jälkeen kuoleman. A n i ­harvat
ovat saaneet «läessääh. sellais­takaan
huomiota osakseen kuin S i ­belius
Ja Jotkut toiset m l t k i ovat saa­neet
"taiteensa" vuokii Jakamattoman
tunntisttiksen niin porvareilta kun
työläisiltäkin. Työläfciltä siitäkin huo­limatta,
-vaikka toiset sävellykset tul­kitsevat
selvästi työväen luokan hal­veksimista
j a sortoa.
Neuvostoliitossa ja muissa demok-raattisissk
maissa;;tänäpäivänä cn
asiat hiukan toisin. Sielläpäin maa-
Ilmaa annetaan täysi tunnustus jo
luodulle klassilliselle musiikille, mutta
samalla siellä pääpaino annetaan päi­v
i t t ä in jatkuvalle' uuden musiikin ja
muiden taiteen alojen luojille. M u ­siikin
sisältöUn (koitetaan ch j a ta vas­taamaan
jokapäiväistä elämiä, k u ­vaamaan
koko kansan pyrkimjrsfö hy-vinvointiin
Ja eläiinän nautinnolhln.
Ennen tsaartniaikalsei) Venäjän tai­teilijat
suurimmaksi osaksi loivat ylis­tyslauluja
tsaarille Ja tsaarin' valtaa
pönkittäville. Taiteelliselta kannalta
katsoen ne luonnollisesti olivat kor­keatasoisia,
mutta henki j a s i ^ l t ö oli.
kohdistettu Venäjän musikan orjuut­tamiseksi.
Sitävastoin Neuvostoliiton
tämänpäiväinen tuote on aivan p ä t o -
vastainen.. Suurissa orkesterikappa­leissa
kuvataan työntahtla j a työstä
johtuvaa hy\dhvolntla kalkille ihmisil­le.
Luovat kjnryt huoihloldaan j a p a l ­kitaan
huomattavilla palkinnoilla ja
mikä parhainta, jokaiselle taataan
varma, riittävä Ja huoleton jokapäi­väinen
elämä. Tuloksena onkin ollut,
e t t ä Neuvostoliiton, sanoisinko suur-sävellykset,
ovat saaneet jakamatto­man
tunnustuksen koko maailman
musiikkimietolltä, siltäkta huolimatta
vaikka ne ovatkin slsäliöltääri päin­vastaisia
kapitalistisille luokkapyrkl-myksille.
Tämä olkoon sanottu yleisesti siitä
mitä ylipäänsä yminärretääri ylieisessä
merkityksessä. Alutta jokaisen kan­san
keskuudessa löjrtyy sellaisia n.s.
huomaamattomia työhtctkijjöitä kaikil­la
aloilla, olkoon kysymys mistä tal­teen
haarasta;hyyänsä Ja mikä vielä­kin
merfcilllsempää juuri ne huömaa-mattcmat
koittavat teoksissaan tulki­ta
sen luokan elämää j a pyrkimyksiä
mihin he itse kuuluvat.
Niitä huomioimatta jääneitä, lämän
mantereen suomalaistenkin keskuu­desta
nousseita työmuurahaisia sn u -
seita, musiikin alallakin.- Toiset ovat
luoneet taiteellisestikin (korkeatasoista
musiikkia, mutta se on j ä ä n y t huo­maamatta
vaan isiltä yksinkertaises­ta
syystä, e t t ä työn suorittaja on ollut
yksi meistä. Kuinka moni meistä n i ­mellisesti
muistaa "Ajanlaulun" sä­veltäjää,
juuri ja juuri muistiin on
jäänyt "Ajanlaulun" sahojen ,klrjoit-tajan
nimi. Kuitenkin "Ajanlaulu"
on yksi parhaita, sanojensa j a musii­k
i n puol,esta. Jos "Ajanlaulun" olisi
kirjoittanut joku 'Erkon nimeä kanta­va
ihminen j a säveltänyt joku, vaik­kapa
Meriikanto, niin se tulisi aina o-lemaan
helmi suomalaisessa taitees­sa.
Mutta kun sen kirjoittaja ja s ä ­veltäjä
ovat t ä h ä n "jätkäjoukkoon"
kuuluvia, niin joidenkin viisaiden
mielestä koko tekele aikanaan tuomit­t
i i n "polttoroviolle",. Jokaisen muis­tissa
lienee sen pattlotsalsen Rissasen
toimenpide, seuloessaan New. Yorkin
näyttämövaraston näytelmiä. Rissa­nen
m.m. tuomitsi "Ajanlaulunkin"
ala-arvoisena, poltettavaksi. Poltetta­vaksi
tekeleen, mikä sanojensa, sisält-tönsä
j a myöskin musiikkinsa puolesta
vetää vertoja korkeampaakin taidetta
vastaaville näytelmille.
Minä olen monta kertaa ajatellut,
e t t ä mistä johtuu se välinpitämättö­myys
ja kylmyys mitä me osoitamme
oman luokkamme keskuudesta nous­seita
sellaisia ahertajia kohtaan jotka
koittavat sanoilla ja säveUUä tulkita
s i t ä elämää missä me elämme. H y ­vin
harvoin me annamme edes moraa­lista
huomiota tehdylle työlle, puhu­mattakaan
taloudellisesta korvauk­sesta.
Siitäkin huollatta vaikka me olem­me
kovin kitsaita huomioimaan ja
antamaan minkäänlaista tunnustus­ta
h e i d ä n , työstään, yksi j a toinen
joukostamme tekee luovaa työtä o-malla
alallaan. Yksi sellainen tun­nustusta
vaille Jäänyt työmuurahai­nen
on Jack Koski Port Arthurista.
Jaakko oii yrltelljrt vähäin Joka; alalla,
on soitellut tofvella. johtanut j ä näy-teUyt.
O n yritdlyt näytelmien Mrjoit-töjariä,
KfirjoKeritit ruriöja j . h : e.su\i-r
l n innostus Ja taipumus Jaakolla on
ollut sävelien avulla tulkita surua, iloa
Ja meikäläisten elämää. SäveUystyön-sä
h ä n on tehhsrt omasta sisäisestä
innostuksestaan, itse kustantaen kaik­ki
tarvittavan materiaalin. Jaakko on
tehnyt muutamilla sävellyksillään n i ­mensä
tunnetuksi jo laajemmalle ko­tinurkkia,
onpa niistä joku kulkeutu­nut
aina Neuvosto^KarJalaan asti.
Viimeisin j a suurin sävellyksensä on
juuri valmlstxmttt. . Sen-nUni c n " C a ­nada"
• (fantasia) (kuudessa • osassa:
Ensimmäinen osa on tuntematon Ca­nada.
Tohien osa: Siirtolaisten tulo
j a elämä. Kolmas osa: Elärnä vilkas­tua.
c^^Neijäso^^ tanssi.
Viides <sa; TJutlsarokkaan rukous.
Kuudes: Ix>ppu. Toiset, ovat ovat
' s ä v e l l e t t y soittimille, paitsi
Uutlsasukkaan rukoukseen cn myös-k^
n sovitettu sanat, jotka vpidaan soi­ton
lisäksi myöskin esittää soolona.
Huomautuksena voin mainita, e t t ä ru­kouksen
sahat ovat puhtaasti uäkch-nolliset.
— mutta mitäpäs me muuta |»;
voisimme odottaa s l i ^ l a t e l l t a , mitkä
ovat tulleet sellaisista maista. Suomes­ta
muiden mukana, missä ihmiset ovat
saaneet uskonnollisen kasvatuksen.
Tultuaan tärme tuntemattomiin oloi­hin,
c n aivah luonnollista, e t t ä he tur­vautuvat
sellaiseen .-mitä he ovat jo
sjnujyhunaassaan oppineet auttajana
kuhhloittamaan; Aivan luonnollinen
lauantsii-iltaiia :
Wellaiidia5a, Ont.
rainalairten iisalilla Ontario Bondin
asla'.on. e t t ä kun sUrtoIainen tulee
tuntemattonman;, maahan ja täällä
joutuu uutisasukkaana . raivaamaan
kcrpeävUjelykselle Ja sieltä elämänsä
hakemaan h ä n etupäässä turvaUtuu
siihen aputm, mitä on oppinut autta­janaan
kunnioittamaan. Luonnptto-mainäialta
minusta tuntuisi Jos s d l a l -
nen uskonnollisuuteen; kasvatettu, s l -
t i ä i i ^ me k a £ ^ i S^^ tulleetkin
olemjne. olleet, alkaisi kapinoida r u ­kouksessaan
. Jumalaansa vastaani
Tämä vaan siltä varalta, e t t ä kun sä»
vellys tulee laajemmalta tunnetuksi,
ettei kukaan saisi väärää käsitystä s «j
tähden, että on inuka. liiaksi jumali­suutta
Irukoukseissa pantu. ilmene­mään.
(Muuten tässä sivumennen voih
mainita, e t t ä meUlä viisailla j a uu-denaikalslha
Itseämme pitävillä ihmi­sillä'
on hanhakäsitteltä arvpsteties-samme
mennyttä elämää; Kuvaava­na
esimerkkinä voin mainita, f e t tä
i k u n t ä ä im eräällä näyttämöllä esiteU
t i in norjalainen kansahnäjrtelmä
"Hardangerin harjulla", niin n ä y t t e ­lijät
karsivat siitä pois Norjan mars­sin,
/muka sen t ä h d e n e t t ä se on l i i ­kaa
Isänmaallinen. Näytelh^n juoni
kuvaa juuri Nprjan kansan elämää; ja
siitä sitten riipastaan pois juiiri se m i ­kä
sitoo koko kansan elämän.; Siellal-sen
leikkauksen teko tekee sllplrikpn
kokonaisuudesta. Mainitsemani esi-merfcki
ei öle ainoa. Siitä saakka kun
me olemme oppineet pitämään itse­ämme
valveutuneina ihmisinä, me o-lemnie
toisinaan käyttäneet hyvinkih
laajassa mittakaavassa. : samällalsla
polsvetoja. Me emme ole jaksaneet
k ä s i t t ä ä j a syventyä sen aikaisiin t a ­pahtumiin
m i t ä aikaa kukin tekele on
kuvaillut. •
v a x r ^ fäSsetaän
pnä C a n a d i ^ Tribunen kannatus-ryntgykfien
«voiton banketti. Ja tanssit,
alkaen klo .8 illalla. Tilaisuudessa
tarjouiäan irtiokaa Ja! virvokkeita sekä
jaetaan palkinnot parhaiten dnribu-nen
b y v ä l ^ toimineille. Puhujaksi
saapuu B a r r y Hiinter Toiroutosta. I l ­lan
ohjehnaan sisältyy inyödkln tans­si,
orkesteri söltoä tahdissa.
Muistakaa tuoda ystävänhe muka­na
tähän tllalsuutee/i. —' VL'D.
r;.i-,-;A«erlkkaiaIsct
Cf99i antaneet ynunirtäa dtä^
pommia tullaan kokcUeaiaÄ vt^
saarilla, Neuvostoliiton
;' Sama ilmenee Kosken säveltämäs­sä
Thitlsasiäckaan Tukouksessa. Ny­kyaikaisina
ihmisinä inelstä se ehkä
tuntuu Joutavalta, mutta siirtjfCcääm-me
noin puoli vuosisataa ajassa taka­perin
j a kuvitelkaamme silloisia olo­ja,
niin uskcn kakkien olevsm kans­sani
samaa mieltä, että se vastaa ri­kulleen
senaikaista yleistä mielipidetr
tä. . / . . ..
Täkäläiset ammattlsoittajat, viulu
j a piano, otat soittsUieet useampaan
kertaan sävellyksen y l i . Heidän anta­mansa
publtieeiton lausunto on. e t tä
tämä sävellys on Jack Koskien tähän
asti valmistuneista sävellyksistä par­hain.
Niinkuin tiedämme säveltäjäl­t
ä on jo ennenkin tullut hyviäikln sä-velykslä
Julklsusieen, ollen nim. jo
Toronton; laulujuhlissa kuultavana:
V Tunnustetun pianoteitmriii A. Laak­son
laustmto mjn. oli seuraava: " M i ­nä
olen soittanut kuuluisien säveltä-:
jien paljon huonompia, sävellyksiä;
Minun puolueeton lausuntoni ;6h se,
e t t ä Jack on onnistunut sävellykses­s
ä ä n Ja olen jokai aika j j i niissä pai­kassa
hjnränsä ä h i a valmis eslitämääh
sen ytelsöBe." : ~ ' .
Toivottava olisi, e t t ä Jack Kosken
säveUykäset saisivat Joukkoj*en puoles­ta
hiukan enemmän huomiot» mitä ne
t ä h ä n saalkka ovat; cKSäksensa saaneet
j a että se Ihuomlo kiintyisi niihin: Jo
kosken eläessä. Miai oleii melko var­ma,
^ t t ä / h ä n e n tuotteensa, ovat siksi
arvokkaita, e t t ä ne maiidolll^esti kym­menien
vuosien Jälkeen^kuöleman tu­levat
hyvin huomioitua; mutta rbitä-päs
hyötyä siltä on enää.silloln häiiel-le.
KIvl-vainäa el välitä tämänpäi­väisestä
palvonnasta; puukopeekan
vertaa. Paljon tärkeämpää ja tar-pellisempaä
olisi ollut (Kivenkih hup-miolmlhen
silioin ikun AlhqVIst t>olkl
jalkoihinsa Kiven; kirjalliset tuotteet.^
ryösti leivän Kiven siiUstä, J6ätä, oli
seurauksena mielipuolisuus Ja kuole­ma.
— Losojätkä. •
• 1 ., .-mm issa
.mattiuittojen valtuuskuimat ynnä
työlälsvaltuuskunxian ... ^toinen osa.
kaikkiaan' vierailee Suomesta toukoa
kuun aikana Neuvostoliitossa noin
parisataa henkilöä, sanoi Karvonen, s*
on onnistunut satiirinen kuvaus Ame­rikan
poliittisesta elämästä, paljas­taen
rrin.1kiä skandaaleja, joihin
kongressi j a ' Whlte Äouse ovat se­kaantuneet.
ROOMALAISKATOLINEN
PIUSPA ALLEKIRJOITTANUT
ItÄVHANVETOOMtnKSEN
"ibttdapest. — Unkarin roonialaiska-:
tolinen pILspa on allekirjoittanut rau-hanvetoomuksen,
ilmoitti äskettäin
Unkarin kansallinen rauhankomitea.
Kuuluisa Pjatnitskin kuoro saapuu Suoimeeri ja
antaa konsertteja maan eri paikkakunnilla ';
Helsinki. — Suoml-NeuvostoUtto-
Seuran pääsihteeri Toivo Karvonen
on sanonut sanomalehdistölle anta­missaan
tiedoissa,, e t t ä seuran väli­tyksellä
tapahtuu toUkokuun ja kesä­kuun
aikana e r i t t ä in laajaa j a moni­puolista
kulttuurivaihtoa.
Pääsihteeri Karvonen sanoi, että
maassamme parhaillaan (toukok. a l ­kupäivinä
vieraileva Neuvostoliiton
ammattiyhdistysten oh j e 1 mayhtye
muodostaa vain osan laajemmasta
vielä tämän kevään kuluessa tapahtu-v
a s t a kulttuurivleralluohjelmasta.
Toukokuun puolivälissä saapui maa­hamme
18 henkilöä käsittävä lenhi-gradilainen
taiteilijaryhmä, joka e-dustaa
Neuvostoliiton talteen huippu­luokkaa.
Tämä ryhmä tulee konser­toimaan
paitsi Helsingissä ja • suu­rimmissa
maaseutukaupungeissa myös
monilla maaseutupaikkakunnilla eri
puolilla .maata. Toukok-kesäkuun
vaihteessa saapuu maahamme maail­mankuulu
Pjatnitskin kuoro. Tä­män
kuoron vierailu maassamme on
laskettava • merkittävimpiin kulttuurl-
•vieraiiuihin. m i t ä maahamme on m i l ­loinkaan
tapahtunut. Pjatnitskin
kuoro edustaa alallaan; maailman
huippuluokkaa jonkalaisia maassam­me
saadaan nähdä vain aniharvoin.
Kuoroon liittyy loistava tanssiryhmä
ja orkesteri. Kun. kuoro käsittää
kaikkiaan n. 185 henkilöä voinee se
vierailla vain suurimmilla paikkakun­nilla
maassamme. Mikäli säät anta­vat
myöten esiintyy kuoro ulkoilmas­sa;
joten kaikki halukkaat sekä näillä
paikkakunnilla, että niiden lähiseu­duiltakin
saavat tilaisuuden nähdä
ja kuulla kuoron loistavia esityksiä.
SN-Seuran vieraana.on maassamme
parhaillaan kaksi tunnettua Neirvos-toluton
ammattiyhdistysmiestä insi­nöörit
(Maksakov j a Romanov. jotka
pitävät ieri puolilla maatamme luen­toja
Neuvostoliiton sosiaalisista olo-st^
teista. ;.
- Näiden Neuvostoliitosta Suomeen
tikahtuvien vierailujen ohella on
Seuran kautta järjestetty kuluvan
kevään aikana lukuisia vierailuja
Neuvostoliittoon. Parhaillaan ovat
Neuvostoliitossa työläisvaltuuskuntai
SN-Seuran kulttuurivaltuuskunta,
teatterlvaltuuskunta j a eräiden am­mattiliittojen
valtuuskunnat. Toukok.
puoUvällS£.'ä matkustavat Neuvosto­liittoon
vielä pedagogien valtuuskun­ta
Ja plenvUjelljäin sekä eräiden am-
SÄL:n
tekee jokaisen psdi^
JUHLAKSI
sukulaisillenne
Lähettäkää SALn
paketti miellyttäväksi
iKahvia ei Suomessa ÖÖÄ
enää vapaasti. Se meni hi
miö viime lokakuun alni
Neljänneskilo (puoli pannaf
on kolmen kuukauden aS
Yhdelle hengelle.
y'.Trfdin vaUttavana ori bdn
>;: ,SÄL:n lahjapakettiraliota:
TYPE "FA"
HINTA $10,80
' 4 paunaa kahvia
2 paunaa riisiä
2 pak. sekahedelmlä
1 pauna luumuja
4—4 unsshi pakettia makejti
suklaata r' .
Vi paun. Bakerin kakaota
2 pakettia savukkeita
1 pari Nylon-sukkia, vain
No. 10
' > Kokonaispaino 14 panua
TYPE "FB"
HINTA $7.60
4 paunaa kahvia
2 paunaa valk. riisiä
1 paketti kuivattuja
hedelmiä
1 pauna kuiv. luumuja
V& unssia kaneelia
Kokonaispaino 11 panmi
TYPE "FC"
HINTA $5.95
4 PAUNAA KAHVIA \
Kokonaispaino 7 pannu
Antakaa meidän huoltaa TröS
pakettilähctyksenne.
VAPAUS TRAVH
AGENCY
EDWIN SUKSI
Valtuutettu, asiamies
BOX 69 SUDBUBY.ro
Hyvä uusi valikoima suomalaisia
Ä Ä N I L^^
llYf/vll-LEYVJÄ
R 6100—Rovaniemen markkinoilla. Jenkka, laul.
'r-:'JJusleeri, mieskvarleöi
Kuubalainen serenadi, tango, laul. Kauko
:•;-.;•••;; ^ , Käyhkö, mieskvarleili
VR 6023—Tanssi puutarhassa, valssi, laul. Eero Väre
; Juhanbusjenkkai, laul. Reino Helismaa
R 6090—Rakövitlkclalla, laiil. Tapio Rautavaara,
mieskvarleÖJ
Kulkuri ja Joutsen, laul. Tapio Rautavaara
VR 6074—Arholina-valssi, laiil. Rurik Remer
Kielon jäähyväiset, valssi, laul. Rurik Remo.
6082—Ilta Satamassa, tango, laul. Erkki Junkkarinsa
Ruusuja, valssi, laul; Erkki Junkkarinen
VR 6058—Yksinäinen harnionikka, valssi, laul.
: V . Erkki Junkkarinen
Aron kukka. Foxtrot, laul. Erkki Junkkarinea
VR 607a-S7k8yn lapsL valssi, laul. Erkki JunkkarineJ
Harhäknvar tango, laul. Erkki Junkkarinen
R 6091—Vanha JUti. valssi, laul. Erkki Junkkarinen
'Tuhlaajapoika, jenkka, laul. E. Junkkarina
TRIOI.A-LEVYJÄ
T 4009—Sinulle kuultiu lempeni, valssi, harmonikto-
, ,. soolo: Viljo Veslermfl^
Poranek, valssi, harmonikkadueito Viljo
Veeterinen ja Lasse Piklajaa»
T 8015—Saltzhurgin kukkia, valssi, Triola orkesteri j
Odette, valssi. Lasso Pihlajamaa, harmoni»».
T 8013—Kekri masurkka, laul. Jorma Ikävalko :
Kotimaan kaipuu, valssi? harmönikkasoow.
^ • • • • / v x - ; ; ; - : , ; : ; . : _ : ; ; ; ; Paul NorrbJ*
DECCA-LEVYJÄ
SD 5078—Syysunelma, valssi, laul. Eero Väre
Muistelen Karjalaa, tango, laul. Eero Vare
Lähetänune levyjä kaikkialle Ganadassa.
HINTA $1.25 KAPPALE
(Ostajan makasttalva lähetyskulut)
JHDSTITILAUSTEN TUUBE KÄSITTÄÄ VÄHINTÄIU
K O L M E LEVYJÄ
-: • ' ' .. ' .. • Tilatkaa osöIttceUa: •
VAPAUS pmmm co. % P.O.Box 69