Vapaus, October 7, 1965

              Sivu'2 Torstaina, lokak, 7 p, — Thursday, Oct. 7,1965
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) Established Nov. 6, 1917
EDITOR: W . E K L U N D MANAGER: E. S U K S I
TE;LEPH9f«iE: O F F I C E A N D EDiTORiALoy^-^za*
Published thrlce w e * l y : Tuesdays, Thursdays »ndfiaturday» by Vapaus
Publishing Ck). Limited, 100-102 £hn St. Wfis^ 9udbury. Oataxto,X!an««la.
Malhn« Addresa: 8px ?9
Advertislng rates upon applicatloHi traoslatlen f r ^ of äiarge.
Authorized äs secondclass mall by the Post Office Department. Ottaira^
and fior payment of .pofiti^e i n cash.
- CANADIAN LANCUAGtPHESS ClUB
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. (9.00. 6 kk; $4-76 USA.ssa I vk. $ld.OO. 6 kk. 9635
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50. 6 kk. 5.75
Sisällissota Indonesiassa?
Näitä rivejä kirjoitettaessa (tustaina) näyttää sUtä, että Indo­nesiassa
on tapahtunut j a tapahtuu jotakin, minkä tiimoilta ei ole
ehkä vielä viimeistä sanaa lausuttu.
" Kuten tiedetään, viikon vaihteesfia tuli Djakartasta, 87-miIjoonai-sen
Indonesian pääkaupungista tieto, että vallankaappausyritys 64-
vuotiasta presidentti Sukamoa vastaan o l i torjuttu ja että kolme ar­meijan
aselajia oli tukemassa presidenttiä. Perjantaisissa välikohta­uksissa
menetti uutistietojen mukaan ainakin 25 ihmistä henkensä ja
heihin ei lueta niitä kahta kenraalia, jotka Djakartan radion mukaan
perjantaina ammuttiin vallankaappuksen johtajan, everstiluutnantti
Untungin muodostaman vallankumousneuvoston toimesta.
Merkillepantava on Djakartasta tullut tiedonanto, että ilmavoi­mien
varakomentaja A. Andokon on luvannut allekirjoittamassaan
julistuksessa täydellistä lukea hallitukselle. Tämä tiedonanto faäm-mSstytti
Iniitenkin huomioitsijoita siksi, kun tämän ilmavoimien lau­sunnon
allekirjoittajana^ on Andoko, eikä ilmavoimien komentaja
Omar Dani, jonka nimi esiintyi everstiluutnantti Vntungin torstaina
esittämän 45-jäsenisen vallankumousneuvoston nimilistalla.
Vaikka Djakartassa ilmoitettiin olojen rauhoittuneen jo lauan­taina,
ainakin vielä nyt näyttää siltä, etfä normaalitilaan ei ole tiistai­aamuun
mennessä päästy.
Vaikka Washington on väitöksen kiistänyt, n i i n on kuitenkin us­kottavaa,
kuten vissit huomioitsijat ovat selittäneet^ että USAn kuu­luisa
vakoilujärjestö €IÄ on ehkä sekaantunut asiaan auttaakseen
osaltaan Sukamon pois raivaamista ja oikeistolaisten mahdollisen
vallankaappausyrityksen onnistumista, minkä johdosta vasemmistovoi-mat
ryhtyivät todennäköisesti "ennakkoestävään" toimintaan varmis­taakseen
vallan pysymisen kansalla itsellään.
Eräät länsimaiset uutistoimistot ovat väittäneet, että Indonesian
kommunistit kannattajineen olivat tämän vallankaappausyrityksen
johdossa ja tukena. Se tuntuu kuitenkin melko uskomattomalta väit­teeltä.
Kuten tiedetään, presidentti Ahmed Sukarno on monta monituista
kertaa muuttanut mielipiteitään lähimaailman suhteen. Mutta viimek-sikuluneet
pari vuotta hän on ollut johdonmukaisesti ns. "jyrkällä"
kannalla seuraten yleispiirtein Kiinan Kansantasavallan kannanottoja
ja esimerkkejä. Tämä pn ilmennyt Indonesian hallituksen. kielteises­sä
suhtautun^sessa Y K : n ja viimel^i Intian ja Kiinan konflikiissa.
Kun myös Indonesian kommunistinen puolue on yksi niistä harvoista
kommunistisista puolueista, jotka ovat yhtyneet kiinalaisjohtajain
mielipiteisiin, niin tässä tilanteessa tuntuu uskomattomalta olettaa,
että Indonesian vasemmistolaiset, joilla nykyään on muutenkin sa­nansijaa
maansa asioista päätettäessä, olisivat ryhtyneet presidenttiä
kukistamaan.
Jos vielä vahvistamattomissa tiedoissa on kuitenkin perää sikäli,
että Indonesian kommunistinen puolue olisi suhtautunut myötätuntoi­sesti
everstiluutnantti Untungin johdolla järjestettyyn vallankaappa­usyritykseen,
s i l l o in on syytä olettaa, että tämä 3,000,000 jäsentä kä­sittävä
suuri joukkopuolue joutuu nyt painiskelemaan entistä vaike­ampien
ongelmien kanssa.
Vallankaappausyrityksen aiheuttajana saattaa olla myös maan
kotimainen tilanne. Presidentti Sukamo on sairastellut vaikeata mu­nuaistautia.
Sen vuoksi hän on viimepäivinä ollut sivussa poliittiselta
näyttämöltä. Maan talousasiat eivät l i i o in ole parhaalla mahdollisella
tolalla. Kansanjoukkojen keskuudessa on siis tyytymättömyydenkin
aihetta. Jos näin on, j a mikäli vasemmistolaiset ovat todella antaneet
tukea seikkaluluontoiselle vallankaappausyritykselle "ennakkoestSväs-sä"
tarlcoituksessa oikeiston vallankaappausyrit^ien torjumiseksi,
silloin voidaan olettaa, että Indonesia on nyt sisällissodan partaalla.
Joka tapauksessa näyttää siltä, että Indonesiassa on vielä vissinlaista
kuohuntaa. Juuri mistä on perimmäinen kysymys, sitä on vaikea
päätellä Djakartassa saatujen osittain ristiriitaisten ja toisaalta melko
ylimalkaisten uutistietojen perusteella.
Aden labourin koetinkivenä
Kuten olemme uutistiedoista saaneet lukea, Britannian labourr
eli työväenpuolueen hallitus kumosi UMsta viikkoa sitten Adenin pe­rustuslain
ja siirsi vallan brittiläisen kuvernöörin käsiin. Samoin
kuin konservatiivihallitus aikaisemmin, lebouristit perustelivat poik­keustoimenpidettään
puhumalla "terrorismista".
Mahdollista on, että Adenissa, missä viimeksipidetyt (1958) vaa­lit
suoritettiin sellaisissa terrorisuhteissa, ettii maan suurin puolue,
kansan sosialistinen puolue ja ammattiyhdistysliitot boikottivat niitä,
on kehittynyt terroristisiakin toimintamuotoja. Kun kansalta kielle­tään
demokraattiset oikeudet itse päättää omista asi(Hstaan, n i i n se
johtaa' kiertämättömästi väkivaltaisuuksiin j a terrorismiinkin. Kysy­mys
ei siis ole siitä, mitä on Adenissa kehittynyt Britannian imperia­lismin
pakkovallan alaisuudessa, vaan.siitä, mitä on vuoden j ^ v ät
vallassa ' o l l u t Britannian työväenpuolueen hallitus tehnyt sikäläisen
tilanteen korjaamiseksi.
Adenin tapahtumia voidaan tutkia myös vähän pitemmän tähtäi­men
näkökulmasta. Sikäläinen tilanne on kehittynyt siihen,-että Eng­lannin
on ollut pakko luvata Adenille Itsenäisyys V. 1968. Mutta ei
olisi ensimmäinen kerta, jolloin itsenäisyyden lykkäämistä perustel­taisiin
esimerkiksi sillä, että adenilaiset ovat muka itse "kyvyttömiä
hallitsemaan itseään".
Englannin parlamentin labour-jäsen Bob Edwards, joka on Eng­lannin
ammattiyhdistysliikkeen johtajia, kirjoitti toukokuussa 1964
mm. seuraavasti: "Englannin hallitus (toryhallitus oli silloin vielä
vallassa) pitää hallussaan Adenin ja Etelä-Arabian siinä väärissä
uskossa, että vain ylläpitämällä aikansa elänyttä siirtomaajärjestel­mää
ja vain englantilaisen sotilastukikohdan avulla voidaan taata
englantilaiset öljyintcessit . . . Valitettavasti ei ole todennäköistä,
että nykyinen hallitus tarkistaisi lähi-idän politiikkaansa. Tämä suuri
tehtävä on jätettävä Englannin tulevalle labonrhaUltukselle, joka
teivottavaisti tekee rauhan arabien kanssa ja tukee :heltS';kohd^ demo­kraattisia,
vapaasti valittuja hallituksia . . . " *
Bob Edwards Ja tuhannet muut hyvää: tarkoittavat brittiläiset
Moskova. — KU — Erkki EuOf
j>Ua) -^rr^ousujitUstusta koske­lon
iHNträat^oii J i M t l ^^
tullet vfihllelieaMilville ne pät-teeti
joissa Neuvostoliiton talous
4filee vastaisuudessa kehittymään,
l^eskuakomttean Ja korfcefanmm i
^uvoätott >äitt6kslUii alo^eliivB
suuri tjrS; joiika liuluessa smimdt-telu-
ja johtojärjestelmä ja vähi­tellen
myös tuotantolaitosten työ
asettaa vusUn «emiin.
Kaikld asiantontllat «vat sitS
mieltä, että inautokset «vat todel­la
merkittäviä, kenties suurimpia
^lolcakuon- y^Ugphntmmitg»!» jäl­keen.
Niillä kyetään kohottiuiaaii
lesitn Neuvostoliiton taloudessa
luosla aoalidollifuuiltsia.' Euroopan
^sosialistimaissa ~< Joissa my^
•on toteutettu tai toteutetaan aa- >
manlafeia talousuudistuksia—
tpleugasiain tuntijat korostavat,
«että Neuvostoliiton talousuodls-itos
«n rohkea Ja samalla kuiten-ikin
sen toteuttamlsaikatauJu on
rakennettu niin varovaisesti, et-ttei
uudistulcsen yhteydessä voi
(tapailtua suuria viilieitä •
Uudistuksen yleisenä periaattee­na
ou yhdistää keskitetty valtion
johto tuotantolaitosten itsenäiseen
taloudenpitoon, keskitetty aloittain
tapahtuva hallinto paikalliseen
aloitteellisuuteen ja ^ksilöpäällik
kyyden periaate työntekijäkoUek-liivien
osuuden kohottamiseen.
]«IK8IIHINISTEIUdUIN
Luonnollisesti on esitetty kysy
mys: minkä talcia on luovuttava
kansantalousneuvostoista? Eikö nii
denkin puitteissa olisi voitu siirtyä
uuteen johto- ja suunnittelujärjes
telmään?
Vastaus on hyvin yksinkertainen.
Kansan talousneuvostoilla oli nii­den
muodostamisen aikaan vuonna
1957 myönteinen merkitys, koska
ne jossakin määrin kehittivät pai
kallista aloitteellisuutta ja paikal­lista
teollisuutta. Viime vuosina ne
kuitenkin hyvin suuressa määrin
muodostuivat kehityksen jarruiksi
koska kymmenien kansantalousneu-vostojen
piirissä;ei ollut;luonnolli
sesti' yhtään- sellaista,' joka olisi
kyennyt asiantuntemuksella ohjaa
maan njicyisen teollisuuden eri aio
jen ' monimutkaisten teknisten on­gelmien
ra^tkaisuja. »Kansantalous-neuvostot
jarruttivat 'tenistä uu
distusta ja laadun kohottamista ja
teknisen tason ja laadun aloilla rat­kaistaan
nyt kahden maaiimanjär
jestelmän taloudellisen kilpailun
kohtalo, huomautti pääministeri
Kosygin keskuskomiteassa. Sen
vuoksi kansantalousneuvostoista on
Teidän ja meidän
kotiveräjäifä
TOBONTOLAISIA
M A J A V A J A R V E L L X
Beaver Lake, Ont — Allekirjoit
taneella ja koko kotoväeilä oli har
vinainen ja odottamaton tapaus
viime sunnuntaina tavata vieraa
namme mies jota emme ole meillä
nähneet yli kolmenkymmeneen
vuoteen. Mies oli entinen tuttavani
Kauppilan V i k k i Torontosta, joka
saapui Vaurion Paavon matkassa
vieraa kserame. Olipa si Iten myös- •
kin varmaa ettei puuttunut muis­toja
Ja aiheita, sillä muisteltiin sil­loisia
urheilutapahtumia joita Paa
vo kertoili Ja virkisti monilla haus
koilla jutuilla. Paljon on tapahtu-tunut
urheilu- j a muilla rintamilla
sen jälkeen kun olen saanut puris­taa
V i k i n kättä. Oikein paljon k i i
töksia käynnistä.Vikki j a Paavo ja
tervetuloa toistenkin ettei menisi
vuosikynnneniä kuten nyt, k u n taas
saadaan jutella Ja muistella men­neitä
mielenkiintoisia tapahtumia.
— Tekonimus.
saivat nyt ankaran opetuksen siitä,
että se "suuri tehtävä"— imperia­listisen
sorron j a riiston lopettami­nen
Adenissa — ei kuulu Harold
J V l l s o n i n johtaman labourhallituk-sen
ohjelmaan, ei ainakaan käytän­nön
ohjelmaan. — •
Toisaalta on maailmansodan jäl-keinen
kokemus kuitenkib osoitta­nut,
että poikkeuslait, epädemo­kraattiset
vaalit, perustuslain ku­moamiset
ja muut toimenpiteet im­p
e r i a l i s t i s e n / h a l l i t u s v a l l^ jatkami­seksi,
eivät ole voineet ikuisesti es­tää
siirtomaiden vapautumia.
Tältä pohjalta katsoen Adenista
voi hyvinkin muodostua Wilsonin
johtamalle ilauborhailitukselle \Vfika-va
koetinkivi. Kysyinys oei ole «ni­mittäin
yksinomaan Adenista, vaan
nnyös siltä, miten labour-hallitus se­littää
. Adenin tapahtumat muille
ihmisiUe, mukaanlukien -aosialisli-sen
Intlirnatioiuafen JäsenpuQln*^
jotka ovat ilrtiatsseet huolestuhei-suutensa
Adenin tilahteesta.
yaiihentuneena organisaatiomuoto-ipa
luovuttava ja koirvattava ne teol­lisuusministeriöillä,
jotka kykene
vät. ^iantuntemuksella iohtaraaaii
n^kyaik^sta monimutkaista teolli­suutta.
UIKS m PAUUUOIOEN
QIBUUS? ,
. Aineellisen Idinnostuksen lisää-
Jfinä on keskeinen asema tuotan­tolaitoksiin
rauodostettavilla uu-dUa
palkka^ j a palkUoraliastoUla,
joista työntekijöille mafcsetagn pe-iiuspalkan
li^ikBi työsuvitusten
perusteella poIUdeta. Tuotanto­laitokset
määrittelevät itse ne
p^aatteet, joiden mukaan ne tu­levat
suorittamaan lisäpalkldoita
työntekijöilleen.:
Tähänastisista tiedoista ei vielä
käy selville minkä prosenttimäärän
teollisuuslaitoksen voitosta se saa
itse käyttää. Luultavasti tähän ei
voida vielä vastatakaan Ja voittO:.
prosentin osuus voi vaihdella tuo­tantoalasta
riippuen. J(Aa tapauk
sessa tällä asialla on hyvin suuri
merkitys, siUä se ratkaisee kuinka
suuria palkkioita työntekijät voivat
saada ja mikä osuus aineellisilla
kiihokkeilla yleensä tulee olemaan.
Luultavasti tässä suhteessa kuiten­k
i n varsinkin alkuvaiheessa ede­tään
varovaisesti — palkkioiden
huomattava lisääminen voisi koh
tuuttomasti kohottaa maksukykyis.
tä kysyntää.
TALOUSTIETEEN TEHTÄVÄ
Neuvostoliiton taloustieteilijöillä
— Liebermaniila, Trapeznikovilla,
LeontjevUla ja kymmenillä ja sa­doilla
muilla — oli suuri osuus
vanhojen käsitysten mui-tajana ja
uusien kehitysteiden etsijänä ta
lousuudistusta edeltäneessä väitte
lyssä.. Taloustieteen osuus ei tule
nyt vähenemään vaan kasvamaan.
Puoluesihteeri Brezhnev luetteli
puheessaan useita suuria talouson
gelmia. jotka odottavat ratkaisua.
Luultavasti talousuudistus ei vai
kuta ainoastaan taloustieteeseen
vaan muihinkin yhteiskunnallisiin
tieteisiin elävöittävällä tavalla.
UUDISTUS J A K A TO
Maataloudessa maaliskuussa toi­mitettua
uudistusta ja nyt teollisuu
dessa tapahtuvaa ei voida verrata
toisiinsa, niin erilaisia aloja ne
koskevat. Molemmilla on kuitenkin
yhteinen piirre: niiden avulla pyri-tiiän
työntekiiöiss^ herättämään
kiinnostusta tuotannon kohottami
seen.
Keskuskomitean kokouksessa esi
lettiin esimerkkejä siitä, että maa­talouden
alalla toteutettu uudistus
on vaikuttanut myönteisesti karja
talouteen. Valitettavasti sää ei
myötävaikuttanut uudistuksen to
teuttamiseen. Kazahstanissa, Sipe
riassa ja eräillä Vdlgan varren alu
elUa suuri kuivuus aiheutti sen,
ettei viljan tuotantotavoitteita saa­vuteta
ja Neuvostoliitto on joutu
nut ostamaan jälleen huomattavat
määrät viljaa ulkomailta. Kato ei
kuitenkaan ole niin suuri kuin kak­si
vuotta sitten. Se on kuitenkin
jälleen kerran osoittanut, ettei so
sialistisen maatalouden ongelmia
voida ratkaista äkkirynnäköllä
vaan siihen vaaditaan huomattavan
pitkä aika j a sitkeää työtä.
«APITAUSMIAKO?
Eräät porvariston ideologit ovat.
eiiätläneet ilmoittamaan Neuvosto
liiton talousuudistuksen kapitalis
tistcn talousteorioiden voitoksi, so
sialismin ja kapitalismin lähenty­miseksi,
milteipä kapitalismin pa
lauttamiseksi Neuvostoliitossa.
Jokainen joka tuntee sosialistisen
talousjärjestelmän perusteita voi
nauraa näille väitteille. Mitä kapi
talistista siinä on jos sosialistisen
yhteiskunnan hallussa olevissa tuo­tantolaitoksissa
tehtaan voitto ote
ttaan sen toiminnan tärkeäksi mit­tapuuksi
j a osa tästä voitosta jae­taan
työntekijöille palkkioina hy
västä työstä?
Järkevämmät porvarilliset asian
tuntijat eivät toki osallistu näin
halpahintaisten väitteiden esittämi
seen. He ymmärtävät, että Neuvos­toliiton
talousuudistus lisää maan
ja koko sosialistisen yhteisön mah­tia
ja merkitsee kahden maailman
järjestelmän välisen taloudellisen
kilpailun astumista entistä vaka^
vampaan vaiheeseen.
Kekkonen
Tunisiassa
Tunis. — Kahden vuoden jälkeen
tapasivat Tunisian presidentti Ha­bib
Bourguiba ja Suomen presi­dentti
Urho Kekkonen sunnuntaina
jälleen toisensa. Presidentti Ja rvo
Kekkosen ensimmäinen vierailu
Afrikkaan alkoi etelämaisen lampi
min seremonioin sunnuntaina puo
lenpäivän-aikaan E l Aouinan lento­kentälle,
Jonne suomalaisten vie­raitten
Super Caravelle-kone las
keutui neljän Saab Safir hävittäjän
saattamana.
Tulojuhlallisuuksien jälkeen pre
sidentti ja rva Kekkonen ajoivat
isäntineen ja .seurueineen tuhan
sien tunisialaisten reunustamaa reit­tiä
pitkin Tunisin keskustassa si­jaitsevaan
Palais du ler juin'iin
(kesäkuun 1. päivän palatsiin). Jos
sa he .'isuvat vieniilunsu ajan.
Presidentti ja rva Bourguiban
Kartagon palatsissa tarjoaman yk
sityisluonteisen lounaan jälkeen
presidentti ja rvo Kekkonen oLtivat
iltapäivänä vastaan Tunisiin akkre
ditoidut diplomaattisten edustojen
päälliköt, ja ensimmäinen vierailu
päivä päättyi Tunisian' presidentti
parin vieraittensa kunniaksi järjes
tämiin juhlapäivällisiin.
Lontoo. — l U i o ^ i a n pääminis-tei^
lan Smitb. jäuj>Uceuntdiiisteri
D. W. LardnerBurke saapuivat
tällä viikolla Lontooseen neuvotte­lemaan
kiistaa herättäneestä Rho­desian
itsenäisyyskysymyksestä, i l ­moitettiin
viime torstaina.
Sinith on aiemmin uhannut j u .
listaa Rhodesian yksipuolisesti i t ,
senäiseksi, ellei: Englanti suostu
myöntämään alueelle itsenäisyyttä.
Englanti on kuitenkin asettanut it­senäistymiselle
ehtoja, jotka täh­täävät
suuremman vaUan -niyöntä-miseen
maan afrilckalaiseUe väes
tölle. Englannin ;Ja Rhodesian väli'
set neuvottelut tästä kysymyksestä
ajautuivat joitakin aikoja sitten um­pikujaan,
ja Smithin saapumista
pidetään ^rjityks^ä_kiistan selvit
tämiseksi.
Kypros-kulut
kuitataan
dollaritukolla
Helsinki. — Suomen VK:lta saa­mat
korvaukset Kypros osaston ku­luista
ovat nyt ajan tasalla. Uusin
osasuoritus 1.250,000 dollaria, saa
pui New Yorkista muutama päivä
sitten, kerrottiin puolustusministe­riöstä.
Suomi perii saatavansa Y K n käy­tännön
mukaisesti laskutuskausit-tain,
joiden pituus on kuusi kuu
kautta. Tähän mennessä on lasku
tus suoritettu kahdelta laskutuskuu-kaudelta
eli maaliskuusta 1964 maa­liskuuhun
1965. Sovittujen korvaus
periaatteiden pohjalla Y K on tältä
ajalta maksanut Suomelle korvaus­ta
yhteensä noin 13.6 m i l j . markkaa
Puolustusministeriössä valmistel
laan paraikaa seuraavaa laskutusta,
joka koskee ajanjaksoa maaliskuu
syyskuu 1965. Laskujen odotetaan
New YoriL ^ Y h d i s t y n e i d e n kan­sakuntien
järjestön Etelä Rhode
siaa koskevan päätöksen sabbotoi-minen
on lopetettava on sisältönä
vaatimuksessa, jonka Y K n ns. 24: n
komitea on esittänyt Englannille.
Komitea toteaa Englannin halli­tuksen
vakuuttaneen, että se pitää
voimassa Etelä-Rhodesian hallituk
selle lokakuun 27 pnä 1964 anta
maansa varoitusta taloudellisiin toi­menpiteisiin
ryhtymisestä maata
vastaan, jos Smithin hallitus yksi
puolisesti julistaa maan itsenäisek
.si nyt voimassa olevan perustuslain
pohjalta, joka jättää kanta-asukkai
na olevan afrikkalaisen väestön oi­keudettomaan
tilaan.
Itse asiassa e i Englannin kannan­otossa
ole tapahtunut mitään muu
toksia. Se salli tämän vuoden touko­kuussa
rotusyrjintäperustuslain poh
jalla pidetyt lakiasäätävän kokouk­sen
vaalit, jotka eivät lainkaan hie-jastan^
et Etelä^Rhodesian väestön
enemmistön tahtoa. Niiden tuloksia
käyttää valkoinen 'vähemmistövalta
puolusteluna yksipuolisille toimen
•jpiteilleiäi, todetiuin ?^^t6tiäsa.
-Siinä , tähdennettäin. m6i; 4m ei
ole näkynyt mitään merkkejä siitä,
että Englanti aikoisi noudattaa poli­tiikkaa,
joka turvaisi Etelä-Rhode­sian
itsenäisyyden YKn j, hyväksy-,
män julistuksen mukaisesti;
Afrikkalaisen väestön liitto luon­nehtii
anomuskirjelmässään Eng­lannin
hailituksen vakuutuksettako
tiseksi petoksOksi Ja tähdentää, et-;
tä ollaan menossa täydellisen' va­pauden
myöntämiseen S m i t h i n / i ^ -
tuvallalle. Y l i 10,000 poliittistiavöp
kia on suljettu vankiloihin ta! kes­kitysleireihin.
Hylätyistä kai^^ksts^'
ta on tehty maanalaisia vankiloita
ja y l i 20 afrikkalaisten poliittista
johtajaa on tuomittirkuolemaQn.
24n komitea kiinnittää yKri:;yleis-kokouksen
huomiota siihen, .että
Etelä Rhodesian tilanne , on huonon­tumassa
ja vaatii, että Englanti
ryhtyy tarmokkaisiin toimenpitei­siin
YKn. päätösten toimeenpane­miseksi
ja ennen kaikkea vuoden
1961 perustuslain muuttamiseksi.
31 imihanpatkinlto-ehdolkasta
nimitetty
Oslo. — Tämän vuoden Nobelin
rauhanpalkintoon on säädettyyn a i ­kaan
mennessä nimetty 31 .ehdo­kasta,
kertoi Nobel-komitean edus­taja
johtaja August Schou Aften-postenille.
Määrää voidaan pitää normaalina
Useat tämänkertaisista ehdoklcaista
ovat aikaisemminkin olleet .ehdolla.
valmistuvan lokakuun lopulla, j oi
loin ne toimitetaan jälleen pysy­vän
edustustomme kautta Y K n pää­majan
käsittelyä ja si^ritusta var-
Bosch vaatii
korvausta USAlta
Santo Domingo. Dominikaa­nisen
tasavallan entinen presi-denUi
Juan Bosch sanoi lauantai­na,
että Yhdysvaltain tulisi makr
saa tasavallalle miljardi dollaria
korvauksena sotilaallisesta väliin­tulosta
aiemmin tänä vuonna
maassa puhjenneen vallanku­mouksen
yhteydessä.
Bosch, joka sai loistavan vastaan­oton
palatessaan lauantaina Santo
Domingoon kahden vuoden maan­paon
jälkeen, syytti Yhdysvaltoja
Amerikan valtioiden järjestön pe
ruskirjan loukkaamisesta väliintu
lollaan.
Hän vaati, että myös muiden Ame­rikan
valtioiden, jotka lähettivät
joukkojaan Dominikaaniseen tasa­valtaan,
tulisi maksaa vahingonkor­vausta.
Bosch sanoi edelleen, että
maan seuraavan perustuslaillisen
hallituksen täytyy esittää vahingon
korvausvaatimus Haagin kansainvä­liselle
tuomioistuimelle.
Sodan iiinta
Delhin mukaan
Delhi. — Intia väittää Pakistanin
menettäneen 4,802 miestä viime kes­kiviikkoyön
solmittuun aselepoon
mennessä käydyissä taisteluissa.
Omiksi menetyksikseen Intia ilmoit­taa
1,333 miestä.
Luvut ilmoitti perjantai-iltana
hallituksen edustaja. Hän tiedotti
samalla, että Pakistan oli menettä­nyt
73 ja Intia 35 lentokonetta tu­houtuneena.
Kenraali sanoi edelleen, että In­tian
joukot olivat tehneet käyttö­kelvottomiksi
471 pakistanilaista
panssarivaunua ja vallanneet 38. In­tia
itse menetti 128 hyökkäysvau­nua.
Varsovan liiton
sotaliarjoitukset
Itä-BerliinL — Neuvostoliiton,
Itä-Saksan, Puolan ja Tshekkoslo
vakian yhteiset sotaharjoitukset
pidetään lokakuun loppupuolella
Itä-Saksan luoteisosassa, ilmoittaa
uutistoimisto ADN. Varsovan sopi
musjärjestön puitteissa järjestettä­vien
harjoitusten johtajana toimii
Neuvostoliiton Itä Saksassa olevien
joukkojen komentaja kenr. Kosh-tewol.
INTIA TORJUU KANSAN­ÄÄNESTYKSEN
•.
Delhi. — Intian presidentti Sar-vepalli
Radhakrisfanan sanoi 4an-antai-
iltana, että Intian j a Pakis­tanin
tulisi elää veljellisessä so­vussa
ja ryhtyä yhteistyöhön ta­lous-,
kulttuuri- ja muilla aloHla.
Radhakrishnan tarkastdi radio­puheessaan
Kashmirin kiistaa ja
äskettäisiä taisteluja, joihin r -
kuten hän sanoi — Intia j i a k o -
tettiin osallistumaan. Hän sanoi,
ettei kansanäänestys ole tarpeen
Kashmirissa. ••• .
Presidentti mainitsi, että on usein
viitattu Y K : n turvallisuusneuvdstön
elokuussa 1948 julkaisemaan päätös­lauselmaan.
Pakistan ei ole noudat­tanut
päätöslauselman toista -Osaa:
se ei ole. poistanut Kashmirista so­tilaitaan,
heimolaisia tai pakistani­laisia
siviilihenkilöjä.
Turvallisuusneuvoston päätöslau­selmassa
kolmannessa kohdassa mai-'
nitaan, että on saatava selville Jam-mun
ja Kashmirin asukkaiden oma
käsitys asiasta. Presidentti Dädha-krishnan
katsoi, ettei tätä kohtaa
voida panna täytäntöön niin kauan
kuin Pakistan ei noudata aselepoani
PÄIVÄN PAKINA
KUNINGAS KONSTANTINE KONSTAILI
Viikon vaihteessa saapuneissa
uutistiedoissa kerrottiin, että 72
päivää kestänyt Kreikan hallitus­kriisi
päättyi viime perjantaina
pääministeri Stephanos Stephano-polouksen
niukkaan — vain kah­den
äänen enemmistöön perustu­vaan
luottamuslauseeseen.
Parlamentin myrskyisessä is­tunnossa,
missä oli oltu välillä
oikein vanhanaikaisessa käsirysysi
iSkia, oli kuningashuone saanut
voiton ja Kreikan kansa kärsinyt
tappion.
Sanotaan, että kolmas kerta to­den
sanoo. Ja niin tapahtui nyt­kin,
että kun nuori kuningas
Konstantine ja hänen taustavoi­mansa
^ashkigtonia myöten ai­kansa
lEonstaili, niin keskusta-unionijijiuolueen
kolmas hallitus-versio
sai kuin saikin parlamen­tilta
luottamuslauseen äänin 152
—148.
K u n muistetaan, että kuningas­huoneen
vallankaappauksen aika­na
ja jälkeen pääministeriksi va­litun
Georges Papandreoun joh-tamalla^
keskustauniopuolueella oli
Kreikan parlamentissa ehdoton
ehexnmistö, ja toisaalta se, että
mainitusta jpualu'eesta on sen jäi-ikeen
^rOnnut'vähitellenvniin jpal-joh
parlämenlln jäseniä, että sen
4S jäsentä äänesti nyt yhdessä
vanhoillisen radikaaliuniopuolu-een
99 edustajan ja edistyspuo­lueen
8 edustajan kanssa Stepha-nopouloksen
puolesta, niin mie­leen
tulee kysymys, että minkä­laisia
konsteja kuningas Konstan­tine
on käyttänyt tämän enemmis­tön
hankkimiseksi.
Yhdysvaltalainen Timejulkaisu
k a t s ^ tarpeelliseksi lokakuun l
päivän numerossaan selittää Krei-nan
poliittista tilannetta jotenkin
samaan tapaan kuin paholaisen
kerrotaan selittävän sitä Pyhää
kirjaa.
Mainittu julkaisu ilmaisi mieli-hyvänsä
siitä, että Stephanopoulos
teki muka mestarillisen teon an-tassaen
hallitusministerin salkun
Papandreoun puolueen kahdelle
viimeisimmälle yliloikkarille, lo-annis
Glavanisille ja Isador Mav-ridogloulle,
mikä kohotti uuden
pääministerin k a n n a tusmäärän
'enemmistöksi".
Entinen pääministeri Papan-dreou,
joka erotettiin heinäkuun
15 pnä toimestaan siksi kun hän
yritti suorittaa» eräitä demokraat­tisia
uudistuksia, mukaanlukien
armeijan puhdistaminen fasisti-upseereista,
esitti syytöksen "kah­deksan
kansanedustajaa on ostettu
ministerisalkun hinnalla."
Täitiän johdosta mainittu Time­julkaisu
riensi valittamaan, että
mikäli "lahjuksia" on Kreikassa
tehty, siihen on eniten syyllisty­nyt
entinen pääministeri Papan-dreou,
joka maan talousasioista
välittämättä oli muka yrittänyt
lahjoa Kreikan kansaa (!) lisää­mällä
työläisten sosiaaliturvaa,
korottamalla talonpojille annetta­vaa
valtion avustusta 40 miljoo­nasta
dollarista v. 1963 $83:een
miljr dollariin tänä vuonna.
Hin'eitä syntejä suur|>ääomaa
vastaan, vai mitä arvellaan.
Ei siis ole ihme, väikika Time­julkaisu
on hyvillään Stephano-poulosin
uhkaillessa, että nyt on
"(kohdattava maan vakava talou­dellinen
ja sosiaalinen tilanne" —
vaikka tulevia vaaleja silmälläpi­täen
ei ainakaan heti uskallettaisi
Papandreoun uudistuksia romuut-
'taa.
Taitaa oUa, että Time julkaisul­la
ja amerikkalaisilla suur-raha-miehiUä
on "oma lehmä ojassa"
myös Kreikassa! ;
Jokatapauksessa on muistettava
että vielä heinäkuun puolivälissä
erotetun pääministeri Papandre­oun
takana oli kaksi kolmannesta
Kreikan parlamentin jäsenistä.
Nyt on kiiulemmäu "enemmistö"
— tosin vain kahden äänen enem­mistö
~ hänen vastustajiensa ta­kana
ja tukena.
Mistä, löytyy selitys?
Selvemmin kuin yhdysvaltalai­nen
Time-julkaisu, Makarioksen
äänenkannattaja Teleftea Ora Jul­kaisi
noin kuukausi sitten valo-kavajäljennöksen
kuningashovin,
salaisuuksista.
Sen asiakirjan mukaan oli sil­loin
aloitettu 'X^eberus suunnitel­man
neljäs vaihe". Novasin Ohalli-tus
yritti silloin saada keskusta-unionin
hajalle, niin kerrotaan,
ostamalla sen kansanedustajia.
Jokaiselle kansanedustajalle, joka
luopuu Papandreoun kannattami­sesta,
maksetaan kirjelmän .imu­kaan
200,000 dollaria." ;
Ateenassa ei siis pelattukaan m i ­tään
"pennin nalckia"r^vaah-oi­keata
poliittista pokkeria, missä
oli suuria panoksia pöydällä, mi­käli
voimme luottaa Teleftea Oran
julkaiseman valokuvajäljerinöksen
tiedonantoihin ja mr. Papandre­oun
Timeijulkaisun mukaan esittä­mään
"ostosyytöksiin".
Jokatapauksessa voidaan, todeta,
että kuningas Konstantinen kons:
tit ovat johtaneet siihen, että
Kreikkaan saatiin lopulta pysty­tetyksi
entistä oikeistolaisempi
haUitus. Miten pitkälle 'täHaisUla
konsteilla päästään, se von' asia
erikseen. Vaaleihin asti voivat
kaiketi yliloikkaritkin '-^ j ho^Ua,
mutta miten käy vaaleissa; imkäli
kiiningashuone kenraal^ineen;: j ä :
yhd ;:v'>ltalaislne tausi^iamiehji^
va' ^'-^^taa mesinä.,
Känsäköurä,
•
1.'