Vapaus, March 2, 1965

              MIKÄiöMVk?
ui
. _ lutaitaidolto
muutto, toutejanälkdäym.
vostoon antamalla konkreet-tista
opuoon: • r
YK on otnoo paikka missj suuret jo', pienet,
koaf maat kohtaavat toiwnM;rnC^
enempää, kOln mitd eri /jnoidthMltukset y!
Mlunöt; YK ei wi>ääta,0 lokeki, on rQOdi
maitien paWuksMSdOle^ 4»
oikoonsoodo ilman noiden >ri<Wjgn'<»"wr>W,ti
Useimmat moapolion mdat ijvot YK n idiehja li läh«V-tävQt
edusta)onsa ''maQiImor)porlqmenttiin>"Yle«ko -
koukseen. Joko tovollisestj kokow>tuU ketfon.yjioaeMq
Amerikkalainen nainen
Englannissa on kolulcdy iicljjosti painaa ainoastaan 42-paunaa ja
kannettava ilmasl(ii:tfi-l:iito. ifl^a^ nykyaikaisen -radion näköihen.
on
Parhain tervehdyksemme
KAIKILLE NAISILLE
kansainvälisenä naistenpäivänä!
Viettäkäämme naistenpäivää yhtenäisyyiden
ja rauhan juhlana!
Beaver Laken Naistenkerho
BEAVER LAKE. ONTARIO
Tervehdyksemme kaikiUe
työläisnaisille
kamainvälisrää naistenpäivänä!
Toimikaamme, yhtenäisenä kansakuntamme hyvin-vinvoinnin,
täydellisen aseistariisumisen ja pysy­vän
rauhan puolesta!
CSJm LONG LAKEN OSASTO
R. R. 2 (Long Lake) Sudbury, Ont.
Parhain tervehdyksemme
kaikille työläisnaisille
• Parhainta menestystä Demokraat-
. tisteiL Naisten Maailman - ' ;
' Kongressille! '
Viettäkäämme naistenpäivää
yhtenäisyyden ja rauhan _ ;
iiihlanal • . ^/--V:
CSJ:n SUDBURYN OSASTO
Parhain tervehdyksemme
kansainväliselle naistenpäivälle!
Tervehdimme kaikkia toaisalaisiamme yhteis^
toiminnan ja pysyvän rauhan merkeissä!
SUDBURYN NAISTEN KERHO
Hilda ja Tom Tuori
Kaisa ja Uunö~Korpi
_Ida ja Oiva Vesterback —
' Tildaja JackMäniiisto
Impi ja Frank Tommila
_J Hilja ja_Anton Kaisla _
Ida ja Oscar Männistö
Vilma ja Eino Lehtola
Alina ja Wm Eklund
Hilda Kauppila
Hilja Smith
^ Ida Nordlund
s ''
SUDBURY
Eila Virtanen
Hellevi Tuomi w
Aino ja Arvi-Lahti
Hi*da ja John Raivo
Riikka yiitasalo
Olga Juvonen --r i -
Ida ja Atu Koivula
Fanny ja Karl Suoniinen
Lydia Mäki
Emmi ja Hannes Suomala
Sanni Hill
Miriam Kauppinen
ONTARIO
(Jatkoa ectelliscltä sivultaV ,
liiittolaki vaati vaimolla tol.oloviii
suutta. Yliopistosivistystä oli mel
k e i i i mahdoton .saada. Rohkeni
iiaJHcl. Jolka t<!istelival mjclcLTior
JLiiit.a vastaan. hiiuiiKisivai usoui. n
ie v a l l i a usekiir o/jia.
Mutta uskollisina historiallisille
p ä n n t e i l l e e a Anierikan.naiset alkoi
vat laistcUa. 19. vuoai.-adan paoli
\'ä I i s.s- ii .-^ II11 ra i ; f i t il 1 i k e o I i n o p i; a s 11
keiiilfysj jäi jtstn H Q I , ;>!t K i
piiiaii luMikoä, kiiiv pK'ni.><l;! ki/skii-'^
(.•liit!l;;i.siiiiir.>is(a/ Uili laukn.ikoko
u!;.--ia, k()iiuii'-i.si!jaT .iMJcIonasiiiluk
.-:ia. Lucy Slonc, pienr uuicnglan
iiitaiv joka usein pilapilrroksi-sso:
osileitiin miesraäiseksi" ~ sikaari?.
polttavak-ji amatsooniksi, oli lodelli
suude.ssa herkkä, rakas!eltava ja
älykäs. Hän osasi "kyllä taisteli •
kuin tiikeri yhtä hyvin orjiiudei.
poistamiseksi kuin nais en oikeuk
%ien puolesta. Hän rakastui, men'
naimisiin, sai lapsia, mutta hän oi.
niin uskollinen naisen.vapauden a
.^ialle, ettei voinut ottaa niiehensi.
nimeä eikä antaa tottelevaismide)
lupausta. Maan lain uhmaaminen
lekee ihmisen elämin yksinäisek-s
ja vaikeaksi. Lucya heiteltiin kai
Ki-nlaisiMä esineillä ja haukut.iin
rumin Hanoin. Vaikka hän kuoli 17
v u o l l a enaen naisten äänioiktu ler
. - : i ; i v u t : ; : r a i - ' a . ehti^ hän kuitenk.i'
nähdä monien muutosten tap.nhlu
inisen. Ja hän epäilemättä tiesi
e t t ä suuri piivä oli varmasti lule
va. Hänen ohellaan oli monia mui
!a- Susan B. Anthony, Elizabeth
Biackwell, Angelma Griinke. ja eräs
amefikan.uomalainen, Maggie
\Valsh.
Elokuun 26. päivänä 1920 Amcri
kan naiset saavuttivat oikeudiit, joi;-:
ta oli taisteltu seitsemänkyin iientä
vuotta; Mies en on täytvnyt vä
josta. Ti't)Ui.-!tju;-i :i)li lamassa, so
työ jola oli tarjolla anneltiin mie­hille.
, Monissa valtioissa naiset ei
vät .'^aaneet käyviä työssä mentyään
i K i i m i s i i n . ; Työliömä; vaivhemina.i
,i'ivät py.slynoft kouluttamaan, tyt
l ä r i i i ä h . ' h^iula kuu -Siilulaivleol: ai
kuival parantua, ryhtyivät ;naiset
täydellä teholla käyttämään kyky
jilän maan taloudellisen elämän pai
vfluk-itssä.: .' , '
Toinen maailmansota sysäsi jä!
h'i'.n kiijkki )MMikiiök().iii;ii,-;t.';' ,>liuiv';
; i i i t ' i n i ; i t >:yrjiiän. • M i i l l a ' juLi; ' i ; tii"
! iiä sot a o-;oi 1! i a iiyeii k k a l a i a c i i n a i
.xL'ti sisun. Naiset oiiyat sotaiarvi
k o i e o l J i i u u d c n paatyövoimana.^ A
-•^iiisla melua-pitämättä he ryhtyivä!
uifTtaajjksi, kuiarma-autorikuljettä
j i f c i , kokoajiksi, koelentäjrksi^Mut
i^;-tr.Hö työlle ei ole köikaan annettu
linnustusta. . ~ ;
Sodan koetuksessa Amerikka o
soittautui teolliseksi " jättiläi.seksi
.,i)ka pystyi valmistamaan tuötteitt
nnenhäkemättömässä mittakaavassa'
>ij dii kehittänyt välineet j a työvoi
nian joka riitti, tuottamaan kaikke:
kylliksi kaik|lic. Se olisi nyt py;;
:ynyt tuotianiaan suuria tarvike
määriä pienemmin kustahnuksin, a
lentämään hintoja jä siten laajenta
;uaan markkinoitaan alueilla, joissa
kysyntä oli suuri. Mutta se ei teh
i,\ i a l i i n , vaan rajoitti tuo annon la
IJIIC, jdka piu hiiinal ja voiton ko
cuina.- Se! myös riisti noin kähdek
saita miljoonalta ihmiseltä mahdol
•isuuden elättää itseään työllä. Vi
allinen työttöniyysluku ph vain f
mii Joonaa, mut a siihen eivät sisäl
iy nubi-et työnhakijat, käiisityöiäi
1 -et, ne jolka ovat työttömiä niin
kauan että jouluvat pois luetteloin
a. .eläkelaisi': jpiiien ejäke. ori n i i i'
; i i Lä.nätön, että heidän olisi yälttii
ii>iiilä .saatava lyötä, Naisia, jotkn
u>. .it o i l e c l koli.ouvmaj muita ha
hän säikähtä.. sUä uuUa oLn oa^jo j^^jjj^g^ ott<.a työpaikan, ei totise.
1 icannuste a niin tekemään.
Tiidtainä, thaalisk. 2 p. — Tuesdöy, March i, 1Ö65 Sivii S '
Hyvät herrasmiehet, on tehty ehdotus, että me
käyttäisimme tätä tämän vuoden joulukorttis-samme.
TERVEHDYS KANSAIN­VÄLISELLE
NAISTYÖLLE
ka saapui näyttämölle. Poikamai
nen polkkatukka oli pitkien palmik
kojen sijalla, katua laahanneet ha
meen helmukset nousivat polviin
charlston ja savukkeet tulivat muo
•liin.^: •
Naise! rakensivat siltoja, tekivä
uintiennätyksiä, leniivät, johtivat
tehtait;
a.
Koulutyttö saattoi nM . r.vkyä. n
opiskelisiko hän agrono '
! Yhdysvalloissa on vielä .suur
j määrä naisia ansiotyössä. , Suurii
' osa on to.sen luokan työssä toisen i
. iiOKaii paikalla, työpaikoissa, joiss; j
i l ole mitään eteenpäin pääsyn mah j
djilisuuksia Ile käyvät työssä, kos !
ka työläisperheen ylläoitoon tarvi 1
kahden ihmisen tuj
.ot.. Työtä lehdäiiukin.pelkästääi
.niksi. aniropDlogiksi, lääkänk-i ta- | t.,,,;., u^^.;,, ^
tuomariksi. SukupuoI en välise' | ,ulisivat mieluummin ammalte:
-uhfeet tulivat luoiinollisemmiks; !
Miehet alkoivat suhtautua naisiin {
D-thlaasti ihmisinä, keskustella vai
|)a:!3li heidän kans.aan ja ottaa huo
inioon heidän uusia ehdotuksiaan. '
Emansipaatio oli tuskin ehliny;j
koetella voimiaan kun tuli vuoden '
'929 iomahdus, talouspula. Mutta
>'.n aikanakin naiset jatkoivat tais
t.-lua koulutuksensa täydellistämi
.<en ja laloudelli-^un asemansa puo •
O n n i t t e l u m m e
• k a n . s a i n v ä l i s e n . .
r^AISTENPÄIVÄN
johdosta!
Elisa Salonen
Violet Johnson
!onton Alberta
Tervehdyksemme
kaikille työläis-tovereille
tänä
kansainvälisenä
naistenpäivänä!
Parhainta menestystä
naistenpäivän vietolle!
_CSJ:n
Sault Stcr. Marien
- Osasto
Sault Ste. Marie Ontärirj-hin,
joissa olisi itsens.ä kehittämi
sen ja eteenpäin pää.syn mahdolli
ouuksia. Monet heistä ovat käynee
ainakin keskikoulun, multa työ jc
a he .^suorittavat ei vaadi henkisi,
pci.inistuksia. He kärsivät sen vuok
I. samanlaisesta- ikävystymisestä
hermostumisesta ja lyytymättomyy
L-stä kuin keskiluokan kotirouv^'.
joille, oerlicen yhtoenkuuluvaisuu'" i
ei ole niCikinnyt riittävää elämänsi I
sältöä.; Heiliä on yhtei.-;kunnaKta i . .'
tautuminen riistänyt .Jotukm'elin •
täiKeah. He eivät « i e tyyyv^isiä i
he lärvitsevat i i t ä , että heitä jäi
leen tarvittai.^iin yhteiskunalliscssi;
nmlL'-..-.a, kOiKt'ammaiia tasolla.
iirnjisoil. ny;:yaan vain sosialis
ii..et maal ovat antaneet naisille yi
lykkeen itsensä kehittämi.seen. N a i.
iia työskentelee niissä nykyään sää-
•iL-ieilijoina, laivojen kapteeneina
insinööreinä, lääkärien ja hammas
lääkärien suuii enemmis ö on nai
:ia. Onko sosialististen maiden nai
silla .'-amal mahdollisuudet edetä
Ulallaan kuin miehillä, onko palkka
:-.:nia, ovaiko ylenemisen muhdolli
; ; . i t l jL lajoiuamailomat? Kantava;
ko he vielä raskaimman taakan pei
neenhuoltoon tarvittavassa lyössä?
Mikä on heidän osansa elämän pää-v
i ; tan suuntaamisessa? Näiden
sv.;:!;:>j(.-;i lutkiminen olisi tärkeää
I l KM;ui.)Siai- i naisia kaikkiall.'
;!M';;;riii!iaiS,r. .-. • i ; ..:.^•.
L i l e : liiaa kehity ei sen kansa
kaan kehity. Taloudellisen kasvun
rajoittaminen riistää Amerikan
kansalta etenemisen mahdollisuu
Uet. -Miljoonien ihmisten energia on
joutilaana. Kuuluisa amerikkalai ^
nen lailavuus ruostuu. Fyysikkojen!
on keksittävä uusia aatteita, mate
maatikkojen on luotava keinot nii
den toleuttamiseksi, insinöörien on
toteutettava ne, suunnittelijan on
piirrettävä ne, teknikkojen luonnos
teltava nej-ahkerain, taitavien ame
• iKkalaisten työläisten rakennettava
ne. Ja kaikessa yllä luetelluissa
ryhmissä tarvitaan naisia!:
— Englannissa on valmistunut
kone, joka voi tuoftäa 160 nakki-makkafää'
minuutissa ja päallxstää
ne nopeasti kuivavalla nestemäisel»
lä kuorella.
Meillä on paljon samoja ajatel
mia, mutta samanlaisia velvollisuu­dentunteita
kaikilla ei kuitenkaan
ole. — ''Antaa toisten tehdä", pn
eräiden jokapäiväisenä mottona.
Kunhan tällaisilla henkilöillä on
iämmintä liede-ssä j a vatsa tyydytet
ty sekä hyvänpuoleinen TV, niin ei
sitä tule lähdetyksi liikkeelle. Mul­ta
ios sieltä TV:stä sattuu uutisten
yhteydessä tulemaan joku kauhu
kuva niin käänetaän toiselle a.se
malle. Heimot eivät ke^tä millään
.odellisuutla. Tämä ei johdu her
moista vaan itsetyyiymättomyyden
.unteesla. '^Olenko minä tehnyl
voitavi-ni yhteiskunnallisissa puut
eellisuuksissa?" kysyy parempi mi
, i ; L ' . - ' ,;• y '.• ; • • • :'•
Eräs winniDegiläinen nuori äiti
päätti auitaa omalla tavallaan huo
aJi.ipiosaisten asiaa Hän lupasi
jtianiaan huollettavaksecn erään 3-
,'uotiaan kehityl:5e-sä. jälkeenjää
neen intiaani tyiön siksi aikaa kun
lytölli' annetaan hoitoa: paikallises
sa sairaalassa. Eräs lastenhuolto,
komiean jäsen toi lap.^en suoraan
tähän kauniiseen kotiin. Mikä sur
kea näky oli tämä lapsiraukka? Li
kainen ja järkyttynyt. Syödäkseen
.iän sai heti, mutta lapa millä hän
söi sai pikkurouvan jo kauhun vai
taan,. Käsin ahmien meni ruok:i
lautaselta pikku suukkoon. Silteii
alkoi puhdistautuminen, täitä kävel:
lapsen vaatteissa Ja pikku aiunii'-
oli tuskin koskaan saanut pesua
Kun aiottiin siivota hiuk.sia,. niin.
niistäkin löytyi täitä ja päänahasta
rupia. Tämä oli jo liikaa ja pikku
älli soitti lastensuojeluyhdiilykseeii
ja pyysi hakemaan.lapsen pois. Näin
tuo pienokainen menetti uuden ko
linsa. Milä olisi pitänyt tehdä en
siksi? Olisi pitänyt siivota tämä
lapsi jo hyväntekeväisyyslaitokses
sa. io.ssa on palkkaa nauttivia toi
mitsi joita ja sitten vasta viedä lapsi
uuteen kotiinsa.
TVissä oli surkea kauhukuva
Vietnamin hädänalaisten hävileyis
tä kodeista. Nälkäisiä itkeviä lap
sia. — "Auttakaa näitä kodittomia
hädänalaisia, tämä lapsi ole ole kos
kaan saanut nukkua oikealla vuo
teellä, eikä ole koskaan .saanut rak
kautta osakseen, saatikka kunnoUis
ta ateriaa. Lähettäkää lahjoituk­senne
Otlawaan määrätyllä osoitteel
la.' — N ä i n sanottiin TV:ssä. Mel
kein samas-sa alkoi kuulua kamala
surina ia kuva vaihtui. Taivas oli
U S A M lentokoneista aivan mustana
ne oli juuri lähetetty pommitusmat
kalle, rintamaa murtamaan, tappa
maan ja hävittämään.
Eikö tämä ole ironiaa? — "Autta
kaa huutava.ssa hädässä ja nälkä
kuoleman partaalla olevia ihmisiä
j o i l la pitäisi olla oikeus elämän
nautintoihin, eikä tuskassa kiemur
telemaan." Mutta mitä vielä sinne
i;,!iOl','iään. pommeja..
, Miljoonia uhra;aan hävitystyö
iiön,- mutta avustucyöhon pyyde
lään apua, työläisiltä liikeneviä
muu'amia dollareita. Täh;n hävi
lystyöhön .uhrataan miljoonia, joil
a voitaisiin hyvin auttaa hädänalai
ia, multa muutamalla dollarilla
i i l L j j i voida tehdä, hyvä kun rii.tää
. .1 • M (n-iin ta neisiin.
Näitä hädänalaisia voimme aui
( . . . ,1 , i .^,..1. . )!^..i.iie yhteen
rJtiiuit pjoies a, •.-.liti: jou.-oiLsa on
;.;! aila.u.iien turva. ...Vii.". 1 \. •
raam. Kosygmm
puhe Suomen ja
N-Iiiton suhteista
."«[oskova. - - Su.im': !i .Mo-kovan-
[ilieiystbssä keskiviikkona järjeste
; yillä ilhilliiiilla uuhui p.LSidentti
-Cckkfj.-en lis; ks: p iä;iiini>;eri Alek-
- L - i K')s:,j;;n, j ; ) K a u-js!i,i! .; ;a;kaste-
:;'!:iaa.n S u i . m i i i ja iv i-iuliiton
;;.:i.siu. s u h u i l a j ^ ihiö .!U/rkilys
1 kan,-;ainvaiisei:c i.i , : .,;.jisesti'
i.i:0()paa liian i-^',<.:. i'.:.i:i;,n;3teri
. - . o.-iyyin.KOi-yji., .'--il liiiton
Suomen väiiS';.: > -tav ..•v,;uhtei<.
lifii keniiys on iiavii.'uvi in.voaieistä
»'i.a !:a;i.';aii.v ' i ' • - . . i ' i' ... Se
.1- j i l u . c - • I ^ ...| , ' 1,1, .pan
a'.haii rakeiil. s a i i -v . m. -
;'::,:l.'iiiia;iniste;'i - K U M V : r / A U l y i • pu.,
r ^ i i j , alll.^•a [i <' i - i . , : ' -kko.ien
. . - . l i ; > l K ; ! i . J; : - ! i ' l l ' Il Hl l-l,'i iV N-lii-'
' tor, );i .sriujiicn viiiisoi .salii-i.ui kehit-
' ' a -KO,UI,'-..sH. m .K u ' «a mait.
••. < aime ja kan-ojermiu- i-;;ija sekä
iihM'i ..'-inia ja . a!i.seii tur •
ilan ko
'•hj vallit-
A V A R U U S L E N N O T ^
S O T I L A A L U S T U V A T
LÄMMIN
TERVEHDYKSEMME
kansainvälisenä naistenpäivänä!
kaikille kansalaisiliemme
Toimikaamme yhtenäisenä kansakuntamme hy­vinvoinnin,
aseistariisunnan ja pysyvän t a u s ­han
puolesta!
MONTREALIN SUOMALAINEN
NAISTENKERHO
MONTREAL QUEBEC
Yhdysvaltain aikana 1958-1963.
solilas- jo sivulitorkoitiiksisso
suoriUomio ovaruuoiertoja.
19Se'59 '60 '61 '62 1963
! ; ) • ' : . ! . i U ' i i i i i i ' - \:<
i ; . - •!!.(!!;iai,iir>.; ' i ^ L a J M ; ; • kaikkein
'!ai;';cijiniä. ; \ [ ':
K a itt<iios>äa;i ^> ' • l."htai.^em
)i.:i m a M i imne v . i l . ' i uh eiden
s h ty.;\ä Ko.sy:-;in iähil''ii.si vuonna
;l/t7 ioimiliin yhi'j.-;v.isMpimuksen
Merkitystä Vimie .aj-i''n myön
teisisiä ilmiöistä i u h U i J M i kehityk
sc.-;sä h. n luetteli viiiiic svk'vnä soi
: i i ) ; un . iK-!jarim'n .. p i i ! . a ; i i k - ' i i Cn
•.<:.iiip;)jiapi;iiuk-;c!i. , ',S:rii::a;;ii Kjiiaw
va.supimuksen totouUiini-cn. raja­vesiä
koskevan sopiniuk.sjn solmimi
cn .s'jkä KautaruuKin rakt-niamisen
Sälöisiin.
Pääministeri Kosygin käsitteli sitt
i i -n .Saotn.vii: . i v i - n n i . ) ,;l;;:!'.-;!iuv;i:ri<i'>\
: i M : ' ! jka^\'as::a ; j'i .liiN. - - . i.'M' ' , ! . ä : Sv
'•'II:,;v;daiijiiii.i:i.^i;i;i Vna-^jiia, luyölä
vaiku'.:anut Euroopan olujvii nonna
lisoinMin seka kansainvälisen luot
tamuksen ja yhti'i.>lyön lujittami
seen. Hän korosti ydinaseetonta
l'ohjolaa koskevan ehdctuksen tär-
;<i:ytlä ajankohtana, jolloin yiilc-iään
käyiännösiä toteuttaa suunni
lelmia monenkeskisistä ydinvoimis
la, ja toisti sekä presidentti Miko
Janin että Kekkosen sanoja-tuomi­tessaan
nämä ydinasesuunnitelmat
iekä tähuensi Varsovan liiton ä^kei
:;en kokouksen merkitystä.
. sotilQStorkoitukoissQ
, siviifitarkoilukslssQ Q[|>.lil
Lopez-juttu
peruutettu
i^auisi. — Madridista kerrotaan
lauantaina, että Espanjafl tiedotus­ministeri
on-ilmoittanut Justo Lo
pez de la Fuentea vastaan suunni
_ieltu oikeusjuttu on kumottu. Ku
'moaminen on tapahtunut n.s. "Es-
I^anjan sotalainsäädännön vanhen
lumisa-setuksen" perusteella. Uuti
sen on Pariisissa välittänyt AFP:n
kirjeenvaihtaja.
JusloLopezia vastaan suunniteltu
oikeudenkäynti on horättJ.nyl laa­jaa
huomiota kautta Euroopan. Oi
keusjuUu piti nostet:aman Justo
Lopezin toiminnan johdosta Espan
jan si.sälli.ssodan aikana 1936—39.
Justo Lopez, joka kuuluu Espanjan
l-immunisliseen puolueeseen, on
parhaillaan vankilassa kärsimässä
J.j vuoden vankeustuomiota. Uuden
oikeu-sjutun tarkoituksena oli tuo
mita Lopez kuolemaan. Vastalau
.-,eliike on ilmeisesti rafkai.seva,lla
lavalla vaikuttanut jutun peruutta­miseen.
Terveyyksemme Kansainvälisen
Naisfenpäivän jotidosta!
Sudbury, Ontario • Port Arthur, Ont.
Hil<1a ja A. Raasu
.'Viiiij ja dcorgc Järvelä
Jr ja ja Kalle Tulla
Vieno ja Emil Johnson
Kusti Mäki
Hanna ja Matti
Aune ja Urho Koivu
Senja'ja Edwin .Suksi
Elsa ja Erkki Niemistö
Keinui ja Olavi Lindroos
Terry ja K»IIe —
V. Rintamäki:
Kerttu ja Toivo Leppä
Elsa ja J. Miettinen
Mary Saari
Siiri ja K. Sillanpää
Maiju Majander
Hiida Kotanen
Matti Kotanen
Anni ja John Lievonen
Hilma ja Riku Valli
Iris, Wimpy ja Gail
Lyyli ja Jussi Pärssinen
Irja ja Aatu Koivula
Joyce ja Matti Mältelä
• R. R. 2, (Long Lake)
Sudbury, Ontario
Tili ja Vie. Hänninen
Maria ja Valpas Hänninen
Ida Tuokko
Helmi Titiei-son
Alm^ ja Lauri Karjalainen
Bertha ja K. Toikka
Mända Hill
Anna Viita
A. ja M. Blick
EUna ja Viljo Hiinninen
Lea ja Niilo Toikka
Ani ja Vilho
Maria Marttinen '
Kalle Kuukkanen
Tyyne Kinnunen ,
Hanna Poutanen
John Salminen
Mr, ja mrs. L. Lampi
Ida ja Atu Koivula
• r. R. 1 (Waters
Township) Copper
Cliff, Ont.
Aino ja Emil Myllymäki
Hilda ja John Niemelä
Maria kienius
Taimi, ja Wäinö Hietanen
Laina Tolppanen -
Sigrid ja Väinö Ilolla
• Beaver Lake. Ont.
Maria ja l\Iatti Johnson
Senja ja Otto 1'aasila
Sfnja ja Vie. Jutila
Sofia Riinkä
l'i.kko ja Itill Salminen
Martta Jldin
Irma Reinikainen
Hilma ja Martti Piispanen
Ida ja Frank Mäkinen
.\iko Piispanen
Lempi Manninen
• South Forcupine,
Ontario
.Mandy ja John Mäki
i)\^Si ja Henry Suhonen
Siiri ja Lauri Järvi
Kaino ja Nick Kanta
Irja ja An'.on Passi
Aino Kempp:iinen
Uit haid Vuorimäki
Anlli Kärkkäinen
i:.lli ja Eino Haapakoski
John Mäkikangas
Hannes Purra
Tauno Purra
Ellen ja Heikki Väyrynen
Alina Rintamäki •
Kyllikki ja Emil Hankita
f
• Kirkland Lake, Ont.
Emma ja Jussi Tuomi
Aino ja Heikki Pitkänen
Saimi ja Väinö Järvi
Lempi ja Vili Sihlman
Selma ja Väinö Jaakkola
Kauha ja^ussi Mäki
Aino Lundström
Alli Venhola
Maija Luoma
Betty ja-Jalmar Salonen
Helga Piesanen
-^Lempi Mähönen ;
• Tarzwell, Ont.
Hilja ja Kusti Rantala
• Connaught Station,
Ontario
Bertha ja Kalle Ahola
Hanna ja Matti Hakkarainen
Helga ju Allan Grönroos
Martti Peltola
• Malartic, Que.
Kirsti ja Lauri Kauhala
Vieno ja Victor Lahti ja perhe
Elsa ja Veikko
Oscar Tuomi
Tyyne SiMrnan
Ilclcn Korezynski
Anni Kauhanen
Sylvia Kaukola
Olga Alanen ^
Helen Sillman
Lois Ranta
Kay V/ierikko .^^
Myrna Kaukola
JHary Aalto
° ^ ^ i Rintamäki
Hannes Kuhmo ~
Katri ja.Oskar Mäkiin
Martha ja Toivo Kärkkäinen
Aino Heisholt
Tyyne Suutari
Lyyli ja Vilho Toikkt)
Hilma Ahlfors
Elli ja Armas Kivinen
A. T. Hill ja äiti
Reino Koski, parturi
Antti Hirvikoski,
Camp 40, Beardmore, Ont
Kukkia Helmiltä — '
Violet Florist,
290A Bay St.
Anni ja Arvi Pietilä
Jaakko Moisio
K. Laine
John Paldon
Eino Kj^ny
Lilja ja Sam Pukkala
Severi Siren
Alarik Laine
Tom Herala
Matti Sirkiniemi
Väinö Pelto
Matti Pelto
Mike Neram
Ilmi Syrjä „'
Martha ja Pekka Kraft
Scfia Siren
• Toronto, Ontario
Hilma ja Eino Luoma
Martha ja K. Kujanpää
Tyyne Laiva
Esther Leskinen
Irja ja George Mattila
Irene ja Hannes Vuori
Hilja ja o. Ojanperä
Väinö Tulonen
John Mäki
Allan, Lempi ja O. Tyyskä
Lyyli ja H. Tuuttila
Ilma ja Henry Rönty
H. ja K. Salonen
Helen 'Lämpsä
Elli Johnson
Ssdmtv Eric ja.Randy Junnilft
Elna ja Alarlli' Ahonen
Lyyli ja Aug. Meri v ;
Lcinpi ja Antero Solminen
• Sarnia, Ont.
Liina ja Ivar Kitunen
L. ja L. Lammi
Enni ja Reino Unhola
M; ja E. Kumpu
Mabel ja E. Palm
Jenny ja Walter Suonpää
Ida ja Frank Koski
Toini Kuusela
Tyyne ja Sulo Vesanen
Selina ja Frank Granlund
» Sault Ste. Marie, Ont.
Aili ja Emil Rakkola
-Vilma ja Väinö Niskanen
Signe ja Toivo Huotari
Helga ja Heikki AUkosU
I^ilma ja Heikki Kulmala
Sofia ja Vilho Luoma
Ilma ja Arvi Tuumanen
Fanny ja Hannes Isotalo
Hilja ja Evert Erkkilä
Anni ja .4rmas Lindberg
Ari Toivonen
Alma ja Sulo Merisalo
Liisa Aho
Anna-Liisa ja Keijo Kantovaara
Aili ja Eino Simonen
Hilda Heino
Siiri ja E. AuUomäki
Linda ja Bruno Aho
Sofia ja Anton Ranta
Lydia Kesti
Lyyli Myllylä
Jenny Kangas
Ida ja E. Muhonen
• Vancouver, B. G.
Mnnie ja Karl Vainio
Anna ja Risto Luoto
Aune ja Gus. Rintanen
Hildaja Matti Saari
Martta ja Mikko Terävä _^
Aino ja Onni Koskinen
Manda ja Antti Ranta
Matti Mäki
Emil Wilen
Alma ja Werner Johnson
Aino ja Henry licndrickson M
ja Arnold
Maire ja John Jokela
Effie ja Art Siven
Elli ja Reino Saari
•Richmond, B. C.
M. Varila ja perhe
Kaarlo Huovinen
Anne ja Jack Jacobson
Toivo Boren
Heikki Koskela