Vapaus, February 20, 1928

              m 35 — 1928
kustantaBaTnen. Ei sillä, etteikö oli­si
hyvä pönldttää Workeria ja sen
nvnjuikaisDJa jaloilleen, matta kan­sallisen
järjestönune kannalta me
, emme voi ajatella sitä kovin lätkäl­le
siedettäväksi, paremmin koin
maullakaan tavalla englanninkieli­sen
agitatsionin aineellista avxxsta-mista.
Kansallisen järjestömme
kaimalta ei meidän kannata yrittää
pyörittää käävoimin tuulimyllyä,
•kun ei itse tuulta ole edes autta­massa.
Pitäkäämme järjestömme ai­neellisilla
voimilla huolta vain otnan
kansailisUatemme valistamisesta, si­ten
menevät ponnistuksemme kaik­kein
parhaiten toteen. Kyllä se o-man
kansalUsuutemnte kylvämämme
valistus sitten armonsa ja­koa,
kun historiallinen aika
tulee. — Yleistä 'Workers Par-tya
Canadassa me voimme auttaa
toista tietä: kuulumalla jäseninä
myösldn • siihen ja edistämällä sen
agitatsionia sen omien elimien kaiut-ta^
mikäli kykenemme,
Ottaessamme' asian puhtaasti o-mien
työläiskansaläistemme valista­misen
tarpeen kannalta, tulee Va-,
paus Port Arthurissa ilmestyessään
•olemaan paremmin kuin missään
muualla kykenevä tunkemaan vaiku-tajstaan
laajimpiin suomalaisiin työ-
. Iäisten pohjakerroksiin Canadassa.
Port Arthur ja Fort William täällä
-järvien päässä ovat aivan samanlai­sessa
asemassa suomalaisen työväes­tön
asutuksessa kuin myöskin läpi­kulkupaikkoina
kuin ovat Duluth
ja Superior Yhdysvaltain puolella.
Ja miten Työmies onkaan menesty-ayt
Superiossäl
Yksi asia myös on varma: jos
Yapaus muutetaan vieläkin edem­mäksi
itään, niin tulee Vapaus me­nettämään
näillä seuduilla suuren
osan tilaajistaan ja Työmies tulee
saamaan ne tilaajat. Mitä taas län­nen
valtioihin tulee, niin siellä
tulee Vapaus menettämään jokseen­kin
kaikki tilaajansa — Toverin e-
•duksi. Sitävastoin, jos Vapaus
muutetaan Port Arthuriin, niin uu­sien
tilaajien saannin mahdollisuu­det
ovat täällä sangen laajat, ku­ten
Port Arthurin osaston lausun­nossa
mainittiin, samalla kun taas
itä-Canadan tovereille ei Vapaus
Port Arthurissa ilmestyessään tule
olemaan epäedullisempi tilattava
kuin joku Yhd3rsvaltain puolella i l ­mestyvä
meikäläinen lehti, lähetys-matkan
puolesta.
Ilmoituksien saantimahdollisuudet
Vapaudelle ovat täällä kaksoiskau-pungissa
ehdottomasti suuremmat
kuin Sudbiiryssa tai Torontossa, ku­ten
myös Port Arthurin osaston lau­sunnossa'osotettiin.
Mitä Vapauden sisällön hyvyy­den
edellytyksiin tulee, niin ne tu­levat
Vapauden Port Arthurissa i l ­mestyessä
olemaan myös varmasti
yhtä' hyvät kuiii; esim. Torontossa,
Päivän uutiset saapuvat täkäläisiin
lehtiin samaan aikaan kuin Toron­tonkin
lehtiin, tai eivät ainakaan
monta minuuttia' myöhemmin. Mi­tä
lehden muun sisällön etevyyteen
tulee, niin se riippuu tilan laajuu­desta,
toimittajain kyvyistä ja avus­tajista.
Torontossa ei ole sen pa-
•remmat takeet näissäicään suhteis-täisi
kauan (jos Vap&is anne vie­täisi)
kun selon lakkaisi olemasta;
(3) Ei ole järkevää viedä Vapaut-ta_
sinne, missä * jo ennestään on
niin monta vasemmistolehteä. .
Port Arthur
Maantieteellisesti on Port Arthur
paljoa edullisempi Torontoa, mutta
vanhat kokemukset sekä nykyinen
tilanne puhuvat ehdottomasti sitä
VT s taan. Yksin sekin seikka, ettei
siellä vielä ^inäkääa päivänä ole
S. Järjestön kontrolloimaa työväen­taloa,
todistaa sitä, että ei siellä
asiat loistavasti mene.
Siis ne henkilöt, jotka ovat val­miit
Vapauden muuttamaan pois
Sudborysta, tuntekoot täydellisesti
vastuunalaisuutensa lehden menes­tymiseen
nähden.
Keskovvirastot
l ^ ä seikka on yleen^ tärk^
mutta ei iiiin tärkeä kuin jotkut
koittavat sen uskotella olevan, sillä
tilanteet kaikissa maissa vaihtele­vat
ja etenkin tällä mantereella.
Eihän ole sanottu, että saamme
ikuisesti p i t ^ tärkeät virastomme
Torontossa; tämä siirto voi olla
tarpeellinen ioska tahansa, joka
ei ole likikään niin vaikea kuin
painoliikkeen siirto.
Loppulanse
Minne tahansa lehti joutuneekin
äänestyksen kautta, oltakoon sen
päätöksen takana kuin yksi. mies
ja nainen. Siten ja ainoastaan si­ten
voimme parhaiten toimia täs­sä
asiassa luokkamme höydyksL
S. J. osasto, Mond, Ont,
Kokouksen valitsemana
Hilda Tuon.
Maianantaina, helmik. 20 p:nä—Monday, Feb. 20
"Workerm" t.k. 11 p. numerossa luonnollisestikaan ei ollut suosiolli-on
julkaistu kommunisti Tang Shin i noh Chiang Kai-Shek'iUe ylikomen-
She'n kirjoittama .artikkeli, jossa nuksen uudestaan antamiselle. Mut-selvästi
kuvataan minkälaiseen seka-
; sa..
Järjestömme keskuskomitea me­netteli
ajattelemattomasti, tai sitten
^ juonikkaasti ajatellen, asettaessaan
keskustelu- ja äänestysajan näin
tärkeässä kysymyksessä niin lyhyek-
BL Samoin myös asetettu äänestys­tapa
on epäilyksiä herättävä. Miksi
nuo ensimäiset ja toiset sijat? Yk-
/ sinkertaiiempaa ja selvempää olisi,
'jos saisi äänestää vain yhden paik­kakunnan
puolesta, tarvitsematta toi­selle
sijalle merkitä kiitään. Voit­tanut
paikkakunta huomattaisiin sel­vemmin.
Alppilassa asuvieh s. j . jäsenten
puolesta M. H.
3orron ja kaaoksen tilaan Kiina on
cansainvälisten imperialistien lahjo­man
ja heidän ohjaamansa Chiang
Ka.i-Shek'in petturuuden johdosta
joutunut. Kirjoitus on siinä mää­rin
valaiseva, ja tilanteita arvos­teltaessa
luokkataistelunkin kannal­ta
opettava, että olen katsonut mak­savan
vaivan suomentaa sen Va­paudenkin
lukijoiden. nähtäväksi.
.Workerissa on artikkelilla otsikko­na:
Chismg Kai-Shelc'in paluu Nankingim
Kymmenentenä p:nä viine joulu-
£uuta, Kuomintang-pxtoiueen iieljdt-cä
täysistuntoa vraten Shanghaissa
pidetyn n.s. valmistavan konferens­sin
päätöksen mukaisesti, palas'
Chiang ICai-Shek Wang Chin Wei'n
ohtaman . vasemmistosiiven ke-loituksesta
Nankingiin ottaakseen
uudestaan kansallisen armeijan jon-don
käsiinsä ja luvaten siten taata
Nankingissa pidettävän täysistunnon
osanottajille henkilöllisen turvalli­suuden.
Mutta Wang Chin Wei läski
väärin/ Joitakin päiviä tuon pää^
töksen ilmitulemisen jälkeen määrät­tiin
hänet kannattajineen vangin
ivaksi sillä perusteella, että hän ori
muka ollut Kantonin mellakoiden
alkajana ja järjestäjänä, ja että
läVi on Nankingin neuvoston puheen­johtaja
ja Kominternin Itämaiden
saston yleiskirjurL (?) — Hänen
moitettiin sitten paenneen joko
Amerikaan tai Ranskaan. Täysis­tunnon
pitäminen, jonka piti alkaa
l p . tammikuuta, täytyi lykätä mää­räämättömäksi
ajaksi syystä, että
toimeenpanevan komitean ja kon-trollikoniissionerieri
viidestäkyranie-nestä
jäsenestä ilmoittautui ainoas­taan
kolmetoista olevansa läsnä.
Täten siis Fuomintang, jota tähän
asti pidettiin poliittisena puolueeha
mutta jpka tosiasiassa aikoja
Vapauden muutta
s. J. MondMn osasto t. k. 12 p.
käsitteli tätä kysymystä laajasti ja
monipuolisesti ja tultiin seuraaviin
päätöksiin:
Painokone ja oma talo ovat vält-tämättömätj
sekä 6 kertaa viikossa
lehden' ulosantaminen- näyttää myös
ajan vaatimalta.
Kotipaiklca
Siitä olemme ehdottomasti sitä
mieltä, että yapaus on pidettävä
Sudburyssa, jossa se on menestynyt
hyvin, sekä oi» varmat edellytykset
jatkuvasta kehittymisestä suoinälais-ten
raskaan työntekijäin ^tatsioni-ja
uutislehtenä.
Vetoamme tov. JT. V. Kaniiaston
kirjoitukseen t. fc., 3 p. Hän tuntee
asiat monivuotisena liikkeenhoitaja­na
paremmin kuin kukaan toinen
ja on mies, jolla ei ole taipumuksia
liioittelemaan asioita. Muuttokysy-inystä
oli tarpieeton nyt ensink^n
alkaa. Ön rasta kulunut puolivuot­ta
S. J-edustajakokoukseste ja ne
syyt, mitkä nyt vaiativat asian esille,
olisi varsin hyvin ; voitu näidä jo
silloin, sekä pohtia jä ratkaista. Si­ten
jolisi säästetty paljon aikaa jä
voimia to'delliseen, rakentavaan iyö-
\hön puolueen ja järjestömme hyväk­s
i , /' . .
Torontoon mnntto
Sitä emm& hyväksy seuraavista
eristä: (1) Toronto on liiaksi maan
laidassa varsinaisen suomalaisen poh-jajonkkojen
lehdes kotipaikaksi; (2)
Torontossa ilmestyy ainakin 6 va-
. aemmlstola^työväen lehteä, jetka
käsittääksemme tarvitsevat yhden
painolnkkeenv varsinkia kun ottaa
huomioon muut pienemmät paino­työt,
joita siellä on saatavana.
Uskomme että tao: liike hyvin jär­jestettynä
menestyy, joa ei, ei kes-sitten
oli sellaisena jo i>elannut roo
iinsa ulos r — on nyt tehnyt täydelli­sen
vararikon, sekä poliittisesti että
myöskin organisatoorisessa merki«
tyksessä, sillä se ei kykene enää
edes järjestämään kokoulisia — ja
lisäksi Wang Shin Wei, jota on pi­detty
sen politillisena johtajana, on
paennut. On nousemassa täydelli­nen
sotiiaskomento, , ;
Joulukuun .10 päivän valmistava
konferenssi pidettiin siksi, kun
Chiang Kai-Shek (Chekiang-ryh-mä)
halusi toimia yiidessä Wang
Chin Wei'n (.K^antung-ryhir.än)
kanssa k-vvangsilaista kem-aaliryh-mää
vastaan; ollen iskulauseena —-
oikeistolaisen Chisan vuoristolais-ryhmän
häyittäminen, joka silloin
kwang3ilaisen ryhmän kanssa ha.i,- ,\
litsi Nankingia. Toivottiin, että , koja, on uudestaan alkanut poliitti
ta kun porvarit «itä yleisesti halu­isivat,
niin täytyi hänen antaa siihen
myöntymys. Täten siis muodostui
tilanne, että Chiang Kai-Shek'illä on
ylivalta ainoastaan nimellisesti, mut­ta
ei käytännössä. Kuinka Chiang
Kai-Shek alistui menemään Nankin­giin
tällaisilla ehdoilla? Hän teki
sen siksi, koska hänen pääkannatta-jansa,
kenraali Ho^Yin^hen, oli
valloittanut Houchow'n Sun Chua
Fang'ilta ja Tsung Chang'iltia, eikä
suinkaan siksi, että hän olisi ollut
myöntyväinen alistumaan Kwang3i-ryhmän
tahtoon. Voidaan luotta­muksella
olettaa, että ennenpitkää
syntyy tulinen taistelu Chiang. Kai-
Shekin ja Kwangsi-ryhmän välillä.
Chiang Kai-Shek ei ole niin voi­makas,
että hän olisi kykenevä tais­telemaan
K^vangsi-ryhmää vastaan
yksinänsä; siksi tulee hän koetta­maan
muodostaa suiiren kokoomuk­sen.
Ensiksi tulee hän liittoutu­maan
Hunan kenraalien, Tan Yen
Kai'n ja Tien ChenMn kanssa, Nan-gissa
ja Wuhan'is3a, joilla on kuu­luisa
nimi ja ovat he Kwangsilais-ryhmään
nähden tyjrtymättömiä.
Toiseksi tulee hän vetämään puo­lelleen
Tan Sen Dji'n joukkojen
tähteet, jotka ovat Nankingissa ja
joita uhkaa Kwangsi-ryhmä tuhota.
Kolmanneksi tulee hän koettamaan
lähennellä Feng Yu Hsiang'ia, ol­lakseen
siten kykenevä manoveerai-lemaan;
toisissakin maakunnissa.
Kun kuitenkin jokaisella Chiang
Kai-Shek'in tulevista "ystävistä" on
omat suunnitelmansa, jä ovat he
kaikki olleet jo taistelussa hänen
karissaan ylivallasta, niin .kokoomus
tulee luonnollisesti taasen pian ha­joamaan.
-
Li Dji Shin on uudestaan valloit­tanut
Kantonin, mutta taistelut ken­raalien
välillä tulevat silti jatku­maan.
Voitetut kenraalit Chang Fa
Xui ja Li Fu Lin tulevat uudes­taan
tekemään hyökkäyksiä kwang-siJais-
kenraaleita vastaan, käyttäen
luhnuslauseenaan "Kantoni kanto-nilaiselle".
Ei ole ensinkään mah­dotonta,
että toinen armeijaosasto',
jonka Chiang Kai-Shek on lähettä­nyt
Kantoniin avustamaan Kwangsi-ryhmää
Kwangtung-ryhmää vastaan
tuleekin "muutteeksi" yhtymään
kvrangtung'il2isiin kwangsilaisiä vas­taan,
sillä tuon joukkueen yliko-mentaja
ön itse myöskin kantonilai-nen.
Tuloksena Chiang Kai-Shekin Nan­kingiin
palaamisesta voipi ehken
olla, että tulee tapahtumaan suu.
ria muutoksia Yangtse-laakson keski'
ja yläosissa. Englantilaiset' lehdet
ovat jo ilmaisseet, että kenraali Wu
Pei Fil, jolla ei ole mitään jouk-
Eräitä numeroita työläisten nykyisistä palkoista
Canadan teollisuuksissa
Viime aikoina on keskusteltu ko-kolaiUa
vilkkaasti siitä, millaiset
palkat Canadassa nykyään on eri
teollisuusaloilla. Palkat luonnolli­sesti
vaihtelevat kokolailla paljon
eri seutujen ja eri maakuntien vä­lillä,
joten tarvitaan kokonainen ti­lastokirja
osoittamaan edes osapuil­leen
millaiset eroavaisuudet palkka­suhteissa
niiden välillä vallitsevat.
Tällaisen tilastollisen kirjan on jul­kaissut
hallituksen työvirasto, jossa
esitetään vertailuja palkkojen ja
työpäivien välillä eri teollisuus- ja
ammattialoilta, vuosien 1920 ja
1927 ajalta.' Tästä suunnattomasta
numerokokoelmasta voimme ottaa
muutamien huomattavampien työa­lojen
palkka- ja työaikanumeroita, v.
1927.
Kaivosteollisnn» (hiilikaivokset):
Kaivajat urak.
Kaivajat päiväp.
Koneenhoitajat
.Ajomiehet
Apumiehet
Kirvesmiehet
16.62—7.74
4.15—5.65
4.15—5.50
3.60—4.70
8.35—4.25
3.85—5.30
Ensimmäiset numerot ovat Nova
Scotian ja jälkimäiset Albertan hii­likaivoksista,
osoittaen alinta ja y-lintä
palkkatasoa, S-tuntiselta työ­päivältä.
Näiden välillä kaikissa suh­teissa
vaihtelee Vancouver-saaren
hiilenkaivajain palkat, sikäli kuin
tilastolliset numerot totta puhuvat.
JO.75-^1.25; apumiesten 45 sentistä
65 senttiin tunnilta.
Kun työläisten työpaikan saanti
on usein sangen epävarmaa ja pit-k*
en työttomyysaikojen jälkeen jou­tuu
ansaitsemaan itselleen varoja
välttämättömimpien kulutusvälinei-den
hankintaa varten, havaitaan
että Canadassa nykyään ei ole mi­kään
e4ulKnen aika työläisten toi­meentulolle.
Palkkojen alhaisuuteen
välittömästi vaikuttaa ensinnäkin
siirtolaistulva, joka työntää vapaata
työvoimaa markkinoille enemmän
kuin on työvoiman kysyntää. Se on
raudanluja laki kapitalistisessa jär­jestelmässä,
joka painaa työpalkkoja
alas. Toiseksi vaikuttaa työläisten
järjestymättömyys ja taisteluhalut-tomuus
palkkojen alhaisuuteen
myöskin tuntuvalla tavalla.
Mutta työväenluokan ensimmfiissnä
kysymyksenä on taistella palkkojen
koroittamisen puolesta. Palkkoja ko-roittamalla
ja työpäivää lyhentämäl­lä
vain voidaan hankkia sellaisia e-tuja
kapitalistisen järjestelmän puit­teissa,
jotka parantavat nykyistä
työväenluokan alhaista elitasoa.
T.C.
CANADAN KOUMUmSTIPUOLVEEN SIHTEEam
OSOTE
KomiBBnittipaalaceUe Ei&elMUitZ klrjcraibl» «•
Mot*tU«a «UaolcralU oMtisclU: Uz. J.UcOooaU.
E o o a . _ S 0 t . 9 S Kiag S t , E , Toroolo 2, Oat.
L . W J . UNIOM Po>ii(rfi-OBUr{oa •laekoabua keU
P*\kkt B n a i a t a a a »rr^faiBa IS pSivItU alkaap
Soath PoTcnpiaeeo. joten «loekoatlteaUa eaoi-ictta
klt]e««ilito 00 t J u 15 pitTäa fiVktvn OMI-MtUTa
Boi 3M, Soath PorcDpiao, Ont.
L.TP.I. UnloB PobjoU-Oattrloa alaekomilaa.
B0WIE'N ». •. MaMDA hpk«a1i«o| pIdttSSa l m
i> Sw (ttBoaauI kuuMs. Kl<ieirailiti>.<iMt« . « • :
BCAVER L A K E N pMUao koIcookiM Joka
c B B i taaaaatal kello 1 pÄlTäui ocastoa UloUa.
OMUaa ««>t«i B M e?, Voctbiactaa. O a t .—
VaialaUlaaaan Jahaa Mota aa t a a a . •
CANADAN SUOUALAISEN JABJESTON. latUlMa.
taa. aiktaaria <^o«a e a : A . T . HU), tS7 Btea4-
ria» A v . . T a t M t o , OmU
CANADAN •SUOMALAISTEN TYOUUSTEN OB-HEain.
n r r O . UtuotolaakaaoaB kotli)alkka oa
Sadkarr, O a t Lilla» aiklccti ra P . JasMao.
aa. B«m «9. Sadlmrr. O a l.
CANADAN KOIIMUNISTIPUOLOEEN PIIBI Na.
3-.aaaB <C.-Oa) lotaMaapaactaa >Uiikea(t«aB
)a kpai Sadbarra kaapaaklJbJaMSa otottaat ovadt
Boa 7U. Sadhary, Oat. — KoouMmiatltNMli
Hearst, Ont.
MetalliiuuToktttt
Kulta-, hopea-, nikkeli- ja kupari­kaivoksissa
vaihtelee työläisten, pal­kat
vieläkin enemmän. Otamme ver­rattavaksi
Nova Scotian ja Ontarion
kaivoksien palkat:
(Koneenhoitajat i|2.50—5.00
Porakoneen käyt. 4.00—4.75
Kirvesmiehet 3.00—4.75
Kuormaajat 2.50—7.00
Kaivosten työaika Nova Scotiassa
on melkein poikkeuksetta 9- tuntia
päivässä, eli 54 tuntia viikossa.
Myöskin Ontariossa on maanpäällä
olevilla työläisillä useimmiten yh­deksän
tunnin työpäivä, tai vieläkiti
pitempi. Sensijaan maan-alia työs­kentelevien
päivä on yleisemmin 8-
tuntinen.
Metsätyöt
Canadan itäisissä maakunnissa ja
Ontariossa ovat palkkasuhteet keski­määrin
seuraavat:
Sahurit
Ajurit
Apumiehet
Sepät
Kokit
$26.00—35.00 kk.
30.00—40.00
26.00—30.00
52.00—60.00
;60.00—80.00
politiikko Wang Chin Wei ja mili­taristi
Chiang Kai-Shek yhtyisivät
uudelleen Kuomintang-puolueen ko­konaisena
säilyttämisen vuoksi.
Wang Chin Wei halusi saada yli­otteen
käyttäen tunnuslausetta —
"^puoluekuri". Chiang Kai-Shek juo­nitteli
Kwangsi- sekä myöskin
Kwantung-ryhmien keskuudessa voit­taakseen
etuisuuksia itselleen. Kun
samaan aikaan Kwangtung-ryhmä,
kenraali Chang Fa Kui'n avustama­na,
valloitti Nankingin kwangsilais-ryhmältä,
erosi viimeksi mainittu
iä tarkoituksella saada hänen kans-saan
yhteistoiminnan Wang Chin
Wei'mä vastaan,; Taistelut noiden
kenraalien välillä kiihtyivät niin tu­liseksi,
että edellämainittua valmis­tavaa
konferenssia (Kuomintangrin
sääntöjen mukaan olisi kaikki ko­koukset
ollut pidettävä Jainoastaan
pääkaupungrissa) ei voitu pitää Nan­kingissa,
vaan täytyi se pitää Shang­haissa
ja sielläkin vielä ranskalai-sella
alueella, ranskalaisten poliisien
suojeluksen alaisena. Tuima ^tai?-
telu 'Kxpangtnng- ja Kwangsi-ryh-mien
välillä johtaa alkunsa 17 päi­västä
marraskuuta, jolloin Chang
Fa Kui ajoi kenraali Id Dji Chin'in
Nankingista; kun taas toiselta puo­len
cheMängllais- (Chiang Kai-Shek)
ja .Kwang3i-ryhmien riitaisuudet al­koivat
jo elolaiussa, jolloin kvrang-silaiset
ajoivat Chiang Kai Shek'ir-ulos
Nankingista. Vielä tänäkin
päivänä on kw2ngsilaisil!a suurempi
vaikutusvalta Yangtse-alneiUa kuin
cheMangilaisella ryhmällä. — Shang-haita
hallitsee k^angsilai^nraali
Peh Tsung Shi ja Li Tsung Yin
yhdessä. Kvrangsilaiitea . ryhmä
sen masinoimisensa kenraali Yang
Sen kanssa. Wanhsie'ss3 ja Ichang'-
issa./ On mahdollista, että pienet
Hunan, Honan ja Hupeh'in kenraa­lit,
jotka marssivat Kuomintang-lipun
alla, joka on nyt tullut kan­san
niin suuresti vihaamaksi ja joil­le
Kuomintang ei anna kauemmin
mitään etuisuuksia, tulevat liitty­mään
kenraali Wu Pei Fu'n uudes­saan.
Se tulisi aiheuttamaan ylei­sen
hajoamisen ja Yangtsen ylä-laaksossa
syntyisi taistelu ei aino­astaan
Kuomintang-kenraaleja vas­taan,
vaan kaikki kenraalit tappalei-sivat
kaikki toisiansa vastaan.
Chiang Kai-Shek, joka nyt on ko­konaan
paljastanut itsensä, ei tule
löytämään mitään ulospääsytietä
Kiinan sekasortoisesta kaaostilasta.
-Hänelle on olemassa vain yksi mah­dollisuus,
nimittäin, että kansainvä­listen
imperialistien ylelisenä halu­na
ollen tehdä hänestä (Kiinan)
"Kemal. Pasha", hän onnistuisi, he tr
kellisesti, saavuttaen vallan etelä- Ja
keski-Kiinassa. Jos hän sattua si­ten
onnistumaan, niin .on hänen sii­tä
kiitettävä ^'amerikalaista juma­laansa",
joka-teki mahdolliseksi hä­nen
palaamisensa Nankingiin,
Vaikkakin Kiinan kansalla; ennen
kaikkea sen työväenluokalla kom­munistien
ohjaamana ja johtamana,
tulee olemaan pitkä ja katkera tais­telu,
selviytyäkseen siitä kaaokses­ta,
mihinkä Kiina kansainvälisten
imperialistien. Kiinan keskenään
vallasta riitelevien verikenraalien ja
kaikkien sen porvarillisten imperia­listien
katyreiden pettnmoden vuok­si
on joutunut, niin ymmärtäessäm-me
oikein tuon tilanteen, mitä edel­lä
olevassa kizioitnksessa niin sel­västi
knvataan, me emme tarvitse
Näiden ammattilaisten työpäivän
pituus on keskimäärin 10 tuntia,
paitsi kokit tekevät 70 tuntia viikos­sa,
siihen lukien sunnuntaityö. Kuu­kausipalkkaan
tulee lisätä vapaa a-sunto
ja ravinto kämpillä.
British Columhiassa, missä tukki­työt
ovat suurimmalta osalta spe­sialisoituneet
erikoisempaa ammatti­taitoa
vaativiksi töiksi, johtuen ko-netyövoiman
käytöstä apuna, ovat
siellä myös palkat suhteellisesti kor­keammat
yllämainittua tasoa. Siellä
on 8-tuntisen päivän yleisempänä
taksana palkat $3.60—4.50 välillä,
johon ei sisälly vapaata ylöspitoa.
Tehdas-ammatit
Tehdastyöläisten palkat ovat tässä
maassa kaikkein alhaisimmat, ver­rattuna
muihin ammatteihin. Otta­essamme
huomioon muutamien am­mattien
keskimääräiset palkat, ovat
ne seuraavanlaisia.
KutomoteoUisuudessa palkat vaih­televat
$10 ja $22 välillä viikolta.
Vain erikoiset mckanikot saavat kos­kaan
tästä ylitse. Työaika on taval­lisesti
50—55 tuntia viikossa.
Valmiiden vaatteiden valmistus­teollisuudessa
saavat eri ammattilai­set
viikossa:
Leikkaajat
Prässääjät
Neulojat
(Koruompelijat
$25—40
8.50—30.00
12—20
15—30
Makeis-, leipomo- ja nautintoai­neiden
teollisuudessa palkat ovat
$8—22 välillä viikossa. Useimmiten
pyssrtellen 12 ja 14 dollarin vaiheil­la,
kuin siitä ylös.
Mekanikkojen ja konetyöläisten
palkat vaihtelevat keskimäärin 40
sentistä 65 senttiin. Väin hiarvassa ta­pauksessa
saavat oppineet •konemie-het
rautaverstaissa 75 senttiä tun­nilta.
Nahkan valmistusverstaissa ja ken­käteollisuudessa
ovat palkat '30—50
sentin välillä tunnilta. Yleensä eivät
tehdastyöläisten päiväpalkat nouse
sanottavasti 3.50—4.00' dollaria kor-keammaSe.
Sensijaan ammattitai­dottomien
ja naisten työpalkat jää­vät
usein $1.25—^1,50 päivässä.
Rakennnsteollisuudessa ovat pal­kat
- suhteellisesti korkeammat kuin
muissa ammateissa. Muurarien pal­kat
vaihtelevat $0.75—^1.25 välillä j
kirvesmiesten ^$0.60—l.OPj sÄhko-iyöläisten
$0.50—1.00; rapparien
ollenkaan ihmetellä miksi esim. Ve­näjän
kommnnistiset johtajat puhu­vat
Kiinan proletariaatin lopullises­ta
voitosta niin luottavalla varmuu­della.
Snozn. P. Enien.
Lauantaisaunan lämmitessä, sil­mäiltyäni
Punikkia, näin siellä
kirjoituksen Algomnn linjalta, joka
todellakin oli hauskaa ja laajaa
suomenkieltä kaikkine lystine Ija
surullisine tapahtumineen. Ja kos­ka
tämä Herst on mainitun lin­jan
toinen pää, kuten kissa on hii­ren,
pää, niin otan tilaisuuden mai­nita
tästä divisionan päästä, kuten
sanotaan.
Suuria ei tiiältä kyllä sovi mai­nita,
mutta kannattaahan pienem­mätkin
suurempia toivoessa. Itae
kauppalassa ei kansalaisillamme
olo juuri mitään yhtenäisyyttä.
Ainoastaan pari ruokailupaikkaa,
joka on kyllä hyvä kulkeville työ­läisille
että saavat oman maan
malliin valmistettua ruokaa. Sau­naa
Vaan puuttuu. Eräästä alka­vasta
pikku sivuliikkeestä olen
kuullut huhuja, mutta lieneekö pe­rää
en tiedä? Sitten kauppalan ym­päristöllä,
jos niin sanoisin, asuk­kaiden
pää-elinkeinoihin kuuluu
pikku f armaus ja paperipuhar-vesti
melkein poikkeuksetta, joka
myös ulottuu kaikkiin kansallisuuk­siin^
saakka. Miestä ja hevosta
kullcee kaikilla teillä loppumatto
mat jonot polppukuorman ^ kera.
Joskus se kaatuu vaan so noste­taan
pystyyn. Ja itse ''pääkaupun­k
i " , Hearst on kuusi päivää vii­kossa,
jonne kaikki tuo liikenne
johtaa, kuin Härmän markkinaleiri
kaikkine kaupattavine hevosineen,
, Henkiseen ravintoon täällä ei
voi liioin paljon tuhlata. Mutta
?<umminkin tilataan melkein kaik­kia
työväenlehtiä, jopa .jokunen
poryaripilHkih joskus tänne pis-täikseen.
Joten kuitenkin kuuoal-la
ollaan suurmaailman menoista
ja vesisateista, etenkin meikäläis­ten
lehtien lukijat.
Työmarkkinat osoittaa täällä hui­maa
laskusuuntaa, seurauksena et­tä
ympäristöllä olleet katkaisukäm-pät
ovat lopettaneet hommansa,
jopa useat urakkasopimukset on
keskeytetty. Ainoastaan jokuset
joukHueet katkasevat siellä täällä
farmareille, riidtellen ja rähisten
heidän kanssaan tehdyistä työpal­koista.
Siis ulkopuoli,<jten työUiiB-tpn
ei sovi lähteä tänne käsiensä
kauppaamisen toivossa tällä kertaa.
Puolue- y.ni. järjestötoiminta on
tavattoman vaikeaa näin talvisai­kaan
pitkien matkojen ja tukkö-teiden
takia. Vaari siitä huolimatta
työkokoukset on olleet jokseenkin
säännölUsi^ jopa josl^us kaikki
jäsenet on olleet kokouksissa, jo­ka
merkitsee sitä, että se vähäinen
joukko joka ottaa osaa toimintaan,
on ilmaii itsekehuntaa innostunut­ta
proletaariväestöä. Selvä työväen­luokan,
päämäärästä, sillä järjestö­työ
on paljon vaativaa ja palka­tonta,
ja vieläkin vaikeampaa sil­loin
mitä pienemmät joukot aitä
on et^npäin viemässä. Niinpä te­kisi
mieleni tehdä pikku muistutus
seudun vielä järjestöstä ulkona o-leville
ja kuitenkin taloudellisuu­tensa
puolesta samassa asemassa
oleville pikkufarmarcille ja myös
yksityisille työläisille, etta liit-
" tykää joukkoomme, jäsencllisesti.
Sillä vallankin tänä keväänä tarvi­taan
yhteistoimintaa, sillä kaikki
täällä asuvat tietävät, että osas­tollamme
on oman talon rakennus-aikeet,
tänä keväna. Ja koska koko
kylä tulee sitä käyttämään, niin
velvollisuushan vaatii sitä myös­kin
kohottamaan ja sille, hiukan
tunnemme toverillisen hengen toi­siamme
kohtaan. Kun kaikin kun­nostamme
niin kaikin nautimme
yhteistyöp tuloksista. Ja mikä tär­keintä,
toiminta pääsee alkuu n
vaikkakin vähäisenä joukkonakin,
mutta kuitenkin yhtenä soluna- yh­tyen
koko maailman miljoonalukui-seen
proletaariarmeijaan. Niinpä
lopetan tämän toivomuksella osas­ton
puolesta myös runoilijan lau­seilla:
"Liittykää joukkoon jok'ai-noa
jo keir henki on vielä rinnas­sanne.
Kuin ^ t3rrannit lyömme niin
saa sovinto ja rauhan rusko parp-puroida
maamme."
— Axe. •••
Sadbar^ra i i f i c M t e aiktaarinttMoakaitala. 9. C
Nait, oa tatatuvia» V^paadea tnlmlliikiam.
Liliattr-ttkaaaakiaMa. Laraa-kaduna.
COBALTIN a. a. oaaaloa »tola o» i Bos UOCa»
kati, Oa«.
CONMKKN S. 1. aaaMao trakoUukw( Jakal«aa
k a a a loiaaa nuMiBBUii kirJeaafaUilo.«aat«i
A. )aaatai»«ia. ilokooKm P.O., Onl.
S. I. COTEAU H I L U N oMMton lySkukaakaal pi,
d a O i a JokaiaM kaakaad^ a a d m l h M a Ja k o i .
aaa laaaaaul kallo 3 piirilUa. RirJaTaiklo,«aota
a a : J . C, Koakl. DiMaora. P. 0 „ Saak.
S . : J . CREICIITON oaaMOB kokoa* oa Jok^ kaa
kaudaa 4 M Mtaaaatal kallo 3 ).pp. P . O. Bot t l .
S. J . COLKklANIN oMMoo kokeakMi p l d a t lU
Joka lataea Ja tlimelaen tnanaDtat Uö l l,p.
KUJaaanUiio-ototat S, J . 0*a*to. Boi 31, C a .
taiaaa, A l u . '
S. i. CONNAUCHT STA. Ja METSAJUESTEN
UNIOOäASTON oM>t0t Ooi SS, CoBaaa(bl Su„
Ool. Kokoukut p i d a l l l a Joka knukaudra a i -
alMlLaea •aMaolal.
S. J . POTTSVUXEN oMMo No. 14. Ppreiviaa.
OBUHO. •
S. J . riNLANOm ^ a a t t o a kokouluat pldatlla
Joka «luiinlinea attunuDUt kuuM«, kello II p||.
TIIU, Oaatat Flalaad. > U Banrick. Oat.
s: J . roHT W I L L U U t N OMMuo lyäkukoaktat
orät Jokalkea kuua eniij&Sbioa Ja kolmaa aaa,
naaial kallo 8 UUIIa. iobtokaDnaa kokoakict
edelliieaa tUaialba, omalla'beuiitiMlolIa 211 Bo-ttarttaa
St., Fort VlUlam. Öiil,
S. S. INTOLAN ouaioa lyCkokoukMM pldciMa
Joka kana eDtloUllaaa tuiuiualal klo 3 J . pp,
pwtas S. I. OHMO, latola,. Ont.
B. J . NORTU BBANCHIN OMMOD otola oai
Saana Kanaaito, Bot 430, Port Aribur, Oa».
S. J. L A K E COTEAU ««aituo No. 41 kokoakaet
pldatvan ovutoo kaalilla Joka kqDB toinoa «ID.
nuDlal kallo 1 paUillg. Pottleaotai Boa «7,
':'Dunbline, S a A . ' ; ; , -
8. J . LADYSMITHIN oniion ' kokoukwt. pIdatKIn
Joka kuuo aaljii* «unouatal, a l k u a klo 7 Illatta,
klrjecnvalblo-ototet Boi IS3. Ladr»mltb, B. C.
8. i . LONC LAXEN ONutoq klrjMnvaUito.o«M«i
Victor Htnoioea, tlbeauU, rla Sadbary, Oat..
Kokook«et oo Jokaioeo I toeo «anounui kouM*
kallo', t l.p
L U U S E K VORKEBS INDUSTIUAL DM(HI OT
CANADAN iiäioMi pUri. Kitjntikt» amtd «UI'
AU. lUstaadkl.' 2 » Saoar4 S l . . P a «
Ont. BtkalSbatjkaat aa t a k a rl
oaoilaaUa
9. J . L E V A C U N «Mttok n*. » kakaakaa
t a i a Jaka kaaUadea tataaa aaaaaatat.
TiD Motat Bot 41, Lrraak. Oat.
S. I. NOLALDN eaaitaa kakaakaa» a»
kaakaadaa aatas aaaaaatal baSa t . L » . Ik4»>
^ta.«aaiai naak R m i . Kakla, » J k A ; 4|Mt»
S. I . MONTBCAUN aaiaaa' kaknakiM |fdt<la-
MtaaH l U B . t7 MaOla 91.. jaalaa» k i U t e .'
«IM aaahallaaa Ja kalMa matai-Uta kaOa
CI«Ja<aibio-aaMa< m Catt Aaa.. VanfaM. K qu
S. I. lUBKLAND UUuS aaaMao aaaM M S
B M 3M, KbUaa4 taka. Oal.
S. / . NIPKON aniiiia ijMiiikialiM f'i1lt*W« ft
ka kaaii lm Ja 4 »
•ai 9. J . Qmm*, J. Naaala. Boa U, tOgtgmi
Oat.
S, I . POBT ABTBinuN
kaukaafca IMI
kakaakaa*
iaba
Jaorta kaka
UlMali •!
ka*U*iikk«t
aika aa kla • UaBa.
aaatat »U Bat 91,. P«M AMkar; 0^
sooTM. gvuicm, ». i ;
k l . 3 J 4 V ^
1 Pai^aaatai »aa N . »mf,
3 . I. B O X CBOVBN
Jakt haalH
KirJeaa*8ikM.aaaMt Maljs tUk,
P . 0 OBMiila.
ä. J. 9AULT 9TB. MABItir Na. f lySkakHk.
aai iMatUa Joka laiaaa aaaaMnal Ja e4j«b»>
kabMAM MMaa, Ukmm k»a • i.p. Owit«» M f
Tbaaipaaa' 91,. Baak. Bia. Maiia. Oat
9. J . SOtTTR POBCUraiBN aMMaa trCkokadbrt'
ptdatdia Jafca kaakaadaa kalMicaa aaaao»:
laiaa, kalla S l.p. . Oaaiai Boa m ' ^
äOINTULAN OSASTO (Caaadu SaoaMlaiaaa J b .
jadda OaaMa 86) kahaaaMia.
Joka kaakaadaa tmtUOimmä aaaaaaialai
loiaaa ai.
1 p<t>UU, OaoMi Bataiala. B . C .
9. J. TIMMuiiMN aaaaiaa jMkaakM ptdatUa jite^
ki»J««aibt»HMoi«i 8.
OM. PaikkritMMl*
la aa ad^airMiaiC JltJaMlytraiteaa kaifMta^ |^
mei»to«UiMMa JltJatiNa.
9, J. TUBONTOH aaatiaa lr«kakoataa« >Uttttt
TMoaiuf Saoialalaaa 9iMMa huaaaattalh, «Bl
B«u«dTMw Ata.. Jakaiaaa ATitrrfra milmllat»'
Ja kutaiaa auaattaiat^Utat alkaaa kalia §M*'.''
OfcioloM. Ja kaakadalakakaaJMi pldaOte JaM^ '
•ao kaakaadaa Utaaa Ja «alJSa . MiaaaatMBi^ C
aUaaa kotia _ »4$. 9m»t ' 9. - Oiaäa.:'«T^'
Oraadviaa' A*a,
, J. VrE89Tfia'9 COKMUUn
pldMlka «
r«Jiio.aaatat O. Sakit. .Wakaia('« Canat» B . C
DUNBLANCN S. 9, 03A9T0M aaota <«i ^Bas JM,
DstiliUaa. Saak. • ^ .v •• v<-,.j,v
« . J.*WANI)PIN oaanaii kuakaaalkolpiLkM p l « | .
ttaa Joka kaakaadaa 9 « apaaaaial Ua: 3
Pn«i«Hwiar'4aara..:0ot,
S. j . vANcouvEHiM T S K FINNISH soaem^
knkoakMi pidMJliia |aka laiath bankMlkkd T J I
J.pp.. 260J Paadcr St., t „ Vaaeoam.^B. 0,^
AMCOJKAN «roUKCBS'UOLUeBN : SaoauktMH
roiiiTiiKua, tfaxoMilaiiloa' Tr9ȊtnfbdiM|r*iaa - f ^ ) ,
halaui Ja Niiftl»n«littoa uai>tt«M ovalt PiaaMk''
fodofatiua. IMO Oaliaaot Ava.. Cklai«»«^^
Kaikki k>rjeae»ibi« Ja nhaUbeiylMai ap t«kf-
I»»» rilkauranalla a w > i t a a U i'
VAPAUDEN KONTTORI
fvfivi^nTÄr"'*' «' tarVtso olla asiamiehiä kaikille crikioUstlle
Ja« ??" il^^*^'.""'. .yaan. voivat meidän aslamiesvaltuulcsillarame ot
taa tilauksia kaikille allaole^Ule työväen lehdille Ja lähettää kont^
toriimme maksun seurates-sa mukana.
Välitämmo tilauksia «euraavUle työvHenlebdillet
DAILY WOKKEK, Tyovä^n^fuol^ee';. ll^vJ^rTii^hi;;;! '^^
YO^C^'^^^^^'^^.......$6,00 J/,'vuosik. $l50. 3 kk. 2.00
yoUNG WORKER, Nuorten Työl. Liiton 2 kertaa kuus.w Chica-
^ ^ g o s R a ilmestyvä julkaisu, vuosikerta IM
THE YOUNG COMRADE. Työväenpuolueen ^^^^^^^^^^^^
I 6.00
2,50
1.25
6.00
cai^ossa. Tilaushinta vuo.sikerralta ' ' «n
LABOR DEPENDER, kuukausijulkaisu " i : : , oJ
Jlvn^/ivJ^ Vaasa, .3 kertaa vikoBfla; vuosik. $6.00, V, v. 3.S0
l Ä r r 2 ? l T A M $ ' A ? A " ' ' ? i ^ ' . 3 kert. viikossa; vuosik. $6.00 1% v. 3.S0
TTTÄ Ä M Tampere, 3 k. viikossa, 1 vk, $6.00; \/, v. $3.50
H U S iLM, virohiinen työväenpuolueen lehti, ilmestyy Now
lorkiflsa. Tilaushinta vuosikerralta
NY TID, Työväenpuolueen ruotsalainen Iehli;''ii*me«ti;;'''ch^^^
v__ saffossa. Tilaushinta vuosikerralta
$IM "u^on^vuotta^"*^^ Helsinki Tilaush^'närVäö»ik:
NORRSKENSFLAMMAN, "ruöteÄen''VlhtC*"Lui^
*T^?;5c; P^^}» '«otta .
ITA JA LÄNSI,, 2 kertaa kuukaudessa ilmestyvä kuvalehti
m r T r J i % ' ? ' " i ^ * ' TlUlUShltlta vk. $4.00, V, V. $2.00
TUISKU, Suomen vasemmistolaisten pilalehti, ilmestyy kerta
K05IMUNISTI, Lenm^rrad ............vuosik, $4,00. 1/^ vk 2 o o
TYÖLÄISNAISTEN URHEn^ULEHfl, Helsinki^^^^^^^
NAISTYÖLÄINEN, HelsinkL Kerta kuussa. 1 vuosik. i 75 ^}^^^Y.^r VOIMA, Työv.urheilupoikain lehti, Helsinki, l'vk. lias
SXSY-fK^SLr^^HT^^l**^^*^^' » ''^ '
PUNAINEN KARJALA, Petrosiovodsk, Russia; 3 kertaa v i f -
^ a Puolivuosik. ....................
VAPAUS, Leningrad, 3 kertaa viikossa 1 vk. $6.00 U> vk.
S E ^ ^ H ^ ^ V Ä I ^ ' " , ^ ' ' vuosik.
TYÖMIES, päivälehti, Superior, Wis„ 1 vk. $6-00, vk.
TOVERI, päivälehti, AstorIa,Ore., l vk. $6.00. J4 »- 3.2S
ETEENPÄIN, päivälehti, Worcester, Mass., I vk. $7.00
^.r.r.t^9}^ „
PUNIKKI, pilalehti, Supenor, WiB,, 1 vk. $1.75, U vk.
TOVERITAR, naistenlehti, Astoria, Ore., J vk. $2.00, l/o v. 1.15
M E T S Ä T Y Ö L Ä I N E N , kuukausijulkaisu, Port Arthur, Ont.
yksityjsnumerot 15 senttiä, i / , vk. 75e., 1 vk. I.SO '
"COMMUNIST INTERNATIONAL", Kominternin englanninkieU- J
nen virallinen lehti, ilmestyy kuukausittain,' vk. $2.50
puoli, vuosikertaa ....,...;..„..,.,..,....,.........,........;.::;.., ^ ..^ ijjs •
TYÖLÄIS- JA TALONPOIKAISNAISTEN LEHTI, kerran*
kuukaudessa, 1 vuosik. , ^oo.
2.00
3.50
3.75
3.00
2.00
3.25
3.75
1.05
Ylläolevista lehdistä myönnetään asiamiehillepalk^^ visBin
taksan mukaan. *
VAPAUS, Box 69, Sndbury, Ont