Vapaus, May 1, 1956

              Tiistaina, toultok. J p. —Tuesday, May J. 395^ ^i^^^ii0^^if¥itfii^>^*^^
^ i i l l i i i
o r p o <f ftottM^ Can»tfftn»
mtKooa dM» a u a (br tbe Von
OtBut.Vtputmmt, OtuwB, vnb-mm
et. W , SodlKiry. Ont, C«XM«J»
SditorM Office 00,4-«0».HMMfcr
6.«uiGtt ftdttor m.maaatTmiäm
MUxtm: 9ak m. BaObarr, Otoario.
TranOitloo free «r elutqce, ^
'4nad«aM: > vk. 7JO0 • i k . f.7»
f kk. 31t
<l)djvr«DolM*: t vk. fjOO f kk. 4JO
iaoaumi 1 vk.M0ilkk^47»
Eimniiiieii ir|piipaiva Ckieagmä
Jo ^icakiäSRrmbeo^ vuptt^» « a n » > 4ulig jpjfe^ Ma*» ^ g^aröfä?isi 'nous: beittTposmtln ja a2J9 «SkoLv^
Järvestä Byä^tty .
namm oli muHiaUtt
Tomtfe. — MaaJEimtapjfc'^0» «itä i
jfloielti/^ta nainen, jaol» tantcmat*
tomaks^jx^uuttunut Q u p x i i s l i j t i ^ ^ l
SITÄ
J A
-MyÖ^sj^^^ me inusista?
" *Va'fcka Canada- onlan ^-linJeaiJMnna 'päässyt* kau|>an)uiynnin ai-kuiM"*
fosfaiistisen fn^Hirianosan kab-f^a. nfln siite^ikin on s.y>iä
^-tinievjikkoisteij tapahtWien johdolta ky.«yä itt«liaminir, että "myo-hast>'
mmekd me kansakuntana fnis.sista?'^ , /
t OttakaamW ^ r i ajankohta-sti «.'jm«frkl£iä.
lontooxsa'pidettyjen neuvottelujen jälkeen julkaistiin Xeuvo»-'
« Ä , 2. Sudbury, Ont, täyttää lauaa- 'ereeaa Ja j»«äta n»aal|»aa ^
tzit»^ too'«>kuun 5 pnä 73 vuotta. ; S;ihen aikaan miebet, na^fet
Vapauden Ja JJekJn asiamies. Cto*, «ap-^t tekivät
XeiiKtfa, Stidburysta, täyttää tänään, fleiäpi:
t<»xkokuun 1 imä 50 vuotti. < olo-utiteis£a.
yhdytmo* tukolaisten Ja tpttavain, fCaiUtia»»
onnentoltotukfliin.
Kautta, noin 3«»Ä»3 työläistä | tan |a fceitg: ijytetL^ murhir^.
....MM
Kix'£nri;oTi4uVi isfixisfi
Viisi^vuotjas: t M i j ^ kalkki j
Ene-Jäjre» xaaaajta, flJJ nxurtottu J» «st syntyvät JSspslns?
paloiteltu. / ' ' * f Kuusi-Tuottps: *1Blifiat «ttä vaa
Bttumte. Joika anr^Uaan olleen ve- *»n beäda?, «ndn kasvatc
4sm 3lt'Jwwii kttUtoHt^, m viety eoneniunbe « a m tieto» mlns
ts^Ktnaan
niin J3I1
Grönlannin eiski-itioiiär
vieraaksi
, tuonJn^'liitto> Ja x;ahadaf»rirfTT^fr. -KuDg^e,, lähti bJifceellCiJaitaisen, taan taistelua-«-tiinti^n tydpäiväa (craham »anoi:':''T!rtkimusten tässä J että kun.-hän «destä alkoi Ja'ti
rustettllA ensfiftt JUIOIUIÄI iMefläfifa/ o^alllftöjan tunaen mlCehliikutus^'^ puolesta. ^ ' . ' ' ' \ ' lUaiheessa OHRSES me otaksumme, että i opetti, min eipä JäSnyt Juun
to|ii^i9J j a Urilannian valtion i^äfuiesten yJiteinen lausunto, mifcä^ JTaiiailian
kejrcftsan kiimmankin Ofapuolm^^^^^
pa^n_kehittäminai ?s'euvostoliiton ja Yhdistyneen kuningaskunnan ottewa. — eopmiukstn mukaan | käyttivät -kahdeksan tonnin'kei^Öäi^ luvu^\/^rÄ inafsdrat^ iCnl^ljts of
väUUä on lärk^ tekijä näiden maiden välisten suhteiden parantami* > ortolannin eiskkfmimÖoItlata saapuu Cana-5 joita oli valmistetta l y l ^ ^
scS.~ Tämän perusteella ypilaisi-n kiiyttäa tehokkaammin hyväksi l daah Baffin maahan
:n Jäsenet, böömiläi-maahan"'
vieraaksi ensi! päivän saavuttaneiden ; työläisten; set, eaksalaiset, puolalaiset,'renääi-ld90
<iansaimälieeksi 8«tuntiseh'.työ<
päivän vaatimuksen päiväksi. !
^ yhdyjvalloi.ta aTtuaasa lähtenyt J
vapunpäivä on saanut'<^a^een enem- j
'nainen '-Qiitrs-aiiorbaUujar hänen ruiir
mistäänjoitleikelty." . — i,.. z.i.t.
T r i . Jobn/ilS3Ugli^.r|iatiK>Iogisti^^ S t
Catbarinesi3ta; 'sanoa ^ uskovansamai-sen
tmem-^äz^ U:äisextlfa,et& bän
fi oUut-tkuoIlut hmmollisellajtavalla.
Ponisi kultaa saada: selville. missä
kai vattaisj^n kadotmutta naishenldlfiäi.
mmstot Jakelle tukasta. , j
,Tolinitu^ seurannuti. vuoi
oOottava kaveri^ ei ^volnat sitä s
enemi&ä JaniJjvä bän vibdoli
noikln: ; i t <-, .
, — So, SO. parturi. Jos leikjt
tuon pojan tukan vielä 'lyhemai
niin.pian.vnäette mitä -hän ajatt
Labor Progressive-fiuolue paheksdu
rautarailueen luovuttamista USÄ:lle
tiin, että Neu\*ostoHiton 'uiidel ja scnsratiomaisef* paljastuk.«et aut­tavat
Canadan ja Britannian tirdemiehia ainakin kolme vuotta
eieenpain tutkimuk.vssaan.
t Kaikki tämä osoittaa, että *>trate;iistcn tavarain" kiellolla el
ole voitu niitchkään estää sosialistisen* maaih^^^
stjtHaallisen mahdin A'altavaakt'hitysiä. Oman maamme, Canadan
Irohdalta. tämä kiellon toteuttaininen on koitunut v^
itsellemme siinä mielessä' että envme ole voineet kansakuntana käyt-,
laä hv'^^ksemme saatavL^sa olevia markkinoita.
' On si"S jo^ korkea- a^ka ronniuttaa |>erustpelljsesti koko ''ttrate-
^^sten^ tavarain'- luettelo.^^;.;A
: j6s «4nme: niin tee^ me -voimni« menetthd kuUais^ kauppamahdolli-suuden
— jos Britannia ja Yhdysvallat luopuvat t
destä,r kuten on hyvin mahdollista.
Rinklllä ensiksi Saffinmaan Itäranni-
|kol!a'olevaan'Cape-OyerUn. josta he
I matkustavat Pangnfrtungiln; Ja Pro-
; blsher Bayhin. ^
^ ^Heidän'mukanaa^nseuraa Canadan
pohjoisten; : asioiden xadepartmentln
arktisen alueen::virkäinja:Leo Man-nlng-
Ja-Cana^an eskimo navlkaattori.
Manning puhuu sujuvasti eaklmokiel-synny.
:. prönla nnln eskimot tutustuvat Ca -
na'dan eskimoiden elämään, Canadan
eskimot tekevät Jolloinkin tulevaisuu-dessa
vastavierailun Grönlantiin.
Grdnlahnln eskimot ovat olleet lä-hemmissä
tekemisissä;'Valkoihoisten
kanssa>Ja siksi he tuntevat paremmin
valkoisten : elintavat; kuin Canadan
eskimot.
n e ^ kuningaskunnan kanssa. Brttann an edustajat ilmaistivat myös
' halunsa kaupankäynnin laajentamiseksi . . ^ ^ f,
\ Eikä kysymys ple vain petkktä jublipuheista, sillä, Lontoon
neuivqltelujen virallisesi^ t:edonann6.s.«t3, jnnka allekirjoittivat kum-mafikm-
tnaari edustajat, kerrotaan Neuvo-storiion tarjonneet* Yhdis­tyneelle
kuningaskunnalle noin 11 miljardin rpplan — 800 jmjljoo-nai^
ai'1,000 miljoonaan puntaan —- an^-ja tilaMksia yy. |9.5^-6d
' viisivuotiskauden aikana.. Ja>ai?;ka Britannian edustajat viittasivat
siilien, el(ä tämän suuren tavaratilauksen haittana ort jossakin määrin f tä Ja koska eskimoiden klelf on pe-
Yh|lysva«ain sanelemat '«straleKistcn tavarain kellot", nuri'Lontoon 1 rusteeltaansamanlaista,niin klellval-lai^
unnosta Hmeiiee kuitenKn. että Neuvo>tomum tarjousta tullaan *» «ynny.-
£i<£t|^^.aktiiv:5esti edelleen harkitseniaan ~ - ja mrkään ihme ei. ole.
vaikka Britaoiua\v»ittai^'kin kintaalla ".slralegist^n tavarain kiel­toon"
näin suuren tilauksen' saam'.seksi. -
\ Tässä vaiheessa onkin syytä siirtyä \Vashingioniin, m*siä jul-kaistiin
samanaikaisesti-Lontoon lausunnon kan.>>su iiido'tiiii siitä,
et^ä Vlidysvallat on paistanut kaikkiaan 700 tavaranimikettä ns.
•itrat^gisten tavarain*' luettelosta. Tämä tarkoitiaa ilmeLnesti sitä,
etjtä Yhdysvaltain hallituk valmlftuu omalta kohdaltaan korjaamaan
siiä 'harhakäsitystä, että -Xeuvostoliiton ja nuiideit so ialiät'sten
maiden talouskehitystä ja. <!otapontiaalia voidaan jarruttaa kauppa­saarron
avulla. Totta on^ t-ttä Yhdy.svallain hallitus ylläpitää edel;
liankin ''strptegisten mater*aalien'' kieltoa NeuvoNtoliittoon nähden
ja •mahdollisimman tiukkaa kauppasaartoa Kiinan Kansantasavaltaa
3;^ Korean Kan=antasä,val|a4 vastaaji. | Mutta kun kaupp.isaartoa
sosialistista mdailnläUM»^wä>laaii nKjttallct^fjnf j-.hdeli^f^^trt^ ^ijn-';
kin pal|Oij,'eitk 700 taya/äghniketta otetaan pois-••'kiellettyjen ^äva"
räin''ll^fte^pjijl^ifi^n?^ >Tnmärrettävif*ä eleeji;<ii/.ioi|ki ^vc^fi
teenä on kaupankäyiinin lehostamintn! Vhdy.svaltain ja sosialistisen
nfaailniaklofeantvälJllä.'* . .1 - ' S,'. U'>h^t^
J :Merd'tin>-^mä&lUKnine, Canadalla, qn luonnollisesti tä>sä' asiana
vtssi etumatka äskettäin Xeltvostoliiton kans a aliekirjotetun kaup­pasopimuksen,
perusteelta, ilutta täinä etumatka ön kaikkea muuta,
ntutte^ vakuuttava, sillä "kunnio'ttaes.<;aan" Yhdysvaltain sanelemaa
''strategisten tavarain'' m^'y))tik!relt<»i, Caiiadanv halKtus. rajoittaa
oman ipaamme vahingoksi suure-ti kau|)^nkäyntiäj Canadan ja sosia­listisen
«^diimäinosan'välillä, ralnutettnkonrt tässä mieleemme., että
^Neuvostoliitto ostaisi meiltä hucmatta\aii mauriin rahiilatvo^ä.jfhiitta
n(itä ei'ole my^*ty sen-vuolis? kun''nc o^a^''kiplletijrjen" tavarain"'
luVtteloi^t — laivatelak1;an\a:e seLsovat asiallisesti puhtieri toimet-tominal
Ma'nittakoon;, että Kiinan Kansantasavalta ortaisi jo jouk-kbmitassa
traktoreita ja muita niaataluitskoneita,, mutia kun nämä
maatalouskoneetkin ovat Yhdysvaltain s;melun mitkaan ''kiellettyjen
tavarain" luettelo.ssa, niin me emme saa näitäkään tilauksia.
* Suorastaan,hirtehishtiumor'rien pu.Mi asia^-sa^ on se, etjei tämä
'•j^traiegisten tavara'n" kielto ole ilmei.>e.':likaän ehkäissyt sen parem-
< »Iin sosialistisen maailmano.Han talouskeh'iystä kuin sotilasluontois-t&
kaan edistystä. Tässä-yhteydessä palautim mieleen erikoisesti ne-
Utisurinot mitä Neuvostoliittoa ar\'ovalta'sct edustajat Lontoossa' an­toivat
viimeviikolla. Kuten muistetaan, NIkiti Khrushchev sanoi
sfellä nt^anantaina, että Yhdy.svaltain **strategistcp tavaraiii'' kiel­losta
.huolimatta Neuvostoliitto on edistyn>t sotilasmahtinsa kehit­tymisessä
riihen määrään asti, että Neuvo. toMitos a on jo pudotettu
vj^typommi lentokoneesta, jotavastoin \ hdysvalloissa on vetypommi
rSjäy;^tty viasta maassa, ja edelleen, että Neu\onoVuo-s? on ^val-niistumassavetypominnllaivarustettu
ohjattava raketti^ mikä voidaan
lähettää mih'n tahan.sa maailmai;.4. ' Ja kun neu\x)stolitttoldtinen
tiedemies Kurchatov s?losti ke<kK'iiltkona maansa edistystä vety-ji^
inilvoiman pukemiseksi "t>övaattelsi:n" rauhanomaista tarkoitus­ta
varten, niin canadalai^tfn tiedemiesten sanottiin kuunnelleen
Mne
dostui American Federation of Lal>dr-ijä/ sosialtätejä;-ja-aivan te^^
3';Btontreat'^-: '':^ii<,XaMnr:; PirogressiveT 4 itldeui^'^cSft^ .-pormfötati'-
lalsten^tyolaist^ aloitetta, tehdään ^^^^^^^^-y^^-j- ^^^^ mestari Wilfred H a r k . Sähkeessi
päätti V. 1884 pidetyssä^ edustajako-^ <ansa'.aisia'Jotka kailJkl olivat samaa j J " - ^ ^ " » ' ? / " - ^ s * ^ paremman elaman|^yj^ y^^, ^^^jyg^^^j^jyjg ^ j ^ ^ ^ ^ ,
koukse? aan, että toukokuun VpälvfÄ vastustama^toöta mteltä. e:ta tulee | maa; manr^uhan puolata. , ^^^^ paheksuttiin Sbelter Bayn rau-
V, 1880 Julistetaan ka}kk(a ijröläi^ saavuttaa%-tjmtinen työpäivä^-. / \, ' ^ (7"^^^' ' '
käsittäväkfel XDie\enosa\ix^i\ii^'g^^^')Wf9 'ihnän '^«en-j £j„g|3,j]tiMin'eh''iekaisi
tuntisen työpäivän'piiol^Ma'. t™c*^*^3-^t»i«>ukpt haJaantulyatJi.
HuhtJJtuun 25 päivänä:',188«'p^J<tei 5'Ja\riUn^,ol-Juhla .p^tynv^^^
tussa ]lrew York ^iit{t^}f:\l^l&;^Mfi\^^
aottlln lyhyempää jtyöpäj^ää ya^atly^, tiJeri>Jty5pä|vän 'ja',flakk^ilie^'„Ii|<l3t
liikettä ••epäamerlickalalseksi'. ' ' mulUekiav-a l-u e-i n^e .,;
riotaan; - '
, ^ _ .. '•Päämlnlst€'ti'pupless^ on Umo
i tamajmirikkaan alueen luovuttamista |nu0heatCT^^
lyhdysvaltalaisellB. ^trustille,' Sähke oli i tukslsta? yhdysvaltalaiselle tnu
uusia «>nil^vl»lä' " , osoitettu sejurä^viue henkilömeiLibe-j United Statcs^Steel-yhtlölle kä^
x^':^^^'^x/>'/• * rraalipuolueejalpaakunpanmen johtaja.- 700.000.000 tonnia rautamalmia.
ii-yaibg&js.Ei^^ni^^ —
iprtäo^"viiotites*^£53?^vris saaxTitti j puolueen 'j^ansällinen 'johtaja - mrs. tei kaksinkertais
^12 malUn juoksussa : uuden Englan-rikkandet
ovat
iset Ungavan ai
ThereseCasgram. Social Creditrpuo-i malmirlkkauksiin verrattuna j
Mutta V kaikesta .huolimatta, ^Uikej Työnantajain.vjrryttaminä - poliisit 5951,6. Myöskin tun-luecni poliittisen toiminnan komitean luovutettiin American, Iron Ore
kasvol Ja kehittyi/. i C ^ juoksussa hän saavutti uuden Johtajajjjopte E:ve0,_I* Devoiri^lehden tiöUe.;::Y^
Jäsenisen Central Labor Unionin [ vester-yhtidn/^jtydaiaallaV^ Chicagossa JEnglanmnrenm ' '
Johdossa oh Albert Parsons. Hän i^Ja} kun lakohrbtkiu^itär^^ ' '
uaeat^muut ityöväenjohtajat'puhuivat { taasien,^.;l^ sestä 750 jaardia.
4953 2. r Samoin brittiläisten maiden
9 mailin ennätys " siirtyi' hänen ni­miinsä
Intialaiset merimiehet'
vastustavat atomikokeita
kansainvälisillä vesillä
New llelhL -1 Intianj merlniieftten
lUtto^on kehofttannt «oiooo JäsentSän
ilmaisemaan 'inlellpiteensä £telä<>Tyy-nellemcrelle
suunniteltua-vetypommiji;
lua rV88taan:< > Jiskettäin^Ju^kais».
nierhnle3llitba:;laiuunno^a sau­notaan;
ettäikokeU^ltovat ihniittäneet
'^suuttumusta ja levottomuutta meri­miesten,
keskuudessa.^'. i.'. . k"'
tausuhnossa sanottiin, että kokei­lun
aikana voi olla:ehk& 15,Q0a iutia-labtameritn^
estä' 175 laivalla kokeUu-
. ^ .ESUIjppilnin, ta^vaUaaii .oniodos-tä^^
ista 7.OOO1 «aarestu, ll^^ott' plntii-alalt^
n yU t,000'neUöniallla. r >
useille:tuhansille työläisille historian i Joukkoon;^.Ku^ työläistä kuoLSftu- Homs «aavuttl myöslcm uuden brit-eiuimmaistä
vapunpäivää edeltänet- > raavaksi 'päiväksi kutsuttiin: prot&;u- > ti'äis
nä päivinä. ^ ' ; kokous H^^marketin torille. Parsons • lilla, minkä mutkan hän Jaoksi ajassp.
- Ensimmäistä vapunpäivää kuvai^'- puhui icokouk^'elle.'Kokou«senju;«'i ~ '
v«t Richard O. Boyer ja Herbert i i . jÄättymäLsillään;Ollessa poliisit s^^i-
Morais kh-Jassaan "Labor s. Untold puivat paikalle sotarintamassa.' Joku
Story" seuraavasti: V
/"Toukokuun :ensimmainen .päivä
Chicagodsa oli kaunis päivä . . .
"Oli lauantai, tavalliaesti työpäivä.
.\£utta: työläisjoukot nauroivat, jutte^
Uvat. lajskettehvat^ kaskuja .Ja. pukeur
toivat parhaisiin vaatteisilhsä' V^-
moincNen^^: Ja ' lap3ineen lei:'3äntyi\4t
Ju£-lakulkueeseen : Michigan-kadäne:
Katu oli Juhlatunnelman vallassa —
puoaniskaisia mlehiä;^. vähäh roudok- i
suen kaupa$tk; ostettuja v vaatteitaan
, 'Sivukaduilla." oli aseistettuja- po­liiseja
valmuna^-yläpitäfnään ^loSia
Ja järjcb^tystä\ Strategl&Ulä raken-^
nusten ItatoilkiOlit polUse!>a,'.plnkV-
(o^iilaisia Ja sotaväkeä, kivääreineefir
Ja muine sota-aseineen . . . 0 . t ^
' ^Alhertv? pärsonista .tun|ui ^ e!ämä
t}yväl^.;'';Kävere£sään. vaimonsa Ja
kahden lapsensa kera Michlgan-ka-,
miljardin tonnia rautamalmia.
Montr^lIn.;.Labor-neuvostön-: presi- voitaisiin käyttää perustana teräsi
dentti ^ ! lisuuden rakentamiseksi Quebec
Montrealin Tjades and Ijabor-neuvos-;)UnitedStates ^Steel .yhtiölle;.t
ton presidenuy^ Louis Laberge: Cana- ! luovutus onlh^peämätöntä- vaiti
dian and Cathollc Confederation of ] tosta: ja Vahvistaan yhijysvaltalai
Laborta!:pre.ildsntti Gerard Picard.rtrustienotetta^ ra
Quebec Confederation -of Industrial I kansalliseen elämään. Labor Pro{
.Unions-llitqn^ presidentti. Romeo Ma- I sive-puolue vetoaa Quebecin kai
isänmaalliseen yhtenäisyyteen tä
^v^en rfvoksen torjumiseksi. Y
kää ineihin t d m i p n ^ ^ Vj
Aitamme ^ yhiesä ;^mäÄ hiäipeäl]
kaupan J^^^^
le tehdsrn ,luoviituksen< i^ruiittam
Canada lörkieneeiitselö^mä
noja:i1kkaukslens3 .käyttämiseksi
nad^l^isip» Kkoiu^bU^ fv^Aläl^
iqahadalaisten >: hyväksi.'Ouplessi
<ei o^e oikeuksia lahjoittea kai
: jojmiisuuj^t ';;anuifc::jpärla^
tymusta: :j Vaatikaamme :^inlaat
kurinan y l i n ^ t ^ t ä Istuntoa;" :
jj: • • • 'liPP;n*maakjm^
n va
Oikein, veli Gillis
] Puhuessaan alahuoneen istunnossa viime keskiviikkona, Clarence
ijaiis (CCF, Cape Brekm South) ar\-osteli hyvin terävästi liittohal-
Ikufcen Fair Emplo\went lain puutteelUsUuksia ja OS
turN-aa läheskään riittävässä määrässä vanhempien työläisten tyo-jnaltdollisuuksia.
;k^^ sitä mustalistausta;
mitä atitoteollisuus harjoittaa 40 vuotta täyttäneitä ja sitä vanhem­p
i työläisiä kohtaan, niin valitettava tosiasia kuitenkin on, että
;t|[män ikäluokan työläisten asema on- tulossa entistä tukalanunaksi
laiikissa teollisuuksissa.
Jos 40 vuotta ylittänyt työläinen joutuu syystä tai toisesta työt­tömäksi
tai Jättää työmaansa, hänen pn miltei mahdoton päästä
uUteen.t3'ömaahan;«^huolimatta lainkaan siitä kuinka hyvä ammatti-n^
ies ^ n on ja kuinka hy\*ä5sä kunnossa hän on fyysHlisesti.
' r>'Työhön iialutaan" alnHutuksissa on aina hallituksen työnväli--
t3'Stotmistoa myöten määritdimä. että 40 Aniotta täyttäneiden ei tar-
Uebinkl. <VS) - r Tuskin fcos-/
kaan on vi^iijuhli^te Ja'^kideieu- >
^ t t t k s I sU käyty tyfipatkollla j»
lunmattUlsten Järjestöjen piirissä r
aiUn laaja»,keski»teliu koin tänä ~
vuonna, toteaa JK»Iidellenuiie h d^
stnrln työläisten vapputoinilkon- ;
'lianputteen^litajaPentt^itanlia- ;
nen. TSmä on täysIn^^yinniärretU
vää. Jatkaa toveri' Kaulunen, sU^
lä tämä vuosi on oUatJyöläbten ^:
taistelunvttoid Jatoievasia väpos- -i
> ta on-odotettu kilkklatla-'maas-'
- sa entbiä mabtavami^ äileleii-^^^^^
o>oltu&ta ^ i U d a JJrÖiSista yhdls-
: tavien yhteisien Vaatfauii^ten puo- '
ItiU. • ' ' .
TyöpancoiUa on ollut entistä yksi-r
mlellsemplä «lltäi ettäV.tuleva vappu
on vietettävä, shde«sä. . Opettihan
käyty yleislakkotals^elu meiUe.ybte-naliyydenvoii^
an. Lakon aikana taisr.
tellmme. kaikki yhdessä yhteisen vaaf
timuksen.' 12 markan: palkankorotuk­sen
puolesta,.'eU(ä meillä ollut toinen
toistamme erottavia raJa-aitoJa.; La-t
kon aikana se yhtenäisyyjtahto, joka
jo ennen; lakkoa oli siellä täällä mo­nissa
asioissa Johtanut yhteistoimin^
taan; pUhkesi täyteeni himaansa Ja
lakon Jälkeen on maamme työläisille
käynyt yhä selvemmäksii että tarvi­taan
yhteistä esiintymistä Ja yhteis-1
tä voimaa, koska muuten ei sada to­teutetuksi
asettamiamme vaatimuksia
ja tavotleita.
Tällä polijalta me Helsingin palk-
.katyöläiset.: lälvdimme valmistautu­maan
tuleviin vappBjuhliin: Pasilan
konepajan työläisten vetoomusta
kuullen kokoonnuimme yhteen. 1 ^ -
palkoilla on valittu vapputoimikUn-
Ua ja niiden edustajien y'hteises5ä ko­kouksessa
valittUnHel^ni^ln työläis­ten
vapputoimikonta, jöne neuvoUe-lukokous
antoi ' tehtäväksi kääntjä
t>-öv&en järjestön puoleeu^nUdeu säar
miseksi -mukaan yhteisten . jnhllen
järjestämlseen.TyöpaIkkoJen edusta­jien
evästysten mukaisesti pidimme
I välttämättömänä, etta', vappmia pi­tää
marssia; kuten yleislakon alka-nakin-^
Jasitentxäyttää työläisten suu­ri
yhteinen vohna.
'ISäissä' neuvotteluissa'emme onnlsr
tuneet; saamaan molempia - poliittisia
Järjestöjä .mukaan- yhteisenMnieien-^r
osoitusmarssut-Ja vappujuhlan järjes­tämiseksi;
Vielä viime hetkellä veto-slnune.!
Helsingin sosdem. ptirijarjes­toon;
mutta : järjestön toimihenkilöt
ilmoittivat Järjestävänsä' oman vap^
pujuhlan Mäntymäelle ilman marssia;
jota ~ me: pidämme välttämättömänä.
Jatkaen :t)-öta yhteisten Juhlien puo*:
lesta pyysimme ^ senjälkeen puhujiksi
SAK:n: pttlieenjohtaja :Eero Antirais-ta>
Ja Rakennustyöläisten. Ihtonpur
heenjohtajaa Aarne Saarista' Juhladin;
Jotka pidettäisiin Senutintoruiä.Pu-;
heenjohtaja Saarinen suostui mutta
puheenjoihtaja AntikaUien oli jo eh-r
tlnyt lupautua- muualle, puhujaksi. - ^
. ..Kun työpaikoilla ollaan ylei­sesti
«ItE miellä, että vappuna p l -
täS mansia työläisten omien vaa-timnsten
Ja tonniisten kera. niin
Uekdnein 3 työpaikkojen vapputol-raikonU
Järje>täa kalklUe Helsm>
fin palkkätyqlälsiUe Ulalsuuden
osoittaa yhteistä yolmaansa vap- -
PL'nursslUa..^:Täma . väppnniarssl
' alkaa Hakaniemen lorilta. Jostä-kesklkaopantin;
Tkaatlä marssi-'1
taan ScnaatlnttHrOIe. Tähän vap^ -
pnmaraslin Ja Juhlaan voivat ero­tuksetta
osalUstoa kaikki Helsin­gin
InIk^nsaaJat. KaUtki työväen­järjestöt
. tulevat myös saamaan ^
katson .vsaapuv marssiin Ja jnh^
laan tunnvksinecnu-.aiallbtamalja
yba - sntucounio: Jonkoia; ^väi^^
.•appajohlila: Ja mlelenMoitnksUn
vvvrimdir rakentaa pi»h^
' tenilienunalle :vapmivkiU^ sek&.)i
samalla fajlttaa.Ja velmistaa vot-tokkaan,
lakkotaistehui päivliä
syntynyttä iyövacn yliteisrintaf-aaA
parenvlen palkkojen Ja työ^ ;
olojen, sosiaalisten pamrinttstiapt
tyksen pnolesU.
. ^ - M i i i f t i ' .köyldä", oli Jo^kh
\Tv' •^ij.tailljalla tapana sanoa, •'sehai
Vmäk6a.<siriulle,.mlta&n.'r: • •
, Lintu katseli-tammen^ latvasaa :<
naä 4a,. ihim^ttell:; '.Mutta .mitenr'
.pjetj; tänne, jpaässytVi.;-^v'Mateleim
'hituseni, matelemalla!" • Kerro jollakin ihmiselle, että
vaalia näkyy M,765,432.187,S644tÄh
niin hän uskoo staua lWan mguU
mutta ripustapa ' taulu; jjossä^^^^oh
moltus:"Maalattu^^ niin hän' ?1
tahtoojvarmistua asiasta koettelen
la sormellaan.
.Ymmärrän käsitteet J'.'aculia^
"rajattomuus" - vain ollessani fteicie
s issä jonkun vhranomaisen. kanssa
T Niiden. Jotka puhuvat Juin?iiah
missä;, tulisir esittää valtakirjansa,
Luen nykyisin enemmän ktiin
nen. Jös puhelin soi; 'otan aliia; 1
Jan mukaani. .Jos sihteol. Umoitt
' Yhdistän herra Johtajalle" (tai
heenjohtaalle fai kustantajalle).;
vennyn lukemaan kauan häliliii
mättä (.. j ^ •: fe-S;
; Puolalainen runoilija JUlia W ^
y.t 1887/Union;Sqitar^ pidettyä vappulcuikuetfa' kuvaan'piiÄös:
— li&k ^ saa palkklöta öljytuoti
noäta: noin-100,000.000 pimtaa vuo
tain.
PÄIVÄN PAKINA
"\(iitin lännen" pysspiehet valttia
Kuten-i-ottSUUtlsUedolssavikerrottu, sen lentokoneena^
KevvfoundländissaolevaUe-vYhdysval-rl tönin lentokentälle tehnyt hä^
sanokaamme^ vaiicka - kiinalahien' l a i -
tokone^ .Mitä obsi silloin-tapafatunut?:
Llittohalhtukseniviranbmaiseti
vät: kansairivälistim 5tapoJÄ
pttantgst.; Järjestyksen;i.p^
käsiinsä Ja^ hätälaskun^ tehneet uiko-maalaiaet
f jHUIaikalse^
tam lentotuklasemällei matkalla; ollut
suuri- yh^svaltalalnen^' lentokone,
jonka lastina oli'97'äseistettua^yhdys-valtalaistti
^ t l l a ^ teM huhtikuun 17
pnä bätäIa$kun;<Hamilt<mln aejutoken?
täUe. . - . -
; Kun eräs torontolaisen - sänomalehr
den valokuvaaja; meni:ottanut
neesta rvaiokuvaa. kuten JätlEtilsis»! väitetty^ - e^^-' ^eptällä oU" tentoka-tapauksissa^
Atapäna - on;nito- hän
canadalaJ^ten :.keskuud^^'^.tätnä t a ­paus
alheuttifsiksi suurta suuttumiis-ta
• että- se tuntui -aina .Ottawaan ja
Wa5hin^nllä' asti.
:-. Niinpir:^tgn saimmekin kuulla sel­laisia
QuneitSi:- jotka :<>ä>ittavä^^^^^^^ että
pimeimmästäkin 'yöstä-' tulee- aamUDa
loppu, ^fäiarkiksi CP:n -Ottawan
uutisessa'^k^ereottiin rvhiäitikuun^^-U
pna:
A'''Puolustusnönisteriv-Campney-ar­vosteli
välllliisesti sitä' yhd'y8valtalaista
luutnanttia; joka;p.veti'eslin;revo;&rerin'
kim^uutlsvalokUvafi^fa-Jätttbiionäoon-'
Jos olisi oDut pelkoa, kuten" on nyt f ^ ^errotti^mi. ettk Yhd^svältato'II-vfiltettvi
efia '-•< kentällä oH * lentoko- i mivotailen pjhteerrQuarles^oB-puheU-aanottiIn;^'
että timhoitä' miekkonen pu­heet
sanavapaudesta ja py$yttele nfln
vitse vaivautua. Tämä siitäkin huolhnätta, A-aikka vanhuudenelä-fcetä
ruvetaan antamaan vasta 70-vuotiaille — mikä tarkoittaa
30 vuotrsta odoiuskaut|a?
Sd^-ää on. että moinen menettely aiheuttaa suuria mhimillLäiä
kärs''myksiä tvöläisille ja heidän huollettaiOleen,-sekä korvaamatto­mia
menetyksiä kansantiOoudelle yleefisä.
Vääräsa oli^ työministeri Gregg selittäessään ettei' tätä ongeJ;:^,
maa voida parantaa lainlaadinnan ävullk: ,Ja ehdottomasti oikeassT"
- oli nrr. Gillis vaatiessaan iainlaadrjmallisia tötnnenpiteitä kansalliset'/
nutukaavtissa tämä ^
Jä niin pitkän matkan pääsk tapah-j
tmnapatkalta. Hän selosii ti|«;nnetta
$euma^ti: - • , -
"Cräs (yhdysvaltalainen) ^öp- ^
«eeri sanot etta,me enuäe ssa-ot­taa
valoknvta . .\ Mbiä kaveKn^'
pienai'^aiatkaa. käännyin ja-oiui^
kuvan. Kuvaa ottaessani hain. lä-heslyi
ndnoa Ja veU jästoölln i t i -
, *• Tane ,se;^piatb ..^inä ei^nle
nyt Amerikan m^an kanu^calla.']^
" sanoin miöä. Ban pani sen (pys"^
^ynsä) poi& Minä otin kmia."^' *
- " * -
' TSmä laiMiUs lu»hutti koko- Cana­dan
k i ^ ^ " ^ itdhkaaiTsoot^. '
' Xuvltelkknmme,' etta ämetikfcalal*
ottamatta hanei;^ varoituksen:^ {py6y&
loitolla sUtä yhdysvaitalaise^t^'lento^ dottomasti aiheuta v^ttelya, mii
konPf><:fji:r>mifca .t.(>irithkti{iAek-im'.« " >• Ipomttiien ^puoIueen* J ( A ^
lainaaminen-'^^i. aiheutti-tosiasia
niin turvatoimenpiteistä .olisivat^huo-'
lehtmeet vcanadalaiset-? viranomaiset..
x-Ja-JuUrt^^näSnjOllsi tehty
stsäa suhteissä^cana^dalaisiUe yhtä by- ^
Vin- 'Ranskassa.Ja Saksassa tkuui^.Yh-dysvaUolssakin."'
- .
Mutta -toisinr meillä—/ybdysvalta-hiitse
esittänyt väut^eltmsaT^tapabtn-'
num johdosta^ ja: InnraUtuaan kuinka
jännittyneessä tilassa ^|cyseinen -luotsi
nantti voi olla.- «j^UtStusministeri
Campney lausui.- nouj-j^lmeensä: .
"Kaikki nämä seäat Jinomioi-
" den olisi kuka tähäinsa ..voinut
- synistyär talhiiseetf faaiijäcaiätto-laiset-
e^tyivät kuhi miehitysjoukot^ -mnuteen fefrorof jndgäned^).los
kons{^iawNOttivat laiä ja^Järjestyk---
sen 'valvomisen omiin- käsiinsä jopa
Siinä määrin;- että.'nhkasivat canada-laisen
;^suurlehden>; kirjeenvaihtajaa
«e sitä «lu,*:. _ ^
^iis ,"hiBnno3ftnneet" Jänktt voivat
milloin tahanBä^vetää Canadan maan
pistoolillaan! - -
Talkista e i ' toden' totta ,tapahdu
muualla-'"koln.jbdysvaltalaistett^por-^
bojen riettautta, ^Ikbllisuutta Ja sota-henteä'
t i h k u v i a : Hottoman'^ kansan:
säijaknvakirjollssa-—seka^täälläinell-lä
C«nadä.gw. - - "'^ - " ?
Muttakuten sanottu;' tavallisten L tutkittavako;
• • - ••»:
kamaralla ^'lilsto6lm. tupei^, painaa
sen eanad^l^en kylkeen Ja''^anEaa
määräyksiä'tietoi5eiia!;siitäJ':ettapo^
lostusminläieri' Campney^'
vain -haTkttjtemattomuutena- lisäten
vielä .siihenkin 'Mikäli'se baridtse-m^
ttomnusieko oli** 'ettsi vain itse
iouXrnsTe^l^^mia^ioMtäM
Ulkoministeri Featfon oli ^san
suuntaisesta asiasto keksinyt vielä
paremman sanakäänteen; Ahhettuj
ymmäftää; ettäiMnert käsftlelem
tään .asiasta öhibubinautettu Jota
Yhdysvaltain -rvBltktsIhteerlUe; ^;
Pearson liuhtdilsälllsesti^Y^
tain lähettnästä stten. ettei hänen 1
si pitänyt ^yttää Vancouverin j
heessaan eversti Drevm lausunj
Mr. Pearson huomioi; että Ybdysi
tahi lähettilään' puhe oli .alhenttaj
väittelyä Canadassa. 'MUttaMh I
rehti huomauttamaani että C^aiei
hs^nsä puheesta lainaaminen ei 1
- v T b i ^ sanoen^ Y h d y s ^ läfi
tilään suorin viriie oli-^mr. Fean
selityksen muk^äa se, ip€tä hän p:
basi eversti )t)teffn'puöheen Johxlo
canadalalsla vastaan.' sen -^{aan e
hänen Oliisi piäuiycnpriiar vähän i
nempiä canadalalsia!' .
Käyttää aiis siltä, että mr. Peat
xiiUakin'odi - abiakin toistaiseksi vi
vapaa pääsymahdontsuus^^Yhdysv
tain puoläle vaikka ..tämän '^^
naisen rajan". yjUttä^kl on tul
cänadalaisnie^infltel yhä vsikeä
kubi on' elefanäOe me^' neuläi»
mSa läpi. Yhdysian^ssa' epäiOi
näes kaikkia '^raseaunistolai^^.--,
pa iältakbx,'iotka ovatpdaoneet
sräunan %6ii(k3a^'*:ikDCBSa 9
kkiieekkkkooaa,, kkuutteenn ttiiCCFP^fnn eeddhhssttaajlaa SBOti
%mmtek' s a 1 t o r a ^ s ä n o i :^
neen''frtunnbua:-~ KintSkmirs. '