1958-06-12-11 |
Previous | 10 of 10 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
/
Page 5 — Scction 2 Thursday, Jur.e 12111, 1958,
Toiintliaat ihmiset ansaitsevat mainintaa
CSJittVdXxoumrin osaston jase
nistdn IShtiessS B. C:ii 100-vuotis
juHUiiiuin tielle, luopuivat he omista
.sarjajöbllstaan, joistaX>li jo
pMtaj kiinni lyöty. Tarkoitus oli
saada suuret suomalaisjoukot yfatei.
seii juhlinnan pariih, siinS kuiten-kiaän
emme ole täysin onnistuneet
mikSU tShSnastinen toiminta osoittaa,
ainoastaan Suomen ruotsalaiset
ovat vastanneet yhteistoimin,
taan kiytSnnössä. kaikesta huolimatta
ei ole jSSty vartoilemaan mu
käantulijoita, toiminhan tielle on
maiXy reippain ottein, josta par-j^
igji todistus ovat tilaisuudet, joi-t^-^
n tähän mennessä järjestetty,
Mt^hpällä menestyksellä. Tämä kaik.
k l on enempi kuin olemme ennen
toimineet. B. C:n < suomalaisten
lOO^v. juhlakomitea on laajemmilla
< valtuuksilla toimiva elin kuin
CSJ:n Vancouverin osasto.
TäUä esipuheella voimmekin läh.
ieä varsinaiseen asiaan kun kerran
pn.kysymys Vapauden juhlanujne-rosta
maakimtamme juhlavuoden
luerkeissä. Yleensä huomioimme
toimeliaat ihmiset kaikkein par-liaimpina
ja jaloimpina tekijöinä,
heidän vetämiseinsä lehtemme lukijain
tietoisuuteen lienee siis paikal-
I läan. J. W. Nyberg on yksi, jonka
kulttuurityön suorituksista ei ole
liikaa kirjoiteltu, vaikka hänen
' harrastuksensa ovat niin paljon r i .
kastuttaneet suomalaista kulttuuri-touhua
täällä Vancouverissa. Suo
millaisessa näytelmäkiirjallisuudes.
sa ei liiene yhtään siiurhäytelmää,
jota hän ei olisi asettanut näyttä
mölle, vaikeudet eivät ole häntä
^ koskaan peioittaneet. päinvastoin,
viimeinen oli "Laulu tulipunasesta
kukasta" joka kirkkaasti osoitti Vilhon
voimakkaan tahdon voittaa
kaikki vaikeudet. Hän on kirjoittanut
muutamia näytelmiäkin, joista
^huomatuin on "Lännen lohen
kalastajat". Sitä esittäessä osoitU
Clinton haali olevan liian pieni,
- 'imh ajankohtainen ja läheinen oli
tämä näytelmä. Filmi jonka hän
valmisti nimittäin "Uunin takana"
neet jsi he ovat ikäpoikia kaikeUa
kunnialla. Emil Saari, on joukosta
vanhin ollen niitä uranuurtajia, jolle
saamme olla paljosta kiitollisia.
Hän oli silloin parhaassa miehuuden
iässä kun Clinton haalia rakon-nettiin,
nyt hän on joikämies, vaan
kuitenkin näemme hänet jokaisessa
tilaisuudessamme, pitkä on se toiminnan
taival, jonka hän on suorittanut,
toivotamme hänelle parhain,
ta mitä vain voi toivottaa.
EmU Wflen, hän on ollut täällä
lännellä yli 30 v. nykyisin äsiien
Port kelsissä. Jos kellään niin tov.
Wilenillä on suomalaisten edistys
mielisten toiminta ollut kaikki kaikessa.
Hän on niitä tietomiehiä,
joita ei ole joka käänteessä. Tieto,
jaan hän on auliisti jaellut ja i l man
mitään omahyväistä kerskailua.
Monivaiheinen on myöskin
ollut hänen jokapäiväisen leivän
hankinta, nyt kuitenkin hän on saavuttanut
oloneuvoksen arvoasteen,
jonka me hänelle mielihyvin suomme,
terveyttä ja pitkää ikää toivottaen.
Emil Kinnunen, hän on tullut
tänne yhdeksän vuoden vanhana ja
hän on näistä Eemeleistä nuorin.
Ei kuitenkaan ole mikään loukkaus,
vaikka ^anommekin häntä "Ikäpo-jaksi".
Kinnunen on liikemies, joka,
ammatti ei kuitenkaan ole ollut
esteenä olemasta läheinen kaikkeen
edistysmieliseen toimintaan; Suii.;
reha soittoniekkana hän on liidetty
ja bn erittäin avulias, henkiiöiiS.
Moni suomalainen oh k ä ^ n ^ yt
hänen puoleensa kielivaikgi^ks^ssa
ja aina pn kaanut hyvät neuVpt^Öy-vää
jatkoa vain tällekin Eemelille.
Nämä neljä henkilöä riittäköön
näytteeksi millaista väkeä meillä
täällä B. C:ssa on suomalaisissa.
Kaikin me olemme kovasti juKTä-tuulella
ja kyllä kannattaakin, sillä
kunnialla olemme osuutemme sdo-rittaneet
kaikessa raivaustyössä, jota
yhdessä koko maakunnan väestön
kanssa juhlimme. — Mökinpoi-ka.
Muistelmia 46 vuoden takaa
Webäters Comers. — Sain pyynnön
kirjoittaa Vapaudessa julkaistavaan
B. C:h 100-vuotisnumeroon.
Olen iloinen tästä kunniasta, mutta
taitaa minun muistelmani olla kokolailla
köyhiä, koska ei ole tullut aikanaan
ajatelluksi, että niistä pitäisi
joskus kirjoittaa toistenkin luettavaksi.
.
Onhan tästä BC:n historiasta jo
ollut lehdissäkin, mm. Ellen Lindenin
kirjoitukset Liekissä. Siispä minä
nyt kerron tästä omalta paikkakunnaltani
ja omista kokemuksistani
mitä satim muistamaan.
Olen asunut täUä paikkakunnalla
melkein koko Canadassa oloni ajan.
Se päivä kun tvilin tänne Websters
Comersiin ei imohdu koskaan.
Serkkuni oli vastassa Hanejoi asemalla.
Katsellessani seutua ei se
näyttänyt kovinkaan puoleensa veoli
myöskin suuren yriftelijäisyy. tävältä. Pa.r i pi.e,n, tä kau.p.pa. a. ja
den näyte, saadu tunnustuksen|
kaikkialla missä sitä on esitetty ja ' ""^
laatuaan
€:ssa. easi •ui'
ien tSäUä B.
.Toveri Nyberg ei ole ehlä saina
' mikä hän voisi o^Ia, jps ei sairaus
olisi tehnyt kepposensa, kuitenkin
n5yttänifttyp,qi),niin läheU$ hänen
iyä^amkr«t^ :aUtä, «i hevUlä; \fu^
lwta;;.,We: f puoi^täminej toivomme
hänelifi k ^ e a , hyyää, teeiiuii?} sen
tUitblläsin tnntein^ *
^TäfUlä. B, C:ss» OT; koin» ^Eeme-
" yhteistä ^edistysmielisten, lian.
ntstuksieipisarlisäksion se, ^ h e i liin
eivät ^Amorini" nuolet pysty-
! - Ii
V-'
Itfatti Saari on vuosia toiminut
GSJ:n Vancouverin osaston
toimitsijana ja Vapauden kirjeenvaihtajana.
ONNITTELUNI
B. Cm satavuotisen
edistyksen Ja
kehityksen johdosta.
Sointulan Isoäidin
tyttö
Aberdeen. Wash. USA
ONNITTELUMME
British Columbian 100-
vuotisjulilan johdosta!
Mrs. Mary Lindfors
Mrs. Elsie Norman
Seattle, Wash.. USA
lainen lautakoju. Asemahuone oli
kivihiilen savun mustaama. Joku
talo siellä täälläi Pankkirakennus
oli m ^ pieni, ja'alkuperäinen.
Kun lähdettiin tietä itää kohti he-voskopukalla
'tuntui matka loppumattomalta.
-Taloja-oli yksi siellä
toinen täällä aivan kuin i - tien: viittoina.;
'•i:- . , '
t%akdf Röa^dille j^aästyäiiiine lop-bii^
i^'teuAhbt?^kokoii&aii. En-biäs-kkhtähut
'mitään' Vaikka ajattelin,
että tiaitav^tpa johtaa >mindt korpeen
kuolemaan, kuten Mooses Israelin
lapset. Mustat kannot näyttivät
vain suurenevan. Olin jo aikaisemmin
kuullut näistä hirmu-puista,
joiden kantoon voi asuntonsa^
kaivertaa. Ajattelin, että minkähän
kannon juurelle minut viedään.
. Webäters Cornersin sillalle päästyämme
aukesivat silmäni selkose-lälleen
sillä sillan päässä mäen törmällä
Pii niin komea talo, että luulin
sitä Websters Cornersin pormes-tann
asunnoksi. Toisessa päässä
siltaa oli rumanlainen koulurakennus,
pari muuta taloa ja postikonttori,
jota hoiti Webster-niminen
paikkakunnan vanha asukas, josta
Webstprs Comers on saanut nimensä.
Vielä maili eteenpäin oli taas
mäenpäällä toinen komea talo. Sanoivat
näiden komeiden talojen olevan
' Rossin-Vikin taidetta. Toinen
näistä taloista on palanut, mutta toinen
on vieläkin paikallaan eikä häpeä
uudempiakaan taloja.
Seuraavan mäen päällä oli Pellon
talo, jonne ajuri käänsi hevosen.
Huokasin helpotuksesta, että vihdoinkin
matka loppui. Tämä ensimmäinen
matkani tänne tapahtui jou-lukilun
1 päivänä 1912.
Tällöin mrs. Pelto piti "poortita-loa"
ja minim piti tulla apulaiseksi.
Tulihan sitä siinä toimessa oltua
kolme kuukautta. Kuluihan se aika
kun oli paljon nuoria miehiä ja yksi
vanhanmaan tyttö. Iltamista ja
tansseista alkoivat puhua. Minä
luulin juttua joutavaksi sillä ajattelin,
että missä tällaisessa korvessa
iltai;ua pidetään? Sellainen paikka
kyllä löytyi ja sen tulin huomaa.-
maan seuraavana lauantai-iltana.
Entinen Sammon Takojain ruokailuhuone
käytettiin haalina ja eteistä
keittiönä, josta meni ovi saunaan.!
Se olikin tarpeen sillä sinne läm- i
pimlän saunaan pantiin lapset nukkumaan,
jotta isät ja äidit saivat
näyteliS ja tanssia. Grammofonilla
soitettiin tanssimusiikkia, joskus
kun Eino Kujanpää hanurineen sattui
tulemaan paikkakunnalle, niin
järjestettiin oikein komeat tanssit
Kaikki oli alkuperäisiä ja köyhää
nykyaikaan verrattuna, mutta hauskaa.
Nykyaikana ei enää saakaan
iloa ellei välillä käydä nurkanta-kana
nostattamassa sitä.
Suomalaiset ovat aina olleet toiminnan
ihmisiä. Jokaiselle paikkakunnalle,
missä heitä on useampia,
pystytetään jonkinlainen seura.
Täällä toimi silloin sosialistiosasto,
josta myöhemmin tuli CSJ:n osasto.
Rakennettiin isompi haali, jossa jo
yhteen aikaan oji toiminta hyvin
vilkasta. Laulu- ja voimisteluseura,
lukukerho y.m. toimivat. Esitettiin
isoja näytelmiä ja .niiden kanssa
käytiin vastavierailulla Vancouverissa.
•
Niihin aikoihin oli ympäristöllä
runsaasti työmaita. Asutus levisi
nopeasti, joten yleisöstä ei ollut
puutetta. Muitakin seuroja alkoi
ilmestyä, kuten esim. Veljeysseura.
.Alkoi myöskin osuusliike ja lopuksi
toimi kaksi osuusliikettä kun ei
yhteen sovittu. Yksi kumma ilmiö
meissä suomalaisissa on se, että aina
pitää löytyä riidan aihetta, josta, ei
ole mitään hyötyä kuin vain katkeraa
mieltä ja turhaan murjotusta.
Paikkakunta on murtunut. Ha-ney
on nyt pieni kaunis kaupunki.
Samoin ympäristö komeine farmita-loineen.
Elntinen suomalainen asu»
tus on. kohta kaikki hävinnyt Sormin
saa lukea entiset esiraiyaajat
Haalitoiminta on kokonaan kuollutta
ja haali rappeutuu vanhuuttaan.
Kaatuu kaiketi rakentajiensa perässä,
kun ei ole enää kunnostajia. Yksilöt
ja ryhmät kuolevat Elämäntavat
muuttuvat maa kasvaa j a kukoistaa
uusien voimien käsissä.
Sillä ajalla, jonka olen oUut täällä
on BC ainakin, mennyt eteenpäin
harppa-askelin. Viimeinen suuiri
saavutus oli sairaala, joka valmistui
tänä keväänä ja oli suureen tarpeeseen.
Paljon, muitakin yhteiskuU'
nallisia parannuksia .on saatu aikaan,
joista ei ennen ollut aavistustakaan.
Kovaa on ollut esiraivaa-jien
työ, mutta silloin oltiin varustettuja
kovalla tarmolla koska ei ollut
muuta kuin oma apu.
Esiraivaajilla on ilo katsella kun
elämässä saavutetaan parannuksia,
'jota he ovat suuresti toivoneet ja
siitähän me aina lauloimme:
"Jos valmiina työmme ei meille
näy,
jää kuitenkin työ tehty
lapsillemme."
Toivotan onnea ja menestystä British
Columbian uusille rakentajille
ja nostan hattua vanhoille, sillä heidän
työnsä on kiitoksen ansainnut.
Eteenpäin vaan aina parempaan
ja parempaan elämääni ja hyvinvointiin!
— Mind.
Onnitteluni B.C:n juhlavuoden johdosta
PETE JA ALIN HEINO
Seattle, Wash. — U SA
J . W. Nyberg Vancouverista
on vuosikausia ahertanut näyttämötoiminnan
parissa suomalaisten
keskuudessa ja hän on
myös kirjoittanut useita näytelmiä,
joista parhaiten tunnettu
lienee "Lännen lohenkalastajat".
Nyberg toimi uranuurtajana
myös filmialalla, sillä
oma-aloitteisesti hän valmisti
hyvin onnistuneen värifilmin
"Uunin takana".
IM-vuoltsen
VANCOUVER, B. C. • VANCOUVER, B. C. • CHASE, B. C.
Hilma ja ^mU Ihaksi
Manda ja Antti Ranta
Irene, Martha ja Eino
Suojanen
Aino ja Nick Wäliniaa ja
pojat
Aune ja Giisl Rintanen
Minnie, Nissilä Ja perhe
Anna ia Risto Luoto
Helena, Elsa ja J. Norrena
Flora ia Matti Savola.
Hulda Olsen '
Alma ia Wemer Johnson
Eva ia Eino West
Armas Rissanen
Amie Naamanka
Mr. ja mrs. Bert Johnson,
1740 .Island Äve.,
Vancouver 15, B. C. .
Ida ja Jalmar Lehto
Irene ja Toivo
Helien Jarvis
Anna Savola
Elma ja Kalle Juhola
Henni BeU
Olga Hauska
Lillian, Martha ja Ebner
Ketola
Tyyne ja Aaiqpo Kärme
Ingrid Michelson
N. Elgbacka
Väinö Nelson
Manuna ia Henry Luoma
K. Falk
MUia ia Väinö Aito
Shonet ja Ina MacLeod
Mrs. Amanda Raappana,
North Vancouver, B. C.
Väinö Jäskelä .
Aino ja: Onioi Koskinen öSnry 01^
Mr. 4a mrs. E. Tmyalrainen
Märft^iia K. WicfiSS3^
H|."tejnn»otty
M. i k L . Vartia
SainO. i^:Ed.
£in^ iäjqtxt^^hanld Ja
J.W. Nyberg
E i l ä B l i d .
J.l>iiUlä
Ralfi Kangas
Mr. Ja mrs. R. Tuomi
J. Luhtalan perhe
Mr. Ja mrs. P. Koivisto
Mr. Ja mrs. M. Ppuvsinen
Mr. Ja mrs. Antti Gröhn
V i ^ Ja ViU Laukkari
John ihemi
Signe Larson
Martin Eskola
Edith Ja Arvo Peltola
Arnie Kyllönen
Leo Pudas
John Sato
Mr. Ja mrs. A. Laukkanen
Jai perhe
Väinö Mäkelä
Martti Pokki
U. FUander
Matti Lind
Aino ia Antti Hannula
Mr. Jm mrs. Hannes Kielinen
Jape^e .
Arvi Rönkkä,
872 E. Hastings St.,
Vancouver, B.C.
V. Lahna
Mr. ia mrs. Andy Karjala ja
perhe
The Lowes
Ida Salonen
Arvi Laine
Aino ia Henuni Männistö
Paavo Lahtinen
Henry Kolionen
Viktor Heden
Mrs< Hulda <xr(toj
2582 ' E . Hastings St.,
-Vancouver 1.6, B. C.
Lisi, Bob jja Henry
TUlie ia EmU Skants
Hilma ia Alfred Welin
Henna. Alex ia Raymond
LaurUa
Ester ia Antti Penttilä
Mary ia John Luoma
Lyydia Korpi
Helge Strolberg
Reeita ia Kalle Bergström
Amanda Mäki
Mary Mäki
Jenny, Henry ia Paul Ulvila
UUie ia Henry ValU
August Latvala
Herman Jussila
Annie ia WUUe Saari
NORTH SURREY, NEW
WESTMINSTER, B. C.
EmU NykoU
Otto Poulton
Martha Ja Martti Linko
Elma ia Matti Tapala ja
tytöt
Selma Ja Väinö Klof
Hilma Ja Sam Kivistö ja Roy
Gust Mackib
Aino ia Väinö. Mackie
Lily Ja Wm. Pasanen
Kaisa ia Antti Forsman
Annie Tapio
Hedvig Ventelä
John Jalonen
John Soininen
Tyyne Ja Albert Särkilahti
Hilma ja John Kari
EUen ja Kalle Pitkänen
Senia Ja Edwin Suksi
Anita Ja VUho Kotila
Rauha ja Aimo Mäki ja
Brenda
KaUeSalo
Aune Ja Uno Koski *
Kalervo Ketola
Lempi Ja Eino^Mäki
Untamo Mäkelä
Sandy. Esteri Ja Eino Siren
Tauno Lattunen
U. Sirviö
Arvo Kaikkonen
John Autio
Sulo Konnu. Samia. Ont.
Mayme Ja Tauno Koski
Walte]r Koivisto
Kaisa Ja Laiui Niemi
Victor Humasti
Vilma Ja Eino Lehtola
Vieno ja Väinö Laine
Lila Ja Unto Penttinen
Martha Ja Brynolf
Poutiainen
K. TuUa
Irja ia Aatu Koivula
Impi ja Frank Tonunila
Ida ia Oscar Männistö
HOJB^/Säo
Einp Säapp^i^a^;,,
^^rl Man£bien ' ^
T, liJdne^;/
Mantha J^MUcko Terävä ja
^^^seft :'
Mr. ja nxrs. VäihÖ^KonÖo
ElU ia Heino S a a Ä ^ - ' '
Äiji j a X Ajsterbla^d: -
S. iä Arvi Penna
John Häyhä
Jenny ia Leonard Kajander
Keith. Ivey ja Outtie
Kasper
Sandra ia Riku Honka
Anna ia Yriö Mutta
KaUe Holm
Verner Pjakkala
Mr. ia mrs. A. Kuianpää
Jussi Jokela
Meimivia Arne Rantala
Mr. ja mrs. E. Kujanpää
ja lapset
Anna Clarkson
Väinö Hamunen
K. Valkama
O. Hälmesmäki
A. Huhtala
Ida ia Pentti
Laina Durchman
AUi Ivonen
Y. Saarikoski
A. Koivisto
WUfred Pohto
Siiri Puttonen ia perhe
Lauri Kuusisto
WUho Aro
Ed. ia Edythe Puttonen >
Elsie ia Ihnar Roos
Harvi Martin
EmU Saari
Emma ia Ilmari
Eino Perälä
Eli Murtonen
HUd?H?riu
Mikko Kekäläinen-
Ed. Karlson
Elsa ja Leino Hurula
Mr. ia Mrs. F. Mäkinen
Gust Salo
Emil Mäkelä
Kaisa ia Ben Gestrin
Hilma Freeman
Hilma ia Kalle Laine
Olga ia Helmeri Mäki
Ida Ja Aulis Grönlund
Porin Otto
Inaa Salo
Fiina Isaacson
Saima Ja Lauri KoreU
Kauko Astren
Aino ia Sergei Niemi
Mary ia Arvo Niemi Ja
Peggy
Aune ia Ragnar Lundell
Sanni ia Väinö Luukkonen
Aune ia E. Häyrynen
Antti KoUla (
AUan Vesterback
O. Sironen
Vancouver 6, B. C.
Säliiii GustgfsSä jä Arvid
RICHMQNB, B. C.
•Kaarlp» |nez, Dorea ja
/Edwui Huovinen
Frank Nurmi
Mrs. HUdÄ IBlt Ja perhe
Ina ja Henry Jacobson sekä
Andy
M K ia Mrs. J?ck)jHill 8fi^4
perhe
Mr^ ja mrs. ^ . Tybacl^ sekä
^nne ja Tom-Jacobsc(9 sfek^
. Qustv
Ada ia Walter Rauma ja
03Cä¥'Pesonen
E ^ i a : .lai OLnSaläii' c
Ida ia Jack Turunen ia
• . perhe
Mt. Ja mrsi Wm. Ojaniemi
Mr. ia mrs. A. Palttila
Mrs. Anna Pipo
Armi ia Arvo Skyttä
Ida Klaar
Mr. ia mrs. W. Ranta
Minda ia Wimo Katainen
Anna Vesa ia WaUer
ABBOTSPORD, B:'G.
Etc^i Aho
E i n V j ^ ä^
JORDAN RIVPR, B. C.
Elsi ia Väinö Reign,
Jordan River, B. C.
EDMONTON, ALTA
TUda Hununer
• TORONTO, ONTARIO • SUDBURY, ONT.
Karl Lehto
Uisi^Ja ErickNyran
Alli ia Ed. kauppi
HUda ja Onni Tervo
Lenipi ia Setti Kiviniemi
Hihna ia E. Luoma
H.E.Lämpsä
Vieno ia T. Niiranen
Helen ia E. Tarvainen
Mary Perälä
P. Vaurio
Mary-Ann. Lydia ja Lauri
Mäkelä
Helmi Ja Anton Tervola
Esther Ja V. Leskinen
Otto Halme
Saima ja Reino Taipalus
A. Hunnakko
Martha ja K. Kuianpää
Elli ia E. Hamlin
E. ja W.. Säilä
Ilma ja H. Rönty
Impi Illberg
Martha ja V. Turkia -
Maila. E. ja V. Salminen
AUan. Lempi ja O. Tyyskä
Taimi ja A. Nummi
Irja ja George Mattila
Martha-ja Y. Tanmiinen
Olga ja Arvo Salo
Seidi ia E. Erkkilä
Tekla Vuori
HelmL Nancy ja A. Tervola
Helmi ja Jussi Latva
Kerttu ja Eino Laakso
W. p. Böhm
Hilnoiai Nancy ja Matti
Risto Laita
Olga Jokinen
Impi ja Jim
Irma. Hilma ja Olavi
Alho ja G. Gustafson
Annie ja John Leinonen ja
; lapset •
Helini ja N. Bböthite .
Elna ja Martti Ahbnen
Herena Mälanen '«^ •
Saga ja Einb Salo "
ÖlgaJuVortei'-' '
SofVl ia £mo Euaä'
Kciitri ja Ai Jalötateh
bla ia Ni^lc Ylikylä
Ly^rdi i» Yi^iöMäH
Elisa'iä £in'a^ Hoffr^n
Eniiiy ja C. Kerkko'
Elli ja Jaclc Karvonen
Aino ja John Lahti
Helmi ja Eiiio Välkkl
Dartene. 'Giaorqe, Rauha
E. Nleini
Arne Pelkonen ja psrhe
Irja ja Matti Heiska
John Wuolle
Lyyli j? Wm. Niemi
A. Salminen
Mary ia Erkki RandaU
Sally. BiU ja Wm. Heikkilä
N
• LOCKERBY, ONT.
MUja ja Lauri Aho
Anita Horrick ia tytöt
Tekla ia A. Kääriäinen
Ella Ja Heikki Ström
Mary Saari
Ida ja V. Timonen
Ida ja Oscar Männistö
Helen. SUri ja KaUe
SiUanpää
Kerttu ja Taisto Länsi
Esther ia Toby Hakala
Hilma ]a Eni^io Wi^öri
HUtaia ja Henry Mäki
Hilda ftuhlanfeii
' g]^:AVER:^p
SenJä jä Vlc^'Jiitaa"-'
N.Pii^ailen
Martha m i i n
MärTa ja Matti Johtason
Aune ja, Carl 3aarela,
HUk Ja Karl Törmälä' ^
Aino ja T. Kolari
Ol^ja ia Toivo ^Taipale
Lisi Kaiiitiain^n '"•
Hetnd ia Y : PäloihäÖ^
ja Sighe iä'Einar Elc^äika
GIBSONS, B. C,
Krs. Anna WUander
Miss Airi Wai8
Mr. Toivo Wais
Minnie ja Matti Huhtala
Mr. E. Laimea
•PORT KELLS, B. C
Aale Rant9 ja Kissa,
1842—92nd Ave.,
Port Kells, B. C.
Aino Liikala la pojat,
R. R. 1, Port Kells. B. C.
Anna Ilomäki ja Jack
Oj»nen,
R. R. 1,. Port Kells, B. C.
Ida ja Albert Hannuksela
ja nerhe,
17841—96th Ave.,
R. R. 1, Port Kells, B. C.
EmU WUen
Mailis ja Stanley Mahauskis
PORT ARTHUR, ONT.
A. T. HiU
LyyU ja VUho Toikko
Helen ja Gunvald Espeland
L i ia J. Nieminen
Airi^ ja Sam Pukkala
Elma ja Sulo Nahkala
Ellen ja Armas Kivinen
T. LaurUa
Senja ja Victor Salo.
Oregon. City, Oregon, U SA
Matti Pelto
Jalmar Lehto
RICHMOND, B. C.
O. Kokko
Box 14,
R. R. 3, llichmond. B. C.
T<n>i Kuronen,
R. R. 3. I^ichmond, B.'C.
Senja ia Nick Vatunki,
Box 12,
R. R. 3, Richmond, B. C.
FORT WILLIAM, ONT.
Louisa Anderson
Edla ia A. Himanka
Anni ia Urho Tyniälä
Kaino ia Heikki PaavUa
Mrs. Heta Heino
Leander Kyyny
Alderman ja Mrs. Alex
Anderson ^
O. Hietala
Elle ia R. Mäkinen
V. Backman
Emmi ja Kust Mäki
C. Hohn _
Bertha ja Alver Hillberg ja
Marilyn
Ilmi SyrJä
Mri ja mrs. Uno Talo
Mr. ja mrs. Henry Anttila
• CT. CATHARINES,
ONTARIO
Mimmi ja U. Harju
Rauha ja K. Närhi
Martta ja J. Mäki
Lempi ja E. Broijer
Lyyli ja J. Hormisto
Hulda j a Oiva
Irene ja Hannes Vuori
Ester Väisänen
Olga j a V. Viren V
Hilda jä A. Laari
Fina ja J. Terho
• EBY, SWASTIKA. ONT.
M. Kesi ,
Hl. Haapasaari
V. P?kki
Antti Viita
Eemeli Kangas
U. Savolainen
WHITEFISH, ONT.
Hilma ja E. Tammi
Tyyne ja Matti Tolmonen ja
perhe ,
Katri Laine
Hilma ja M. Palomäki
Anna ja Kaarlo
VUvi ja M. Lindala
KIRKJLAND LAKE,
ONT.
Ida ia Ivari Ihaksi
Emma ja John Tuomi
Selma ja Väinö Jaakkola
Lempi ja VUi Sihlman
Lempi ja Maija
Helmi ja Otto Laitinen
Tvyne "ja Thora
John WuolIet
Aino ia Henry Pitkänen
Saimi ja Väinö Järvi
Aino ia Yrjö Lundström
Kusti Mäki
H^lmi ja John Mäki
John Palo
Jaska Tynilä
Toivo Sillanpää
Mr. ja mrs. Kallio
Helga Piesanen
NORTH BURNABY,
BRITISH COLUMBIA
Tyyne ia Luuri Viitala,
4206 Oxford St,
Morth Bumaby, B. C.
MALARTIC, QUEBEC
Kirsti ja Lauri Kauhala
Vieno ja Victor Lahti ja
lapset
F\vA ia Toivo Timonen
HUda ia John LindeU
Hilma ia Viekko KnuuttUa
EtheL Rauha ia Lauri
Oscar Tuomi
PORT ESSINGTON,
BRITISH COLUMBIA
Marie ia Arne Hautanen
KAMLOOPS, B. C.
Sylvia ia Väinö Salomaa
ROUYN, QUEBEC
Linda ia Jussi Nissilä
Mr. ia mrs. A. Raiala
O. Salpeen perhe
George. Gertie ia Gunnar
O. Sikölan perhe
• SOUTH PORCUPINE,
ONT.
Harry Raketti ja perhe
AiU Ja Sulo Koskela
Felix Kulmala
NUlo L?mmi
KaUe Viinikka
V5U Pekkola
Eino Roiko
Toivo Kanerva
Martti Kotomäki
PauL £lsi3 ja Elias Rasula
Richar J Vucrimäki
Kandy ia John Mäki
FUi j?. Ero Tuominen
I-^a Lindroos
Hilda ja Ananias Aaltonen
An'Ai Kärkkäinen
Esteri ja Hannes Purra
Selma, ia Matti Visti
Kyllikki ia Emil H'«nkUa
Fred NiemL Box 190
KaUe JäryL Box 190
SUri ia Lauri Järvi
Aarne Honkala
A. Yleni
Mr. ia mrs. Matti Heinikoski
John Mäkikangas
' KAPUSKASING, ONT.
Lauri Pirttijärvi i
Emil Kangas
Wiljam Aho
L. Peltonen
Leino Tuura
J. Toivonen
John Knuuttila
F. Aho
M. Rapo
A. Lehtisaari
EmU Mukkala
H. Kalapudas
L. Jokinen
A. Pynnönen
Vieno Koski
VT. ia rrrs. V. Huhta
Ruohoniemet
Jornv ja Väinö
Jack Vuohelainen
A. ja A. Koski
NIGHT HAWK
CENTRE, ONT.
Hnoo Koskinen
Toivo Salo
Vili Saarela
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, June 12, 1958 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1958-06-12 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus580612 |
Description
| Title | 1958-06-12-11 |
| OCR text |
/
Page 5 — Scction 2 Thursday, Jur.e 12111, 1958,
Toiintliaat ihmiset ansaitsevat mainintaa
CSJittVdXxoumrin osaston jase
nistdn IShtiessS B. C:ii 100-vuotis
juHUiiiuin tielle, luopuivat he omista
.sarjajöbllstaan, joistaX>li jo
pMtaj kiinni lyöty. Tarkoitus oli
saada suuret suomalaisjoukot yfatei.
seii juhlinnan pariih, siinS kuiten-kiaän
emme ole täysin onnistuneet
mikSU tShSnastinen toiminta osoittaa,
ainoastaan Suomen ruotsalaiset
ovat vastanneet yhteistoimin,
taan kiytSnnössä. kaikesta huolimatta
ei ole jSSty vartoilemaan mu
käantulijoita, toiminhan tielle on
maiXy reippain ottein, josta par-j^
igji todistus ovat tilaisuudet, joi-t^-^
n tähän mennessä järjestetty,
Mt^hpällä menestyksellä. Tämä kaik.
k l on enempi kuin olemme ennen
toimineet. B. C:n < suomalaisten
lOO^v. juhlakomitea on laajemmilla
< valtuuksilla toimiva elin kuin
CSJ:n Vancouverin osasto.
TäUä esipuheella voimmekin läh.
ieä varsinaiseen asiaan kun kerran
pn.kysymys Vapauden juhlanujne-rosta
maakimtamme juhlavuoden
luerkeissä. Yleensä huomioimme
toimeliaat ihmiset kaikkein par-liaimpina
ja jaloimpina tekijöinä,
heidän vetämiseinsä lehtemme lukijain
tietoisuuteen lienee siis paikal-
I läan. J. W. Nyberg on yksi, jonka
kulttuurityön suorituksista ei ole
liikaa kirjoiteltu, vaikka hänen
' harrastuksensa ovat niin paljon r i .
kastuttaneet suomalaista kulttuuri-touhua
täällä Vancouverissa. Suo
millaisessa näytelmäkiirjallisuudes.
sa ei liiene yhtään siiurhäytelmää,
jota hän ei olisi asettanut näyttä
mölle, vaikeudet eivät ole häntä
^ koskaan peioittaneet. päinvastoin,
viimeinen oli "Laulu tulipunasesta
kukasta" joka kirkkaasti osoitti Vilhon
voimakkaan tahdon voittaa
kaikki vaikeudet. Hän on kirjoittanut
muutamia näytelmiäkin, joista
^huomatuin on "Lännen lohen
kalastajat". Sitä esittäessä osoitU
Clinton haali olevan liian pieni,
- 'imh ajankohtainen ja läheinen oli
tämä näytelmä. Filmi jonka hän
valmisti nimittäin "Uunin takana"
neet jsi he ovat ikäpoikia kaikeUa
kunnialla. Emil Saari, on joukosta
vanhin ollen niitä uranuurtajia, jolle
saamme olla paljosta kiitollisia.
Hän oli silloin parhaassa miehuuden
iässä kun Clinton haalia rakon-nettiin,
nyt hän on joikämies, vaan
kuitenkin näemme hänet jokaisessa
tilaisuudessamme, pitkä on se toiminnan
taival, jonka hän on suorittanut,
toivotamme hänelle parhain,
ta mitä vain voi toivottaa.
EmU Wflen, hän on ollut täällä
lännellä yli 30 v. nykyisin äsiien
Port kelsissä. Jos kellään niin tov.
Wilenillä on suomalaisten edistys
mielisten toiminta ollut kaikki kaikessa.
Hän on niitä tietomiehiä,
joita ei ole joka käänteessä. Tieto,
jaan hän on auliisti jaellut ja i l man
mitään omahyväistä kerskailua.
Monivaiheinen on myöskin
ollut hänen jokapäiväisen leivän
hankinta, nyt kuitenkin hän on saavuttanut
oloneuvoksen arvoasteen,
jonka me hänelle mielihyvin suomme,
terveyttä ja pitkää ikää toivottaen.
Emil Kinnunen, hän on tullut
tänne yhdeksän vuoden vanhana ja
hän on näistä Eemeleistä nuorin.
Ei kuitenkaan ole mikään loukkaus,
vaikka ^anommekin häntä "Ikäpo-jaksi".
Kinnunen on liikemies, joka,
ammatti ei kuitenkaan ole ollut
esteenä olemasta läheinen kaikkeen
edistysmieliseen toimintaan; Suii.;
reha soittoniekkana hän on liidetty
ja bn erittäin avulias, henkiiöiiS.
Moni suomalainen oh k ä ^ n ^ yt
hänen puoleensa kielivaikgi^ks^ssa
ja aina pn kaanut hyvät neuVpt^Öy-vää
jatkoa vain tällekin Eemelille.
Nämä neljä henkilöä riittäköön
näytteeksi millaista väkeä meillä
täällä B. C:ssa on suomalaisissa.
Kaikin me olemme kovasti juKTä-tuulella
ja kyllä kannattaakin, sillä
kunnialla olemme osuutemme sdo-rittaneet
kaikessa raivaustyössä, jota
yhdessä koko maakunnan väestön
kanssa juhlimme. — Mökinpoi-ka.
Muistelmia 46 vuoden takaa
Webäters Comers. — Sain pyynnön
kirjoittaa Vapaudessa julkaistavaan
B. C:h 100-vuotisnumeroon.
Olen iloinen tästä kunniasta, mutta
taitaa minun muistelmani olla kokolailla
köyhiä, koska ei ole tullut aikanaan
ajatelluksi, että niistä pitäisi
joskus kirjoittaa toistenkin luettavaksi.
.
Onhan tästä BC:n historiasta jo
ollut lehdissäkin, mm. Ellen Lindenin
kirjoitukset Liekissä. Siispä minä
nyt kerron tästä omalta paikkakunnaltani
ja omista kokemuksistani
mitä satim muistamaan.
Olen asunut täUä paikkakunnalla
melkein koko Canadassa oloni ajan.
Se päivä kun tvilin tänne Websters
Comersiin ei imohdu koskaan.
Serkkuni oli vastassa Hanejoi asemalla.
Katsellessani seutua ei se
näyttänyt kovinkaan puoleensa veoli
myöskin suuren yriftelijäisyy. tävältä. Pa.r i pi.e,n, tä kau.p.pa. a. ja
den näyte, saadu tunnustuksen|
kaikkialla missä sitä on esitetty ja ' ""^
laatuaan
€:ssa. easi •ui'
ien tSäUä B.
.Toveri Nyberg ei ole ehlä saina
' mikä hän voisi o^Ia, jps ei sairaus
olisi tehnyt kepposensa, kuitenkin
n5yttänifttyp,qi),niin läheU$ hänen
iyä^amkr«t^ :aUtä, «i hevUlä; \fu^
lwta;;.,We: f puoi^täminej toivomme
hänelifi k ^ e a , hyyää, teeiiuii?} sen
tUitblläsin tnntein^ *
^TäfUlä. B, C:ss» OT; koin» ^Eeme-
" yhteistä ^edistysmielisten, lian.
ntstuksieipisarlisäksion se, ^ h e i liin
eivät ^Amorini" nuolet pysty-
! - Ii
V-'
Itfatti Saari on vuosia toiminut
GSJ:n Vancouverin osaston
toimitsijana ja Vapauden kirjeenvaihtajana.
ONNITTELUNI
B. Cm satavuotisen
edistyksen Ja
kehityksen johdosta.
Sointulan Isoäidin
tyttö
Aberdeen. Wash. USA
ONNITTELUMME
British Columbian 100-
vuotisjulilan johdosta!
Mrs. Mary Lindfors
Mrs. Elsie Norman
Seattle, Wash.. USA
lainen lautakoju. Asemahuone oli
kivihiilen savun mustaama. Joku
talo siellä täälläi Pankkirakennus
oli m ^ pieni, ja'alkuperäinen.
Kun lähdettiin tietä itää kohti he-voskopukalla
'tuntui matka loppumattomalta.
-Taloja-oli yksi siellä
toinen täällä aivan kuin i - tien: viittoina.;
'•i:- . , '
t%akdf Röa^dille j^aästyäiiiine lop-bii^
i^'teuAhbt?^kokoii&aii. En-biäs-kkhtähut
'mitään' Vaikka ajattelin,
että tiaitav^tpa johtaa >mindt korpeen
kuolemaan, kuten Mooses Israelin
lapset. Mustat kannot näyttivät
vain suurenevan. Olin jo aikaisemmin
kuullut näistä hirmu-puista,
joiden kantoon voi asuntonsa^
kaivertaa. Ajattelin, että minkähän
kannon juurelle minut viedään.
. Webäters Cornersin sillalle päästyämme
aukesivat silmäni selkose-lälleen
sillä sillan päässä mäen törmällä
Pii niin komea talo, että luulin
sitä Websters Cornersin pormes-tann
asunnoksi. Toisessa päässä
siltaa oli rumanlainen koulurakennus,
pari muuta taloa ja postikonttori,
jota hoiti Webster-niminen
paikkakunnan vanha asukas, josta
Webstprs Comers on saanut nimensä.
Vielä maili eteenpäin oli taas
mäenpäällä toinen komea talo. Sanoivat
näiden komeiden talojen olevan
' Rossin-Vikin taidetta. Toinen
näistä taloista on palanut, mutta toinen
on vieläkin paikallaan eikä häpeä
uudempiakaan taloja.
Seuraavan mäen päällä oli Pellon
talo, jonne ajuri käänsi hevosen.
Huokasin helpotuksesta, että vihdoinkin
matka loppui. Tämä ensimmäinen
matkani tänne tapahtui jou-lukilun
1 päivänä 1912.
Tällöin mrs. Pelto piti "poortita-loa"
ja minim piti tulla apulaiseksi.
Tulihan sitä siinä toimessa oltua
kolme kuukautta. Kuluihan se aika
kun oli paljon nuoria miehiä ja yksi
vanhanmaan tyttö. Iltamista ja
tansseista alkoivat puhua. Minä
luulin juttua joutavaksi sillä ajattelin,
että missä tällaisessa korvessa
iltai;ua pidetään? Sellainen paikka
kyllä löytyi ja sen tulin huomaa.-
maan seuraavana lauantai-iltana.
Entinen Sammon Takojain ruokailuhuone
käytettiin haalina ja eteistä
keittiönä, josta meni ovi saunaan.!
Se olikin tarpeen sillä sinne läm- i
pimlän saunaan pantiin lapset nukkumaan,
jotta isät ja äidit saivat
näyteliS ja tanssia. Grammofonilla
soitettiin tanssimusiikkia, joskus
kun Eino Kujanpää hanurineen sattui
tulemaan paikkakunnalle, niin
järjestettiin oikein komeat tanssit
Kaikki oli alkuperäisiä ja köyhää
nykyaikaan verrattuna, mutta hauskaa.
Nykyaikana ei enää saakaan
iloa ellei välillä käydä nurkanta-kana
nostattamassa sitä.
Suomalaiset ovat aina olleet toiminnan
ihmisiä. Jokaiselle paikkakunnalle,
missä heitä on useampia,
pystytetään jonkinlainen seura.
Täällä toimi silloin sosialistiosasto,
josta myöhemmin tuli CSJ:n osasto.
Rakennettiin isompi haali, jossa jo
yhteen aikaan oji toiminta hyvin
vilkasta. Laulu- ja voimisteluseura,
lukukerho y.m. toimivat. Esitettiin
isoja näytelmiä ja .niiden kanssa
käytiin vastavierailulla Vancouverissa.
•
Niihin aikoihin oli ympäristöllä
runsaasti työmaita. Asutus levisi
nopeasti, joten yleisöstä ei ollut
puutetta. Muitakin seuroja alkoi
ilmestyä, kuten esim. Veljeysseura.
.Alkoi myöskin osuusliike ja lopuksi
toimi kaksi osuusliikettä kun ei
yhteen sovittu. Yksi kumma ilmiö
meissä suomalaisissa on se, että aina
pitää löytyä riidan aihetta, josta, ei
ole mitään hyötyä kuin vain katkeraa
mieltä ja turhaan murjotusta.
Paikkakunta on murtunut. Ha-ney
on nyt pieni kaunis kaupunki.
Samoin ympäristö komeine farmita-loineen.
Elntinen suomalainen asu»
tus on. kohta kaikki hävinnyt Sormin
saa lukea entiset esiraiyaajat
Haalitoiminta on kokonaan kuollutta
ja haali rappeutuu vanhuuttaan.
Kaatuu kaiketi rakentajiensa perässä,
kun ei ole enää kunnostajia. Yksilöt
ja ryhmät kuolevat Elämäntavat
muuttuvat maa kasvaa j a kukoistaa
uusien voimien käsissä.
Sillä ajalla, jonka olen oUut täällä
on BC ainakin, mennyt eteenpäin
harppa-askelin. Viimeinen suuiri
saavutus oli sairaala, joka valmistui
tänä keväänä ja oli suureen tarpeeseen.
Paljon, muitakin yhteiskuU'
nallisia parannuksia .on saatu aikaan,
joista ei ennen ollut aavistustakaan.
Kovaa on ollut esiraivaa-jien
työ, mutta silloin oltiin varustettuja
kovalla tarmolla koska ei ollut
muuta kuin oma apu.
Esiraivaajilla on ilo katsella kun
elämässä saavutetaan parannuksia,
'jota he ovat suuresti toivoneet ja
siitähän me aina lauloimme:
"Jos valmiina työmme ei meille
näy,
jää kuitenkin työ tehty
lapsillemme."
Toivotan onnea ja menestystä British
Columbian uusille rakentajille
ja nostan hattua vanhoille, sillä heidän
työnsä on kiitoksen ansainnut.
Eteenpäin vaan aina parempaan
ja parempaan elämääni ja hyvinvointiin!
— Mind.
Onnitteluni B.C:n juhlavuoden johdosta
PETE JA ALIN HEINO
Seattle, Wash. — U SA
J . W. Nyberg Vancouverista
on vuosikausia ahertanut näyttämötoiminnan
parissa suomalaisten
keskuudessa ja hän on
myös kirjoittanut useita näytelmiä,
joista parhaiten tunnettu
lienee "Lännen lohenkalastajat".
Nyberg toimi uranuurtajana
myös filmialalla, sillä
oma-aloitteisesti hän valmisti
hyvin onnistuneen värifilmin
"Uunin takana".
IM-vuoltsen
VANCOUVER, B. C. • VANCOUVER, B. C. • CHASE, B. C.
Hilma ja ^mU Ihaksi
Manda ja Antti Ranta
Irene, Martha ja Eino
Suojanen
Aino ja Nick Wäliniaa ja
pojat
Aune ja Giisl Rintanen
Minnie, Nissilä Ja perhe
Anna ia Risto Luoto
Helena, Elsa ja J. Norrena
Flora ia Matti Savola.
Hulda Olsen '
Alma ia Wemer Johnson
Eva ia Eino West
Armas Rissanen
Amie Naamanka
Mr. ja mrs. Bert Johnson,
1740 .Island Äve.,
Vancouver 15, B. C. .
Ida ja Jalmar Lehto
Irene ja Toivo
Helien Jarvis
Anna Savola
Elma ja Kalle Juhola
Henni BeU
Olga Hauska
Lillian, Martha ja Ebner
Ketola
Tyyne ja Aaiqpo Kärme
Ingrid Michelson
N. Elgbacka
Väinö Nelson
Manuna ia Henry Luoma
K. Falk
MUia ia Väinö Aito
Shonet ja Ina MacLeod
Mrs. Amanda Raappana,
North Vancouver, B. C.
Väinö Jäskelä .
Aino ja: Onioi Koskinen öSnry 01^
Mr. 4a mrs. E. Tmyalrainen
Märft^iia K. WicfiSS3^
H|."tejnn»otty
M. i k L . Vartia
SainO. i^:Ed.
£in^ iäjqtxt^^hanld Ja
J.W. Nyberg
E i l ä B l i d .
J.l>iiUlä
Ralfi Kangas
Mr. Ja mrs. R. Tuomi
J. Luhtalan perhe
Mr. Ja mrs. P. Koivisto
Mr. Ja mrs. M. Ppuvsinen
Mr. Ja mrs. Antti Gröhn
V i ^ Ja ViU Laukkari
John ihemi
Signe Larson
Martin Eskola
Edith Ja Arvo Peltola
Arnie Kyllönen
Leo Pudas
John Sato
Mr. Ja mrs. A. Laukkanen
Jai perhe
Väinö Mäkelä
Martti Pokki
U. FUander
Matti Lind
Aino ia Antti Hannula
Mr. Jm mrs. Hannes Kielinen
Jape^e .
Arvi Rönkkä,
872 E. Hastings St.,
Vancouver, B.C.
V. Lahna
Mr. ia mrs. Andy Karjala ja
perhe
The Lowes
Ida Salonen
Arvi Laine
Aino ia Henuni Männistö
Paavo Lahtinen
Henry Kolionen
Viktor Heden
Mrs< Hulda |
Tags
Comments
Post a Comment for 1958-06-12-11
