1956-05-05-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
JUOHSKW¥i — Si^0epfp4m!t l4bor •M»««e«Mf d a » 0 M U t v toe P w t IMicd ibilee «rcekly; TUcMbjOy PVbmOx^ Company Ud^ Uff^lOS S » B%. W„ Sudbuiy, Ont^ Canada. ; T«lepbane>: Sus. Offlee 4-426*'. ' EOmriil Office OB. 4-43». mMStx ! B.Baiui. Eäitox w. Sklund. Mtilins fiUftvnnHslnf » t e » vjim juppiJöitiro. nidyÄvaltoliaa.- 1 vk, 8JD0 « kk/ 4JW 3uome»a: J ?k. 8Ä» « kk, 4.75 mm MifS nmt mummiT ySskentely linjalla tMIMOVn^mmnMEVOfiSTA . yMymltatolset uxaimsim DSK:n ciev^ vim pafjo» «K^gfttmsnan. FiuOV mtmri. *OJen.roieUeiftnl nähdesöai, e^t^ rzaariUtiiiJla eivät JcaJfcests IJUOJJ- lÄijot» « satanut SmeSkään n i i n ' - ^ ^ . ^ i ICew En2l3m)U»3 vaUitiec «JIainen ^ j t , kiyttiytyi aivan paljoa kuJn itä « t o « n totavan. län>. ^ Työ$«M«rt «vat vemrttAirtea kaik-; tjröjäriesteJnjä miniä va»JiteÄsa t>ö Jlliaet rol/at UkJfoaio» tOloin kpinJie ,.;iÄ| matta, saa »a>Tia>iya « v a n ^»roan Pa»3oa»BW «wooiJ«nJBawvan.Mim-; r - r ^ 5 — E n liedä JKlÄaiÖ, njlelemä mukaisesti. Sillä « I suin- vaihtelee maantfctedlisten seu. * ^ Vanhassa amerJdtaJaisessa «nan-^ - Isä ^mk«, «ktomm Jjj kaan lankea «:tos OttawaBe vaan tuJen makaan olle» l^^vin v e r r a t t a - | ^ ? ^ J * * ' ^ ^ " ^ ^ ? ^ Ja^uasa sanotaan, että "aina on t i - , salamoj? • johtoaseman saaniHaminen vala unelma n i in JiaJuavat. mi<«ä he eität ole p a - roleJuummipkIn siellä työssä <fleviUe vissa aavikkomaakuölimme t a l v i s e t ! ^ ^ , ^^PJt ^ FJ5l>ääi5ä", J a niinpä suurpää- i ^ E n voi olla varote, poik v n ! t « r f u < « f » i < v < > r t t > > ! « n t a ä n i r a < K k t m . . . . . _ - _ . : - _ i « t . - . . . ^ - . *— ^j.x_-. Fattat.elvat icuitenkaan oie sellaiset ^aym tmehet haluaisivat meille ;us-1 — U i s t i johtua — oh, oi kuin niiden voisi odottaa olevan; i Useammat torontolaiset raiennus- Liiallisia aniefiaisuutta Jf<w j o l tu canadalainen, olkoon hän s:tttn TnHjonääri taj ojankai- Ifiittsta el|iv^ sekatyöläinen tekee ]iit*tolialHtuk5cn kansaa «sopimukK-n. tvlä han^mksaa^^sanpkaaoime rärtiin jäämät veronsa määräpäivään r]iDfDnesäa.«tuttaJättää iittejn syystä t a i J o b e M a sopimuksen läyttä- ^ifittäj ib^t/ouCuu=silloin tÄem''s»»in korkean esivallan ankaran lain / ' Ä ? » : Työläiselti pidätetään palkalta Sf, mJkä on valtV)lle tulevaa ' jä^jonaärin kohdalta^j^netel)aän otaksuttava-ti kamalla tavalla, ' ' % Mutta Canadassa tijfanivat yhdysvaltalai^t rahamithi-t ovat täs- . ;SaitD kokonaan poikkeusa*enia<i«a, ' . s Ottakaamme esimerkiksi kansallisen kaasuputkninjan^rakenta-' koitettuja työskentelemään kaJ«kien työläisille. Nyt jo vanhanaikaiseksi. Ilmanalaan, Vain ykpi ominaisuus o l i tijanteide» yaUit«2« j a toisBä h e e i - valmistamistaan käyneen r s - minulle uutta. Tuulet siellä ovat . vät ole aidottuja ja velvoitettuja ^ ^ ^ ^ ^ ^ arvioidaan maksava» yli hirvittäviä. Tuulien nopeus joillakin , työsxentrVsnään , huolimatta «iitä py^jj niiijardia dollaria. Samanal- alueilla kohosi ahia 146 m a i l i in t u n - ; maksattako heille paikkaa tai e i ! PI- jjajsesti Setä Samuli aaettuuluvat-r nissa. J a k u n t ^ ^ w - .v v*«u - ; dän seilaisest» järje«ehnä$tä mikä i^^^^a maamme kamaialle, ilOO mailto tuntinopeudella, niin u i - f ^ ^ ? ? ' ^ sijaan a r k t i l k a ^ ; useimmat työäiset eivät, .sallii ty- ö-l äisen erot.a.. ty-t Sstään silloto Oheelli^essa kirjoituksessaan eräs >">'l'n£'^ kulkeminen e . .k.ä y Tain t„e h,d ään ,p -a lj.o-n« - ^.ei nemmän yötöitä., j j ^ d a an ^ ^pä-ä—se Jmhoaaaan v—el.j iensä 1 lainen valliteisi kaikkialla." — Abraham Xincoln, linjalla työssä ollessaan. )kin. ^. . ^ , «nfV* RUOKA JA . O l e n ? juuri palannut Canadan ark- i n y v x ' VAATETUä tilkasta, Baffinln maalta ollakseni " • ' j täsmällinen, oltuani siellä uselclen. Siellä vat työläteet kohtuullisen t«lon a r k - , ^ ^ ^ ^ ominaisuudet. tUton matteste. mutta alkaa hetkek- { ^ e r i c a n Institute ot Management « k ^ . u n h ö ^ . etta jokainen j ^ todemjut. että sellaiset väit^ .sentti slite palkasta on ansaittu Jo- | ^^.^.^^ ioskakoriin heitettävää W 'vaJIa tyoM. Sekatyömiehet joutui-I ^ ^^^^^^ tutkimuksen pitäisi f(unnioittaa Neir yorjl^ — Rev^ William Howard työskentelevien, työläisten | ma'ksamaan -$2'päivin riioasta. j I ? ^ kuukauden ajan työssä D E W : n rada- olosuhteet eivät ole yleensä-oikein-'j^yjt^ ammattimiehet eivät olleet >ntiöi«ä. Chemical and E n g i - rilinjan rakennushomndssa. j k a a n huonot vaikka ne ovatkin k a u - j p a r i t e t t u j a n i i n tekemään. > K<»ka on ihnennyt suurta mielen- i k a n a yleUisyydestä. Työläisille jae-kllntoa tähän meidän viimeiseen taan' mikäli mahdollista esklmotyyp-kottaa että he ovat saavuttaneet ase-1 ei se. olfi niin' täiveäta. . ^ , ^ ^ ^ , tw, , mansa parempien kykyjen ja tannon; Tee yaan ^ r ^ y k s i a po miehet saavat korkeampia palkkoja . g^^gj,, ! .SiHä tavoin sitT opitaan. ja Jotkut saavat parempia ylityöpalk- \ päinvastaise-sa tapauksessa he sa-i . - ...... . itBStsVSJXBEiSESTVl vaatapipelivat hänestä öteipi Hänen isänsä nähtyään sen "Jos, sinä jJidät yhdestä ; p. katsos isä. se bn tällä ta Olet: varmaanlon - nähnyt ks koiran tappelevan luusta, mö ole v^toskaän}^^ bt -TyÖväeiiliikkeemme - häpeäksi on osaa* tappeluun: . 55-ri^'-; laskettava se k u n arktiikan työläisiä - 1 1, i » ^^ ' njissuimnHelma. KutfD liedetään, kr,, kaasuputkilinjan rakentaminen rMeiish sanoi *eurakumiaileen Holy i^^^f^^r: ^f.'^^*»"^;;^; t a aW taritoittistaah;P^^^^^R^ on hyvää paitsi silloto kun jokin ko- ' valtalaisen firman valvoessa työtä ^a |: W^l,iDes-yhtiölIe. Tätä ^ jsHläii että ainoastaan amerikkalaisilla ^ Evästi p ä ^ ^ - Duof-ssa on huolestuneille cailadalaifille selitetty, «ttä^ kaasuputkilin- j pauhanneuvostolta hänelle myönne- ' ' / " f l . ' . - . -. M - 1 'tyn kansainvälisen rauhanpalkinnon. • rakeotauiinen^pn kiireellinen ttrhtara,- siksi on lama O K C U S luovu- |x,jcettäin eräät erittäin tantumuksel- ' ^Ittu amerikkalaisille rahamiehille sainalla korostaen, että kyseinen u^et seurakunnan jäsenet yrittivät ^ ^lldyävahala:nell yhtiö/On tehnyt sitoumuksen, jdtta kaaMiputkilinjan eroittaa hänet kirkostaan, mutta oi-t jik^tamistyöt aloitetaan ja loppuun.suoritetaan määräaikana. ' Mutta kaasuputkilinjan rakentamistöihin ei ole vieläkään ryh- ; ^äytty. kolme kertaa on aikaiseipnrn'suo-tuttu raliennu.stöiden alka- ' Jini^'vän Iyk^'rniseep.,Scn jälfceen tuhtiin vielä .sellainen myönny-neering News-lehtl kirjoittaa .tutJti-muksen t u l o l t a : ^ " N o i n pnclissa tutidtulsta yh-tiöissä (51%) annettiin etntila sn-kolaisille, ystävine t a f soojatpin^. rJohtohenkilöiden vaUnita pe-rcsfnii: arvostamiseeiC. jöUa^ei; ole :^ mmi ' '^y*^ että OntV>on maakunta- ja"Hittohallitu.'; rakennuttavat/Mani- ' K^''-i''^^i f '^o^aa rajalta KapuskasingiTi asti ns. "tuotijniattoman osan" tästä i^Äli * ' • yasupiitkilinjasta, ihiihin' tehtävään kay(citäisi:n kansakunnan vai * Tv^fe; 1 .roja^ilo»n'l20<iniUopnaa dollaria./rämän viimcLsen niyönrtytyksen pe-j jcustedla antoi Trans C^fnada Pipe .Linc,s-yhtiÖ pyhän lupäiiksen, että^ i s^^^ toukokuun ensimmäiseen päi- • » vääÄ niennes^^ja-ettärakennuslyiit voidaan aloittaa, välittömäiti sen ' jälkeen. ' ^ « " '> Mutta kun tämä ameHkfeälaistrn rahamiesten kontrolloima yhtiö \ Dtnoitti iiojn viikko sitten, eUel se voi nytkään sitoumuksiaan täyttää, i liittohallitus päätti antaa sille uuden lykkäyksen, toukokuun en- ^ sijmnäiseatä päivästä marraskuun ensimmäieen päivään asti! Kaiken. lisSksl on saatu Ottaivasta htihujä, että a'kaisrmpien myönnytysten l i siini Icb.'ylttiölle luvataan vielä noin 80 miljoonan dollarin disälalna IfSuMO :kaasuputkilinjan^;s^ * Teknillisesti' on selitetty^ että tarkoitus on käyttää kahteen kertaan l se rahamäärä, mikä sijoitetaan Ontarion '•tuottamattoman,osan" ra-l kentajniseen^-^ mutta asiallisesti se taFtfoittaisi kuit^^kin^iitä, että ; j kyse?ÄH>f|^,^0;Vor*' att^t'taf(*aayikkomaaktmtien osai|*|pK^|npty^^^^^^^ nuIie^;kokdti^n"liitt^iillituksen'i^ jla saatut»i|||lSnä^ os^ • rvatnÄlfoi*t«itt;^^ttä -Ärlay.luonn^^Pll^hi^^ ;, y^Itpitun, ylitiö'saisi jatkaa rakennustöitään liUtohallifu||pj£^^ 4 keus hylkäsi yrityksen. ! Rev, Melish oU yksi niistä neljästä henkilöstä, joille Maailman Rauhanneuvosto myönsi: kansainvälisen rauhanpalkinnon..; Toiset olivat, manalle mennyt prof. Irene Jollot-Curie, Ranskassa asuva kreikkalainen kirjailija Mikos^kazantzokis.-ja kihia-. lainen taltellija"chi Pai-Shi. mykslin, i taan järjestää' huvipuolta ja ajan- mistossa Montrealissa miltei jokaises- ^ Useliiimln tehtyjä kysymyksiä ovat: 1 vietettä midhllle. Siihen tosiaankin . sa paperilapussa on " U S A P " ( « i d y s - Onko Ilmanala siellä siedettävä? 0^ jo korkea aika. , valtain lentovofanat) leima. Minkälaiset ovat olosuhtejst?;: Onko Radio-ohjelmien kuuluvaisuus ol i / Mut t a siitä huolimatta yhdysvalta-metsänriistaa tai kaloja?: Minkälaiset ovat työsuhteet Japalkat? Ovatko yhdysvaltalaiset todella "herroja" ] olisi kuullut "Moskovan Mollyn" j u t - siellä? Onko mahdollista, että ra- | tuja paitsi sanomalehtien palstoilla darilinja - tulee joskus palvelemaan vaikka Moskovan radio .kuului sinne hyödyllistä tarkoitusta? Henkilökohtaisesti en voi, puhua ilmanalasta paitsi talvella vallitsevasta .ja koska pidin sitä jokseenkin siedettävänä . n i in ajattelisin ä kesän useamminkin epävarmaa enläl^'henki- j laiset eivät kuitenkaan saaneet toimia | canädalalset ovat suorittaneet siel-lökohtaisesti tavannut ! ketään joka I a i n a oman mielensä mukaisesti^ Lupnnonkä^sua Moskovaan 1 , 3 Ö 6 kmn etäisyydestä kona£suudei5saanv-iu1)!&^ntaksämaan: ainoastaan n()in 3^ < 1 dollari^!.' Mutta yaikka valtio sijoittaisi suurinnnan osan tämän y r i - , ! tyjk^,.p«äflBp^in^noista; niin. rakopnettava kaasuputkilinja jäisi k u i - ' \ ^ tenlclni yhdysvaltalaisten rahamiesten oniist^nian ja - kontrolloiman < ^. yhtiön]yksityisomaisuudeksi niin, että se voisi jatkuvasti kontrolloida , '^^läh; hionnonkaasiin jakelun, ja periä siitä' jatkuvasti voitto- •Jos missä^h^iniin tässä ori tekeillä konlkauppa/^joka hakee ver-m. fCX;F:n;Öntarion jab oli mJc-; Je^niine oikeassa korostaessaan, että Ontarion hallitus syyllistyy ;45^esfävUittohallituksen ^kanssa)^^^^n^ toteute- " taan, äkandaalimaiseen petokseen «ellaisten yksityisyrittäjien hyväksi, jotka inyyvät mieluummin Canadan luonnonkaasuri Yhdysvaltoihin, ,kuin rakeiitavatCanadan kaasuputkilinjan. . , ^ ~ Meidän mielestämme — ja siihen yhtyvät varmaan kaikki ca-nadalaiset, jotka ovat saaneet^ tilaisuuden tutustua inistä todella on • kysymys!~- tämä kaasuputkin Valtionvvarbilla.^ kokonaan Canadan alueelle ja kokonaan • Canadan omaa talqutta palvelemaan. Jos tähän yritykseen on kerran sijoitettava yU toinen puoli Canadan valtion varojaa niin si^ saan anteeksiantamaton rikos: jos kansakunnan varoilla t/ikennettava ^-kaasuputkilinja annetaan vieraan' maan ^rahamiesten^^^^^vy supdeksi. • , ; Asi^ on sitäkin vakavampi, jos mui^etaan. että ainakin kaksi canadalaistarahamiesyhtymää on luvannut rakennuttaa tämän kaasuputkilinjan siten, ettei hallituksen varoja tarvitse käyttää-lainkaan . laman suunnitelman toteuttamista varten. Kuten tiedetään. Vapaus on alusta pitäen kannattanut niitä yleishyvuä tarkoittavia canadalai-sia,^ jotka vaativat, että tämä kansallinen kaasuputkilinja pitäisi ''rakentaa^Araltiontoimestaj kokonaan Canadan alueelle ja nimenomaan Canadan talouselämää palvelemaan. -Mutta jos tätä suunnitelmaa ci ^ - vjelä^ kaikkein taloudellisemmalla tavalla, n i - ,;äiJffi|iJtäin'v^^ tapauksessa pitäisi antaa etui l i tila canadalaisille yhtiölle. Missään tapauksessa ei voida hyväksyä sitä; että' Trans Canada Pipe Lines-yhtiölle annettaisiin neljäs lyk- **««lays j a Sen.lis^^ puolen kaasuputkilinjan rakennusmenoihin, vaikka siitä koituva hyöty menisi \'altaosaIta yhdysvaltalaisille rahamiehille. 1. '. , Vaadittakoon'liittohallitukselta j a samalla parlamentin jäsenilta tä^'että'tämä lonninjoutä-va hölynpöly saa jo riittää! Trans'Canada .Pipe Llnes-yhtiö on rikkonut neljä kertaa tehdyt sopimukset. Liitto- ^ > 'hallituksella, j a ' Ontarion maakuntahallituksella ei ule enää nuiodolli- . ^V Tsestikaan\^teinkäänlaisia velvollisuuksia mainittua yhtiötä kohtaan;^; f- Trans Canada IKpe Lines on neljä kertaa epäonnistunut ja neljä ker-i ii itaa rikkonut sopimuksensa^ Annettakoon se jäädä nuolemaan haa-s n|vojaan j a rakttinettakoon kansallinen- kaasuputkilinjamme kan.salli- 4*.'sena yrityksenä, kansallisia tarpeita tyydyttämään! ''XiSm on Jaakobin^ mutta kädet •. .'V Jo vuonna 1947 herätti ntelkols- :ta\huoMlota Ittonnonkaasnn Joh- .4 ^Vtaminen Saratovin aineelta Mas-;' ^, Jtovaan. Nyt toteutetaan noin ' 10 kertaa laajempaa hanketta — ' Stavropol — Moskova. Koko tälle 1.300 kilometrin matkalle tulee kaksofspatklsto. Jonka läpimitta on 12 sm.'. ' Tämän^. näin valtavan ' laitoksen rakentamisessa, laitteisft» Ja väUneistössä käyte-tään hyväksi tekniikan viimeistä 'sanaa,' Valniistcttnaaa» mikä tapahtuu vuoteen ,1959 mennessä^ :;'tutce laitot: tolmixaaan täysin a c 'totniaattlsesU. IValvonta, Ja^^p^^ "^'anbrltetaan fadloreieiden avnlto 1 ';' Ja: e;IkoishiellkopterU nopeuttavat v: >^ ^mahdollisten 'häiriöitten' pikaIsU ' korjaamista: :/Kuten tunnettua, on luonnonkaasu halvin ja käytännöllisin polttoaine: Sen' hyväksikäyttö säästää huomattavasti työtä ja :'pääomasljoituksia.;Xun buuret kaupungit siirtyvät luonnon-kaasun käyttöön, puhdistuu miiden i l m a : huomattavasti, joten ^toimenpi-teerä: on myös suuri terveydellinen vaikutus: Samalla vapautuu.suunnaton määrä kuljetusvälineitä polttoai-neidsR .kuljetuksista .muihin tarkoi- 'tukiiln.: Näiden syiden vtakla Neuvostoliiton 6. viisivuotissuunnitelma edellyttää^ luonnonkaasun; hyväksikäytön lisäämistä nykyisestään lähes 4-ker-taiseksl, eli. 10,3sta 40:een miljoonaan kuutiometriin. ; Vuoteen 1960 mennessä raken- ' netaan 10,000 km pääjohtoja Ja suunnitellaan saman verran kau- •:. punkien 'jakelnverkostoa. 430 kau- y : punkia saa.kaaso Johdot^ joista .90 : aivan ensitilassa.: Tällöin tollaan tur\'aamaan myös Moskovan kaa-sonsaantl; eikä' yksinomaan asun-tojen^ vaan tehtaitten ym. laitos- - ten ja jopa sähköasemienkin osal-y, \ ta; Blalnitusta kaasnnsiirtojärjes- : telmästä tulee maailman suurin-ja nykyaikaisin. .Linjan rakenn.ustyöt ovat edistyneet Jo niin pitkälle, että matkan vaiTella j oleva Rostov (Donin varrella! saa j kaasua jo aivan lähiaikoina. Laske- I tiian. että putltieh asennustyöt saa-samalla menetyksellä; kuin muuikin. MET$J(N B H S TA 26 jpoHotapai^ta ; • /'. tielsinkl. —Tampereella' pi neen; poaib--epidem^ pungin- kulkutauti sairaalassa hetkellä hoidettavima 26 varma epäyarämri poliote^ tamperelaisia 23. Epidemian tai säu-aalaan jouiduttu - palkkaama sähenkUökuntaa niin, että toi lä paljon vaikeata työtä, kusettaen °°St.tf' SS^^l*?^"' tySs- k a i k i ^ n l a Ä enä- f taan kuitenkin yhä lisää. Niir on' poliotapausten takia tä; hankkia uutta'kaliistOa j j a . hoit henkilöiden valinnassa asetetaan kelnoiekoihen raja." LUVATTOMASTI MA.%SSA kiitos ei lankea Ottawalle, vaan ryos- tavaraa lentoteitse kaikenlaisilla epä sä oleviUe työläisille. daan suoritettua koko linjan pituudelta (Moskovaan saakka) tämän vuoden aikana ' eli vuosi ennen määräaikaa. Vain - kompressoriasemien r a kennustyöt jäävät seuraavien vuosien osaPe. Mutta Rostovi^ta Moskovaan, on vielä noin 1,000 kilometriä: Tällä' matkalla on kalvettava maata" 7 ' m i l joonaa m3, hitsattava IOO.ÖOO'putki-saumaa eli nohi 500,000 juoksumetriä. Putket on johdettava vielä noin 400 kertaa jokien kastelukanavien; rautä- Ja valtaniaanteitten alitse. Työn nopeuttamiseksi käytetään apuna te-- hokkaita ja nykyaikaisia' koneita. Kaivaustyöt ;S|ipritetaan.suui^ vinkonellla : putket :puhdisteban.-Ja; eristetään erikoiskoneilla j a puhkien laskun suorittavat traktorikäyttöiset putkenlaskukoneet. Niinikään putkien hitsausf on kokonaan automatisoitu. Tällamen mekanisoltu kolonna jättää vuorokaudessa jälkeensä 3 k i lometriä valmista kaksoisputkistoa.: Vuonna 1960 Moskova saa kaasua 4,5 kertaa enemmän kuin v i l - : me vuonna. Luonnonkaasnn hyväksikäytön : ansiosta kaupungin ^ vuotuinen kivihiilen kulutus.v supistuu nykyisestä 7,6 mllj. tonnls- V ta 900.000 tonniin. Tämä vapauttaa noin 400,000 •. rantatievaunnaj. muihin knljetulcsiin J a lähes-sama:-:. . määrä kuorma-autoja. Jotka ,nyt.. kulJetUvat kanpnnsllla klvihmtä. Joutaa muihin tehtäviin. JJC. -^Vastikään Moskovasta'saapuneiden tietojen -mukaan ovat^ geor logiryhmat löytäneet Venäjän iFeder ratlivisen Neuvostotasavallan poiijoisr o3asta uusia, suuria luonnonkaasu-esiintymlä, joiden tuotto arvioidaan 800.000 kuutiometriksi vuorokaudessa. .Metsän riistaan, meillä ei ollut lupa koslcea.: Väinf;kalast'u5^!sallittlin. Jääkarhut, porot, ,sudet,"lketut ja pyyt ovat eskimojen ruoleaa'ja ^vaatteita-ja niinollen valkoihoisilla. ei oUut lupaa metsästää niitä. Mahdollisesti r me joissakin suhteissa olemme vähän s i vistyneet.- Arktiikaia järvissä ei ole kuin yhtä lajia kalaa. Se tutmetaan nimellä "charfv ja se on purolohen sukuinen, vaikkakin - jonkun verran suurempi. Kalastaminen on : kuitenkin ; vaikeata suotuisilla ilmoilla, l^ö on suuri, mutta" önkp sUtä mitään hyötyä? J a mitä :varten siihen on ryhdytty? O n ko ollut tarkoituksena suupien luonnonrikkauksien kansan hyväksi käyttäminen? Onko.tarkoituksena saada 'XTseimmat yhdysvaltalaisen yl>tiön edustajista ajattelivat • (tai heille oU n i in sanottu) että .canädalalset työläiset eivät ymmärrä mitään ja että heille on: kaikki näytettävä pienmtä seikkaa myöden. Jotkut iieistä oUvat | parempia säätietoja yhä; lähenevälle todella hämmästyneitä havaitessaan^ ^ lentoliikenteelle? Tai onko tarkoi-että canadalainenkin työläinen ym-^tuJ£sena^ eskimo- veljemme elämän märtää; jotain:^^^ 1^ tarpeetonta ' Parantamihen Ja helpottaminen? lisätä, että sen tyyppiset yhdysvalta- [ Pidättekö meitä aivan niin hullul-laiset suhtautuvat hyvin canadalai- ina? Milssi käyttäisimme puoli m i l - siin samanaikaisesti kuin toiset ke- : jardia dollaria niin lapsellisiin ja hittyivät ensiluokkaisiksi eristäyty- ; idealistisiin tarkOituksiiii* neiksjmurjottajiksi. t ^e käytämme puoli miljardia dol- Toinenkin yhdysvaltalaisen yhtiön laria laitokseen joka jo ennen valmis-edustaja ja: lentovoimien jäsen joutui tumistaan -on tarkoitustaan vastaa-vakavasti tunnustamaah-että he o l i - ; maton. Se, on" jo vanhanaikainen ja sillä järvet ovat kytnmenenkin jalkaa vat ulkomaalaisia ja että he oUvat! se on vielä kaukana valmistumisesta, paksun Jään peitossa. : V maassa vain canadalaisten armosta, i K a i k k i siellä työssä olevat käsittävät Mies sai sumiansa auton törmättyä puuta.vasten , st. Michel, Que. — Viime maanan- .tains^ sai surmansa 23-vuotias Jacques Morency, kun auto törmäsi, puuta vasten tämän kauppalan läheisyydessä. Auton ajuri, 26-vuotias .Roch Girard loukkaantui onnettomuudessa, ja kuljetettiin-Levisin 'sairaalaan. Senaattori pelkää N-liiton Jroiifpa rakettifciipailussa VNeuvostoliiton sianotaan olevan Mhellä. ; kauko-ohjattavien raket!tien^ vafanistamistä ta;;.täMn^^me^ Tayäu^et;'^ö^ Setfk^in^meidän^^^^ Eilen v{torstaina)ilmoitettiin Pariisilta, että Ranskan hallitus ^^'onÄsuostunut kannanmuutokseen Saksan ja^ aseistariisu- ' ^misasioissa. ftrrr^s..^^^^ kansainvälisiä kj-srmyksiä s<'uraavat lukijamme tietärät. ri^iRanskan jääministe Mollet aiheutti jokin aika sitten, paniikkima^sen ^<!«,ythanpurkauksen \Vashingtonissa, kun hän juUsti, että länsH^altojen ^liipitäisi suostua' siihen, että tehdään ensiksi sopimus aseistariisumi-ja siirr):tään siitä Saksan yhdistämiskysymykseen. i l o t t a kun : Yhdysvaltain valtiosihteeri meni nimenomaan ; tätä "virhettä V ork9isemaan Pariisiin, niin nyt tiedoitettiin; suurena ••'voit-touutiscna''. että Ranskan hallitus on perääntynyt ikannassaan ja v suostunut siihen;, että länsivaltojen pitää -vaatia ensin Saksan yhdistämistä - 7 - tietysti !\Vashingtonin sanelun -mukaan — ja sitten vasta on ryhdyttävä toimenpiteisiin aseistariisumisen hjnräksi. Pinnallisesti katsoen tämä, näyttää viattomalta • pikkuseikalta: Mutta pinnan alla on jotakin muuta. AVashingonin sanelun.mukaan. Saksan, ••yhdistämisen'' pitäisi tapahtua siten, että ensiksi aseistetaan Länsi-Saksa. On kuulemma tarpeellista, että .Länsi-Saksassa muodostetaan 12.divisioonaa ja 500,000 miestä käsittävä nykyaikainen armeija, ja että tämä uudelleen aseistettu Länsi-Saksa omaksiiu ^ vihamielisen asenteen Xeuvostoliittoa j a Itä-Eurooppaa vastaani Selvää on. ettei Saksan yhdistämistä vo:da koskaan toteuttaa tällä perusteella. Tämä sitäkin suuremmalla syyllä kun \Vashingtonin piirustuksiin sisältyy käsitys, että koko yhdi.=tetty Saksa tulisi hampaisiin asti aseistetuksi "kommumstivastatseksi linnakkeeksi". Vaatitnus Saksan yhdistämiseksi tällä perusteella ennen "aseista-riisumissopimusta" on siis todellisuudessa hienosti salattu julistusj että aseistariisumisen asemesta tahdotaan aseistautumtkilpailua jatkaa, koska tarkoitus on muodostaa 500.000 miestä käsittävä armeija Länsi- Saksaan, mikä tietenkin aiheuttaisi A'astaanvanlaisia toimenpiteitä toisella puolen '-rajaa"\ Selvästikin tällainen suunnitelma on vastoin Ranskan kansan J a valtion etuja. Ja huomioonottaen valtiotiosihtceri Dullesvn vierailun Pariisissa. Ranskan hallituksen n\-t'• ilmoittamasta 'kannanmuutoksest a ' tuntuu, kuin "ääni olisi Jaakobin, mutta kädet Esaun". - ^ Nikita Khrushchev sanoi' Birminghamissa^ IJnglanniss^, .viiine viikolla, että' Neuvostoiuttoi;'pian^ v^ vii^&dxakawa^' Vetypommeja' < l i ^ t a - ntian>kykeneviärakeiteja.'joita "^^^^^ talslln-pudottaa /mihin kohtaanv? ta-hähsa^ maaUniassa^'^:'Tästä mahdölll-suudiesta: ja siitä johtuvista selkoista senaattori Jackson'(Oem Wash..') pu-hUi joitakin^viikkoja sitten Yhdysval-täin senaatissa. Julkaisemme oheel-lisena ' Joitaldh kohtiahäneh- puheestaan: ' Seitsemän , vuotta sitten yksistään meillä oli • n i i n atomipommeja. kuin niitä kaukaisiin maaleihin kuljettamaan- kykeneviä lentokoneitakin. Nyt ovat molemmat etuisuudet hävimieet. Edelleen, nykyään emme voi o* la varmoja siitä, että olemme edellä Mps- .kovaa pitkän matkan ilmavoimissakaan. ^ , . , * .Tähän asti. meillä öii ollut vain yksi lohdutus". Olemme kyenneet voittamaan jokaisessa ^ratkaisevassa u u sien- asesysteemien.keksimisessä.-On kyllä totta; että olemme voittaneet kilpailun yhä pienemmällä j a pier nemmäUä välimatkana, v mutta voittaneet- me olemme. Kuitenkin, mr. presidentti, olen.sitä mieltä/ että Neuvostoliitto: voittaa seuraavan .ratkaisevan .keksintöl^il-pailun. . ' . . : Uskon, että Neuvostoliitto .voittaa kilpai^tm keskimatkaisen 1,500 mailin raietin keksimisessä. Pitkänmatkan raketti on kaikkein lähinnä—vihneistä asettaV niistä/joi-dor", ''oyat{.'v^ln ^ i^eÖttäjJ^t^mJä s u i h k u k o n e i n ^ : n ^ kulkevat .suhteellisen liVtaasti: 'f!uolustautumineri sellaisia aseita väsläan on suhteellisen . : i hi • <f. . helppoa. Mutta,: baUistiikka-aseet V (ampuma-tieteeseen perustuvat,: el j lentokoneita) ovat pahanentelsesti erilaisia; Ne kulkevat! korkeallav ilmassa .10 tai' 20 kertaakin äänt^ nopeammin.^ : VenäläisUtä tukikohdilta lähetetyt Amerikan' maan keskellä sijaitsevia kaupunkejamme Ja sotilaallisia l a i - \oksiamme;'kohti tähdätyt ballisUik-ka- aseet saapuisivat perille 20-^30 m i nuutin kuluttua: Keskimatkan ballistiikka- aseet saapuisivat eurooppalaisten liittolaisten; pääkaupunkeihin 10 —19 minuutin; kuluttua. Sen lisäksi ei ole misään. nähtävissä tehokasta puolustuskeinoa vastaan. ' :. Ballistiikka-ase on vetypommi aseiden' kuljetuskeinojen joukossa. Mmun harkintani mukaan on ;olemassa vaara siitä, että Neuvostonitto;'voi laukaista l,500>mailln ballistiikka-aseen ennen tämän: vuoden. loppua — v. 1956, Jotkut ihmiset voivat väheksyä sellaisen saa-vutuksen merkitystä. Jotkut voivat sanoai että Neuvostoliitto, toimiessaan ' nykyisiltä tukikohdiltaan, ei voisi saavuttaa Yhdysvaltojen "keskus taa 1,500 mailin, aseell^; He .voivat väittää/ että - K r e m l l ' v o i s i ' vaarantaa |Mmän maan asemaa : vasta silloin f k u n s e ' o n kehittänyt aseen."''joka todelllsuudessll^äibtiltlÄ yÄdeltä maii-tereeita toiselle. , , . . ' Tämä.ei ole totta. 1.500 mailin ballistiikka- aseen ;: olemassaolo' mitätöi-; 9i :ainban'.elintärkeän etuisuuden:joka^ m e lM on ;yli^Vuiäjätt Uma-atoinivOi-man> - T meidän y l i meren sijaitsevat lentotukikohdat. Miltei kaikki y l i meren'. : sijaitsevat'; lentotukikohtamme ovat 1,500 f mailin aseen helpolla ulot-, tuvaisuudtiUa. Sellaisilla aseilla voitai- •aiin^ne. räjäyttää maan tasalle muutan massa minuutissa. , Neuvostoliittolainen 1,500 mailin ase vojsiikääntää strategisen ajattelum-r me nurin^. Seivoisiihyvinkin pakoit-; taa meidät Juopumaan.käyttökelvot-? tömistä, yllmeren tukikohdistamme. 1,500 maiUn: ballistiikka-ase voisi pa^ koittaa Yhdysvaltojen t ilmavoimat^ siirtymään 5,000 mailin etäisjryteen Neuvostoliitosta. Meidän ^ ei ole pakko otaksua,' että Moskova todella käyttäisi, 1.500? mällin ase.tt9an. aloittaakseen atomisodan.: Yksistään se seikkJa. että Kreml i n hallussa olisi sellainen ase, a i kana j o U o i n m e lM > ei'olisi'sitä; voisi perusteellisesti muuttaa" maailman voimasuhteet,^ ' ^ - - Me emme tiedä aivan vannaan koska venäläiset saavat ;t>allistiikka-aseen — .mutta^i-on olemassa vakavaa vaara; että he saavat 'sen ennen meitä. M e olemme jatkuvasti •aliarvioineet Neuvostoja. Minä uskon, että me tällä kertaa aliarvioimme Kremlin ballistiikka-aseiden: tuotantokykyä.-^^"«rashing-tonPost- läidessä. neitäj Kaupunginvaltuusto on t tukseen myöntänyt varoja tihe •tysoiieudella- n; 6.5:_milj. -mk. tämän. Miten radarilaitteilla \ siln:.torjua lukuisia kertoja i nopeutta .ncqielmpia raketteja^ kettl olisi jo'Päämäärässään ( varoituksen antamista! Ja n i i n setä Samuli on maamn maralla: todellisuudessa luvatto: vaikka; hän onkin . saanut • Oti siimauksen. Onko' tämä kannattavaista maa kun siitä ei ole mitään i hyötyä kuin työtä kouralliselle dalaisia? Kannattaako: variist sellaista oletettua vihollista vai joka 'el halua ' pelata /.peliä m sääntöjemme .mifkaisesti vaan vastoin: haluaa vain olläys^väi Onkomeidän luovuttava'vpbhj tamme vihan.^dähHetsomian j^ teriant takia? E n ttskb n i i n ole jfiliaoilunut Jr N'-/; 3 riBaltas,..TftiM; — J^eltl^',An-^ iLucy, joka: teki yrityksen' päilsta Ibämanyliopis^ne'ensimmäisenä ^ keriopi>iIaana, vihittiin'' täällä liittoon neekeripapin. k a n ^ V ,. Neiti Lucy, '26-vuotias, ja p fe..p. Posjter, 27-vuotias. joka" 01 pilaana \ Butler' ^ opistolla, Tyl^ TeJc^, vihittiin täällä St. 'John's tistikirkossa." ^ HirosUiman kuvat herättivät pafaeksumisl J a p ^ i l n ' k e i s a r i ,;^Hirohito vi hiljattain amerikkalaisten^' järj mäs^ä valokiivanäyttelyssä: jonk nimittivät 'f^mily oi Man". (H perhie), , mutta .\hän, eikä ku mutitka'an,^nähneet, valkoisella teellä peitettyjä kuvia Hirosh atomipommin uhreista. Eräs' japanilainen sanqmale edustaja joiden toimesta näytte järjestetty, ^ n o i , että kahtena vänä kun Hiroshiman kuvat -1 paljaina, aymyttivät ne ralvos että: kuvat pysyvät peitettyinä k i näytteljm ' toimeenpanijat päät joko pitää ne. ottaa pois tai p Jotakin muuta niiden tilalle. Hiroshiman kuvat pantiin r näy le amerikkalaisen : välokitvaajan dotuksesta joka keräsi kokoe New. Yorkini taidemuseota varte PÄIVÄN PAKINA IsQisä Pietilä ja Jiänen linnanpesäiisa Vaikka yhteinen ystävämme Pietilä onkhi ainakin pinnallisesti katsoen jä kuullen vähän "kovaksikeitettyä" ja kyynllllstä sorttia oleva mies. niin meiPä on a i na ollut sellahien epäilys; että hänenkin sydämessään on enemmän «pehmeitä" kuta •kovia" kohtia. Täniä käsityskanta sai lisää pontta tässä lÄivänä muutamana. Vaikka tätä kuulua Sudburya sanotaan oikeutetusti »'pohjolan komeaksi kivlpuutarhaksl"; niin tosiasia kuitenkin on. että tänä keväänä i ei ole vieläkään, mitään toivoa keväästä, kesätä puhumattakaan. : L u m i : o n ; tosin sulanut kaupungin kaduilta ja farmarien pelloiltakin. Mutta missä on vähänkin sankempaa mefisää; sieltä löytyy vielä luntäkm/ Purot ja Joet ovat jo suurin piirtein' vapautunee^: • jääkahleistaan. mutta järvien*jäiden lähdöstä ei ole vielä mitään tietoa. ' ' " MeOIä' on ä is poikkeuksellisen myöhäinen kevät. -Mutta vanha;:ystävämme, Pietilä häärisi'viikonvaihteen» aikana poikkeuksellisen vilkkaana 'pihaniaallaan^ :ja ripusti pienoisen:pöntön lintujen pesäpaikaksi': kauneimman : pihakoivunsa oksaan. Niin,'sivumennensanoen,-BC:n suomalaisetkin ylpeilevät oikeutetusti s i käläisistä 'suurista puista j a erinomai- ;sen hyvistä: ilmastosuhteista. katselevat täällä vieraillessaan kaihovln somin meidän kauniita koivujamme Ja myöntävät; kuten w ö n s i . lehtemme toimitukseen' tultiiaan ystävämme E i : no-poika, että ' k a l k k i hyvyys el ole sittenkään länsirannikolla"Tämän suurempaa myönnytystä et kai:'-lännen, lokareilta" voi odottaakaan. . PietUämyös ihaUeeikoivujaan. mut-r ta hänen tarkoituksenaan'ei ollut sittenkään pihakoivun Joulukmisek£i:ko-ristelu,. syyt ovat tpaljon/siaremmällä —- kevätkuumeessa j a kotioloissa. Sattumako lienee, mutta Pietilästä tuli noin vuosi sitten isoisä,- e l i vaar i , pappa, tai peräti tuffa, kuten Porissa, eli miksi klikin ristitään tällaisen :^' suursaa-vatuksenk perustee!la.i j a pinnallisesta koivuadestaan huoli-: matta -Pietilä- bsrnyilee: v i e k i n kuin täysi, kuu kun tulee puhe siitä pienestä' miehenalusta, jonka ansiosta hänen arvonsa noua aina isoisän t a - soile.-./,. , •Myöhäisestä, j a kylmästä keväästä huolimatta': sai. "vuoden-* vanha' iso-i ^ kovan, kevätkuumeen — sillä' sitä pientä' miehenalkua o n ' kuulemma opetettava aivan,alulta alkaenrtOcas-tämaui^ tämän suuren inaanune kaunistaa luontoa, lintuinee eläimineen; ^ ihmistetä : puhumatta-kaanj Niinpä saimmekin siis tietää, että Pietilä oli asuntonsa kellarin jossa^.: k i n nurkassa valmistanut -pienoisen linnunpesän, mitä hän puolittain t a l - vitamineiissa ' nähtiin viime sunaim-taina ripustamassa pihakcdvnunsa.. , Eikä se työ mennyt turhaan. T u l tuaan .-kahden päivän v kuluttua : kotiin työstäv:'Pleti*ä salarakkaalta avio-puqlisoltaan kilvoittelevan'arvauskilr-paUtto,:/ Tiedätkö mitä?" . . . " K o e - tappaarvata?" . . . '"No. pitäisi s i nun sen-verran?" •Mutta kun Pietilä e i "arvannut", niin^mrs..Pietilä s a n o i : - ^ o se sinun linnimpe^sL Robhi-^ fpunarintainen lauliihntu — K.> kävi sitä Jo tänä aamuna 'tarlcastamassa^ ' «äittuu;- - te-krä^;- sinne'-pesänsä Jo tänä Iceväänä^ LaidoiUnvnlhi kauniistL" Bouvla'Pietilän rupattelun' aikana katosij fletilän kasvoilta'viimäsetun kovuudenjätteet. Kaikesta näki, ettäj mies oli linnunpesäsään Ja dnnistu-misestaan . 'miltei ' yhtä eläissään, ktthi hän on ylpeä pojanpojastaan. : J a silloin kun on mieli hyvä ja ne!ma korkealla, sujuu keskusteli remmin perheoloi&sakin. • Näia- myös tässä tapauksessa, nun pesäsfö .sUrt^ keskustelu k< seen j a keväästä kesään. J a s s e t a p a h t u i . 'Harvapuheinen P : veti:^:väärävartlsestaan tavallista deqvnän' henkisavun, katsoi Anäaliaa Ja sanpi-kysyvästi: "Kyliä kai Canadan päivänä J nään C S J : n soitto-, j a lauluju Torontoon?" ^ 'Ettäs vielä kysyrv vastasi 1 Pietilä miltei yhtä veitikkama kuin'.ainoin mennen nuorena. "St sopiiko matka lomaasi?" ' : "Sopiihan". toki, kun sQviteU sanoi Pietilä.,kiskaisi uuden he äauhnn ix sanoi:' " N o se, on s I ^ t e t t r SBia.- K i r j o i ta sinä A i i kun olet parempi ^nnämies" te toraisille ystäviUe, että tietävät i .^dpuiut kä:l^lfale ^ i t t h l a v i e ^^ O l i s ^ se pojan rääppänä. Jo niii että voisimme viedä' hätietkin ne". • Eikä tämä Juttu läulujnblasia sisunnittelusta''^ o l e • pelkää, ' ald puhetta". sUlä itse Amalia-rouva sdlekirjoittanedle kotoL ^ E i koura.; ^ ' / JJC — LauluiuhnSa d i s tatat veli Pietilä. sUlä 'sellainen on a nitelma meidänkin nrisnlrsena, i sopii allekhdjoittaneenkhi piins s O n . S a n u i , ; , ^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 5, 1956 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1956-05-05 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Some rights reserved |
Identifier | Vapaus560505 |
Description
Title | 1956-05-05-02 |
OCR text |
JUOHSKW¥i — Si^0epfp4m!t l4bor
•M»««e«Mf d a » 0 M U t v toe P w t
IMicd ibilee «rcekly; TUcMbjOy
PVbmOx^ Company Ud^ Uff^lOS
S » B%. W„ Sudbuiy, Ont^ Canada.
; T«lepbane>: Sus. Offlee 4-426*'.
' EOmriil Office OB. 4-43». mMStx
! B.Baiui. Eäitox w. Sklund. Mtilins
fiUftvnnHslnf » t e » vjim juppiJöitiro.
nidyÄvaltoliaa.- 1 vk, 8JD0 « kk/ 4JW
3uome»a: J ?k. 8Ä» « kk, 4.75
mm
MifS nmt mummiT ySskentely linjalla
tMIMOVn^mmnMEVOfiSTA . yMymltatolset uxaimsim DSK:n ciev^ vim pafjo» «K^gfttmsnan. FiuOV mtmri.
*OJen.roieUeiftnl nähdesöai, e^t^ rzaariUtiiiJla eivät JcaJfcests IJUOJJ- lÄijot» « satanut SmeSkään n i i n ' - ^ ^ . ^ i
ICew En2l3m)U»3 vaUitiec «JIainen ^ j t , kiyttiytyi aivan paljoa kuJn itä « t o « n totavan. län>. ^ Työ$«M«rt «vat vemrttAirtea kaik-;
tjröjäriesteJnjä miniä va»JiteÄsa t>ö
Jlliaet rol/at UkJfoaio» tOloin kpinJie
,.;iÄ|
matta, saa »a>Tia>iya « v a n ^»roan Pa»3oa»BW «wooiJ«nJBawvan.Mim-; r - r ^ 5 — E n liedä JKlÄaiÖ,
njlelemä mukaisesti. Sillä « I suin- vaihtelee maantfctedlisten seu. * ^ Vanhassa amerJdtaJaisessa «nan-^ - Isä ^mk«, «ktomm Jjj
kaan lankea «:tos OttawaBe vaan tuJen makaan olle» l^^vin v e r r a t t a - | ^ ? ^ J * * ' ^ ^ " ^ ^ ? ^ Ja^uasa sanotaan, että "aina on t i - , salamoj? •
johtoaseman
saaniHaminen
vala unelma
n i in JiaJuavat. mi<«ä he eität ole p a - roleJuummipkIn siellä työssä |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-05-05-02