Vapaus, August 11, 1925

              SiFe2 TmUim etokgin II p>~Tii£g., Ang, l l t i i , 1§25
Sellaisena kuin British North America Act on nyt
toto EuomMm, tySvSestaa Elnenkannattajs. ilmes- voima-a, voidaan siihen tehdä lisäyksiä ainoastaan
fijry Sudbaryssa, Ont, joka tiistai, torstai ja IsosotaL
T o i m i t t a j a t :
S. G. NEIL. AEVO VAARA.
VAPAUS (liberty)
The only organ of Finnish Workers in Canada. Pob-li£
hed in Sudbary, OnL, every Taesday, Tborsday and
i^tord^.
Eegjstered at the Poct Office Department, Ottawa,
&3 ggcond class niatter.
General advertising ratcs 75e per coL inch. Mi-nlmum
charge for cingle insertion 75c. The Vapaus
Is the best advertising medium among the Finnish
People in Canada.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
et Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sudbnry, Ont.
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotukset 50c palstatuuma.
NimeniBuntosilmotukEet 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotakset §1.00 kerta, $2.0a 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
EnoUmanilmotukset $2.00 kerta. $50c lisämaksu
ailtoslaueeelta tai muistoväi^yltä.
Halntaantiedot ja osoteilmotukset 60c kerta, $1.00
tcohnekertaa.
TilapälsUmottajien ja ilmotusakenttuurien on, vaa-fltttaessa,
lähetettävä ilmotushinta etukäteen.
Englannin edustajahuoneen luvalla Lontoossa, mutta
koska s& on tehtävänsä täyttänyt, on sen kumoaminen
oikeutettua. /
Mutta vaikka Kommunistipuolue ottaa käytännöl­lisesti
osaa Canadan itsenäisyyden ajamiseen, ei.se silti
antaudu harhakuvitelmiin. Canadan kapitalistiluokka
tulee ryostäm||n työväestöä yksinään aivan yhtäläisesti
kuin Englannin taikka Yhdysvaltain kapitalistit^ Mutta
samalla kertaa brittiläinen maailmanvalta hajoaa nope­ammin,
ja me olemme kulkeneet askeleen lähemmäksi
työläisten ja maanviljelijäin tasavaltaa Canadasa.
TILAUSHINNAT:
Canadaati yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
<1.50 ja yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi $5.50, puoli vk.
88.00 ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei nenrhi roha, ei tuJla lähettämään.
pitsi asiamiesten joilla on takaukset
Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont>
torissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
\ebteen torstaina kello 3. :
Jos ette mil'^in tahansa saa vastausta ensimaiseen
Mrjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.1
etooonallisella nin>ellä.
J. V. XANK^STO. Liikkeenhoitaja.
Ssoiiialaisteii osastojen
selide lafUIstettpiin
järjestöön
Canada ja Brittein valtakunta
Bfaailmassa ei ole nyt olemassa eikä ole milloinkaan
ollut ainuttakaan imperialistista kliUciä, joka olisi väki-valion
turvissa harjotettavassa tunnottomassa riistossa
voittanut brUtiläisen maailmanvallan. Alkaen räjähtä­vien
kuulien käytöstä, joilla on anraiuttu dervishejä Poh-jois-
AfrikassaiZulu-heimojen teurastukseen etelässä; Ca­nadan
intiaanien kylmäveriseltä tiirmeUuneisuuteen aja
misesta, maoris-heimojen hävittämiseen Uudessa SeelaU'
niesa; amritsarien 4eurastamisesta Intiassa, opiumikaup'
paan KiinassQ^; vijoflanpin . Itsenäi^yysliikkeen kukista­misesta,
iEgyptift:l:snsalIisen liikkeen nujertamiseen;
Etelä-Afrikan 'lakköutuAeiden kaivosmiesten pommitta
ihis^a ja!heidän johtajiensa hirttämisestä, sotilaiden
' käyttäm^eeh Novk Sco^assä; jähetyssaarnaaj ien käyt-tämiseistä
inyrkyttämään «pakanallisten» alamaisten mie­liä
alusmaissq^; marsalkka Haigin matkusteluihin, joiden
todellisena'tarkotuksena on kesyttää suursodan veteraa­neja*
h i l j ä i ^n nälkäkuolemaan; Englannin työläisten
taloudellisesta näärinyttämisestä, siinä määrässä, että
Lloyd Georgekin sitä ^paheksui, heidän potkimiseensa
pois synnyinnjaästaan sentähden, että heitä oli liikaa
kaikissli Jniii&U' tapahtumissa oh Englannin hallitsevan
luokan histori^ (iitkä sarja ahneuden ja säälimättömyy­den
rajatonta vainotoimintaa.
Canada, siitä huolimatta että se on yksi vähemmän
t$rkea osa,, on silti sangen huomattava rengas brittiläi­sen
valtakunnan ketjussa. Se sijaitsee maantieteellises­ti
sillä tiellä, jota myöten brittiläinen kauppa kulkee
maapallon ymVäri. Se on brittiläisen liikaväestön kaa­topaikka.
Se on rekryyttien värväyspaikka brittiläisen
imperialismin sotia varten* Se on myös huomattava brit­tiläisten
tavarain kuluttaja. Mutta nykyään Canada os­taa
enemmän Yhdysvaltain kuin Englannin tuotteita.
Yhdysvaltalaista kapitaalia on sodan jälkeen sijotettu
Canadaan enemmän kuin englantilaista. Canadan halli­tuksen
ja kuntien bondeja niyydään New Yorkissa eikä
Lontoossa. Canadan kansa on ikäänkuin jalkapallo, jota
potkitaan kahden imperialistisen kilpailijan, Englannin
jo Yhdysvaltain välillä.
Brittiläinen Valtakunta on hajaannustilassa, kuten
muutamat sen julkisuuden miehistä toisinaan varomatto­masti
tunnustavat. Sen hallitseva luokka, teKdessäänepä­toivoisia
yrityksiä estääkseen luhistumisen, panee toi­meen
näyttelyitä kuten on nyt Wembley-näyttely, se
pitää Walessin prinssiä jatkuvasti matkalla, samaan ai­kaan
lähettäen imperialistisia agitaattoreitaan yhden
toisensa jälkeen eri alusmaihinsa, järjestämään sellöisia
järjestöjä kuin on esim. British Empire Service Leagi^e.
Samaan aikaan amerikalainen imperialismi laajenee ja
yhdistää itseensä sekä on nopeasti syrjäyttämässä Suur-britannian
niin Canadassa kuin Austraaliassakin. Mutta
se näyttää olevan'siksi varma taloudellisesta kontrollis­taan,
ettei se välitä poliittisista vallotuksisto. Se haluaa
panna Britannian hallitsemaan aaltoja, mutta ainoas­taan
aaltoja.
Canadan itsenäisyys on viime aikoina tullut selvem­mäksi
ja ^syvällekäyvemmäksi. Joitakin vuosia sitten pu­huivat
Manitoban, Saska(chwanin ja Albertan maanvil­jelijät
Pominionista eroamisesta ja erikoisen siirtokun­nan
muodostamisesta sentähden, että konservatiivinen
joukkokunta ajoi nurin Yhdysvaltain kanssa tekeillä
olevan tullisopimuksen. Mutta me emme tarvitse Cana
dan «vapaavaltiota», vaan itsenäisen tasavallan, joka on
erossa yhtähyvin Englannista kuin ^ Yhdysvalloistakin.
Yhdysvaltain maailmanvalta on aivan yhtä halukas uh
raamaan 57,000 Canadan työläistä tulevissa sodissaan
kuin Britannia uhrasi viime sodassa.
Canadan itsenäisysliikkeen kasvaminen edellyttää
-vaatimusta, että n.k. British North Ainerica Act (Cana­dan
nykyinen perustuslaki) on peruutettava, ja siitä
johdonmukaisena seurauksena kutsuttava perutusla-keja
laativa kokous, laatimaan uuden perustuslain
maalle. .
Brittiläisen imperialismin kätyrit
Kuninkaallisen sotahauta-komissionin keräämioi tie­tojen
mukaan teurastettiin 1914 — 1918 suursodassa
miljoona Britannian ja sen siirtomaa-joukkoihin kuulu
nutta sotilasta. Miljoona miestä, etupäässä työväenluo­kan
jäseniä, uhrattiin sen riistäjäroikan n&asäkkien
suojelemiseen, joka työväenluokkaa sortaen hallitsee
kaikilla maailmankufmilla olevia, Brittein valtakunnan
nimellä tunnettuja alueita, valtakunnan, jossa auriko
ei koskaan laske.
Vuonna 1924 oli Canadan jokaisessa kaupungissa,
Halifaxista Vancouveriin saakka, suuret määrät työttö­miä.
Tänään, huolimatta suursodan hirmuisesta ihmis­uhrien
paljoudesta, ovat olosuhteet Canadassa, samaten
kuin koko Brittein valtdkunnassa, monedcertaisesti huo
nommat kuin 1914. Työttömyys on laajemmalle levin
nyt, elintaso paljoa alhaisempi, eikä ole olemassa mitään
toiveita olosuhteiden paranemisesta lähimmässä tulevai­suudessa.
'
Älköön kukaan hämmästykö vaikka olisinmiekin työ-i^
äenluokan toisen teurastuksen partaalla. Brittiläisellä
imperialismilla, maailman suurimmalla työväenluokan
sortajalla, on tätä nykyä monta pulmaa jratkaistavana.
Brittiläiset kapitalistit ovat häviämässä kilpailussa tois­ten
imperialististen valtojen kanssa; heidän kauppa
markkinansa tulevat yhä rajotetummakäi. Vallatakseen
sodan edellisen asemansa liikemaailman herruudessa,
imperialistien täytyy polkea Britannian ja siirtomaitten
työväenluokka entistään kurjempaan tUaan, voidakseen
my^dä halvemmalla kuin muut kilpailevat imperialisti­set
maat.
Englannissa itsessään kehittyy nopeasti samanlainen
teollinen tilanne kuin 1914 Englannin työväenluokka
asettautuu puolustustaisteluun. Siitä ei ole pitkää aikaa
kun egyptiläisten ilsenäisyysyritykset kukistettiin. Inti­assa
miljoonaiset joukot vaativat heille annettavaksi
itsehallinto-oikeuden, siitä huolimatta, että brittiläiset
herransa sadkn viidenkymmenen vuoden valtauksen jäl­keen
sanovat intialaisten olevan kykenemättömiä itseään
hallitsemaan. Miljoonat kiinalaiset ovat nousseet tais­teluun,
vapautuakseen siitä epäinhimillisestä teollisuus-orjuudesta,
johon kaikenkarvaiset ulkomaiset imperia­listit
ovat heidät alistaneet. Ja, työväenluokan taistelu-rintOmah
eturiveissä seidoo imperialismin suurin vihol­linen,
Neuvostoliitto, jota vastaan Englanti yrittää saa­da
liikekannalle oman sotavoimansa lisäksi. Ranskan,
Saksan ja erinäisten Itämeren ja Balkanin maiden pus­kurivaltioiden
sotavoiman. Tälläkertaa on miltei mah­dotonta
ennustaa missä ensimmäinen yhteenotto tulee
tapahtumaan.
Canadassa levitetään imperialistista propagandaa
kaikkialle. Entinen brittiläisten joukkojen ylipäällik­kö
Ranskassa, kenraali Haig, kulkee täällä yhdistääk­seen
kaikki entisten sotilaitten järjestöt Brittein vaha-kunnan
, sotapalvelusliittoon, jonka perussääntöjen sa­notaan
edellyttävän, että jokaisen jäsenen tulee>0ölla
valmis milloin tahansa sotapalvelukseen. . Torontossa
ensi kuussa pidettävässä Canadan kansallisessa näyt­telyssä
tulee olemaan pääpuhujafna imperialistien ren
ki, vara-amiraali Sir J. A. Ferguson.
Toronton osaston alostos
Ottaen lukuun etta Canadan
Kommunistipuolue tulevan edusta­jakokouksen
yhteydessä tullaan ai­nakin
huomattavassa mäÄrfpiaä uu­delleen
järjestämään, pidämme me
tarpeen vaatimana että suomalai­seen
kfelijärjestöön kuuluvat osas­tot
tekevät lopullisen ja kiinteän
päätöksensä suhteestaan laillistet­tuun
järjestöön.
Toronton osasto ymmärtää, että
mikäli Kommunistipuolue on kyey-rayks
«ssä, niin tiukka ja keskitetty
toiminta . yksistään vain voi taata
kykenevän ja vaikuttavan taistelu-koneiston
syntymiseen työväenluo­kan
hyökkäyksiä ja puolustusta var­ten.
Olemme sen lisäksi myös sU-lä
kannalla, että kaikki ne väli­neet,
joita puolue käyttää opettik-sen
ja kasvatustyön apukeinoina
täytyvät olla tiukan ja keskitetyn
puoluehallinnan alaisia. Kun kat-selenune
viflmeisen parin vuoden
historiaa, niin kellään el ole ollut
mitään sanomista vaikka lehtiliik-keemme
ja Vapaus-lehtemme ovat­kin
siirretty Järjestön omaisuudek­si.
Jokainen kaiketi pitää, että
niin suuren ja tärkeän valistus­työssä
käytettävän omaisuuden hal­linto
kuuluu luonnostaankin yhtei­seksi
asiaksemme, mutta osastojen
omaisuuksiin nähden on olemassa
huomattava määrä erimielisyyttä.
Tämän tähden haluaisimme kysyä,
että mitä varten nämä meidän haa-imme
ja kokoushuoneemme sitte
todellakin ovat olemassa. Eivätko
nekin ole puhtaasti opetus- ja kaö-tusvällneltä
ja eikö silloin niiden'
cin hallinto keskitetyn järjestötoi­minnan
avulla olisi yhtä edullinen
kuin kustannuslllkkeemme omaisuu­den
Tjallinta. Herää kysymys, ovat-co
nämä rakennukset osastoja ja
osastot puoluetta varten, vai ovat-co
osastot haaleja varten ja haalit
oitain nurkkakuntalaispyrklmyksiS
varten.
Beaver Laken jutun yhteydessä
selitettiin, että ei ole hyvä antaa
näyttänyt, että poikkeustilanteiden
vallitessa on aina parempi, että toi­mitaan
joukkona eikä hajallisina
ryhmäkxmtina. Ja mitä lainopilli­seen
puoleen tulee niin kumpikaan
menetelmä ei ole sanottavastikaan
toistaan parempi tahi varmempL
Mutta puolue-edun kannalta joik-ko-
omistus joka ulottuu yli koko
maan, on huomattavasti edullisem­pi
sillä silloin joutuu omaisuuksien
takavarikointi yleiseksi koko maata
käsittäväksi asiaksi ja se herättää
huomiota joka työväenliikkeelle on
kerrassaan välttämätöintä tämänta­paisissa
kysymyksissä. Lain mu­kaan
ei ainoastaan omistajat mutta
myös ne, jotka lainaavat toiminta­välineitä
niille joiden toimintaa pi­detään
laittomana ovat samalla ta­valla
edesvastuussa. Näin ollen jos
osastot ovqt toimivia osastoja, eikä
vain nurkJcakuntalaisia tanssi- ja
huvittelukoplla, voivat he saattaa
yksityisesti omistetun omaisuuden
yhtä suureen vaaraan kuin joukolla
omistaman omaisuudenkin. Kalk­kiin
näihin seikkoihin nojaten esit­tää
Toronton suomalainen osasto:
Ensiksi. Slurtämällä omaisuu­det
puoluekontrollln alle voidaan
estää yksityisiä osastoja vajoa­masta
palkalliseen nurkkakunta-laisuuteen
ja siten vaikeutta­maan
puolueemme kehittymistä
suurten joukkojen kannatusta ja
luottoa nauttivaksi tinkimättö­mäksi
luokkataistelupuolueeksi.
Toiseksi. Että edustajakokous
määrää kalkkien niiden osasto­jen,
jotka eivät vielä ole yhty­neet
Suomalaiseen Järjestöön,
tekemään sen ensimäisessä tilai­suudessa,
siliä puolueen ja osas­tojen
toiminnan uudelleen jär­jestäminen
edellyttää huomatta­via
muutoksia osastojen raken­teeseenkin
nähden, joten omai­suuksien
siurtäminen järjestölle
käy tältäkin kannalta katsottuna,
suoraksi välttämättömyydeksi.
Selvitykseksi Icdustrialistin No.
178. olleeseen Port Arthurin "ra-portterin"
kyhäykseen, jossa "ra-portteri"
lähtee tonkimaan asiaa
m^en Albin Mäki on 'erotettu
"paartilaisten leiristä". Tulkoon
tässä sanotuksi, että sanottu Mäki
on itse eronnut Kommunistipuolu­een
osastosta, ollen hänen jäsen­maksunsa
jälessä jo 7 kuukautta.
Sääntöjemme mukaan jo kuuden
Edustajakokouksien
pito
Toronton suomalaisen osaston
alustus .
kuukauden jälessäolon tähden py-hitään
nimi pois jäsenluettelosta,
joten ei ole mitään erottamista ta­pahtunut,
sikäli kuin asla koskee
K P. osastoa. Toiseksi on "ra-portterin"
turha väittää, että Mäki
muka olisi 22 vuotta sitten ollut osas­ton
perustajia Port Arthurissa. Ko­ko
kyhäys mitä "raportteri" koet­taa
valeista kokoon pusertaa, on
siksi halpa-arvosta, ettei siihen
kannata enempi kajota. Mutta. ei
ihme, "raportteri" on taitanut sai­rastaa...
sitä kirjoittaessaan.
Toronto suomalainen osasto eh-puoluehallinnon,
käsiin osastojen yk-dottaa, että Canadan Kommunisti-sitylstä
omaisuutta; että ei ole puolueen edustajakokoukset pldet-eduksi
kantaa toimeenpanevan ko-täisiin tästälähtien. joka toinen vuo-mitean
syliin meidän vaivalla ja uh- gj ja että edustajakokousvero alen-rauksllla
pystytettyjä haalejamme, nettalslin 50 senttiin vuodessa, ny-
Canadan pitäisi olla militarismista vapaan, mutta
siitä huolimatta täällä pidetään yllä sotilaallista run­koa,
jonka ympärille voidaan koota sotaretkelle val­miita
joukkoja yhtä joutuun kuin vuonna 1914. Sään­nöllisten
armeijasolujen lisäksi on täällä sitten suurso­dan
pidetty yllä ammattttappajain, kenraalien esikun­tia.
Niihin kuuluville, miehille maksetaan 6,000—9,000
dollariin vuodessa. Neljätoista heistä saa palkkaa yh­teensä
90,000 dollaria vuodessa siitä, että ovat toi­missa,
joissa pommeja ei tarvitse pelätä- — Kätyröimi-nen
brittiläisen imperialismin hyväksi on tuottavaa
hommaa-
Kenraali Sir Arthur Currie oli ennen sotaa päällik­könä
suojelusväessä. Nyt omaa hän sotilaallisten ar­vojensa
lisäksi Montrealin pankin johtajan ja McGill
yliopiston presidentin toimet. Sir Julian Byng koro­tettiin
parooniksi ja Canadan kenraalikuveriiööriksi.
Sir Douglas Haig sai suuren rahalahjan ja korotettiin
kenttämarsalkaksi ynnä kreivin arvoon.
Canadalaisilla ei ole mitään voitettavaa ottamalla
osaa sotiin «valtakunnan puolustamiseksi», mutta heil­lä
on paljo menetettävää jos ainoa työväenvalta maa­ilmassa
— Neuvostoliitto — saatetaan vaaranalaiseksi.
Punainen armeija on — siitä huolimatta että se on
Neuvostoliiton maissa — kansainvälisen työväenluo­kan
taistelujoukko. Jos sen niskaan hyökätään, niin
suuret t}^öläisjoukot maailman kaikissa osissa, rientä­vät
sitä tukemaan. Canadan työväenluokan tulisi olla
ensimäisenä tuki jäin joukossa.
— Tuotannon valtaamisen kautta yhteiskunnan hal­tuun
poistuu tavaratuotanto, ja samalla tuotteen her­ruus
tuottajaan nähden- Yhteiskunnallisen tuotannon
anarkian tilalle tulee tietoinen järj^täminen. Taistelu
yksilöllisen olemassaolon puolesta lakkaa. Sen kaut­ta
erkanee ihminen eräässä mielessä vasta lopullisesti
eläinkunnasta, astuen eläimellisistä olemismuodoista
todella ihmisellisiin. — Engels.
sillä kukapa voi tietää vaikka puo-bie
joskus joutuisi harhateille ja
silloin olisivat omaisuutemme men­nyttä
kalua. Tätä sanottiin ja se­litettiin
aikana, jolloin sadat ja tu­hannet
toverimme kaikissa maissa
olivat valmiit astumaan vankiloihin
ja hu-ttolavallekin Kommunistipuo­lueen
tähden. Nämä ihmiset eivät
pelänneet, dttä heidän uhraamansa
omaisuus joutuisi tuuliajolle. Sillä
kaikesta huolimatta, tämä uhrautu­vaisuus
ja uskollisuus on omaisuut­ta
ainakin yhtä suuressa määrässä
kuin jonkun osaston rakentama ko­koushuone.
Tässä edellämainitussa
pelkuruudessa eli ja elää jotain sai­rasta
ja puoluetoiminnallemme täy­dellisesti
vierasta ja jos mikään
niin juuri tämä ajatus toteaa, että
omaisuuksien hallinto yksikköryh-ra'len
kautta puolueessamme on mi­tä
vaarallisin ja turmiota tuottava
menetelmä.
Muistaako kukaan josko beaver-lakeläiset
pitivät mitään ääntä vaik-ka
Vapauden omaisuus siirrettiin
"Järjestön" omaisuudeksi, tahi pi­tivätkö
he silloinkaan mitään ääntä
kuin kymmenet- osastot siirtellvät
suuriakin omaisuuksia "Järjestön"
omaisuudeksi. Me emme ainakaan
sitä kuulleet. Vasta silloin kun
tuli kysymykseen heidän oman
omaisuutensa siirto, niin, silloin nou­si
meteli. Meteli nousi vain sen
tähden, että silloin oli kysymykses­sä
beaverlakeläisten oma rakkaaksi
käynyt omaisuus. Puolue-edun kan­nalta
katsottuna ovat kaikki toi­mintavälineet
yhtä tärkeitä, olivat;;
pa ne sItte missä hyvänsä. Kun
Sudburyn haali ja kymmenet toiset
haalit siirrettiin "JärjestöUe" niin
se ei loukannut beaverlakeläisiä,
vaikka se kylläkin olisi loukannut
puoluetta jos tämä menetelmä olisi
paha ja epäedullinen. Beaverlake-läiset
katselivatkin asioita vain ah­taan
nurkkakuntalaisuuden puit­teissa.
Voidaanko otaksua, että
sellaisella ahtaalla hengellä varus­tettu
osasto, silloin- kuin puolueem­me
joutuu suurten ja ratkaisevien
kysymyten pariin," ei ensin katsele
oman haallnsa etuja, ja sitte vasta
jos jää mahdollisuutta, koko puo­lueen
etuja, että sellaiselle osastol­le
on suuremmasta merkityksestä
paikallinen kokoushuone kuin koko
maata käsittävä luokltatalstelu.
Että taas vainojen aikana omai­suus
säilyisi paremmin osastojen
omaisuutena oDen, joa osastot ovat
luokkataistelukannalla on jotain jo­hon
me emme usko. Käytäntö on
kyisen 75 sentin asemasta.
Perustelemme tätä esitystämme:
Ensiksi. Mikäli me ymmärräm^
me niin kansainväliset edustajako­koukset,
tullaan myös pitämäänj ker­ran
kahdessa vuodessa ja näinollen
emme näe mitään syytä miksi Ca­nadan
Kommunistipuolueen kokouk­sia
pitäisi pitää kerta vuodessa.
Toiseksi. Vaikka alennetaankin
edustajakokousvero ja siten vähen­netään
verotusrasituksia jäsenistöl­tämme
niin sittenkin tulisi puolu­eemme
saartaan huomattavasti suu­remman
summan edustajakokouksia
varten kuin nykyisin ja siten saa­taisiin
suurempia mahdollisuuksia
laajemman edustuksen aikaan saa­miseksi
kuin nykyisillään ollen.
Kolmanneksi. Että tällä sääs­töllä
joka nyt kuluu edustajakoko­ukseen
tulevien kyydeissä, voitaisiin
tehdä huomattava määrä enemmän
agitatsioni- ja järjestämlstyötä puo­lueemme
hyväksi.
Neljänneksi. Voisihan toimeen­paneva
komitea tarpeen tullessa
kutsua kokoon supistetun ylimää­räisen
kokouksen jos sellainen näyt­täytyisi
välttämättömältä.
Uusien puoluejäsenten
toiminta- ja edustus­kelpoisuus
Ehdotetaan, että puoluesääntöjen
14 luvun molemmat pykälät muu­tetaan
sellaisiksi, että jokainen Ca­nadan
Kommunistipuolueen jäsen,
joka on määrätyn ajan kuulunut
Kolmannen Kansainvälisen hyväk­symiin
' puoluejärjestöihin missä
maassa tahansa, on yhtä kelvolli­nen
edustus- ja toimintaperusteil­taan
kuin Canadan Kommunistipuo­lueessakin
olleet jäsenet.
Perustelut. Olemme havainneet
että monet tolmekkaat Kommunisti­puolueiden
jäsenet, jotka ovat pit­kät
ajat toimineet muissa maissa
liikkeemme hyväksi ja omaavat laa­jan
ja rikkomattoman toverQuoton
Ja suuret kokemukset, ovat entisen
sääntömääritelmän' mukaan estetty­jä
käyttämästä kokemuksiaan ja
tietojaan vaikuttavalla tavalla lllk-keenune
hyväksi.
Tällä tavalla emme syrjäytä nii­tä
voimia, jotka mahdollisesti enti­sen
pykälän pakoittamana tulevat
olemaaii toimettomina tässä maas­sa
ollessaan, ehkäpä pitemmänkin
ajan.
Toronto suomalaisen osaston puo­lesta
Alf. HautamaM.
Kaupankin isan (pormestarin)
puolesta oli julistettu t.k. 3 päivä
yleiseksi jr;hlapäiväksL Juhlissa oli
kaikenlaista humpuukia mitä olla
ypl. Muunmuassa ratapölkyn veis­to-
ja paperipuitten kktkasukilpai-luja,
joista palkintona jaettiin pie­niä
prenikoita, ja pidettiin hauskaa
niitten kustannuksilla, mitkä paita
märkänä kilpailivat. liettävin • kui­tenkin
oli se, että juhlakentälle oli
myyty ennakkolippuja, ja sitten
juhlien aljettua oli järjestetty suu­ri
joukko järjestysmiehiä, joina
esiintyi kaikenlaiset poikaviikarit.
He ottivat kiinni jokaisen, jolla ei
ollut juhlamerkkiä ja veivät oman
järjestämänsä oikeuden eteen tuo­mittavaksi.
Tavallisesti oli sakko
dollari jokaiselta, joka esiintyi ti­laisuudessa
ilman juhlamerkkiä, tai
rikkoi jotain heidän säännöstely-jään.
Siitäkös ilo nousi varsinkin
sellaisia kohtaan,' jotka eivät osan­neet
puhua englanninkieltä. Suuret
joukot pitivät iloa näitten kielental-tamattomien
kustannuksella. Täl­lainen
n^enettely henkilöitä koh­taan,
jotka eivät osanneet puhua
englanninkieltä näyttää hyvin Ival­liselta.
Oli väfaailä jäSdS auton ruhjot­tavaksi.
T.k. 1 päivänä Fort Wil-
Uamlssa oli" Montrealin pajiklsta
ulos tullessaan Kalle LIndrus jäädä
auton alle, mutta vime tingassa
sai voimakkaasti kiinni auton edes­sä
olevaan suojustankoon, ja pysyt­teli
sen päällä nilnk^uan kuin auto
törmäsi huimaa vauhtia seinään.
K. Lindrus - sai jalkoihinsa lievem­piä
vammoja, jotka eivät ole var­sin
vaarallisia. Mutta onni oli täs­säkin
onnettomuudessa, sillä silmin
näkijä kertoo, ^ttä auto kulki niin
lujaa vayhtia, että on ihmeteltävä
miten K. Lindrus voi pysytellä
kiinni suojustangossa.
Osasten keattijaHaj rr.
aa t-k. 3 pnä onnktuiv2t^
7^ Se seikka ^tS^
kiset vapaapäivät eivät
sakaan ole aivan yleiset
osa varsirJdn rakenn^styS-'''''
työssä, vaikutti, että
oUut niin runsas k.n "^S^^^
toivottavaa. Kentillä J^"^^-
«heau- ja m u i h T k a S ?^
osanotto runsas. MSS^
lupokaalln alkuerä blSat
tettiin, sekä naisten S - S
Un kaikki kilpailuerät. NIJ!^
kaalin voitti vuodeksi halt.„i°£;
na Saarinen. »«a As-
RuoItajSrjestykien t^ i , ^ -
Toronton vankilassa on otettT^
kavan harkinnan alaiseksi -r!:
johtuu siitä kun siellä nj]^'^"1i
useita suuria herroja, ia,te„ u
drew Pepall ja entinen
rahastonhoitaja Peter Smith
Herrat ovat herroja linnassako, t
kun he ovat valittaneet/että w
voihin nousee "finnejä", ha &
tyy syödä liian usein kaurapnoa
ja siurappia, niin vankilavimoaa.
set ovat panneet toimeen koko tsy.
kuntaa käsittävän tutkimuksen, s.
nä he ilraottavat huomanneensa,'^
tä Toronton vankilassa on huonc:^
pi ruoka, kuin maakunnan maia
vankiloissa ja vankifarmeilla. TH-tysti!
Eihän sitä kannata paijj.
taa ruokaa kaikissa maakunnan n>
kiloissa Toronton vankilassa o'j.
vien suurien lurj — ei kun Is-rojen
tähden. Sanotaan vaan, etii
täällä on tähän saakka oDut huo­nompi
ruoka ja parannetaan via
sitä, että" muka joka paikassa tulei
samanlainen. Viisasta meininkii!
PilvenpiirtEjistä. Canadian
tional rautatien 26-kerroksista "pii.
venpiurtäjää", jota aikaisin keväa.
lä annetun llmotuksen mukaan
alettaman rakentamaan heinäkm
puolivälissä, ei ole vieläkään Uu­tettu.
Paikalla sijaitsee sanota
rautatien vanha talo koskemattoiu-na
kaikkine toimistoineen niin kiiii
ennenkin. Näinä pävinä on kii;-
pungift lehdissä kierrellyt uutine!!,
että tällä viikolla aletaan Bay ji
Temperance katujen kulmaan »•
kentamaan 12-kerroksista taloi,
jonka kustannusarvio bn SDO.OU
dollaria. Saisihan siinäkin maiti-ma
mies vähäksi aikaa työtä, jis
ei vaan rakentaminen jää pellubi
aikomukseksi, kuten niin usein n
tapahtunut. — Joku.
Katuvaunu syttynyt tuleen, yksi
vaarallisesti loukkaantunut Lau-antai-
iltana tai paremmin sunnuntai
aamuna kello 12.10 Port Arthurista
Wllllamiin menevässä vaunussa syt­tyi
tulipalo, joka teki pakokau­hun
heti matkustajissa ja jokainen
koetti päästä ulos mikä lasista ja
ovesta. Kaikkein pahlnten louk­kaantui
Miss. Alvina Kruptola, jo-k^
asuu Wllllamin puolella, hypä-tessään
ulos akkunasta. Kukaan
ei kuitenkaan luokkaantunut hen­genvaarallisesti,
saivat ainoastaan
naarmuja ja haavoja käsiinsä, ja
joiltakin purskahti nenästä verL
Vieläkin huomautus niille, jotka
eiv^t ole ennemmin huomanneet
lehdistä, että kappale "Kosijat"
tullaan esittämään viimeisen kerran
osaston talolla perjantai-iltana t.k.
14 päivänä. Sen jälkeen tulevat
näjrttelijämme menemään saman
cappaleen kanssa Nipigoön^ jossa
esittävät sen 15 pävän iltana. On
melkein turhaa huomauttaa enää,
sillä jokainen tietää, että Kosijat
on parhaita meikäläisiä operetteja.
Siinä on yksistään musiikkia 80 si­vua.
Se jo antaa ymmärryksen
sen kauneudesta ja suuruudesta.
Siis jokainen haalille t.k. 14 päi­vän
Illalla kello 8.30. — J.
Kaikki Pt. Arthurissa ja ympä­ristöllä
olevat Työläisten Osuustoi­mintaliikkeen
jäsenet muistakaa saa­pua
osuuskunnan kokoukseen, joka
pidetään elokuun 16 p., 316 Bay
St, klo 1.30 j.p-p. Muilla ei ole
läsnäolo-oikeutta, kuin jäsenillä ja
niillä, jotka ovat lainanneet rahaa
osuuskunnalle, jotenka niiden olisi
välttämättä saavuttava kokoukseen.
Kokouksessa on tärkeitä asioita poh­dittavana.
Katsokaa ilmotusta lä­hemmin
Vapauden elokuun 11 p.
ntmierosta.
fancmrin uutisia
Uskon kiihkoilijat kinusnt \tf
sto. Viime maaliskuusta asti ci
täällä toiminut eräs uskonnollilla
koplakunta, pitäen kokoaksiaan ^
räässä sivukaupungilla olevassa"!*
rätysteltassa", jota he kutsuvat ti-mellä
Pyramid Temple. Tässä HU-nä
päivänä löysi siinä teltan
töllä asuva J. J. Lundy 12-vuota
tyttärensä Elizabethin tuon tet?
pelin yhteydessä olevasta siTiili3>
neesta tunnottomassa tilassa. Le
si, jota ympäröi noin kolime-kymmentä
lahkokunnan jäsi*
makasi selällään silmät ummessa ö-juttomana,
hänen ruumiinsa väi&
dellen omituisesti. Lapsen isä ^
sui paikalle lääkärin hoivaamiE
tyttöä, ja poliisiviranomaiset tetiJ
maan asiaa. Lahkokunnan pääp
tori H. B. Taylor selitti psihS
saapuneille viranomaisille, että Ir.»
lä oli ollut lasten erikoislota
jossa Elizabethin puolesta maife
ohella oli rukoiltu j a että lapa 0
johdosta oli Jumalan voiman «•
kutuksen alaisena, joten
voida mitään. Lapsen k^it^
otaksutaan olleen hypnotiMn
mauksen alaisena. Hän virba 1»
minuutHa myöhemmin, oUm^
hes kaksi tuntia tuon houms^
vallassa. Lapsen isä nyt to^
saada selville, jos on nMom
oikeuskoneiston avulla syyttää P '
ta lahkokuntaa j a sen päam?»
tällaisen tapahtuman johdosta.
Puhetta viiden ttntin
kyydistä. Ensi marraskuQB
deksas päivä loppuu ^m^"^'
B. C. Electrict Railway Cfl_=ig
välinen sopimus, joka naan^
katuväunukyydin maksaksi ^
senttiä. Tuossa sopimol^^
kohta joka velvoittaa .vfch"?-^
musajan umpeen kuluttua
toteennäyttämään, että n^gi
entistä riiden sentin
voitaisi taasen ottaa k a y » -^
Asian johdosta on jo i ^ y t yA
neuvotteluja kaupungin unejJ^
tiön virkailijain väliUä.
trmaksun alenemisesta 1=0^
ei näytä olevan suuriakaan li­sillä
jo näissä alusta^3.t=^
luissa ovat yhtiön v i r k a Ä^
neet, että viiden sentin k J ^ ^ ,
käytäntöön ottaminen on
taa mahdottomuus. Sanoen 1
tilikirjojen avuUa v o h ^^
västi todistaa, ettäyhhon^^
omistajat eivät saa fy,<^^
j^5«„9sta"tjydFttaTa3'