Vapaus, June 21, 1966

              Sivu 2 Tiistaina, kesäk. 21 p. — Tuesday, June 21, 1966
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) Established Nov. 6, 1917
EOlTORs W. EKLUND MANAGER: E . SUK8I
TELBPHONE: OFFICE AND EDITORIAL' «74.4284 :
PuMlshed thrlce weddy: TuesdayB, lliursdays aiid Satufdays by Waufl
Publlahlng Co. Limited, 100-102 E lm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
MalMng Aödress: Box 69
- Adv^rösloj XBte» upon appUcatton, translatlon tree bf diargo.
Authorlzed M siecohd class maUtty the Post Office Department, Ottawa,
and flor payment of poetage in cash -
, . n , . , . . „ . ,he G A N ÄD lÄ N f L ÄM G UÄG E • PR ESS
Oanadassa: 1 Tk: $9.00. 6 kk. $4.75 USA:ssa 1 vk. $10.00. 6 Kk. $5.26
S kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10,60, 6 kk. 5.76
Olematon '^kolmas voima"
"~ Vfinhan viisaan sananparren mukaan "tie helvettiin on_
päällystetty hyvillä aikeilla".
Niin myös voivat poliittisesti hyvääkin tarkoittavat ihmi­set
pi^hua ja toimia niitty että tulos olisi kaikkea muu,ta kuin
• • hyvä. •
. Tällaisia ajatuksia tuli varmaan monen valveutuneen
kansalaisemme mieleen lukiessaan viime viikolla uutistietoa,
jonka mukaan eräs liberaalipuolueen ehdokkaana parlamen­tin
jäseneksi vahttu henkilö oli suositellut eri kansallisuus-ryhmien
yhtenäisyyttä siinä mielessä, että ei-ranskalaista ja
ei-enjjlantilaista alkuperää olevat canadalaiset voisivat puo­lustaa
kielellisiä oikeuksiaan ja kehittyä poliittisesti "kolman­neksi
voimaksi".
Me kannatamme eri kansallisuusryhmiin kuuluvien ca-nadalaisten
keskinäistä yhteisymmärrystä ja yhteistoimintaa
kaikkien hyvien asiain edistämiseksi. Me puolustamme hor­jumatta
eri kansallisuusryhmiin kuuluvien canadalaisten oi­keutta
puhua ja kirjoittaa omaa äidinkieltään, opettaa
: lapsilleen ja lastensa lapsille sekä esivanhempiensa kieltä että
heidän jälkeenjättämiä kulttuuriperinteitä, sillä vain tämä
takaa siirtolaisten ja heidän lapsiensa todella "vapaaehtoisen
canadaJaistumisen" sekä sen, että tämän canadalaistumispro-sessin
yhteydessä ei menetetä korvaamattomia kulttuuriaar­teita,
mitkä on siirtolaisten mukana tähän maahan tuotu.
MIELIPITEIDEN SEKAAMISTA
Mutta kun York East vaalipiiriä alahuoneessa edustava
Jiberaali, Steyen Otto esittää, että "taistelu englantilaisen ja
ransikalaisen Canadan välillä on kehittjmyt rotutaisteluksi,
ja kehoittaa arviolta 6,000,000 canadalaista, jotka eivät kuulu
kumpaankaan edellämainittuun kieliryhmään, muodostamaan
kolmannen voiman oikeuksiensa puolustamiseksi", kuten eräs
torontolaislehti kertoi kesäkuun 9 pnä, niin hän sekoittaa
^oko tietäen tai tietämättään canadalaisten käsitteitä asioista.
Mainitun uutistiedon mukaan mr. Otto on lähettänyt 50,-
000:lle torontolaisasukkaalle kirjeen missä sanotaan, että "ku- ;
kaan ei halua olla ikuisesti ulkomaalainen ja kehoitetaan hei­tä
muodostamaan Gitizens Civic Action Associationin — uu­den
järjestön, joka pyhittyy ajatukselle, että "tämä on;;yksi
Canada, yksi maa ja yksi kansa".
"Taistelu englannin ja ranskan kielisten välillä ei ole
enää kieliatistelua", kerrotaan mr. Otton sanoneen. "Se on
Icehittynyt rotutaisteluksi: ranskalais-canadalaiset englahti-lais-
canadalaisia vastaan, eikä kukaan näytä ymmärtävän, '?tt?
itääUä on lähes 6,000,000 canaadalaista, kuten te ja minä, jotka
/•eivät ole tulleet Canadaan sekaantuakseen rotutaisteluun .. ."
• Mainitun uutistiedon mukaan Citizens Civic Action Asso­ciation
muodostuu tunnetuista lakimiehistä, lääkäreistä, liike
miehistä ja politiikoista. Mahdollisesti tavalliset kadun miehet .
jä naiset ovat unhoittuneet, koska korostus on niin voimakas
yllämainittuihin ryhmiin nähden. Järjestön presidenttinä on
Jos^h Boyko, ukrainalaista alkuperää oleva kiinteistökaup-pias.
' Mr. Otto on puolalais-saksalaista alkuperää. Muina jär­jestön
johtajina mainitaan Ontarion lainlaatijakunnan jäsen"
George Ben (L Bracondale) joka on slovakialaista alkuperää.
Järjestön nimissä lähettämässään kirjeessä nxr. Otto ke­hoittaa
ei-ranskalaista ja ei-englantilaista alkuperää olevia
•canadalaisia —joita arvioidaan olevan kolmannes maan väes­töstä—
järjestymään yhtenäiseen leiriin, voidakseen vaikut­taa
voimallaan liittovaltion, maakuntien ja kuntien politiik-
••• kaan. ••.
"Meidän on saatava voimaa, ja ennenkaikkea yhtenäisyyt-
: täi Ilmaii yhtenäisyyttä ja poliittista valtaa, me emme ole
mitään . . .Ja me tulemme aina olemaan ulkomaalaisia. Me
emme halua maata jaettavaksi ensimmäisen, toisen ja kol­mannen
luokan kansalaisiksi", sanoo mr. Otto kirjeessään an­taen
ymmärtää, että "kolmas voima" ei halua enää jättää
.maan asioiden hoitoa englantilaisten ja ranskalaisten käsiin."
«OLHTTISEEN SUOHON JOHTAVA TIE
•Kuten tiedetään, meidän lehtemme Vapaus on aina puo-
• iystajiut ja tulee edelleenkin puolustamaan aivan liian usein
. taloudellisesti ja poliittisesti sorretussa asemassa olevia pie-
; äempien kansalaisuusryhmien jäsenten kansallishenkisiäkin
•pyrkimyksiä.
• Mutta me emme voi mitenkään puolustaa mr. Otton ja
Äänen järjestönsä ohjelmaa, mikä johtaa auttamattomasti por
llittiseen suohon.
. . Toronto Daily Star oli mielestämme tuhannesti oikeassa
fcuft se joulukuun 2 pnä 1965 julkaisemassaan toLmituskirjoi-tuksessa
sanoi, että "voimakasta m^ta ei voida-rakentaa
•'pikku-Euroopan'kaavan-mukaan, missä on pieni Italia, pieni
Vkraina ja pjeni Saksa ranskalaisen Canadan ja englantilai-
: sen Canadan lisäksi. Se on hajaannuksen ohjelma jä me us­komme,
että yhtään ainoata dollaria ei pitäisi käyttää yleisistä
varoista eurooppalaisen nationalismin kehittämiseksi Cana-ion
maaperällä. "
; • "Muiden kansallisuusryhmien ei tarvitse unhoittaa syn-hylnmjaitaan
ja niiden kansojen suuria lahjoja Ganadalle kun
Ke ja heidän lapsensa liittyvät tämän maan jompaan kumpaan
kiilttuuripäävirtaan."
; Tosia.sia on, että me canadalaiset olename ainakin 90-
•prösenttisesti siirtolaisia tai siirtolaisten jälkeläisiä» Vain in­tiaanit
ja eskimot ovat/todella "alkuperäisiä" Canadan asuk­kaita.'
^•,., Mutta Canadassa on kaksi peruskansaa, joiden, tasa-arvoi-
,sitäa ja veljellisistä suhteista riippuu maamme kansallinen
yjliträäisyys ja voima. Ranskalaisella Canadallä — Quebecil-vfei—
on kaikki kansalliset ominaisuudet. Sillä on yhteinen
'äfiuma-alue, yhteinen kleh, yhteinen kulttuuri ja yhteinen
^Jtönömla, kuten on englantilaisellakin Canadallä.
,; - Muilla kansallisuusryhmillä ei tällaisia kansallisia omi-
Näkökulma erilainen,
rauhanoolitiikka saniä
. . . • • • • . . .. Presidnetti Kekkonen ja pääministeri Kosygin
esittelivät Suomen ja N-liiton ulkopolitiikkaa
Htilsihki. — Suomi on pieni, puolueeton liiaa. Joka on hyvin selvillä
siitä, mihin mittaati sen tosiasialliset vaikutusmahdollisuudet kansain,
välisessä politiikassa voivat ulottua. Neuvostoliitto on taas sosiaUstinen
suurvalta, jolla on globaaliset intressit. Tarkysteluperspektiivimme^ovat
siis monissa suhteissa erilaiset. On kuitenkin jotakin ratkaisevan tär-keätä,
joka maittemme ulkopolitiikalle on yhteistä. Meille on yhteistä
pyrkimys kehittää kansainvälisiä suhteita niin, että kaikki valtioiden
väliset ristiriidat voitaisiin ratkaista rauhanomaisin keinoin neuvottelu­teitse,
lausui presidentti Kekkonen juhlaillallisilla, jotka presidentti ja
rouva Kekkonen viikko sitten maanantaina tarjosivat pääministeri ja
rouva Kosyginin kunniaksi Limiaösa. Päivällisillä puhui myös pääminis­teri
Kosygin.
"Presidentti Kekkonen vakuutti
puheessaan; että pääminis^^^eri Ko­sygin
saa maassamme kaikkialla ja
kaikissa piireissä lämpimän vas­taanoton,
sekä naapuri- että ystävä-maan
Neu\ostoliiton arvovaltaise:
na edustajana että kui;nioitettuna
valtiomiRhenä, jonka työ rauhan ra­kentajana
Tashkentin neuvotteluis­sa
on herättänyt suurta arvonan-.
toa kautta maailman. Edelleen
presidentti Kekkonen lausui mm.
Usein on sanottu, että Suomen
ja Neuvostoliiton väliset suhteet
ovat monella tavalla esimerkiksi
kelpaavia. Erityisen korostuksen
tälle seikalle antaa se tosiasia,
e t t ä lähtökohta ei suinkaan ole
ollut suotuisa. Kansojemme ter»
ve järki ja kasvanut tietoisuus
niiden keskuudessa rauhan vilV
tämättömyydestä ovat johtaneet
siihen, että nyt on molemmin-^
puolinen pyrkimyksemme edistää
yhä kestävämpää keskinäistä yhr
teistyötä kaikilla elämän aloilla.
Valitettavasti kansainväliset suh­teet
eivät maapallon kaikissa osi.s-
.sa ole kehittyneet yhtä suotuisas­ti
kuin Suomen ja Neuvostolii­ton
välillä, Jännitystä ja vakavia
ristiriitoja on tälläkin hetkellä
liavaittavissa monilla alueilla. Nii­den
ratkaiijeminon asettaa kanso­jen
kohtaloista vastuunalaiset joh­tajat
-.uurien vaikeuksien eteen.
Mutta jos vaikeudet py:-tytään voit­tamaan,
avautuvat myös suuret ke-hityksen
näköalat.
Ihmiskunta elää parhaillaan
valtavan muutosprosessin aika­kautta.
Se jatkuu, mutta jo nyt
voidaan havaita, että monet ai­kaisemmin
kiteytyneet ja jänni­tystä
ylläpitäneet a jatustotttu-mukset
ovat vähitellen menettä'
neet merkitystään kanrojen väli­sen
yhteistyön ja yhteisymmär­ryksen
ylittäessä yhä useammin
myös erilaiset yhteiskuntajärjes­telmät
omaavien valtioiden väli­set
rajalinjat. Tämä on suunta,
johon Suomikin omalla ulkopoli­tiikallaan
cn omien mahdollisuuk­siensa
sallimalla tavalla pyrkinyt.
Ulkopolitiikkamme peru.slinjaksi
olemme historiallisten kokemus­temme
antamien opetu.sten mukai­sesti
vallinneet puolueellomuuspoli-tiikan.
Mutta tiima periaate ei
meidän kohdallamme tarkoita ne-gatiivis.
a puuttumattomuutta ja
eristynai-syyttä, vaan aktiivista
pyrkimy.stä luoda ja kehittää ys­tävälliset
suhteet ja konkreettinen
rauhanomainen yhteistyö kaikkien
valtioiden kanssa. Erityisen tärkeä­tä
on meille ollut se, että olemme
tässä onnistuneet naapureihimme
nähden. Suhteemme Neuvostoliit­toon
nojautuvat keskinäisessä ystä­vyys-,
yhteistyö ia avunantosopir
muksessa ilmaistuille periaatteille,
joiden tasapainottava vaikutus on
käytännössä todettu. Toisaalta Suo­mi
kuuluu ja koko menneeisyytensä
VPimalla kiinteästi Pohjolaan, jonka
kansojen vuosisatainen kanssakäy­minen
ja yhteistyö muodostavat tär­keän
perustan rauhan jatkuvalle
säilyttämiselle PohjoisEuroopassa.
Tämä alue on jäänyt kansainvälis­ten
kriisien ulkopuolelle kaikkien
siellä asuvien kansojen hyvien suh­teiden
ja rauhanomiase.i yhteistyön
ansiosta. On ollut tärkeätä, että
Neuvostoliitto on kannattanut tätä
yhteistyötä. Suomi pyrkii ulkopoli­tiikallaan
siihen, että nämä olo­suhteet
vastaisuudessakin voitai­siin
säilyttää.
KOSYGIN RAUHAA EI VOIDA
V A I N TOIVOA, SEN
PUOLESTA ON T A I S T E L T A VA
Pääministeri Kosygin kiitti
vastauspuheessaan vierailukut­susta
Suomeen, välit.i terveiset
työtovereiltaan Moskovasta ja
korosti säännöllisten tapaamis­ten
merkitystä Neuvostoliiton ja
Suomen valtiomiesten välillä.
Tämän jälkeen hän lausui mm.
Antaessaan suuren arvon neu-vostoliittoUMs-
suomalaiselle ystä­vyydelle
Neuvostoliiton hallitus
kehittää ja lujittaa knten tähän­kin
saakka kaikinpuolista yhteis­työtä
pohjoisen nfapurin kan.ssa.
Tyydytyksellä voidaan todeta,
e t t ä neuvostoliittolais-suomalaiset
suhteet kehittyvät menei^lykselli-sesti
ja suotuisasti. Kaikki neuvos^
toliittolaissuomalaisen yhteistyön
kuluessa esiinnou?evat ky.symykset
ratkais aan hyvän naapuruuden
hengessä jo ottaen huomioon mo-lemminruoleiset
edut. Suhteidem-mg^
kehittyminen Suomen kanssa ei
ole ristiriidassa Suomen muihin
maihin, suuntautuvien svhteiden
kehit äniispyrkimysten kanssa.
: Neuvostohallitus on vakuuttunut
siitä, eitä lujien ystävyyssuhteiden
luominen yhteiskuntaTärjestelmil-t
ä ä n erilaisten valtioiden välillg^
saattaisi todella kääntää kansain­välisen
tilanteen parempaan suun­taan,
sillä se ei ainoastaan pysy
jännittyneenä, vaan myös jatku­vasti
kiristyy.
Tämä kiiistyminen johtuu siitä,
että toimeenpannaan aseellisia
hyökkäyksii Vietnamin kansaa vas­taan.
Tällaiset toimenpiteet ai
heuttavat yleistä vastustusta ja li­säävät
kansojen päättäväisyyttä
tehdä loppu tästä sekaantumisesta,
joka on uhkana yleiselle rauhalle.
Raketti- ja ydintekniikaii ai­kana
kansat ja haliitakset. eivät
voi ' ainoastaan toivoa rauhaa,
vaan niiden' ttilee aktiivisesti
taistella rauhan puolesta. Tähän
taisteluun tulee' osallistua laajan
rintJB^äian, jossa - ovat mukana >
kaikki ne, joille kansainvälinen
turvallisuus Qn kallis.
Jännittyneisyys lisää ityy myös
siksi, että Länsi-Saksan vaikutus
vallaiset .piirit vaativat vieraita
alueita ja paluuta vuoden 1937 ra­joihin
sekä pyrkivät.sa.")maan ydin­aseen
käsiinsä. Militaristisen . poli­tiikan
noudattaihinen luo todelli­nen
uhan rauhalle. /
On luoniiOllista, että näissä olo­suhteissa
me kiinnitämme paljon
huomiota siihen, millä tavoin Eu­roopan
kansat voivat .suojata it­sensä
uudelta tuholta ja yhteisin
ponnistuksin saada aikaan luotet­tavan
tämän maanosan kollektii-"
visen turvallisuusjärjestelmän. Eu­roopan
turvallisuus riippuu mie­lestämme
ennen kaikkea EJuroo-'
pan val.ioista itsestään aivan sa­moin
kuin rauha Pohjo-s-Euroopas-sa
riippuu niistä valtioista, jotka
sijaitsevat tällä alueella.
Tietenkään d Neuvostoliitolle
n i i n kuin ei Pohjois-Euroopan
maillekaan ole samantskevää, mi­hin
suuntaan kehitys kulkee Eu­roopan
pohjoisosassa, tuleeko tästä
alueesta todella rauhan tyyssija
vai vcdetäänkö Skandinavia yhä
enemmän ja enemmän NATOn sota­valmisteluihin.
Toteamme mielihyvin, herra
presidentti, että meidän pyrki­myksemme
rauhan säilyttämisek'
si Euroopan mantereella sivuavat
teidän huolenpitoanne turvalli­suuden
lujittamisesta Pohjois­Euroopassa.
Pohjois-Euroopan ju­listamista
ydinaseettomaksi vyö- <
hy kkeeksi koskevan aatteenne
toteuttaminen antatisi mielestäm­me
PohjoisrEuroopassa sijaitse­vien
valtioiden kansoille varmuut-
-ta huomispäivästä ja olisi sitä
paitsi tärkeänä lisänä yieiscuroop.
palaLscn turvallisuuden luomises­sa.
Tärkeitä ovat myös viime vuo*
den marraskuussa lausumanne-uudet
näkökannat turvallisuudes-'
- la Pohjois-Euroopan rajoilla^ Me
näemme niissä Suomen pyrkimyk­sen
säilyttää Pohjolassa rauha ja
paislaa sodan tältä alueelta.
Uauhaan ja turvallisuuteen johta­vien
teiden etsiminen lujittaa en­tisestään
ystävyyssuhteitamme,
j o t k a ovat Neuvostoliiton ja Suo^
men kansojen suuri historiallinen
aikaansaannos.
Mitä muut sanovat
MERKITTÄVÄ V I B B A I LU
Suomehihää kirjoitti pääministeri Kosyginin Suomen-vierailun al­kamispäivänä
seuraavaa
"Pääministeri Kosyginin vierailu tapahtuu sikäli mielenkiintoisena
ajankohtana, e t t ä maassamme on uusi halliius, neljän puolueen laaja­pohjainen
yhteis-hallitus. .
Pääministeri Kosyginin vierailulla ei lietcnkään ole mitään yh­teyttä
hallituskysymykseemme; presidentti Kekkosen esittämä vierailu­kutsu
on monen kuukauden takainen. Sitä paitsi hallituskysymys on Suo­men
sisäinen.asia, vaikka se tietysti kiinnostaa myös muita, ei vähiten
naapureitamme. Näille on tärkeintä se, millaiset ovat kulloisenkin hal-iitiikseii
ulkopoliittiset pyrkimykset, mitä linjaa hallitus ulkopolitiikassa
noudattaa. Isvestijan kirjeenvaihtaja mainitsee artikk^^lissaan,'että on
mielihyvällä todettava Suomen uuden hallituksrn ilmoittavan noudatta­vansa
tähänastista ulkopoliittista linjaa. Tämä on hallitusohjelmassa
lausuttu selvästi j u l k i eikä muutoin, voi ollakaan. \
Pääministeri Kosyginin vierailulle annetaan Suomessa erittäin suu­r
i merkitys." — • .
e
"UUSIÄIKIINNEKOHTIA"
Suomen Sosialidemokraatti kirjoittaa pääministeri Kosyginin vierai­lusta
^
"Pääministeri Kosyginin vierailu osoittaa myös, että maittemme vä­liset
hyvät suhteet perustuvat huomattavasti laajemmalle kuin henkilö­kohtaisten
suhteiden pohjalle, jolla sinänsä on usein perusteita luova
merkitys. Toteamme tyydytyksellä, että Neuvostoliiton korkeimmat joh­toelimet
ovat edustajiensa kautta jatkuvasti myönteisessä kanssakäymi­sessä
Suomeen päin.
Pääministeri Kosyginin vierailu maassamme osuu kesämme valoi-simpaan
aikaan. Kun hän uhraa rajoitetusta ajastaan huomattavasti tä-,
hän vierailuun, toivomme, että hän sekä viihtyy maassamme e t t ä löytää
täältä uusia kiinnekohtia kans'4amme ja sen johtohenkilöihin niin val­tiollisen
k u i n sivistyselämänki.n alueilta."
iiiiiuiiiii!iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiii>iiiii<iiiiiiiiii"^
PRAVDA TYYTYVÄINEN
HALLITUSRATKAISUUN
Mollet ehdottaa rinnakkaiseloa kan­nattavien
maiden yliteistä kokousta
naisuuksia ole. Yhtäältä muut kansal-lisuusryhmät
ovat suhteellisen pieniä
englantilaiseen ja ranskalaiseen kan­sallisuuteen
verraten. Suurin kansal-lisuusryhmä
muodostuu saksalaisista
ja heitäkin on vain 5% koko väestöstä.
Ukrainalaisia, italialaisia ja muita,
suomalaisista puhumattakaan, on pro-:
sentuaalisesti paljon vähemmän. Näil­lä
kansallisuusryhmillä ei ole yhteistä
asuma-aluetta, siliä ne kaikki ovat ja­kaantuneet
eri puolille Canadaa. niin
englantilaiseen kuin ranskalaiseenkin
Canadaan. Näillä kansallisuusryhmillä
ei ole liioin yhteistä ekonomiaa. Sa­nalla
sanoen ne eivät muodosta "kan
saa" .särmissä mielessä, kuin ranska­lainen
ja englantilainen Canada muo­dostavat.
Mr. Otton ja kumppanien lähtökohta
on auttamattomasti väärin arvioitu.
Se ei siis voi johtaa mihinkään hyviin
tuloksiin huolimatta lainkaan siitu
kuinka hyvässä aja|uksessa näitä koa-vailuja
"kolmannesta voimasta" on
tehty.
Eri kansallisuusryhmille on yk.sitel-len
ja yhteisesti monenlaisia etuja V.TI
voitavana. Mutta yksi kaikkein tär­kein
etumme on se, että saadaan Ca­nadan
kansallinen yhtenäisyys ja tule­vaisuuden
suuruudenmahdollisuus tur­vatuksi.
Se vaatii ranskalaisen ja
englantilaisen Canadan veljellistä ta-sa-
arvoisuutta sekä kaikkien muiden
kansalaisryhmien sosiaalisten, talou­dellisten
ja kulttuuristen oikeuksien
puolustamista, ei minään "kolmante
na erillisenä voimana" vaan vastuun­alaisina
Canadan asukkaina ja kansa­laisina.
Pariisi. — Ran.<;kan sosialistisen
puolueen pääsihteeri Guy Mollet on
tehnyt ehdotuksen rauhanomaista
rinnakkaiseloa kannattavien maiden
konferenssin k o o l l e kutsumisesta.
Mollet es!t*i ehdotuksensa tasavalta-laisjärjestöjen
kokouksessa viime ~
viikolla Pariisissa.
Guy Mollet esitti toivomuksen, että
maat etsisivät ensimmäises.sä . vai­heessa
mahdollisuutta "erillissopimus­ten"
solmimiseksi. Hän mainitsi esi­merkiksi
sopimukset, jotka kehittelisi-vät
Moskovan ydinkoekieltoa tai ase­varustelun
ja sotaluottojen lopetta­mista.
Vietnamin tilanteesta Mollet lausui,
että Vietnamin ky.symys voidaan rat­kaista
rauhanomaisin keinoin vain sii­nä
tapauksessa, että amerikkalaiset
lopettavat pommituslentonsa Vietna-min
demokraattisen tasavallan alueel­le.
Edelleen Mollet totesi, että ame­rikkalaisten
sotajoukkojen on lähdet­tävä
Vietnamista. Hän ehdotti ne kor­vattavaksi
"kansainvälisillä voimilla"
ja "kaikkien entisee-n Indokiinaan kuu­luneiden
maiden neutralisoinnilla".
Puhuessaan Euroopan tilanteesta
Mollet ehdotti, että alueelle luotaisiin
sellaiset olosuhteet, jotka tekisivät
NATOn ja Varsovan liiton olemassa­olon
"hyödyttömäksi". Nykyaikana on
välttämätöntä etsiä mahdollisuuksia
hyökkäämättömyyssopimuksen solmi­miseksi
NATO-maiden ja Varsovan so­pimusmaiden
välille, Mollet sanoi.
Moskova, Kauppila. —. Ensimmäi­sen
yhteenvedon Suomen vaalien
jälkeisestä sisäpoliittisesta tilantees­ta
esitti lukijoilleen viikko sitten
maanantaina pääministeri Kosygi­nin
valtiovierailun yhteydessä kom­munistisen
puolueen pääräänenkan-nattaja
Pravda, joka tarkastelee
Suomen hallituskysymyksen ratkai­sua
myönteisessä hengessä.
Erityisesti artikkelissa koroste­taan,
että 18 vuotta kestäneen tau­on
jälkeen kahden suurimman työ­väenpuolueen
sosiaalidemokraat­tisen
ja kommunistisen — edusta­jat
istuvat nyt samassa hailissa.
A r t i k k e l i n ovat kirjoittaneet Prav­dan
Suomen-kysymysten tuntija Ste­fan
Smirnov ja lehden Helsingin
kirjeenvaihtaja J. Jahontov. Artikr
keli on lähetetty Helsingistä.
Suomalaiset käsittelevät vilkkaas­ti
sisä- ja ulkopolitiikan ongelmia,
todetaan artikkelissa. — Näiden on­gelmien
käsittely on erityisesti vil­kastunut
maan sisäpolitiikassa as­teittain
tapahtuneiden muutosten
yhteydessä; Oikeastaan nämä muu­tokset
koostuivat ja kypsyivät jo
kauan sittecn, mutta erityisesti niis
tä ryhdyttiin puhumaan maaliskuus.-
sa toimeenpantujen parlamenttivaa
iien jälkeen.
Kirjoittajat toteavat uuden halli
tuksen kokoonpanon ja sen voimak­kaan
parlamentaarisen pohjan. Ko­koomuspuolue,
joka kärsi vaaleissa
raskaimman tappion, yrittää yhdis­tää
nyt maan kaikki taantumuk­selliset
voimat uuden hallituksen
politiikkaa vastustamaan. Suomalai­set
yhteiskuntapiirit pitävät uuden
hallituksen muodostamista Suomen
rauhanomaisen ja demokraattisen
kehitystien puolesta esiintyvien voi­mien
yhteistoiminnan tuloksena.
. Suomen yhteiskuntapiirit — ei­vätkä
ainoastaan Suomen — antavat
suuren merkityksen sille seikalle,
että valtioneuvoston pöydän takana
istuvat 18 vuoden tauon jälkeen yh­dessä
Suomen kahden suurimman
työväenpuolueen — sosialidemok­raattisen
ja kommunistisen puolu­een
-:- edustajat. 18 vuoden ajan
Suomen taantumuksen onnistui eris­tää
maan hallinnosta SKDL, jonka
johtava voima on kommunistinen
puolue.
Tässä suhteessa tapahtunut muu­tos
selittää täällä (Helsingissä en­nen
kaikkea kehityksellä, joka on
sosialidemokraattisessa puolueessa
tapahtunut sen kesäkuussa 1963 pi^ I
detyn edustajakokouksen jälkeen.
E i ole salaisuus, e t t ä pitkän aikaa
SDP:n johdossa olivat ihmiset, joille
oli ominaista sotaisa antikommu-niimi,
vihamielinen suhde erilaisia
poliittisia vakaumuksia edustavien
työtätekevien yhteistoiminnan aja
'(.ukseenkin ja avoin viha työtäteke­vien
työtätekevien yhteistoiminnan
ajatukseenkin ja avoin viha työtäte .
kevien ensimmäistä valtiota, N-liit-toa
kohtaan. Tällainen poliittinen
linja johti tämän puolueen lopulta
suuriin tappioihin, ukopoliittisella
näyttämöllä sen eroon Suomen edis­tyksellisistä
voimista. Puolueen ter­veet
voimat ottavat oppia sen tap' ;
pioLsta ymmärtäen, että nykysuo­messa
eivät voi saada suurta vaikU'
tusta poliittiset ryhmät, jotka har­joittavat
politiikkaa, joka ei vastaa
maan kansallisia etuja.
Suomen vasemmistosiiven ja kes­kustan
poliittisten voimien yhteis­toiminnan
ensimmäiset askeleet on
otettU; Niiden käytännöllisenä i l ­maisuna
on ennen kaikkea neljän
puolueen yhteydessä sopima halli­tusohjelma.
. A r t i k k e l i n kirjoittajat: tarkastele­vat
hallitusohjelmaa ja jatkavat:
Suomen yhteiskuntapiirit seraavat
nyt tarkasti sitä, millä tavalla uusi
hallitus ryhtyy toteuttamaan tätä
ohjelmaa. Jokaisen lehden hallituk­sen
toimintaa koskevassa uutisissa
on selvästi havaittavissa odotuk­sen
tunne: hallituksen puolustajat
odottavat uutisia sen menestyksistä,
vastustajat janoavat epäonnistumi­sia
laskelmoiden, että hallituksen
edessä olevat vaikeudet voivat kat­kaista
alkaneen yhteistyön. Avoimim
mat vastustajat eivät rajoitu passii­viseen
odottamiseen -—he etsivät ah
kerasti jokaista mahdollisuutta heit-tääkseen
hiekkaa hallituksen muo­dostavien
neljän puolueen väliin
y r i t t ä e n nojautua niihin voimiin .
SDP:ssa ja määrätyssä mielessä ^
myös keskustapuolueessa, jotka oli­sivat
pitäneet hallituskysymyksen
toisenlaisesta ratkaisusi?..
On luonteenomaista, että eräiden
länsimaiden taantumukselliset voi­mat
Suomen hallituksen muodosta-misprosessin
aikana yrittivät vaikut­taa
Suomen yhteiskunnalliseen mie­lipiteeseen
suoranaisella painostuk­sella,
jolla oli ajoittain avoin maan
sisäisiin asioihin puuttumisen luon­ne.
Nämä yritykset eivät ole loppu­neet
tähänkään.
PÄIVÄN PAKINA
UUSI "TIEDUSTELU-LUDE
Sanotaan, että ihminen ei elä
vain leivi-stä!
Samoin voidaan sanoa, että työ­läisiä
ja farmareita kiinnostaa jo­kapäiväisten
leipäkysymysten l i ­säksi
monet muutkin asiat, kuten
tiede, tekniikka, taide jne.
Eräs "tieteen ystävä", joka pyy­tää
esiintyä salanimellä ''Kenkku-nen",
on erikoisesti tieteellisiin
kysymyksiin kiintynyt Vapauden
lukija, koska saimme häneltä "tie­teellisiä"
asioita käsittelevän, leh­tileikkeen
ja sen yhteydessä kir­jeen,
mispä sanotaan ensin näin:
"Olen saksinut vähän tieteelli­siä
asioita käsitteleviä juttuja ja
lähetän ne teidän nähtäväksen­ne.
Olen nähkää kiintynyt tieteel­l
i s i in kysymyksiin ja haluan puo­lestani
kantaa korteni yhtei­seen
kekoon hyvän asian puoles­ta."
Tämä niiytti lupaav.ilta ja niin .
jatkoimme piristynein mielin kii>
jeen lukemisia
"Ennen vanhaan, jolloin luteet
purivat minuakin, en luullut niis­tä
olevan mitään hyötyä yhdelle­kään
ihmiselle. Nyt vasta huo­maan
luteidenkin tärkeyden tä­män.
yhteisen aurinkomme alla ; . .
Täs.sä vaiheesa voimme kaiketi
tutustua ystävämme Kenkkusen
saksimaan lude-uutiseen.
Kysymyt- on Washingtonista ke­säkuun
8 päivänä i,aapilneesta
Reuterin uutistiedosta, jonka lai-naame
"Kenkku.sen" toivomuksen
mukaisesti kokonaan.
"Amerikkalaiset tiedemiehet ke­hittävät
parhaillaan Vietnamin so­taa
varten uutta asetta — huuta­via
luteita"; sanotaan Reuterin uu­tistiedon
alussa ja jatketaan
"Nämä luteet eivät puro, mutta
ne vainuavat: vihollisen viidakos-saf
ja päästävät verenhimoisen
huudon: Tiedemiehet tutkivat
parhaillaan miten tätä ääntä voi­taisiin
vahvistaa siten, että Ihmi­nenkin
pystyisi erottamaan sen.
"Tarkoituksena on, että viidak.
kopartiot kuljettavat mukanaan
luteita esim. puUois.sa, joiden
avoin suu on sunnattu eteenpäin.
Näin pulloon tunkeutuu vain edes­sä
olevien ihmisten haju.
"Uusi tiedustelulaite saattaa
kasvaa jopa peukalonkynnen ko­koiseksi.
Ongelmana ön vain. mi­ten
luteet void?an pitää saman-__
aikaisesti sekä nälkäisinä että hy­väkuntoisina."
Tuo viimeksimainittu "ongel­ma"
ei sellaisenaan ole ongelma
eikä mikään. Sen kun toteutetaan
samaa menetelmää, jolla porvari-sedät
ja matamit pitävät työläi­siä
sa-^nanaikaise-sti jatkuvasti nä­lässä,
joskin samalla huolehdi­taan,
että työläiset ja pikkufar-marit
saavat sen verran purais­ta,
että pysyvät työkuntoisina.
Tieteellisiin asioihin kiintynyt
Kenkkunen esittää puolestaan vis­sejä
ehdotuksia luteiden kehittä­j
i l l e — ja - hänellä kuten monilla
muillakin "menneiden päivien"
metsämiehillä on omakohtaista ko­kemustaan
luteiden kanssa
Hän esittää mielipiteitään seu­raavaan
tapaan
Kokemukseni perusteella suosit­telen
metsäludetta ensimmäiselle
tilalle näissä tappohommissa. N i i ­t
ä ei tarvitse taskuissa kuljettaa
viidakkoihin, sillä ne v.^inuavat
ihmisverta pitkien matkojen pääs­tä
maalta, ilmasta ja luultavasti
mereltäkinr^
Minulla on aikaisemmalta ajalta
45-vuotinen kokemus näiden ca­nadalaisten
metsäluteiden kanssa
ja tiedän mistä on kysymys.
Ne käyvät ihmisen kimppuun
kuin pahimmat pedot konsanaan.
Vain union järjestäjiä ne pelkää­vät.
Kun union j ä r j e s t ä j ä t tulivat
metsäkämppien ovesta sisälle niin,
e t t ä unio jäi pysyvästi miesten
turvaksi, silloin painuvat luteet
ikkunasta ulos.
Näin ystävämme Kenkkunen,
Albertasta. ^
Nähtäväksi vain jää, saako
Kenkkunen Pentagonin sotaher­roilta
prenikan rintaansa tai ker­tamaksulla
asianmukaisen kor­vauksen
mielestämme johdonmu­kaisesti
perustellusta • esitykses­tään,
1 — Känsäkoura.